__MAIN_TEXT__

Page 1

Ykkönen Diabetesseura T1d ry:n vuoden 2019 jäsenlehti

teema: Diabeteshoitajat & Ykköstyypin diabeetikot

From Diabetics with love Diabeetikoiden terveiset d-hoitajille

Erämaavaellukselle! Valmistautumalla vältät vaaratilanteet

Voimauttava valokuva

auttaa diabeteksen käsittelyssä

Diabeetikko diabeteshoitajana – Diabeteksen sairastamisesta on hyötyä ammatissani!


Kärsitkö matalasta verensokerista? GlucoBoosterin ostat apteekistasi.

Glucobooster

• on nopeasti vaikuttava glukoosigeeli sisältäen 17,5 g glukoosia • nostaa verensokeria jo 2–4 minuutissa • vaikuttaa jopa 30 minuuttia Helppokäyttöinen Kun tunnet hypon oireita, avaa tuubi ja nauti 1 Glucobooster suoraan suuhun. Kotimainen ja helppo pitää mukana.

www.comed.fi

Pidä aina tuubi mukanasi varmuuden vuoksi.


Päätoimittajalta

Tämä Ykkönen-lehti lähetetään sekä Diabetesseuran että Diabeteshoitajat ry:n jäsenille. Tämä lehti on rakkauskirjeemme teille kaikille. Vuosi on kulunut ensimmäisestä Ykkönen-lehdestä. Saimme lehdestä runsaasti palautetta useita kanavia pitkin. Osa palautteesta oli kiittävää ja osa toi huomioon tärkeitä kehittämiskohteita. Saimme muun muassa palautetta, että fontti oli liian pieni. Tällä kertaa teimme jutuista hieman lyhyempiä, jotta ne mahtuvat pienikokoisen lehtemme sivuille hieman isommalla kirjasimella. Muistathan antaa palautetta tälläkin kertaa! Voit vastata kyselyymme (sivu 6) tai lähettää meille vapaamuotoisesti sähköpostia osoitteeseen toimisto@t1d.fi. Suuren suuri kiitos kaikille lehden tekijöille! Ilman teitä ja haastateltavia, ei olisi lehteäkään! Tämä lehti on sata prosenttisesti vapaaehtoisten tekemä.

Ykköstyypin diabetes on vertaistuellisesti yhdistävä, mutta yksilöllinen sairaus.

Puheenjohtajalta

Tähän yhteisöllisesti toimitettuun lehteen pyysimme yksilöjäseniämme lähettämään terveisiä diabeteshoitajille. Vastauksista näkyy se, että ykköstyypin diabeetikot ovat kiitollisia diabeteshoitajille saamastaan tuesta, mutta muistuttavat, että yksilöä ei tulisi kohdella kuten edellistä potilasta, sillä me diabeetikot emme ole vastaanotolla yhteisönä. Kannustuksesta ja tsempistä, ymmärryksestä ja asiantuntijuudesta jaetaan myös kiitoksia. Voit lukea lisää terveisiä sivuilta 30–31. Yhdyn näihin kiitoksiin myös itse, diabetes olisi paljon nykyistä raskaampi taakka kantaa ilman asiansa osaavaa hoitohenkilökuntaa. Kiitän myös yhteisöllistä vertaistukipiiriä, josta saa virtaa vastaanottokäyntien välillä. Toivotankin kaikki ykköstyypin diabeetikot ympäri Suomen lämpimästi mukaan toimintaamme, yhdessä diabetesrinkka on paljon kevyempi kantaa. 3


Sisällysluettelo 9 Diabeteskuntoutukseen?

16 06

Diabetes ei ole parisuhteen kolmas pyörä

Kaikki on muuttunut 40 vuodessa

18 Kaapo Kakko rules!

14 21

Jenkkiläinen Kyle on ykköstyyppi ja palomies

Monen roolin Pinja

Tässä lehdessä

4

28

Mitä kuuluu, Diabetesseura T1D ry?

30

Terveisiä diabeteshoitajille ykköstyypeiltä

10

Diabetes vaellusrinkassa

25

Diabetesidentiteettiä etsimässä


Lehden tekijät

Miika Rautiainen

Nelli Bäckman

Päätoimittaja

Hallituksen puheenjohtaja

Tykkään vapaaehtoistyöstä, valokuvaamisesta ja videoiden tekemisestä. Diabetesseuran perustajajäsen. IG&TW: @miikarautiainen

T1D 1989, yhdistysaktiivi, snoukkaope ja aloitteleva alppinisti. Koukussa Netflixin hömppäsarjoihin. Diabeetikon kokonaisvaltainen hyvinvointi on elämän suola. Blogi: hyväthuonotsokerit.fi

Maaret Weide

Taina Hanhikoski

Keskisuomalainen savoa murtava martta Vantaalta. T1D vuodesta 1975. Avainsanoina #martta, #mummo, #kässäilijä, #opitaanyhdessä. Utelias oppimaan uutta ja periksi ei anneta.

Helsinkiläistynyt eteläpohjalainen, jolla T1 vuodesta 1989. Elämässä parasta on jääkiekko, matkustaminen ja Emmerdale.

IG: maaretw TW: MaaretMartta

Emilia Kemppainen

Ronja Kantola

Tuleva viestinnän ammattilainen, suolaisen herkuttelun ystävä ja kroonisesta koirakuumeesta kärsivä vaasalainen ykköstyyppi.

22-vuotias uskontotieteen opiskelija ja ykköstyyppi Turusta. Parasta elämässä on uuden oppiminen, parhaat ystävät, hyvä ruoka ja televisiosarjojen katseleminen miehen ja koiran kanssa. IG: @ronjannika SC: @ronjannikaa

Haluaisitko mukaan tekemään lehteä? Tarvitsemme toimittajia, inspiroivia tarinoita, oikolukijoita, kuvaajia ja mainosmyyjiä! Ota yhteyttä lähettämällä viesti osoitteeseen toimisto@t1d.fi.

IG: dearedthings TW: THanhikoski

5


Mitä mieltä lehdestä? Vastaa lehtikyselyyn ja auta meitä kehittämään Ykkösestä entistä parempi!

Vastaa kyselyyn osoitteessa www.tinyurl.com/diabetesseura2019 Voit myös lähettää meille palautetta sähköpostitse osoitteeseen toimisto@t1d.fi. Kiitos palautteestasi!

