Page 1

OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2016

Hannu Hiekkala:

BIOTUOTETEHDAS VAHVISTAA YRITTÄJIEN TULEVAISUUDENUSKOA s. 20 PUUMARKKINAT

JÄSENET

METSÄT

METSÄ BOARD

Ostotavoitteemme on selvästi viimevuotista suurempi s. 14

Puustotiedot voi päivittää itse valokuvaamalla s. 28

Taimiturva varmistaa metsän kasvuunlähdön s. 36

Husumin taivekartongin tuotantolinja käynnistyi s. 45


Näe Metsä uudessa valossa Seuraa meitä nyt myös sosiaalisessa mediassa.


PÄÄKIRJOITUS

Vahvana uuteen vuoteen

OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2016

Hannu Hiekkala:

BIOTUOTETEHDAS VAHVISTAA YRITTÄJIEN TULEVAISUUDENUSKOA s. 20 PUUMARKKINAT

JÄSENET

METSÄT

METSÄ BOARD

Ostotavoitteemme on selvästi viimevuotista suurempi s. 14

Puustotiedot voi päivittää itse valokuvaamalla s. 28

Taimiturva varmistaa metsän kasvuunlähdön s. 36

Husumin taivekartongin tuotantolinja käynnistyi s. 45

160212_viesti_1_16_korjaus2.indd 1

12.2.2016 15.54

KANNESSA: SOPIMUSYRITTÄJÄ HANNU HIEKKALA SANOO UUDEN TEHTAAN ROHKAI­ SEVAN YRITTÄJIÄ KONEINVESTOINTEIHIN. ­ SIVU 20

METSÄ GROUPIN VIESTI ON METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN OMISTAJAJÄSEN- JA METSÄ GROUPIN SIDOSRYHMÄLEHTI. LEHTI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA. 67. VUOSIKERTA. JULKAISIJA METSÄLIITTO OSUUSKUNTA WWW.METSAGROUP.FI PÄÄTOIMITTAJA JUHA LAINE JUHA.LAINE@METSAGROUP.COM TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ SIRKKU VANHATALO SIRKKU.VANHATALO@METSAGROUP.COM TOIMITUSNEUVOSTO RIIKKA JOUKIO, JUHA JUMPPANEN, KRISTA KIMMO, JUHA MÄNTYLÄ, MARKKU PAANANEN, AHTI SIPONEN TOIMITUS POSTIOSOITE PL 10, 02020 METSÄ KÄYNTIOSOITE REVONTULENPUISTO 2, 02100 ESPOO OSOITTEENMUUTOKSET: JÄSENTEN OSOITTEET PUHELIN 010 7770 TELEFAX 01046 54401 JASENPALVELUT@METSAGROUP.COM

M

etsä Groupin liiketoiminta kehittyi vuonna 2015 positiivi­ sesti. Liikevaihto kasvoi, liike­ tulos ilman kertaluonteisia eriä oli selvästi edellisvuotta parempi, kassa­ virtamme oli hyvä ja taseemme vahvistui. Tuloksentekokykymme oli vuoden aikana nousujohteinen pois lukien investointi- ja huoltoseisokkien vaikutus viimeisellä neljän­ neksellä. Hyödyimme valuuttakurssimuu­ toksista jonkin verran, mutta ennen kaikkea parantuneen tuloskunnon taustalla on pitkä­ jänteinen työmme tehokkuuden ja tuottavuu­ den parantamiseksi. Tämä työ jatkuu tästä eteenpäinkin. Metsä Boardin vuonna 2005 aloitettu rakennemuutos paperiyhtiöstä johtavaksi kartonkiyhtiöksi on saatu valmiiksi. Uusi tai­ vekartongin tuotantolinja Husumin tehtaalla Ruotsissa on käynnistynyt 170 miljoona euron investointiohjelman seurauksena. Husumin ja samalla koko Metsä Groupin jäljellä ollut painopaperi­tuotanto päättyi vuoden lopussa lähes kokonaisuudessaan. Äänekoskella biotuotetehtaan rakenta­ minen on sujunut suunnitellusti. Kehitystyö

uusien biotuotteiden osalta on myös eden­ nyt hyvin ja ensimmäisiä yhteistyösopi­ muksia liittyen esimerkiksi biokaasuihin ja -komposiittituotteisiin on kumppaniemme kanssa jo tehty. Haluamme ostaa biotuotetehtaan tarvitsemat puut omistajajäseniltämme ja ­investointi antaakin jäsenille mahdollisuu­ den parantaa oman metsätaloutensa kan­ nattavuutta. Jäsenistö hyötyy puunkäytön lisääntymisestä kaikkialla Suomessa. Kas­ vatamme puun ostomäärää vähitellen jo tänä vuonna sekä vahvistamme puunhan­ kinnan ja metsäpalveluiden resursseja. Bio­ tuotetehtaan käynnistyttyä havukuitupuun arvioidaan olevan Suomessa täyskäytössä. Puumarkkinat ovat viime vuosina toi­ mineet hyvässä yhteistyön hengessä. Metsä Group haluaa olla kaikin tavoin metsän­ omistajan paras kumppani. Olemme onnistuneet tässä varsin hyvin, sillä metsä­ omaisuuden hoitosopimusasiakkaidemme metsätalouden liiketulos on selvästi korke­ ampi kuin metsänomistajilla keskimäärin. Teemme jatkuvaa työtä palvelujemme pa­ rantamiseksi ja monipuolistamiseksi. Lähdimme vuoteen 2016 vaikeassa yleistaloudellisessa tilanteessa, mutta Metsä Groupin lähtökohdat ovat hyvät. Olemme millä tahansa mittarilla verrattuna parhai­ den metsäyhtiöiden joukossa ja uskon, että pysymme siellä myös tänä vuonna. Espoossa 17. helmikuuta 2016 KARI JORDAN PÄÄJOHTAJA METSÄ GROUP

MUUT OSOITTEET MGVIESTIN.OSOITTEENMUUTOKSET @METSAGROUP.COM ILMOITUSMARKKINOINTI RIITTA ANTINMÄKI PUHELIN 0500 311 711 ULKOASU WWW.BOTH.FI KIRJAPAINO PUNAMUSTA PAINOS 120 000

PEFC/02-31-151

Pysymme tänäkin vuonna parhaiden metsäyhtiöiden joukossa.

PAPERI GALERIE FINE SILK 90 G/M² PALAUTE METSAGROUPINVIESTI@METSAGROUP.COM

metsä groupin viesti

| 3


METSÄ GROUPIN VIESTI 1/2016

22 Metsänomistaja Riitta Lahnaoja arvostaa sitä, että Metsä Group palkitsee sitoutuneita omistajajäseniä.

4 |

metsä groupin viesti


16

Päivitä metsäsi puustotiedot kännykällä kuvaamalla.

28

Hannu Alarautalahti kertoo, miten biotuotetehtaan puuhuoltoon valmistaudutaan.

44

14

Biotuotetehtaalla on nyt 600 rakentajaa.

”Jos kelit yhä sallivat, talvileimikoita korjataan ripeässä tahdissa.” JUHA MÄNTYLÄ METSÄJOHTAJA, METSÄ GROUP

PÄÄKIRJOITUS

KOLUMNI

26 SÄHKÖINEN

3 KARI JORDAN

25 O  UTI NIETOLA

on hyvässä vauhdissa

Pääjohtaja

LYHYESTI 7 HENKILÖKUVASSA

logistiikka-asiantuntija Jukka Huttunen 8 UUTISIA

Metsäteollisuus ry:n logistiikkapäällikkö

HENKILÖ 32 L EENA MÖRTTINEN

Hallituksen jäsen esittelyssä

TULOS

TALOUSMETSÄN LUONNONHOITO

1 2 METSÄ GROUPIN

38 U USI JUTTUSARJA

tulos vuodelta 2015

alkaa

KAUPANKÄYNTI 28 P UUSTOTIEDOT

voi päivittää kännykällä kuvaamalla 30 A SIAKASPALAUTTEEN

kehitys on jatkunut hyvänä

TÖIHIN METSÄALALLE?

1 4 JUHA MÄNTYLÄ

41 N YT ON AIKA HAKEUTUA

Metsäjohtaja

BIOTUOTETEHDAS 16 K ANNESSA:

Biotuotetehtaan puun korjuu- ja kuljetussuunnitelmia hiotaan

metsäammattikoulutukseen

44 BIOTUOTETEHTAAN rakentamisessa korkea

kotimaisuusaste 45 HUSUMIN uusi taivekartongin tuotantolinja käynnistyi

METSÄT

46 UUDENLAINEN TAPA

34 P EFC-METSÄ-

rakentaa Kertosta

SERTIFIOINNIN

kriteerit uudistuivat 36 TAIMITURVA

PUUMARKKINAKATSAUS

LIIKETOIMINTAALUEET

varmistaa uuden metsän kasvun 40 K EMERA-TUKEA

maksettiin lähes 58 miljoonaa euroa

48 T UNNUSTETUSTI

kestävää kartonkituotantoa 50 VAPPU PIMIÄ

ja saga aloittivat yhteistyön 52 L YHYITÄ UUTISIA

JÄSENET

METSÄSÄÄTIÖ

22 R  IITTA LAHNAOJA

42 T OMI ASIKAINEN

kertoo omistajajäsenyydestään

on yli 70 prosentin Metsäsäätiö-mies

liiketoiminta-alueilta 54 M ETSÄSTÄ

kasvua

metsä groupin viesti

| 5


Sinultakin saattaa puuttua puuta Metsänlannoituksella kasvatat puuta, joka jäisi sinulta saamatta, jos et tekisi mitään. Voit saada pian hakkuukypsästä metsästäsi jopa satojen eurojen tulonlisäyksen hehtaarilta.

Nopeammin puuta Metsänlannoituksella vauhditat laatupuun kasvua. Pääset seuraavaan hakkuuseen jopa kuusi vuotta aikaisemmin. Enemmän puuta Voit parhaimmillaan tuplata kasvun ravinteiden vaikutus­ ajaksi ja kasvattaa yli 20 kuutiota hehtaarilta lisää puuta. Kuitupuusta tukkipuuta Tahdotko isomman tilin seuraavassa puukaupassa? Metsänlannoitus lisää erityisesti järeytymistä tukeiksi eli kiihdyttää puuston arvokasvua.

Tutustu verkossa yara.fi/metsa Ja ota yhteyttä Metsä Groupin metsäasiantuntijaan ja kerro tavoitteistasi!


LYHYESTI Teksti Outi Lahdenmäki Kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen

HENKILÖ­K UVASSA-PALSTALL A TAPA AMME OMISTA JA JÄSENIÄ JA ME TSÄ AMMAT TIL AISIA

Miljoonan motin haaste Aloitin logistiikkatehtävissä pari vuotta sitten samoihin aikoihin, kun Metsä Group i­lmoitti biotuote­tehtaan rakentamis­ suunnitelmistaan.

INVESTOINTIUUTISEN tuoma positiivinen vire näkyy hyvin vahvana puunhankinnassa ja koko maakunnassa. Vastuullani on kaikkiaan parisenkymmentä puun ­toimituskohdetta, joukossa nykyinen sellutehdas ja osa ensi vuonna valmistuvan biotuotetehtaan puusta – yhteensä miljoona mottia. Niiden ruokkiminen on tarkkaa työtä, joka vaatii suunnittelua, viimeisen päälle viilattua logistiikkaa ja kuljetusta kannolta lähtien. Positiivinen ja mieluinen haaste on saada puu liikkumaan tasaisesti jatkossakin, kun kuljetusmäärät kasvavat. Isolla porukalla sitä suunnitellaan, ja yhteistyössä oman organisaatiomme ja hyvien kuljetusyrittäjiemme kanssa se onnistuu.

Jukka Huttunen Logistiikka-asiantuntija, Äänekoski

metsä groupin viesti

| 7


LYHYESTI Teksti Armi Purhonen, ympäristöpäällikkö Kuva Metsä Group

METSÄ­OMAISUUTESI ­­ HOITOPALVELUT

METSÄN- JA LUONNONHOITO

• Metsänhoidon suunnittelu ja ­toimenpiteet

• Metsäpalstan perushuolto • Metsäomaisuuden hoitosopimus • Luonnonhoito ja vapaaehtoinen ­suojelu Metsä Groupin puunhankinnassa ja metsäpalveluissa on kehitetty toimintatapoja, jotta laatu-, ympäristöja turvallisuusasiat korostuvat entisestään kaikessa jokapäiväisessä työssä.

PUUKAUPPA YMPÄRI SUOMEN

• Maksuton tilakäynti • Hankinta- ja pystykauppa • Korjuun suunnittelu ja toteutus • Rahaliikenteen suunnittelu • Bonukset • Jäsenetusopimus

OSUUSKUNNAN JÄSENEDUT

• Oma metsäasiantuntija • Sijoitusmahdollisuudet • Yksilöllinen metsäsuunnitelma • Tila-arvio • Metsäverkko-internetpalvelu ja -mobiilisovellus

• Metsäsertifiointi • Veroneuvonta • Sukupolvenvaihdos • Yhteismetsä Forestia • Jäsenlehti Metsä Groupin Viesti

Metsä Group. Metsäomaisuutesi hoitaja.

Asiakaspalvelu puh. 010 7770 ma–pe 8–20 ja la 10–16 tai jasenpalvelut@metsagroup.com

8 |

metsä groupin viesti

Ympäristö otetaan Metsä Groupin toiminnassa hyvin huomioon Laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusasioiden merkitys korostuu metsätaloudessa. Vaikka Metsä Groupin toiminnassa niiden osalta on saavutettu ja vakiinnutettu hyvä taso, kehitystyö ja jatkuvan parantamisen periaate säilyvät.

V

uosittain laadittava ympä­ ristöohjelma on hyvä työkalu puunhankinnan ja metsäpalve­ lujen ympäristövaikutusten jär­ jestelmälliseen seurantaan ja kehittämi­ seen. Ohjelman tavoitteiden toteutumista seurataan niin johtoryhmässä kuin ser­ tifioidun ympäristöjohtamisjärjestelmän arvioinneissa. Metsä Groupin puunhankinta ja metsä­ palvelut ovat vuoden alusta lähtien toimi­ neet saman ympäristöohjelman alla. ”Yh­ teisen ohjelman puitteissa on helppo jatkaa toimintatapojen yhtenäistämistä – työtä, jota olemme vuosien mittaan tehneet”, ke­ hityspäällikkö Timo Saarentaus sanoo. Ympäristöohjelman seurannassa analy­ soidaan erilaisia raportteja ja tarkastustu­ loksia esimerkiksi Metsä Groupin sisäisestä laadun- ja ympäristöntarkastuksesta, met­ säsertifiointiauditoinneista ja Metsäkeskuk­ sen arvioinneista. Metsä Groupin vuoden 2015 ympäristö­ ohjelmat sekä niiden toiminnalliset ja numeeriset tavoitteet toteutuivat hyvin. Ympäristöasioiden huomioon ottaminen jokapäiväisessä työssä näyttää vakiintuneen hyvälle tasolle. Kotimaassa merkittävin

kehityskohde vuodelle 2016 on uusien pefc-metsäsertifiointikriteerien käyttöön­ otto. Päivitetyistä kriteereistä voit lukea lisää sivulta 34. Kehittämistoimintaan järjestelmällisyyttä

Metsä Groupin puunhankinnassa ja metsäpalveluissa otettiin tämän vuoden alussa käyttöön uusi järjestelmä, joka tuo laatu-, ympäristö- ja turvallisuuskysy­ mykset entistä systemaattisemmin osaksi jokapäiväistä työtä. ”Ne ovat olleet tär­ keitä asioita tähänkin saakka, mutta nyt ne korostuvat johtamisessa entistä enem­ män”, Saarentaus perustelee. Järjestelmään kirjataan kaikki toimin­ nan laatu-, ympäristö- ja turvallisuusasioi­ hin liittyvät havainnot ja muut kehityskoh­ teet taustoineen ja ratkaisuineen. Kirjatta­ via asioita voivat olla esimerkiksi havaittu puute tai ohjeiden vastainen toiminta, poikkeamat metsäsertifiointivaatimuksissa tai läheltä-piti-tilanteet työmailla metsässä. Kehityskohteiden järjestelmällinen kä­ sittely helpottaa muun muassa sovittujen toimenpiteiden toteutumisen ja vaikutta­ vuuden seurantaa.


METSÄVERKKO-MOBIILISTA MAKSUTON PALVELU METSÄVERKON MOBIILISOVELLUKSEN ­vuosimaksu poistuu. Voit ladata sen älypuhelimeesi ja tablettiin omassa sovelluskaupassasi. Sen tehtyäsi metsän tiedot kulkevat aina mukanasi. Lue lisää sivulta 28.

Tilaa maksuton tilakäynti Puukaupan ja metsäpalveluiden asiantuntija Harri Nurmesniemi (vas.) luovutti raivaussahan Pasi Tarkkaselle Orisportissa yhdessä kauppias Seppo Valkeisenmäen kanssa. Orivedellä asuvan Tarkkasen metsät sijaitsevat Laihialla.

HALUATKO AMMATTILAISEN kokonaisvaltaisen arvion

metsäsi hoito- ja hakkuutarpeista? Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi, joka neuvoo sinua maksutta ja suunnittelee yhdessä kanssasi metsän tarvitsemia ­toimenpiteitä ja kertoo niiden vaikutuksista. Halutessasi asiantuntijamme tekee sinulle tarjouksen hoito- ja hakkuutöistä. Tilakäynti ei kuitenkaan velvoita sinua mihinkään – teet itse päätökset haluamistasi toimen­piteistä. Hae oma yhteyshenkilösi osoitteesta: www.metsa­forest.com Yhteystiedot.

Metsänhoitopalveluiden laskut suoraan verkkopankkiisi TILAA TEKEMISTÄMME metsänhoitotöistä lasku

omaan verkkopankkiisi, minkä jälkeen sen maksu sujuu ilman tili- ja viitenumeroiden näppäilyä. Valitse Metsäliitto Osuuskunta e-laskuja tarjoavien yritysten listalta, ja seuraava lasku tulee suoraan verkkopankkiisi. Kuva Merja Ojala

Palautearvonnan pääpalkinnon voitti Pasi Tarkkanen KERÄÄMME ASIAKASPALAUTETTA kaikista

tilanteista, joissa kohtaamme asiakkaitamme. Viime vuonna saatu palaute kehittyi edelleen hyvään suuntaan. Lue sivulta 30 alkaen, millaisia tuloksia saimme ja miksi vastaaminen on tärkeää. Palautetta antaneiden kesken arvottiin pääpalkintona raivaussaha, jonka voitti Pasi Tarkkanen Orivedeltä. Lisäksi arvottiin 10 otsalamppua. Metsäomaisuuden hoito­

sopimusasiakkaiden kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin yksi tablettitietokone. Muitakin arvontoja on suoritettu. ­Esimerkiksi Metsäverkossa vuoden loppuun mennessä sähköisesti puukaupan tehneiden tai metsänhoitotyön tilanneiden kesken arvottiin viisi 1000 euron arvoista matkalahjakorttia. Ne menivät omistaja­ jäsenille Mikkeliin, Kauniaisiin, Virolahdelle, Inhaan ja Haminaan.

ASIAKASPALVELUMME ON TAVOITETTAVISSA arkisin 8–20 ja lauantaisin 10–16. Puhelin: 010 7770 Sähköposti: jasenpalvelut@metsagroup.com

OLEMME MYÖS SOMESSA Twitter: @metsapalvelee Facebook: Metsä palvelee

Enemmän palkintoja palautteen antajille! ARVOMME tällä kertaa kaikkien lehdestämme palautetta antavien kesken kolmen Metsä Tissuen tuotepaketin lisäksi kolme Vappu Pimiän keittokirjaa – lue lisää sivulta 51. LÄHETÄ TOIMITUKSEEMME palautetta ja juttuideoita huhtikuun loppuun mennessä, niin olet mukana sekä tuote- että kirjapalkintojen arvonnassa. LÄHETÄ POSTISI osoitteeseen Metsä G ­ roupin Viesti, PL 10, 02020 METSÄ tai ­metsagroupinviesti@metsagroup.com. Muistathan liittää viestiisi osoitteesi ja puhelinnumerosi.

Full color logo

1 color logo

B&W logo

metsä groupin viesti

| 9


LYHYESTI Teksti Krista Kimmo, viestintäpäällikkö

Sosiaalinen media on uusi palvelukanava vanhojen rinnalla Sinä valitset, mikä on sinulle luontevin tapa keskustella Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden väen kanssa.

V

anha käpykin oppii uusille tavoille: Metsä Groupin puun­ hankinta ja metsäpalvelut löysi sosiaalisen median eli somen vuonna 2015. Otimme käyttöön myös asiakaspalvelu-chatin sekä www.metsa­ forest.com-sivuilla että Metsäverkossa. Chat, Facebook-sivu ja Twitter-tili ovat uusia asiakaspalvelun kanaviamme puhe­ limen, sähköpostin ja henkilökohtaisten tapaamisten rinnalla. Lisäämme palvelui­ tamme, emme vähennä niitä. Sinä päätät, mikä on sinulle luontevin tapa olla yhtey­ dessä meidän kanssamme. Oma metsäasi­ antuntija on edelleen yhteyshenkilösi. Kaikissa kolmessa uudessa kanavassa kysymyksiin vastaavat tutut asiakaspalve­ lumme asiantuntijat – samat, jotka vastaa­ vat esimerkiksi MetsäSoitto-numerossa ­ 010 7770. Tarvittaessa he ohjaavat keskuste­ lun eteenpäin omalle metsäasiantuntijallesi, joka ottaa sinuun yhteyttä. Hän on edelleen metsätilaasi liittyvien asioiden paras asian­ tuntija meillä.

palvelee. Löydät meidät osoitteista www.facebook.com/metsapalvelee ja twitter.com/metsapalvelee. Palvelut ovat julkisia, eli pääset lukemaan niiden sisäl­ töä, vaikka sinulla ei omaa Facebook- tai Twitter-tiliä olisikaan. Keskusteluun kanssamme tarvitset toki oman tilin valitsemallasi kanavalla. Kannattaa muistaa, että Metsä palveleesivulle kirjoitetut kommentit näkyvät kai­ kille Facebookin käyttäjille. Kysymäsi asian selvittely vaatii joskus henkilökohtaista tietoa, kuten jäsennumeron. Tällöin asia­ kaspalvelumme pyytää sinua lähettämään tiedot yksityisviestillä. Tietoturva ja asiak­ kaidemme luottamus ovat meille tärkeitä. Verkkosivujen ja Metsäverkon asiakas­ palvelu-chat puolestaan toimii kuvaketta klikkaamalla. Tällöin muodostuu yhteys asiakaspalveluumme ja keskustelu voi al­ kaa. Chattaamalla saat nopeasti vastauksen kysymykseesi – keskustelu ei näy ulkopuo­ lisille.

Metsä palvelee

Asiakaspalvelun lisäksi kerromme sometileillämme ajankohtaisista asioista, kuten jäsentapahtumista, avoimista

Some-kanaviemme olemassaolon tarkoi­ tuksesta kertoo myös niiden nimi, Metsä 10 |

metsä groupin viesti

Uutisia ja vinkkejä

työ- ja harjoittelupaikoista ja Metsäver­ kon tai sen mobiilisovelluksen uusista toiminnallisuuksista. Jaamme somessa tietoa myös tarjous­ kampanjoista ja ajankohtaisia metsänhoi­ don vinkkejä. Lisäksi päivitämme sinne tie­ don mahdollisista käyttökatkoista tai tekni­ sistä ongelmista muissa palveluissamme. Tämän kevään uutta on se, että met­ säasiantuntijamme alkavat kertoa kana­ villamme päivittäisestä työstään. Kaiken kaikkiaan säännöllisiä päivityksiä tekee 10–15 hengen porukka eri puolilta maata. Sähköisiä kanavia kannattaa mainostaa sähköisesti ja sinullekin voi jatkossa tulla verkossa vastaan Facebook-sivumme mai­ nos. Ensimmäinen mainostempauksemme oli viime joulukuussa Facebook-sivullamme ollut joulukalenteri. Se nosti tykkääjien määrän yli kuuden tuhannen. Tule sinäkin tykkäämää meistä. Teimme maailman ensimmäisen säh­ köisen puukaupan viime vuonna. On luontevaa, että asiakaspalvelummekin säh­ köistyy. Tavoitteemme on, että koet juuri meidän sähköisten palvelujemme olevan alan parhaat. Nähdään somessa!


KEVÄT

6,0

PÄÄTOIMITTAJALTA

PROSENTTIA

METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN hallitus päätti ­

AJANKOHTAISTA METSÄSSÄSI • Terveyslannoitustarpeen

varmistamiseksi tarvittavat neulasnäytteet kerätään marrasja maaliskuun lopun välisenä aikana. Jos epäilet metsäsi kärsivän ravinteiden epätasapainosta, käänny Metsä Groupin metsäasiantuntijan puoleen.

