Issuu on Google+

VRRRRRUM! Tässä on sähköauto. Sinulla saattaa olla sellainen jo parin vuoden päästä. TEKSTI MARKUS HELANIEMI / KUVITUS ROBERT LÖNNQVIST

Tyylikäs. Ympäristöystävällinen. Vauhdikas. Kätevä. Hiljainen. Ja: tulevaisuutta. Ehkä jopa vähän scifiä. Sähköautoista on puhuttu 1800-luvusta asti. Ne on nähty ratkaisuna kaupungistumiseen, huonoon ilmanlaatuun ja fossiilisten polttoaineiden loppumiseen. Oikeastaan kaikkeen mahdolliseen, mikä bensiiniautoissa on nähty ongelmana. Kun asiaa tarkastellaan lähemmin, sähköautojen yleistyminen on aivan lähitulevaisuuttamme. Sähköautoja ajaa nyt jo Helsingin kaduilla joka päivä. Lahden kaupunki käyttää sähköautoja kotihoidossa, Aalto-yli-

22

opisto kuljettaa tavaraa sähköpakettiautolla ja turvallisuusyritys Securitas käyttää sähköautoa piirivartiointiin. Espoon bussilinjaa 11 koeajetaan sähköbussilla. Lisäksi niitä on ihan tavallisilla ihmisillä, joilla on ollut varaa ostaa tavallista autoa kalliimpi sähköauto. Melkein jokainen suuri autovalmistaja on esitellyt kokonaan sähköllä kulkevan automallin. Maailman myydyin sähköauto on Nissan Leaf. Kiinnostavin on kalifornialaisen teknoyritys Teslan S-malli, joka on kerännyt samanlaisen fanijoukon nuoria kaupunkilaisia kuin Apple. Applessa ja kaikissa sähköautoissa on muu-


tenkin paljon samaa: uutuusmalleja yhdistävät moderni ulkonäkö ja nuorta urbaania yleisöä kosiskelevat tekniikat ja ratkaisut. Suomessa sähköautoja on vielä todella vähän, vain noin 300, mutta aivan kohta niitä on paljon enemmän. Jos autoilet, sinullakin on sellainen tulevaisuudessa. Jos et autoile, saatat sähköautojen yleistymisen ansiosta autoilla tulevaisuudessa. Kurkataan muutama vuosi eteenpäin. ”Sähköautot eivät ole rakettitiedettä, vaan niissä on hyvinkin yksinkertaisia järjestelmiä. Välillä tuntuu, että autovalmistajat verhoavat uudet sähköautot mystiseen monimutkaisuuteen”, sanoo geomatiikkaa Aallossa opiskeleva Jukka Anttonen. Hän ja Matias Mäenpää rakensivat toissa vuonna tavallisesta Toyota Corollasta sähkömoottorilla toimivan äCorollan wappulehti Äpyn käyttöön. Aallossa päättyy juuri eSINi-tutkimushanke, joka on tutkinut sähköautojen latausjärjestelmiä ja akkutekniikoita. Sähköautojen perustekniikka on simppeli: autoa kuljettaa sähkömoottori ja sille virtaa antaa akku. Auton akkua ladataan kuin mitä tahansa sähkölaitetta. Esimerkiksi Nissan Leafin akussa riittää virtaa noin 450 MacBookin akun verran. Sähköautossa on vähemmän osia kuin perinteisessä autossa. Kun auto ja moottori ovat yksinkertaisia, jäävät muun muassa tavallisille autoilijoille tutut säännölliset huollot historiaan. Sähköautossa ei esimerkiksi ole tarvetta öljynvaihdolle. ”Sähköautot ovat kaikkein helppohoitoisimpia autoja”, Anttonen sanoo. Miksei sähköautoa sitten jo ole jokaisessa autotallissa? Helpoin vastaus on hinta. Vaikka sähköautosta maksetaan Suomessa bensa-autoa pienempää autoveroa, se on silti edelleen kallis hankinta. Sähköauto maksaa kahdesta kolmeen kertaa enemmän kuin vastaava perheauto. Esimerkiksi Nissan Leafin hinnat lähtevät Suomessa noin 36 000 eurosta. Teslan S-mallista saakin maksaa jo sata tonnia. Toinen syy on auton käyttösäde. Sähköautojen akut eivät kestä riittävän pitkään. Siksi useimmilla sähköautoilla pääsee yhdellä latauksella vain reilun sadan kilometrin matkan – siis Helsingistä Lahteen. Sitten pitäisi löytää taas latauspiste. Huolimatta edellä luetelluista ongelmista sähköautojen suosio kasvaa koko ajan.Vuonna 2013 Yhdysvalloissa myytyjen sähköautojen määrä kasvoi 241 prosenttia.