Tämä lehti on tehty osittain STEAn tuella. 6


Kaikki on muuttunut 40 vuodessa Teksti Maaret Weide

Syksy 1975 ja olin nuori aviovaimo, jolla oli uusi työ ja uusi elämänvaihe edessä. Kaiken piti olla hyvin ja mallillaan. Vaan eipäs ollutkaan. Kova väsymys, jatkuva jano, pissahätä ja jatkuvasti hoikentuva ulkomuoto veivät sairaalan päivystykseen. Diagnoosi oli sen ajan termein sokeritauti. Nyt se on tyypin 1 diabetes, T1D. Nykyään myös tiedetään, että diabetesta on ainakin kahdeksaa eri tyyppiä. Sokeritauti oli minulle ihan uusi tuttavuus. En tuntenut ketään, jolla olisi sama tauti. Syömiset laskettiin ja punnittiin tarkasti. Insuliinia pistettiin yksi pistos päivässä, joka vaikutti omalla tavallaan. Siksi myös ruokailuajat olivat tarkasti määritelty. Jos sokeriarvo oli korkealla sitä yritettiin laskea lähtemällä lenkille. Matala sokeriarvo hoitui ruisleipäviipaleella ja lasillisella maitoa. Ja sokeriahan ei saanut syödä missään tapauksessa. Tämän päivän monipistoshoito, ylipitkävaikutteiset ja extranopeat insuliinit sekä insuliinipumppuhoito mahdollistavat kaikesta tuosta 1970-luvun hoidosta joustavamman tavan elää diabeetikkona. ”Grammatieteestä” ja kananmunankokoisten perunoiden laskemisesta on siirrytty hiilihydraattilaskentaan. Nyt insuliini annostellaan ruokamäärien mukaan.

Nyt käytettävät verensokerimittarit, kudossokeria mittaavat sensorit ja keinohaimakokeilut ovat ihan jotain muuta kuin 1980-luvun pissatikut, joilla tutkittiin mitä sokeriarvot olivat suunnilleen olleet sinä aikana, kun viimeksi oli tullut käytyä pissillä. Olihan sekin toki parempi kuin ei mitään, mutta ihan summapeliä pissatikkujen värien vertaaminen oli tähän päivään. Kevät 2019 ja kaikki on muuttunut vuodesta 1975. Opettelen elämään insuliinipumpun ja jatkuvan sensoroinnin kanssa. Olen tyytyväinen, mutta samalla mietin viime aikojen keskustelua ikäihmisten hoidosta. Jos ja kun joudun turvautumaan kotisairaanhoidon tai hoivakodin palveluihin, niin löytyykö silloin ammattitaitoisia hoitajia turvaamaan diabetekseni hoidon? Ja jos joudun siinä tilanteessa vaikkapa luopumaan insuliinipumpun käytöstä, niin onko vaihtoehto palata lähtötilanteeseen eli yhteen insuliinipistokseen päivässä? Nyt jo tiedän, että se ei olisi hyvän hoitotasapainoni mukainen vaihtoehto, vaikka insuliinit ovatkin kehittyneet. ■

7


Kuntoutuksessa diabeetikko saa uusia näkökulmia hoitoonsa Diabetes on sairaus, josta ei saa lomaa, mutta kuntoutukseen voit päästä! Kela kilpailuttaa diabeetikoiden kuntoutuskurssit neljän vuoden välein ja tällä kaudella aikuisia ykköstyyppejä kuntouttaa neljä kuntoutuslaitosta. Mutta mitä kursseilla oikein tehdään? Kaikki kurssit ovat ryhmämuotoisia 5 + 5 vuorokauden kuntoutusjaksoja, joilla syödään terveellisesti, päivitetään tietoja diabeteksen hoidosta, saadaan vertaistukea ja liikutaan paljon. Kuntoutuskurssit ovat osallistujalleen ilmaisia ja Kelalta on mahdollista hakea kuntoutusrahaa, jos joudut olemaan töistä palkattomalla vapaalla. Työikäisille ykköstyypin diabetesta sairastaville aikuisille on tarjolla kuntoutuskursseja Härmän kuntoutuksessa, Kruunupuistossa, Kuntoutus Peurungassa ja Petrean toimipisteessä Turun Caribiassa. Tätä kirjoittaessa kaikille tämän ja ensi vuoden kursseille on runsaasti tilaa. Joitakin kursseja on

myös jouduttu peruuttamaan tai siirtämään osanottajapuutteen vuoksi. Jos haluat hakeutua kurssille, keskustele toiveestasi diabeteslääkärisi kanssa ja pyydä häneltä B-lausunto kurssia varten. Tämän jälkeen tsekkaa, mille kurssille haluaisit hakeutua, täytä Kelan lomake ja lähetä B-lausunto ja lomake Kelaan. Kelan ohjeet kurssille hakeutumiseen: www.kela.fi/kuntoutus-ja-sopeutumisvalmennuskurssit-nain-haet Kuntoutuskurssivalikoimaan pääset tutustumaan kuntoutuskurssihaulla, joka löytyy osoitteesta: www.kela. fi/kuntoutus-ja-sopeutumisvalmennuskurssit ■

9


Teksti Nelli Bäckman Kuvat Esa Borg

Diabetes vaellusrinkassa

VAELLUKSELLA RINKKAAN PAKATTAVIA ASIOITA TÄYTYY MIETTIÄ TARKASTI. VARSINKIN, JOS MUKANA RETKELLÄ KANNETAAN MYÖS DIABETESTA. HAASTATTELIMME VIIDEN HENGEN VAELLUSPORUKAN JÄSENIÄ VAELLUKSEN JA DIABETEKSEN YHDISTÄMISESTÄ.

Vaellusporukoita on erilaisia: päiväretkillä kävijöitä, viikonloppureissaajia, viikon tavarat rinkkaan pakkaavia ja sitten extremevaeltajia, jotka viettävät retkillänsä kuukausia. Viisihenkinen diabeetikoista koostuva vaellusporukka on tehnyt viikko- sekä viikonloppureissuja ympäri Suomea. 10

Porukka suuntasi ensimmäisellä vaelluksellaan neljä vuotta sitten

Karhunkierrokselle. Vain yksi oli vaeltanut aiemmin ja hänelläkin edellisestä kerrasta oli kymmenisen vuotta, kaikki olivat siis aika ummikkoina liikkeellä. Varusteet saatiin lainaksi tai hankittiin edullisesti, eihän voitu olla varmoja onko tämä sellainen harrastus, johon kannattaa satsata. Jokaisella oli retkeilyvarusteiden lisäksi mukana myös omat diabetesvälineet. Viidestä neljällä on insuliinipumppu ja yhdellä

Erämaan vieh huomaa kaipa

Katso tämä kivideo Ku rokselta:

tinyurl.com


hätys pitää otteessaan ja sinne aavansa takaisin.

