Page 17

arkkitehti Pauli Lehden suunnittelema lisärakennus samal-

vuonna 1926 perustettu Suomen Nuoriso-opisto, jossa ny-

le koulutontille. Julkisivultaan tummasta poltetusta tiiles-

kyisin toimii opiston lisäksi Etelä-Savon taidetoimikunta.

tä ja puusta rakennettu osittain kaksikerroksinen rakennus

Alueen kirkollisiin palveluihin lukeutuu Mikkelin tuomiokirk-

toimii nykyisin Lähemäki talona, jonka tiloissa on useita eri

koseurakunnan alaisuuteen kuuluva Lähemäen seurakun-

palvelualojen toimitiloja (mm. hammaslääkäri ja päiväko-

tatalo. Arkkitehtuuritoimisto A. Eskelinen Ky on suunnitel-

ti) .27 Lähemäen kansakoulurakennuksessa toimi vuonna

lut vuonna 1979 tiilijulkisivuisen seurakuntatalon sekä siihen kuuluvan asuinrakennuksen.

1948 lastentarha, joka kuitenkin jouduttiin lopettamaan kansakoulun tilanpuutteen vuoksi. Kaupunki rakennutti Lähemäelle lastentalon yhdessä Suomen Punaisen Ris-

Lähemäki vuonna 2012

tin kanssa vuonna 1949. Lastentalon rakentamiseen avustuksia saatiin ruotsalaiselta kummikaupungilta Boråsilta.

Lähemäki on aina sijainnut valtaväylien keskiössä. 1800-lu-

Funktionaalista tyyliä mukailevan rakennuksen on suunni-

vun lopulla sahatoiminta veti alueelle asukkaita, ja 1960-lu-

tellut arkkitehti Eero Jokilehto. Rakennuksen julkisivussa

vun lopulla hyvät kulkuyhteydet Mikkelin kaupungin

on pietarilaissyntyisen Michael Schilkin suunnittelema re-

keskustaan korostivat edelleen sen asemaa kaupungin kas-

liefi nimeltään Nuori Polvi. Schilkin työskenteli tuolloin Ara-

vusuuntana.

bian tehtaalla ja Mikkelin kaupunginhallitus oli aktiivisesti

Vaikka alueen rakentamista on jatkettu näihin päiviin

yhteydessä taiteilijan työhön, sillä tarkoituksena oli raken-

asti paljolti vanhemman rakennuskannan sekaan, voi kau-

nuksen koristamisen lisäksi myös tehostaa sen arkkitehto-

punginosan katuja kulkiessa yhä aistia paikoitellen 1900-lu-

nista kauneutta. Näin ollen kaupunginhallitus halusi varata

vun alun Lähemäen tunnelmaa. Yleisilme on kerroksellinen

itselleen tilaisuuden määritellä reliefin värit yhdessä taitei-

etenkin pääväylänä toimivan Juvantien sekä Paukkulantien

lijan kanssa. Lastentalon valmistuttua oli puistossa nähtä-

ympäristössä. Kaupunginosan reunamilla rakennuskoko-

vissä uusinta puutarha-arkkitehtuuria, jossa orvokkeja oli

naisuudet ovat yhtenäisempiä. Yksittäisistä suunnittelijois-

istutettu vapaisiin ryhmiin ja pensaat oli sijoiteltu puiston

ta 1950-luvulta aktiivisena olleen Vilho Haikon kädenjälki

ympärille.28

näkyy erityisesti eteläpuoleisessa osassa Lähemäkeä.

Alueen palveluihin kuuluvat myös Paukkulan tilaan

15

Lähemäen lastentalo vuonna 1959. Kuvaaja: Foto Roos. Suur-Savon museon valokuva-arkisto. 28 Lakio 1988, 438–439.

Profile for Mikkelin Kaupunki

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1  

Mikkelin kaupungin kulttuuriperintöohjelman julkaisu 1, Modernin jäljillä

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1  

Mikkelin kaupungin kulttuuriperintöohjelman julkaisu 1, Modernin jäljillä

Advertisement