Japanissa taas on viimeisen neljän vuoden aikana mennyt kaupaksi jo 40 000 sähköautoa. Naapurissamme, hieman Suomea pienemmässä Norjassa, on eniten sähköautoja asukasta kohden koko maailmassa, yhteensä yli 13 000. Se johtuu pitkälti Norjan valtion sähköautoille myöntämistä tuista. Suomessakin on käynnissä projekteja sähköautojen määrän lisäämiseksi. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin EVE-ohjelman tavoitteena on kymmenkertaistaa sähköautoihin liittyvä liiketoiminta vuoteen 2020 mennessä. Ohjelman myötä syntyneen Pääkaupunkiseudun sähköinen liikenne -hankkeen yhtenä tavoitteena taas on saada pääkaupunkiseudulle vuonna 2015 latauspisteiden verkko, joka mahdollistaa sujuvan arkiliikenteen sähköautoilla. Viime vuonna 17 suomalaista energiayhtiötä perusti yhtiön, joka pyrkii yhtenäistämään kaikki latauspisteet helppokäyttöiseksi Virtapiste-latausverkostoksi. Ennusteet siitä, koska sähköautot yleistyvät tavallisen kansalaisen ensisijaiseksi auto-ostokseksi, vaihtelevat. Zürichiläinen futuristi Lars Thomsen arvioi viime vuonna, että jo vuonna 2016 sähköautojen kysyntä saa perinteisten autojen markkinat romahtamaan. Kansainvälisen energiajärjestön ennuste on maltillisempi: sen mukaan vuonna 2050 vasta puolet myydyistä autoista

23


ovat sähköautoja. Teknologian tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund taas ennusti hiljattain Helsingin Sanomissa, että vuonna 2050 suurin osa Suomen henkilöautoista on sähköautoja. Futuristi, kauppatieteen tohtori ja kemian tekniikan diplomi-insinööri Elina Hiltunen painottaa tekniikan kehityksen roolia sähköautojen yleistymisessä. ”Yllättävä edistyminen akkutekniikassa voi saada aikaan nopeankin sähköautojen yleistymisen. Myös valtion sähköautoiluun myöntämällä tuella on suuri vaikutus”, hän sanoo. Hiltusen mukaan polttomoottoreihin perustuvan nykyjärjestelmän purkaminen kestää kauan. ”Suomessa autot ovat keskimäärin kymmenen vuoden ikäisiä, joten autokanta ei uudistu hetkessä.” Sähköautot tekevät autoilusta tavalliselle käyttäjälle mukavampaa, sanoo geomatiikan opiskelija Jukka Anttonen. ”Sähkömoottorissa on vääntöä ensikierrokselta, joten se lähtee liikkeelle kuin ajatus. Sähköautoa on pehmeä ajaa, se ei hytise tai tärise”, hän jatkaa. Sähköautojen nykykuljettajia vaivaava lyhyt käyttösäde tulee tulevaisuudessa pidentymään. Jo nyt parhailla, siis kalleimmilla, akuilla pääsee yhdellä latauksella Helsin-

24

gistä Kuopioon. Lyhyestä käyttösäteestä aiheutuu myös psykologinen käytettävyysongelma. Anttonen kutsuu sitä etäisyysahdistukseksi. ”Bensa-autoilijaa ei haittaa yhtään, että bensaa riittää tankissa alle 50 kilometrin matkalle. Mutta jos sähköauto kertoo akun riittävän enää 150 kilometriä, jännitetään joka kadunkulmassa.” Tulevaisuudessakin sähköautoa pitää todennäköisesti ladata useammin kuin bensa-autoa tankata, mutta siitä tulee helpompaa. Latauspiste löytyy niin kotoa, työpaikalta kuin kauppakeskuksesta ja kaupungilta. Älypuhelimiin on jo nyt saatavilla reittisuunnittelua varten kartta, joka näyttää lähimmät latauspisteet. Akkutekniikan kehittyessä latausaika saadaan puristettua lyhyemmäksi. Autovalmistaja Tesla on jo esitellyt sähköautojen vaihdettavia akkuja. Sähköautojen ansiosta kaupunkien ilmanlaatu tulee paranemaan huomattavasti. Suuri osa ilmanlaatua heikentävistä pienhiukkasista syntyy juuri autojen pakokaasuista, jotka sähköautojen myötä häviävät kokonaan. Pakokaasujen häviäminen mahdollistaa myös uudenlaisen kaupunkisuunnittelun. Bussit ja taksit voivat esimerkiksi ajaa kauppakeskuksen aulaan asti, sillä


