__MAIN_TEXT__

Page 1

OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 3/2018

Teppo Jämsen:

Saan yhteistyöstä ison talon edut s. 16 PUUMARKKINAT

JÄSENET

METSÄT

METSÄ BOARD

Hyvät edellytykset vilkkaalle puu­ kaupalle s. 14

Puukaupan ennakko­ rahoituspalvelu kiinnostaa s. 20

Metsänomistaja päättää hakkuu­ tavan s. 32

Kartongista vaihtoehto kuplamuoville s. 49


BIOTALOUS ON RATKAISU Älykäs ja vastuullisesti kasvatettu puukuitu on Suomen merkittävin uusiutuva luonnonvara. Se on tulevaisuuden raaka-aine, joka auttaa meitä korvaamaan fossiilisia raaka-aineita. Lue lisää: www.metsagroup.com/alykaskuitu


PÄÄKIRJOITUS

OMISTAJAJÄSEN­ JA SIDOSRYHMÄLEHTI 3/2018

Teppo Jämsen:

Saan yhteistyöstä ison talon edut s. 16 PUUMARKKINAT

JÄSENET

METSÄT

METSÄ BOARD

Hyvät edellytykset vilkkaalle puu­ kaupalle s. 14

Puukaupan ennakko­ rahoituspalvelu kiinnostaa s. 20

Metsänomistaja päättää hakkuu­ tavan s. 32

Kartongista vaihtoehto kuplamuoville s. 49

viesti_3_18_reprotaitto.indd 1

6.9.2018 6.06

Kannessa: Teppo Jämsen on tyytyväinen metsäomaisuuden hoitosopimusasiakas. s.16

METSÄ GROUPIN VIESTI ON METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN OMISTAJAJÄSEN- JA METSÄ GROUPIN SIDOSRYHMÄLEHTI. LEHTI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA. 69. VUOSIKERTA. JULKAISIJA METSÄLIITTO OSUUSKUNTA WWW.METSAGROUP.FI PÄÄTOIMITTAJA JUHA LAINE JUHA.LAINE@METSAGROUP.COM TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ SIRKKU VANHATALO SIRKKU.VANHATALO@METSAGROUP. COM TOIMITUSNEUVOSTO JUHA JUMPPANEN, KRISTA KIMMO, JUHA MÄNTYLÄ, MARKKU PAANANEN, AHTI SIPONEN TOIMITUS POSTIOSOITE PL 10, 02020 METSÄ KÄYNTIOSOITE REVONTULENPUISTO 2, 02100 ESPOO OSOITTEENMUUTOKSET: JÄSENTEN OSOITTEET PUHELIN 010 7770 TELEFAX 01046 54401 JASENPALVELUT@METSAGROUP.COM MUUT OSOITTEET MGVIESTIN.OSOITTEENMUUTOKSET @METSAGROUP.COM ILMOITUSMARKKINOINTI RIITTA ANTINMÄKI PUHELIN 0500 311 711 ULKOASU WWW.BERRYCREATIVE.FI KIRJAPAINO PUNAMUSTA PAINOS 124 000 PAPERI GALERIE FINE SILK 90 G/M² PALAUTE METSAGROUPINVIESTI@ METSAGROUP.COM

Uskomme vahvasti metsätalouden tulevaisuuteen

S

uomalainen metsätalous ja metsäteollisuus ovat eläneet vahvaa menestyksen kautta jo pidemmän ajan. Menestys syntyy ulkoisista ja sisäisistä tekijöistä. Maailmantalouden kehitys on toimintaamme ohjaava perusvoima. Siirtyminen fossiilisista raakaaineista uusiutuvien käyttöön on vahva trendi, joka näkyy merkittävästi perinteisten tuotteidemme kysynnässä ja avaa mahdollisuuksia uusilla tuotealueilla. Suomalaisen metsätalouden toimijoilta edellytetään kykyä ja malttia arvioida ne kehityssuunnat, joissa suomalaisen metsän ja puuraaka-aineen ominaisuudet tuovat pitkäaikaisen kilpailukyvyn. Suomi ei ole eikä voi olla halvan puun tuotantoalue. Siksi meidän on erittäin tärkeää kehitystyössämme muistaa suomalaisen puun laatu ja hyödyntää sen erityiset ominaisuudet tuotteissamme. Kasvava uusiutuvien materiaalien ja polttoaineiden kysyntä on tuonut kasvavan huolen metsiemme ekologisen kestävyyden säilymisestä. Suomalainen tapa toimia luonnonmetsissä rinnan taloudellista hyötyä hakien ja metsäluonto säilyttäen on vahvuutemme. On yksiselitteisesti oikein ja välttämätöntä turvata metsäluonnon ekologinen kestävyys. Suomalaiset metsät ovat monikäytön malliesimerkkejä, voimme turvata uhanalaiset elinympäristöt, käyttää metsiä virkistyskäytössä ja korjata metsien satoa niin puuna kuin vaikkapa marjoina ja sieninä. Eri katsantokannoilta metsää lähestyvien on syytä kuulla ja kuunnella toistensa mielipiteitä ja hakea kehitystoimia, joilla metsien moninaiskäyttö voidaan turvata. Suomalaiset metsät ja metsäosaamisemme ovat kansainvälisiä kilpailuetujamme.