• Pitkään ylitiheinä kasvaneet taimikot kärsivät hoidettuja taimikoita todennäköisemmin lumituhoista. Muista, että lehdettömänä aikana havupuutaimikoiden hoitotarve näyttää vähäisemmältä kuin se todellisuudessa on.

• Vielä ehdit laatia metsätalouden

tulo- ja menoarvion kuluvalle vuodelle ja tilata metsäsuunnitelman mukaiset metsänhoitotyöt.

• Arvonlisäverovelvollisen

metsänomistajan pitää jättää metsätalouden veroilmoitus helmikuun loppuun mennessä, joten nyt alkaa olla jo kiire. Jos kausiveroilmoituksen (mm. alv) ilmoitusjakso on kalenterivuosi, niin sekin pitää muistaa jättää viimeistään maanantaina 29. helmikuuta.

• Keitä metsässäsi asuu? Kuka arvaa,

mitä jälkiä metsästä löytyy? Se selviää eväsretkellä omaan lumiseen metsään. Näin kevään korvalla voi jo tarkistaa mahdolliset lumituhot ja metsänhoitotarpeet. Metsässä käynti kannattaa aina.

3. helmikuuta pitämässään kokouksessa ehdottaa, että jäsenten perusosuuksille maksetaan vuodelta 2015 korkoa 6,0 prosenttia (5,5 % vuodelta 2014). A-lisäosuuksille ehdotettu korko on 5,5 prosenttia (5,0) ja B-lisäosuuksille 3,0 prosenttia (4,5). Tavanomaista korkeampi ehdotettu voitonjaon taso perusosuuksille ja A-lisäosuuksille heijastaa konsernin tuloskehitystä ja vahvistaa aktiivista puukauppaa käyvien jäsenten palkitsemista. Hallituksen esitys käsitellään maaliskuussa Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvostossa, joka antaa asiasta lausunnon toukokuussa kokoontuvalle, koroista päättävälle edustajistolle.

NIMITYKSIÄ Lehden viime numeron ilmestymisen jälkeen puukaupan ja metsäpalveluiden metsäasiantuntijoiksi on ­nimitetty: Simo Ansalahti, puh. 0500 359 180 (vuorotteluvapaan sijainen) Hämeenlinna, Kalvola Ilpo Huovinen, puh. 050 598 7761 Haapajärvi Taija Huuskonen, puh. 050 598 8965 Jämsä, Jyväskylä, Längelmäki Vesa Lahikainen, puh. 050 301 6861 Salo (Halikko, Kuusjoki) Jukka Nikula, puh. 050 598 7764 Pyhäjärvi Jens Nurmio, puh. 046 920 4520 (vanhempainvapaan sijainen) Kemiönsaari Ilpo Riihimäki, puh. 050 348 1160 Kouvola (Valkeala)

Sana kuuluviin METSÄ GROUPIN viime vuosi meni

monessa mielessä hyvin ja kannattavuutemme oli alamme paras Suomessa ja pohjoismaisestikin. Myös useat muut suomalaiset osuuskuntataustaiset yhtiöt, esimerkiksi pankkija vakuutussektorilla tai kaupan alalla, ovat viime aikoina haastavassa yleistalouden tilanteessa menestyneet kilpailijoitaan paremmin. Metsä Groupin merkittävä vahvuus on sen omistajajäsenet, jotka ovat sitoutuneet edistämään omistamansa yhtiön päämääriä. Yhteistyö ja tiedonkulku ovat avainasemassa, jotta menestyksemme saa jatkoa. On tärkeää, että omistajajäseniltä saadaan palautetta siitä, miten toimintaamme on syytä jatkossa kehittää. Keräämme vuoden 2016 aikana palautetta lähinnä sähköpostilla ja puhelimitse esimerkiksi palveluistamme, kaupantekotilanteista, metsänhoitotöistä ja korjuusta. Palautetta voi toki antaa muitakin reittejä, esimerkiksi kasvotusten metsäasiantuntijallenne tai sosiaalisen median kautta. Mielipiteenne esille tuominen on tärkeää. Näin vaikutat oman osuuskuntasi toiminnan kehittämiseen ja olet osaltasi mukana tulevaisuudenkin menestystarinassa.

Toni-Matti Seppänen, puh. 050 301 8094 (vuorotteluvapaan sijainen) Hämeenlinna, Hauho Eetu Suvanen, puh. 050 431 8955 Virrat

JUHA LAINE VIESTINTÄJOHTAJA METSÄ GROUP

Kaikkien metsäasiantuntijoidemme yhteystiedot löytyvät osoitteesta: www.metsaforest.com Yhteystiedot

metsä groupin viesti

| 11


KONSERNIN TULOS

Vuosi 2015 oli hyvä tuloksentekovuosi Metsä Groupin vuoden liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 537 miljoonaa euroa. Liikevaihto nousi 5 016 miljoonaan euroon.

M

etsä Groupin liiketoiminta kehittyi vuonna 2015 positii­ visesti. Liikevaihto kasvoi, liiketulos ilman kertaluontei­ sia eriä oli selvästi edellisvuotta parempi, kassavirtamme oli hyvä ja taseemme vah­ vistui. Hyödyimme valuuttakurssimuu­ toksista jonkin verran, mutta parantuneen tuloskunnon taustalla on ennen kaikkea pitkäjänteinen työmme tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi”, pääjohtaja Kari Jordan sanoo. ”Keväällä 2015 Äänekoskella aloitettu biotuotetehtaan rakentaminen on edennyt hyvin. Tämä 1,2 miljardin euron investointi on tärkeä koko Suomen kansantalouden kannalta, ja se vahvistaa Metsä Groupin

Puunhankinta ja metsä­palvelut tarjonta pysyi hyvänä koko vuoden ja kantohinnat vakaina. Puun ostomäärä oli hieman edellis­ vuotta pienempi. Viimeisen neljänneksen leuto sää vai­ keutti leimikoiden korjuuta ja puun toimituksia. Haastavat korjuuolosuhteet vaikeuttivat puutoimituksia viimeisellä neljänneksellä myös Venäjällä, mutta heikko rupla piti venäläisen puun kilpailuky­ vyn hyvänä. Kuitupuun hyvä tarjonta jatkui Baltiassa koko vuoden. Ruotsissa kuitupuun ja sahahakkeen tarjonta ylitti kysynnän erityisesti maan poh­ joisosissa. Metsä Forest osti vuoden aikana kaikkia puulajeja koko maassa sekä pysty- että han­ kintakaupalla. Energiapuun hankinnassa keskityttiin SUOMESSA PUUN

12 |

metsä groupin viesti

pitkän aikavälin kannattavuutta ja kilpailu­ kykyä. ” Jordan kertoo, että Metsä Boardin vuonna 2005 aloitettu rakennemuutos pa­ periyhtiöstä johtavaksi kartonkiyhtiöksi on saatu valmiiksi. Husumin tehtaan 170 miljoonan euron investointiohjelma on to­ teutettu ja uusi taivekartongin tuotantolinja on käynnistynyt. ”Husumin ja samalla koko Metsä Grou­ pin viimeinen jäljellä ollut painopaperituo­ tanto loppui vuoden 2015 lopussa lähes koko­ naisuudessaan.” Konsernin liiketuloksen ilman kerta­luon­ teisia eriä arvioidaan vuoden 2016 ensim­ mäisellä neljänneksellä olevan suunnilleen vuoden 2015 viimeisen neljänneksen tasolla.

latvusmassaan. Suomessa pää­ osa puusta hankittiin Metsä­ liitto Osuuskunnan jäseniltä. Talvella hakattavien leimi­ koiden ostoa jouduttiin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ra­ joittamaan leudon talven vuoksi muilta kuin sopimusasiakkailta. Puun kysyntä vilkastui toisella vuosineljänneksellä, se painottui kesäkorjuukelpoisiin leimikoi­ hin ja tukkeihin. Metsäpalvelui­ den myynti jatkoi hyvää kasvua. Metsä Forest toimitti vuonna 2015 asiakkailleen puuta yhteensä 30,0 miljoo­ naa kuutiometriä (30,2), josta noin 84 prosenttia Suomessa sijaitsevalle teollisuudelle. Saha­ teollisuuden vaikean markkina­ tilanteen takia tukin korjuu- ja toimitusmäärät jäivät hieman suunniteltua pienemmiksi. Metsä Forest lanseerasi kesä­ kuussa sähköisen puukaupan ja metsänhoitopalveluiden myyn­ nin. Omistajajäsenille puu­ kaupasta maksettavia bonuksia nostettiin 1.12.2015 alkaen

METSÄ GROUPIN VUODEN 2015 TULOS

• Liikevaihto oli 5 016 miljoonaa euroa (1–12/2014: 4 970 milj. euroa).

• Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 537 miljoonaa euroa (418). Liiketulos sisältäen kertaluonteiset erät oli 542 miljoonaa euroa (417).

Loka–joulukuun tulos

• Liikevaihto oli 1 205 miljoonaa euroa (10–12/2014: 1 248 milj. euroa).

• Liiketulos ilman kertaluonteisia

eriä oli 123 miljoonaa euroa (117). ­Liike­tulos sisältäen kertaluonteiset erät oli 128 miljoonaa euroa (84).

– bonuksia saa myös metsän­ hoitopalveluiden ostosta.

Puutuotteet METSÄ WOODIN vertailukelpoi­

set toimitusmäärät kasvoivat hieman edellisestä vuodesta kasvaneiden sahatavaratoimi­ tusten ansiosta. Sahatavaran vertailukelpoinen liikevaihto laski hieman kasvaneista toi­ mitusmääristä huolimatta. Pohjoismaisen sahatavaran ylitarjontatilanne vallitsi koko vuoden, mikä näkyi selvästi edellisvuotta alhaisempina hin­ toina. Tämän takia sahauksen kannattavuus oli epätyydyt­ tävä. Sahatavaramarkkinoiden epätasapainon vuoksi sahauk­ sen määrää sopeutettiin syksyn aikana. Euroopassa sahatavaran kysyntä säilyi vuoden 2014 tasolla. Kysyntä Aasiassa, eri­ tyisesti Kiinassa kuusilajien osalta, oli selvästi edellisvuotta

vilkkaampaa. Pohjois-Afrik­ kaan kysyntä laski selvästi. Sahatavaran jalostetuottei­ den toimitusmäärät Isossa-Bri­ tanniassa olivat edellisvuoden tasolla, ja liikevaihto kasvoi punnan vahvistumisen myötä. Koivu- ja havuvanerien toi­ mitusmäärät olivat edellisvuo­ den tasolla. Tuotantoa sopeutet­ tiin loppuvuodesta Euroopan päämarkkinoilla voimistuneen halvan havuvanerituonnin vuoksi. Myyntihinnat olivat korkeammat edelliseen vuoteen verrattuna erityisesti Yhdysval­ tain dollarin ja Ison-Britannian punnan vahvistumisen ansiosta. Kerto®-toimitukset Euroop­ paan laskivat edellisvuodesta lisääntyneen kilpailun vuoksi. Myös Pohjois-Amerikan toimi­ tukset jäivät hieman kasvuta­ voitteista. Kerto-tuotteiden toi­ mitukset Australiaan aloitettiin loppuvuodesta. Lisäksi Metsä Wood solmi marraskuussa ja­ kelusopimuksen Snavely Forest Products -yhtiön kanssa Kerto®


lvl -puutuotteiden jakelusta Koillis-Yhdysvalloissa. Metsä Woodin IsossaBritanniassa toimivan, pylväs­ liiketoimintaa harjoittavan Burt Boulton & Haywood Ltd:n koko osakekanta myytiin ScanPole Ltd:lle helmikuussa. Kaupan myötä Metsä Wood luopui kokonaan pylväiden ­kyllästysliiketoiminnasta. Metsä Wood France SAS:n koko osakepääoman myynti mutares AG:lle toteutui 5.10.2015, jolloin Metsä Woodin jalostus- ja jakelutoiminta Rans­ kassa loppui. Sahatavaran, vane­ rin ja Kerto-tuotteiden myynti­ toiminta Ranskassa jatkuu.

Sellu SELLUJEN EUROMÄÄRÄISET

hinnat nousivat edelliseen vuoteen verrattuna vahvistu­ neen Yhdysvaltain dollarin ansiosta. Liiketulos parani pääasiallisesti korkeamman toimitusmäärän, suotuisan dollarikurssin sekä puu- ja muiden raaka-ainekustannus­ ten laskun ansiosta. Havusellun dollarimääräiset markkinahinnat olivat keski­ määrin seitsemän prosenttia matalammat ja lehtisellun viisi prosenttia korkeammat verrat­ tuna vuoden 2014 hintoihin. Metsä Fibren sellun toimi­ tusmäärä oli 2 356 000 tonnia ­ (2 246 000). Sellun vuosituo­ tanto oli 2 352 600 tonnia (2 257 400). Metsä Svirin sahan vuosituotanto oli 251 000 kuu­ tiometriä (233 000). Äänekosken biotuotetehtaa­ seen investoitiin yli 220 miljoo­ naa euroa vuoden 2015 aikana.

Viime vuonna Metsä Groupin asiakkaille toimitettiin puuta 30 miljoonaa kuutiometriä, josta noin 84 prosenttia meni Suomessa sijaitsevalle teollisuudelle.

Käynnissä olevien tehtaiden investoinneista merkittävin oli Rauman tehtaan hajukaasukat­ tilan uudistaminen. Investointi parantaa tehtaan hajukaasujen käsittelyä häiriö­tilanteissa ja vähentää siten ­hajupäästöjä lä­ hiympäristöön. Kemin sellutehtaan auto­ maatiojärjestelmän uudistus saatiin päätökseen talteenot­ tolinjan osalta. Järjestelmän uudistamisella varmistetaan tehtaan prosessinohjauksen ­häiriötön toiminta.

Kartonki METSÄ BOARDIN liiketulosta

paransivat kartonkitoimitusten kasvu, liiketoiminnalle suotui­ sat valuuttakurssit ja tappiol­ lisen Gohrsmühlen tehtaan myynti vuoden toisella neljän­ neksellä. Liiketulosta heikensi odotetusti Husumin inte­g­ raattiseisokista aiheutuneet sellun tuotannon menetykset, yhteensä noin 20 miljoonaa euroa. Loka–joulukuussa kar­ tonkien toimitusmäärät laski­ vat hieman kausiluonteisesti.

milj. euroa

PUUTUOTTEET

 ehmo- ja P ruoan­laitto­ paperit liikevaihto kasvoi raaka-ainehintojen nousuun perustuvien hin­ nankorotusten ansiosta.

METSÄ TISSUEN

Liiketulos ilman kerta­ luontoisia eriä, milj. euroa

Liikevaihto,

PUUNHANKINTA JA METSÄPALVELUT

Metsä Boardin taivekarton­ gin ja valkoisen ensikuitulaine­ rin toimitusmäärä tammi–jou­ lukuussa oli 1 404 000 tonnia (1 256 000). Paperien toimitus­ määrä oli 460 000 tonnia ­ (591 000). Ilman kertaluonteisia eriä Metsä Boardin sijoitetun pää­ oman tuotto oli 11,3 prosenttia (9,1) ja osakekohtainen tulos 0,34 euroa (0,26). Metsä Boardin omavarai­ suusaste oli joulukuun lopussa 46,5 prosenttia ja nettovelkaan­ tumisaste 32 prosenttia (2014: 39,2 ja 51). Tunnuslukuja paran­ sivat korollisen nettovelan vähe­ neminen ja osakeanti. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Metsä Board järjesti osakean­ nin, jolla kerättiin noin 98 mil­ joonan euron nettovarat.

Viimeisen neljänneksen liikevaihto, milj. euroa

Hintakilpailu vähittäiskau­ passa jatkuu kireänä kaikilla markkinoilla. Toiminnan tehostamisesta, energiatehokkuuden paranta­ misesta ja logistiikan kehittä­ misestä huolimatta Metsä Tis­ suen kannattavuus heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä johtui dollarin vahvis­ tumisen myötä nousseista sel­ lun hinnoista, kierrätyskuidun hinnankorotuksista ja Norjan kruunun heikentymisestä eu­ roon nähden. Liikevaihdon myönteisen kehityksen taustalla olivat teh­ dyt hinnankorotukset, vakaana pysyneet myyntimäärät ja IsonBritannian punnan vahvistumi­ nen euroon nähden. Liiketulos­ ta heikensivät edellistä vuotta korkeammat kuituhinnat. Uusien tuotelanseerausten ja tuotekehityksen myötä omien tuotemerkkien asemaa on vah­ vistettu. Saksan Raubachin tehtaalla on käynnistetty tuotantolinjan uusiminen. Pehmopaperin laa­ dun parantamiseksi tehty inves­ tointi valmistuu vuoden 2016 toisen neljänneksen aikana.

Viimeisen neljänneksen ­liiketulos ilman kerta­ luontoisia eriä, milj. euroa

2015

2014

2015

2014

2015

2014

2015

2014

1 518,1

1 575,0

29,0

28,2

364,9

397,5

6,3

8,1

852,2

896,9

31,4

37,2

188,0

215,9

7,5

8,0

SELLU

1 444,6

1 295,7

337,2

207,5

373,5

337,1

80,5

64,5

KARTONKI

2 007,5

2 008,4

179,9

136,5

462,2

499,4

35,1

36,9

PEHMO– JA RUOANLAITTOPAPERIT

1 015,8

1 012,8

55,1

62,2

263,8

257,6

18,6

21,1

metsä groupin viesti

| 13


PUUMARKKINAKATSAUS PUUN KYSYNTÄ HELMIKUUN LOPUSSA

MÄNTYTUKKI

KUUSITUKKI KOIVUTUKKI MÄNTYKUITU KUUSIKUITU

JUHA MÄNTYLÄ METSÄJOHTAJA METSÄ GROUP

LÄNSI-SUOMI 

KOIVUKUITU METSÄENERGIA

ITÄ-SUOMI

POHJOIS-SUOMI

  

                  

Talvileimikkosumaa puretaan ripeässä tahdissa Parin kehnon talven jälkeen olemme päässeet korjaamaan haastavimpiakin talvi­ leimikoita. Jos pakkaskelit palaavat, saamme purettua rästissä olevan korjuusuman.

V

iime vuosi sujui hyvin, mistä kiitos omistajajäsenille aktiivi­ sesta puukaupasta ja metsäpal­ velujemme hyödyntämisestä. Ilahduttavan moni jäsen on ottanut käyt­ töön ajasta ja paikasta riippumattoman tavan hoitaa asioitaan Metsäverkossa ja tehnyt kaupatkin siellä. Vuoden lopulla uudistettu bonusjärjestelmä palkitsee eniten aktiivisimmin kanssamme asioivia – tarjolla olevat rahanarvoiset edut kan­ nattaa hyödyntää. Tänä vuonna aloitamme puun oston uutta biotuotetehdasta varten. Ostotavoit­ teemme on selvästi viimevuotista suurempi. Ostolistamme kärjessä ovat tällä hetkellä kesäkorjuukelpoiset harvennusleimikot ja kuusitukkileimikot. Mäntytukkikauppaan vaikuttaa yhä sahatavaramarkkinan epä­ selvä tilanne. Itämeren alueen muissa maissa saha­ teollisuus pyörii edelleen täysillä, mikä ylläpitää hakkuita ja tuo myös kuitupuuta hyvin tarjolle. Venäjän ruplan arvo on hei­ kentynyt entisestään, mikä on tehnyt ve­ näläisestä puusta erittäin kilpailukykyisen. Puuenergian markkinatilanne on pysynyt vaikeana jo pitkään koko Itämeren alueella, ja se heijastuu metsäenergian ostoon myös tänä vuonna. Tänä talvena korjaamme puuta tur­ vemailta niin paljon kuin mahdollista. Olemme ohjanneet hakkuukalustoa vai­ keimpiin kohteisiin, osalle niistä koneita on odotettu jo useampi talvi. Käyttämämme hankintapuun määrä on melko vakio, ja viime vuonnakin ostimme sitä enemmän kuin suuret kilpailijamme. Pyrimme 14 |

metsä groupin viesti

toimimaan niin, että omistajajäsenten puut saadaan sijoitettua suunnitellusti markkinoille. Kokeneet hankintahakkaajaasiakkaamme tietävät tehdä kaupat hyvissä ajoin ennen työmaalle lähtöä. Suuressa osassa maata lumitilanne on sellainen, että taimikonhoitotöitä on voitu jatkaa. Myös hakkuuta odottavan leimikon ennakkoraivaus on nyt helppo toteuttaa. Täytyy toivoa, että tänä vuonna kemerarahoituksen kuviot ovat viimevuotista sel­

Ostotavoitteemme on selvästi viimevuotista suurempi. keämmät. Epävarmuus saa metsänomista­ jan helposti siirtämään hoitotöitä, mikä on metsän tulevaisuutta ajatellen huono asia. Kasvavan puumäärän oston lisäksi valmistaudumme monella taholla ensi vuonna käynnistyvän biotuotetehtaan puuhuoltoon. Syksyllä aloitamme neu­ vottelut sopimusyrittäjiemme kanssa – he ovat valmiita laajentamaan toimintaansa ja huolehtimaan entistä suurempien puumää­ rien korjuusta ja kuljetuksista asiakaslaitok­ sillemme. Lisätöitä on tarjolla koko maan alueella. Meillä on pitkäaikaiset yrittäjä­ kumppanit, joiden yhteistyön ja osaamisen varaan voimme laskea selvästi suuremmat­ kin puumäärät.

Jo tämän vuoden aikana palkkaamme lisää toimihenkilöitä asiakaspalveluun. Tämä voi joidenkin omistajajäsenten kohdalla vaikuttaa niin, että oma tuttu metsäasiantuntija vaihtuu, kun heidän toimialueitansa järjestellään. Olemme ilok­ semme panneet merkille, että Metsä Group on houkutteleva työnantaja. Näin ollen voimme luottaa siihen, että uudetkin toi­ mihenkilömme ovat alan ammattilaisia. Olemme runsaan vuoden ajan päi­ vittäneet jäsenrekisteriämme, mistä on seurannut jäsenmäärän laskua. Olemme olleet yhteydessä sellaisiin rekisterissämme oleviin metsänomistajiin, joiden Metsäliitto Osuuskunnan sääntöjen mukaiset jäsenyy­ den edellytykset eivät täyty. Heillä on ehkä ollut sääntöjen edellyttämä perusosuus maksamatta yli viisi vuotta tai he eivät enää omista metsää, vaan se on esimerkiksi sukupolvenvaihdoksessa siirtynyt jo eteen­ päin. Vaikka jäsenmäärä on laskenut, se ei ole vaikuttanut erityisemmin jäsenistömme omistamaan metsähehtaarien määrään – olemmehan saaneet myös uusia jäseniä. Lisäksi vuodenvaiheen luvut kertovat, että jäsenten sijoitukset omaan osuuskuntaan jatkoivat kasvuaan. Osuuspääomien määrä nousi yli 50 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Olemme aloittamassa mielenkiintoista vuotta. Toivotankin omistajajäsenet ter­ vetulleiksi mukaan biotuotetehtaan posi­ tiiviseen imuun. Tarjolla on mahdollisuus metsävarallisuuden kasvattamiseen osal­ listumalla oman teollisuuden toiminnan tukemiseen.


Saat

MOBIILISOVELLUKSEN maksutta käyttöösi!

ANNA METSÄVARATIETOJESI SIIRTOLUPA – SUORAAN METSÄVERKOSSA!

Kun annat meille metsävaratietojesi siirtoluvan Metsäverkon kautta, voit suunnitella puunkorjuun ja metsänhoidon toimenpiteitä entistä helpommin Metsäverkossa. Metsävaratiedon pohjalta pystymme palvelemaan sinua entistä paremmin ja tekemään sinulle toimenpide-ehdotuksia. Antaessasi meille metsävaratietojen siirtoluvan voit myös ottaa käyttöösi veloituksetta Metsäverkko-mobiilin, joka on alan paras. Tietojen siirtäminen ei maksa sinulle mitään. Kirjaudu Metsäverkko-palveluun omilla pankkitunnuksillasi: www.metsäverkko.fi. Palvelu on kaikkien Metsäliitto Osuuskunnan jäsenten käytettävissä. Lue lisää osoitteesta metsaforest.com tai kysy omalta metsäasiantuntijaltasi — voit myös tilata meiltä maastotarkistetun metsäsuunnitelman.

METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.


PUUN KORJUUJA KULJETUSSUUNNITELMIA HIOTAAN Tuotantojohtaja Hannu Alarautalahti on tyytyväinen, kun Etelä-Suomessakin on pitkästä aikaa päästy korjaamaan puuta täysillä. Näin saadaan selville, kuinka paljon Metsä Groupin korjuu- ja kuljetusketju saa tehokkaimmillaan puuta tienvarsiin ja tuotantolaitoksille.


