Issuu on Google+

KEHITTÄMISOHJELMA

Vuoden 2013 toimintakertomus


Ohjelmajohtajan katsaus Mikkelissä 9.3.2014 Mikkelin kaupunki luovutti valtioneuvostolle 24.8.2012 lupausasiakirjan, jossa kaupunki määritteli tavoitteekseen on olla kuntatalouden tuottavuuskehityksen johtava kaupunki Suomessa siten, että toiminta on samalla sosiaalisesti ja kulttuurisesti sopusointuista ja minimoi luonnolle ja ympäristölle aiheutuvan rasituksen. Lupauksen toteuttamiseksi Mikkeli lupasi uudistaa hallintorakenteensa sekä palvelut ja niiden tuottamisprosessit. Uudistamistyössä hyödynnetään uusia sähköisiä palveluja siten, että Mikkelistä kehittyy ensimmäinen digitaalisten palvelujen kaupunki Suomessa – ei mikään vaatimaton lupaus. Loppuvuodesta 2012 tehtiin päätös, että lupauksen lunastaminen edellyttää erillisen kehittämisohjelman perustamisen – syntyi Lupaus 2016 -kehittämisohjelma. Allekirjoittanut kutsuttiin Miktech Oy:stä johtamaan tätä kehitysohjelmaa. Ohjelman ydintiimiin kutsuttiin kaupungin sisältä ja yhteistyökumppaneista asiantuntijoita, joilla on kyky ja erityisesti halu olla rakentamassa uutta avointa, digitaalista Mikkeliä.

UUDISTAMISTYÖSSÄ HYÖDYNNETÄÄN UUSIA SÄHKÖISIÄ PALVELUJA SITEN, ETTÄ MIKKELISTÄ KEHITTYY ENSIMMÄINEN DIGITAALISTEN PALVELUJEN KAUPUNKI SUOMESSA – EI MIKÄÄN VAATIMATON LUPAUS. Tarkastelen nyt Lupaus –ohjelman ensimmäistä vuotta näin lupauksen lunastamisen näkökannalta. Ensinnäkin voin todeta, että kaupunki työnantajana on ollut minulle positiivinen yllätys. Ihmiset tekevät hartiavoimin töitä ja porukka on hyvin sitoutunutta.

Hallintorakenne ja päätösprosessit ovat samoja kuin lähtötilanteessa tammikuussa 2013 ja näin yritysmaailmasta tulleena voin kyllä todeta, että päätöksen tekemistä on syytä valuttaa aika reippaasti alemmille organisaatiotasoille. Uskon, että Mikkelin uusi strategia pistää vauhtia myös hallintorakenteen muutokseen sekä sujuvimpiin päätösprosesseihin.

MEITÄ ON PYYDETTY. TÄMÄN LAUSEEN OLEN JOUTUNUT JOHTORYHMÄN KOKOUKSISSA TOISTAMAAN VUODEN AIKANA MONEEN KERTAAN. Viime vuoden keväällä aloitimme suunnittelun uuden talous- ja henkilöstöhallinta tietojärjestelmän hankkimiseksi. Nykyinen järjestelmäkokonaisuus on auttamattomasti elinkaarensa lopussa ja se osaltaan estää palveluiden ja palveluprosessien uudistamisen. Yhteistyössä talous- ja henkilöstöpalveluja tuottavan Kunnan Taitoa Oy:n kanssa on löytymässä malli, joka mahdollistaa Mikkelille sellaisen palvelukokonaisuuden minkä varaan voidaan laskea pitkälle tulevaisuuteen. Meitä on pyydetty. Tämän lauseen olen joutunut johtoryhmän kokouksissa toistamaan vuoden aikana moneen kertaan. Meitä on todellakin pyydetty - ensin Sitra pyysi meitä kumppaniksi nuorten varhaisen tukemisen toimintamallin rakentamiseen. Viime vuosi suunniteltiin sekä rakennettiin ja tämän vuoden helmikuun 20. päivä lanseerattiin Tajua Mut! varhaisen tukemisen palvelukonsepti, ensimmäisenä Suomessa. Valtiovarainministeriö pyysi Mikkeliä osana VM -Kuntatieto-ohjelmaa suunnittelemaan kuntien Tehtävä- ja palveluluokituksen

