Page 48

joka perusti myllyn yhteyteen sahan ja nimesi yrityksen Hietalan sahaksi. Saha sekä mylly sisältyivät K.F. Tavastin suurempaan liikekokonaisuuteen, johon kuuluivat lisäksi sekatavarakauppa ja tavara- ja matkustajalaivaliikenne. Hietalan saha toimi 1920-luvun alkuun saakka pääasiallisesti lähiseudun asukkaiden sahatavaran tuottajana. Hetken aikaa sahan omisti kontra-amiraali Hjalmar von Bonsdorff, jonka toimesta sahaa uudistettiin vuonna 1919. Sahan vuokraajana oli tämän jälkeen Hj. Pölhö & Knit – yhtiö, jonka omisti liikemies Hjalmar Pölhö. Vuonna 1920 Hjalmar ja Kalle Heikki Pölhö ostivat sahan vähän aikaisemmin perustamansa Haukivuoren Puutavara Oy:lle. Yhtiö kasvoi nopeasti ja se osti laajalti maata, Hankasalmen sahan ja Kangasniemellä Radanvarsitien asuinrakennukset ovat Vanhalan vanhimpia

sijainneen Oy Läsäkoski Ab:n maatiloineen. Sahan toiminta

sahatyöntekijöiden asuinrakennuksia 1900-luvun alkuvuo-

jatkui Haukivuorella monien omistajan vaihdoksien värittä-

sikymmeniltä.

mänä aina 2000-luvun alkuvuosiin, jolloin ainoastaan puutavaran tuontia harjoittanut Nikopuu Oy jatkoi toimintaa.10 Tiiviin sahayhdyskunnan muodostuminen Asemankylälle näkyi taajaman kasvuna ja lisääntyvänä liiketoimintana. Sahalla oli työtekijöilleen erikokoisia asuntoja, jotka hankittiin 1930-luvulle saakka ostamalla. Yhtiö varasi työläisille asuntoja Hietalan sahan aikaisista työväenasunnoista, jotka sijaitsivat nykyisellä seurakuntatalon paikalla (Keskustie 53) sekä radan varrella ja sahan eteläpuolella sijainneessa ”Toralassa”. Laukkolassa rakennuksia oli kunnostettu työläisperheiden käyttöön. Niistä yksi oli von Bonsdorffin entinen asuinrakennus. 1930-luvulla Laukkolaan rakennettiin kaksikerroksinen työväenasuinrakennus. Pölhöt myivät Mustik-

46

kamaan ja Mustinmäen tiloista palstoja sahan työntekijöille 1930-luvulla. Asukkaat rakensivat itse talot ja tästä asutukKapeaselän vanhempaa asutusta Harjuseläntieltä.

sesta kehittyi Kapeaselän kylä. Oman asuintyyppinsä muodostavat sahan omistajien ja työnjohtajien asuinrakennukset. Hjalmar Pölhö rakennutti Vanhapaikka -nimisen huvilan noin kilometrin päähän sahasta vuonna 1927. Talvisodan jälkeen Pölhö myi Vanhanpaikan kunnalle ja talosta tuli kunnanlääkärin asunto. Tilan pellolle rakennettiin urheilukenttä, joka jää huvilan ja työväenasuntojen väliselle alueelle. Urheilukentän vihki käyttöön pääministeri Urho Kekkonen vuonna 1955. Pölhön perhe asui Aunela -nimisessä rakennuksessa ja nykyisen Seurakuntatalon vieressä sijainnut Petäjikkö oli toimihenkilöjen asunto. Puutavara-alalla ollut rakennusmestari Eemeli Palotien11 rakennutti Vanhanpaikanniemeen huvilan vuonna 1927. Se siirtyi 1930-luvun lopulta Kalle Pölhön perheen käyttöön.12 Haukivuoren saha rakennutti myös huvilavan

Kapeaselän asuinaluetta on uudisrakennettu jälleen-

sahan työntekijöiden ja haukivuorelaisten vapaa-ajanviet-

rakennuskaudella. Viehättävän yksityiskohdan muodostaa

topaikaksi 1940–1950-lukujen vaihteessa. Kahdeksankul-

koivukuja Mustikkamaantien varressa.

mainen, keilakattoinen tanssilava sijaitsee Porsaskoskentien varrella, Kyyveden rannalla.13 Haukivuoren saha työllisti ympärivuotisesti lähes 300 työntekijää 1950-luvun lopulla. Saha oli kunnan ainoa teollisuuslaitos 1970-luvulle saakka, jolloin hollolainen Kospirt Oy aloitti toimintansa. Kospirt Oy:n erikoistumisala olivat murskaamo- ja vuoriteollisuudelle valmistettavat murskaamot, kuljettimet ja siilot.14

10 Kuusisto 2012, 367−371, 381. 11 Eemeli Palotie oli ollut mukana perustamassa Vallilan Puutavara Oy:tä ja Salpausselän Tiilitehdas Oy:tä. 12 Kuusisto 2012, 376–378. 13 Tyrväinen 2006, 1; Pölhö 1987 (HKA). 14 Kuusisto 2012, 382.

Profile for Mikkelin Kaupunki

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1  

Mikkelin kaupungin kulttuuriperintöohjelman julkaisu 1, Modernin jäljillä

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1  

Mikkelin kaupungin kulttuuriperintöohjelman julkaisu 1, Modernin jäljillä

Advertisement