BIOTUOTETEHDAS Teksti Sirkku Vanhatalo Kuvat Sami Karppinen, Seppo Samuli ja Jussi Tuokkola

V

uoden pari ensim­ mäistä kuukautta seuraamme tarkasti, kuinka paljon puuta nykyisen koneistomme läpi saadaan. Luvut kertovat, millaisin lisäponnistuksin pystymme parin vuo­ den kuluttua toimittamaan puuta neli­ sen miljoonaa kuutiometriä enemmän”, Hannu Alarautalahti sanoo. ”Hienoa on toki sekin, että olemme vihdoin päässeet purkamaan muutaman vuoden kasva­ nutta talvikorjuusumaa.” ”Olemme tehneet monenlaisia laskelmia jo parin vuoden ajan ja neuvotelleet korjuuja kuljetusyrittäjiemme kanssa. Olemme yhä vakuuttuneempia, että suoriudumme kasvavista puumääristä nykyisten yrittä­ jiemme voimin. He ovat valmiita kasvatta­ maan konekantaansa, ja etenkin kuljettajia tarvitaan lisää. Meidän tehtävämme on pitää huolta siitä, että työllistämme kump­ panimme kaikkina vuodenaikoina.” Metsä Groupissa selvitellään useam­ malla taholla, miten uusien kuljettajien saanti lähivuosina varmistetaan. Alarauta­ lahti kertoo, että yrittäjät uskovat työvoi­ maa löytyvän. ”Mutta kun kuljettajia tarvi­ taan lisää muuallakin kuin Metsä Groupin työmailla, kartoitamme erilaisia vaihtoeh­ toja sekä nuorisoasteen koulutuksen että aikuiskoulutuksen puolella.” ”Puunhankinta ja metsäpalvelut palkkaa kesäksi tavallista enemmän harjoitteli­joita. Heidät perehdytetään kunnolla, he saavat hyvät työkalut käyttöönsä ja pääsevät heti oikeisiin töihin”, Alarautalahti lupaa. ”Har­ joittelujakson aikana käy varmasti selville, onko siinä joukossa sopivia henkilöitä pysy­ vimpiinkin työsuhteisiin lähivuosina.” Yhä tarkempaa suunnittelua

”Korjuutoimintaamme kehitämme niin, että metsissä tehdään töitä nykyistä ympärivuotisemmin – tehokkaasti ja tuottavasti, mutta silti kestävästi. Lisäksi pohdimme yhdessä puuta vastaanotta­ vien asiakkaidemme kanssa sitä, miten puuvirrat pysyisivät mahdollisimman tasaisina kaikkina vuodenaikoina. Tämä on tärkeää myös yrittäjiemme ja heidän henkilöstönsä kannalta.” ”Jo puun osto­vaiheessa selvitetään leimi­ kon kesäkorjuumahdollisuus, mikä otetaan huomioon korjuusuunnittelussa. Yrittäjien kontolla on toteuttaa hakkuut vastuulli­ sesti niin, että esimerkiksi liian pehmeäksi osoittautuvalta leimikolta vetäydytään välit­ tömästi kantavammille työmaille. Hyvästä korjuujäljestä ei tingitä tuumaakaan.”

”Hyvästä korjuujäljestä ei tingitä tuumaakaan.” Turvemaaprojektin opit käyttöön

Joitakin vuosia sitten Metsä Groupissa etsittiin uusia ratkaisuja ja toimintata­ poja, joilla metsätalouskäytössä olevilla turvemailla voidaan lisätä puunkorjuuta. Turvemaaprojektissa oli korjuuyrittäjien ja konevalmistajien lisäksi mukana muita metsäalan toimijoita ja tutkimusorgani­ saatioita. Tuolloin kertynyttä tietoa ja osaamista hyödynnetään toiminnan kai­ killa osa-alueilla, kun hakkuut metsissä lisääntyvät. ”Osalla yrittäjistämme on erikoiska­ lustoa, jolla korjuu onnistuu haasteelli­ semmissakin olosuhteissa. Meidän pitää varmistaa tuon kaluston työllistäminen ny­ kyistä paremmin. Myös kesäaikaisesta kor­ juusta on kertynyt paljon kokemusta, joten kohteen ja korjuun ajankohdan valintaan osataan kiinnittää riittävästi huomiota.” Alarautalahti luottaa Metsä Groupin työmailla operoiviin kokeneisiin yrittäjiin, joista valtaosa on pitkäaikaisia kumppa­ neita. ”Sopimusyrittäjiemme vaihtuvuus on vain pari prosenttia vuodessa. He tun­ tevat meidän, metsänomistajien ja puuta käyttävien asiakkaidemme vaatimukset. Yrittäjät tietävät, että heidän työnjälkensä on käyntikortti uusille työmaille. Luotan vahvasti siihen, että työn laatu pysyy kor­ keana, vaikka töitä tehdään enemmän.

Kyselyissämme korjuu saa vuodesta toiseen hyvää palautetta metsänomistajilta.” Autoilla 150 kilometrin säteeltä

Biotuotetehtaalle tuodaan puuta ja haketta autoilla viisi miljoonaa kuutio­ metriä noin 150 kilometrin säteeltä. Loput puolitoista miljoonaa kuutiomet­ riä tulee kauempaa junalla. ”Biotuotetehdas tarvitsee puuta käyt­ töönsä 250–300 puutavara-autollista joka päivä. Tämän lisäksi puuta tuodaan tehtaalle neljä junallista päivittäin. Jotta tehdas saa raaka-aineensa tasaisena virtana, rakennamme puuterminaaleja, joista osa on jo valmiina. Me syötämme puuta terminaa­ leista tehtaalle sitä mukaa kuin se raaka-ai­ netta tarvitsee. Lisäksi puun käsittelykerrat sen vastaanotossa pyritään minimoimaan.” Kun puumäärät ovat suuria, on selvää, että haasteellisia tilanteita syntyy. Alarauta­ lahti on kuitenkin luottavaisin mielin. ”Meillä on vielä pari vuotta aikaa tehtaan täyteen tuotantoon, joten moneen vielä pohdinnassa olevaan asiaan ehditään löy­ tää ratkaisu.” ”Toki on niitäkin asioita, joiden edis­ tymiseen emme itse voi vaikuttaa. Esimer­ kiksi nelostien parannustyöt eivät ehdi val­ miiksi tehtaan käynnistymiseen mennessä. On erittäin tärkeää, että viranomaiset var­ mistavat liikenteen turvallisen sujumisen Äänekoskella myös tietöiden aikana.” Loistoprojekti

Hannu Alarautalahti on ollut mukana monissa Metsä Groupin liiketoimintaalueiden yhteisissä hankkeissa. ”Metsä Fibren projektiosaaminen on uskomat­ toman korkeatasoista. On hienoa olla mukana tämän kokoluokan tehdaspro­ jektissa, joka on alusta alkaen edennyt mallikkaasti.”

ako Kiinnosta

n metsäalai? t t amma Lue lisää s. 41.

Tuotantojohtaja Hannu Alarautalahti vastaa siitä, että puun korjuu ja kuljetus rullaavat sujuvasti maan kaikissa kolkissa myös silloin, kun biotuotetehdas on täydessä tuotannossa.

metsä groupin viesti

| 17


BIOTUOTETEHDAS

Metsä Fibren havukuitupuun hankinta-alueet Metsä Fibren tehtaat Kemi Äänekoski Rauma Joutseno Kemi

2016 Äänekoski Rauma

Joutseno

Kemi

2018 Äänekoski Rauma Joutseno

Uusi tehdas vaikuttaa koko maan alueella ÄÄNEKOSKELLA RAKENTEILLA oleva biotuote­

tehdas käynnistyy ensi vuoden kolmannella neljänneksellä, ja sen tuotanto pääsee täyteen vauhtiin vuonna 2018. Tehdas käyttää vuodessa puuta 6,5 miljoonaa kuutiometriä, josta noin neljä miljoonaa on havukuitua ja kaksi ja puoli miljoonaa koivua. Lisäys Äänekosken nykyisen sellutehtaan puunkäyttöön on noin neljä miljoonaa puukuutiometriä. Uusi tehdas vaikuttaa Metsä Groupin puunhankintaan koko maan alueella. Kun nykyisten puuvirtojen suunnat muuttuvat, puun kysyntä kasvaa kaikkialla Suomessa. Omistajajäsenille on tarjolla 75 miljoonaa euroa lisää kantorahatuloja vuosittain. Biotuotetehtaalle tuodaan autoilla viisi miljoonaa kuutiometriä kuitupuuta ja haketta noin 150 kilometrin säteeltä. Loput puolitoista miljoonaa kuutiometriä tulee kauempaa junalla. Kuitupuuta toimitetaan Metsä Fibren lisäksi myös Metsä Boardin tehtaille.

18 |

metsä groupin viesti

NYT METSIÄ HOITAMAAN! Piiripäällikkö Ville Keskinen odottaa, että biotuotetehdas saa aikaanomistaja­ jäsenten metsissä hoitobuumin.

K

un metsiä hoidetaan taimikosta läh­ tien ajallaan, niiden harvennukset pystytään tekemään taloudellisesti kannattavasti. Ennakkoon raivattu ensiharvennusmetsäkin pääsee var­ memmin talvikorjuuseen kuin raivaa­ maton pöheikkö. ”Omistajajäsenet ovat innoissaan biotuotetehtaasta, kuten myös tietenkin oma väkemme”, Oulun han­ kintapiiriä luotsaava Ville Keskinen kuvaa tunnelmia. ­”Lisääntyvien puumäärien kokoonsaaminen on yhteinen haaste meille ja metsänomistajille. Vain metsiä hoitamalla ja hakkaamalla puuta saadaan lisää markkinoille – myös tulevina vuosikymmeninä. Luotan siihen, että jäsenistö ottaa vaarin otollisesta tilanteesta.” Oulun hankintapiirin kuitupuuvirrat paitsi kasvavat merkittävästi myös muuttavat suuntaansa lähes kokonaan. Kuitupuu menee vielä tällä hetkellä pääsääntöisesti Metsä Fibren sellutehtaalle Kemiin. Pian sen suunta kääntyy kohti Äänekoskea. Jatkossa Kemin hankintapiiri vastaa entistä kokonaisvaltaisemmin Kemin sellutehtaan puu­ huollosta. Piirin hankkimista sahapuusta osa toimitetaan Metsä Woodin Eskolan sahalla Kannuksessa. Lisäksi tukkipuuta myydään kymmenkunnalla yksityiselle sahalle. Oulun hankintapiiri on maantieteellisesti laaja, ja Metsäliitto Osuuskunnalla on siellä vahva asema. Vaikka pitäjäkohtaista vaihtelua toki on, Metsä Grou­ pin markkinaosuus puukaupoissa on korkea koko alueella. Myös metsänhoito­palvelujen myynnin määrä kasvaa nopeassa tahdissa.

Erittäin mieluisa haaste

”Ostamme tukki- ja kuitupuuta vuosittain noin 1,3 miljoonaa kuutiometriä. Viimeisimpien laskelmien mukaan piirimme saa ostaa puuta noin 350 000 kuutio­ metriä enemmän vuodessa sen jälkeen, kun biotuote­ tehdas on täydessä tuotannossa. Haaste on siis melkoi­ nen, mutta otamme sen erittäin mielellämme vastaan. Toimihenkilömme ovat tyytyväisiä, kun liiketoiminta kasvaa ja puuta voi ostaa enemmän.” Kun ostomäärät kasvavat noin 25 prosenttia, tarvitaan lisää resursseja. Oulun piirillä on tällä hetkellä 24 puu­ kaupan ja metsäpalvelun asiantuntijaa. Asiakaspalveluun


tarvitaan muutama toimihenkilö lisää. Ensimmäinen metsäasiantuntija palkataan vielä tänä vuonna. Keskinen kertoo, että toiminta­tapojen hiominen ja viimeisen vuoden aikana toimihenkilöiden käyttöön ottamien uusien tietojärjestelmien hyödyntäminen tukevat työn tuottavuuden nostoa. ”Ehdimme vielä parantaa työkalujemme käytön osaamista. Sähköisen asioinnin lisääntyminen auttaa myös tässä savotassa, ja siinä piirillämme on päästy hienosti vauhtiin: joulu­ kuun puukaupoista jo 20 prosenttia tehtiin Metsäver­ kon välityksellä.” ”Metsänhoidon tason pitää nousta koko maassa, jotta suuremmat puumäärät saadaan kokoon. Se lisää toimeliaisuutta ja kasvattaa metsänomistajien varalli­ suutta. Myös muutama muu metsäfirma on nostanut puunkäyttöään, joten kysyntää riittää. Tässä tilanteessa on tärkeää, että sekä metsänhoito että lisääntyvä puun­ korjuu täyttävät metsien kestävän hoidon ja käytön vaatimukset.” Keskinen tietää, että metsänomistajien hintaodotuk­ set ovat nousussa. Hän kuitenkin toteaa, että teollisuu­ den uudistumisesta seuraava puun käytön lisäys turvaa varmimmin tulevaisuuden kantorahatulot. ”Aktiivinen metsänomistaja, joka hoitaa metsiään ja tuo puuta sään­ nöllisesti markkinoille, saa varmasti hyödyn teollisuuden kasvavasta puunkäytöstä.”

”Aktiivinen metsänomistaja hyötyy varmasti teollisuuden kasvavasta puunkäytöstä”, piiripäällikkö Ville Keskinen sanoo.

Metsiä hoitamalla ja hakkaamalla puuta saadaan lisää markkinoille.

Lisäpuut pääosin turvemailla

”Toimialueellamme riittää puuta kasvaviin hakkuisiin, sen havaitsevat jo teiden varsilla muutkin kuin met­ säammattilaiset”, Keskinen sanoo, mutta viittaa myös viimeisimpiin valtakunnan metsien inventointilukui­ hin. ”Suurimmat lisähakkuumahdollisuudet ovat turve­ mailla, mistä syntyy omat haasteensa, joihin parhaillaan mietitään ja kehitetään ratkaisuja. Tämä ei tietenkään ole vain meidän piirimme haaste.” Oulun hankintapiirin yrittäjillä on runsaasti osaa­ mista ja kokemuksia turvemailla operoimisesta. ”Tur­ vemaakorjuu on meillä jo nyt arkipäivää, ja monella yrittäjällämme on siihen sopivaa erikoiskalustoa. Sen lisäämistarvetta on kartoitettu yhdessä yrit­ täjien kanssa. Puunkorjuussa käytetään jatkossa enemmän runkojen joukkokäsittelyä, kun iso osa työmaista on pienirunkoisia”, Keskinen arvelee. Keskinen sanoo, että tärkeintä on saada talvikorjuuseen suunniteltuja työmaita mah­ dollisimman paljon kesällä tehtäviksi. ”Se vaatii omalta organisaatioltamme huolellista kohdeva­ lintaa, korjuutöiden suunnittelua ja oikea-aikaista leimikolle menoa. Lisäksi pitää miettiä toimintata­ pamuutoksia: voitaisiinko loppukesästä turvemailla korjatut puut jättää odottamaan talvikuljetusta – kuitupuun laatu ei siitä miksikään muuttuisi”, Kes­ kinen kertoo yhden esimerkin monista mahdollisuuksia tehdä asioita uudella tavalla. ”Olemme laatineet paikkakuntakohtaisia hankinta­ suunnitteita. Vaikka ostomäärät nousevat koko piirin alu­ eella, suurimmat mahdollisuudet puumäärien kasvattami­ seen on Oulujärven ympäristössä ja eteläisessä Kainuussa. Piirin alueelle suunnitellaan yhtä uutta puuterminaalia.

2016 Kemi

OULUN HANKINTAPIIRI

2017 Äänekoski

metsä groupin viesti

| 19


BIOTUOTETEHDAS Jo nyt käytössämme on kaksi rauta­ tieterminaalia ja viisi lastausasemaa. Alueemme eteläosasta puut kuljete­ taan Äänekoskelle autoilla.”

Teksti ja kuvat Sami Karppinen

Omistajajäsenille lisää metsätuloja

Metsä Groupilla on kaikkiaan 14 hankintapiiriä. Biotuotetehtaan puunhankinta aiheuttaa suurimmat muutokset Oulun piirin toimin­ taan. Keskisestä huomaa helposti, että tilanne on mieluisa. ”Mikä voisi olla palkitsevampaa, kuin uuden kehittäminen ja liike­ toiminnan kasvattaminen? Jäsenten on hyvä muistaa, että biotuotetehdas vaikuttaa puunhankintaan koko maan alueella”, Keskinen huomaut­ taa. Omistajajäsenille on tarjolla 75 miljoonaa euroa lisää kantorahatuloja vuosittain. ”Oulun piirillä tehdään kovasti töitä, jotta homma hoituu osaltamme hyvin. Hienointa tässä on se, että voimme lisääntyvän puunkäytön ansiosta kannustaa omistajajäseniä entistä enemmän aktiiviseen metsien hoitamiseen ja näin auttaa heitä met­ sävarallisuuden kartuttamisessa.” Keskinen kehottaa omistajajäseniä ottamaan yhteyttä omaan metsäasi­ antuntijaansa. ”Hän kertoo varmasti mielellään, miten jäsen pääsee par­ haiten osalliseksi biotuotetehtaan mukanaan tuomista mahdollisuuk­ sista. Tarjoamme myös monipuoliset metsänhoitopalvelumme jäsenistön käyttöön, jotta Metsä Groupin tuo­ tantolaitoksilla riittää puuta myös tulevaisuudessa.”

Jäsenillä on hyvä tilaisuus metsävarallisuutensa kasvattamisen.

20 |

metsä groupin viesti

Hannu ja Vesa Hiekkala eivät ole vielä suunnitelleet sukupolvenvaihdosta, mutta biotuotetehtaan luoma puun kysyntä antaa yrityksen jatkolle hyvät edellytykset.

BIOTUOTETEHDAS VAHVISTAA YRITTÄJIEN TULEVAISUUDENUSKOA ”Kasvavat puunkorjuu­määrät antavat urakoitsijalle mahdollisuuden kehittää toimintaa pitkä­jänteisesti. Koneiden käyttö­astetta on mahdollista nostaa reilusti”, Metsä Groupin sopimusyrittäjä Hannu Hiekkala sanoo.

T

ukkipino metsä­ tien varrella kart­ tuu nopeasti, kun Metsä­palvelu Hiek­ kalan Oy:n kul­ jettaja Jari Laitinen purkaa kuormaa uudenkarhean Komatsu-ajokoneen kyydistä Ääne­kosken Sumiaisissa. Tammikuun kipakimmat pakkaset ovat hellittäneet, joten Hannu Hiek­ kalan luotsaaman yrityksen koneet pystyvät jälleen painamaan töitä täysillä.

”Alkuvuosi on ollut korjuukelien kannalta hyvä. Maa jäätyi tammikuun pakkasjaksolla niin, että korjuu on on­ nistunut vaativammillakin kohteilla”, Hiekkala sanoo. Uutta virtaa pitkän linjan yrittäjään on tuonut paitsi koneita kantava routa­ patja, myös Metsä Groupin Äänekos­ kelle hyvää vauhtia rakentuva biotuo­ tetehdas. ”Tehdas tuo paljon kaivattua uskoa tulevaisuuteen ja rohkaisee investoimaan myös konekalustoon.” Hiekkala antaa Metsä Groupille­ avoimesti kiitosta siitä, että jätti-­


Äänekoskella on harvinaisen yhtenäinen tahtotila tehdashankkeen edistämiseksi.

Metsäpalvelu Hiekkala Oy on tehnyt töitä Metsä Groupin työmailla jo kolmekymmentä vuotta.

investointi päätettiin tehdä kotimaahan ja Keski-Suomeen. ”Firmaa on johdettu viisaasti ja am­ mattitaidolla, jotta tällainen investointi on mahdollista toteuttaa. Hanke on todella positiivinen asia paitsi metsän­ omistajille ja metsäalan toimijoille, myös koko seutukunnalle laajemminkin. Ääne­ koskella vallitsee harvinaisen yhtenäinen tahtotila hankkeen edistämiseksi.”

2 500 työtuntia vuodessa. Hän odottaa, että biotuotetehtaan puunhankinnan päästyä täyteen vauhtiin lukema saataisiin nousemaan 3 500 tuntiin. ”Tämä varmistaisi koneyrittäjille kan­ nattavan liiketoiminnan ja mahdollistaisi järkevät investoinnit. Lisäksi pystyisimme takaamaan kuljettajille nykyistä tasaisem­ man työllisyyden.”

Koneiden käyttöaste korkeammaksi

Tiivistä yhteistyötä Metsä Groupin kanssa

Biotuotetehdas tarvitsee käynnistytty­ ään kuitupuuta jopa 2,5 kertaa nykyistä tehdasta enemmän. Kasvavat korjuu­ määrät tarjoavat yrittäjille mieluisan haasteen, johon Hiekkalan mukaan ollaan valmiita tarttumaan. ”Uskon, että suurempiinkin korjuu­ määriin pystytään vastaamaan hyvin nykyisellä konekalustolla korjuun laa­ dusta yhtään tinkimättä. Vuosien mittaan metsäkoneiden tuottavuus on parantunut merkittävästi.” Nyt haasteena on aika ajoin ollut saada koneiden käyttöaste riittävän korkeaksi. Hiekkalan mukaan Suomessa metsäko­ neisiin kertyy nykyisin keskimäärin noin ­

Hiekkalalla, 58, on takanaan jo 38 vuotta metsäalan yrittäjyyttä Ääne­ kosken seutukunnalla. Viimeiset kol­ mekymmentä vuotta laadukkaasta työjäljestään tunnettu yritys on tehnyt puunkorjuuta Metsä Groupille. ”Tiivis yhteistyö Metsä Groupin kanssa on ollut meille hyvä toimintamalli. Tutun kumppanin kanssa asioista on ollut helppo neuvotella. Me olemme voineet keskittyä täysillä omaan työhömme ja toiminnan kehittämiseen, kun asiakas­ suhde on toiminut joustavasti”, Hiekkala kuvailee. Tällä hetkellä Metsäpalvelu Hiekkala Oy työllistää yhteensä yksitoista henkilöä.

”Käytössämme on kaksi koneketjua ja kaksi kaivinkonetta, joilla teemme kesäi­ sin maanmuokkausurakointia. Meillä on ollut hyvä tilanne työntekijöiden suhteen, sillä kuljettajat ovat pysyneet palvelukses­ samme pitkään.” Hannu Hiekkalan poika Vesa, 31, on ollut yrityksen toiminnassa mukana koulu­pojasta lähtien. ”Kävin jo koulujen loma-aikoina auttamassa töissä. Sittemmin suoritin alan ammattitutkinnot, ja olen ollut jo yli kymmenen vuotta täysipainoisesti yrityksen hommissa”, Vesa Hiekkala kertoo. Tulevaisuus näyttää valoisalta

Sukupolvenvaihdosta ei Hiekkalan yrityksessä ole vielä tarkemmin suun­ niteltu, mutta biotuotetehtaan luoma puun kysyntä antaa jatkolle hyvät edel­ lytykset. Hannu Hiekkala aikoo jatkaa töitä näillä näkymin 65-vuotiaaksi, jos vain terveyttä riittää. ”Motivaatiota oman yrityksen kehit­ tämiseen riittää, kun tietää, että puulle tulee olemaan varmasti menekkiä pitkälle tulevaisuuteen.” metsä groupin viesti

| 21


JÄSENET Teksti Antti Äijö Kuvat Teemu Töyrylä

AMMATTILAISET AUTTAVAT PITÄMÄÄN METSÄT KUNNOSSA Padasjoella metsätilan omistava Riitta Lahnaoja haluaa pitää metsätilansa hyvässä kunnossa. Apuna ovat Metsä Groupin ammattilaiset, jottei hoitourakoista tule perheelle liian isoja. Hän arvostaa sitoutuneita jäseniä palkitsevaa bonusjärjestelmää.

R

iitta Lahnaojasta tuli ensin Tiirin­maan tilan omistaja, kun hän osti isältään osan kotitilasta vuonna 1978. Myöhem­ min hän sai haltuunsa Lehtovaaran tilan ja sen komean sata vuotta vanhan pääraken­ nuksen. Työuransa Lahnaoja teki luokanopet­ tajana, kouluttajana ja erityisopettajana useilla eri paikkakunnilla. Viimeinen työ ennen eläköitymistä oli erityisopettajan tehtävä kotikunnassa Padasjoella. 22 |

metsä groupin viesti

”Vanha talo tarvitsee asujaa, siksi muu­ tin viimeisiksi työvuosiksi Padasjoelle, vaikka työpaikan saaminen vaati lisäkou­ lutusta.” Metsänomistajaksi tullessaan ei hän eikä hänen englannin kielen opettajana toiminut miehensä Timo ollut metsäasioista paljonkaan perillä. Metsänhoidossa ja puu­ kaupoissa tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat sellaiset alalla toimivat ihmiset, jotka he tunsivat entuudestaan. ”Vanha polvi oli sitä mieltä, että metsä oli poikien asia ja tyttöjen oli parasta pysyä keittiön puolella”, Lahnaoja toteaa. ”Viime

Mitä enemmän myyt puuta, sitä enemmän saat bonusta.

vuosituhannen puolella kaikki eivät vielä osanneet suhtautua naisiin tasaveroisina metsän­ omistajina.” Yhteistyö Metsäliiton kanssa alkoi 1990-luvun alussa, kun Atte Härkälä tuli paikalliseksi ostomieheksi. Hän oli en­ nestään tuttu ja vähän sukulainenkin. ”Ajattelin, että ei sukulainen kehtaa vetää naismetsänomistajaa nenästä”, Lahnaoja naurahtaa. Siitä lähtien yhteistyö Metsä Groupin paikallisten ammattilaisten kanssa on ollut säännöllistä.