uuden mastermallin. Työtä on tehty hartiavoimin ja seuraavaksi luokitus lähtee lausuntokierrokselle ministeriöihin ja kuntiin. Loppuvuodesta 2013 Valtiovarainministeriö kääntyi puoleemme ja pyysi meitä osallistumaan ASPA2014 (julkisen sektorin asiakaspalvelu) kehitystyöhön ja pilottiin. Ilmeisesti Mikkelin tekemiseen luotetaan – muuten eivät olisi pyytäneet. Varmaan ovat todenneet, että Mikkeli (prikulleen prosentti Suomesta) on sopivan kokoinen kaupunki rakentamaan tulevaisuuden kunnan palvelukokonaisuutta. Vuoden 2013 aikana on lupaus 2016 kehittämisohjelman ”sateenvarjon” alla käynnistetty 9 erillistä kehitysprojektia.

ILMEISESTI MIKKELIN TEKEMISEEN LUOTETAAN – MUUTEN EIVÄT OLISI PYYTÄNEET. Vuoden 2014 aikana Lupaus-tiimin tehtävänä on mm. viedä Tiedon/asianhallinnan sovelluksen käyttöönotto loppuun vieminen. Tähän käyttöönottoon sisältyy myös sähköisten kokousten käyttöönotto kattavasti vuoden 2014 loppuun mennessä. Talous- ja henkilöstöjärjestelmien uudistus tulee olemaan iso urakka ja se tulee vaikuttamaan kaikkien meidän tekemiseen – onneksi urakan jälkeen turha päällekkäinen tietojen syöttö poistuu. Mikkelin kaupungin asiakaspalvelua tullaan vuoden 2014 aikana kehittämään yhteistyössä valtion ja muiden kuntien kanssa. Tavoitteena on monikanavaisesti palveleva Mikkeli. JUHA ROPPONEN Lupaus 2016 ohjelmajohtaja


LUPAUS 2016

Kehittämisprojekti

Tiivistelmä muutamasta projektista Vaikutukset käytännön toimintaan

Hyödyt

• Toiminnanohjausjärjestelmä helpottaa resurssienhallintaa ja toiminnan suunnittelua • Järjestelmä tehostaa ajankäyttöä ja antaa enemmän aikaa asiakastyölle • Olennainen asiakkaaseen ja työtehtäviin liittyvä reaaliaikainen tieto kulkee ja päivittyy päätelaitteessa kotihoidon kenttätyössä • Parantaa asiakastyön turvallisuutta ja laatua sekä nopeuttaa asiakasasioiden hoitoa ja auttaa optimoimaan reitit • Vähentää kiinteiden työasemien tarvetta ja niistä kertyviä kustannuksia • Asiakaslaskutus perustuu todelliseen toteutuneeseen palvelun määrään ja järjestelmä integroituu käytössä oleviin potilas- ja työajansuunnittelujärjestelmiin sekä sähköiseen ovenavaukseen

• Työntekijän välitöntä, asiakkaiden kotona tehtävää työaikaa nostetaan järjestelmän avulla 35 %:sta 60 %:iin. • Kotihoidon ja sen logistiikan tehostaminen sekä tarpeettoman työn vähentäminen lisäävät myös asiakkaiden välitöntä hoitoaikaa noin 20–30 % nykyisestä tasosta

• Lupapiste on asiointipalvelu, jossa voi hakea rakentamisen lupia ja hoitaa niihin liittyvän viranomaisasioinnin sähköisesti. • Palvelu kokoaa kunnan viranomaisen, rakentajan, suunnittelijan ja muut rakentamisen ammattilaiset yhteen osoitteeseen. • Hakemukset ja aineistot välittyvät päätöksentekoa varten suoraan kunnan järjestelmiin.

• Rakennusluvan voi tehdä aika- ja paikka riippumattomasti • Lupaa voidaan käsitellä vuorovaikutteisesti • Käsittelyajat nopeutuvat • Digitaalinen prosessi on ekologinen, koska asiointi hoidetaan tietoverkossa

• Kaupungin sivustojen päivittäminen ei ota niin paljoa aikaa kuin aiemmin. • Sivuilla oleva tieto on ajantasaista, ajankohtaista ja oikeellista

• Asiakkaat löytävät palvelut helposti, koska järjestelmässä on hyvät hakuominaisuudet

Mikkelin kouluihin uudet langattomat tietoverkot

• Kaikki Mikkelin perus- ja toisen asteen koulut saavat käyttöönsä uudet langattomat tietoverkot ja Windows 7 -käyttöjärjestelmän. • Mahdollistaa jatkossa päätelaiteriippumattoman työskentelyn opettamisessa.

