1 31
Ahoksen puinti varstoilla 1930-luvun alussa Hietalan talossa. Puimassa Ferdinand ja Alma Paavilainen ja Kalle Jääskeläinen. Kuvan omistaa Hilkka Tiusanen. Ahoksen käsittely jatkui. Kun ennen ei ollut minkäänlaisia koneellisia viljanpuhdistuslaitteita, suoritettiin jyvien erottaminen roskista käsin heittämällä. Raskaimmat jyvät lensivät seinävierelle ja ruumenet ja roskat jäivät keveämpänä välille. Kun sitten aikanaan ilmestyivät käsikiertoviskurit tännekin alueelle, laskettiin jyvät sen läpi, jolloin saatiin ruumenet erilleen jyvistä. Tämä oli viimeistelyvaihe ahokselle ja sen jälkeen voitiinkin samana päivänä jo ahtaa uusi ahos riiheen. Kuulaana syysaamuna saattoi riihen puinti kuulua kilometrien päästä ja monelta suunnalta . Luonnon ja ympäristön hiljaisuutta eivät koneitten äänet rikkoneet. Riihityksellä saatiin viljaan omaleimainen aromi. Samoin riihitys on ollut entisaikaan hyvä viljan peittausmenetelmä. Riihen savussa ja lämmössä ei ollut mahdollisuutta kasvitautien ja itiöiden lisääntymiselle. Muutamia vuodenaikaan ja nimipäiviin perustuvia sanontoja rukiin kasvusta: - ei päätöntä Eskoa - ei jyvätöntä juhannusta Rukiin kasvu jaettiin kolmeen yhdeksään yhdeksän päivää kasvaa yhdeksän päivää heilimöi yhdeksän päivää joutuu Tietoja antoivat Tyyne ja Kalle Haponen . Muistiin merkitsi Esko Haponen