Näin uudet bonukset kertyvät Puun vastaanotot neljänä edellisvuonna m³

Metsäomaisuuden hoitosopimusasiakas Jäsenetusopimusasiakas Jäsen

alle 500

500–1 500

1 501–2 500

yli 2 500

Metsänhoitopalvelut

vanha

uusi

vanha

uusi

vanha

uusi

vanha

uusi

uusi

e/m³

e/m³

e/m³

e/m³

e/m³

e/m³

e/m³

e/m³

0,20

0,40

0,40

0,60

0,60

1,00

0,80

1,40

4%

0,20

0,30

0,30

0,50

0,45

0,80

0,60

1,00

2%

0,20

0,30

0,30

0,40

0,40

0,60

1%

BONUSOIKEUS määräytyy neljän viime vuoden aikana vastaanotettujen puumäärien perusteella. Metsänhoitopalveluiden bonus ­lasketaan prosentteina laskun loppusummasta. Asiakkuustaso vaikuttaa kertyvän bonuksen määrään.

Metsänomistaja Riitta Lahnaoja on sopinut metsäasiantuntija Juhani Savijärven kanssa tälle talvelle sekä ennakkoraivauksesta että harvennushakkuusta.

Läheinen suhde

Lahnaojalla on vahva motivaatio hoi­ taa metsäänsä hyvin. Metsä Groupin ammattilaiset ovat olleet oiva apu, kun kaikkia töitä ei pysty tekemään itse. Kiitos yhteistyön sujumisesta tulee empimättä. ”Metsätyöt on hoidettu ajallaan ja hyvin. Istutetut taimetkin ovat olleet hyvälaatuisia.” Tälle talvelle on sovittu ennakkorai­ vauksesta ja harvennushakkuusta. Ke­ väämmällä on vielä vuorossa taimikon raivaus, käsiteltävänä on noin 15 vuoden ikäinen tiheä kylvötaimikko. ”Se on viimeinen raivaus, seuraavaksi vuorossa on e­ nsiharvennus reilun kym­ menen vuoden kuluttua”, Metsä Grou­ pin Padasjoen metsäasiantuntija Juhani Savijärvi ehdottaa. Savijärvi aloitti tehtävässään pari kuukautta sitten ja sai nopeasti Lahnaojan luottamuksen. ”Olen kokenut, että kaupan­ teossa ja palveluissa meitä naisia

Nostimme reilulla kädellä bonuksia PUUKAUPAN BONUSOIKEUS lasketaan nel-

jän viimeisimmän vuoden aikana tehtyjen puukauppojen ja niistä vastaanotettujen puumäärien perusteella. Metsänhoitopalveluiden bonus lasketaan prosentteina laskun loppusummasta. Asiakkuustaso vaikuttaa hoitopalveluista kertyvän bonuksen määrään. Pääset mukaan bonusjärjestelmään, jos olet myynyt meille neljän viimeisen vuoden aikana puuta vähintään 500 kuutiometriä. Jos olet myynyt sitä yhteensä esimerkiksi 1 500–­2 500 kuutiometriä, saat uuden puukaupan mittaustodistuksen yhtey­dessä bonustilillesi 40 senttiä jokaisesta vastaanottamastamme kuutiometristä. Bonustilillesi maksetun summan voit tulouttaa seuraavan puukaupan yhteydessä tai käyttää sen metsänhoitotöiden tai vaikkapa taimien maksuun. Bonus on käytettävissä kolmannen kalenterivuoden loppuun sen maksa-

misen jälkeen. Tänä vuonna pitää käyttää vuoden 2013 aikana kertyneet bonukset. Saat lunastettua bonuksen seuraavassa puukaupassa, kun uusi pystykauppasi on 100 kuutiometrin tai hankintakauppasi 50 kuutiometrin suuruinen. Tällä hetkellä omistajajäsenet käyttävät bonuksia eniten metsänhoitopalveluiden maksuun. Bonuksilla voit ostaa myös monenlaisia tuotteita ja palveluita Metsäverkon verkkokaupastamme. Bonuksille ei makseta korkoa, mutta sen voi siirtää kasvamaan korkoa seuraavan puukaupan yhteydessä Metsäliitto Osuuskunnan A-lisäosuuksiin. Puukaupan ja metsänhoitopalveluiden bonusoikeus ja ­kertyneet bonukset ovat omistajajäsenkohtaisia, joten ne ­raukeavat jäsenyyden päättyessä. Molemmat voidaan kuitenkin siirtää sukupolvenvaihdoksessa tai metsätilan perivälle seuraavalle omistajalle. metsä groupin viesti

| 23


JÄSENET

Hyvä, että bonuksia maksetaan myös metsänhoitotöistä.

Metsä on Riitta Lahnaojalle myös virkistyksen lähde.

kohdellaan nykyään tasapuolisesti. Juhanin kohdalla tulin heti vakuuttuneeksi, että asiat tulevat hoidetuksi.” Lahnaoja on tyytyväinen Metsä Groupin toimintaan. ”Apua on saatu aina tarvittaessa, ja mielipiteet on otettu hyvin huomioon.­Puukaupan ennakko­ rahoituskin on järjestynyt, kun sellaista ­ on tarvittu.” ”Meillä ei ole sellaisia metsiä, joista puu­ kauppoja kannattaisi kilpailuttaa. Olemme saaneet jäsenetusopimuksen puitteissa hyvän hinnan puusta. Minulle tärkeää on myös asioinnin helppous. Lisäksi Metsä­ liitto Osuuskunta maksaa osuuspääomalle hyvää korkoa. Se voittaa selvästi pankki­ talletuksista saatavan tuoton”, Lahnaoja jatkaa. Naisia lisää hallintoon

”Metsäliitto Osuuskunnan vahvuuksiin kuuluu de­mokraattinen hallinto.” Lahna­ oja toivoo kuitenkin, että edustajistovaa­ leihin saataisiin ehdokkaiksi enemmän kaupunkilais- ja virkamiesmetsänomista­ jia sekä naisia. ”Nykyisellään hallinto on kovin mies­ valtainen, ja edustajisto koostuu pääsään­ töisesti maanviljelijöistä ja metsäalan am­ mattilaisista.” Bonuksilla palkitseminen hienoa

Riitta Lahnaoja on päässyt osal­liseksi Metsä Groupin maksamista bonuksista jo 24 |

metsä groupin viesti

aiemmin tehtyjen puukauppojen yhtey­ dessä. Hänelle on mieluisaa, että bonuk­ sia maksetaan nyt myös hoitotöistä. Edellisessä päätehakkuussa kertyneitä bonuksia käytettiin muokkaustöiden ­maksamiseen. Savijärvi sanoo, että bonuksiin tuli viime vuoden lopulla merkittäviä muutok­ sia. ”Vahvasti sitoutuneet, säännöllisesti puukauppaa kanssamme käyvät omistaja­ jäsenet palkitaan nyt selkeästi suuremmilla bonuksilla kuin aikaisemmin. Parhaimmil­ laan puukaupan bonukset jopa kaksinker­ taistuivat.” ”Jäsenet ostavat kauttamme metsän­ hoitopalveluita yhä enemmän. Siksi onkin johdonmukaista, että myös siitä palkitaan bonuksilla”, Savijärvi sanoo. ”On erinomainen asia, että jäseniä palkitaan sitoutumisesta tällä tavalla”, Lahnaoja sanoo. Metsä Groupin toimin­ tamallissa ja arvoissa on hänen mielestään monia arvokkaita asioita. ”Jäsenten huo­ mioon ottaminen, ympäristöarvojen kun­ nioittaminen, kotimaisuus ja vahva kehit­ tyminen ovat asioita, joita metsänomistaja osaa arvostaa.” Polttopuut omasta metsästä

”Teemme itsekin säännöllisesti töitä met­ sässämme. Kaikkeen voimat eivät kui­ tenkaan riitä, ja siksi Juhani saa järjestää kevään taimikon raivaukseen ammatti­ laisen asialle.”

Tarkista bonus­tilisi saldo:

1

Metsäverkosta

2

Puukaupan ­yhteydessä saamastasi sopimus­lomakkeesta

Tammikuun alussa posti­ tetusta vuosi-ilmoituksesta. Metsäverkon käyttäjät saivat vuosiilmoituksensa suoraan palveluun.

3

Ottamalla yhteyttä asiakas­ palveluun puhelimitse: 010 7770 tai sähköpostilla jasenpalvelut@metsagroup.com.

4

Polttopuiden hankinta ison talon läm­ mitykseen on mittava urakka joka vuosi. Metsä on myös virkistyksen lähde ja Lah­ naojalle on tärkeää sekin, miltä metsä näyt­ tää. ”Se edellyttää säännöllistä huolenpitoa. Metsässä pitää olla myös vanhoja puita, niitä olemme säästäneet kahden järven väli­ selle kannakselle.” Tiirinmaan tilalla on paljon nuoria metsiä ja jonkin verran varttuneita kas­ vatusmetsiä. ”Metsä ei ole meille pelkkä tulon­lähde. Haluamme kuitenkin jättää sen aikanaan lapsille hyvässä kunnossa.”


KOLUMNI

Vetreyttä väsyneille väylille! Puu kulkee jouhevimmin perille pitkin hyväkuntoisia teitä ja siltoja. Metsäteollisuuden investoinnit lisäävät lähi​vuosina kuljetuksia merkittävästi. Liikenneväylien kunnossapitoon suunniteltu lisärahoitus on erittäin tervetullut. METSÄTEOLLISUUDELLA ON yli 250 tuotantolaitosta eri puolella Suomea. Toimialan raaka-aineita ja tuotteita kuljetetaan Suomessa lähes 80 miljoo­ naa tonnia vuodessa, josta noin ­ 75 prosenttia teitä, loput pääosin rai­ teita pitkin. Kuljetuksista reilusti yli puolet, käytännössä raakapuukulje­ tukset, käyttää alempiasteista tieverk­ koa ja yksityisteitä. Tehtailta eteen­ päin tuotekuljetukset vientisatamiin ja asiakkaille keskittyvät pääväylille.

päällystettä korjattua sekä mahdol­ lisimman monta siltaa kunnostet­ tua myös alempiasteisilla väylillä ja yksityisteillä. Metsäteollisuus onkin käynyt Liikenneviraston ja ely-kes­ kusten kanssa aktiivista keskustelua toimialalle tärkeistä kunnossapito­ kohteista.

VUODEN 2013 LOPULLA Suomessa sallittiin painavammat, 68- ja 76-tonniset ajoneuvoyhdistelmät aiemman 60-tonnisen yhdistelmän METSÄTEOLLISUUDEN INVESTOINNIT lisäksi. Samalla rekkojen enim­ Suomeen ovat kääntyneet nousuun. mäiskorkeus nousi 4,2 metristä ­ Yksin jo päätetyt investoinnit li­4,4 metriin ja annettiin mahdol­ säävät raakapuun tarvetta useilla mil­ lisuus yli 76-tonnisen kaluston OUTI NIETOLA joonilla tonneilla vuodessa. Kuljetus­ kokeiluihin erikseen sovittavilla LOGISTIIKKAPÄÄLLIKKÖ METSÄTEOLLISUUS RY muotojen jakauman pysyessä toden­ reiteillä. Metsäteollisuus ajoi voi­ näköisesti ennallaan, tämä tarkoittaa makkaasti uudistusta, joka tehostaa satoja rekkoja lisää Suomen teillä joka päivä. kuljetuksia, alentaa kustannuksia ja pienentää kulje­ tusten polttoaineenkulutusta. KUOPPAISET, RAPISTUVAT JA PAINORAJOITETUT tiet ja sil­ lat ovat vuosia olleet keskeinen metsäteollisuuden kul­ METSÄTEOLLISUUDESSA 68- JA 76-TONNISET puutavarajetusten pullonkaula. Liikenneväylien rapautuminen autot ovat yleistyneet odotusten mukaan ja raaka­ ja väsyminen on ollut väistämätön seuraus rahoituksen puukuljetuksista jo 70 prosenttia hoidetaan aiempaa vuosia jatkuneesta niukkuudesta. Viime vuosina tei­ painavammalla kalustolla. Suomi on ollut kalusto­ den, ratojen ja vesiväylien kunnostukseen tyypillisesti uudistuksessa Euroopassa edelläkävijä, ja esimerkiksi käytettävissä ollut noin miljardin euron vuosipanostus Ruotsissa vastaavantyyppinen uudistus on jäänyt teol­ on usein riittänyt pikemminkin kriittisimpien koh­ lisuuden toiveista huolimatta puolitiehen. teiden paikkailuun ensiapuna kuin pitkäjänteiseen ja ennakoivaan kunnossapitoon. Tällöin esimerkiksi PAINAVAMMISTA REKOISTA SAATAVIEN hyötyjen toteu­ yhden tieosuuden saaminen ajettavaan kuntoon voi tumista ovat osaltaan hidastaneet tiestön ja siltojen kuntopuutteet, jotka ovat pakottaneet kuljetuksia lopulta tulla paljon alkuperäistä kalliimmaksi, kun kiertoteille. Tärkeää onkin saada kiireellisten kunnos­ useaan ­kertaan paikkailtu tie joudutaan lopulta käy­ tuskohteiden joukkoon teitä ja siltoja, joiden nykyinen tännössä lähes rakentamaan uudelleen. kunto tai kantavuus hidastavat tai pahimmillaan koko­ KULUVALLA HALLITUSKAUDELLA teiden, ratojen ja vesi­ naan katkaisevat keskeisen kuljetusreitin. väylien kunnossapitoon on onneksi kaavailtu satojen miljoonien eurojen lisäpanostusta vuosina 2016–2019. TOIMIVA LOGISTIIKKA ON oleellinen osa metsäteollisuu­ Päätökset rahoituksen jakautumisesta kohteisiin teh­ den kilpailukykyä. Raaka-aineiden ja tuotteiden saami­ dään Liikennevirastossa ja alueellisissa ely-keskuk­ nen oikea-aikaisesti määränpäähän edellyttää kunnossa sissa. Metsäteollisuuden tavoitteena on saada joka olevia liikenneyhteyksiä ja väsyneiden väylien vetrey­ vuosi mahdollisimman monta kuoppaa poistettua ja tystä tarpeen mukaan. metsä groupin viesti

| 25


JÄSENET Teksti Sirkku Vanhatalo Kuva Soile Kallio

SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI HYVÄSSÄ VAUHDISSA Omistajajäsenet ovat innostuneet asioimaan kanssamme Metsä­verkossa. Tammikuussa verkossa tehtyjen puukauppojen osuus kipusi jo yli 10 prosenttiin ja metsänhoitopalveluissa lähestytään 20 prosenttia.

M

etsä Group teki Suomen ensimmäisen sähköisen puu­ kaupan viime kesäkuussa omistajajäsen Jussi Salomäen kanssa. Kun kaupankäynti lomakauden jälkeen vilkas­ tui, monet jäsenet päättivät kokeilla sähköistä kauppaa, ja tekivät tarjouspyyn­ nön Metsäverkon välityksellä. Tammikuun luvut kertovat, että Metsä Groupin ottama askel sähköiseen asiointiin on jäsentenkin mielestä oikea. Jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen on tyytyväinen sähköisen asioinnin määrän kehitykseen. ”Kun ollaan en­ simmäisenä liikkeellä, totta kai tuloksia odotetaan hieman jän­ nittyneinä. Sähköinen asiointi lähti käyntiin vähintäänkin odotustemme mukaisesti, ja sähköisten kauppojen osuus on kasvanut kuukausi kuukaudelta. Uskomme kasvun jatkuvan.” Asiakaspalautteen mukaan sähköiseen kaupankäyn­ tiin ollaan tyytyväisiä, eikä verkossa asiointi ole aihe­ uttanut mitään erityisiä teknisiä ongelmia. Palautteesta

käy ilmi sekin, että omistajajäsenet ovat halukkaita te­ kemään myös seuraavan kaupan Metsäverkossa. Palve­ lun etusivulle on lisätty käyttöohjevideot helpottamaan palveluun tutustumista. ”Myös omat toimihenkilömme ovat jo tottuneet uuteen asiointitapaan – se on ollut heillekin suuri muu­ tos. Mutta pitää muistaa, että puukauppaa ja palvelu­ myyntiä jatketaan aktiivisesti perinteisestikin, ketään ei pakoteta verkkoasiointiin.” Lisää läpinäkyvyyttä

Asiakkaat ovat tyytyväisiä sähköiseen kaupankäyntiin.

26 |

metsä groupin viesti

”Metsäverkon avulla pystymme lisäämään toimintamme läpi­ näkyvyyttä”, Jumppanen sanoo. ”Palveluun työstetään omaa sivua, josta omistajajäsen näkee kaikki kanssamme kes­ ken olevat asiat: miten sovittu puukauppa tai metsänhoitotyö etenee, missä vaiheessa korjuu tai vaikkapa taimien istutus on ja mikä on rahaliikenteen tilanne.” Jo nyt Metsäverkon asiakastiedoissa on tallessa kaikki asiakirjat toteutuneista töistä ja kaikista jä­ senyyteen liittyvistä asioista. ”Pian yhteistyömme etenemistä voi seurata lähes reaaliaikaisesti”, Juha Jumppanen lupaa.


”Saamamme asiakaspalautteen perusteella olemme ryhtyneet kehittämään Metsäverkossa tarjolla olevaa metsäsuunnitelmaosi­ ota. Työkalu on käyttäjien mieleen, mutta sen käytettävyyteen toivotaan pieniä parannuksia”, Jumppanen sanoo. ”Ja jotain asioita meillä on vielä hihassakin Metsäverkon kehityksen suhteen.” Metsävaratiedot Metsäverkkoon

Jumppanen muistuttaa, että omistajajäsen hyötyy Metsäver­ kosta kaikkein eniten, kun palveluun on viety hänen metsävara­ tietonsa. Sen jälkeen hän voi suunnitella kätevästi erilaisia met­ sänhoitotöitä ja hakkuita, ja palvelu jopa nostaa automaattisesti esiin suunnitelman mukaiset ajankohtaiset toimenpiteet. ”Voimme palvella asiakastamme paremmin, kun metsää koske­ vat tiedot ovat käytössämme. Merkittävä osa omistajajäsenistä on antanutkin meille oikeuden siirtää tiedot Metsäverkkoon”, Jump­ panen sanoo. Hän kuitenkin huomauttaa, että puukauppa- ­ ja metsänhoitotarjouksen voi tehdä Metsäverkossa myös ilman metsävaratietoja metsätilan kiinteistötunnusten avulla.

Sujuvaa metsäomaisuuden hallintaa METSÄVERKKO ON jokaisen omistajajäsenen käytössä

oleva maksuton palvelu. Kun jäsen kirjautuu ensimmäisen kerran palveluun, häneltä kysytään henkilötiedot, puhelinnumero ja sähköpostiosoite, jonka täytyy olla hänen henkilökohtainen osoitteensa. Jos jäsenyydellä on useampia osakkaita, jokainen antaa vastaavat tiedot omalta osaltaan. Seuraavalla kerralla sisäänpääsyyn tarvitaan enää vain pankkitunnukset. Metsäverkko helpottaa metsäomaisuuden hoitoa ja hallintaa monella tavalla – siitä tulee ajasta ja paikasta riippumatonta. Yhteisomistuksessa olevien metsien asiainhoito sujuvoituu, kun kaikki metsä- ja jäsentiedot ovat tallessa yhdessä paikassa ja jokaisen nähtävillä. Jos asiakirjoihin tarvitaan kaikkien osakkaiden allekirjoitukset, sekin onnistuu pankkitunnusten avulla Metsäverkossa. KUN PALVELUUN on viety metsävaratiedot, siellä voi selata omien metsätilojensa karttoja, kuviotietoja sekä hoito- ja hakkuuehdotuksia. Sopimusasiakas voi lisäksi vertailla erilaisia metsänhoitovaihtoehtoja ja niistä syntyviä kassavirtoja. Metsäverkossa voi jättää tarjouspyynnön puukaupasta ja metsänhoitopalveluista ja lyödä kaupat lukkoon hyväksymällä saatu tarjous pankkitunnuksilla. Kauppa voi toteutua hyvinkin nopeasti, metsäasiantuntijamme ottaa joka tapauksessa yhteyttä viikon kuluessa. OMISTAJAJÄSEN VOI tehdä Metsäverkossa sijoituksia

Jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen (vas.) seuraa, miten omistajajäsen Jussi Salomäki tekee Suomen ja ehkä jopa maailman ensimmäisen sähköisen puukaupan viime kesäkuussa.

”Metsävaratietojen siirron jälkeen metsänomistaja voi ladata älypuhelimeen tai tablettiin Metsäverkon mobiilisovelluksen, minkä jälkeen metsän tiedot kulkevatkin aina mukana. Maksut­ toman mobiilisovelluksen viimeisin uutuus on Android-pohjaisiin laitteisiin ladattavissa oleva Trestima-toiminto, jolla voi itse päivit­ tää kuviotiedot valokuvaamalla.” Ellei metsänomistajalla ole metsäsuunnitelmaa, jonka voisi siirtää Metsäverkkoon, metsävaratiedot voidaan siirtää maksutta Suomen metsäkeskuksen metsään.fi-palvelusta. Nyt voit antaa valtuutuksen tietojen siirtoon kätevästi Metsäverkossa. Lue lisää sivulta 15.

omaan osuuskuntaansa, Metsäliitto Osuuskuntaan, ja hallinnoida siellä tekemiään osuussijoituksia. Myös verokirjanpito onnistuu palvelussa, josta veroilmoituksen voi lähettää suoraan verottajalle. Omistajajäsenten oma verkkokauppa sijaitsee Metsäverkossa. Siellä on tarjolla vaatteita, kenkiä, työkaluja ja muita varusteita metsänomistajan ja luonnossa liikkujan tarpeisiin sekä muun muassa metsäalan kirjallisuutta. Ostosten maksuun voi käyttää puukaupasta ja metsänhoitopalveluista kertyneitä bonuksia. METSÄVERKOSTA ON saatavilla myös maksuton mobiiliversio, jonka käyttöönoton jälkeen metsä mahtuukin vaikka taskuusi. Lue lisää seuraavalta aukeamalta. Jos haluat opastusta esimerkiksi Metsäverkossa saamasi tarjouksen hyväksyntään, ota yhteyttä asiakaspalveluumme, puh. 010 7770. Yhteisselauksen ja chat-­ toiminnon avulla palveluvastaavamme voi näyttää kohta kohdalta, miten kauppa saadaan päätökseen. Sähköpostitse kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen: metsaverkko@metsagroup.com.

metsä groupin viesti

| 27


JÄSENET Teksti Sirkku Vanhatalo Kuva Seppo Samuli Kuvitus Kanerva Karpo

Omistajajäsen voi päivittää äly­ puhelimella tai tabletilla valo­ kuvaamalla metsäkuvionsa tiedot. Hän voi tehdä tietojen pohjalta saman tien vaikka ­tarjouspyynnön Metsä­verkossa. Nopeimmillaan puukauppa saadaan valmiiksi ­muutamassa päivässä.

