l 46
Harjukosken mylly keväisen tulvaveden aikaan. Kuvan omistaa Esko Hänninen . Näin myllyn toiminta loppui tullimyllynä vuonna 1975 ja on se nyt kaikkien nähtävyytenä kunnan omistuksessa ja käyttökunnossa. Ensimmäisiä polttomoottorilla käyviä myllyjä oli Matarakankaalle Albin Penttiselle ostettu mylly sekä Kirmaselle hankittu, jota käytti Kirmasen vanhin poika Matti. Molemmissa jauhettiin aika paljon vieraalle, varsinkin talvisin jolloin Harjukosken mylly ei jaksanut pyöriä joka aika pakkasten takia. Sodan aikana myllyt olivat sinetöity luvattoman jauhatuksen estämiseksi. Vieraille jauhatus loppui 1940-luvun lopulla, kun sähköistys alkoi levitä ja pienet koti tarvemyllyt alkoivat tulla taloihin. Myös Erkki Viljakainen rakensi saha- ja myllyrakennuksen het i sotien jälkeen ja tässä rakennuksessa h än harjoitti monet vuodet tullijauhatusta. Polttomoottorikäyttöisiä myllyjä oli myös Nikinmäellä, n~~n sanottu lokomopiili. Myös joinakin talvina Ihastjärveläiset kävivät Harjunmaassa Otto Liukkosen myllyssä sekä viime vuosikymmeninä Kalvitsassa Häkkisen myllyssä sekä Hauskan myllyssä Mikkelissä, jonka omistivat Pylkkäset. Pullialan kyläläiset ovat myös k äyneet ajoittain Läsäkoskella myllyssä, veneellä Rauhanvirtaa soutaen tai talve lla Murtoniemen yli ja Rauhajärveä pitkin hevosella. Myllymatkat oli vat ennen hyvinkin pitkiä ja vaivalloisia ja ne tulivat kysymykseen silloin kun Harjukosk en mylly ei pyörinyt : kovina pakkastalvina , kuivi na kesi n ä, tu lvakesinä kun Kyyv e s i oli niin korkealla, että isoratas u i liian syv äl lä al a vedessä, sekä k eväällä suu rten u ittojen aikaan . Ves i ei s i l loin riittä-