Page 45

MODERNIN JÄLJILLÄ KUNTATAAJAMISSA Kuntakeskukset Suomessa alkoivat kehittyä pääsääntöi-

Modernin jäljillä -tarkastelun kohteeksi valittiin kak-

sesti pitäjien kirkonkylien ympärille. Kirkot oli aikoinaan si-

si erilaista kuntataajamaa – vuonna 2007 Mikkeliin liitty-

joitettu alueensa keskelle, luontevien kulkureittien varsille.

nyt Haukivuori sekä Hirvensalmi. Haukivuoren kehitykses-

Yleisimmän kirkonkylä-kuntataajamatyypin lisäksi muun

sä keskeisiä tekijöitä on ollut rautatien rakentaminen, ja sen

muassa teollisuuslaitos tai rautatie saattoi vaikuttaa kunta-

seurauksena saha, joka puolestaan toi mukanaan työväes-

keskuksen syntyyn 1800-luvun lopulta lähtien.

tön asuma-alueineen. Rautatie siirsi kuntakeskuksen kir-

Suomessa modernisoituminen alkoi myöhään, mutta muutos oli nopea. Taajama-käsite syntyi 1960-luvulla, kun

konkylästä asemankylälle ja 1970-luvun valtatien toteutus rikkoi yhtenäisen taajama-alueen.

kirkonkylien muutos moderneiksi taajamiksi alkoi. Kasvu

Hirvensalmen taajama on esimerkki maatalousvaltaisen

jatkui maaseututaajamissa aina 1980-luvulle saakka. Usein

pitäjän kirkonkylästä. Taajamassa on edelleen nähtävissä

uusi urbaani elämä siirrettiin kirkonkyliin ilman kyseenalais-

maatalojen pihapiirejä ja muita rakenteita. Rantatietä – Hir-

tamista. Rakentamisesta tuli teollista toimintaa. Kaupan

vensalmentietä – myötäilemään rakentui 1900-luvun alus-

rakennemuutos heijastui maaseututaajamiin uudenlaisina

sa kaupallisia palveluja, Kissakosken paperitehtaan tuoman

kaupparakennuksina, itsepalvelumyymälät ja autoistumi-

kysynnän turvin. Vielä 1960-luvun alkupuolella Hirvensal-

nen muuttivat ympäristöä. Kirkonkylien tiet tai ohitustiet

men keskustan muodostivat kirkko, kunnalliset ja kaupalli-

rakennettiin valtatienormein, mikä usein muutti kirkonky-

set palvelut. Hyppäys perinteisestä kirkonkylästä suoraan

län rakennetta. Modernisaation merkkejä ovatkin liikenteen,

rivitalovaltaiseen rakennemuutoksen mukanaan tuomaan

tiesuunnittelun ja pysäköinnin vahva asema ympäristön

asutuksen keskittymään on selvästi nähtävissä. Sekä Hir-

rakentamisessa, kaupankäynnin ja asumisen eriytyminen,

vensalmella että Haukivuorella kummassakin näkyy hyvin-

suunnittelun lähtö ”puhtaalta pöydältä” ottamatta huo-

vointivaltion synty – koulut, kunnantalot, terveysasemat ja

mioon olemassa ollutta ympäristöä. Myös ajatus uudenai-

-keskukset, vanhainkodit, urheilukentät jne. ovat merkittävä

kaisesta kauniina otettiin itsestäänselvyytenä.

osa taajamien rakennettua ympäristöä.

43

HAUKIVUORI

Rautatien ja sahan synnyttämä taajama Johdanto Haukivuori sijoittuu Kyyveden rannalle, joka on osa kylän kaunista luonnonmaisemaa. Haukivuori ympäröi Kyyvettä, joka samalla jakaa alueen. Haukivuoreen on ajan saatossa muodostunut kaksi keskusta, Kirkonkylä ja Asemankylä. Kirkonkylä eli vanhempi keskus sijaitsee kirkon ympärillä Hulkonniemellä, ja muodostaa edelleen kauniin ja vakiintuneen kirkonkylämiljöön. Kirkonkylän lähellä sijaitsee Saksalanharju, joka yhdessä kirkonkylän kanssa muodosta maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman. Saksalanharjulla kulkee Mikkeli-Pieksämäki maantie, jolta avautuu laaja näköala savolaiseen maatalousmaisemaan. Haukivuoren uusi keskus, Asemankylä, muodostui rautatieaseman (1889) ja sahan (1901) ympärille. 1950-luvulla kunnan hallinto ja kuntakeskus siirtyivät kokonaan Kirkonkylästä Asemankylään. Vuonna 2006 Haukivuoressa oli 2 272 asukasta. Haukivuori liitettiin Mikkeliin vuonna 2007.1 1 Etelä-Savon maakuntaliiton inventointitietojärjestelmä Saksalanharju - Haukivuoren kirkonkylä; kunnan arkisto (HKA).

Profile for Mikkelin Kaupunki

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1  

Mikkelin kaupungin kulttuuriperintöohjelman julkaisu 1, Modernin jäljillä

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1  

Mikkelin kaupungin kulttuuriperintöohjelman julkaisu 1, Modernin jäljillä

Advertisement