Page 1

Inkil채n

Joulu 2011


Inkilän Joulu 2011

Tulo vanhaan kotiin. Jo hämärtyvi ilta ja kulkuset soivat, jo laukkaavi hevoset, mi jouluvieraat toivat; on joutunut jouluilta. Me saavumme tänne kuin muistojen tarhaan, oi lapsuushan on kuni saduista parhain ja joulu kuin liittävä silta. Tääll` vuosien vierressä joulupuut loisti, ne arkisen harmauden mielestä poisti ja toiveilla oudoilla täytti. Täällä joulu on otettu virsin vastaan, tääll` seimen lapsonen taivahasta tien lapsuuden uskolle näytti. On suuriksi käyneet jo ammoin lapset, he hajalleen lensivät kuin tuulessa hapset, ja hiljaiseks` käy koti vanha. Mutta jouluna saavumme tuttuhun aikaan; pian vaivumme taasen satujen taikaan oi lapsuus, oi jouluinen rauha. Sävel. Wilho Siukonen Sanat Impi Siukonen

Kansikuva: Kiiltokuva v. 1941 2


Inkilän Joulu 2011

Inkilä N:o 55 2011 Joulukuu Jo joutuu joulu... Niin vain on jälleen vuosi kulunut ja ollaan joulun kynnyksellä. Kulunut vuosi olikin oikein suurponnistuksen aika: Inkilän Kylätoimikunta vahvistettuna muutamalla muulla karjalaisvoimalla järjesti Kirvun Laulujuhlat sadan vuoden tauon jälkeen. Orimattilassa oltiin ja juhlat sujuivat hyvin. Mutta mutta…syvänä se tuntuu olevan tuo heimojen välinen veteen piirretty raja. Totesimme juhlan jälkipuinneissa, ettei edelleenkään Hämeessä kannata mainostaa juhlan karjalaisuutta, jos tarkoitus on saada mukaan myös paikallista väkeä. Yhä! Melkein 70 vuoden jälkeen! Vaikka kyseessä olisi kirkkokonsertti tai nurkkatanssit. Voi meitä suomalaisia… Ja saman omituisuuden kohtasin eräissä myyjäisissä, joissa meitä myyjiä haastateltiin sukujuuristamme. Mainitsin isän Kirvun, mummon Kaukolan ja ukin Kurkijoen. Ja sen, että sukututkimuksen mukaan porukka on pyörinyt samoissa pitäjissä Jääski mukaan lukien 1450-luvulta saakka. ”No mistäs se äiti on?” ”Pirkkalasta.” ”No ethän sie sitten mikään karjalainen ole!” Mikähän mie saisin olla: hämäläisille ei kelpaa karjalainen, ”kunnon” karjalaisille ei puoliksi hämäläinen. Ei ihme, että Internetissä tuhannet etsivät juuriaan vasta nyt, kun autenttista tietoa ei ole enää saatavana kuin kiertoteitä. Juurien kaipuu on kova ikäisilläni ja nuoremmillakin. Kun ei olla kehdattu tähän saakka olla sitä, mistä vanhempien virkatodistus kertoo. Yhtään ei auta, että karjalaisissa on näitä ”kunnollisia” vieläkin joukossa. Mutta periksi ei anneta – Mie saatan lähtee Karjalast mut Karjala ei lähe miusta! Hyvää Joulua ja tulevaa vuotta kaikille, sekoitussuhteesta riippumatta, toivoo Inkisen kaupan Hannele

3


Inkil채n Joulu 2011

Poisnukkuneet Inkil채l채iset Elsa Valli (2008) Salme Mattila os. Puumala

4


Inkilän Joulu 2011

Parhaimmat Onnittelumme Irmalle

Irma Järvinen os. Puumala on täyttänyt 85 vuotta 25.9.2011

Kuva: Maire Lassila

Irma on Inkilä lehden ”Äiti”. Ensimmäinen Inkilä-lehti ilmestyi jouluna 1984, sitä oli toimittamassa Irman apuna Armas Rikkonen. Lehteen olivat kirjoittaneet Pentti Inkinen, Erkki Puumala, Vilho Hämäläinen, Esko Kuisma, Aino Inkinen ja Helmi Inkinen. Lehtemme on saanut paljon kiitosta. Jakakaamme nämä kiitokset kaikille, jotka ovat olleet mukana tässä arvokkaassa perinteidemme vaalimisessa. Vuonna 2014 Inkilän Joulu -lehti täyttää tasan 30 vuotta. Nykyisille lukijoille Inkilä-lehteä ei ole tullut aivan alusta lähtien. Juhlavuoden lähestyessä julkaisemme kirjoituksia uusintana. Tähän lehteen olen valinnut muutamia jouluun liittyviä kirjoituksia Inkilän Joulu numero 1. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Uudet kirjoittajat ja lukijat ovat tervetulleita. Rattoisia lukuhetkiä teille kaikille. Vaalikaamme juuriamme. Inkeri Kuisman Reinon tr.

5


Inkilän Joulu 2011

JOULUN ODOTUS Mitä me odotamme? Ajatellaanpas mitä me todella odotamme. Joululahjoja pukintuomana, vai vapaapäiviä? Joulukirkkoa vai perinteellisiä jouluruokia? Ei kai me odoteta, että joulun lapsi syntyisi enää. Hän on syntynyt jo lähes 2000 vuotta sitten. Ja kuollut ristinkuoleman pitkänäperjantaina. Me kai odotamme näin maallisesti Jeesuksen syntymän vieton muistojuhlaa. Lahjoja jaamme toisillemme, koska itämaan tietäjät toivat lahjoja Jeesus-lapselle. Toivotamme hyvää joulua ja hyvää uutta vuotta sentakia ettei mitään pahaa tapahtuisi niinkuin silloin, kun Joosefin oli lähdettävä pakoon Herodeksen väkivaltaa, suojellakseen lasta tämän maailman pahuudelta. Raamatun mukaiseen odottamiseen kuuluu Kristuksen toinen tuleminen Kuninkaana ja Herrana. Sitä me odotamme. Onko meillä tarpeeksi öljyä astiassa jos Herramme tulo viipyy? Sitä öljyä meidän on joka päivä lisättävä ettei se pääsisi loppumaan. Jumalan sana on se öljy, jota joka päivä on käytettävä sielun ravinnoksi, niin että se sana varastoituisi sydämeemme. Sieltä me saisimme tarpeen tullen voimaa, että jaksaisimme niin kauan kuin armon aikaa meidän jokaisen kohdalle on suotu. Siksi sanomme ”Tule Vapahtajamme” Äitini Toini Inkisen muistikirjasta kopioinut Alpo Inkinen