• Tietoverkko mahdollistaa osaltaan vuonna 2016 järjestettävien sähköisten ylioppilaskirjoitusten järjestämisen. • Opettaminen ei jatkossa ole sidottu kiinteisiin paikkoihin

Tajua Mut!

• Projektin aikana laaditaan syrjäytymisen ehkäisyä edistävä toimintamalli, joka perustuu liputusjärjestelmään. • Otetaan toimintamalli ja järjestelmä käyttöön Mikkelissä ja laaditaan suunnitelma mallin levittämisestä muihin Suomen kuntiin ja viranomaisille

• Lisää nuorten kanssa toimivien viranomaisten ja kolmannen sektorin henkilöiden yhteistyötä • Mahdollistaa varhaisen tuen antamisen apua tarvitsevalle nuorelle

Arkea helpottavat digitaaliset ratkaisut -avoin kilpailu

• Kymmenen ideaa kansalaisilta, joista osa hyödynnettävissä välittömästi. • 75 ratkaisuehdotusta yrityksiltä, joista joidenkin kanssa on jo aloitettu ratkaisun käytäntöön vienti.

• Erinomainen toimintamalli lisätä vuoropuhelua yritysten kanssa ja saada näin hyviä ratkaisuja kaupungin toiminnan kehittämiseen

OPENMIKKELI avoin langaton verkko

• Mikkelin keskusta-alueella toimiva avoin-, maksuton langaton tietoverkko mahdollistaa nopean ja tehokkaan tietojen haun.

• Yrityksille OPENMIKKELI -tietoverkko luo mahdollisuuden tarjota palveluja helpolla tavalla verkossa, joka toimii koko keskustan alueella

Tiedonhallinta -järjestelmä

• Tulee vuonna 2014 muuttamaan kaupungin tiedonohjauksen, päätöksen teon ja mahdollistaa myös kokonaan sähköiset kokoukset

• Paperittomuus säästää aikaa ja rahaa • Mahdollistaa osaltaan tiedolla johtamisen -> toiminnan tehokkuus

Kuntien tehtävä- ja palvelu-luokituksen määrittelyprojekti

• Mikkelin kaupunki toteuttaa VM:n tilaamana kuntien tehtävä- ja palveluluokituksen, joka yhtenäistää kuntakentän tehtävien ja palveluiden nimeämisen (standardointi) • Vähennetään tietojen keruuseen ja raportointiin liittyvän päällekkäistä ja manuaalista työtä

• Parannetaan kuntien päätöksenteossa käytettävän tiedon laatua vertailukelpoisuutta • Luo pohjan tiedonkeruun automatisoinnille ja näin mahdollistaa merkittävien tehokkuushyötyjen ja kustannussäästöjen aikaan saamisen

Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä

Sähköinen rakennuslupa –Lupapiste.fi

Mikkelin uudet verkkosivut


Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmää tulee käyttämään

250 henkilöä.

Toiminnanohjaus tehostaa kotihoitoa Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto alkoi syksyllä. Toiminnanohjauksella Mikkelin kaupunki saavuttaa merkittävän tuottavuuden lisäyksen. Tällä hetkellä uusi toiminnanohjausjärjestelmä on käytössä läntisellä kotihoidon alueella ja laajenee vähitellen koko seudulle. Järjestelmän käyttö aloitettiin marras–joulukuussa 2013. Pilotointi aloitettiin läntisellä alueella huhtikuussa 2013. Pilottialueen avainhenkilöiden työnjärjestelijöiden ja heidän varahenkilöidensä valinta on tehty. Järjestelmän käyttöä varten käyttäjät ovat myös saaneet uudet työpuhelimet. Toiminnanohjausjärjestelmä lisää kotihoidon suunnitelmallisuutta ja logistiikkaa. Esimerkiksi kotikäyntiin kuluva työaika merkitään järjestelmässä

