Page 32

nus (Jokikatu 9) vuodelta 1912. 1920-luvun puuklassismia Jokikadulla edustavat rakennusmestari J.P. Hyvösen suunnittelema asuinrakennus vuodelta 1921 (Jokikatu 14 A) ja rakennusmestari Kusti Piispasen suunnittelema koristeellinen asuinrakennus vuodelta 1932 (Jokikatu 10), mikä edustaa tyylipuhtaimmin aikansa puuklassismia. Mikkelin kaupungin rakennusmestarina vuosina 1899–1936 toimineen August Oikarisen15 kädenjälki näkyy muun muassa Vuorikadun päätyyn sijoittuneessa asuinrakennuksessa (Vuorikatu 35), joka rakentui vuonna 1928. Vuorikadulla (Vuorikatu 36) sijaitsee pitkärunkoinen ja pohjaltaan suorakaiteen muotoinen viiden asunnon asuinrakennus. Rakennus valmistui vuonna 1937 ja sen suunnitteli rakennusmestari Aug. Mehtälä. Jokikadulle (Jokikatu 5) 1950-luvulla rakentuneen ja 1960-luvulla jatketun kerrostalon sisäpihalle jää pieni pala kaupunginosan kulttuurihistoriaa, sillä entinen yleinen saunarakennus vuodelta 1903 on nykyisin kunnostettuna asuinkäyttöön. Saunarakennus on ollut tiilirunkoinen ja suorakaiteen muotoinen yksikerroksinen rakennus, jota

Metsolankadun Ruotsin lahjatalot, joissa näkyvät arkki-

on jatkettu vuonna 1910. Muutospiirustukset ovat August

tehti Eero Jokilehdon muutokset vanhoihin avokuisteihin.

Oikarisen. Rakennuksen länsipäädyssä on sijainnut neljä

Suur-Savon museon valokuva-arkisto.

asuinhuoneistoa ja itäpäädyssä ”rahvaan yhteinen sauna” ja numeropuoli. Numeroidulla puolella oli yhteensä yhdeksän numeroitua pukuhuonetta ja kuusi numeroitua saunaa. Saunoista kaksi oli varattu amme- ja höyrykaappikylpyjä varten ja neljä suomalaista vastakylpyä varten. 1930-luvulla saunan omisti Rosa Heidman ja se toimi nimellä Kylpylä

30

Uusi Sauna.16 Rakennuksesta on säästynyt itäpääty, mikä on kunnostettu kerrostaloyhtiön asuinhuoneistoksi ja varastoksi.

Jälleenrakennuskaudesta hyvinvointiyhteiskuntaan

Metsolankadun Ruotsin lahjatalot rakennusvaiheen jälkeen.

”Metsolankadusta tulee kaupungin kaunein katu”, lausui

Suur-Savon museon valokuva-arkisto.

kaupunginjohtaja Molander Länsi-Savo–lehdelle lokakuus-

dun tyyppitalojen piirustukset (tyypit 2 ja 3) suunnitteli-

sa 1940. Lehti uutisoi Kalevankankaalle rakenteilla olleesta

vat yliarkkitehti Urho Orola ja arkkitehti Jalmari Peltonen.

Ruotsin lahjatalo-alueesta, joka rakennettiin lievittämään

Lopulliset piirustukset laadittiin suomalaisarkkitehtien pii-

niin siirtolaisten kuin paikallistenkin

asuntopulaa.17

Metso-

rustuksien pohjalta Svenska Trähus -yhtiön piirustuskont-

lankadulle nousi nopeaan tahtiin 28 kaupunkimallista lah-

torissa Tukholmassa vuonna 1940. Lahjatalot olivat ranka-

jataloa. Kyseessä oli yhden perheen omakotitalo tyyppiä

rakenteisia elementtitaloja, joiden kokoaminen oli nopeaa

1, joka oli suorakaiteen muotoinen, ullakoton ja loivakattoi-

ja tuotanto huokeata. Ruotsi toimitti Suomeen mm. lahja-

nen.18

Talot sijoiteltiin kadun länsipuolelle sivut vinosti ka-

talojen kaikki puuosat, kuten ulko- ja väliseinät, ikkunat ja

tuun päin ja itäpuolelle julkisivut kadunsuuntaisina. Katua

ovet sekä keittiösisustuksen. Puutalo Oy vastasi maaseu-

elävöittämään istutettiin rivi omenapuita ajoradan ja käve-

dulle tarkoitettujen talojen mahdollisesta varastoimises-

lypolun väliin.

ta ja kuljetuksesta rakennuspaikalle samoin kuin puuosien

Ruotsin lahjatalot ovat ruotsalaisten rahakeräyksellä

pystyttämisestä. Myöhemmin Puutalo Oy järjesti kaupun-

tuotettuja tyyppitaloja, joiden keräykseen osallistui muun

keihin ja kauppaloihin siirrettävien talojen jakelun muttei

muassa Mikkelin ystävyyskaupunki Borås. Lahjatalois-

pystyttämistä.19

ta suunniteltiin vuonna 1940 neljä tyyppipiirustusta. Kak-

Arkkitehti Eero Jokilehto suunnitteli jo 1940-luvulla ta-

si tyyppitaloa suunniteltiin kaupunkiympäristöön ja kaksi

lojen avokuisteihin muutokset, joiden vuoksi itä- ja länsi-

puolitoistakerroksista pientaloa maaseudulle. Kaupunkiin

puolen talot eroavat hiukan toisistaan. Itäpuolella katuun

suunnitelluista rakennuksista puuttuivat ullakkokerrokset.

päin sivuttain vinosti sijoitelluissa taloissa eteisosaa on laa-

Kaupunkiin rakennettavien tyyppitalojen piirustukset (tyy-

jennettu siten, että sisäänkäynnit tulevat kadulle päin ja

pit 1 ja 4) suunnitteli arkkitehti Lauri Pajamies ja maaseu-

kattolinja työntyy eteenpäin. Länsipuolen talot ovat pit-

15 16 17 18 19

Ristiinassa syntynyt ja Helsingin teollisuuskoulussa opiskellut Oikarinen toimi Mikkelin kaupungin rakennusmestarina vuosina 1899–1936. Mikkelin kaupungin pienoismalli 1938 -pienoismallikortisto ja – selostukset (SSM). ”60 asuntoa rakenteilla Mikkeliin kaupungin toimesta”. Länsi-Savo 15.10.1940. Ahola 1996, 18. Ahola 1996, 12–13, 17.

Profile for Mikkelin Kaupunki

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1  

Mikkelin kaupungin kulttuuriperintöohjelman julkaisu 1, Modernin jäljillä

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1  

Mikkelin kaupungin kulttuuriperintöohjelman julkaisu 1, Modernin jäljillä

Advertisement