Page 28

Kalevankankaan alueen vaiheista on olemassa runsaas-

Mikkelin läänin kuvernööri suunnitteli kaupungin laa-

ti valokuvia eri vuosikymmeniltä. Niitä säilytetään Suur-Sa-

jentamista Ristimäelle päin, mutta suunnitelmat muuttui-

von museon kuva-arkistossa. Jokikadun puuasuinraken-

vat vuonna 1868 rakennusylihallituksen arkkitehti Adolf

nuksista ja niiden ympäristöstä on tietoja vuodelta 1938

Branderin toimesta. Brander perusteli vähävaraisten asui-

Mikkelin kaupunkipienoismallin rakennuskortistosta. Ra-

nalueen sijoittamista Nais- ja Akkavuoren ja Likolammen

kennuksien historiatietoja on täydennetty haastattelemal-

väliin sillä, että alue olisi maastoltaan parempi tiestön ra-

la kiinteistöjen omistajia. Pääasiallisesti jälleenrakennus-

kentamiselle sekä vedensaanti oli paremmin järjestetty Li-

kauden sekä sitä uudempien rakennuksien tiedot löytyvät

kolammen läheisyyden vuoksi. Uuden kaupunginosan kau-

maistraatin ja rakennusvalvonnan arkiston rakennuspiirus-

nistamiseksi Brander ehdotti, että omistajien tulisi istuttaa

tuksista.

tonttiensa kadun puolelle lehtipuita. Arkkitehti Branderin esittämä suunnitelma sai osakseen yleisen kannatuksen ja

Etelä-Savon maakuntaliiton

sen mukainen oli myös maistraatin ehdotus. Keisari vahvis-

inventointitietojärjestelmään inventoidut alueet:

ti asemakaavan vuonna 1869. 2

• Jokikatu, Kalevankangas ja Kaukola

Likolammen rannalle oli muodostunut 1800-luvun lo-

• Kalevankangas

pulla pieni tehdasalue. Mikkelin ensimmäinen olutteh-

• Metsolankadun ruotsalaistalot

das Toivo perustettiin Likolammen rannalle3 vuonna 1864. Tehtaan perustajina toimivat ravintoloitsija Constantin Petroff, oluenpanija Sven Erik Nilsson ja värjärimestari

Kalevankankaan alueen kehittyminen vuoteen 1927 saakka

J. F. Ahlberg.

Petroff omisti pian perustamisen jälkeen

tehtaan kaikki osakkeet ja hän myi tehtaansa C. Petroff Oy.lle vuonna 1898, jonka isännöitsijänä toimi kauppias G.

Kalevankangasta kutsuttiin Hanhikankaaksi 1700-luvun

Ahlberg. Petroffin mukaan aluetta kutsuttiin Petroffin kan-

loppupuolen sotilaskartastossa1, joka sijoittui nykyisen

kaaksi. Tehtaalla oli ollut useampia omistajia Petroffin jäl-

Pankajoen ja Likolammen väliin. Pankajoen länsipuolelle si-

keen. 1950-luvulla tehtaan nimi oli Mikkelin Mallas- ja Vir-

joittuivat sekä Sur että Pien cuolimon cangas. Vuonna 1856

vokejuomatehdas Oy. Tehtaan rakennukset tuhoutuivat

annettiin asetus Keisarillisen Majesteetin Armollinen ase-

tulipalossa 25.6.1959. 4

tus, koskeva yhteisiä perustuksia kaupunkien järjestämisel-

26

Likolammen itärannalle Pursialan tilan omistaja J. G.

le ja rakentamiselle Suomen Isoruhtinanmaassa, joka pyrki

Liukkonen perusti viinanpolttimon ja spriitehtaan vuon-

pitämään varsinaisen kaupungin avarana mutta teki mah-

na 1871. Tehtaan toiminta pysähtyi vuonna 1873 omistajan

dolliseksi järjestää kaupunkeihin pientalojen asuinalueen.

kuoleman johdosta ja perikunta myi sen kauppias David

1860-luvun lopussa ryhdyttiin Mikkeliin kaavailemaan pien-

Pulkkiselle ja maanviljelijä Karl Millerille vuonna 1888. Uu-

talo-aluetta, joka toisi lisää asuntoja vähävaraisille. Tuolloin

det omistajat ryhtyivät myös valmistamaan olutta ja teh-

kaavailulle alueelle sijoittuivat silloiset Aleksanterin- ja Ni-

das nimettiin Mikkelin viina- ja juomatehtaaksi. Vuodes-

kolainkatujen varret sekä Puutarhakadun pohjoispuoli ja Li-

ta 1914 lähtien tehtaassa valmistettiin vain virvoitusjuomia. 5

kolammen itäreuna.

Tehtaaseen rakennettiin vuosien 1870–1915 välillä kaikkiaan

Kuva: Sähkölaitos on perustettu lokakuussa 1900 nimellä ”Osakeyhtiö Mikkelin Sähkölaitos”. Aumakattoisen kivirakennuksen on suunnitellut vuonna 1901 rakennusmestari K. Oila. Arkkitehti Eero Jokilehto on myöhemmin tehnyt lisärakennussuunnitelmia sähkölaitokselle. Puurakennuksen on suunnitellut kaupungininsinööri L. von Fieandt vuonna 1914 sähkölaitoksen hoitajaa, koneenkäyttäjää ja Kalevankangas rekognosointikartassa 1776–1805.

kahta asentajaa varten.6

1 Rantatupa "Rekognosointikartat 1776–1808" URL-osoite: ttp://wwwh.vanha 4 Kuujo 1989, 163-164; Wirilanderin kokoelmat (SSM). 5 Kuujo 1989, 163-164. kartta.fi/historialliset-kartat/sotilaskartat/rekognosointikartat-1776-1805/ 6 Etelä-Savon maakuntaliiton inventointijärjestelmä 2 Kuujo 1989, 241–245. 3 Alue sijoittuu nykyisen Hanhikankaankadun tienoille Likolammen rantaan.

Profile for Mikkelin Kaupunki

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1  

Mikkelin kaupungin kulttuuriperintöohjelman julkaisu 1, Modernin jäljillä

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1  

Mikkelin kaupungin kulttuuriperintöohjelman julkaisu 1, Modernin jäljillä

Advertisement