KOTIHOIDON ASIAKKAALLE TÄMÄ MERKITSEE VARMUUTTA SIITÄ, ETTÄ HÄN SAA TARVITSEMANSA PALVELUN viikko-ohjelmaan sekä hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Näin selvitetään entistä paremmin työntekijöiden resursseja ja työaika käytetään tehokkaasti. Järjestelmästä voidaan myös seurata työntekijöiden liikkumista työpäivän aikana,

ja puuttua työn kuormittavuuteen. Vuoden 2014 aikana toteutuva sähköinen ovenavaus vähentää avainten käyttöä sekä mahdollistaa työntekijöiden lähtemisen suoraan kotoa ensimmäiselle kotikäynnille. Kotihoidon ja sen logistiikan tehostaminen sekä tarpeettoman työn vähentäminen lisäävät myös asiakkaiden välitöntä hoitoaikaa noin 20–30 % nykyisestä tasosta. Kotihoidon asiakkaalle tämä merkitsee varmuutta siitä, että hän saa tarvitsemansa palvelun ja että siihen on varattu riittävästi aikaa. Työntekijän näkökulmasta järjestelmällä on tarkoitus tasata työmäärää kaikkien työntekijöiden kesken. Työntekijän välitöntä työaikaa nostetaan järjestelmän avulla 35 %:sta 60 %:iin.

Sähköinen rakennuslupa ei katso aikaa tai paikkaa Mikkelin kaupunki on mukana Ympäristöministeriön SADe-ohjelmassa, jonka puitteissa pilotoidaan sähköistä rakennuslupamenettelyä. Palvelun pilotointi ja kehittämistyö alkoivat syksyllä 2013 ja jatkuvat mahdollisesti vuoden 2015 loppuun.

SÄHKÖINEN LUPAMENETTELY TAPAHTUU LUPAPISTE.FI -ASIOINTIPORTAALISSA, JOHON VOI KIRJAUTUA MIKKELIN VERKKOPALVELUSSA. Palvelun myötä aikaisemmin paikan päällä tai puhelimitse tapahtunut asiointi onnistuu verkossa missä tahansa ympäri vuorokauden. Palvelu on myös neuvontakanava, jossa asiakas saa ohjausta suunnitelmiin. Keskusteluhistoria jää talteen

palveluun. Karttapohjainen palvelu helpottaa puhelinasiointia, sillä kumpikin osapuoli voi hakea rakennuspaikan kartalta, jolloin puhutaan varmasti samasta asiasta. Lupapiste.fi-palvelussa asiakas voi jakaa tietoja suunnittelijan ja yhteistyökumppaneiden kanssa, ja myös viranomaislausunnot tai naapurien kuuleminen onnistuvat verkossa. Suunnittelija voi täydentää lupahakemusta esimerkiksi teknisillä tiedoilla, mikä vähentää tietojen syöttämiseen kuluvaa aikaa Rakennusvalvonnassa. Jatkossa riittää, että esitäytetyt tiedot tarkistetaan, jolloin ne välittyvät rakennusvalvontaohjelmaan ja väestörekisteriin. Rakennuslupamenettely on ensimmäinen Lupapiste.fi -asiointiportaalin palveluista. Sähköinen asiointi laajenee vaiheittain, ja esimerkiksi ympäristö- ja kaivulupia voi myös jatkossa hakea sähköisesti.

Sähköisen rakennuslupa järjestelmän kautta asiaa on käsitelty

97 kpl.

Hakemuksia on tehty 71 kpl, neuvontapyyntöjä 26 kpl ja lupapäätöksiä 25 kpl.


Mikkelin kaupungin uusia verkkosivuja ylläpitää ja kehittää yli

70 vastuuhenkilöä.

Kaupungin verkkosivut uudistuivat Mikkelin kaupungin verkkosivut kokivat viime vuonna täysimittaisen uudistuksen. Tuloksena syntyivät kokonaan uudet verkkosivut, joiden suunnittelun lähtökohtana oli asiakaslähtöisyys ja palveluiden löydettävyys. Syksyllä 2013 julkaistujen sivujen kehitystyö jatkuu yhä. Kehitystyössä on hyödynnetty ja hyödynnetään muun muassa käyttäjäpalautetta. Sivusto mikkeli.fi on kaupungin kanava ulkoisessa viestinnässä yhdessä sosiaalisen median kanavien kanssa. Uudistuminen on koskettanut erityisesti kolmea asiaa: sisällöntuottamista, palvelunäkökulmaa ja teknistä uudistumista. Nykyaikainen verkkosivujen uusi julkaisujärjestelmä mahdollistaa tehokkaan ja nopean päivittämisen. Sivusto on edellistä värikkäämpi, dynaamisempi ja palvelee etenkin niin sanottujen palvelukorttien muodossa, joita jokainen yksikkö voi itsenäisesti tarvittaessa päivittää.