än vaellusporukan retuusamon karhunkier-

m/karhunkierros

on kynät. Vuonna 2015 vain kolmella oli sensorointi ja kaksi kulki vain verensokerimittauksien varassa. Jokaisella tauolla kuitenkin mittailtiin ja jos taukojen välissä yksi tarvitsi hypoeväitä, tarkistivat muutkin oman tilanteensa. Karhunkierros opetti porukalle paljon siitä, että mukana ei tarvitse kantaa koko omaisuuttaan ja vähemmälläkin pärjää. Kun yleiset ja ”varmuuden vuoksi” kannetut retkitavarat vähenevät, mahtuvat pakolliset diabetesvälineet mukaan helpommin. Lisäksi rinkasta löytyy helpommin tilaa myös harrastevälineille, olkoon ne sitten kameroita tai iltaruokaviiniä. Ruokailut diabeetikkovaelluksilla Netistä voi lukea, miten vaelluksille otetaan mukaan ruokaa ennalta määrittelemättömiksi aterioiksi. Pohjaksi riisiä, perunamuusiaineksia tai pastaa ja niiden kanssa sitten tarjotaan mitä sattuu tekemään mieli. Kun kyseessä on diabeetikoista koostuva vaellusporukka, on ruokalista otettu työn alle jo retken suunnittelussa. Jokaisen päivän jokaisen ruuan hiilihydraattimäärät lasketaan ja merkitään pakkauksiin. Jokainen ateria lyödään lukkoon jo ennen lähtöä ja täytyy vain toivoa, että kaikille maistuu. Ja kyllähän se maistuu, porukka nimittäin kokkaa gourmeta jopa keskellä tuulisia tuntureita. Vai mitä sanotte kolmen ruokalajin

ateriasta (raastesalaatti, stroganov ja omenapiirakka!), kaikki itsekuivatuista raaka-aineista retkikeittimellä valmistettuna? Hauskana muistona kiertää myös tarina Hetta-Pallas -vaellusreitin varrelta Suaskurun kodalta, jossa toiset retkeilyporukat keittelivät lähes mauttomia pussipastojaan ja nämä diabetesretkeilijät valmistivat maistuvat juustohampurilaiset ja tuoresalaatin! Hypoeväitä ei kannata aliarvioida Jos jotain retkeltä unohtaa, sen ei kannata olla hypoeväät, niitä nimittäin tarvitaan. Energiageelit ja siripirit hupenevat tasaiseen tahtiin pienennetystä perusannoksesta huolimatta. Eteen voi aina tulla yllättäviä tilanteita, joissa lisähiilaria tarvitaankin nopeasti. Tarvittaessa tukea (ja lisää lisähiilaria) saa myös kanssaretkeilijöiltä, he kuitenkin ymmärtävät diabeteksen mukanaan tuomat haasteet myös omakohtaisesti. Kaiken kaikkiaan diabeteksen ja vaelluksen yhdistäminen ei ole tälle porukalle ongelma. Se vaatii tietysti vähän enemmän suunnittelua niin ruuan kuin pakkaamisenkin osalta. Mikään ei kuitenkaan voita sitä tunnetta, kun on vihdoin päässyt kipuamaan reitin korkeimmalle kohdalle ihastelemaan maisemia ja voi onnellisena napata vielä muutaman siripirin suuhunsa. ■ 11


5 vaellusvinkkiä diabeetikolle

1. Varaudu hypoihin

Varaa mukaan runsaasti hypoevästä. Energiageelit saa otettua nopeasti kävelyn ohessa.

12

2. Vaella seurassa

Vaella seurassa ja kerro tovereillesi diabeteksestasi ja kuinka toimia, jos menetät tajuntasi.

3. Panosta kenkiin Panosta kenkiin! Hyvät vaelluskengät ovat mukavat jalassa, tukevat ja suojaavat jalkoja iskuilta ja kastumiselta. Tsekkaa myös, ettei kengässä ole kiviä tai muita roskia ennen kävelyä.

4. Säädä perusinskatasoasi

5. Pidä huolta insuliineistasi

Säädä perusinsuliinitaso alemmaksi. Tuntia kestävä jatkuva kävely madaltaa verensokeritasoja, joten on hyvä säätää insuliinin annostelu sopivalle tasolle. Löydät oman tasosi kokeilemalla!

Pidä insuliineista huolta. Insuliini menettää tehonsa altistuessaan liian kuumalle tai pakastuessaan. Erilaisia vedellä aktivoitavia viilentäviä inskapussukoita löytyy runsaasti. Pakkasella insuliinin voi pitää vaatteiden alla, lähellä kehoa.


Fiksut CareSens®verensokerimittarit Verensokeriseurannan edelläkävijät

"Perusmittari" CareSens® N NFC • Helppo ja tarkka • Pieni ja tyylikäs • Ateriamerkinnät: ennen ja jälkeen aterian, paasto

"Paras mittari" CareSens® Dual • • • • •

Erityisen suuri näyttö Ketoaineet samalla mittarilla Henkilökohtaiset tavoitearvot Sopii myös lisähappea saaville Liuskanpoistaja

Valitsit sitten perus- tai parhaan CareSens-mittarin, tarkkuudesta ja langattomuudesta ei tingitä! CareSens-verensokerimittareiden viimeisin standardin mukaisuus ja mittaustarkkuus: EN ISO 15197:2015 (ISO 15197:2013). Langaton tiedonsiirto yhteensopivaan älypuhelimeen, joko NFC-lähikosketuksella (CareSens N NFC) tai Bluetooth BLE (CareSens Dual). Tarkista CareSens-verensokerimittareiden saatavuus ja valikoima hoitopaikastasi. CareSens N NFC käyttääCareSens N -verensokerimittaliuskaa. CareSens Dual käyttää CareSens PRO -verensokerimittaliuskaa.

Markkinoija Suomessa: Mediq Suomi Oy Riihitontuntie 7 D, 02200 Espoo. Puh. 020 112 1510, www.mediq.fi/caresens


Teksti Taina Hanhikoski Kuvat: Kyle Kondoff & Pixabay

Palomiehen työssä

Diabetes ei ole este

K

yle Kondoff julistettiin kuolleeksi auto-onnettomuudessa. 12 vuotta myöhemmin hän on palomies ja tyypin 1 diabeetikko, jonka tavoitteena on auttaa – paitsi ammattinsa, myös vertaistuen kautta. - Palomiehen työ on ensimmäinen intohimoni, toisena tulee diabetes, toteaa Kyle. 31-vuotias teksasilainen elää tätä todeksi; hän tekee yhtä täysipäiväistä ja kahta osa-aikaista työtä palomiehenä ja jakaa somessa tietoa diabeteksesta. Asiat voisivat olla myös toisin. 19-vuotiaana hän joutui onnettomuuteen rattijuopon kanssa, ja hänet julistettiin kuolleeksi onnettomuuspaikalla. Kondoff kuitenkin selvisi ja toivuttuaan onnettomuudesta hän päätti laittaa hyvän kiertämään ja ryhtyi palomieheksi.