J

os omistajajäsenen metsä­suunnitelma- tai metsä­varatiedot ovat Metsä­verkossa, hän voi ladata puhelimensa sovel­ luskaupasta käyttöönsä Metsäverkko-mobiilisovel­ luksen. Metsä Group ja Trestima Oy ovat tehneet sopimuksen, jonka ansiosta jäsenet voivat päivittää metsäkuvioiden puustotietoja valokuvaamalla Trestiman kehittämän toiminnon ja älylaitteen – kännykän tai tabletin – avulla. Iso harppaus metsänmittauksessa

”Trestiman käyttö on suuri harppaus eteenpäin puustotietojen arvioinnissa. Erityisesti tietojen päivittämisen nopeus tekee siitä ylivertaisen työkalun. Sen avulla esimerkiksi metsäsuunnitelmien laadintaan tarvittavat maastotyöt voidaan tehdä nykyistä nopeammin”, jäsenpalve­ lupäällikkö Olli Kainulainen sanoo. ”Se on kuitenkin yhtä luotettava kuin perinteinen tapa mitata metsää, eikä mit­ taajan tarvitse olla metsäammattilainen. Tärkeää on, että metsänomistaja ottaa kuvia, jotka edustavat hyvin kyseistä metsä­ kuviota. Lisäksi kuvat on syytä ottaa mah­ dollisimman hyvässä valaistuksessa, eikä esimerkiksi iltahämärässä.” Metsikkökuvat otetaan kuvion reunalta keskelle päin, jottei kuvaan tule viereisen kuvion puita. Lisäksi kuvat pitää ottaa riit­ tävän etäältä toisistaan, jottei kuviin tule samoja puita. Vaikka jokainen otettu kuva tarkentaa arvioin tulosta, luotettava tulos saadaan jo 5–10 kuvalla. Näin esimerkiksi hehtaarin suuruisen alueen mittaamiseen kuluu vain muutamia minuutteja. Kainulainen sanoo, että kuvia voi ottaa, vaikka metsässä ei olisi verkkoyhteyttä. 28 |

metsä groupin viesti

PUUSTOTIEDOT

KÄNNYKÄLLÄ ”Puustotietojen laskeminen vaatii kuiten­ kin verkkoyhteyden – tietojen käsittely tapahtuu heti, kun älylaite on taas verkossa. Jos metsässä on verkkoyhteys, mittauksen tulosta ja laatua voi seurata sen edetessä.” Näin helposti se käy

Sen jälkeen kun metsänomistaja on saa­ punut kuviolle, jonka tiedot hän haluaa päivittää, hän valitsee Metsäverkkomobiilissa kyseisen kuvion, avaa Tres­ tima-toiminnon ja ottaa valokuvia. Toi­ minto ohjaa käyttäjää, jotta kuvia tulee riittävästi mittausta varten. Kuvat lähtevät automaattisesti Tres­ timan pilvipalvelimelle, jonka kautta

ne käsitellään niin sanotun konenäön ja tarvittaessa ihmisen yhteistyönä. Näin varmistetaan, että mittaustulokset ovat luotettavia myös poikkeavissa kuvanotto­ tilanteissa. Trestiman palvelusta saapuneen ra­ portin tiedot aukeavat mobiilisovelluksen näytölle, ja käyttäjä voi tässä vaiheessa ver­ rata alkuperäisiä puustotietoja ja Trestiman tietoja ja päättää päivittääkö kuviotiedot. Päivityksen jälkeen kuviotiedot päivittyvät myös Metsäverkon metsäsuunnitelmalle. ”Trestima tunnistaa puulajit ja laskee runkojen pituudet ja läpimitat. Tietojen perusteella Metsäverkkoon saadaan puulajeittain laskelmat esimerkiksi siitä, kuinka


Metsäalan paras mobiilisovellus

Mobiisovellus on maksuton palvelu

Älylaitteiden sovelluskauppojen asiakkaat ovat antaneet Metsäverkko-mobiilille ja sen käytettävyydelle hyviä arvioita. Helmikuun alussa se sai esimerkiksi Androidjärjestelmän käyttäjiltä arvosanakseen 4,4, kun maksimi on 5.

VOIT LADATA Metsäverkko-mobiilin äly-

laitteeseesi – kännykkään ja tablettiin – jos metsäsuunnitelmasi tai metsä­ varatietosi on ladattu palveluun. Lisäksi jäsentietosi pitää olla ajan tasalla ja sisältää myös henkilötunnuksesi. Kun asennat sovellusta älylaitteellesi, sinulta kysytään verkkopankkitunnuksia. METSÄVERKKO-MOBIILI toimii maastossa myös ilman verkkoyhteyttä. Mobiilisovelluksesta on sinulle hyötyä, hoidatpa metsäasioitasi etänä tai poikkeat palstallasi päivittäin. Sovellus hyödyntää puhelimesi gps-paikanninta. Sen ansiosta voit metsäpalstallasi suunnistaa kuviolta toiselle, esimerkiksi käydä katsomassa kiireelliset työt, lisätä muistiinpanon tai valokuvan tiettyyn palstasi kohtaan. VOIT KATSELLA mobiilisovelluksella metsätilasi karttoja ja ilmakuvia, selata kuviotietoja, käydä läpi metsäsuunnitelmassa ehdotettuja toimenpiteitä. Voit myös kuitata erilaisia metsätöitä tehdyksi, jolloin kuvion puustotiedot päivittyvät. METSÄSSÄ LIIKKUESSASI voit poimia vaikka ilman verkkoyhteyttä tietoja tarjouspyyntöä varten, ja lähettää sen omalle metsäasiantuntijallesi Metsäverkko-internetpalvelun kautta. Jos älylaitteesi käyttää Android-käyttöjärjestelmää, voit päivittää puustotietoja Trestima-toiminnon avulla. Päivitykseen riittää muutama kuva per hehtaari, ja maksat vain kuvista – euron kappaleelta.

VOI PÄIVITTÄÄ

KUVAAMALLA monta kuutiota tukki- ja kuitupuuta heh­ taarilla on”, Kainulainen sanoo.

Metsäverkossa, missä ne ovat pysyvästi jäsenen nähtävillä.”

Mahdollisuus nopeaan kauppaan

Vain kuvat maksavat

”Trestiman avulla Metsäverkossa olevien metsäsuunnitelmatietojen päivitys on helppoa ja nopeaa. Omistajajäsenen voi metsässä liikkuessaan päivittää metsä­ kuvioiden tiedot ja valmistella sähköisen tarjouspyynnön puukaupasta tai metsän­ hoitotöistä vaikka saman tien”, Kainulai­ nen sanoo. ”Vielä toistaiseksi tarjouspyyntöä ei voi lähettää mobiilisovelluksella, vaan se tehdään tietokoneyhteydellä. Tresti­ man laskelmat tallentuvat kuviotietoihin

Kainulainen kertoo, että Trestimatoiminto on ollut joulukuusta lähtien tarjolla Android-käyttöjärjestelmässä. ”Metsäverkko-mobiili on omistajajäsenille maksuton sovellus. Trestima-toiminnon osalta veloitamme kuvista euron kappale, joten tietojen päivitys on metsänomista­ jalle hyvin edullista.” Käy katsomassa Metsäverkko-mobiilin käyttöohjeista, miten Trestimaa käytetään: www.metsaforest.com Asiakasedut Mobiilisovellus.

Jäsenpalvelupäällikkö Olli Kainulainen sanoo, että Trestiman käyttö on iso harppaus eteenpäin puusto­ tietojen arvioinnissa.


JÄSENET Teksti Sirkku Vanhatalo Kuva Seppo Samuli

ASIAKKAIDEMME MIELESTÄ TYÖMME LAATU ON EDELLEEN KOHONNUT Keräämme reaaliaikaista palautetta kaikista tilanteista, joissa ­kohtaamme asiakkaitamme. Viime vuoden aikana saamamme palaute kehittyi edelleen hyvään suuntaan.

A

siakaspalautetta mitataan muun muassa puukaupasta ja palvelumyynnistä, korjuusta, metsänhoi­ totöistä, asiakaspalve­ luryhmän toiminnasta ja verkkosivuistamme. Metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaille lähetetään oma kysely. Viime vuonna mielipiteitä kysyt­ tiin sähköpostilla, tekstiviesteillä ja myös perinteisillä postikirjeillä. ”Kahden vuoden ajan asiakaskokemusta on selvitetty myös uudella tavalla kysy­ mällä, miten valmiita asiakkaamme ovat suosittelemaan meitä muillekin metsän­ omistajille. Puunoston ja palvelumyynnin suositteluluku nousi yli 10 prosenttia ja jo korkealla olleen korjuunkin luku nousi vii­ tisen prosenttia”, jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen esittelee tuloksia. Metsänhoitopalvelujen suositteluluku laski hivenen edellisvuodesta. Jumppanen kertoo, että luvussa näkyy viime vuonna käyttöön otetut uudet tietojärjestelmät, joiden käyttöönotossa oli haasteita. ”Nyt lastentaudit on saatu kitkettyä pois.” ”Kun metsänhoidon teknistä laatua kysyttiin erilaisista asioista perinteisellä 1–5-asteikolla, saimme historian korkeim­ mat arvosanat. Kokonaisarvosana oli

Avoimessa palautteessa Metsäverkko saa kiitosta. melkoisen hyvänä pidettävä 4,12. Esimer­ kiksi maanmuokkauksen laatu oli noussut lukuun 4,1 ja viljelytyön laatu neljästä 4,2:een. Myös raivaussahatyö arvioitiin 4,2:n arvoiseksi.” Myös muilta osa-alueilta kysyttiin palautetta perinteisellä kyselyllä. ”Yhteys­ henkilöön liittyvät arvosanat ovat varsin korkeita: asiantuntevuus, palvelualttius ja tavoittaminen saavat arviot 4,4–4,5. Ilah­ duttavasti oli noussut asiakkaidemme arvio yhteyshenkilön valmistautumisesta tapaa­ miseen, sen osalta numero nousi 4,3:een”, Jumppanen poimii lukuja. Korjuusta kysytään arviota puutavaran mittauksesta ja katkonnasta, korjuujäl­jestä ja sen autokuljetuksesta. Korjuun ­kokonaisarvosanaksi viime vuodelta ­ tuli 4,2. Kehittämiskohteitakin löytyy

Kyselyiden palautteet kerrotaan toimi­ henkilöille ja yrittäjille. Niitä käydään

”ODOTTELEN EDELLEEN VASTAUSTA TARJOUSPYYNTÖÖNI…” 30 |

metsä groupin viesti

”METSÄVERKKO ON KÄTEVÄ! KAUPAT SYNTYIVÄT NOPEASTI.”

läpi säännöllisesti, vähintään neljännes­ vuosittain. Reaaliaikainen palautejärjes­ telmä tekee mahdolliseksi sen, että ongel­ miin pystytään tarvittaessa puuttumaan välittömästi. Tuloksia käsitellään eri yhteyksissä­– kokouksissa ja henkilöstön kehitys­keskusteluissa – aivan samalla tavalla kuin muutakin operatiivista toimintaa. ”Kaiken toimintamme pitää toteutua jatkuvan pa­ rantamisen periaatteella.” ”Viimevuotisissa kyselyissä ei noussut esiin yhtä tiettyä kehittämiskohtaa, joka toistuisi. Negatiivistä palautetta kertyy lähinnä silloin, kun toimihenkilö, yrittäjä tai kuljettaja toimii toisin kuin yhteiset toi­ mintaohjeemme edellyttävät”, Jumppanen kertoo.


Risuja on kertynyt siitä, etteivät kaikki metsänomistajat ole saaneet vasta­ usta tarjouspyyntöönsä. Tähän asiaan on nyt kiinnitetty huomiota. ”Palvelulupauksemme mukaisesti metsäasiantuntijan pitää antaa vastaus tar­ jouspyyntöön viikon eli viiden työpäivän kuluessa. Olemme painottaneet sitä, että vastaus pitää aina antaa kaikissa tilanteissa. Jos esimerkiksi metsänomis­ tajan tarjoamalle leimikolle ei juuri sillä hetkellä ole kysyntää, se pitää rohjeta sanoa avoimesti ja kertoa, millainen tilanne on muiden leimikoiden osalta.” Jumppasen mukaan tänä vuonna kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että saatujen tulosten hajontaa saadaan pienennettyä. ”On erittäin tärkeää, että asiakkaamme saavat mahdollisimman samantasoista palvelua kaikkialla maassa.”

”BIOTUOTETEHDASINVESTOINTI ON HUIPPUJUTTU!”

Vastausten saaminen tärkeää

Palautteen keräämisessä siirrytään yhä enemmän sähköpostin käyttöön, jolloin postikirjekyselyjen määrä vastaavasti vähenee. ”Siksi on tärkeää, että asiakkaidemme sähköpostiosoitteet ovat jäsentiedoissamme ajan tasalla. Näin saamme nopeasti perille myös esimerkiksi ajankohtaisen markkinakatsauksen ja palveluitamme koskevat viestimme.” Uutta on se, että tänä vuonna kyselyitä tehdään myös puhelimitse, jotta sel­ ville saadaan pelkkiä numeroita syvällisempää tietoa. Jumppanen odottaa, että näin saadaan uudenlaista tietoa asiakaspalvelun kehittämistyöhön. ”Asiakastyytyväisyyden parantamiseksi lisäämme tänä vuonna edelleen läpinäkyvyyttä palvelujamme käyttävien metsänomistajien suuntaan. Halu­ amme parantaa avoimuutta ja raportoimme enemmän tekemistämme töistä. Meillä ei ole mitään salattavaa siinä, mitä teemme asiakkaidemme omista­ missa metsissä.” ”Viimevuotiset tulokset perustuvat yhteensä lähes 10 000 vastaukseen. Haluamme olla omistaja­jäsentemme paras kumppani kaikissa metsäasioissa ja toivomme metsänomistajien vastaavan aktiivisesti kyselyihimme.” ”Kaikenlainen muukin palaute on toki tervetullutta, ja sitä voi antaa kas­ vokkain toimihenkilöillemme. Meille voi toki myös soittaa”, Jumppanen kan­ nustaa.

”PUUN HINTA VOISI KYLLÄ OLLA KORKEAMPIKIN.”

”YHTEYSHENKILÖ ON TOSI AMMATTILAINEN. LUOTAN HÄNEN OSAAMISEENSA.”

Jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen kertoo, että tänä vuonna palautetta kerätään myös puhelimitse haastattelemalla.

”OLIPA HYVIN TEHTY HARVENNUS.”

Katso sivulta 9, kuka oli onnekkain palautteen antajien kesken suoritetussa arvonnassa.

Onhan meillä sähköpostiosoitteesi? PALAUTEKYSELYIDEN lisäksi lähetämme

sähköpostilla asiakkaillemme ajankohtaista tietoa toiminnastamme. Ilmoita tai päivitä sähköpostiosoitteesi lähettämällä se asiakaspalveluumme: jasenpalvelut@metsagroup.com. Kirjoita viestiisi myös koko nimesi ja postiosoitteesi. Jäsennumeron lisääminen viestiin helpottaa työtämme, löydät sen esimerkiksi tämän lehden takakannen osoitekentästä. Meillä pitää olla jäsentiedoissa sähköpostiosoitteesi myös siksi, että voit rekisteröityä pankkitunnuksillasi Metsäverkkopalveluumme.

metsä groupin viesti

| 31


LEENA MÖRTTINEN VUONNA 1967 syntynyt kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden tohtori Kärkölästä PERHEYRITYSTEN LIITON

toimitusjohtaja METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN

hallituksen jäsen 1.1.2016 alkaen HARRASTAA metsässä liikkumista,

metsänhoitoa, metsästystä, lukemista, elokuvia ja musisointia

METSÄ ON UPEA OMAISUUSMUOTO


HENKILÖ Teksti Sirkku Vanhatalo Kuva Seppo Samuli

Leena Mörttisen mielestä metsä hoitaa sielua ja ruumista. Toki hän näkee metsän myös resurssina ja sijoitusomaisuutena. Mörttinen aloitti vuodenvaihteessa Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen jäsenenä.

V

iime vuosikymme­ nellä Leena Mörtti­ nen yllätti vanhem­ pansa ostamalta heiltä Päijät-Hämeessä sijait­ sevan lapsuuden koti­ talonsa. ”En itsekään opiskelemaan lähtiessäni kuvitellut, että palaisin Kärkölään asumaan. Nyt meistä on puolisoni Jaakko Salmisen kanssa tul­ lut todellisia elämäntapaintiaaneja.” ”Olemme sopeutuneet mainiosti met­ sätilallisen elämäämme keskellä naapu­ rustossa harjoitettavaa maatalouden arkea. Pitkä työmatka Helsinkiin on uhraus valit­ semallemme elämäntavalle.” Kotitilan pellot myytiin pikkuserkulle, mutta 15 hehtaarin lähimetsä jäi Mörtti­ selle. Aiemmin 1990-luvulla hän osti puo­ lisonsa kanssa 70 hehtaaria metsää Kuusa­ mosta. Ajatus lisämetsän hankinnasta on usein mielessä. ”Pyrin hoitamaan metsää itse niin paljon kuin ehdin. Olen intohimoinen raivaussahan käyttäjä, ja on upeaa seurata, miten metsä riemastuu kasvuun, kun se saa lisää tilaa ja valoa.” Talouden tutkiminen kiinnostavaa

Mörttinen lähti Kärkölästä opiskele­ maan kansantaloutta, ensin hänestä tuli kauppatieteiden maisteri ja myöhemmin valtiotieteen tohtori. ”Jäin aluksi tutki­ jaksi Helsingin yliopistoon, mutta rahan luonti ja sen käyttäytyminen alkoivat kiinnostaa ja siirryin Suomen Pankkiin rahoitusmarkkinaosastolle.” Ekonomistin ura vei Mörttisen vuonna 2002 Euroopan keskuspankin palveluk­ seen, minkä jälkeen hän oli kuusi vuotta Nordeassa erilaisissa johtotehtävissä. ”Mi­ nusta tuli matkan varrella jonkinlainen taloussaarnaaja”, Mörttinen naurahtaa. ”Taloustieteissä matemaattisen mallin­ nuksen välineitä käytetään apuna mielen­ kiintoisella tavalla ihmisen käyttäytymisen ymmärryksessä, vaikkei matematiikalla kaikkia käyttäytymisilmiöitä voikaan se­ littää. Tykkään analysoida taloutta ja etsiä uusia asioita ja näkökulmia sekä esitelmöidä niistä muillekin.” Perheyritysten liitto on tietopankki

Ennen nykyistä työtään Perheyritysten lii­ ton toimitusjohtajana Mörttinen oli töissä

Elinkeinoelämän keskusliitossa. Hän kuvailee ensimmäistä vuottaan Perheyri­ tysten liitossa erittäin mielenkiintoiseksi. ”Liitto pitää sisällään valtavan määrän tietoa ja osaamista, jota pyrimme jaka­ maan yhteisön sisällä. Liitossa on noin 450 jäsentä. Jäsenyritysten keskimääräinen lii­ kevaihto on 70 miljoonaa euroa.” ”On palkitsevaa työskennellä suomalais­ ten yritysten kanssa, saada näkymä niiden ’omaan pääomaan’ – upeisiin omistajiin, jotka ottavat riskejä ja kantavat niistä vas­ tuun omalla työllään ja varallisuudellaan. Jos kenelläkään ei olisi Suomessa varaa laittaa itseään näin likoon, tulevaisuus ja työllisyysnäkymät jäisivät tavattoman har­ maiksi.” ”Terve yrittämisen ympäristö on synnyt­ tää kasvua. Siihen kuuluvat myös erilaiset tutkimus- ja innovaatiojärjestelmät ja -lai­ tokset. Suomen tulevaisuuden pelastaa kyky tuottaa uutta osaamista. Siksi yritysmaail­ man yhteistyö yliopistojen ja ammattikor­ keakoulujen kanssa on erittäin tärkeää.” Metsä Groupin tuloslukuja ­ kelpaa lukea

”Kun kuulin Metsä Groupin suunnitel­ mista rakentaa biotuotetehdas, ekono­ mistina ajattelin ensimmäisenä: Mah­ tavaa, joku uskaltaa investoida ja vielä isosti!”, Mörttinen kertoo. ”Sittemmin olen tutustunut investoinnin taustalla oleviin visioihin, jotka vaikuttavat hyvin uskottavilta.” Erityisen kiinnos­ tuneena Mörttinen seuraa, millainen ekosysteemi biotuo­ tetehtaan ympärille syntyy. ”Optimistina tietenkin uskon, että olemme yrittäjäkan­ saa, joka käyttää hyväkseen uuden tehtaan tarjoamat mahdollisuudet. Selvää on, että biomassa on tulevaisuuden raaka-aine mo­ niin erilaisiin käyttötarkoituksiin.” Kun Mörttiselle tarjoutui paikka hallitukseen, hän oli toki selvillä Metsä Groupin viimeisten vuosien taipaleesta. Hänen mielestään se on erityisen hieno. ”Kun tietää, millaisessa talouskurimuksessa Euroopassa on eletty viimeinen vuosikym­ men, Metsä Groupin kaltaisten, menoaan

kaiken tuon keskellä parantaneiden yritys­ ten seuraaminen on kiehtovaa. Konsernin tuloslukuja on mukava lukea.” ”Menestyvällä yrityksellä on oltava selkeä strategia ja visio, jotka kantavat sitä vaihtelevien syklien ylitse. Pitää nähdä mahdollisimman kauas ja aistia tulevat megatrendit hyvissä ajoin ennen kuin ne virtaavat ylitsemme.” ”Metsä Groupissa on nähty monia muita aiemmin esimerkiksi se, miten digi­ talisaatio vaikuttaa paperin ja kartongin kulutukseen. Odotankin kiinnostuneena, että pääsen hallituksessa pohtimaan tu­ levaisuuden megatrendien muutosten vaikutuksia strategiaan ja seuraamaan sen toteuttamista.” Maalla irti arjesta

Leena Mörttisellä on koko ajan monta rautaa tulessa. Kärkölän rauha ja siellä oma metsä tuovat vastapainoa työn hek­ tisyydelle. Siellä työminä voi rentoutua. ”Myös jokasyksyinen metsästys­ viikkomme Kuusamossa on todellista laatuaikaa. Samalla kierrämme koko met­ sämme tutkien, miten se on lyhyessä ajassa muuttunut. Erityisesti nuori metsä on joka kerralla erilainen – sitä hämmästelen jatkuvasti.” ”Kuusamossa kaksi beagleamme pääsee metsästämään jäniksiä riemukkaammin kuin kotimetsässämme. Kärkölän mail­ lamme on vahva rusakkokanta, ja olemme rauhoitta­ neet valkoisen jänik­ sen vapaaehtoisesti sen kannan pienene­ misen takia. Koirille tätä asiaa on ollut jokseenkin hankala selittää”, Mörttinen naurahtaa. ”Ne kun nauttivat valkoisen ajosta enemmän kuin rusakon.” Mörttinen irrottautuu arjesta myös kat­ somalla elokuvia, varsinkin kauhuleffojen katseleminen on hänelle tapa purkaa stres­ siä. Lisäksi hän musisoi miehensä kanssa. ”Jaakko soittaa kitaraa, ja hän on oi­ keasti hyvä. Minä soitan bassoa ja laulan. Esiinnymme toisinaan tuttaviemme iloksi – tai kauhuksi. Käymme yhdessä myös mu­ siikki- ja elokuvafestivaaleilla.”

”Terve yrittämisen ympäristö synnyttää kasvua.”

metsä groupin viesti

| 33


METSÄT Teksti Sami Karppinen, Kuvat Erkki Oksanen, Luonnonvarakeskus ja Seppo Samuli

PEFC-metsäsertifioinnin kriteerit uudistuivat Metsänomistajan kannalta näkyvimmät PEFC-metsä­serti­fioinnin kriteerimuutokset liittyvät säästöpuihin sekä v ­ esistöjen ja soiden suojavyöhykkeisiin.

V

uodesta 2000 saakka Suomessa laajasti käytössä ollut pefcmetsäsertifi­ointi on osoittautunut erittäin toimi­vaksi työkaluksi. Metsä Groupin ympä­ ristöpäällikkö Janne Soimasuon mukaan pefc-sertifiointi on erinomainen mene­kin­ edistäjä metsä­teollisuustuotteillemme. pefcmerkki toimii maailmalla laatu­takuuna. ”Metsäsertifiointi kertoo suomalaisten metsäteollisuustuotteiden ostajille, että meillä asiat metsässä hoidetaan hyvin ja ympäristöasiat huomioon ottaen.” Noin 90 prosenttia suomalaisista talousmetsistä on pefc-sertifioitua. Ko­ timaisen puun menekin varmistamiseksi on Soimasuon mukaan tärkeää, että met­ sänomistajat ovat myös tulevaisuudessa mukana sertifioinnissa. 34 |

metsä groupin viesti

”Metsäsertifioinnin kriteereissä kitey­ tyvät hyvän metsän- ja luonnonhoidon parhaat käytännöt. Kun metsänomistaja on mukana sertifioinnissa, hän voi olla varma, että hänen metsiään hoidetaan näiden kes­ tävien periaatteiden mukaan.” Auditoinnit uusien kriteerien pohjalta

pefc-sertifioinnin avulla on seurattu aktii­ visesti metsä­luonnossa ja metsätalouden toimintaympäristössä tapahtuvia muutok­ sia. pefc-sertifioinnin kriteerien uudistus­ työ on tehty näiden tietojen pohjalta. ”Uudet kriteerit otettiin käyttöön vuoden 2016 alussa, ja ne ovat käytössä jo tämän vuoden auditoinneissa”, Soimasuo kertoo. Kaikki kriteerit uudistuivat jossain määrin, ja niiden määrä nousi 32:een. Ko­ konaan uusina mukaan tulivat kriteerit:

metsänhoitotöiden laadun varmistaminen, metsien roskaamiskielto, muinaisjäännösten säilyttäminen ja metsänkäyttöilmoitus. ”Osa kriteereistä on meille suoma­ laisille itsestään selviä. Mutta kriteereitä tarkastellaan eri puolilla maailmaa, joten esimerkiksi metsänkäyttöilmoituksen mer­ kitys nostettiin näkyvämmin esille omana kriteerinään.” Lahopuujatkumo turvataan säästöpuilla

Uusien kriteereiden mukaan uudistus­ hakkuussa rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään kymmenen senttimetrin pak­ suisia säästöpuita pitää nyt jättää vähin­ tään kymmenen kappaletta hehtaarille aiemman viiden kappaleen sijaan. Sääs­ töpuiden määrä on leimikkokohtainen, ja ne voidaan keskittää metsäluonnon kan­ nalta parhaiten soveltuvaan paikkaan.


