Page 5

ESIPUHE MODERNIN JÄLJILLÄ – Alueinventointeja Mikkelin seudul-

Kaupungistuminen ja maaseudun rakennemuutos kiihtyi-

la esittelee kesällä ja syksyllä 2012 Mikkelin seudulla tehty-

vät 1960-luvulla, jolloin ympäristö alkoi muuttua nopealla

jen rakennusinventointien satoa. Inventoinnit tehtiin Mikke-

vauhdilla.

lin seudun kulttuuriperintöohjelma -hankkeessa. Kyseessä

Inventoinnin tekivät ja raportit kirjoittivat FM Lau-

on 2-vuotinen EU-rahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on

ra Vikman (4.6.−31.12.2012) ja HuK Aada Mustonen

seudun kulttuuriperinnön hyödyntäminen alueen vetovoi-

(4.6.−31.8.2012). Työtä ohjasivat yleiskaavoittaja Tuija Mus-

man lisääjänä. Hanketta hallinnoi Mikkelin kaupunki/Elin-

tonen Mikkelin kaupungin kaupunkisuunnittelusta ja pro-

voima- ja kilpailukykypalvelut, ja siihen osallistuivat Mikke-

jektipäällikkö Pia Puntanen kulttuuriperintöohjelma -hank-

lin lisäksi Ristiinan ja Hirvensalmen kunnat.

keesta, joka myös kirjoitti julkaisun johdanto-osat. käsit-

Inventointi tehtiin pääosin alueinventointina, jossa sel-

televän osuuden keskeisenä työnä oli tehdä rakennus-

vitettiin kaupunginosien ja kuntataajamien muodostumista,

inventointeja, joita Mikkelissä tai Mikkelin seudulla ei ole

asemakaavoitusta, millaista rakennuskanta on ollut ja mitä

systemaattisesti tehty. Tavoitteena oli osoittaa, että sys-

siitä on säilynyt nykypäivään. Samalla etsittiin alueen his-

temaattisella tiedon keruulla rakennetusta ympäristös-

toriallisia, maisemallisia sekä rakennushistoriallisia piirteitä

tä voidaan paitsi lisätä tietoa, myös selittää ja ymmärtää

ja kerrostumia. Raporteissa nostetaan esille alueelle tyypil-

Kulttuuriperintöhankkeen

kulttuuriympäristöä

nykyisyyttä. Rakennusinventoinnit toimivat kaavoituksen

liset rakennukset, katseenvangitsijat ja modernin rakennus-

pohjamateriaaleina. Samalla saatiin kokemusta ja kehittä-

kannan luonne.

mistarpeita kulttuuriperinnön käsittelyn prosesseista kaupungin organisaation sisällä.

Inventoijat tutustuivat alueisiin historia- ja tutkimuskirjallisuuden sekä kaavojen avulla. Alueet ja yksittäiset ra-

Hankkeessa haluttiin katsoa tulevaisuuteen, ja niin-

kennukset kuvattiin, ja jossakin määrin tehtiin haastatte-

pä valittiin teemaksi MODERNIN JÄLJILLÄ. Valintaan vai-

luja osana kenttätyötä. Tärkeimpänä arkistolähteenä olivat

kuttivat myös valtakunnalliset näkökulmat – Museoviras-

rakennuspiirustukset ja - luvat sekä vanhat ja uudet kaa-

ton teema Hyvinvointi- Suomen rakennusperinnön jäljillä ja

vakartat ja -selostukset. Mikkelin kaupungin museoiden/

Keski-Suomessa käynnistynyt modernin rakennuskannan

Suur-Savon museo vuoden 1938 pienoismallikortisto ja va-

inventointi.