14

Kakkosesta ykköseksi Kondoff söi mitä sattui, hänellä oli jatkuvasti jano ja näkö oli sumea. Lääkäri kehotti häntä mittaamaan sokerit – lukema oli 21,8. - Olin kärsinyt oireista jo parisen vuotta. Minulla diagnosoitiin aluksi tyypin 2 diabetes – tyyppi 1 ei ole kovin yleisesti tunnettu jenkeissä, toteaa Kyle. Kondoff ajatteli diabeteksen olevan esteenä hänen työlleen, mutta huomasi äkkiä olevansa väärässä. Hänellä on kohtalotovereita ja hänen esimiehensä vaatii ainoastaan,


hälytys. - Siinä tilanteessa on isompiakin murheita kuin hypo, Kondoff naurahtaa.

keekin pakkausselostukset tarkkaan ja suunnittelee ateriansa huolella.

Kyseessä ei ole dieetti vaan elämäntapa. Hän ei enää 2,5 vuoden jälkeen himoitse hiilihydraatteja. Kylella on käytössään Dex- Riski on suurempi kuin comin G6 ja monipistoshoi- niistä saamani palkinto. to InPenin avulla. Kaikkiaan Jos syön terveellisesti, tunhän käyttää neljää eri insulii- nen oloni terveemmäksi, nia eri tilanteissa - Lantusta, toteaa Kyle. NovoLogia, Novolin R:ää sekä Fiaspia. Tämä ei ole tavano- Oman tien kulkija maista Yhdysvalloissa. Kyle julkaisee verensokeKyle syö lisäksi hyvin vähähii- reitaan ja ruokiaan Instalihydraattista ja korkeaprogramissa ja on perustanut teiinista ruokaa, joka koostuu vertaistukiryhmän Facelähinnä lihasta, juustosta, bookiin nimeltä The 83 BG munista ja vihreistä kasvikDiabetic Challenge. Ihmisista. Hänen päivittäinen set kysyvät häneltä neuvoja hiilihydraattimääränsä on ruokavalion ja diabeteksen noin 20-30 g. Yhdysvalsuhteen – myös ei-dialoissa vähähiilihydraattista beetikot. Kondoff hakee ruokavaliota ei juuri tuoda inspiraatiota tohtori Richesille diabeteksen hoidossa. ard K. Bernsteinin työstä, Monessa ruoassa on myös erityisesti hänen kirjastaan lisättyä sokeria – Kyle luThe Diabetes Solution, niin insuliinin kuin ruokavalion että Kondoff hoitaa työnsä. suhteen. Kyle Instagramissa: Myös työkaverit ottavat asian @the_t1d_firefighter hyvin. Kyle pyrkii jakamaan niin - Viljelemme paljon mustaa paljon tietoa kuin mahhuumoria. He näkevät, midollista. Hänelle on tärkeää ten hoidan itseäni, eivätkä positiivisuus ja vertaistuki. he joudu huolehtimaan - Tee sitä, mikä on sinulle minusta, Kyle kertoo. parasta. Ja vaikka joku tekisi toisin, älä arvostele. Kyle haluaa tietää sairauSillä meidän kehoamme destaan niin paljon kuin vastaan hyökkää jo tämä mahdollista ja hoitaa itseään sairaus, miksi me sen hyvin pystyäkseen toimilisäksi hyökkäisimme toisimaan palomiehenä. Hän amme vastaan, kysyy Kyle. kontrolloi verensokeriaan ja Hän kannustaa uskomaan hänellä on aina glukoosiomiin unelmiinsa. pastilleja mukanaan keikan - Yhdysvalloissa on Amervaralta. Hän ei myöskään ican Ninja Warrior, kaukoskaan pistä insuliinia enneuskilpailun voittaja ja nen ruokailua siltä varalta, useita huippu-urheilijoita, että kesken kaiken tulee jotka ovat diabeetikkoja. Voit tehdä ihan mitä vaan. ■ Monipistoksia ja vähähiilihydraattista ruokaa

15


Teksti & kuva Ronja Kantola

Suvin yksiössä arkea piristävät kissat Herkko (kuvassa) sekä Tarja.

Diabetes ei ole parisuhteen kolmas pyörä Ykköstyypin diabeetikko on oman sairautensa ratissa, mutta vaikuttaako diabetes parisuhteeseen ja mitä ajattelee “pelkääjän paikalla” istuva kumppani?

Suvi Virtanen, 24 ja Aaro Sippolainen, 21 ovat seurustelleet noin vuoden verran. He ovat kaukosuhteessa, sillä Suvi asuu Turussa ja Aaro Lahdessa. Pariskunta näkee toisiaan viikoittain. Tänään he ovat viettämässä viikonloppua Turussa ja valmistautuvat illalla järjestettävää musiikkikeikkaa varten.

16

Suvi on sairastanut diabetesta nyt 14 vuoden ajan. Aaron mielestä Suvin diabetes ei rajoita heidän elämäänsä tai parisuhdettaan. – Olisi tietysti mukavaa, jos sairautta ei olisi, Aaro sanoo. Diabeteksen kanssa eläminen ei kuitenkaan vaikuta Aaron mielestä ylitsepääsemättömän vaikealta.


Aaro sekä Suvi kuvailevat itseään hetkessä eläjiksi, eikä kumpikaan ole vielä huolissaan lisäsairauksista. Aaroa lisäsairaudet eivät pelota akuutisti, mutta hän kuitenkin ajattelee niiden olevan huono asia. Suville tulevaisuuden mahdolliset vaikeudet tuntuvat vielä kaukaisilta. Äkilliset verensokerin laskut eivät pelota Aaroa, sillä hän osaisi toimia tilanteen sattuessa. Suvilla alhaisen verensokerin oireet tulevat aikaisin ja sen takia todellisia vaaratilanteita ei ole aiheutunut. Kaukosuhteen takia Suvi asuu suurimman osan ajasta yksin, mutta tämä ei kuitenkaan huoleta Aaroa. Hänen mielestään Suvi osaa pitää hyvin huolta itsestään. Hypot ovat päässeet yllättämään pari kertaa Suvi on kaksi kertaa hyötynyt ulkopuolisen avusta verensokerin laskiessa. Molemmissa tilanteissa hän on ollut ystäviensä seurassa. Toinen hypoista sattui musiikkikeikalla, missä ystävä auttoi Suvin pois ahtaasta jonotustilanteesta. Ambulanssihenkilökuntaa ei ole kuitenkaan koskaan tarvittu, sillä oireet ovat tulleet riittävän aikaisin. Suvi viettää paljon aikaa ystäviensä kanssa, ja Aaro luottaa heidän jatkossakin auttavan Suvia vastaavissa tilanteissa. Verensokerien vaihtelusta johtuva huono olo haittaa joskus yhteistä tekemistä hetkellisesti. Esimer-