Uusien kriteerien mukaan vesistöjen suojavyöhykkeiden leveys pitää olla vähintään 5 ­ –10 metriä. Hakkuissa ne säilytetään peitteisinä eli mahdollinen pensaskerros ja alle seitsemän sentin läpimittainen pienpuusto säästetään.

Olethan mukana PEFC-sertifioinnissa! ALUEELLISIA PEFC-ryhmäsertifikaatteja ­

hallinnoivan Kestävän Metsätalouden Yhdistyksen (KMY) sertifiointiasiamies ­ Aija Rahikainen kannustaa metsänomistajia varmistamaan, että omat metsätilat ovat pefc-sertifioinnin piirissä. ”Metsänhoitoyhdistysten jäsenet ovat mukana sertifioinnissa, ellei metsänomistaja itse ole sertifioinnista irtisanoutunut. Jos metsänomistaja ei ole metsänhoito­ yhdistyksen jäsen, hän voi liittyä ryhmäserti­ fi­ointiin esimerkiksi KMY:n jäseninä olevien

puunhankinta- tai metsäpalveluorganisaatioiden kautta tai ilmoittautumalla suoraan yhdistyksellemme”, Rahikainen selventää. pefc-sertifiointiin voi liittää joko kaikki tai vain osan metsätiloistaan. ”KMY julkaisee kevään aikana kyselysovelluksen, jossa voi kiinteistötunnuksen avulla selvittää, kuuluuko tila alueellisen pefc-ryhmäsertifioinnin piiriin. Käyttöömme on tulossa myös sähköinen liittymislomake”, Rahikainen lupaa. KMY:n kautta pefc-sertifiointiin osallistuminen maksaa metsänomistajalle ­50 euroa (+ alv 24 %). Maksu on metsänomistajakohtainen, eli sillä saa kaikki metsä­tilansa sertifioinnin piiriin viideksi vuodeksi edellyttäen pefc-vaatimusten noudattamista.

Omistajajäsenet maksutta mukaan Metsä Group tarjoaa Metsäliitto Osuuskunnan jäsenille mahdollisuuden osallistua pefc-sertifiointiin maksutta. ”Asia on erittäin tärkeä, joten haluamme tarjota tämän palvelun jäsenetuna. Osallistuminen onnistuu ottamalla yhteyttä omaan metsäasiantuntijaan tai täyttämällä lomake verkkosivuillamme”, Janne Soimasuo sanoo. www.metsaforest.com Asiakasedut Ilmoittaudu pefc-sertifiointiin Alueellisia pefc-ryhmäsertifikaatteja hallinnoivan yhdistyksen sertifiointiasiamies Aija Rahikainen sanoo, että metsänomistaja voi liittää pefc-sertifiointiin joko kaikki metsä­tilansa tai vain osan niistä.

”Säästöpuiden avulla pyritään varmis­ tamaan, että talousmetsissä säilyy niin sanottu lahopuujatkumo, joka on osoit­ tautunut todella tärkeäksi etenkin monien hyönteis- ja sienilajien kannalta. Uutta on se, että säästöpuut otetaan huomioon myös kasvatushakkuissa.” Huomio vesistöjen ja soiden suojavyöhykkeisiin

Vesistöjen suojavyöhykkeiden leveydeksi kriteereissä määritellään vähintään 5–10 metriä, ja ne toteutetaan ottaen huo­ mioon rannan kasvillisuus ja maaston muoto. ”Hakkuissa vesistöjen suoja­ vyöhykkeet säilytetään peitteisinä eli pensaskerros ja alle seitsemän sentin

läpimittainen pienpuusto säästetään”, Soimasuo kuvailee. Suojavyöhykkeillä sidotaan metsä­ talouden toimenpiteistä aiheutuvaa vesistöjen kiintoaine- ja ravinnekuormi­ tusta. ”­ Tämän vuoksi suojavyöhykkeillä ei tehdä maanmuokkausta, kantojen korjuuta tai kemiallista torjuntaa kasvin­ suojeluaineilla.” Uusien kriteereiden myötä myös luon­ nontilaisten tai ennallistumaan jätettävien puuntuotannollisesti vähätuottoisten tur­ vemaiden reunoille jätetään 5–10 metrin levyinen peitteinen suojakaista. ”Nämä vaihettumisvyöhykkeet ovat usein riistan kannalta tärkeitä elinympäris­ töjä”, Soimasuo taustoittaa.

Vesistöjen suojavyöhykkeen on oltava vähintään 5–10 metriä.

Säästöpuita pitää jättää vähintään kymmenen kappaletta hehtaarille, ja ne voidaan keskittää metsäluonnon kannalta parhaiten soveltuvaan paikkaan. metsä groupin viesti

| 35


METSÄT Teksti Sirkku Vanhatalo Kuvitus Kanerva Karpo

TAIMITURVA VARMISTAA UUDEN METSÄN KASVUUNLÄHDÖN REHEVIMMILLÄ MAILLA voi olla syytä tehdä heinäntorjuntaa, ja lähes jokaisessa taimikossa tarvitaan varhaisperkaus. Näistä hoitotöistä ilmoitetaan metsänomistajalle etukäteen, ja niiden toteuttamiselle annetaan hintatakuu. Hintatakuu tarkoittaa sitä, että heinäntorjunnan ja varhaisperkauksen laskutuksessa käytetään alinta Metsä Groupin kyseisellä alueella toteutusvuonna vastaavilla työmailla toteutunutta hintatasoa.

Koska vastuu taimikosta on Metsä Groupilla, teemme hoitotyöt itse. Jos ­metsänomistaja ei halua teettää ­ehdottamiamme töitä, Taimiturva-­ sopimus purkautuu. Metsänomistaja saa raportin tekemistämme hoitotöistä. Esimerkiksi v­arhaisperkauksesta hän saa tiedon muun muassa jäävän puuston tihey­­­destä ­sekä puulajeittain läpimitta- ja pituus­tiedot.

KUN TAIMIKKO on vakiintunut noin 1,3 metrin pituiseksi, osuutemme päättyy ja metsänomistaja saa loppuraportin palvelustamme.

TAIMIKON LUOVUTUS 2024 ISTUTUSTA SEURAAVANA vuonna teemme uudistustarkistuksen ja kartoitamme taimikon varhaishoidon tarpeen ja mahdollisten hoitotöiden ajankohdan. Jos uudistustarkistuksessa havaitaan, etteivät Taimiturva-sopimuksen mukaiset ehdot taimikon osalta täyty, teemme täydennysistutuksen, joka on metsänomistajalle ilmainen.

VARHAISPERKAUS 2022 MAHD. HEINÄNTORJUNTA 2018–2019 TAIMIKON TARKISTUS 2018 ISTUTUS KEVÄÄLLÄ 2017

ISTUTTAMAMME TAIMET ovat

ensiluokkaisia, valikoidusta kotimaisesta siemenmateriaalista kasvatettuja taimia. Istuttajat osaavat tehdä työnsä niin, että taimi pääsee aloittamaan kasvunsa oikeassa syvyydessä keskellä mätästä.

36 |

metsä groupin viesti

MAANMUOKKAUS SYKSYLLÄ 2016 HAKKUU KESÄLLÄ 2016

MAANMUOKKAUKSEEN erikoistuneet

sopimusyrittäjämme muokkaavat uudistusalan. Maanmuokkaus vaikuttaa metsikön kehitykseen ja taloudelliseen kannattavuuteen pitkälle tulevaisuuteen. Ammattilaisemme osaavat valita oikean muokkaus­ menetelmän ja -ajankohdan.

Käytämme useimmiten kääntö­ mätästystä, jolloin taimi saa ravinteikkaan kasvualustan ja etumatkaa heinittymistä vastaan. Myös vesakkoa syntyy vähemmän, kun maanpintaa rikotaan vain mät­ tään kohdalta.


Taimiturva on ainutlaatuinen palvelu maassamme. Se varmistaa, että uusi metsä alkaa tuottaa alusta lähtien. Lopputuloksena on hyvässä kasvussa oleva taimikko – helposti ja ilman riskejä.

M

etsä Groupin omistaja­jäsenille metsänuudistami­ nen on vaivatonta. Uudistushakkuun yhteyteen voi kans­ samme sopia Tai­ miturvasta, minkä jälkeen vastuu uuden metsän alkutaipaleen onnistumisesta siirtyy kokonaan meille. Takaamme tälle metsänkierron tärkeimmälle vaiheelle ammattimaisen toteutuksen. Hoidettu taimikko nostaa metsätilan ar­ voa – huonoista taimikoista aiheutuu met­ sänomistajille merkittäviä tappiota. Oikein tehty taimikonhoito takaa enemmän tuloja jo ensiharvennuksesta. Teemme työt hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti ja seuraamme oman laadunvalvontajärjestel­ mässämme kautta töiden toteutusta.

Olemme ottaneet Taimiturvan piiriin tuleville taimikoille metsävakuutuksen Pohjola Vakuutus Oy:stä. Se korvaa muun muassa lumi-, metsäpalo-, myrsky-, myyrä- ja hyönteistuhot. Hirvituhokor­ vauksen metsänomistaja saa edelleen valtiolta. Jos metsänomistaja tilaa hirviva­ hingon jälkeisen täydennys- tai uudelleen­ viljelyn meiltä, Taimiturvan voimassaolo jatkuu. Taimiturva on tarjolla kaikille omis­ tajajäsenille, jotka haluavat varmistaa uu­ den metsänsä kehityksen vuosiksi eteen­ päin. Se sopii erityisen hyvin kiireisille tai muualla kuin metsänsä sijaintipaikka­ kunnalla asuville metsänomistajille, joilla ei ole mahdollisuutta huolehtia taimik­ konsa alkutaipaleesta. Metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaat saavat vastaavan­ tasoisen palvelun sopimuksensa turvin.

Metsänomistajan ei välttämättä tar­ vitse käydä uudistusalueella lainkaan – me huolehdimme kaikesta hänen puolestaan. ­Vaalimme taimikkoa siihen saakka, kun­ nes se on vakiintunut noin 1,3:n metrin pituiseksi.

Hyödynnä Taimiturva­ tarjouksemme! Saat 30 euron hehtaarialennuksen, ­ kun tilaat meiltä Taimiturva-palvelun 31. ­toukokuuta 2016 mennessä! Lue lisää palvelusta ja sen hinnoittelusta ­­ www.metsa­forest.com Metsänhoito ­Taimiturva. Taimiturva-kohteen ­minimikoko on yksi hehtaari.

1,3 metriä

2016

2017

2018

2018–2019

2022

2024

VIITTEELLINEN ESIMERKKIAIKATAULU

Tämä kuvitus on aikataulutukseltaan suuntaa-antava varsinkin sopimus­ kauden loppuosalta, sillä taimikoiden kasvunopeuteen vaikuttaa muun muassa kasvupaikan viljavuus. Taimikko on sopimuksen mukaan luovutuskunnossa, kun sen keskipituus on 1,3 metriä. metsä groupin viesti

| 37


Talousmetsän luonnonhoito

TURVAA LAJISTON MONIMUOTOISUUDEN

Uhanalaisten metsälajien ensisijaiset elinympäristöt UHANALAISILLA METSÄLAJEILLA on tiukat elin­ympäristövaatimukset. Noin puolet niistä elää ­lehdoissa ja harjuilla. Metsä Group on yhteistyössä WWF Suomen kanssa järjestänyt henkilöstölleen koulutusta talousmetsälehtojen ja -paahderinteiden luonnonhoidosta.

9% 8%

47 %

22 % 14 %

Lehdot Lähde: Suomen lajien uhan­ alaisuus – Punainen kirja 2010

Paahderinteet

Kangasmetsät

Vanhat metsät

Muut elinympäristöt


TALOUSMETSÄN LUONNONHOITO Teksti Armi Purhonen, ympäristöpäällikkö Kuvat Krista Kimmo ja Erkki Oksanen, Luonnonvarakeskus

Monimuotoinen metsä on vaalimisen arvoinen rikkaus. Uusi juttusarjamme kertoo, mitä monimuotoisuuden ylläpitämiseksi tehdään päivittäin. Sarjan ensimmäisessä osassa tarkastelemme teemaa metsälajiston näkökulmasta.

S

uomen metsäpintaalasta valtaosa luoki­ tellaan talousmetsäksi, josta eri tasoin suojel­ tujen metsien osuus on 13 prosenttia. Näistä valtaosa on tiukasti suojeltuja. Vaikka suojelualueet ja -ohjel­ mat ovat maailman mittakaavassa katta­ via, myös talousmetsillä on tärkeä rooli monimuotoisuuden turvaamisessa. Suurin osa Suomen metsälajistosta tulee hyvin toimeen normaalissa talousmetsässä, jossa ihmisen vaikutus näkyy selkeästi, mutta toisaalta myös pyrkimys jäljitellä luontoa ja sen prosesseja. Kenties tärkein jäljiteltävä asia ovat puulajit. Kun käytetään kotimaisia, kasvupaikalle soveltuvia puulajeja, taataan jatkumo niistä riippuville lajeille eikä anneta jalansijaa lajeille, jotka eivät luontoomme kuulu. Useimmiten pyritään useamman puu­ lajin sekoitukseen, vaikka metsänviljelyssä käytettäisiin vain yhtä puulajia. Muita puu­ lajeja tulee luontaisen uudistumisen kautta, ja niiden säästäminen sopivassa suhteessa on suositeltavaa jo metsän parhaan kasvun takaamiseksi. Joillekin kasvupaikoille, ku­ ten kuiville mäntykankaille, on kuitenkin luontaisinta juuri yhden puulajin metsä.

Arvokkaat rakennepiirteet tärkeitä

Suomalainen metsä on lajikirjoltaan varsin pieni, kun sitä verrataan lajikirjoltaan run­ saaksi tunnettuihin trooppisiin sademet­ siin, joissa jo yksittäisen puulajin tunnista­ minen voi olla lähes mahdottomuus niiden suuren määrän vuoksi. On arvioitu, että Amazonin sademetsässä pelkkiä puulajeja on 16 000. Meidän pohjoisessa ilmastos­ samme metsien koko lajimäärä nisäkkäistä näkinpartaisleviin jää reiluun 20 000 lajiin. Tosin viime vuosina on perusteellisen tut­ kimuksen tuloksena löydetty niin Suomelle kuin tieteellekin uusia lajeja. Mahdollisimman monimuotoisena säilyäkseen metsälajistomme kaipaa tiet­ tyjä luonnonmetsän elementtejä, joita on pyritty lisäämään talousmetsissä. Niitä kutsutaan metsän arvokkaiksi rakennepiir­ teiksi. Arvokkaista elinympäristöistä nämä poikkeavat siinä, että kyse ei ole niinkään

tietynlaisesta kohteesta, kuten puronvar­ resta tai kalliojyrkänteestä, vaan paikasta riippumattomasta ominaisuudesta. Hiilty­ nyt puu, kuollut puu, vanhat puuyksilöt, lehtipuusekoitus ja puuston kerroksellisuus ovat niille erikoistuneiden lajien kannalta merkityksellisiä ja siksi muodostuneet kä­ sitteeksi arvokas rakennepiirre. Mistä lajien uhanalaisuus johtuu?

Uhanalaisarvioinnit ovat hyvä työkalu tarkasteltaessa Suomen lajiston suojelun tarpeita ja niiden säilymiseksi tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta. Uhan­ alaisuus tarkoittaa riskiä hävitä lajistosta tulevaisuudessa. Sitä arvioidaan kannan­ vaihtelujen ja populaatiokoon perusteella. Osa lajeista on uhanalaisia siksi, että­ ne ovat Suomessa luontaisen levin­neis­ yysalueensa reunalla. Toisilla taas on hyvin tiukat vaatimukset elinympäristölleen, ja menestyäkseen ne vaatisivat kalkkipitoisen maaperän tai säännöllisen metsäpalon. On niitäkin, jotka ovat kärsineet metsien talousmetsäkäytöstä ja sen seurauksena vä­ hentyneestä lahopuusta. Siksi lahopuu on keskeisessä roolissa luonnonhoidossa.   Luonnonhoito kehittyy tietämyksen myötä

täsmennetty hyödyttämään metsäluontoa parhaalla mahdollisella tavalla. Sen sijaan, että uudistusalalla näkisi yksittäisiä mäntyjä sinne tänne jätettynä taipumassa tuulen mukana, näkee erikokoisista ja -lajisista puista koostuvia säästöpuuryhmiä paitsi luontoa, myös maisemaa hyödyttävinä saa­ rekkeina. Säästöpuiden tuomat hyödyt ovat olleet jo havaittavissa lajien uhanalaisarvi­ oinnin tulosten paranemisena.

Lahopuu on tärkeä talousmetsän luonnonhoidossa. Vaikka olemme edistyksellisiä luonnon­ hoidossa, aina löytyy kehitettävää, jotta luonnon monimuotoisuuden säilyminen saadaan varmistettua. Puunkäyttömme lisääntyessä noudatamme jo opittuja, tutkimustietoon pohjautuvia käytäntöjä luonnonhoidossa. Myös seuraava luonnon­ hoitoharppaus on vähintäänkin ponnistus­ vaiheessa, sillä usealla taholla aloitellaan uusia luonnonhoidon kehittämiseen tähtää­ viä hankkeita.

Kun tarkastellaan taaksepäin, talousmet­ sien luonnonhoito näyttäisi edenneen harppauksin, jotka alkoivat 1990-luvulla metsäsertifioinnin kynnyksellä ja jatkui­ vat myöhemmin esimerkiksi METSOohjelman myötä. Toki luonto on aikai­ semminkin otettu huomioon, mutta noin 20 vuotta sit­ ten luonnonhoito tuli laajempaan tie­ toisuuteen. Näkyvin merkki luonnonhoidosta ovat olleet säästö­ puut, joiden avulla voikin tarkastella luonnonhoidon ke­ hitystä ja tulokselli­ suutta. Säästöpuiden puulajia, määrää Hiiltynyt puu, kuollut puu, vanhat puuyksilöt, lehtipuusekoitus ja puusja asettelua on ton kerroksellisuus ovat tärkeitä niihin erikoistuneiden lajien kannalta. metsä groupin viesti

| 39


KEMERA Teksti Juho Rantala, metsänhoitopäällikkö Kuvat Metsä Group

Kemera-tukea maksettiin lähes 58 miljoonaa euroa Metsänomistajille maksettiin viime vuonna kestävän metsätalouden rahoitustukea eli kemera-tukea 57,7 miljoonaa euroa. Kesäkuun alussa uutena työlajina tuen piiriin tullutta taimikon varhais­hoitoa tuettiin 1,7 miljoonalla eurolla eli lähes 11 000 hehtaarin alueella. Näillä näkymin tukiehdot uudistuvat seuraavan kerran jo huhtikuussa.

K

aiotaan muuttaa siten, että juurikäävän torjunnasta tulisi emera-uudistukset aiheuttivat viime velvoittava toimenpide kasvatus- ja uudistushakkuissa vuonna paljon hallinnollista lisätyötä ja osa toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana tuesta jäi käyttämättä, kun Metsäkeskus ei keskisen ja eteläisen Suomen alueilla. Vaikka juurikäävän ehtinyt käsitellä kaikkia uuden kemera-lain mukaisia hakemuksia vuoden loppuun mennessä. Tuet torjuntaa on aiemmin tuettu vain kangasmaiden puun­ korjuussa, niin suunnitteilla oleva velvoite koskisi myös maksetaan kuitenkin tämän vuoden kemera-varoista. turvemaiden kuusikoita. Juurikääpä on pahin metsien Hakemuksia ja toteutusilmoituksia käsitellään Metsä­ keskuksessa saapumisjärjestyksessä. Taimikon varhais­ terveyttä uhkaava sienitauti, ja sen torjunta on viime hoidon ja nuoren metsän hoidon osalta on muistettava, vuosina muuttunut riskikohteilla rutiinitoimenpiteeksi metsien sertifioinnin myötä. että tukihakemus pitää jättää ennen töiden aloitta­ Lisäksi kemera-lakiin sisältyvää terveyslannoituksen mista, mutta työt saa aloittaa heti hakemuksen jättä­ tukea rajataan, ja jatkossa sitä misen jälkeen. saisi vain boorilannoitukseen Sen sijaan toteuttamissuun­ ja suometsien tuhkalannoituk­ nitelman vaativien töiden eli seen. Nuoren metsän hoidon terveyslannoitus-, kunnostus­ tuki on tarkoitus suunnata ojitus- ja metsätiehankkeiden to­ selkeästi liiasta tiheydestä kär­ teutukset voidaan aloittaa vasta sivien nuorten metsien hoitoon. sen jälkeen, kun Metsäkeskus on Kun nykyisin tukikelpoisen hyväksynyt rahoitushakemuk­ kohteen poistuman on oltava sen ja toteuttamissuunnitelman. vähintään tuhat runkoa heh­ Metsäkeskus pyrkii tekemään taarilta ja puuston läpimitan terveyslannoitushankkeiden ra­ hoitotyön jälkeen enintään 16 hoituspäätökset helmikuun puo­ senttimetriä, jatkossa poistu­ liväliin mennessä. Suometsän maa pitäisi olla vähintään 1 500 hoito- ja metsätiehankkeiden runkoa hehtaarilla (Pohjois-Suo­ käsittely käynnistyy Metsäkes­ messa 1 000 runkoa) ja kasva­ kuksessa vasta huhtikuussa. tettavan puuston keskiläpimitan Vaikka uusi kemera on vasta enintään 16 senttimetriä myös otettu käyttöön, hallitus hyväksyi ennen hoitotyötä. jo joulukuussa lakiesityksen, jossa Kun hallituksen asetusta ehdotetaan muutoksia kemera- ja kestävän metsätalouden rahoi­ metsätuholakiin. Muutoksen tuksesta valmistellaan, samalla tavoitteena on sopeuttaa kemeratarkistetaan rahoitettavien tukijärjestelmä hallitusohjelman toimenpiteiden tukitasoja. mukaisiin säästöihin ja turvata Juurikäävän torjunnasta on tulossa riskikohteilla Useimpien töiden kohdalla riittävä rahoitus erityisesti taimi­ pakollinen toimenpide, jonka toteutuksesta säätukitasoon esitetään maltillisia konhoitoon. Lisäksi tavoitteena dettäisiin metsätuholaissa. leikkauksia. Kemera-lain muu­ on yksinkertaistaa ja selkeyttää hallinnollisia menettelyjä ja siten helpottaa sekä tuen haki­ toksen tavoitteena on varmistaa, että tukipäätösten maksamiseen olisi vuosittain riittävästi määrärahoja. joiden että Metsäkeskuksen hallinnollista taakkaa. Uusien tukiehtojen odotetaan astuvan voimaan huhti­ Hallitus ehdottaa, että juurikäävän torjuntaa ei enää kuun alussa. rahoiteta kemera-varoista. Sen sijaan metsätuholakia

40 |

metsä groupin viesti


METSÄALAN AMMATTIKOULUTUS Teksti Sirkku Vanhatalo Kuvat Metsä Group

Suomen metsiin tarvitaan lisää ammattilaisia metsänhoitoon, puunkorjuuseen ja kuljetukseen. Puuhuoltotehtävät työllistävät muun muassa metsureita, metsä­koneenkuljettajia ja -asentajia sekä puutavara-auton kuljettaja. Myös uusien yrittäjien tarve kasvaa.

Metsästä ammatti

M

etsäalan työllisyysnäky­ mät ovat kirkastuneet viime aikojen investointipäätösten seurauksena. ”Metsäteollisuu­ den myötätuuli on pantu merkille. Haki­ jamäärät metsäalan ammattioppiin ovat lisääntyneet, esimerkiksi yhteishaussa kah­ den viimeisen vuoden aikana koulutuk­ seen ensisijaisesti hakeneiden­määrä nousi runsaat 30 prosenttia. Suunta on siis hyvä, muttei vielä riittävä”, metsäopetuksen erityisasiantuntija Karl-Erik Hasa Savon ammatti- ja aikuisopistosta sanoo. Koulutukseen hakeutuminen on juuri nyt ajankohtaista. Yhteishaku ammatil­ lisiin oppilaitoksiin ja lukioihin on me­ nossa, ja se päättyy 15. maaliskuuta. Osoit­ teessa www.opintopolku.fi saa selville, millaista metsäalan koulutusta on tarjolla ja missä alaa voi opiskella. Opinnot ovat hyvin käytännönläheisiä, ja ammatin voi hankkia joustavasti monella eri tavalla.

