Page 11

hätys pitää otteessaan ja sinne aavansa takaisin.

än vaellusporukan retuusamon karhunkier-

m/karhunkierros

on kynät. Vuonna 2015 vain kolmella oli sensorointi ja kaksi kulki vain verensokerimittauksien varassa. Jokaisella tauolla kuitenkin mittailtiin ja jos taukojen välissä yksi tarvitsi hypoeväitä, tarkistivat muutkin oman tilanteensa. Karhunkierros opetti porukalle paljon siitä, että mukana ei tarvitse kantaa koko omaisuuttaan ja vähemmälläkin pärjää. Kun yleiset ja ”varmuuden vuoksi” kannetut retkitavarat vähenevät, mahtuvat pakolliset diabetesvälineet mukaan helpommin. Lisäksi rinkasta löytyy helpommin tilaa myös harrastevälineille, olkoon ne sitten kameroita tai iltaruokaviiniä. Ruokailut diabeetikkovaelluksilla Netistä voi lukea, miten vaelluksille otetaan mukaan ruokaa ennalta määrittelemättömiksi aterioiksi. Pohjaksi riisiä, perunamuusiaineksia tai pastaa ja niiden kanssa sitten tarjotaan mitä sattuu tekemään mieli. Kun kyseessä on diabeetikoista koostuva vaellusporukka, on ruokalista otettu työn alle jo retken suunnittelussa. Jokaisen päivän jokaisen ruuan hiilihydraattimäärät lasketaan ja merkitään pakkauksiin. Jokainen ateria lyödään lukkoon jo ennen lähtöä ja täytyy vain toivoa, että kaikille maistuu. Ja kyllähän se maistuu, porukka nimittäin kokkaa gourmeta jopa keskellä tuulisia tuntureita. Vai mitä sanotte kolmen ruokalajin

ateriasta (raastesalaatti, stroganov ja omenapiirakka!), kaikki itsekuivatuista raaka-aineista retkikeittimellä valmistettuna? Hauskana muistona kiertää myös tarina Hetta-Pallas -vaellusreitin varrelta Suaskurun kodalta, jossa toiset retkeilyporukat keittelivät lähes mauttomia pussipastojaan ja nämä diabetesretkeilijät valmistivat maistuvat juustohampurilaiset ja tuoresalaatin! Hypoeväitä ei kannata aliarvioida Jos jotain retkeltä unohtaa, sen ei kannata olla hypoeväät, niitä nimittäin tarvitaan. Energiageelit ja siripirit hupenevat tasaiseen tahtiin pienennetystä perusannoksesta huolimatta. Eteen voi aina tulla yllättäviä tilanteita, joissa lisähiilaria tarvitaankin nopeasti. Tarvittaessa tukea (ja lisää lisähiilaria) saa myös kanssaretkeilijöiltä, he kuitenkin ymmärtävät diabeteksen mukanaan tuomat haasteet myös omakohtaisesti. Kaiken kaikkiaan diabeteksen ja vaelluksen yhdistäminen ei ole tälle porukalle ongelma. Se vaatii tietysti vähän enemmän suunnittelua niin ruuan kuin pakkaamisenkin osalta. Mikään ei kuitenkaan voita sitä tunnetta, kun on vihdoin päässyt kipuamaan reitin korkeimmalle kohdalle ihastelemaan maisemia ja voi onnellisena napata vielä muutaman siripirin suuhunsa. ■ 11


Millions discover their favorite reads on issuu every month.

Give your content the digital home it deserves. Get it to any device in seconds.