kiksi hypon sattuessa verensokerin nousua joutuu odottamaan, ennen kuin voi lähteä kauppaan tai kaupungille. Suvi kertoo olevansa hypon sattuessa usein kärttyinen, mutta Aaro ei ole mielestään kärsinyt verensokerin heittelyn aiheuttamista kiukutteluista. Suvi sanoo hypopelon rajoittavan jonkin verran illanviettoja, koska riittävän syömisen muistaminen on alkoholia juodessa niin tärkeää. Diabetes ei kuitenkaan koskaan ole yksin syynä alamäkiin. Jos muut asiat menevät elämässä huonosti niin myös diabeteksen kanssa menee huonosti. Se on kuitenkin ohimenevää, Suvi sanoo. Suvin mielestä Aaron suhtautuminen diabetekseen on juuri se mitä hän toivookin, sillä sairaus on hänen oma taakkansa. – On hankalaa olla huolissaan, jos itse ei sairasta diabetesta. Sairastavaan henkilöön on vaikea samaistua ja ajatella mahdollisia tulevaisuuden ongelmia, Suvi pohtii. Pariskunnan haastattelusta heijastuu vahva keskinäinen luottamus. Aaro luottaa Suvin hoitavan diabetesta parhaan kykynsä mukaan ja antaa hoidolle myös tilaa sen niin vaatiessa. Suvi tietää, että Aaro osaa toimia vaaratilanteissa, ja tämä riittää hänelle. Diabetes ei ole pariskunnan elämässä pääasia, vaikka se kulkee mukana jatkuvasti. Tulevaisuutta ei kannata pelätä, vaan huolehtia itsestään niin hyvin kuin pystyy ja samalla elää elämäänsä täysillä. ■

JOS MUUT ASIAT MENEVÄT ELÄMÄSSÄ HUONOSTI NIIN MYÖS DIABETEKSEN KANSSA MENEE HUONOSTI. SE ON KUITENKIN OHIMENEVÄÄ.

17


Torille? Torille.

Teksti Emilia Kemppainen

Toukokuussa 2019 suomalaiset lähtivät torille. Samoin oli tehty vuosina 2011 ja 1995. Mitä uutta jääkiekon MM-kullan voittamisessa oli tänä vuonna? Mukana oli ykköstyyppi, Kaapo Kakko. Toukokuussa 2019 suomalaiset lähtivät torille. Samoin oli tehty vuosina 2011 ja 1995. Mitä uutta jääkiekon MM-kullan voittamisessa oli tänä vuonna? Mukana oli ykköstyyppi, Kaapo Kakko. Vertaistukiryhmät täyttyivät ylpeydestä, kun ”lajitoveri” oli saavuttanut jotain suurta. Kakkoa juhlittiin myös mediassa. Supertähti, huipputaitava, ykkösnimi. Itse en niin välitä jääkiekosta, mutta ihastuin siihen, miten media tällä kertaa nosti diabeteksen esiin. Yleensä niin voittamattomana ja elämää hallitsevana kumppanina kuvattu ykköstyyppi sai uuden näkökulman, positiivisen viban. Tämä tauti ei viekään ihmisiä hautaan noin vain. Samalla mietin, että olisinpa itsekin saavuttanut jotain yhtä hienoa, tehnyt jotain merkityksellistä. Ja yhtä nopeasti kuin ajatus tuli, se myös meni. Olen saavuttanut pal-

18

jon. Olen saanut ihania ystäviä ja kumppanin, matkustanut, päässyt opiskelemaan ja työelämään, ollut mukana juuri niissä jutuissa, jotka ovat tuntuneet hyvältä. Viime viikonloppuna sain kuulla myös olevani maailman paras kummitäti. Tämä lause saattoi tosin johtua karusellien ja vuoristoratojen aiheuttamasta huimauksesta. Vaikka median klikkauksia himoavat otsikot saattavat lamauttaa, turhauttaa ja antaa meistä sellaisen kuvan, että elämämme on suurta taistelua, jota on hankala voittaa, on muistettava mitä oikeasti olemme. Kumppaneita, ystäviä, äitejä ja isiä, urheilijoita, sohvaperunoita, Pepsi Max –addikteja, kissaihmisiä, koiraihmisiä, ja jääkiekon MM-kullasta iloisia suomalaisia. Olemme ykköstyyppejä. Rikkinäinen haima ei estä voittamasta MM-kultaa. Lähdetään siis yhdessä torille. Joka päivä. ■


Diabetesliiton uusi viestintäpäällikkö

19


KURSSIT

2020

Hae kurssille Härmään!

Kela kustantaa sopeutumisvalmennusta ykköstyypin diabeetikoille ja korvaa myös osan matkakustannuksista. Kursseille voi hakea opiskelijat, työssä olevat tai työelämästä poissaolevat aikuiset. Asiantuntijamme kursseilla ovat mm. diabeteshoitaja, ravitsemusterapeutti, diabeteslääkäri, jalkaterapeutti, psykologi ja liikunnanohjaaja/fysioterapeutti.

Kurssit 2020 (5+5 vrk) alkavat: 5+5vrk

Aloituspäivä: 20.1.2020 24.2.2020 30.3.2020 8.6.2020 3.8.2020 28.9.2020 16.11.2020

Kurssinro 74363 74375 Svenskspråkig kurs! 74364 74365 74366 74367 74368

Lisätietoa: Kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin asiantuntija Nina Karlsberg, puh. 06 4831 490 / 050 370 5044 nina.karlsberg@harmankuntokeskus..

HÄRMÄN KUNTOKESKUS Vaasantie 22, 62375 YLIHÄRMÄ Puh 06 - 4831 111 www.harmankuntokeskus..

20


Teksti ja kuvat Miika Rautiainen

Diabeteksen hyvä hoito on monen roolin Pinjalle sydämen asia

Hyvinkään Seudun Diabetesyhdistys löytyy verkosta osoitteesta www.hsdiabetes.fi ja Facebookista osoitteesta facebook.com/hsdiabetes/ 21

Hyvinkään terveyskeskuksen diabeteshoitaja Pinja Peltola inhoaa sanaa sokeritauti, rakastaa pullakahveja ja kärsii ajoittain hoitoväsymyksestä. Hän sairastaa ykköstyypin diabetesta ja toimii vapaa-ajalla paikallisen diabetesyhdistyksen puheenjohtajana. Kuka hän oikein on?


