Page 50

valmistuivat vuonna 1963. Tiilijulkisivuinen papin asuinrakennus valmistui seurakuntatalon jälkeen Itätielle. Seurakunnan omistukseen siirtyi testamenttilahjoituksena vuonna 1988 Toivolan tila eli Toivonkoti, jossa järjestetään muun muassa seurakunnan varhaisnuorten ja vanhusten leirejä sekä rippileirejä.21 Aseman koulu perustettiin vuonna 1919 ja se oli aluksi vuokralla entisessä postirakennuksessa. Hetken aikaa koulu oli myös entisessä seurojentalossa kunnes vuonna 1927 valmistui koulurakennus Heikki ja Ulla Häkkiseltä ostetulle tontille Keskustien varrelle. Uusi kansakoulurakennus valmistui vuonna 1957 ja keskikoulu 1961. Kummatkin kouluItätiellä sijaitseva omakotitalo on rakennettu papin

rakennukset suunnitteli helsinkiläinen arkkitehtitoimisto

virka-asunnoksi. 19

Eija ja Olli Saijonmaa. Uuteen kansakoulurakennukseen sijoitettiin kaikki luokat. Entiseen ”punaiseen kouluun” tehtiin opettajien asuntoja ja vanhaan kansakoulurakennukseen (1927) sijoitettiin kansalaiskoulu. ”Punaisella koululla” tarkoitettiin puurakennusta, jossa oli myös palokunnan tilat. Rakennuksessa on pidetty iltamia 1940-luvulle saakka. Keskustien leventämisen myötä vanha ”punainen koulu” purettiin samoin kuin tietä reunustanut koivukuja poistettiin vuonna 1977. ”Punaisen koulun” viereinen ”keskustalo” eli puhelinkeskuksen rakennus purettiin uuden kirjastorakennuksen (1987) tieltä. Väestön kasvun myötä palvelut lisääntyivät Haukivuoren alueella 1950–60-lukujen aikana. 22 Elinkeinovapaus, vuonna 1889 valmistunut Savonrata sekä karja- ja metsätulojen kasvu synnyttivät ja vilkastut-

48

Toivontien varrella sijaitsevan Toivonkodin omistaa vuon-

tivat talouselämää Haukivuorella. Haukivuoren ensimmäi-

na 2012 seurakunta. Hirsirakenteinen päärakennus ja piha-

nen kauppa sijaitsi Lonkarinjoen ja Kirkonkylälle johtavan

piiriin kuuluva ulkorakennus on vuodelta 1946. Rannassa

tien läheisyydessä ja sen perusti Fredrik Mökkönen vuon-

sijaitseva sauna on vuodelta 1959. Toivo ja Saima Tuukka-

na 1885. Vuonna 1891 Mökkönen siirsi liikkeensä Kirkonky-

nen perustivat Toivolan maatilan 1940-luvulla ja antoivat

lälle, jossa se toimi aina vuoteen 1910 saakka. Asemakylään

tilan testamenttilahjoituksena seurakunnalle. Lahjoitukses-

kauppiaat siirtyivät 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun al-

sa määrättiin, että paikan on pysyttävä kodinomaisena ja

kuvuosikymmenillä. 1920-luvun vaihteessa yksityiskaup-

sitä voidaan käyttää esimerkiksi vanhuksien ja vammaisten

piaat saivat rinnalleen osuuskaupat, joita olivat Haukivuo-

hoitokotina. Vuonna 2012 Toivonkodissa järjestetään mm.

ren Osuuskauppa, Virtasalmen Osuuskauppa Kantalassa

seurakunnan toimesta varhaisnuorten ja vanhusten

ja Mikkelin Työväen Osuuskauppa Asemankylällä. Vuonna

leirejä. 20

1923 Haukivuorella toimi yhteensä 12 sekatavarakauppaa. Väisäsen kauppakartano valmistui vuonna 1934 keskelle Asemankylää. Väisäsen liiketalon suunnitteli Haukivuoren sahalla työskennellyt rakennusmestari Anton Pokki. Vuonna 2012 rakennuksessa toimii ravintola Alic (Keskustie 73).23 Haukivuoren Osuuskauppa perustettiin Asemankylään vuonna 1917 kasarmikiinteistöön nykyisen seurakuntatalon kohdalle. Vuonna 1951 Osuuskauppa osti Kulmala-nimisen tontin ja rakennuksen, johon sijoitettiin kahvila ja kirjakauppa. Uusi liiketalo valmistui Kulmalan viereiselle tontille vuonna 1960. Osuuskaupan toiminnot keskitettiin näihin kahteen rakennukseen ja rautatien varrella sijainnut liiketalo muutettiin henkilökunnan asunnoiksi. Rakennus on myöhemmin purettu. Paikalliset osuuskaupat alkoivat yhdistyä alueelliseksi osuuskaupoiksi 1980-luvulla. Hauki-

Asemankylän entinen kansakoulu sijaitsee Keskustien

vuorella kuitenkin jatkettiin toimintaa itsenäisenä paikallis-

varrella. Vuonna 2012 rakennuksessa toimii nuorisotilat.

osuuskauppana. Vuonna 2007 Haukivuoren Osuuskauppa liittyi Osuuskauppa Suur-Savoon. Liittymisen ehtona

19 Kari Rämön haastattelu. 20 Tyrväinen 2006, 2-3. 21 Kuusisto 2012, 404, 410, 461, 537–538; Etelä-Savon maakuntaliiton inventointitietojärjestelmä (KIOSKI-tietokanta), Haukivuoren entinen kunnanhuone; Tyrväinen 2006, 2-3.

22 Kuusisto 2012, 404, 410, 461, 537–538; Kari Rämön haastattelu. 23 Kuusisto 2012, 352–354, 359.

Profile for Mikkelin Kaupunki

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1  

Mikkelin kaupungin kulttuuriperintöohjelman julkaisu 1, Modernin jäljillä

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1  

Mikkelin kaupungin kulttuuriperintöohjelman julkaisu 1, Modernin jäljillä

Advertisement