6


Inkilän Joulu 2011

JOULUJUHLAN KOKONAISUUDESTA Työhuoneessani, vastapäätä tätä kirjoitusvälineistöä, on kolme maalausta. Vanhin niistä kuvaa lapsuuskotiani Kirvun Hauhialassa “kotikosken” rannalla. Kirjoituspöydän laatikossa on vielä oikein pieni puukko, mielestäni arvokas joululahja, jonka pienenä poikana sain kummisedältäni Viljolta. Silloin siinä talossa viettivät joulujuhlaa 1870-luvun alussa syntyneet isovanhemmat lapsineen. Minä olin silloin vanhempana ja ainoana lapsenlapsena ensimmäisissä joulujuhlissani. Siitä juhlasta on jäänyt pikkupojan kokoikäiseksi muistoksi kotiharmonin säestyksellä laulettu virsi “Mä seisahdun Sun seimelles oi Jeesus autuuteni, tuon lahjat kaikki etehes, jotk annoit omakseni…” Tuvassa oli sellainen henki, että lapsikin erotti Jeesuksen antamat lahjat nallipyssystä ja puukosta. Jos hengellinen sanoma puuttuu n.s. joulujuhlasta, se ei ole kristillinen joulutilaisuus. Vuoden 1939 joulu vietettiin ilman ukkia ja mummoa, niin myös ilman kummisetääni, joka joulukuussa oli kaatunut isänmaata puolustaessaan. Kylmä, pimeä pakkasilta ja sankarihautaus Kirvussa korostivat vuoden 1939 joulun sanoman kokonaisuutta. Kirvun kirkkokin näkyy työhuoneeni karttakuvassa.

tamatta pitää iloisen joulujuhlan, johon tietenkin kuului joulun kristillinen sanoma. Kangasalan kirkko seinälläni muistuttaa seurakuntapapin joulunvietosta. Suurenpuoleisen seurakunnan kirkkoherran joulujuhlien valmisteluihin ja viettoon tuntui kuuluneen ottaa kaikki elämäntapana kaiken aikaa huolehtien, että sanoma palvelee seurakuntalaisia niin laajasti ja kokonaisesti kuin suinkin, vielä asialle outoja evankelioidenkin. Kuluneena syksynä olen mielestäni yhä vahvemmin koettanut sisäistää, että meidän toivottavasti jokaisen muistama apostolinen uskontunnustus sisältää joulunkin sanomaa ihan kokonaan. Muistelkaapa! Minä uskon Jumalaan, Jeesukseen Kristukseen, Pyhään Henkeen. Siinä hengessä joulunviettoon Pentti Hytönen

Viialan kirkko seinälläni muistuttaa ensinnäkin minua opettajan ja koulujen joulujuhlista. Niitä vietettiin vuodesta 1951 lähtien Tyrvään Illon koulussa, 1957-1972 Viialan kansa- ja oppikoulussa. Niihin aikoihin saatoimme kenenkään ateistintuntuisen vastusKirvun kirkon alttaritaulu

7


Inkilän Joulu 2011

Kirvun Vilkas ry 110 vuotta! Lauluseuran, Kirvun Vilkkaan, Kirvun luonnonparantolan juhlavuodet.

Kuluvana vuonna juhlittiin kaikkia näitä Kirvun Laulujuhlilla Orimattilassa elokuussa tämänvuotisena Kirvu-juhlana. Lämmin kiitos Inkilän kylätoimikunnalle, joka yhteistyötahoineen ansaitsee suurkiitokset erinomaisista järjestelyistä. Puuttumatta pääasiaan, eli upeisiin musiikkiesityksiin esitän Kirvun Vilkas ry:n kiitokset juhlatoimikunnalle siitä että 110-vuotias seuramme sai olla mukana tapahtumassa. Vilkkaan osalta juhliminen tapahtui työn merkeissä. Seuran aktiivit ja talkoolaiset huolehtivat Jymylinnan kentällä oheisohjelmasta, johon kuului kirkkoveneen ”De Ville” esittelyä ja kirvulaisen huopatossun tarkkuusheittoa. Molemmat osiot saivat juhlavieraitten huomion ja suosion. Tarkkuusheiton ”maailmanmestariksi”, kymmenien heittäjien joukosta suoriutui Inkilän kylätoimikunnan pj. Paavo Aarnikka. Onnittelut! Kirkkovenesoudun esittelyn tarkoitus oli valaista kiinnostuneille seuran yhtätoista osallistumista Mommilanjärven soutelutapahtumaan, joissa Vilkkaasta on sen vanhan kunniakkaan urheiluhistorian lisäksi on tullut menestyvä ”soutuseura”! Seuran toiminta sadasta sataan kymmeneen vuoteen on keskittynyt soutuun. Tähän jaksoon on sisälty-

nyt myös seuran uudelleen järjestäytyminen sekä puheenjohtajan ja johtokunnan valinta. Seuran puheenjohtajana toimii Hannu Nieminen Kärkölästä ja muina johtokunnan varsinaisina jäseninä: Viljo ”Ville” Salminen, Outi Örn, Esa Pirhonen, Heikki Hämäläinen ja Liisa Rantala. Varajäsenet: Markku Henttonen, Riitta Hämäläinen ja Markku Laine. Toimintaa on jatkossa tarkoitus ulottaa muihinkin urheilu- ja vapaa-aikatoimintoihin. Näistä tullaan tiedottamaan www.kirvu.fi sivuilla. Mikäli olet kiinnostunut, lähetä sähköpostiosoitteesi allekirjoittaneelle, tällöin sinut liitetään seuran jakeluun. Varsinaista jäsenmaksua ei peritä eikä jäsenrekisteriä pidetä, vaan ovet ovat avoinna kaikille kirvulaistaustaisille ja muillekin seurasta ja sen toiminnasta kiinnostuneille. Tulevan vuoden Mommilanjärven soutelussa tulee olemaan jälleen ns. ”evakkolähtö”. Lehtitiedon mukaan aikaisempien karjalaistaustaisten joukkueitten lisäksi ainakin Heinjoki kerää joukkuetta tapahtumaan. Vilkkaan joukkue nimetään jäitten lähdön aikaan. Joulutervehdykseni vilkkaalaisten sekä omasta puolestani kaikille inkiläläisille, iloisiin kuulemiin! Heikki Paajanen KV:n tiedottaja. gsm 040 700 7127 email heikki.paajanen@phnet.fi