Pinja Peltola sairastui ykköstyypin diabetekseen 90-luvun alussa. Tuolloin oltiin juuri siirtymässä leipä- ja rasvaryhmien laskemisesta hiilihydraattien laskentaan. Esiteini-ikäinen Pinja pääsi pian sairastumisensa jälkeen Diabetesliiton perheleirille, josta tarttui mukaan kourallinen diabetesystäviä. Monet elämän parhaista asioista rakentuivat diabeteksen ympärille Noista lapsuuden kesistä ja mukavista diabeteskokemuksista rakentui myöhemmin pohja vapaaehtoistyölle. Teini-iässä Pinja lähti mukaan Diabetesliiton nuorisotoimikuntaan ja myöhemmin aikuisena liikuntatoimikuntaan ja hänet valittiin myös liittovaltuustoon. Pinja haaveili luokanopettajan ammatista, mutta ovet kouluun eivät avautuneet. Äidin ehdotuksesta Pinja haki ja pääsi opiskelemaan terveydenhoitajaksi. Pinja oli tyytyväinen, koska terveydenhoitajana hän pääsi ohjaamaan ja myös opettamaan. Kun opinnot olivat loppuvaiheessa, suuntasi Pinja diabeteshoitajan erikoistumisopintoihin ja lopulta diabeteshoitajan töihin ensin Järvenpäähän ja puolitoista vuotta sitten Hyvinkään terveyskeskukseen.

22

– Olen ehkä hieman tiukka diabeteshoitaja, mutta minulla on mukana myös huumoria. Mielestäni on tärkeää, että vastaanotot hoidetaan siten, että aikaa jää tärkeimmälle, eli ihmiselle, Pinja kertoo. Yksi haaste diabeetikoiden omahoidossa erottuu selkeästi joukosta Diabeteshoitajana Pinja on näköalapaikalla sen suhteen, miten diabeetikot selviytyvät sairautensa kanssa. – Suurin haaste tuntuu liittyvän hiilihydraattien ja insuliinimäärän väliseen suhteeseen. Niitä hiilareita täytyy edelleen laskea ja se täytyy ymmärtää, että hiilihydraattien ja insuliinin välinen suhde ei ole sama läpi vuorokauden ja että sitä täytyy välillä tarkistaa, Pinja sanoo. – Hoitopaikka ei voi hakea ja määrittää sitä insuliini-hiilihydraattisuhdetta, vaan jokaisen täytyy tehdä sitä itse, vaikka se on työlästä ja aikaavievää. – Diabetesliitossakin vaikuttanut psykologi Maria Aitomaa käytti joskus osuvasti yleistä vuoristoratavertausta. On tärkeää pohtia, että onko siellä diabetesvuoristoradan kelkan kyydissä holtittomana vai ohjaksissa, jarruttamassa vauhtia mutkissa, Pinja summaa. – Motivaatio ja tahtotila diabeteksen hoitamiseen pitää löytyä itsestä.


Kaikki eivät halua ilmaista sensorointia Vaikka viime vuosien aikana teknologia ja hoitomuodot ovat menneet huimasti eteenpäin, Pinja on ollut yllättynyt siitä, että kaikki eivät ole valmiita ottamaan niitä käyttöön. Sensoroinnin saatavuuden epätasa-arvosta kirjoitetaan usein, mutta osa ihmisistä ei halua sensoroida, vaikka siihen olisikin tilaisuus. – Haluaisin rohkaista diabeetikoita ottamaan kaiken irti nykyaikaisista apuvälineistä, vaikka ymmärränkin, että jatkuvasti hoitamisesta muistutteleva seurantatieto ja mukana roikkuvat laitteet voivat ahdistaa monia, Pinja sanoo. Vinkki diabeetikolle, joka pohtii diabeteshoitajan uraa Onko diabeteksen sairastaminen ja diabeteshoitajan työ aivan tuhoon tuomittu yhdistelmä? Jaksaako ihminen hoitaa sekä itseään että toisia? – Jaksaa kyllä. Diabeteksen sairastaminen auttaa ymmärtämään erittäin monimutkaista sairautta ja sitä, mitä se arki on käytännössä on, Pinja toteaa. Omakohtaisesti koettu diabetes voikin toimia vahvuutena diabeteshoitajan työssä. Pinjallakin on huonoja päiviä diabeteksen kanssa ja se, että hoitoväsymys on tuttua itsellekin, voi auttaa ymmärtämään potilasta paremmin. Aikoinaan Pinjalla oli käytössä Lantus-insuliini ja se ei sopinut hänelle ollenkaan. – Vaikka olisin seisonut päälläni, verensokerini pysyivät korkealla. Tein aivan kaikkeni ja se ei tuntunut riittävän. Se kokemus on nykyään tärkeä voimavara, jonka avulla voin ymmärtää samaa kokevaa potilasta vastaanotollani, Pinja sanoo.

Diabeteshoitajan neuvo vastaanotolle saapuvalle diabeetikolle: Jaa elämääsi! Diabeteshoitajan vastaanotolla monet diabetekseen näennäisesti liittymättömät asiat nousevat usein arvoon arvaamattomaan, kun mietitään hoidon onnistumista. Pinja kehottaakin diabeetikoita kertomaan elämäntilanteestaan hoitajille. – Toki aina sitä luottamusta hoitajan ja diabeetikon välillä ei ole, mutta jos sitä on, niin kannattaa avautua. Aina välillä tulee vastaan tilanteita, kun saa tietää jotain potilaan yleisestä elämäntilanteesta, niin sieltä löytyykin jokin hoitoon ja motivaatioon vaikuttava tekijä. Näiden tekijöiden löytyminen voi auttaa asian ratkaisemisessa ja hoitomotivaation kohenemisessa, Pinja kertoo. – Omaa hoitajaa voi myös vähän aina haastaa, sillä eivät hekään ole kaikkitietäviä, Pinja vinkkaa. Diabeteshoitaja, diabeetikko ja paikallisen diabetesyhdistyksen puheenjohtaja Kun Pinja palasi opintojen jälkeen kotiseudulleen, löysi hän itsensä tutusta vanhasta Hyvinkään Seudun Diabetesyhdistyksestä. – Äitini oli aikoinaan Hyvinkään yhdistyksen puheenjohtaja yli 20 vuoden ajan. Kyllä tämä diabetesvapaaehtoisuus tulee aika vahvasti sieltä äidinmaidosta siis, nykyisin yhdistyksen puheenjohtajana toimiva Pinja kertoo. Yhdistystoiminnassa on kyse siitä, että parannetaan diabeetikoiden elämänlaatua, olipa kyse sitten vertaistukitapaamisista tai terveystiedon jakamisesta. – Meillä on hyvä yhteisö ja mietimme ahkerasti erilaisia tapoja tavoittaa paikallisia diabeetikoita ja omaisia. Toiminta ei ole ollenkaan tiukkapipoista. Kannattaa tulla mukaan tapahtumiimme!, Pinja päättää. ■ 23


