Page 27

MODERNIN JÄLJILLÄ – JÄLLEENRAKENNUSKAUDEN ASUINALUEITA KAUPUNGISSA Toinen maailmansota katkaisi ja muutti kehitystä kaikissa

1940-luvun alussa. Ne muodostavat maakunnallisesti mer-

Euroopan maissa. Talvisodan pommituksissa tuhoutui tai

kittävän rakennetun ympäristön. Kaupunginosan ajallinen

vaurioitui 14 prosenttia Mikkelin rakennuskannasta. Asun-

monikerroksisuus, sotien jälkeinen rakennuskanta sekä vii-

topula oli jatkosodan vuosina kova, sillä kaupunkiin majoit-

meisimpänä Jokikadun elementtikerrostalot ja uudisraken-

tui myös puolustusvoimien päämaja, jonka henkilöstöstä

nukset antavat asuinalueelle persoonallisen ilmeen. Mikkelissä 1930-luvulla kaavoitettuja uusia asuinalueita

merkittävä osa asui perhemajoituksessa. Nimensä mukaisesti jälleenrakennuskauden merkittävin

ei oltu ehditty juuri lainkaan rakentaa. Esimerkiksi vuonna

tehtävä oli saada rintamamiehet, siirtoväki ja muut sodas-

1938 Meurman kaavoitti Nuijamiehen ja Kirjalan kaupun-

ta kärsineet asutettua pikaisesti. Oli päästävä kiinni työhön

ginosan sekä Urpolan, Kattilansillan ja Pitkäjärven alueet,

ja elämänsyrjään, jotta raskas sotakausi saattoi jäädä taak-

mutta toteutus oli sodan jälkeen alkutekijöissään. Niistä

se. Eri puolelle Suomea syntyi uusia asuinalueita, joiden lei-

Nuijamies, Kirjala ja Urpola toteutuvat melko pitkälle. Nui-

mallinen piirre olivat tyyppitalot, tutuimpana ns. rintama-

jamies-Kirjala ja Urpola ovat maakunnallisesti merkittäviä

miestalo.

rakennettuja ympäristöjä.

Samana vuonna kaavoitetun

Tarkasteltavaksi valittiin Kalevankangas, joka oli kau-

Lehmuskylän kaava ei toteutunut, vaan se uudistettiin jo

pungin kolmas kaupunginosa. Alue oli kaavoitettu jo Pi-

vuonna 1945. Lehmuskadun ja Poppelitien kaavan laati ra-

poniuksen toimesta 1910-luvulla, mutta vain osa siitä oli

kennusinsinööri Seppo Sajaniemi Mikkelin kaupungin ra-

rakennettu. Toinen maailmansota toi alueelle uuden ele-

kennustoimistossa. Se oli kaupungin ensimmäinen asuina-

mentin

lueen kaava sotien jälkeen.

Metsolankadun

ruotsalaistalot

valmistuivat

25

KALEVANKANGAS

Omakotiasumista luonnonsuojelualueen kupeessa

Johdanto Kalevankangas on Mikkelin kolmas kaupunginosa. Nimi Kalevankangas vakiintui vuonna 1951 nimitoimikunnan toimesta, jonka tarkoituksena oli nimetä kaupunginosat joko jo vakiintuneilla tai historiaan perustavilla nimillä. Alueesta käytettiin aiemmin nimityksiä kolmas kaupunginosa, Hanhikangas ja Petroffinkangas. Inventointialue rajautuu pääasiallisesti jälleenrakennuskaudella syntyneisiin Metsolankadun ja Mielikintien alueisiin sekä 1900-luvun alkuvuosikymmenien asuinrakennusryhmään, joka sijaitsee Jokikadulla. Jokikadun alue on myös hyvä esimerkki kerroksellisesta rakentumisesta, jossa 1910-luvun vanhempaa rakennuskantaa on täydennetty jälleenrakentamiskaudel-

ja käsittää idässä puolet Naisvuoresta ulottuen sen taka-

la sekä myöhemmillä vuosikymmenillä. Jokikadun alue si-

na aina Kansankatua pitkin Akkavuoren taakse. Pohjoi-

joittuu pohjoisesta Kalevankankaaseen ja aivan eteläinen

seen mentäessä alueen raja kulkee Likolammen puolivälis-

osuus kuuluu Kaukolan kaupunginosaan. Kaupunkialu-

tä, sen takaa ylös pitkin Huvilakatua aina Kalevankankaan

eena Kalevankangas on laaja ja monimuotoinen kokonai-

ulkoilualueelle asti. Täällä alue käsittää Raviradantien ja län-

suus. Kaupunginosan alue rajautuu etelässä Vuorikatuun,

nessä aluetta rajaa Siekkilänjoki.

Profile for Mikkelin Kaupunki

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1  

Mikkelin kaupungin kulttuuriperintöohjelman julkaisu 1, Modernin jäljillä

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1  

Mikkelin kaupungin kulttuuriperintöohjelman julkaisu 1, Modernin jäljillä

Advertisement