8


Inkilän Joulu 2011

Olipa kerran… Olipa kerran Karjalassa pieni Inkilän kylä. Kylän asukkaat olivat paenneet kodeistaan seudulla raivonneen sodan vuoksi, mutta kun kylä oli vallattu takaisin, he palasivat koteihinsa. Sodan tuhojen korjaaminen jokapäiväisten töiden ohella vei kaiken aikuisten ajan, joten kylän lapset kokoontuivat yhteen ja etsivät leikkinsä sieltä mistä taisivat. - Kaikenlaisia ammuksia löytyi joka paikasta. Käsikranaatteja tehtiin kiväärin patruunoista ottamalla patruunan päässä ollut luoti pois. Tämän jälkeen hylsyn pää litistettiin, viilattiin pieni reikä hylsyn kylkeen ja reiän päälle laitettiin tulitikku. Tulitikun rikin piti osua reiän kohdalle. Sitten tikun rinnalle asetettiin vielä kaksi tikkua, ja tikkujen ympärille kierrettiin rihma, että ne pysyivät paikoillaan. Viimeiseksi uloin tikku sytytettiin, jolloin kranaatti piti heittää nopeasti pois, ettei se ennättänyt räjähtää käsiin. Kylää ympäröivistä metsistä löytyi valloittajien tekemiä rakennelmia, ja tien varsilta pommikuoppia, joista löytyi erimuotoisia ja kokoisia sirpaleita, joita kerättiin ja vaihdettiin. Retkellä käytiin valloittajien metsään rakentamalla viisikymmentä metriä korkealla tornilla. Tornin sisäpuolelle oli tehty oikeat kierreportaat, mutta yhteen ulkoreunan sivutolpista oli kiinnitetty pienet palikat, joita pitkin torniin saattoi kiivetä myös ulkokautta. Tuulisella säällä torni huojui, ja jos kesken kiipeämisen rupesi huimaamaan, eikä uskaltanut mennä ylös eikä alas, niin kaverit huusivat alhaalta: ”Kato vaa yllääpäi, elä allaapäi”, ja tämä neuvo auttoi kiipeämään tornin ylätasanteelle asti. - Kerran jollakin oli mukana venäläinen munakranaatti, josta puuttui sytytin, ja yritimme

saada sen räjähtämään heittämällä sen tornista alas. Se ei räjähtänyt, jolloin sytytimme nuotion ja laitoimme kranaatin nuotioon, mutta trotyyli valui pois kranaatista räjähtämättä. Meille jäi pelkät kranaatin kuoret. Sateisina päivinä touhuttiin liiterikatoksessa, jossa laudasta tehtiin pistoolin mallisia tussareita, joiden piipuksi laitettiin putki, joka täytettiin ruudilla. Tämän jälkeen piipun päähän laitettiin tulppa, ja ruuti sytytettiin tikulla. - Kerran kilpailtiin siitä, kenen tussari pamahtaa komeimmin. Joku teki niin ison paukun, että koko tussari hajosi, ja hänen naamansa oli kuolemaan asti täynnä sinisiä ruudin jättämiä pilkkuja. Koulun kasvimaalla opeteltiin kylvämään ja harventamaan hyötykasveja sekä kitkemään rikkaruohot. - Kerran koulun kasvimaasta löytyi kevätkylvöjä tehdessä kullanvärinen kynämiina, joka näytti upealta täytekynältä. Onneksi joku tiesi mikä se on, ja miina korjattiin talteen ennen kuin yritimme kiertää sitä auki, jolloin se olisi räjähtänyt. Sellast se ol. Sit tul taas sota, ja myö lähettii Suomee ja jäätiikii niiko oljamii. Opeteltii ja soppeuvuttii. Pitoloiskii mammat ain neuvo, et ollaa ”myö karjalaiset nyt siivost, et toisetkii saa”. Muistojen kertoja Esko Kuisma

9


Inkilän Joulu 2011

Yks voima sydämehen kätketty on! Ja se on laulun tenhoisa taika. Tuntui mahtavalta aloittaa Kirvun Laulujuhlien 2011 pääjuhla tuolla Oskar Merikannon säveltämällä ja Alpo Noposen runoilemalla, Kirvun Lauluseuralle omistetulla laululla. Työtä juhlien onnistumiseksi oli tehty vuoden verran ja kaikki näytti päättyvän hienoon loppuhuipennukseen. Mitä tehtiin ja keitä oli mukana järjestelyissä?

Inkilän kylätoimikunnassa oli puhuttu jo useamman vuoden ajan Kirvun laulujuhlien elvyttämisestä, lähinnä siitä syystä, että Inkilä oli useamman kerran ollut juhlien pitopaikkana. Monia merkkivuosia ohitettiin, kun järjestelyjen aloitus vähän hirvitti. Mutta kuoron perustamisen 130-vuotisjuhlavuosi lähestyi ja oli viimeinen hetki ryhtyä tosissaan hommiin. Mutta millä puolella rajaa? Järjestelymahdollisuuksista otettiin selvää ihmisiltä, joilla on kokemusta asioiden järjestämisestä nykyrajan tuolla puolen. Lopulta vahvistui käsitys, että Venäjän viranomaistoiminta on vielä niin epävarmoissa kantimissa, ettemme halunneet ruveta onneamme koettamaan. Juhlat olisivat voineet kaatua vielä kalkkiviivoilla kun joku paikallisviranomainen olisi mahdollisesti vaatinut vielä jonkun erivärisen leiman proobuskaan tai uuden tukun rahaa jostain luvasta. Entäs rajan tällä puolen, missä olisi sopiva paikka? Loppujen lopuksi juhlien pitopaikaksi valikoitui Orimattila, jossa kirkko ja seu-

10

rojentalo ovat hyvällä etäisyydellä toisistaan. Juhlan runko oli nimittäin muodostunut mielissämme sellaiseksi, että juhliin kuuluisi jokaiselle jotakin: kirkkokonsertti, lauantain nurkkatanssit, juhlamessu ja pääjuhla. Vähitellen juhlaan alettiin liittää myös kaikenlaista muuta merkittävää, mikä osoitti sen, että kirvulaisilla on todella paljon asioita, joita kannatta juhlia ja esitellä kaikille muillekin. Voimistelu- ja urheiluseura Kirvun Wilkas tuli aikaisessa vaiheessa mukaan, sillä heidän toimintansa on herännyt keveästä Ruususen unesta jo joitakin vuosia sitten ja nyt on seuran 110-vuotisjuhlavuosi. Sitten tuli ehdotuksia kirvulaisten kuvataiteilijoiden mukaan tulosta. Mukaan tulivat Marjo Akkanen ja Kari Pärssinen, mutta heitä olisi varmasti paljon muitakin. Kuka ottaa järjestääkseen tällaisen näyttelyn ja minne? Karjalaisella juhlatorilla haluttiin antaa mahdollisuus vaikkapa Kirvua muistellen nykyisille tossuntekijöille, jotka eivät kuitenkaan lämmenneet ajatukselle. Mutta muita, käsi-


