Page 13

Rakennusmestari Yrjö Brotkinin suunnitelmat Juvantien kioskirakennukseksi vuonna 1961. erkanevia poikkikatuja, jossa asuinrakentaminen on saanut kerroksellisuutta monien eri vuosikymmenien rakentamisen tuloksena. Juvantien itäpäätyä on levennetty ja osittain korotettu kevyenliikenteenväylän parantamiseksi vuonna 1980. Juvantien ja Kisatien risteykseen sijoittuu 1900-luvun alun asuinrakennusryhmä (Juvantie 31 ja 33), jonka yhteyteen omistajat rakensivat pienen kioskin vuonna 1946. Myöhemmin kioski purettiin ja sen tilalle tehtiin rakennusmestari Yrjö Brotkin piirustuksiin perustuva pulpettikattoinen kioski vuonna 1961.18 Tämä kioskirakennus on purettu 1980-luvulla.

Jälleenrakennuskausi

11

Kaupunginarkkitehti Eero Jokilehto suunnitteli asemakaavamuutos- ja laajennusehdotuksen vuonna 1947, joka toteutettiin samaisena vuonna. Jokilehto perustelee suunnitelmaansa liikenneväylien ajantasaistamisella, tonttien omistussuhteiden selvittämisellä sekä uusien asuntokorttelien aikaansaaminen rintamamiesten ja siirtoväen maansaannin turvaamisella maanlunastuslain edellyttämissä puitteissa.19 Jokilehdon asemakaavassa esille nostama kysymys rintamamiesten ja siirtoväen asuntopulan helpottamisesta näkyy Lähemäen rakennetussa ympäristössä erityisesti Raivaajankadulla ja Seuralankadulla. Aluetta laajennettiin vuoden 1951 asemakaavassa Raivaajankadun itä- ja pohjoispuolelle. Jälleenrakennuskauden vallitsevaksi asuinrakennustyypiksi muodostui pientalotyyppi, ns. rintamamiestalo. Materiaalipulan vuoksi kaikki saatavilla ollut betoni ja teräs menivät tuolloin pääosin teollisuuden tarpeisiin. Tiiliteollisuudelle aiheutti vastaavasti vaikeuksia energiapula. Puurakenteiset pientalot soveltuivat erinomaisesti ajan sarjatuotantoon. Koska pientalo oli mahdollista rakentaa pääosin puusta ja koska se oli sopiva rakennustyyppi sekä maaseudulle 20 että kaupunkiin, oli se yksiselitteisesti paras ja tehokkain vaihtoehto asuntopulan lievittämiseksi. Tämän lisäksi tyyppipientalo oli kohtalaisen helposti rakennettavissa ilman erikoisvälineitä tai perinteistä kirvesmiestaitoa, sillä hartiapankin eli omatoimisen rakentamisen merkitys jälleenrakennustyössä oli erittäin suuri.21 18 Maistraatin piirustukset (MKA). 19 Selitys Mikkelin kaupungin IX:n, X:n ja XIX:n kaupunginosan asemakaavamuutos- ja laajennusehdotus 13.6.1947. 20 Rakentamisen pääpaino oli maaseudulla vuoteen 1956 asti. 21 Kummala URL: http://www.mfa.fi/rintamamamiestal .

Juvantien ympäristön asuinrakentamista 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä.

Profile for Mikkelin Kaupunki

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1  

Mikkelin kaupungin kulttuuriperintöohjelman julkaisu 1, Modernin jäljillä

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1  

Mikkelin kaupungin kulttuuriperintöohjelman julkaisu 1, Modernin jäljillä

Advertisement