1800-luvun lopulla kauniin sisääntulon kaupunkiin muodosti Hallituskatu, jonka katunäkymä yhdisti rautatieaseman ja tuomiokirkon. Vuonna 1888 suunnitellun rautatieaseman piirustukset perustuvat tyyppipiirustuksiin, mutta julkisivun laajennus- ja muutostyöt toteutti arkkitehti Bruno Granholm vuosina 1902 ja 1922. Hallituskadun alkupäähän muodostui jo Engelin asemakaavassa puisto, jonka puoliympyrään sijoitetut istutukset loivat juna- ja laivamatkustajalle kauniin ensinäkymän kaupunkiin. Savon radan aavisteltiin tuovan lisää matkustusliikennettä kaupunkiin, joten rautatieaseman viereen sekä lähelle matkustajasatamaa haluttiin rakentaa mallikelpoinen ja ajanvaatimuksien mukainen seurahuone.8 Kaksikerroksinen seurahuone valmistui arkkitehti Werner Polónin piirustuksien mukaan nykyisen Mannerheimintien varteen vuonna 1889.9 Seurahuone tuhoutui talvisodan pommituksissa, mutta rautatieasema toimii edelleen matkustajakäytössä vuonna 2013. Rautatieaseman edustaa on hyödynnetty Hallitustorin maanalaisen pysäköintipaikan sisäänkäyntinä.
Arvokkaan näköiset kivijulkisivuiset pankkirakennukset erottuivat puurakenteisista liikerakennuksista, joita rakennettiin vierekkäin Porrassalmenkadun itälaidalle. Kaupunkikuvallisesti poikkeuksen muodosti myös vastapäätä HOPin pankkirakennusta sijaitseva kauppaneuvos C.F. Pöndisen rakennuttama uusrenessanssityylinen liiketalo vuodelta 1890. Rakennus oli Mikkelin ensimmäinen yksityinen kaksikerroksinen tiilitalo, joka 1910-luvulla siirtyi Pohjoismaiden Yhdyspankin omistukseen. Vuonna 2013 rakennus (Porrassalmenkatu 18) on liike- ja ravintolakäytössä. 12
PorrassalmenkaDuN muodostuminen Porrassalmenkatu muodostui nopeasti yhdeksi Mikkelin tärkeimmäksi liike- ja pankkikaduksi. Hallituskadun ja Savilahdenkadun väliselle osuudelle sijoittui Porrassalmenkadulla peräti viisi10 pankkirakennusta 1930-luvulla. Torin pohjoislaidassa Hallituskadun suuntaisesti sijaitsi nk. kalkkikartano vuodelta 1839, mikä siirtyi vuonna 1924 Mikkelin Säästöpankille. Talvisodan pommituksissa tuhoutuneen kalkkilaastirakennuksen tilalle ryhdyttiin vuonna 1940 rakentamaan arkkitehti Martti Välikankaan suunnitelmien mukaan uutta Säästöpankin liikerakennusta. Kaupunkikuvallisesti rakennus oli huomattavan korkea ja näyttävä verrattuna Porrassalmenkadun pääasiallisesti yksikerroksisiin rakennuksiin. Länsipuoleisen kalkkikartanon tilalle rakennettiin Suur-Savon Osuuskaupan hotelli- ja liiketalon vuonna 1940. Arkkitehti Arthur Elgin suunnittelema Osuuskauppa Suur-Savon rakennus jatkoi Hallituskadulla arkkitehti Martti Välikankaan vuonna 1938 suunnittelemaa modernia apteekkari Akseli Jaman11 liike- ja asuinrakennuksen tyyliä. Hallituskadun selkeälinjaiset ja korkeat liikerakennukset loivat vastakohdan Porrassalmenkadun mataliin puutaloihin, jotka vielä hallitsivat katunäkymää 1930-luvun lopulla. Helsingin Osake Pankin kaksikerroksinen pankkirakennus oli Mikkelin ensimmäinen tiilinen liiketalo (Porrassalmenkatu 27). HOP pankkirakennuksen suunnitteli arkkitehti Axel Loenbom vuonna 1885.
Yläkuva: Porrassalmenkatu 1920-luvulla. Oikealla Suomen Pankin pankkitalo ja seuraavana Mikkelin Liiketalo Oy. Helsingin Osakepankin toimitalo erottuu kaksikerroksisena rakennuksena (SSM). Alakuva: Porrassalmenkatu 25 ennen purkamista 18.3.1959. Porrassalmenkadulle rakennettiin jälleenrakennus-kaudella myös väliaikaisia rakennuksia, kuten kuvassa vasemmalla näkyvä matala liiketila. Valokuvaaja: Väisänen (SSM).
8 Ensin toimi matkustajakotina, jota kutsuttiin hotelli Kariniksi. Omistaja oli neiti Karin Björkroos. 9 Hassinen & Lähde 1987, 26; Rytkönen 1912, 125-126. 10
Pankit olivat: Säästöpankki, Suomen Pankki, Suomen Yhdyspankki (Pohjoismaiden Yhdyspankki PYP), Helsingin Osake Pankki ja Kansallis-Osake-Pankki. Myyryläinen 1998, ”Pankkitoiminnan alkuvaiheita Mikkelissä” internetsivut: http://www.mikkeli.fi/en/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/06_taloushistoriaa/10_pankkitoiminnan_alkuvaiheita_mikkelissa 11 Jamankulmana tunnettu rakennus (Hallituskatu 7) on ollut vuodesta 2007 lähtien osana kauppakeskus Akselia. 12 Julkunen et al. 1988, 15; Hassinen & Lähde 1987, 58, 47; Etelä-Savon maakuntaliiton inventointitietojärjestelmä, KIOSKI-tietokanta.
11