Inkilän Joulu 2011 työläisiä ja karjalaisia pienyrittäjiä, säätiöitä ynnä muita lähti mukaan ja saatiin hieno toripöytien rivistö. Erikoisuutena paikalla oli myös sukututkija Harri Kekki. Kuorot kokoon! Orimattilasta saatiin mahtavaa vetoapua Kirvun juhlakuoron kokoamiselle: Rauni Torniainen otti tehtäväkseen kirvulaisten laulajien metsästelyn ja yli 30 nimeä on nyt laulajalistalla. Rauni ja Ilmo Pärssinen harjoituttivat esityskappaleet, joita laulettiin niin messussa kuin pääjuhlassakin. Toivottavasti kuoroa kutsutaan myös tulevina kesinä vaikkapa Kirvu-juhlille esiintymään. Orimattilassa toimii useita isoja kuoroja ja niistä kutsuttiin mukaan Orimattilan Mieskuoro ja viihdekuoro Perinkonut. Mitään erityistoiveita ei esitettävän materiaalin suhteen esitetty, mutta kuorojen johtajien, Paavo Kiiskin ja Antti Laaksosen ammattitaito näkyi valinnoissa: molempien kuorojen ohjelmisto osui nappiin! Pienempinä kokoonpanoina esiintyivät Inkilän tyttöjä riveissään pitävät Sirkka Kososen johtama Akkasikko, jolla on ohjelmistossa kansanmusiikkia idän suunnalta ja sukukansoilta, sekä Maarit Hölttä-Vuoren johtama Likkapyykki säestäjänään Pyykkipoika. Likkapyykki esittää iskusävelmiä sodan ajoilta 1960-luvulle. Lauantain kirkkokonsertin tähditti Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan poikakuoro Cantores Minores johtajanaan Hannu Norjanen. Orimattilan seurakunta oli mukana järjestelyissä kirkkoherransa Annakaisa Rantalan johdolla niin antaumuksella, että olen edelleen kiitollisuudesta ymmyrkäisenä. Ehtoollisastioita ja historiallisia dokumentteja Seurakunnan avusta kertoo sekin, että Kirvun seurakunnasta ”perintönä” tulleet kirkon ehtoollisastiat ja kasukat saatiin näyttelyyn seu-

rakuntakodille ja Kirvun kirkon kelloa soitettiin sunnuntaimessun yhteydessä. Samaan seurakuntakodin näyttelyyn ehti vielä viime hetkellä Sairalan evankelisen opiston esineistöä ja dokumentteja toverikunnan puheenjohtajan Pertti Laaksosen ripeän toiminnan seurauksena. Laaksonen piti myös laulujuhlien avajaispuheen Cantores Minores –konsertin alussa. Karjalaiset yhdessä Karjalan Liiton teemana vuosille 2011-2013 on Karjalaiset yhdessä. Tunnustetaan tosiasia: karjalaiset seurat ja yhdistykset ovat pienenemässä ja hiipumassa, toimijoita ei riitä enää joka lähtöön. Meidänkin juhlissamme mukana olivat Orimattilan Karjalaiset yhteyshenkilönään Ismo Junna, Tietävälän Nuorisoseura, Orimattilan Jymyn Naistoimikunta, Orimattilan kaupunki ja kaikki muut jo edellä mainitut tahot. Yhteisvoimin saatiin aikaan sellaiset juhlat jot a vot, olisi mummoni sanonut. Siinä vaiheessa, kun mikään niistä säätiöistä, rahastoista eikä opetusministeriö, joilta haettiin järjestelyavustusta vastannut myönteisesti, alkoi hieman hirvittää. Myöskään käsiohjelman mainos- ja yhteistyösopimusmyynti eivät vetäneet toivotulla tavalla. Karjalaiset juuret omaavat lukemattomat firmat eivät vaivautuneet edes vastaamaan Hartwallia lukuun ottamatta. Oli vain uskottava, että juhlat saadaan kokoon, rahaa saadaan pääsylipputuloista ja takavarana oleva Kirvu Säätiö ja sen Martti Ovaska sitten loppujen lopuksi kääntävät asiat parhain päin. Vielä pitää mainita joitakin karjalaisia, jotka tekivät juhlista juhlan: kirkkoherra Pentti Hytönen piti sydäntä koskettavan saarnan messussa (vahinko ettemme saaneet sitä tähän lehteen) ja muusikko Eki Jantunen paitsi lauloi messussa oman evakkomatkasta kertovan kappaleensa, niin tahditti lauantai-illan tansseja orkestereineen mainiosti. Lauantai-

11


Inkilän Joulu 2011

Liljan Loisto lavalla tansseissa oli mukana myös kansanmusiikkiorkesteri Rymäkkä, jonka hanuristina on Inkilän poika Arttu Kunnasto. Mitään ei saa ellei mitään yritä. Juhlatoimikuntaan kuuluneet kaikkein kantavin tukipilari Teija Sipiläinen, ilmeestä ja käsiohjelmasta vastannut Minna Hölttä ja jo mainitut Ilmo ja Martti varmasti allekirjoittavat tämän: olipas projekti! Inkilän kylätoimikunta kaikkineen oli tietysti juhlan aikana remmissä ahkerasti kyltitysten, kahvitusten ja vaikka minkä merkeissä. Jälkiväännössä joku heistä jo alkoi pohtia seuraavia vastaavia! Tulevaisuus kirsikkana kakussa Juhlat huipentuivat uuden polven bändin Liljan Loiston tunteroiseen, jonka aikana juhla-

12

yleisö tanssi, lauloi, nauroi ja lopulta liikuttui kyyneliin Evakon laulun aikana. Uudet sovitukset vanhoista kappaleista saivat yleisön mukaan niin, että kutsu seuraaville Kirvujuhlille Kärkölään tahtoi hukkua yleiseen innostukseen. Mutta siellä ne sitten ensi kesänä ovat, nähdään siellä ja elokuussa Inkiläjuhlissa Mäntsälässä. Loistavan juontajamme Rami Melingin koreografioita voimme kaikki nähdä 14.2.2012 Helsingissä Karjalatalossa, jolloin saa ensiesityksensä Pääkaupungin Karjalaisten Nuorten tanssiteos Evakon laulu. Sinne siis! Kaikille mukana olleille syvä kumarrus ja kiitos! Hannele Sallinen


Inkilän Joulu 2011

Vuoden 2011 paras ”evakkojoukkue” Mommilanjärvellä. Kirvu säätiön valtuuskunnan pj. Soini Hämäläinen ja osa Kirvun Vilkkaan arvokkaasta palkintokokoelmasta.

”Maailmanmestari” Paavo Aarnikka puolisoineen.

Seppo Olkinuora soutujoukkueen kantavia voimia heittovuorossa.

Kuvat: H. Paajanen

13


Inkilän Joulu 2011

Kirvun Huopatehdas Kirvu oli kuuluisa huopatossuistaan. Suurimman osan valtakunnan huopatavaroista tuottivat Kirvun Huopatehdas, Puumalan Huopatehdas Inkilässä, Verran Huopatehdas Tietävälässä ja lukuisia pienempiä verstaita. Kirvun Huopatehdas perustettiin vuonna 1899. Tehtaan liikeideana oli valmistaa ”Suomen parhaimmiksi tunnettuja huopikkaita vailla vertaa”. Tehdas työllisti jopa 200 henkilöä, ja parhaimmillaan se valmisti 5000 huopajalkinetta vuodessa. Kirvun huopatehdas oli niin tärkeä, että sen ympärille muodostui oma koulupiirinsä.