Auton latauksesta tulee samanlainen rutiini kuin älypuhelimen lataamisesta joka yö. raskaita ilmanvaihtojärjestelmiä ei enää tarvita. Myös melu vähenee, sillä sähkömoottori on äänetön. Kaupunkinopeuksilla ajaessa sähköautoa ei oikeastaan kuule lainkaan. Meluvalleja ei siis enää tarvita teiden varsille. Se ei tietenkään ole ainoastaan hyvä juttu, sillä jalankulkijan on vaikeampi varoa äänetöntä autoa. Yhdysvalloissa ja Japanissa onkin jo säädöksiä, joiden mukaan sähköautosta tulee kuulua kaupunkinopeuksissa keinotekoinen moottorin humina. Niiden ääni muistuttaa aivan scifi-leffojen leijuvia lentoautoja. Fffiuuuuuuuu. Kuulostaa siis siltä, että sähköautot ovat ratkaisu melkein kaikkiin ympäristöongelmiin! No, ei ihan niinkään. Siitä muistuttaa Siemens Osakeyhtiön Smart Grid -divisioonassa myyntipäällikkönä työskentelevä Veikka Pirhonen. ”Sähköautokin tarvitsee energiaa”, hän sanoo. Pirhonen toimi aiemmin Aallon eSINi-projektin päällikkönä. ”Sähköauto on yhtä ympäristöystävällinen kuin sen käyttämän sähkön valmistus”, hän jatkaa. ”Toki kaupungin ulkopuolella poltettu fossiilinen polttoaine aiheuttaa vähemmän päästöjä ihmisten hengitettäväksi kuin polttomoottorilla toimivat autot.” Mutta maapalloa koskeviin ympäristöongelmiin sähköautoilla ei ole suoraa ratkaisua. Tapa tuottaa sähköä ekologisesti pitää sekin ratkaista. On myös kehitetty malleja, joissa sähköautot voivat tulevaisuudessa tukea ympäristöystävällisen energian tuotantoa.

”Sähköautot voisivat olla osa älykästä sähköverkkoa, joka mahdollistaisi epävarman päästöttömän energialähteen, kuten tuulivoiman, käytön”, Pirhonen sanoo. ”Sähköautolla voisi siis olla paljon moottoritekniikan muutosta suurempi vaikutus energiatalouteemme.” Mutta mitä kävisi tammikuisena pakkasiltana, kun sähkönkulutus paukuttaa ennätyksiä? Riittäisikö sähköä kaikille? Tähänkin suunnittelijat ovat varautuneet. ”Silloin kaikki naapuruston sähköautot osaisivat pitää tauon latauksessa. Se ei vaatisi toimia ihmisiltä, mutta ehkäisisi öljyllä toimivan varavoimalan käynnistämisen.” Sähköverkossa kiinni olevat tuhannet sähköauton akut voisivat itse asiassa myös tasata kulutuspiikkejä. ”Vihreää energiaa säilöttäisiin sähköautojen akuissa, ja autot voisivat tarvittaessa luovuttaa sitä verkkoon.” Sähköautot pystyisivät siis myös tuottamaan energiaa. Pisimmälle viedyissä ideoissa sähköautojen omistajat myisivät auton avulla tekemäänsä sähköä sähköfirmoille. Tähän mennessä on tehty pilottikokeita, joissa sähköautojen jarrutusenergialla keräämää energiaa siirtyy sähköyhtiölle liukuvan hinnaston mukaan. ”Sähköautoilijalla on aina mukanaan latauspiste tablettitietokoneelle. Auto voisi toimia myös varaakkuna kodille sähkökatkon varalta. On rauhoittava ajatus, että pakastin ja valot ainakin toimisivat”, Veikka Pirhonen sanoo. Kesämökkiäkään ei tarvitsisi kytkeä sähköverkkoon. Sähköauton akun kanssa kesämökin tuulimyllystä ja aurinkopaneeleista saisi tehtyä minisähköverkon, jossa auton akkuun voisi varastoida energiaa sadepäiväksi. Auton lataamisesta tuleekin todennäköisesti tulevaisuudessa samanlainen rutiini kuin älypuhelimen laittamisesta lataukseen joka yö. Kestiväthän vanhojen kännyköidenkin akut paljon pidempään, emmekä kaipaa niitä enää takaisin. Futuristi Elina Hiltunen muistuttaakin, että autot ovat jo nykyään useita tunteja vuorokaudesta käyttämättömänä. Aikaa lataamiselle luulisi siis löytyvän. Ja siitä etäisyysahdistuksesta, eli jännityksestä, että kestääkö auton akku, oppii varmasti pois, kun yhä useammalla tutulla on sähköauto. Kuulostaako futuristiselta? Niin kuulosti aikanaan ajatus älypuhelimista, netistä ja kaikista muistakin maailmaa muuttaneista keksinnöistä.

25


VRRRRRUM!