Page 11

Masalineilla vuoteen 1811 saakka. Avioliiton kautta Masalinin sukuun kuuluvia omistajia olivat Schlüterit ja Tawaststjernat. Säätyläisten jälkeen tilan omisti 1880-luvulla leski Ulrika Suhonen ja 1880- ja 1890-luvun vaihteessa maanviljelijä Juho Riipinen. Hänen aikanaan Paukkulan maille syntyi Lähemäen esikaupunki. Vuonna 1919 Riipiset myivät Paukkulan kajaanilaiselle varatuomari Paavo Paloheimolle, jolta se siirtyi Pohja Oy:lle. Vuonna 1926 Suomen Nuorison Liitto osti Paukkulan kansanopiston toimipaikaksi. Vuonna 2012 Paukkulassa toimii Suomen Nuoriso-opisto ja Etelä-Savon taidetoimikunta.11 Opiston aloittaessa toimintansa Paukkulassa 1920-luvulla kartanon vanhoista rakennuksista oli jäljellä päärakennus, Eteläpään pirtti, silloinen talonmiehen piharakennus, talli, luhtiaitta, aittarakennus ja kivinavetta (nykyinen Paukkulinna). Aluetta ympäröi puisto. Päärakennuksessa järjestettiin ruokailu sekä opetus, jonka lisäksi siellä sijaitsi johtajan asunto. Eteläpään vanhaa pirttiä pidettiin ruokalana, voimistelusalina ja luokkahuoneena.12

9

Paukkulan kartanon rakennettu ympäristö muuttui 1960–70-luvuilla, jolloin vanhat kartanon rakennukset korvattiin opiston uudisrakennuksilla. Nykyinen Paukkulan alue muodostuu pääasiallisesti Suomen nuoriso-opiston

Ylimmäinen kuva on Paukkulan nykyinen päärakennus

rakennuksista. Kivi- ja puurakenteinen navetta, Paukkulin-

”Kartano”. Keskellä on kuva säilyneistä aittarakennuksista

na, muutettiin opistorakennukseksi yliarkkitehti Martti Vä-

sekä asuntoloista nimeltään ”Heteka” ja ”Kuutuuli”. Alim-

likankaan piirustusten mukaan vuonna 1937. Paukkulinnan

massa kuvassa kirjasto ja asuntola ”Savotta”.

lähellä on lisäksi kaksi pienehköä hirsirakennusta ja luhtiaitta. ”Heteka” on funkkistyylinen asuinrivitalo, jonka eteläpäädyn on suunnitellut rakennusmestari Veikko Liukkonen vuonna 1955. Rakennusta on jatkettu vuonna 1957 ja suunnittelusta vastasi arkkitehti Martti Riihelä. Rakennus on alkuperäiseltä käytöltään ollut opettajien asuntola. Asuntola ”Savotan” on puolestaan suunnitellut arkkitehtuuritoimisto Unto Ojonen vuonna 1964. Rakennusta on laajennettu vuosina 1970 sekä 1981. Kuutuuli-niminen asuntola vanhan opettaja-asuntolan vieressä on valmistunut vuonna 1987 arkkitehtitoimisto Reijo Seppäsen piirustuksien mukaan. Arkkitehtitoimisto Reijo Seppäsen suunnittelemia rakennuksia ovat myös ”Artium” opistorakennus (2000), hal-

Saksalan talo on vuonna 2012 päiväkotina.

lintorakennus ”Kartano” (1993) ja kurssirakennus ”Pajatus” vuodelta 1993.13 Saksalanjoen varrella sijainnut Saksalan talo oli peräisin

oli kapellimestari David Neumannin omistuksessa 1860-luvulla ja A.T. Lesche isännöi taloa 1800-luvun lopulla. Mo-

1600-luvulta ja toimi tuolloin kruunun-vouti Hans Joens-

lemmilla oli karvaamot. Lesche perusti Saksalanjoen suu-

son Falckin virkatalona. 1700-luvulla talon omistivat mm.

hun uuden karvaamon, joka oli tuolloin kaupungin suurin

Tavaststjernat. Rajatullitarkastaja Henrik Forshaellin aika-

teollisuusrakennus. Tilan säilynyt päärakennus on 1800-lu-

na 1700-luvulla toimi Saksalassa myös rajatullikamari. Talo

vulta, ja se toimii nykyisin Saksalan alueen päiväkotina.

11 Parviainen URL: http://kirjasto.mikkeli.fi/etela-savon-kartanot/index.php?page=mikkelinmlk; Wirilander 1982, 627-628. 12 Jussila 1998, 25, 69. 13 MKA, rakennusluvat.

Profile for Mikkelin Kaupunki

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1  

Mikkelin kaupungin kulttuuriperintöohjelman julkaisu 1, Modernin jäljillä

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1  

Mikkelin kaupungin kulttuuriperintöohjelman julkaisu 1, Modernin jäljillä

Advertisement