Tämä Kirvun Huopatehtaan liikekirje löytyi HuutoNetistä.

14


Inkilän Joulu 2011

Inkilä ja mie Inkilä. Mikä se on se Inkilä? No ainakkii sukunim. Miun ensimmäises työpaikas ol kamreeri nimeltää Inkilä. Nuorelle kesätyöntekijälle vähä pelottava ilmestys, se kamreeri Inkilä. Mut mitä muuta on Inkilä? No tietyst kylä Kirvussa, siel jossai kaukan Karjalassa. Mis ihmees, kaukan Karjalassa? No siel, minne on sovan jälkee kaivattu sekä kaihoiltu ja mist on vaa haaveiltu. Siel minne viel 1980-luvullakkaa ei luultu koskaan pääsevämme. Mut onks se kaukana? Miu issäin on syntynt Hiitolas ja mie olin aika järkyttynt, ko mie huomasin, et sinne ei oo mein kesäpaikalt matkaa ko 30 kilometriä, jos linnuntietä männöö. Ja ain miun tättiin haastoit, et siel kaukan Karjalas. Eihän Inkilääkää oo sen pitemp matka. Ihaha se on tuos äärellää. Ja kuitenkii nii kaukana. Mitä ihmettä mie sit kirjotan Inkiläst, vaik miun issäin on syntynt Hiitolas? No sen tähe

mie kirjotan, ko Inkilä on miule tärkiä paikka. Ja yhä tärkiämmäks muuttuu. Tytär tekköö sukututkimusta, ja Inkiläst tai tarkemmi Läylöläst on löytynt miun äitiin pikkupikkuserkkui, siis häne kolmansii serkkui. On viel oikein komia veljessarja, vaik osa onkii syntynt sovan jälkee, iha niiko miekii. Ja onha Kirvus muitakkii sukulaisii, seppä Johannes Kinni otti aikannaa emännäkseen miu miehein tätin. Hyö muuttiit Kirvuu 30-luvulla. Taisiit assuu Ylikuunus tai ainakii iha siin lähel, kinniläist, niiko myö sanottiin. Eikä sitä tiijä, kui paljo niitä sukulaisii viel löytyy, ko tutkimus etenöö.

15


Inkilän Joulu 2011

Mitäs muuta Inkilä on miule? No ainakkii puolmatka krouvi, väletappi, tukikohta. Siin Inkilä asemall ain käyvää ko männää Ilmeelle. Iha joka kerra, jos ollaa omal autol tai pikkubussil. Linja-autol käytii harvemmin. Siis sillo 90-luvulla, ko sinne alko päästä ihan vappaast. Nyt taas pittää olla sellane erilline lupalappu. Se minnuu vähä suututtaa, siel ois mukava vaik ajella huviksee kesäretkel mei entisil kotipaikoil. Se asemaseutu on muutekii tärkiä miule. Miu issäin, ukkiin ja mieskii olliit rautatieläisii. Siks miekii käyn ain asemil, ooha mie asunt asemil koko piene ikkäin. Inkilä asemal on iha oma tunnelmaasa. Siel on ko ois kotonnaa. Mitäs myö siin asemal sit ylleesä tehhää? No tietyst otetaa ensi valokuvvii ja sit syyvää evväät. Ja sit taas otetaa valokuvvii. Yhel sukuryhmäl on usiamman kerra olt tuoretta Saimaa savumuikkuu mukan. Ne sit olliit nii hyvvii, et mie muistan ne ain. Yhe kerra myö syötiin höi mukkui Ylikuunus. Hyö olliit menos Peusamäele, mut se onkii sit iha er juttu. Peusamäk kuulu Rautjärvee ja sinne männää Ilmee kautta. Nykysi. Inkiläst tulloo mielee tietyst Inkilän Mylly ja Inkilän Saha. Ja huopatöppöst. Nii ja Aalloppi. Niist mie oon lukent kirjoist. Ja oonha mie ajant Aalloppii myöte junal usjamma kerra. Ja sit yks tärkiä juttu. Oonha mie pääst käymää siel Inkiläs yhes maalaistalos. Tai oikiammin höi kartanol. Talon on jokkuu purkant ja tehnt

siihe uuve talon. Varmast vähä huonomma ko se alkuperäne ois olt. Tää talon paikka näkkyy Ilmee tielle Alajärve takan. Navetta ol viel tallella, mut se ol toisest pääst vähä sortunu. Siel mie kävin yhen suvun kans. Se talo ol höi kotpaikkaasa. Sillo ko oltii siel, ni paisto aurinko ja kaik kukat kukkiit pihal. Niiko ain Karjalas. Tän suvun karjalaisuuvest on jokkuu amerikkalaine tehny iha painetu kirjan, tutkielman tai vastaavan. Siin on kerrottu suvun vaiheita säilyneiden kirjeiden avul. Täs myö nyt nähhää, mite tärkiää on säästää kirjeet ja pittää ne jälkipolville talless. Miust tuntuu, et mie oon saant olla iha etuoikeutettu, ko oon saant tutustuu tähä sukkuu ja höijä kauttaa Inkilään ja inkiläisyyteen. Ja viel kaike huipuks Inkilä-seura on painattant Inkilä-postimerkkejä. Ja siin merkis on asema kuva! Kyl miu filatelistine rautatieläise kakara syvän män ympär kaks kertaa sillo iha tykkännää, ko mie sen huomasin. Kiitoksii kovast niille, ketkä on hoksanneet merkin painattaa. Miun ystäväin Inkiläst tulloot yllättymmää tänä joulun, jos huomaavat kahtoo kortin postimerkkii. Täs on miu pien kertomuksein ”Inkilä ja mie”. Mut mie oon varma tai ainakkii luulen nii, et tää tarina ei jää tähä. Inkilä kuhtuu minnuu ja mie mään siel käymää viel mont kertaa. Et tää on iha ko jatkokertomukse ensimmäinen osa. Hyvvää Jouluu Kaikille Lukijoille! Imatran Inker

16


Inkilän Joulu 2011

INKILÄN JUHANNUS-LEHTEEN 2012 tulevat kirjoitukset ym. 30.5.2012 mennessä Inkerille.

