Page 38

maaseudun tyyppitalojen piirustukset (tyypit 2 ja 3) suunnittelivat Jalmari

yliarkkitehti

Peltonen.

Urho

Lopulliset

suomalaisarkkitehtien

Orola

ja

arkkitehti

piirustukset

laadittiin

pii­ rustuksien

pohjalta

Svenska

Trähus -yhtiön piirustuskonttorissa Tukholmassa vuonna 1940. Lahjatalot

olivat

lankkurakenteisia

element­ titaloja,

joiden kokoaminen oli nopeaa ja tuotanto huokeata. Ruotsi toimitti Suomeen mm. lahjatalojen kaikki puuosat, kuten ulko- ja väliseinät, ikkunat ja ovet sekä keittiösi­ sustuksen. Työtä valvomaan Ruotsista Leh­ muskylään saapui insinööri Gunnar Öst ja rakennusmestari Rangill. Puutalo Oy puo­lestaan vastasi maaseudulle tarkoitettujen talojen mahdollisesta varastoimisesta ja kuljetuksesta rakennuspaikalle samoin kuin puuosien pystyttämisestä. Myöhemmin Puutalo Oy järjesti kaupunkeihin ja kaup­ paloihin siirrettävien talojen jakelun muttei pystyttämistä. Puulämmitteiset tyyppitalot 2 ja 3 on suun­ niteltu alueille, joista puuttuu kunnallistek­ niikka. Sen vuoksi niitä sijoitettiin myös kaupunkien uusille asuinalueille, joista kun­ nallistekniikka vielä puuttui. Lahjatoimi­ kunta teki myöhemmin uuden kellaripiirus­ tuksen tyyppitaloihin 2 ja 3, niissä oli mah­ dollista ruokakellarin, halkosuojan tai

pesu­ huoneen

lojen

kunnostamisen

hyödyntäminen

koettiin

kellariin.

erityisen

Kellariti­

tar­ peellisiksi

kaupungeissa ja kauppaloissa. 8 Lehmuskatu täydentyi kymmenellä arkki­ tehti Kauko Tuomisen9

36

suunnittelemalla

kahden

perheen

talolla

vuonna 1944. Auma­ kattoiset rakennukset muodostavat yhtenäi­ sen kokonaisuuden Ruotsin lahjatalojen kanssa vielä tänäkin päivänä. Lehmuskadun itäpuoli täydentyi vuonna 1944 Mikkelin kaupungin tilaamilla A. Ahlström Oy:n ta­ lotehtaan A-taloilla. Tyyppitaloja tilattiin 22 ja rakennukset sijoitettiin Lehmuskadun lisäksi Poppelintien (entinen Lehmuskylän­ tien) varteen. Tilattu malli 2.42 oli yksi A-talojen suosituimmista. Tälle yksikerroksi­ selle mallille ominaista on talon yhden kul­ man yli kiertyvä aukko, johon on sijoitettu pieni kuisti sisäänkäynteineen. Rakennukset ovat betoniperusteisia, rungon rankarakenne on puuelementtiä ja vuoraus vinovuori­laudoitusta. A-taloiksi kutsutaan A. Ahlström Oy:n ja arkkitehti Alvar Ylimmässä kuvassa ote Mikkelin kartasta vuodelta 1954, jossa näkyy Lehmuskylän ydinkeskusta. Mikkelin kaupungin arkisto. Keskimmäisessä kuvassa Ruotsin lahjataloja osoitteessa Lehmuskatu 30, 32, 34 ja 36. Alimmassa kuvassa Kauko Tuomisen kahden perheen aumakattotaloja osoitteessa Lehmuskatu 18 ja 20.

Aallon

esivalmistettujen suunnitteli

yhteistyössä

yhtiölle

esivalmistettavia

kehittämää

puutyyppitalojen teolliseen

talotyyppejä

teolli­ sesti

järjestelmää.

tuotantoon vuodesta

Aalto

soveltuvia

1937

lähtien.

Seuraavana vuonna muutamaa mallia alettiin valmistaa Varkaudessa

A.

Ahlström

Oy:n

sahan

höyläämön

yhteydessä. Varkauden talotehtaat perustettiin vuonna 1940, minkä myötä yhtiöstä tuli edelläkävijä teollisesti esival­ mistettujen

puutalojen

Yhtiö

elementtitalotuotantonsa

organisoi

tuottajana

Suomessa. uudelleen

vuonna 1943 perustamalla A-talo-organisaation. Varkauden talotehtaalle tuli suunnittelukonttori, ja A-taloille oma myyntiorganisaatio. Täällä kehi­tettiin 25 A-talon mallisto, joka perustui Alvar Aallon suunnitteleman AA-järjestelmän ideaan. Or­ ganisaatio lakkautettiin kuitenkin jo vuonna

8 Ahola 1996, 12–13, 17, 20. 9 Tuominen toimi Mikkelin kaupunginarkkitehtina vuosina 1942–44.

Profile for Mikkelin Kaupunki

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1  

Mikkelin kaupungin kulttuuriperintöohjelman julkaisu 1, Modernin jäljillä

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1  

Mikkelin kaupungin kulttuuriperintöohjelman julkaisu 1, Modernin jäljillä

Advertisement