Tavoitteena uudistumisessa on ollut saada verkkosivujen tarjoama palvelu toimimaan asiakkaan ehdoilla. Sivustolle on jatkossa kehitteillä muun muassa uusi kaupungin karttapalvelu, jossa on myös palautteen antamisen mahdollistava ominaisuus.

Palvelumuotoilu ottaa käyttäjän huomioon Lupaus 2016 -ohjelmassa palvelumuotoilun tärkein tarkoitus on nähdä asiat asiakkaan silmin. Luovat ratkaisut, kustannustehokkuus ja uudet näkökulmat ovat avainasemassa, kun kaupunki kehittää digitaalisia ratkaisuja. Palvelumuotoiluun kuuluu käytännönläheisten ratkaisujen tarjoaminen työryhmille.

PALVELUMUOTOILU ELÄÄ SEN PROSESSIN KAUTTA, JOSSA IDEOISTA SYNTYY JOTAKIN KONKREETTISTA. Palvelumuotoilu on digitaalisen Mikkelin vahva taustavoima, jossa yhdistyvät teknologian, markkinoinnin ja sovellussuunnittelun perusteet. Palvelumuotoilu elää sen prosessin kautta, jossa ideoista syntyy jotakin konkreettista. Tämä on vaatinut ja vaatii tulevaisuudessakin

aktiivisuutta kaikilta osapuolilta: itse palvelumuotoilulta, sen taustatekijöiltä ja sidosryhminä olevilta toimialoilta. Niin kuntalaisten kuin kaupungin työntekijöidenkin arkea pyritään helpottamaan digitaalisilla ratkaisuilla, jotka ovat parhaimmillaan helppokäyttöisiä ja elämyksellisiä. Palvelumuotoilijan rooli on olla osana monialaista työryhmää ja tuoda työryhmiin mukaan käyttäjä- ja asiakasnäkökulmaa. Palvelumuotoilun työkaluilla pyritään kokonaisvaltaiseen käyttäjäkokemusymmärrykseen ja asiakaslähtöiseen kehittämistyöhön. Palvelumuotoilija on ollut mukana muun muassa kaupungin nettisivujen kehittämistyössä ja kuntatieto-ohjelman tiedon keräämisessä. Lisäksi työhön on kuulunut Tajua Mut! -projektin toimintamallin jalkauttamista ja viestintää sekä valmistelua kaupungin open datan avaamista varten, minkä myötä julkaistiin 3D-malli Mikkelin kaupungista.

Mikkelin kouluihin langaton verkko Osana Mikkelin kaupungin digitalisoitumista kaikki Mikkelin perus- ja toisen asteen koulut saavat käyttöönsä uuden langattoman verkon ja Windows 7 -käyttöjärjestelmän. Uusien langattomien verkkojen käyttö aloitettiin vuoden 2013 aikana. Uudistus jatkuu maaliskuun 2014 loppuun saakka, jolloin uuden verkon on tarkoitus olla jokaisen mikkeliläisen koulun käytettävissä. Jatkossa Mikkelin kaupunki haluaa panostaa koulujen tietoverkkojen toimivuuteen ja luotettavuuteen. Samalla valmistaudutaan ja varaudutaan jo vuoden 2016 sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin.

Koulujen uusi langaton verkko on käytössä yhteensä

1495 oppilaalla.


Kuntien tehtäväja palveluluokituksen määrittelyyn on osallistunut

70

Mikkelin kaupungin työntekijää.

Kuntatieto yhtenäistää kuntien palveluita Mikkelin tehtävänä on Kuntatietoverkoston kanssa määrittää kuntien tehtävä- ja palveluluokitukset kansalliselle tasolle. Alustana toimii Mikkelin kaupungin palvelutarjooma, jota täydennetään muiden kuntien palveluvalikoimalla. Tuloksena syntyy yhtenäinen kuntapalvelunimikkeistö. Luokittelussa pyritään löytämään taso, jolla eri kuntien palveluja voidaan vertailla luotettavasti. Vertailun edellytyksenä on nimikkeistön yhtenäistäminen. Kunnilla ei aiemmin ole ollut yhteistä kuntapalvelusanastoa. Tehty kuntien tehtäväluokitus palveluryhmineen linkittyy Tilastokeskuksen automaattiseen tiedonkeruuseen. Palveluymmärryksen kautta voidaan tarkastella myös kuntakohtaisia palvelujärjestelmämahdollisuuksia. Palveluluokitus linkittyy myös talousohjaukseen tililuettelon kautta.