Lehtimaksu 5 €/kpl Muista ilmoittaa osoitteen muutos Inkerille. Lehtimaksut ja lahjoitukset voi suorittaa

Inkilä-tilille NORDEA 108730-6101347 Käytä viitenumeroa: 2260

17


Inkilän Joulu 2011

Helena Kuisman kirjoituksia. Mummomme Helena Kuisma Kirvun Inkilästä oli muun ohella mitä taitavin murteen käyttäjä. Sen hän tiesi itsekin. Kilpakirjoitustaan, joka ilmestyi myöhemmin Suomen kansan murrekirjassa, hän kommentoi seuraavasti: ”Kirjoitin sinne Kirvun murteella ’Pienii pirstaleita miu omast elämästäi’. En luule sen puhtaampaa Kirvua toisenkaan löytävän, vaan palkintoa en kumminkaan saa sen kyllä tiedän, mitäs niistä sellaisista on puhettakaan, mutta koska olen sinne ennenkin kirjoittanut, niin laitoin nytkin.” Mummoni oli turhan vaatimaton. Murrekirjoituksestaan hän sai viidennen palkinnon Kotikielen seuran ja Tiedeakatemian keräilytoimiston järjestämissä koko Suomen murrekilpailuissa 1939. Osanottajia oli 1007. Muutenkin mummollani oli tarkka kielikorva. Seuraavassa eräs hänen viimeisimmistä kirjoituksistaan 2.5.1957, jossa hän pohtii mm. Kaukolan ja Kirvun murteiden eroja. Helena Kuisma kuoli 23.8.1957. --------------------------

Ilmo Pärssinen

Kirvun murre Kerron tässä Kirvun ja sen ympäryspitäjien murteen eroavaisuuksista. Kirvun pitäjän raja tapaa kahdeksan eri pitäjän rajaan nim. Ruokolahti, Rautjärvi, Ilmee, Hiitola, Kaukola, Räisälä, Antrea, Jääski. Näiden pitäjien murteet ovat melkein samanlaiset, mutta nimillä on suuri ero. Erikoisesti Kaukolassa oli viellä viime vuosisadan lopulla niin erikoisia nimiä ettei nykyajan ihmiset sitä voi oikein ymmärtää. Kirvun, Rautjärven, Jääsken ja Antrean murteet ei paljon eronneet toisistaan jos ei yhtään. Näissä pitäjissä lausuttiin esim. veissi (veitsi), isse (itse), essi (etsi) messä (metsä). Yksin näissä pitäjissä tehtiin piiraatkin samanlaisia suuria avonaisia tai umpinaisia, kun Räisälässä ja Kaukolassa tehtiin piiraat oikein pieniä. Räisälän murre oli muuten samanlaista, kuin Kirvun, mutta nuo edellä mainitsemani nimet he lausuivat kirjakielellä, veitsi, itse, n. e. Kaukolan murre erosi näistä toisista murteista huomattavasti, ainakin nimissä, viimevuosisadan loppupuolella niillä oli ero kuin yöllä ja päivällä. Esimerkiksi veihti (veitsi) ihte (itse) ehti (etsi) mehtä (metsä) kakla (kaula) kakra (kaura) nakra (naura). Niitä voisi viellä jatkaa, mutta kerron Kaukolaisten sanonta tapoja, joita ennen huvittuneina kerroimme. Eräskin näin: ”Kahto tuuvaa ja mänöö muikoi mäen kiklal, kohta jo on leksaal.” Joka kuuluisi kirjakielellä näin: ”Katso tuonne, jo menee kiireesti mäen kupeella, katso jo on louhikossa”. Toinen sanonta ”Mieko ekle nakroi mei kakra pellol, ni kakla suonet olj kiklallaa”.

18


Inkilän Joulu 2011

Kirjoitan näytteen Kirvun murteesta: Kirvun, Tietävälä kylä ukko ko näk ijässää ensimäise polkupyörä, ni hää luul sitä isse paholaiseks. Hää sattu olemaa tuva rappusil, ko mies ajo maantietä myöte siint sivusse. Ukko män tuppaa kiiriemmä kaupal ja sano ”Mänkää kiiries kassomaa, ko hittolaine viep miestä, mies kyl potkii vastaa, mut viep se vaa”. Luulen murteiten karjalasta lähdön jälkeen vähän kerrassaan sulautuvan aina sen paikkakunnan murteen kansa jossa asuvat. Wanhat ihmiset viellä puhuvat entistä kotiseudun murretta, mutta nuoret sen unohtavat, tai eivät muuten sitä puhua [puhu]. Ehkäpä oma karjalainen murteemme on enää museossa ja kirjastoissa nähtävissä. Olen iloinen, että viellä on sellaisia karjalan ystäviä jotka kokoavat murretietoja vanhoilta taitajilta, ennekuin ne häipyvät unhoon. 2.5.1957. H.K.

Inkilässä kesän 1937 lopulla. Vasemmalta Helena Kuisman miniä Jenny Kuisma, sitten tyttäret Sylvi Pärssinen ja Toini Linjama, sekä itse Päivölän emäntä Helena Kuisma. Edessä Toinin lapset Pirkko ja Jouko Linjama. (Takana Revonharju.)

19


Inkilän Joulu 2011

Kirvun Pitäjämuseon perustaja Soini Hämäläinen on etsinyt Kirvun Luonnonparantolan esineistöä eri puolilta Suomea museoon. Kuvassa on mm. parantolan suuri leikekirja koko toiminnan ajalta, vieraskirja, tauluja: Parantolan johtaja Maalin Bergström, tohtori Lybeck, Paavo Nurmi ym. Museon johtajan kädessä mineraalipitoinen ”Kirvun vesi” –pullo. Mäntsälän kirkonmäellä olevaa museota esittelee sopimuksen mukaan Soini Hämäläinen puhelin 019 6871666. Ensi kesänä meillä on mahdollisuus tutustua Kirvun Pitäjä-museoon Mäntsälässä 18.8 2012 pidettävän Inkilä-päivän yhteydessä.

Kirvu-tuotteita: Kirvu.fi Uutuuskirja: Kirvun Luonnonparantola- Karjalan helmi 432 sinua, n. 370 kuvaa, hinta 50 € + postitus Kirvun kyläkartat CD, hinta 30 € + postitus Tilaukset: Martti Ovaska, Orimattila puhelin: 0400 605 685 20


Inkilän Joulu 2011

Matkalle! Viipuriin, Inkilään...... Tuutha siekii mukkaan....

KESÄMATKA INKILÄÄN pe 8.- la 9.6.2012 Perjantai vietetään Viipurissa ja lauantai Inkilässä. Majoitus Viipurissa Hotelli Victoriassa, paikkoja on varattu 28. Matkasta voi kysellä ja ilmoittautua Riitalle vuoden vaihteen jälkeen, puh. 09-2901 248, 040 574 1114 (iltaisin)

Inkilän kylätoimikunta

Ortodoksien pääsiäiseksi Viipuriin 14.-15.4.2012

Kizhin saarelle elokuussa 23.-26.8.2012

Pääkaupungin Karjalaiset ja Impilahti-Seura järjestävät karjalaisten yhteisen matkan Viipuriin viettämään ortodoksisen kalenterin mukaista pääsiäistä 14.-15.4.2012. Matkan ohjelmaan kuuluvat taidemuseo- ja linnakäynnin lisäksi pääsiäisyön puoliyönpalvelus Kristuksen kirkastumisen katedraalissa ja ortodoksisten pääsiäisherkkujen nauttiminen palveluksen jälkeen. Lisätietoja matkasta saa Tuula Hämäläiseltä, tuula.hamalainen7@saunalahti.fi tai puh. 040 554 6936.