Liity Diabetesseura T1D ry:n jäseneksi! Diabetesseura on ykköstyypin diabeetikoiden auttamiseen, viihdyttämiseen ja edunvalvontaan keskittyvä valtakunnallinen yhdistys. Toimimme modernisti käyttäen apunamme erilaisia internet-pohjaisia työkaluja ja viestintävälineitä. Toimintamme on pääosin sellaista, joka ei ole paikkakuntasidonnaista. Olemme myös Suomen Diabetesliiton jäsenyhdistys. Liity mukaan osoitteessa www.t1d.fi/liity-jaseneksi/

24


Diabetesidentiteettiä etsimässä


Teksti: Miika Rautiainen ja Nelli Bäckman Kuvat: kurssilaiset

Aina läsnä Voimauttavan valokuvauksen kurssi antoi tyypin 1 diabeetikoille mahdollisuuden tutkia omia diabetekseen liittyviä tunteitaan. Diabetesseura T1D ry järjesti maaliskuussa 2019 voimauttavan valokuvauksen kurssin, joka tarjosi tyypin 1 diabeetikoille mahdollisuuden tutkia omaa diabetesidentiteettiä valokuvan keinoin. Kurssin ohjaajana toimi voimauttavan valokuvauksen kouluttaja ja työnohjaaja Jutta Laino-Tabell. Kurssi kesti perjantaista sunnuntaihin ja piti sisällään vertaistuellista keskustelua, ennakkotehtävien läpikäyntiä, luento-osuuden voimauttavan valokuvauksen menetelmästä sekä pienryhmissä tehtävän valokuvausjakson. Lisäksi koko sunnuntaipäivä käytettiin lauantaina otettujen kuvien yhteiseen läpikäyntiin. Jokainen sai esitellä 3-5 suosikkikuvaansa ja jakaa muille osallistujille sen, mitä halusi kuvilla diabeteksestaan kertoa. Muut kommentoivat ja luonnehtivat, kuinka kuvat avautuivat heille. Osallistujat kokivat viikonlopun hyvin voimauttavaksi ja kurssin tiimellyksessä käytiin läpi melkoinen määrä erilaisia tunteita, keskusteluita ja ikimuistoisia yhdessäolon hetkiä.

Kurssilla otetuista valokuvista koottu yhdeksän taulun “Aina läsnä” -valokuvanäyttely välittää kurssille osallistujien kokemukset ykköstyypin diabeteksen kanssa elämisestä tai siitä, miten diabetes on muovannut heitä. “Vittu mitä paskaa tää o.” – Yhden kurssilaisen näyttelytaulun kuvateksti Näyttely on nähty Diabetesliiton järjestöpäivillä ja Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen myymälässä. Lokakuun ajan se on nähtävissä Kalliolan Setlementtitalolla. Näyttelyn kuvat ovat eri kuvia kuin tämän jutun yhteydessä esitetyt kuvat. Kehotamme sinua lähtemään tutustumismatkalle tyypin 1 diabeetikoiden sielunmaisemaan! Ehkä saat näyttelystä itsellesi vertaistuellista voimaa ja pääset pohtimaan myös omaa diabetesidetiteettiäsi. Jaa kokemuksiasi ja ajatuksiasi näyttelystä Instagramissa tai Twitterissä käyttäen hashtagia #ainaläsnä. ■ 27


Mitä kuuluu, Diabetesseura T1D ry?

Yhdistyksen toimintaan kuuluvat vertaistuelliset tapahtumat, Kulinaristikerhon maistelutilaisuudet sekä erilaiset somekamppikset. Keväällä 2019 järjestettiin voimauttavan valokuvauksen kurssi. Kurssin päätteeksi koottiin Aina läsnä -valokuvanäyttely, jossa 9 ykköstyypin diabeetikkoa kertoo ajatuksiaan. Näyttelyyn voi tutustua Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksessä syyskuun puoliväliin ja Kalliolan setlementtitalossa lokakuussa. Jos haluat näyttelyn omiin tiloihisi, ota yhteyttä toimisto@t1d.fi.

Kesäaktiviteettimme on Kilometrikisa, jossa eniten kilometrejä pyöräillyt sekä satunnaisesti valittu voittavat! Vielä voit osallistua: www.kilometrikisa .fi > Diabetesseura T1D > koodi T1D2019.

Toukokuussa yhdistys suuntasi eräviikonlopulle Nuuksion kansallispuistoon. Tutustuimme luontoon, pelasimme metsäbingoa, vierailimme Luontokeskus Haltian näyttelyissä ja saunoimme ja kokkailimme yhdessä. Ja hauskaa oli!

Lokakuun alussa kokoonnumme vielä Aulangolle liikuntapainotteiselle luentoviikonlopulle ja myöhemmin syksyllä järjestetään iloinen ruskaretki.

Kesään kuuluvat huvipuistot ja viime kesänä Linnanmäellä tehtiin osallistujamääräennätys, mukana oli 34 huvittelijaa! Ehkä ensi kesänä saamme VIELÄKIN useamman hurjapään mukaan. Kulinaristikerho tutustuttaa hyvän ruuan ja juoman maailmaan ja kertoo koko maailmalle, että ykköstyyppi voi syödä ihan samaa ruokaa kuin tervekin. Kerhossa on kokkailtu kolmen ruokalajin ateria ja maisteltu esimerkiksi suklaata ja kuohuviinejä. 28

Instagramissa kesän tuo #kesäbeetikko-kampanja. Ykköstyypin diabeetikot jakavat palasia arjestaan viikon ajan, käy kurkkaamassa kesämuistot @t1d.ry!

Diabetesseuralle kuuluu siis aika lailla hyvää. Jos tapahtumavalikoimamme kutkutti mieltäsi, lähde rohkeasti mukaan! PS. Tämä YKKÖNEN-lehti on myös osa toimintaamme ja toteutettu yhteisöllisesti jäsenistön kanssa. Lehti on rahoitettu Diabetesliiton jäsenjärjestöavustuksella sekä mainosmyynnillä. Toivottavasti pidät sisällöstä! ■


Diabetesseuran hallitus esittäytyy Diabetesseuran hallitukseen kuuluu seitsemän ykköstyypin diabeetikkoa, jotka pyörittävät yhdistystä vapaaehtoispohjalta. Hallituksen toimikausi kestää yhden vuoden, alkaen kevätkokouksesta. Nelli Bäckman on 34-vuotias ja Nellin ykköstyypin diabetes on 30-vuotias. Diabetesyhdistystoiminnassa Nelli (ja Nellin diabetes!) on ollut aktiivisesti mukana jo yli 10 vuoden ajan.