KESKEISIMPÄNÄ HYÖTYNÄ ON KUNTIEN TOIMINNAN YMMÄRRYKSEN SYNNYTTÄMINEN. Palvelutuotteilla on suhde palveluhakemistoihin, toimipaikkatietoon ja esimerkiksi palvelukortteihin sekä julkisen hallinnon asiakaspalvelun yhteisen kielen luomiseen. Asiakkaan on helpompi ymmärtää palvelutarjontaa, kun muuttaessa kunnasta toiseen sanasto on sama. Keskeisimpänä hyötynä on kuntien toiminnan ymmärryksen synnyttäminen. Luokitus lähtee seuraavaksi kommenttikierrokselle ministeriöihin ja kuntiin. Tämän jälkeen on tarkoitus käynnistää Valtionvarainministeriön toimesta JHS (Julkisen hallinnon suositus) -prosessi sekä pilotoida luokituksia kehitettävissä järjestelmissä. Osana projektia on jo tehty pian valmistuva Mikkelin kaupungin kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kuvaus. Tavoitetilan kuvausta työstetään strategiatyöpajoissa. Valmistuvia kokonaisarkkitehtuurin nykytila- ja tavoitetilakuvauksia on tarkoitus hyödyntää kansallisesti.

Digitaaliset palvelut helpottavat arkea Digitaalisten palveluiden avoin kilpailu toteutettiin kahdessa kilpailusarjassa. Kilpailuaika oli 21.10.–15.11.2013. Kansalaisten sarjassa haettiin innovatiivisia digitaalisia ideoita. Organisaatiosarjan ehdotukset ovat yhteiseen kehittämishankkeeseen tarkoitettuja, hankintavalmisteluun lähteviä tai suoraan hankintaan tähtääviä nopeita pilotteja.

YHTEENSÄ KILPAILUESITYKSIÄ OLI 86 KAPPALETTA. Kansalaissarjassa palkittiin kolme ideaa. Ensimmäisenä palkittiin kaupungin tapahtumista kertova keskeiselle paikalle sijoitettava valopylväs. Toinen kansalaissarjan palkittu idea oli digitaalinen palvelu MUNSUN, jonka avulla kerrotaan, mitä tarjottavaa ja avuntarvetta ihmisellä on. Kolmantena ideana palkittiin digitaalinen neuvolakortti, joka seuraa lasta läpi lapsuuden. Älypuhelinsovelluksena toimiva digitaalinen neuvolakortti korvaa raskausajan paperisen äitiyskortin.

Organisaatiosarjassa palkittiin yksitoista tuottavaa ratkaisua. Näitä olivat seuraavat: • verkossa ja mobiililaitteilla toimiva kaupunkiportaali

• palvelunohjausmalli ja -alusta, joka integroi palvelutuotannon, hallinnon ja johtamisen

• kuvapuhelupalvelu ikääntyneiden hyvinvoinnin kehittämiseen

• Daisy-mobiilijärjestelmä päiväkotien, esikoulujen ja koulujen läsnäolon seurantaan

• 3D CallCenter -asiakaspalvelukonsepti Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen käyttöön • perhekohtainen ohjausjärjestelmä, joka tehostaa asiakaspalvelua • palautepalvelu, joka mahdollistaa sähköisesti tiedon keräämisen, hallinnan ja seurannan • verkkosovellus, jonka avulla ammattilaiset suunnittelevat kansalaisten kanssa kaupungin palveluja ja kehitystä

• kodin ja koulun ePortfolio, joka on tarkoitettu lapsen tai opettajan omaksi kokoelmaksi tehtävistä ja saavutuksista • Vapaat ajat -palvelu, joka parantaa psykoterapeuttipalvelujen saatavuutta • Harava-kysely, joka mahdollistaa osallistumisen oman elinympäristön suunnitteluun ja antaa kuntalaisille mahdollisuuden vaikuttaa päätöksentekoon


Nuorille apua

varhaisessa vaiheessa Osana Lupaus 2016 -ohjelmaa Mikkelissä kokeillaan ensimmäisenä Suomessa uudenlaista toimintamallia ja sitä tukevaa selainpohjaista tietojärjestelmää. Tajua Mut! -projektissa nuorten syrjäytymistä ehkäistään mahdollistamalla paikallisten viranomaisten ja toimijoiden yhteistyö. Vastaava malli on ollut käytössä Hollannissa useita vuosia, ja kokemukset ovat hyviä.