Karjalainen Nuorisoliitto on jo toistakymmentä vuotta kartoittanut ja kolunnut kaunista kadonnutta Karjalaa ja vähitellen siirrytään tutkimaan kaukaisempiakin karjalaisia laulumaita. Ensi kesänä matka suuntautuu Sortavalan ja Petroskoi-Äänislinnan kautta Ääniselle Kizhin museosaarelle. Takaisin palataan joko Pitkärannan tai Suojärven kautta. Lisätietoja kulttuurituottaja Leena Rintalalta, leena.rintala@karjalainennuorisoliitto.fi tai puh. (09) 7288 4619, tai Karjalaisen Nuorisoliiton sivuilta www.karjalainennuorisoliitto. fi.

21


Inkilän Joulu 2011

Kirvu, venäläinen kaupunki Kiitos teille kaikille, jotka saitte aikaan Kirvun Laulujuhlat Orimattilassa. Juhlat oli oiva osoitus siitä, että perinnettä on syytä jatkaa tulevaisuudessakin. Vaikka meistä, Kirvussa syntyneistä, nuorimmatkin jo hiljalleen lähenevät seitsemääkymmentä, laulujuhlat osoittivat, että meitä nuoremmissa Kirvun perinne elää vahvana. Laulujuhlilla sai kantaesityksen laulusarja, jolla halusin osoittaa kunnioitustani Inkilän Mummon, Helena Kuisman, työlle kirvulaisen kansanperinteen tallentajana. Häneltähän on säilynyt Kansanrunousarkistossa kauniilla käsialalla kirjoitettu laaja kokoelma Kirvun murretta ja kansanrunoutta. Mitä tietää Kirvusta nykyajan nettikirjallisuus? Eräällä sivustolla oli henkilötietojeni alussa maininta: ”Lähtöisin Venäjältä”. Lähetin kauhistuneena korjauksen: en ole venäläinen säveltäjä, vaikka olen syntynyt Kirvussa, jonka Neuvostoliitto ryösti ja pakkoliitti alueisiinsa. Seuraavalla viikolla tietoihini tuli korjaus: ”Lähtöisin Kirvu, Venäjä”. Lisätiedoissa oli selitys, jossa todettiin että Kirvun kaupunki liitettiin Pariisin rauhansopimuksessa 1947 silloiseen Neuvostoliittoon. Olemmeko, kaikki kirvulaiset, lähtöisin Venäjältä? Tuusulassa Orimattilan laulujuhlien jälkeisenä päivänä 2011 Jouko Linjama

INKERI LAHTI PALKITTIIN

KURKIJOKI-SÄÄTIÖN KIRJOITUSKILVASSA, JONKA TEEMANA OLIVAT LOTAT Riihimäke1äinen lnkeri Lahti sai toisen palkinnon Kurkijoki-Säätiön kirjoituskilvassa, jo11a kerättiin muistoja lottien ja pikkulottien toiminnasta. Palkinnot jaettiin kurkijokelaisten 65. pitäjäjuhlien yhteydessä 13. - 74.8.2011 Loimaalla. Sysäyksen lottaperinteen keräämiseen antoi edesmennyt lotta Aune Niskanen, joka toivoi rahastonsa varojen käyttämistä tallennustyöhön.

22


Inkilän Joulu 2011

Facebook ja ”r yhmä Ink i lä” odottaa jäsenyyttäsi. Meitä on Inkilä-ryhmässä jo kymmeniä inkiläläisiä ympäri Suomen. Olemme saaneet jäseniksemme monia inkiläläisiä, joiden olemassaolosta emme aiemmin tienneet mitään. He eivät ole olleet matkoillamme eivätkä vuosittaisissa tapaamisissamme, mutta onneksi he ovat löytäneet tiensä Facebookin kautta keskuuteemme. MAHTAVAA! Enää sinä puutut! Vaihdamme ryhmässä kuulumisia, esittelemme sukujemme vanhoja valokuvia, jaamme mielenkiintoisia linkkejä Karjala-aiheeseen liittyen yleistä keskustelua unohtamatta. Facebookissa on myös monia muita tutustumisen väärtejä Karjala-ryhmiä. Ryhmien kautta voit löytää jopa kaukaisia ja kadonneeksi olettamiasi sukulaisia ja lapsuuden ystäviä. Ryhmä Inkilä on turvallinen, eikä tietovuotoja tarvitse pelätä, sillä ryhmä on suljettu ulkopuolisten katseilta.

Osta kotiin Kirvun Kukko! Kirvun Laulujuhlien rahoitusta varten inkiläläiset ideoivat pari Kirvu-tuotetta, joista on iloa joulun lähestyessä. Tuotteet ovat kukko-piparimuotti ja kukko-servettiteline, joka toimii myös tuikkutelineenä. Molempia voi tilata Martti Ovaskalta, os. Koivukaari 10, 16300 ORIMATTILA, puh. 0400 605685, sähköposti kuvaovaska@tarvo.net. Kuvat tuotteista ovat nähtävissä http://www.kirvu. fi/tuotteet.php.

23


Inkil채n Joulu 2011

24


Inkil채n Joulu 2011

70 vuotta sitten, lokakuu 1941

25


Inkilän Joulu 2011

INKILÄ-PÄIVÄT LAUANTAINA 18. ELOKUUTA 2012 Inkilä-päivien sisältö uudistuu. Pitkän tauon jälkeen tapaamme jälleen elokuussa. Tällä kertaa Mäntsälässä, seurakuntakeskuksen uusituissa tiloissa osoitteessa Urheilutie 1. Pääsemme muun ohjelman ja jutustelun lomassa tutustumaan Kirvu-museoon. Asiantuntevat oppaamme vievät meidät aikamatkalle Kirvuun. Kirvu-museo on käsitteenä meille kaikille tuttu, mutta moniko meistä on tutustunut museoon? Vietä kanssamme mieleenpainuva päivä. Varaa aika kalenteristasi jo nyt! Tarkempi ohjelma ja aikataulutus luettavissa nettisivuiltamme www.inkilä.fi sekä kesäkuussa ilmestyvästä Juhannuslehdestä.

Tervetulotoivotuksin Inkilän kylätoimikunta

26


Seuraavilla sivuilla tarinoita Inkil채n Joulu -lehden numerosta 1, 1984

Inkil채n Joulu 2011

27


Inkil채n Joulu 2011

28


Inkil채n Joulu 2011

29


Inkil채n Joulu 2011

30


Inkil채n Joulu 2011

31


Inkil채n Joulu 2011

32


Inkil채n Joulu 2011

33


Inkilän Joulu 2011

Hiihtäjälapset Sanat Eino Leino säv. Axel Törnudd Minä hjjhteJen hankia

hiljakseen,

minä hiihteJen siskojen kanssa,

koti tuolla

se

vilkkuvi kultainen,

tuli taasen on takassansa, emo

huolella käy,

eikö lapsia näy, kun

ilta jo hangilla hämärläy.