lokuvakokoelma olivat tärkeitä lähteitä. Kiitämme Lehmus-

Rakennusinventoinnit päätettiin kohdistaa sotien jälkei-

kylä-seuran, Tuppurala-seuran, Haukivuoren kotiseutuyh-

seen rakennuskantaan, ja erityisesti sotien jälkeen rakenne-

distyksen sekä Hirvensalmen kotiseutuaktiiveja ja muita

tuille asuinalueille. Vanhempaa rakennuskantaa alueella on

haastateltuja arvokkaasta avusta.

inventoitu vuosikymmenien aikana muun muassa seutu-

Yksittäisistä kohteista tehtiin inventointikortit, joiden

kaavaliiton toimesta. Valtakunnallisesti merkittäviä raken-

tiedot lähetettiin tarkastettavaksi rakennusten omistajil-

nettuja ympäristöjä (RKY 2009) hankkeen toiminta-alueel-

le. Lisäksi inventointitiedot vietiin Etelä-Savon maakunta-

la on 17. Niistä kuusi edustaa kaupunkimaisemaa, viisi

liiton rakennusperintötietokantaan, osa aluetietoina, osa

agraarimaisemaa, kolme kirkonkylää ja kaksi kulttuurimai-

yksittäisinä kohteina. Tarpeen tullen tietokannassa jo ollei-

semaa. Lisäksi maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja

den, aiemmin inventoitujen kohteiden tietoja täydennet-

ympäristöjä on kymmeniä. Toisen maailmansodan jälkeis-

tiin. Kohteiden arvotus tehtiin työryhmässä, johon kuului-

tä rakennusperintöä edellä mainituista edustavat maakun-

vat arkkitehti Kirsti Kovanen Etelä-Savon Ely-keskuksesta

takaavan kohdeluettelossa vain Mikkelin Metsolankadun

sekä hankkeeseen osallistuneet Tuija Mustonen, Laura Vik-

ruotsalaistalot, Nuijamies-Kirjalan asuinalue sekä Urpolan

man ja Pia Puntanen.

vanha pientaloalue.

Inventoinnin tuloksena nousi esille useita arkkitehtejä,

Minkälainen on Mikkelin seudun moderni kulttuuripe-

joiden suunnittelujälki näkyy alueella vahvana. Kaupungin-

rintö, millaisena näyttäytyy jälleenrakennuskauden sekä

osat ja taajamat muodostuivat yllättävän erilaisista lähtö-

maaltamuuton ja yhteiskunnan rakennemuutoksen vuosi-

kohdista. Alueilla on selvästi ”paikan henki” vaikka ne ovat

kymmenten rakennettu ympäristö? Kohteiksi valittiin kuu-

pääasiallisesti kokeneet suurimmat muutokset samoihin ai-

si eri aluetta, joista kaksi edustaa kuntataajamia, kaksi esi-

koihin ja rakennustyylissä on samankaltaisuuksia.

kaupunkialueita ja kaksi kaupungin kaavoituksen myötä syntyneitä alueita. Vaikka katseemme oli modernissa rakennuskannassa, ei voitu välttyä myös vanhemman ra-

Mikkelissä 5.12.2012

kennuskannan huomioimiselta. Lopputuloksena syntyi Pia Puntanen,

Ilkka Tarkkanen,

Selvityksessämme modernilla tarkoitetaan toisen maail-

projektipäällikkö

kaavoituspäällikkö

mansodan jälkeen syntynyttä rakennuskantaa ja perintei-

Mikkelin seudun

Kulttuuriympäristötyöryhmän

sellä ennen sotia rakennettua. Jälleenrakennuskausi kes-

kulttuuriperintöohjelma

puheenjohtaja

ti Suomessa sodan päättymisestä pitkälle 1950-luvulle.

-hanke

Mikkelin kaupunki

kerroksellisia näkemyksiä eri tavalla syntyneistä alueista.

3

Profile for Mikkelin Kaupunki

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1  

Mikkelin kaupungin kulttuuriperintöohjelman julkaisu 1, Modernin jäljillä

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1  

Mikkelin kaupungin kulttuuriperintöohjelman julkaisu 1, Modernin jäljillä

Advertisement