TUKITOIMET VOIDAAN KÄYNNISTÄÄ NYKYISTÄ VARHAISEMMASSA VAIHEESSA. ONGELMIEN KIMPPUUN KÄYDÄÄN SILLOIN, KUN NE OVAT PIENIÄ. Toimintamallin tavoitteena on tarjota nuorelle aikuisten tukea ja saattaa ammattilaisia yhdistämään voimansa nuoren kuulemiseksi ja auttamiseksi. Toiminta koskettaa 13–29-vuotiaita Mikkelissä asuvia nuoria. Mukana toiminnassa ovat paikalliset viranomaiset ja toimijat, etsivä nuorisotyö sekä nuorten ohjaus- ja palveluyksikkö Olkkari. Nuorten syrjäytymistä ehkäistään mahdollistamalla yhteistyö.  Tajua Mut! -toimintamallia toteuttamalla esimerkiksi opettaja saa tiedon

nuorisotyöntekijän huolesta. Näin asia voidaan ottaa puheeksi nuoren ja huoltajien kanssa laajemmalla tietopohjalla. Tukitoimet voidaan käynnistää nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Ongelmien kimppuun käydään silloin, kun ne ovat pieniä. Näin vähennetään raskaita lastensuojelutoimia, kuten esimerkiksi huostaanottoja. Toimintamallin ensimmäinen vaihe on niin sanottu liputusprosessi, joka käytännössä tapahtuu selainpohjaisella tietojärjestelmällä. Liputusmalli perustuu välittämiseen ja lainsäädännöllisesti nuorisolakiin ja etsivään nuorisotyöhön. Kun esimerkiksi opettaja ja nuorisotyöntekijä huolestuvat nuoresta omilla tahoillaan, toisistaan tietämättään kumpikin voi liputtaa nuoren yhteiseen tietojärjestelmään. Järjestelmään ei kirjata liputuksen syytä. Molemmat liputtajat saavat järjestelmän avulla tiedon toisistaan nuoren tai hänen huoltajansa (jos nuori on alaikäinen) suostumuksella ja voivat käynnistää keskustelun nuoren tilanteesta. Kahden ammattilaisen huoli käynnistää tuen tarjoamisen nykyistä nopeammin. Mikkeli haluaa nousta esiin välittämisen kaupunkina. Tietojärjestelmän käyttöön on koulutettu lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Toimintamallin pääpaikaksi ja ohjaajaksi on valittu Olkkari. Kesällä 2013 alkanut pilotointi jatkuu syksyyn 2014 saakka. Tilanteen välikatsaus tehdään kesällä.

Mikkelissä on yli

1000 kohderyhmän parissa

työskentelevää toimijaa


LUPAUS 2016

LUPAUS –TIIMIT YDINTIIMI: Soile Kuitunen, kehitysjohtaja Heli Hänninen, asiakaspalvelupäällikkö Kirsi Ollikainen, taloussuunnittelupäällikkö (- 31.12.2013) Marjo Koponen, tietopalvelusihteeri Tommi Ryhänen, tietohallintopäällikkö (- 9/2013) Tuomas Fjällström, tietohallintopäällikkö ( 9/2013 -) Satu-Mari Tolonen, viestintäpäällikkö Juha Ropponen, ohjelmajohtaja Heidi Huovinen, palvelumuotoilija Kristiina Leppänen, ohjelma-assistentti Heikki Kurhinen, sovellusasiantuntija LAAJENNETUN YDINTIIMIN JÄSENET: Riitta Manninen, kehityspäällikkö Pirjo Syväoja, hyvinvointikoordinaattori Virpi Launonen, kirjastotoimenjohtaja Timo Rissanen, projektijohtaja Maija Paukkala, projektipäällikkö, ESSHP/Hyvis Markku Nenonen, tutkimusyliopettaja, MAMK Arja-Leena Saastamoinen, varatoimitusjohtaja, EsEdu Mari Kivinen, ohjelmakoordinaattori, Miktech/Digitalmikkeli Hannu Linturi, Opiston johtaja, Otavan Opisto Lisäksi eri projekteissa on työskennellyt yli 300 henkilöä, joista suurin osa kaupungin omia työtekijöitä, mutta merkittävästi myös sidosorganisaatioiden henkilöitä.


Lupaus2016 vuosikatsaus2013 issuu