Alalle aikuisopiskelun kautta

”Peruskoulun ja lukion käyneiden nuor­ ten metsäalan perustutkinnon suoritta­ minen kestää 2–3 vuotta. Koulutuksessa painotetaan entistä enemmän osaamisen

merkitystä, ei niinkään koulutuksen pituutta”, Hasa kertoo. Peruskoulutuksessa saa ammattitaidon lisäksi valmiuksia asiakaspalveluun ja yrit­ täjyyteen. Metsuriksi opiskelevat ryhtyvät usein metsänhoitopalveluja tuottaviksi yrittäjiksi. Myös monet metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajan koulutuksen saaneet siirtyvät yrittäjiksi – useimmiten jatkamaan perheen yritystoimintaa. ”Aikuiskoulutus on tärkeä väylä saada nopeammin uusia ammattilaisia metsään. Aikuisopiskelijalle laaditaan henkilö­ kohtainen opintosuunnitelma aiemman koulutuksen ja työkokemuksen pohjalta. Aikuisopinnot ovat nuorisokoulutusta ly­ hyemmät, ja usein noin vuoden kestävästä jaksosta puolet on työharjoittelua alan yrityksessä. Parhaan opastuksen aikuisopis­ kelusta kiinnostunut saa lähimmästä met­ säoppilaitoksesta.” Jopa 1 000 lisää vuosittain

Hasa kertoo, että puunkorjuun ammatti­ laisia tarvittaisiin lisää vuosittain jopa 1 000 henkilöä. ”Se on useita satoja enemmän kuin heitä tällä hetkellä val­ mistuu.”

Hasa vetää Metsämiesten Säätiön ra­ hoittamaa hanketta, jonka tavoitteena on koota ammatillisen koulutuksen järjestäjät, ammattikorkeakoulut ja yliopistot kehittä­ mään alan koulutusta ja sen markkinointia yhdessä metsäalan toimijoiden kanssa. ”Ratkaisevaa on saada herätettyä nuorten mielenkiinto ja muuttaa monen ilmeisen vanhahtavaa mielikuvaa met­ säalan töistä. Myös naisten olisi hyvä tietää, ettei metsäkoneen ohjaaminen ole voimalaji.” Kiinnostuitko?

Jos olet miettimässä alan vaihtoa tai lähi­ piirissäsi joku suunnittelee alkavaa työ­ uraansa, kannattaa tutustua metsäam­ matteihin. Jos haluat itsenäisen, mutta vastuullisen työn, joka vaatii tarkkuutta ja kykyä nopeisiin päätöksiin, kannattaa harkita metsäalaa. Nykypäivän metsäko­ neet ovat työpaikkana viihtyisiä ja niitä ohjataan huipputeknologialla – sama pätee puutavara-autoihin. Käy tutustumassa metsäalaan, sen tarjoamiin ammatteihin ja opiskelu­ mahdollisuuksiin osoitteissa: www.opinto­ polku.fi ja www.metsapuhuu.fi. metsä groupin viesti

| 41


SUOMEN METSÄSÄÄTIÖ Teksti Sirkku Vanhatalo Kuvat Mika Pulkkinen

Metsäasiantuntija Tomi Asikainen ottaa jokaisen puukaupan yhteydessä esiin Suomen Metsäsäätiön menekinedistämismaksun. Viimeisten vuosien aikana yli 70 prosenttia hänen asiakkaistaan on lähtenyt mukaan turvaamaan suomalaisen metsätalouden ja -teollisuuden toimintaedellytyksiä.

METSÄSÄÄTIÖ

P

uukaupan ja metsäpalveluiden asiantuntija Tomi Asikainen on osta­ nut puuta vuodesta 2000 lähtien, ensin kotipaikkakunnallaan Simpe­ leellä ja toistakymmentä viimeistä vuotta Joutsenossa. ”Metsäteollisuu­ della on näillä kulmilla erittäin mer­ kittävä rooli, mikä ehkä vaikuttaa metsänomistajien myönteiseen suhtautumiseen Metsäsäätiön menekin­ edistämismaksuun”, Asikainen arvioi. Viime vuosi oli Suomen Metsäsäätiön 20. toiminta­ vuosi. Säätiön toiminnan tavoite on metsätalouden ja -teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen, puun ja puupohjaisten tuotteiden käytön lisääminen sekä alan sosiaalisen ja taloudellisen tutkimuksen rahoittaminen. ”Kun itse annan ropojani johonkin keräykseen, ha­ luan tietää, minne rahat menevät. Kun metsänomistaja maksaa puukaupan yhteydessä menekinedistämismak­ sun, hän voi luottaa antavansa sen metsäalan hyväksi. Säätiön toiminta on läpinäkyvää, ja siitä saa helposti tietoa vaikkapa verkkosivujen kautta.” Asikaisen mielestä jokaisen metsäammattilaisen kannattaisi tukea omalla työllään Metsäsäätiön toi­ mintaa. ”Se kohdistuu suoraan omaan elinkeinoomme, ja hieman korulauseita käyttääkseni voin sanoa, se osaltaan varmistaa leivän perheen ruokapöytään.” Varojen käyttökohteista kertominen tärkeää

Metsä Groupin metsäasiantuntijoiden työ on viime vuosina muuttunut olennaisesti. Puukaupan rin­ nalla he myyvät metsänhoitopalveluita. ”Kun puu­ kauppakirjan laadinnan yhteydessä käydään lävitse muita palveluitamme ja erilaisia asioita aina työmaa­ turvallisuuden varmistamiseen saakka, pitää olla tarkkana, että myös menekinedistämismaksun ruksi on asiakirjassa paikallaan.” ”Se, että puut ostava yritys osallistuu samansuurui­ sella summalla Metsäsäätiön työn rahoittamiseen kuin mukaan lähtevä metsänomistaja, on mukava kertoa 42 |

metsä groupin viesti

asiakkaalle. Yhteisellä asiallahan tässä ollaan. Metsä Groupin osalta en malta olla mainitsematta asiakkaalle, että omakin toimintamme tuo vaurautta nimenomaan kotimaahan”, Asikainen kertoo. Metsäsäätiöllä on aika ajoin alueellisia, kohden­ nettuja keräyksiä, joihin metsänomistajia on ehkä hel­ pompi saada mukaan. Asikaisen aluetta ovat liipanneet varainkeruu ainakin Savonlinnasalin rakentamiseen ja Metsämuseo Luston Kone-näyttelyyn. ”Hyvin puree myös esimerkkini siitä, että Metsä­ säätiö on maksanut Joutsenon yläasteen metsäretkien linja-autokyytejä. Mitä lähemmäs rahoituskohde tulee, sitä helpommin siitä saatava hyöty konkretisoituu”, Asikainen tietää kokemuksesta. ”Se kannattaa tietysti aina muistaa, että maksaminen on vapaaehtoista.” Kyse kohtuullisista euromääristä

Asikaisen mukaan hänen vakioasiakkaansa yleensä pitävät ”säätiö-ruksin” puukauppakirjassa. Uusille metsänomistajille asiaa pitää esitellä vähän enem­ män. ”Kovin isoista rahoistahan ei ole kyse, kun pystykaupan arvosta maksun osuus on 0,2 ja han­ kintakaupan arvosta 0,1 prosenttia. Ja summan voi vielä vähentää puun myyntituloverotuksessa.” Asikainen kutsuttiin muiden ansioituneiden me­ nekinedistämismaksun keränneiden joukossa Metsä­ säätiön 20-vuotisjuhliin Mänttään. Hänet on palkittu työstään jo kerran aikaisemmin. Hän ei kuitenkaan halua erityisemmin kehuskella suorituksellaan. ”Se on osa arkista työtäni. Ja onhan meidän piirillä ollut 100 prosentinkin kerääjiä. Jo eläkkeelle siirtynyt Hannu Uimonen keräsi muutamana vuonna kaikilta asiakkailtaan menekinedistämismaksun.” ”20-vuotisjuhlan jälkeen olen kiitellyt muutamaa asiakasta siitä, että pääsin heidän ansiostaan osallistu­ maan hienoon juhlaan. Olen kuitenkin heittänyt heille arvion, että minun osuuteni meni ’firman piikkiin’ eli Metsä Groupin maksamasta summasta”, Asikainen sanailee.


AINA ESILLÄ 20 vuotta ja 30 miljoonaa euroa METSÄNOMISTAJAT, metsäteollisuus, Metsähallitus, Suomen

Sahat ry sekä muut metsätaloudesta toimeentulonsa saavat tahot perustivat yhteistyössä Suomen Metsäsäätiön vuonna 1995. Tomi Asikaisen mielestä jokaisen metsäammattilaisen kannattaa tukea omalla työllään Suomen Metsäsäätiön toimintaa.

Metsäsäätiö on jakanut olemassaolonsa aikana apurahoja yli 30 miljoonaa euroa metsäelinkeinon hyväksi. Metsäalan omalle rahalle on ollut tarvetta, ja sillä on saatu paljon aikaan. Kun julkiset varat kouluille, tutkimukseen ja elinkeinon yhteiseen viestintään vähenevät, toimialan oman rahoituksen merkitys korostuu jatkossa. Viime vuonna säätiö jakoi varoja 1,4 miljoonaa euroa. Säätiön varat kertyvät puukauppojen yhteydessä perittävistä vapaaehtoisista menekinedistämismaksuista. Maksun suuruus on pystykaupoissa 0,2 % ja hankintakaupoissa 0,1 % puukaupan arvosta, kuitenkin vähintään 8 euroa. Maksetun summan voi vähentää puun myyntituloverotuksessa. Kun metsänomistaja päättää osallistua rahoittamaan Metsäsäätiön toimintaa, sitoutuu puunostaja maksamaan saman summan säätiölle. Yksityismetsien puukauppojen osallistumisprosentti oli viime vuonna vajaat 40 prosenttia.

Monia tapoja vaikuttaa Metsäsäätiö kertoo muun muassa suomalaisen metsäteollisuutemme tuotteista ja innovaatioista, rahoittaa ja tuottaa itse puun käyttöä lisäävää viestintää ja tutkimusta sekä jakaa tietoa suomalaisesta perhemetsätaloudesta, metsien hoidosta ja käytöstä. Metsäsäätiö rahoittaa esimerkiksi hankkeita, jotka edistävät monipuolista puurakentamista ja puupohjaisten tuotteiden käyttöä kotimaassa ja kansainvälisesti. Se rahoittaa myös pefc-sertifioinnin markkinointia ja viestintää lisätäkseen pefc:n tunnettuutta ja edistääkseen siten suomalaisten puuperäisten tuotteiden kysyntää. Lisäksi säätiö on ottanut lasten ja nuorten metsäkasvatuksen tärkeäksi työsarakseen. Tutustu säätiöön ja sen rahoittamiin kohteisiin www.metsasaatio.fi.


LIIKETOIMINTA-ALUEET Teksti Sami Karppinen Kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen

Biotuotetehtaan rakentamisessa korkea kotimaisuusaste

Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaan rakentaminen on edennyt rivakasti alkuvuoden kipakoista pakkasista huolimatta. Parhaillaan alueelle nousee massiivisen soodakattilan teräsrunko.

T

alven selän taittuessa Metsä Groupin biotuotetehdastyö­ maalla Äänekoskella raken­ nus- ja maanrakennustyöt ovat vaihtumassa asennustöihin. Kaivuu- ja valutöitä tehdään edelleen, mutta käyn­ nissä ovat myös mekaaniset laiteasen­ nukset. ”Tammikuun alussa aloitettiin keitti­ men ja isojen massatornien asennukset”, biotuotetehtaan projektijohtaja Timo Meri­ kallio Metsä Fibreltä kertoo. Merikallion mukaan biotuotetehtaan rakennustyöt ovat edenneet kokonaisuudessaan erittäin hyvin suunnitelmien mukaan. ”Marras–joulukuun leudot ja lumet­ tomat kelit olivat rakentamisen kannalta suotuisia. Tammikuun pakkasillakin työt 44 |

metsä groupin viesti

edistyivät, mutta esimerkiksi valuja ja raskaita nostoja ei kaikkein kylmimmillä keleillä voitu tehdä. Yleisenä pakkasrajana työmaalla on -20 astetta. Kilpailukykyisesti kotimaasta

Parhaillaan on menossa biotuotetehtaan massiivisen soodakattilan teräsrungon pystytys. Rungon toimittaa suomalai­ nen Ruukki. Pystytys alkoi ­helmikuun alussa. ”Runko tulee kohoamaan yli 80 metrin korkeuteen. Suuruusluokaltaan soodakatti­ laa voisi verrata Tampereen tornihotelliin”, Merikallio kuvailee. Biotuotetehtaan rakentamisen koti­ maisuusaste tulee olemaan yli 90 pro­ senttia. Kokonaisuudessaankin hankkeen

kotimaisuusaste on yli 70 prosenttia. Merikallio painottaa, että hankinnat teh­ dään sieltä, mistä ne kilpailukykyisimmin saadaan. ”On ollut hienoa huomata, että koti­ maiset toimittajat ovat osoittautuneet kilpailukykyisiksi vaihtoehdoiksi. Jos ulkomainen ja kotimainen toimittaja ovat tarjouskilpailussa samalla viivalla, niin mielellämme kallistumme kotimaiseen vaihtoehtoon.” Biotuotetehtaan laitehankinnoista pää­ osa on jo tehty. ”Sellun tekemisen päälait­ teet hankittiin jo helmikuussa 2015, mutta asennuksien hankintoja tehdään edelleen. Tämän vuoden kevättalvesta alkaen työ­ maalla keskitytään asennuksiin”, Meri­ kallio toteaa.


RAKENTAMISEN KOTIMAISUUSASTE YLI

90 prosenttia

TYÖMAAVAHVUUS HELMIKUUN PUOLIVÄLISSÄ NOIN

Husumin uusi taivekartongin tuotantolinja käynnistyi Metsä Board on käynnistänyt uuden taivekartongin tuotantolinjan Husumin tehtaallaan Ruotsissa. Yhtiö suuntaa tuotantolinjan 400 000 vuositonnin volyymin Amerikkoihin sekä tarjoilupakkauksiin kuten kuppeihin, lautasiin ja tarjoilualustoihin maailman­ laajuisesti.

600 henkilöä

PAKKASRAJA TYÖMAALLA

- 20 astetta

Tehdas hahmottuu muotoonsa

Rakentamisen edistyessä biotuotetehdas on hahmottumassa suunnitelmista konk­ reettiseksi tehdaskokonaisuudeksi. ”On todella mielenkiintoista nähdä, kuinka alue rakentuu selkeästi pala kerrallaan. Syksyllä alkaneesta betonielementtirunkojen pysty­ tyksestä lähtien kehityksen on voinut nähdä päivittäin.” Kevättä kohden myös työmaavahvuus nou­ see nopeasti asennustöiden päästessä täyteen vauhtiin. ”Työntekijöitä on nyt noin 600, mutta toukokuussa heitä on jo tuhat. Tästä määrä kasvaa ensi vuoden vaihteeseen men­ nessä jopa 2 500 rakentajaan.” Projektiorganisaation toimisto muuttaa keväällä aivan työmaan kupeeseen parakki­ toimistoihin. Tekemisen puutetta ei taatusti ole kenelläkään. ”Onneksi meillä on todella loistava tiimi toteuttamassa tätä hanketta. Kiireessäkin jaksaa painaa töitä positiivisin mielin, kun porukka on hyvä”, Merikallio vakuuttaa.

M

etsä Board on tunnettu korkealaatuisista, keveistä taivekartongeistaan, joita käytetään pakkaamiseen ympäri maailman. Uuden tuotantolinjan ja viime­ aikaisen tuotekehityksen ansiosta pystymme nyt vastaamaan entistä paremmin tarjoilupakkaamisen kysyntään ja vaatimuksiin”, toimitusjohtaja Mika Joukio sanoo. Useat yritykset ovat tuoneet parasta osaamistaan tuotantolinjan suunnitteluun ja käyttöönottoon. Varsinaiset taivekartonkikoneen asennustyöt työllistivät yli tuhat Metsä Boardin ulkopuolista työn­ tekijää lokakuun puolivälistä tammikuuhun saakka. Käynnistä­ misen jälkeen tavoitteena on varmistaa mahdollisimman nopeasti uuden kartonkikoneen häiriötön toiminta ja korkea tuotelaatu. Valmetin toimittama taivekartonkikone BM1 on merkittävin osa Metsä Boardin Husumin tehdasintegraatin 170 miljoonan euron investointiohjelmaa. Osana ohjelmaa on tehty parannuksia myös tehdasintegraatin sel­ lutehtaalla ja satamassa. Kokonaisuutena investointiohjelma viimeistelee yhtiön rakennemuutoksen kartonkiyhtiöksi. Viime marraskuussa Metsä Board il­ moitti lisäksi investoivansa Husumin teh­ taalla 38 miljoonaa euroa uuteen ekstruu­ siopäällystyslinjaan ja siihen liittyvään infrastruktuuriin. Tämä linja otetaan käyttöön vuoden 2017 alussa.

”Uuden tuotantolinjan ja viime­ aikaisen tuotekehityksen ansiosta pystymme nyt vastaamaan kysyntään entistä paremmin”, toimitusjohtaja Mika Joukio sanoo. metsä groupin viesti

| 45


LIIKETOIMINTA-ALUEET Teksti ja kuvat Sami Karppinen

Uudenlainen tapa rakentaa Kertosta Metsä Groupin biotuote­tehdas­ työmaan läheisyyteen valmistuvissa majoitustiloissa on hyödynnetty ainutlaatuisella tavalla Metsä Woodin Kerto-q-levyä.

Rental Store Finland Oy:n ­ toimittamien talojen elementit valmistaa ja pystyttää Termater Oy. Tuotepäällikkö Tomas Luoma kertoo, Kerto-Q-levy on täysin uudenlaisen elementin kantava rakenne.

B

iotuotetehtaan rakentaminen Äänekoskella on edistynyt vauh­ dikkaasti. Tällä hetkellä työmaalla on töissä jo 600 ihmistä, mutta määrä kohoaa koko ajan, ja vuoden kuluttua heitä on enimmillään jopa­ ­2500 henkilöä. ”Äänekoskelta ja lähialueilta ei olisi löytynyt sopivaa majoitustilaa kaikille. Siksi lähelle työmaata päätettiin rakentaa väli­aikaismajoitus jopa neljällesadalle henki­ lölle”, Metsä Fibren biotuotetehdas­projektin hallinto­ johtaja Juha Pesonen kertoo. Metsä Fibre vuokrasi tontin majoitus­ rakennuksia varten Äänekosken kaupungilta vain reilun kilometrin päästä biotuoteteh­ taasta Palomäen kentältä. Tilojen raken­ nuttajana toimii väliaikaismajoitusten järjestämiseen erikoistunut Rental Store Finland Oy. ”Tehtaan rakennusprojektin sujuvan edistymisen kannalta on tärkeää, että läheltä työmaata löytyy toimi­ vaa ja kohtuuhintaista majoitustilaa ja


kaupungin palveluita. Siksi haluamme olla aktiivisesti mukana edistämässä tilojen ra­ kentamista ja markkinointia yhdessä mui­ den toimijoiden kanssa”, Pesonen tiivistää. Tyylikästä ja muunneltavaa

Äänekosken majoitustilat rakentuvat niin kutsutuista asumismoduuleista, joissa hyödynnetään täysin uudella tavalla Metsä Woodin Kerto-q-levyä. Moduu­ lit valmistaa ja pystyttää veteliläinen ­Termater Oy. Tyylikkäät kaksikerroksiset rakennukset näyttävät ulkoapäin kuin uusilta rivitaloasunnoilta. ”Suunnittelussa tähtäsimme siihen, että rakennuksista tulee paitsi toimivia myös näyttäviä. Puuverhous ja siinä käy­ Tomas Luoma sanoo, että sisäseinän pinnan Kerto-levy maalataan, muuta tetyt ­värisävyt tuovat mukavasti ilmettä pintakäsittelyä ei tarvita. taloihin”, Rental Store Finlandin toimitus­ johtaja Harri Kuusiluoma taustoittaa. ­Termaterin ainutlaatuisella tekniikalla. ­Elementin ulko­ Kuusiluoman luotsaama perheyritys on varautunut pinta on verhoiltu vaaka­paneelein”, Luoma kuvailee ­rakennuttamaan Äänekoskelle kaikkiaan kahdeksan rakennetta. ­taloa, joihin kuhunkin voidaan majoittaa ­48 henkilöä. Polyuretaanieriste liimautuu hyvin Kerto-levyyn ”Hanke on meille uudenlainen ja mittaluokaltaan kiinni, ja levyn lujuusominaisuuksien ansiosta seinä­ todella merkittävä. Rakennukset tulevat palvelemaan elementit pysyvät suorassa. Äänekosken jälkeen jossain muualla siirrettävänä hotelli­ Lattia- ja kattoelementeissä on käytetty 27-millistä majoituksena tai muussa asuinkäytössä. Tämä on otettu huomioon muun muassa huonekorkeudessa, joka mahdol­ Kerto-Q-levyä. Majoitushuoneiden sisäseinien näkyväksi pinnaksi jää Kerto-levy, johon valitaan mahdollisimman listaa talotekniikan asennuksen myöhemminkin.” laadukas pintaviilu. ”Maalattu Kerto toimii tyylikkäänä Kuusiluoman mukaan Kerto® lvl:n ympärille on sisäseinänä, eikä muita pinta­käsittelyitä tarvita”, Luoma syntymässä uusia innovaatioita jatkossakin. ”Kehitämme muun muassa siirrettäviä tilaelementtejä, joissa Kerto on toteaa. keskeisessä roolissa.” Kustannus- ja energiatehokas ratkaisu

Kerto kantavana rakenteena

Metsä Woodin myynti-insinööri Hannu Veikkolan mukaan Kerto-Q:n parhaat ominaisuudet saadaan hyödynnettyä erinomaisesti Termaterin kehittämässä elementtiratkaisussa. ”Kantava seinärakenne voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti, sillä elementit on mahdollista rakentaa 2,5 metriä korkeista ja jopa 20 metriä pitkistä levyistä.” Äänekoskella käytettävä Kerto-levy valmistetaan Metsä Woodin tehtaalla Punkaharjulla. ”51-millinen levy koostuu seitsemästätoista kuusiviilusta. Noin viidennes viiluista on ristikkäin, mikä luo levylle todella hyvän poikittai­ ”On tärkeää saada rakennustyömaan lähelle kohtuu­hintaista majoitustilaa”, biotuotetehdasprojektin h ­ allintojohtaja Juha Pesonen sanoo. Kahdeksaan sen lujuuden”, Veikkola sanoo. taloon voi kuhunkin majoittaa 48 henkilöä. Kerto-Q yhdessä Termaterin kehit­ tämän polyuretaanieristyksen kanssa tekee mahdolliseksi sen, ettei seinära­ kenteisiin synny lainkaan kylmäsiltoja, joissa voisi syntyä lämpöhävikkiä. Ma­ joitusrakennukset alittavatkin seinäele­ menttien osalta kirkkaasti vakituisille asunnoille asetetut energiatehokkuus­ vaatimukset. ”Yksi Kerto-Q:n vahvuuksista jäykkyyden ja lujuuden lisäksi on sen hyvä paloluokitus, minkä ansiosta sitä käytetään esimerkiksi puukerrostalojen rakentamisessa”, Veikkola sanoo. Jokainen rakennus koostuu 26 moduulista, jotka val­ mistetaan Vetelissä ja kuljetetaan Äänekoskelle pysty­ tettäväksi. Termater­Oy:n tuotepäällikkö Tomas Luoman mukaan täysin uudenlaisten elementtien kantavan rakenteen muodostaa Metsä Woodin Kerto-q-levy. ”Seinäelementti koostuu 51-millisestä Kerto-Q-levystä ja ulkoseinän puolelle tulevasta 15 millisestä osb-levystä. Niiden väliin valetaan 150 milliä polyuretaanieristettä

metsä groupin viesti

| 47


LIIKETOIMINTA-ALUEET Teksti Mari Suonto Kuva Metsä Board

TUNNUSTETUSTI KESTÄVÄÄ KARTONKITUOTANTOA Metsä Board on kestävän kehityksen kärjessä kansainvälisessä ympäristöraportoinnissa.