Elä murchdi turhia, äitini muo, me

tullaan, tullahan kyllä,

me tulemme poskin niin lämpimin, meill' onhan vilJaista

yllä,

ja jos kyJmäksj jäö sormi yks ja lää, sun suukkosi kyllä

sen

lämmittää.

Me hiihdämme aIta ikkunan, me katsomme salaa

Hiihtäjälapset

Isä pitkää piippua poltteIee,

Sanat Eino Leino

emo

säv. Axel Törnudd

Hei, hip hip huraa!

Minä hjjhteJen hankia

hiljakseen,

minä hiihteJen siskojen kanssa,

koti tuolla

se

huolella käy,

Ne nousevat lapsuusmuls10t nuo,

ne aukee maailamat annaat,

eikö lapsia näy, kun

kaikk' kerrassaan I Ovi auki ja äidin helmahan vaan.

vilkkuvi kultainen,

tuli taasen on takassansa, emo

tukkahan halkoja lisää.

näen silmät mä äitini lempeän taas

ilta jo hangilla hämärläy.

ja taattoni hapset harmaat Se 'las!' oli mies I

Elä murchdi turhia, äitini muo, me

tullaan, tullahan kyllä,

me tulemme poskin niin lämpimin, meill' onhan vilJaista

Kouvolan musiikkiluokkien kuoro

sormi yks ja lää,

Johr. Jouko Tönnälä sen

lämmittää.

Me hiihdämme aIta ikkunan, me katsomme salaa

Isä pitkää piippua poltteIee, emo

tukkahan halkoja lisää.

Hei, hip hip huraa! kaikk' kerrassaan I Ovi auki ja äidin helmahan vaan.

34

kun joutui ilta ja kimusJ lies.

yllä,

ja jos kyJmäksj jäö sun suukkosi kyllä

Se !aruja ties..

Ne nousevat lapsuusmuls10t nuo,

ne aukee maailamat annaat,

Säest. Pekka Ainali


Inkil채n Joulu 2011

35


Inkil채n Joulu 2011

36


Inkil채n Joulu 2011

37


Inkil채n Joulu 2011

38


Inkil채n Joulu 2011

39


Inkil채n Joulu 2011

40


Inkil채n Joulu 2011

41


Inkil채n Joulu 2011

42


Inkil채n Joulu 2011

43


Inkil채n Joulu 2011

Suomen Kuvalehti nro 34, 1941 44


Inkilän Joulu 2011

Lämmin kiitos Kirvu-Säätiölle Inkilä-lehdelle myönnetystä apurahasta.

Kiitämme lehtemme lukijoita ja avustajia menneestä vuodesta, toivotamme Teille kaikille

ILOISTA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2012

HAVE A MERRY CHRISTMAS AND A HAPPY NEW YEAR

Vi önskar Er en stämningsfull Jul och ett lyckosamt Nytt År

45


Inkilän Joulu 2011

Inkilä kylätuotteet T-Paita

Puuvillainen T-paita, johon painettu teksti ”Inkilä kotikylämme Karjalassa”. Hinta 12 € + postituskulut. Tilaukset Riitta Hämäläinen, puh. (09) 290 1248.

Inkilä-ikimerkki 10 kpl/20 € 20 kpl/40 €

Inkilä-lippalakki 6 € + postikulut

Uniikkikoru

55 € + postikulut

Kopossilla kahe puole Kirja jossa Kirvun inkiläläiset muistelevat. Hinta 10 euroa + postituskulut. Tilaukset Paavo Aarnikalta, puh. (03) 782 2651, 0400 498 390.

46

Inkilän kyläviiri

Korkeus 43 cm. Pöytästandaarin jalusta on harmaata marmoria, tanko niklattu. Hinta 33 € + postituskulut. Tilaukset Riitta Hämäläinen, puh. (09) 290 1248.


Inkilän Joulu 2011

Inkilän kylätoimikunnan toimintakertomus vuodelta 2011 Toimikunnan jäsenet 08/2010-08/2012 Paavo Aarnikka (pj), Markku Alsio, Minna Hölttä, Inkeri Keijamaa, Tiina Kuisma, Jouni Pärssinen, Hannele Sallinen, Teija Sipiläinen, Pentti Tomminen, Riitta Hämäläinen * puheenjohtaja Paavo Aarnikka * rahastonhoitaja Inkeri Keijamaa * lehtitoimikunta: Inkeri Keijamaa, Tuula Hölttä, Minna Hölttä, Ilmo Pärssinen, Hannele Sallinen ja Teija Sipiläinen * tiedostusvastaavat (Karjala-lehti) Hannele Sallinen ja Pentti Tomminen * nettivastaavat Minna Hölttä ja Teija Sipiläinen * sihteeri Riitta Hämäläinen 29.01.

toimikunnan kokous Kirvun arkistossa, Mäntsälässä

13.03.

toimikunnan kokous Hämäläisellä, Rajamäessä

24.05.

toimikunnan kokous Kulttuuritalolla, Orimattilassa

10.-11.06. kesämatka Viipuriin ja Inkilään, osallistujia 32 28.6. 16.07.

toimikunnan kokous Rauni Torniaisella, Orimattilassa Mommilanjärven Soutelu, Kirvun Vilkkaan kirkkovene

13.-14.08. Kirvun Laulujuhlat Orimattilassa 11.09.

toimikunnan kokous Kirvun arkistossa, Mäntsälässä

15.10. toimikunnan kokous Kehräämön kahvilassa, Oriamttilassa ****************************************************** 03.2012

seuraava toimikunnan kokous Mäntsälässä Ravintola Amizzassa lauantaina 10.03.2010 klo 13.00, kokoukseen tulevat asiat Riitalle 29.02.12 mennessä, osoite: Keskuskatu 3, 04600 Mäntsälä puh. (09) 2901 248, 040 5741 114

47


Joukkolähetys

Inkilälehden toimitus: Inkeri Keijamaa Keskikatu 7, 15300 LAHTI puh.(03)756 2012, 0400 582 952 Email: inkeri.keijamaa@.phnet.fi Hannele Sallinen Linnalahdentie 2 as 2, 00950 HELSINKI puh.(09)344 1756, 050 581 2434 Email: hannele.sallinen@kolumbus.fi Minna Hölttä Parkanonkatu 27 A 3, 33720 TAMPERE puh. 050 589 2321 Email: mholtta@kolumbus.fi Teija Sipiläinen Koivistonpolku 5 A, 12400 TERVAKOSKI puh. 050 4325 953 Email: teija.sipilainen@elisanet.fi Ilmo Pärssinen Ilmo Pärssinen Kouluntie 9, 16600 JÄRVELÄ puh. 03 7657 142 Email: ilmo.parssinen@phnet.fi www.inkilä.fi

ISSN 1235-600X Multiprint Oy, Helsinki 2011

Inkilän Joulu  

Inkilä-lehden joulunumero 2011