Elina Kuivalainen on 35-vuotias, järvenpääläinen. Diabetestä hän on sairastanut 31 vuotta. Yhdistystoiminnassa hän on ollut mukana muutaman vuoden. Elina toimii myös Järvenpään Seudun Diabetesyhdistyksessä.

Jere Koppanen on vasta 42-vuotias perheenisä Orivedeltä. Ykkönen on ollut jo 29-vuotta ja diabetesyhdistystoiminnassa Jere on toiminut aktiivisesti jokusen vuoden.

Minni Mankki on 31-vuotias paljasjalkainen helsinkiläinen, joka työajallaan harrastaa digimarkkinointia ja erilaisia visuaalisia projekteja. Diabeteselämää tuli kesällä täyteen 26 vuotta. Minni huijattiin vapaaehtoistoimintaan mukaan 14 -vuotiaana, eikä ole sieltä sen jälkeen pois löytänyt.

Miika Rautiainen on 34-vuotias yhdistysaktiivi Akaasta. Hän sairastaa ykköstyypin diabetesta ja metabolista oireyhtymää. Diabetesyhdistysten pariin hän ajautui vuonna 2012. Miika toimii diabetesseuran lisäksi Tampereen diabetesyhdistyksen hallituksessa ja tekee vapaaehtoistyötä Hämeenmaan Sydänpiirille.

Saija Ala-Hannula on 39-vuotias ja ponnistaa mukaan toimintaan uutena tulokkaana Hämeenlinnasta. Diabetes on keikkunut Saijalla matkakaverina kohta 29 vuotta, eli myös hän on aika pitkään sairauden parissa kynäillyt. ■

Janne Sario on tunnettu erityisesti palavasta intohimostaan Saab-autoja kohtaan sekä vinosta huumorintajustaan. 29


Teksti Miika Rautiainen

Terveisiä Ykköstyypin diabeetikoilta Kysyimme kesällä jäsenistöltämme, että minkälaisia terveisiä he haluaisivat lähettää diabeteshoitajille tämän lehden kautta. Laatimaamme kyselyyn vastasi reilussa päivässä 50 ykköstyypin diabeetikkoa. Vastaajat olivat 21–70 -vuotiaita ja he olivat sairastaneet ykköstyypin diabetesta 1–63(!) vuotta. Vapaamuotoisten terveisten lisäksi kyselimme diabeteshoitajien saavutettavuuteen liittyviä asioita. Noin puolet vastaajista koki, että diabeteshoitajaa ei saa kiinni aina tarvittaessa. Kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti, että diabeteshoitajalle on mahdollista lähettää sähköpostia ja neljä viidestä sanoi olleensa diabeteshoitajaan yhteydessä puhelimitse. Viisi vastaajaa vastasi lisäksi, että yhteydenpito sujuu sairaalan omalla viestijärjestelmällä ja pari diabeetikkoa oli saanut palvelua myös videopuhelun välityksellä. Lohdullista oli kuitenkin, että hieman yli puolet 30

vastaajista tapasi diabeteshoitajaa 3–4 kertaa vuodessa. 45 % vastaajista tapasi diabeteshoitajan vain 1–2 kertaa vuodessa. Diabeteshoitajat ovat keskimäärin aika hyvin tavoitettavissa ja on tärkeää, että diabeetikoilla on toimiva yhteys heihin. Vapaamuotoisissa terveisissä diabeetikot tuntuivat kaipaavan eniten sitä, että hoitajat kuuntelisivat ja myötäeläisivät vaikealta tuntuvissa hetkissä. Kaivattiin sitä, että vastaanotolla keskitytään diabeetikkoon, eikä aikaa täytettäisi epäolennaisilta tuntuvilla asioilla. Yli puolet terveisistä olivat kuitenkin täynnä kiitollisuutta diabeteshoitajia kohtaan.


Poimintoja vastauksista HUIPPUA PORUKKAA, TEILTÄ SAA ENEMMÄN TUKEA JA APUA KUIN LÄÄKÄREILTÄ!

OLETTE MEILLE YKKÖSILLE OMAHOIDON ERINOMAINEN TUKI JA TURVA SEKÄ TEILLÄ AJANTASAISET KÄYPÄHOITOSUOSITUKSET.

KUNHAN MUISTATTE OTTAA MEIDÄT DIABEETIKOT HUOMIOON KOKONAISUUTENA KAIKKINE OSA-ALUEINEEN PELKÄN DIABETEKSEN SIJAAN, TEETTE HYVÄÄ TYÖTÄ!

MOLEMMAT D-HOITAJAT NIIN SAIRAALASSA KUIN TERVEYSKESKUKSESSA, TE OLETTE HUIPPUA. OLLAAN TEILLE POTILAITA, IHMISIÄ, TARINOITA... EI VAAN NUMERO TAI HENKILÖTUNNUS. JA TÄMÄ ON NIIN TÄRKEÄ!

VASTAANOTTOKÄYNNILLE ENEMMÄN AIKAA, ETTÄ SAA KOKEA TULLEENSA YMMÄRRETYKSI JA VÄLITETYKSI

DIABETESHOITAJA ON DIABEETIKON TÄRKEIN TUKIHENKILÖ!

ENEMMÄN TUKEA, MITEN VOIN, JA INSULIININ VAIKUTUKSET, MYÖS JALKOJEN SEURANTA , PISTOSPAIKKOJEN KOVETTUMAT, EIKÄ KOKO AJAN TIETOKONERUUDUN KATSOMISTA. 31


MINIMED™ 670G

-JÄRJESTELMÄ MAAILMAN ENSIMMÄINEN ITSESÄÄTELEVÄ 1,2,3 INSULIINIPUMPPUJÄRJESTELMÄ Käyttäjän vuorovaikutusta vaaditaan.

Lue lisää osoitteessa: mmc.medtronic-diabetes.fi/minimed670g/ 1. Iturralde E, et all. The Diabetes Educator. 2017; 43(2):223 – 232. 2. Bergenstal, R. M. et al. Jama. 2016; 316 (13): 1407 – 1408. 3. Garg SK et al. Diabetes Technol Ther. 2017 Mar;19(3):155-163. Medtronic Finland Oy Lentäjäntie 3, 01530 Vantaa, Finland © 2018 Medtronic. Kaikki oikeudet pidätetään. UC201902718 FI

Profile for Miika Rautiainen

Ykkönen-lehti #2  

Vuoden 2019 Ykkönen-lehti.

Ykkönen-lehti #2  

Vuoden 2019 Ykkönen-lehti.

Advertisement