M

ietitkö suklaa­ rasian avatessasi, kuinka pakkauk­ sen tuottaminen on vaikuttanut maapalloomme? Montako litraa vesivaroja tekemiseen on kulutettu ­­ tai mikä on jälki metsissä tai ilmas­ tossa? Metsä Board mittaa näitä ympäris­ tövaikutuksia jatkuvasti. Yhtiö raportoi toimintansa vaikutuksesta kansainväli­ selle CDP-järjestölle, joka on maailman suurin yritysten ympäristöjalanjälkiä vertaileva organisaatio. CDP:n tuottamat raportit auttavat sijoittajia arvioimaan osakesalkkujensa ympäristöriskejä ja suuntaamaan rahoitusta ekologiseen lii­ ketoimintaan. Vuonna 2015 Metsä Boardin rapor­ tointi saavutti huipputulokset kolmessa CDP:n ohjelmassa: vesi, metsät ja ilmas­ tonmuutos. Vedenkäytössä Metsä Board ylsi satojen vastaajien joukosta harvojen huippujen seuraan: yritys oli maailman­ laajuisen A-listan ainoa eurooppalaisedus­ taja ja ainoa metsäteollisuuden yritys. Myös metsien käytön raportoinnissa Metsä Board sijoittui yhdeksän parhaan joukkoon 180 raportoineen yrityksen joukosta. Tuloksissa arvostetaan muun muassa järjestelmällistä metsien suojelua ja metsäkadon torjuntaa läpi koko toimi­ tusketjun sekä tuotteisiin käytetyn puun jäljitettävyyttä. 48 |

metsä groupin viesti

Luonnollista lähituotantoa

Metsä Boardin tärkein ympäristövaltti on puhtaat pohjoiset metsät. Kartonkiin käytetty puu hankitaan samasta kon­ sernista, joten metsäkadon torjunta ja luonnon monimuotoisuuden suojelu ovat hyvissä käsissä. ”Kaikki puumme on alkuperältään jäljitettävää ja tulee Suomesta, Ruotsista, Venäjältä ja Baltiasta. Pohjoinen puukuitu on laadukasta ja luonnonmukaista: tuotan­ toon ei käytetä kasteluvettä, eivätkä pohjoi­ set metsät kilpaile peltopinta-alan kanssa”, Metsä Boardin CDP-raportoinnista vas­ taava kestävän kehityksen päällikkö Katja Tuomola kertoo. Toinen pohjoinen vahvuus on runsaat luonnonvedet. ”Emme käytä valmistus­ prosessissa pohjavesiä tai vesijohtovettä, vaan kulutuksemme on 100-prosenttisesti pintavettä. Tuotantoprosessin jälkeen vesi palautuu puhdistettuna vesistöihin, joten kierron kuormittavuus on vähäistä”, ­Tuomola sanoo. Kaikki Metsä Boardin tehtaat sijaitsevat Suomessa ja Ruotsissa, joissa ympäristöar­ vot ovat luonnostaan läsnä. ”Pohjoismaiset ympäristöluvat ovat vaativia, ja vastuul­ lisuus on täällä ollut pitkään korkealla tasolla. Globaalien raporttien kautta ympä­ ristöosaamisemme nousee nyt laajemmin sijoittajien tietoisuuteen.” Kestävyyttä läpi koko ketjun

CDP:n ilmastonmuutosraportissa Metsä Board pokkasi täydet 100 pistettä

Metsä Boardin tehtailla on käynnissä monia ympäristötehokkuutta parantavia toimenpiteitä, joiden ansiosta on pystytty vähentämään muun muassa hiilidioksidipäästöjä ja vedenkäyttöä. Kuvassa on Kyron tehdas.

raportoitujen tietojen laajuudesta. Yksi­ tyiskohtainen vaikutusten mittaaminen on työlästä puuhaa, jossa yritystä avittaa kotikonserni Metsä Groupin perusteelli­ nen kestävyystoiminta. ”Konsernilla on koko ketju hallussa puuntuotannosta lopputuotteisiin. Saamme helposti ja runsaasti tasokasta tietoa toimin­ nan ympäristövaikutuksista. Tämä ei olisi mahdollista, jos materiaali tulisi ulkopuoli­ silta alihankkijoilta esimerkiksi kaukaisista maista”, Tuomola selittää. Vaikutuksia mitataan hyvin täsmälli­ sellä tasolla: ”Jopa henkilökunnan jokainen automatka raportoidaan kilometrejä myö­ ten.” Hyvät raporttitulokset eivät tarkoita, että Metsä Board jäisi lepäämään laakereil­ leen. Yritys satsaa jatkuvasti muun muassa kartonkituotteiden tuotekehitykseen sekä energia- ja materiaalitehokkuuteen, mikä palvelee myös kustannustehokkuutta. Tavoitteemme ovat korkealla, ja myös asiakkaamme arvostavat, että osaamme kertoa kartonkimme todelliset ympäristö­ vaikutukset.”


Victorinox eli voitokas Kekseliäälle monitoimityökalulle haluttiin kekseliäs ­pakkaus. Apuun tuli Metsä Boardin pakkaussuunnitteluun erikoistunut yksikkö Shanghaissa. Loppu onkin voitokas. Teksti Tytti Hämäläinen Kuva Metsä Board

K

un puhutaan Sveitsistä, puhu­ taan laadusta. Sama heijastuu myös sveitsiläiseen monitoimi­ työkaluvalmistaja Victorino­ xiin. Yhtiö halusi Kiinaan paremmin yrityksen laatumielikuvaa ja brändiä hen­ kivän pakkauksen, kun sen rescue tool -veitsi lanseerattiin markkinalle. ”Victorinox valitsi ehdotuksista elämyk­ sellisimmän. Pakkaus avautuu kuin link­ kuveitsi, ja se on myös helposti personoi­ tavissa esimerkiksi juhlapyhän mukaan”, muotoilu- ja innovaatiojohtaja Cyril Drouet kertoo. Tärkeää oli myös, että pakkaus tukee Victorinoxin kestävän kehityksen tavoitteita.

”Pakkauksessa ei olekaan käytetty lii­ maa. Pakkausmateriaaliksi valittiin Metsä Boardin Carta Elega -kartonki, josta asia­ kas sai keveysetua ja hyvän painopinnan. Pintaan voidaan yhdistää foliointia ja eri­ koislakkoja.” Drouet nostaa esiin myös pakkauksen terävät kulmat, joiden toteuttaminen vaati erityistä suunnittelua. ”Yksityiskohdat ja upea kokonaisuus olivat voitokas kombi­ naatio, kun pakkaus sai Champion-tun­ nustuksen Hong Kong Print Awardseissa”, Drouet mainitsee. Myös toisella mittapuulla pakkauksen voisi sanoa onnistuneen erinomaisesti: tyytyväinen asiakas Victorinox tilasi toisen

pakkaussarjan – veitsille, joita myydään kii­ nalaisilla horoskooppimerkeillä. ”Tuotteen onnistunut lanseeraus Kiinan isoimmassa verkkokaupassa ja pakkauksen menestyminen kilpailussa osoittaa, että vii­ den hengen suunnittelijatiimimme Shang­ haissa on ansioitunutta ja alan spesialisteja”, teknisen markkinoinnin ja pakkauspalve­ luiden johtaja Leena Yliniemi kertoo. Vaikka pakkaussuunnittelutiimin rooli korostuukin, myös Metsä Boardin myynnin mukana olo on tärkeää. ”Me tarjoamme suunnittelua avainasiakkaille lisäpalveluna. Hyvät suhteet esimerkiksi brändinomistajiin ovat merkittäviä, ja suunnittelu toteutetaan heidän toiveidensa pohjalta.” metsä groupin viesti

| 49


LIIKETOIMINTA-ALUEET Teksti Anna-Kaisa Kontinaho Kuvat Cozy Publishing

Kaupunkilaistyttö, joka ymmärtää maaseudun arvon Vappu Pimiä, innokas ruoanlaittaja ja tunnettu radio- ja televisiojuontaja, on tehnyt myös omaa ruokaohjelmaa. Kuitenkin kun Pimiä perheineen kokoontuu päivälliselle, kaikki kuvaruudut voi suosiolla sammuttaa. Nyt syödään!


V

appu Pimiä on helsinkiläinen jo useam­ massa polvessa. Siitä huolimatta luonto ja maaseutu metsää unohtamatta ovat sydäntä lähellä, eivät vähiten Salossa sijaitsevan kakkoskodin ansiosta. Tämä on vaikuttanut myös Pimiän intohimoon tehdä reseptejä, jotka ovat yhdistettävissä mahdollisimman monen suomalaisen arkeen. Pimiältä on ilmestynyt kaksi reseptikirjaa: ­ Vapun Reseptikirja ja Vapun Reseptikirja II. ”Ostimme kolme vuotta sitten Salosta mökin, jossa vietämme käytännössä kaiken vapaa-ajan ja asumme ke­ sät. Olen pitänyt reseptiikkani lähtökohtana, että ainekset hankkiakseen ei tarvitse asua helsinkiläisen kauppahallin kupeessa tai keskellä Hakaniemen etnisten kauppojen kort­ telia. Riittää, että menee Salon kaltaisen pienen kaupungin markettiin. Nykyäänhän ketjumarketeissakin on laajat vali­ koimat esimerkiksi maustetahnoja”, Pimiä kertoilee.

Herkkuja tutuilta maatiloilta

Salolaisten markettien lisäksi Pimiälle ovat tulleet tutuksi lähiseudun pientuottajat. Tässä piileekin maaseudun vetotekijä. ”Maaseutu ja pienet paikkakunnat voittavat Helsingin monessa kohtaa todella laadukkaalla lähi­ tuotannollaan. Pääkaupungissa asuvien voi olla vaikeaa ymmärtää, että naapuritilalta saa vaikka kotimaista karitsaa, josta en muuten puhuisi samana päivänä uusi­ seelantilaisen karitsan kanssa – niin paljon parempaa se on. Salossa olen levitellyt lonkeroitani ympäriinsä ja pyrin hankkimaan mahdollisimman paljon raaka-aineita lähi­ seudun maatiloilta”, Pimiä sanoo. Innostus lähiruokaan kumpuaa aivan muualta kuin nykytrendeistä. Pimiän lapsuudenperheessä kalastettiin ja metsästettiin. ”Olen käynyt sienessä ja marjassa ihan lapsesta asti, ja tämä näkyy ruokafilosofiassani. Olen vähän ylpeäkin siitä, että vaikka olen kaupunkilaistyttö, olen oppinut hyö­ dyntämään luonnon antimia ja tekemään itse. Mökillä olen viljellyt muutaman vuoden yrttejä, salaattia ja kesäkurpitsaa, ja siellä minulla on myös puolitoistavuotias vehnähapan­ juuri, josta leivon viikoittain leipää.” Koko perhe ruoka-aikaan kotona

Pimiä ilmoittautuu yhteisten ruokahetkien puolesta­ puhujaksi. Tällä hetkellä arkea vauhdittavat tyttäret, joista esikoinen on kolmevuotias ja nuorempi alle vuo­ den. ”Varmasti kun lapset kasvavat, yhteiset päivälliset ovat vaikeampia järjestää. Toistaiseksi olen halunnut, että ­s yödään yhtä aikaa. Ja meillä lapset syövät – heti kun voivat – samaa ruokaa kuin aikuisetkin.” Niin alituista tavoitettavuutta painottavan media-alan ammattilainen kuin onkin, Pimiä kieltäisi ruokapöydästä älypuhelimet ja muut laitteet. ”Ruokailuhetki saattaa olla päivän ainut tilanne, jossa voidaan höpötellä rauhassa kaik­ kien perheenjäsenten päivästä. Silloin ei televisionkaan tarvitse olla päällä ollenkaan.” Pimiä ottaa lapset mielellään mukaan ruoanlaittoon. ­Tähän liittyen Pimiällä on leikkimielinen leivinpaperi­ vinkki: ”Jos perheen pienin on vauvaikäinen, hänelle kan­ nattaa antaa pala leivinpaperia käsiteltäväksi. Näin hän jak­ saa katsoa, kun vanhemmat ja isommat lapset leipovat!”

Vapun mustikka-kardemummakakku 175 g 2 dl 4 2 tl 4 dl 2 tl 1 tl 75 g 200 g

voita sokeria kananmunaa vaniljasokeria vehnäjauhoja kardemummaa leivinjauhetta crème fraîchea mustikoita

Kuorrutus 200 g maustamatonta tuorejuustoa crème fraîchea 75 g tomusokeria 2 dl 1–2 dl mustikoita koristeluun VATKAA huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen vatkaten. Lisää vaniljasokeri ja sekoita. Sekoita jauhot, jauhettu kardemumma ja leivinjauhe keskenään ja kääntele varoen taikinaan, älä enää vatkaa. Lisää ranskankerma ja mustikat.

ja voit myös asettaa sen kauniisti tarjolle paperissa.

VUORAA kakkuvuoka saga Leivinpaperilla, jolloin saat nostettua kakun kätevästi vuoasta

SEKOITA kuorrutuksen ainekset keskenään ja levitä kakun päälle. Koristele mustikoilla.

KAADA taikina vuokaan ja

paista kakkua uunin keskiosassa 180 asteessa noin 50 minuuttia. Kumoa kakku tarjoilulautaselle ja anna jäähtyä kunnolla.

SAGAn ja Vappu Pimiän yhteinen taival

Metsä Tissuen sagan ja Vappu Pimiän tiet kohtasi­ vat viime vuoden lopulla, kun saga lähti kumppaniksi Pimiän uusimpaan keittokirjaan, Vapun Reseptikirja II:een. Yhteistyö poiki lokakuussa ilmestyneeseen julkai­ suun useita reseptejä, joissa saga on mukana helpotta­ massa ja nopeuttamassa ruoanlaittoa. Kirjasta löytyy mukavasti vinkkejä saga Leivinpaperin monikäyttöiseen hyödyntämi­ seen. ”Leivinpaperihan pelas­ taa monelta sotkulta – se on ­maailman mahtavinta! Usein esimerkiksi kalaa ja kanaa käsi­ tellessäni vuoraan laudat leivin­ paperilla”, Pimiä toteaa. Yhteistyölle on luvassa jatkoa jo tänä keväänä, kun saga ja Pimiä tuovat yhdessä kauppoihin keväisen reseptivih­ kosen, jossa on lisää näppäriä Nyt voit voittaa Vapun paperinkäyttövinkkejä. Vih­ uusimman keittokirjan omaksi kosen saa maksutta kauppojen – lue arvonnasta sivulta 9. leivinpaperihyllystä. VA P U N RESEPTIKIR

JA II

Va p p u P i m i ä

COZY PUBL ISHING

metsä groupin viesti

| 51


LIIKETOIMINTA-ALUEET Tekstit Konserniviestintä Kuvat Metsä Group

Designia wc- ja talouspaperihyllyltä

L

ambi aloittaa yhteistyön pohjoismaisten design-yritysten kanssa, ja ensimmäiseksi yhteistyökumppaniksi on valittu suo­ malainen Finlayson. Tammikuun alusta lähtien Lambia on saa­ nut Finlaysonin klassisella harmaa-valkoisella Coronna-kuosilla. "Uusien Lambi Loves Nordic Design -tuotteiden myötä jokaisella meistä on varaa piristää omaa kotia design-klassikoilla. Aini Vaarin vuonna 1958 suunnittelema Coronna-kuosi on todellinen suomalainen klassikko. Olen iloinen, että Lambi voi osaltaan viedä suomalaista designia paitsi suomalais­ ten koteihin, myös maailmalle", Lambin brändipäällikkö Hanna Hirvonen sa­ noo. Coronna-kuvioidut Lambi-tuotteet tuodaan syksyllä kauppoihin myös Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Yhteistyön kunniaksi Lambi Soft Clubiin tulee keväällä keräiltäväksi sarja Finlaysonin Coronna-tuotteita. Soft Clubin tuotteita voi tilata pisteillä, joita saa Lambi-tuotteiden pakkauksista www.lambisoftclub.com.

Metsä Woodin elementtituotanto siirtyy isompiin tiloihin METSÄ WOODIN Kerto-Ripa®-puu­

element­tien valmistus siirtyy Heinolasta Pälkäneelle helmikuussa. Uudet toimitilat ovat noin puolet suuremmat ja soveltuvat paremmin välipohjaelementtien kasvavaan tuotantoon. Metsä Wood vuokraa tilat Kallioinen Yhtiöt Oy:ltä. "Kerto® lvl -puutuotteista valmistettujen puuelementtien kysyntä on ollut hyvä ja uudet, väljemmät tilat tekevät kasvun mahdolliseksi nimenomaan Kerto-Ripa-välipohjaelementtien tuotannossa. Loppuvuodesta lanseeratut uusitut lattiaelementit ovat hyvä esimerkki aktiivisesta tuotekehityksestämme. Testaamme elementtituotannossa erilaisten rakenteiden toimivuutta ja etsimme jatkuvasti täysin uudenlaisia ratkaisuja nykyrakentamisen tarkoituksiin", Rakentaminen ja teollisuustuotteet -liiketoimintalinjan johtaja Jari Tikkanen kertoo. Uudessa hallissa on enemmän tilaa niin tuotannolle kuin materiaalien ja valmiiden tuotteiden varastointiin. Metsä Woodin elementtitehdas valmistaa Kerto® lvl -puutuotteista KertoRipa®-välipohja- ja kattoelementtejä. Elementtitehdas käyttää Kerto-tuotteita noin 3 000 m³ vuodessa ja elementtien vuosituotanto on noin 70 000 m². Suomessa valmistetuista puuelementeistä noin 10 prosenttia menee vientiin.

52 |

metsä groupin viesti

Vilppulan ja Metsä Svirin sahoilla tuotantoennätykset

V

iime vuonna Vilppulan ja Metsä Svirin sahat ylsivät uusiin tuotantoennätyksiin. Vilppulan sahan uusi yhden tuotantolinjan vuosituotantoennätys on 452 200 m³ ­(+34 000 m³). Lisäksi Vilppu­ lan sahan käyttösuhde parani merkittä­ västi vuoden aikana. Metsä Svirin sahan uusi vuosituotan­ toennätys on 251 500 m³ (+8 000 m³). ­ Metsä Svir on Metsä Fibren omistama tytäryhtiö. Metsä Wood vastaa sahan tuo­ tantoprosessien hallinnasta ja on sahan pää­ asiallinen markkinointi- ja myyntikanava. Molempien sahojen ennätysten taustalla on osaava henkilöstö, modernit tuotantolait­ teistot ja kunnianhimo parantaa toimintaa jatkuvasti. ”Toimintamme peruslähtökohtia ovat teollinen tehokkuus, asiakaslähtöisyys ja pa­ remman lisäarvon tuottaminen sekä omassa liiketoiminnassa että asiakkaan prosesseissa.

Saavutimme loistavasti tuotantolinjoillemme asetetut teollisen tehokkuuden vaatimukset. Henkilöstömme on osaavaa ja hyvin toimin­ taamme sitoutunutta. Haastavasta markki­ natilanteesta huolimatta pystyimme paran­ tamaan tuotannollista tehokkuuttamme. Tästä voimme olla erityisen ylpeitä”, Saha- ­ ja jalostetuotteet -liiketoimintalinjan johtaja Henrik ­Söderström sanoo. ”Ohjaamme koneita ja laitteita kaikissa prosessin vaiheissa uuden mittaus- ja ku­ vausteknologian avulla. Vaikka uutta tekno­ logiaa on paljon, ratkaisevaa on henkilöstön vahva osaaminen ja sitoutuminen. Kehi­ tämme toimintaamme jatkuvasti päivittäisiä toimintoja parantaen”, sahojen tuotantojoh­ taja Harri Haapaniemi sanoo. ”Molemmat tuotantoennätykset ovat hyviä esimerkkejä siitä, että jokapäiväisellä toiminnan parantamisella saadaan nostet­ tua tuotantotaloudellista tehokkuutta mer­ kittävästi.”

BIOTUOTETEHTAAN ensimmäiset kumppanuussopimukset on tehty. Kerromme uusien kumppaneidemme suunnitelmista ­lehden seuraavassa numerossa.


Serla riittää ja riittää ja riittää… SUOMALAISISSA KODEISSA jo vuodesta 1961 tuttu Serla uudistuu. Kuluttajien toiveita on kuunneltu, ja wc-paperi on nyt entistä riittoisampaa. Jokaisessa valkoisessa Serla wc-paperirullassa on 30 prosenttia enemmän arkkeja. ”Tutkimuksemme mukaan kuluttajat toivovat vessapaperilta ennen muuta riittoisuutta. Heitä harmittaa kesken loppuva paperirulla ja

wc:ssä tyhjänä odottava hylsy. Tulevaisuudessa Serlan käyttäjät joutuvat kohtaamaan nämä murheet yhä harvemmin, sillä uusi rulla riittää selkeästi pidempään”, Serlan brändipäällikkö Mari Rautio lupaa. ”Muhkeampien rullien ohella myös pakkauskoot muuttuvat. Mukana on vaihtoehtoja niille, jotka toivovat helppoutta paperin kulje-

tukseen ja säilytykseen, sekä niille, jotka haluavat ostaa kerralla enemmän”, Rautio jatkaa. Tuoteuudistuksen rinnalla toteutetaan myös brändiuudistus, joka on näkynyt Serlan mainonnassa ja pakkauksissa jo vuoden alusta lähtien. Menevä ja yhä aktiivisemmaksi muuttunut Serla Orava näyttelee keskeistä osaa niin pakkauksissa kuin muussakin markkinointiviestinnässä.

Serla Orava on yhä menevämpi.

6

Jämsä 1.9.-3.9. n isu o a k l u 6 ääj i nr. lyn päjä-leht e t t Näy neyritt Ko

finn . w ww

m

fi . o k et


METSÄSTÄ KASVUA Tekstit Anna-Kaisa Kontinaho Kuvat Metsä Group

METSÄTEOLLISUUDEN ENERGIASAMPO METSÄ GROUPIN biotuotetehdasta

Äänekoskella voi kutsua metsäteolli­ suuden energiasammoksi; se tulee tuottamaan sähköä 2,4 kertaa oman kulutuksensa verran. Vuosittainen sähköntuotanto, 1,8 terawattituntia, riittäisi lämmittämään 100 000 suomalaista sähkölämmitteistä omakotitaloa koko vuoden ajan. Biotuotetehtaan ytimessä on maailman energiatehokkain sellutehdas. Suomen kansalliseepoksessa Kalevalassa sampo kuvataan kirjokantiseksi ihmeeksi, joka suoltaa sisuksistaan jauhoa, suolaa ja rahaa. Biotuotetehtaan

54 |

metsä groupin viesti

tuotevalikoima on toisenlainen, mutta hyvää sekin tuo kansalle, aivan kuten sampo Pohjolan väelle. Maailmalla kysytty havusellu, uudet biotuotteet ja bioenergia eivät kuitenkaan synny tyhjästä kuin myyttisen sammon antimet. Tarvitaan tekijöitä. Kun biotuotetehdas käynnistyy, sen työllistävä vaikutus arvoketjussa Suomessa on yli 2 500 työpaikkaa, joista uusia on noin 1 500. Eniten työtä syntyy puun korjuuseen ja kuljetukseen. Biotuotetehdas lisää puun vuosittaista kulutusta neljällä miljoonalla kuutiometrillä, mikä vaikuttaa puun-

hankintaan koko Suomessa ja luo myös sitä kautta hyvinvointia. Pienistä eroista huolimatta vertauskuvaa sammosta ei kannata hylätä. Onhan siinäkin jotakin ihmeellisen alkuvoimaista, että biotuotetehdas tuottaa kaiken tarvitsemansa energian puusta eikä käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita. Ei ihme, ettei yksin seppä Ilmarinen riitä biotuote­ tehdasta takomaan. Ensi vuodenvaihteen tienoilla rakennustyömaan vahvuus saavuttaa piikkinsä, ja Äänekoskella tekee töitä jopa 2 500 henkilöä. Ihmeitä ei synny, niitä tehdään.


MARKKINAJOHTAJAT YHDISTIVÄT VOIMANSA

ENNEN NE KOHTASIVAT VASTA METSÄSSÄ

YOUR WORKING MACHINE AGCO Suomi Oy on aloittanut Kesla-tuotteiden jälleenmyyjänä, joten nyt saat kotimaiset ja laadukkaat metsävarusteet lähimmältä Valtra-myyjältäsi.

> KATSO MITÄ VOIMME TARJOTA JUURI SINULLE. VALTRA.FI/KAMPANJAT

> VALTRA-MYYJÄSI, AGCO SUOMI OY

Lähimmän myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi


NYT VERKKOKAUPASSA! www.metsaverkko.fi

ä Hyödynn t bonukse sa upas verkkoka eleihin. set esim. etu

Husqvarna-etusetelit Moottori- ja raivaussahoihin sekä nyt myös turvavarusteisiin!

50/100/250/500 bonuseuroa

OSTOKSILLE VERKKOKAUPPAAN

Peltor G2000 kypäräpaketti FM-radiolla

TSL Symbioz hiker lumikengät

Esim. 85 € + 15 bonuseuroa (Ovh. 111,90 €)90 bonuseuroa

219 € (Ovh. 249 €)

Verkkokaupastamme löydät niin koneita, laitteita kuin kirjoja, vaatteita ja kenkiä metsänomistajan ja luonnossa liikkujan tarpeisiin. Tuotteesta riippuen voit maksaa ostoksesi rahalla, puukaupoista kertyneillä bonuksilla tai niiden yhdistelmällä. Tervetuloa ostoksille www.metsaverkko.fi/verkkokauppa.

METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.

Metsä Groupin Viesti 1/2016  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you