Asiakkaamme arvioivat toimintaamme laajasti. Vastuullisuus on asiakkaiden kiinnostuksen kärjessä. Metsä Groupin mahdollisuudet kehittää vastuullista, uudistuvaa ja tulevaisuuden trendit huomioon ottavaa liiketoimintaa ovat erinomaiset. Puunhankintamme perustuu jäsenistömme metsätalouteen. Osuuskunnan jäsenet ovat valmiit jatkamaan metsiensä hoitoa hyvien, sukupolvien aikana syntyneiden käytäntöjen mukaan. Näin on metsiemme nykyinen hyvä tila rakennettu. Tähän pohjaan kun lisäämme jatkuvan menetelmien kehityksen ja uuden teknologian tuomat mahdollisuudet pysymme kestävän metsätalouden mallimaana tulevaisuudessakin. Teollisuuden on uudistuttava ja perustaa on vahvistettava. Uusista avauksista esimerkkinä olkoon perustamamme innovaatioyhtiö Metsä Spring, jonka kautta siirrämme uusia tuotteita tutkimuksesta tuotantoon. Teollisen pohjan vahvistamista teemme esimerkiksi Kemissä, jossa on aloitettu esiselvitys Kemin sellutehtaan uudistuksen vaihto­ehdoista. Me Metsä Groupissa uskomme vahvasti suomalaisten metsien, suomalaisen metsäomistuksen ja vastuullisen metsätalouden tulevaisuuteen. Haluamme olla aktiivisena toimijana kehittämässä teollisuutta, tuotteita ja markkinoita, joilla tulevina vuosikymmeninä pysymme maailman kasvavilla markkinoilla kilpailukykyisinä. Metsäsektorin on pysyttävä Suomen talouden merkittävänä osana, yhdessä me voimme tämän tärkeän tavoitteen toteuttaa. Espoossa 10. syyskuuta 2018 ILKKA HÄMÄLÄ PÄÄJOHTAJA, METSÄ GROUP

metsä groupin viesti

| 3


8

LIIKENNETURVALLISUUS

ÄÄNEKOSKEN ja Uuraisten

kahdeksalla alakoululla järjestettiin tapahtumia, joissa oppilaille kerrottiin muun muassa puutavara-auton turvallisesta kohtaamisesta. Ekaluokkalainen Vilma istahti innoissaan Markku Häyrisen auton ratin taakse.

4 |

metsä groupin viesti


METSÄ GROUPIN VIESTI 3/2018 PUUMARKKINAKATSAUS

14

”Puun kysyntä on hyvä, ja kauppaa käydään aktiivisesti.” JUHA MÄNTYLÄ METSÄJOHTAJA, METSÄ GROUP

22

40

Metsäasiantuntija Iida Härmänmaa opastaa asiakkaitaan myös metsäsertifiointiin liittyvissä asioissa.

Wangqiu Song sai tammikuussa tehtäväkseen vahvistaa Metsä Groupin liiketoimintaa ja tunnettuutta Aasiassa.

PÄÄKIRJOITUS

HENKILÖ

ASIAKAS

3 ILKKA HÄMÄLÄ

28 ILKKA SALONEN

54 H APERT-TRAILEREISSA

Pääjohtaja

LYHYESTI 7 HENKILÖKUVASSA

metsäasiantuntija Maarit Häkkänen

Hallituksen uusi jäsen

esittelyssä

1 2 METSÄ GROUPIN

puolivuosikatsaus

1 4 JUHA MÄNTYLÄ

Metsäjohtaja

KOLUMNI 27 O LLI LAITINEN

Kehitysjohtaja, Puukauppa ja metsäpalvelut

36 SUON ENNALLISTAMINEN

kirkasti Käpylammen

JÄSENET

38 KAIKKI METSÄKONEEN-

16 TEPPO JÄMSEN

kertoo sopimus- asiakkuudestaan

koulutuksessa

30 METSÄ KASVAA,

METSÄ GROUP AASIASSA 40 K ONSERNILLA

PUUMARKKINAKATSAUS

ja puukaupan palvelumme esittelyssä

TUTKIMUSTIETOA METSÄSTÄ tutkimus hioo menetelmiä

TULOS

käytetään Metsä Woodin koivuvaneria

34 M ETSÄNHOIDON

on hyvä maine Aasiassa

INNOVAATIOYHTIÖ 42 P OTENTIAALISET

kehitys- ja sijoituskohteet etsinnässä

YHTEISTYÖKUMPPANI 44 E TÄMETSÄNOMISTAJIEN

ääni kuuluu yhä paremmin

20 A  RI SÄISÄ

sai puukaupparahaa nopeasti käyttöönsä 22 O VATHAN METSÄSI

mukana metsäsertifioinnissa? 24 E  DUSTAJISTOVAALI

on ensi keväänä 26 A STU VIRTUAALIMETSÄÄN

vielä tänä vuonna

METSÄT 32 METSÄNOMISTAJA

päättää hakkuutavan

KULJETTAJAT

LIIKETOIMINTAALUEET 46 VIERAILUKESKUS

rakennettiin Metsä Woodin insinööripuutuotteista 48 PRO NEMUS

kertoo Metsän tarinaa 49 IIRO NUMMINEN

innovoi kartongista vaihtoehdon kuplamuoville 50 B IOTUOTETEHTAALLA

monta syytä juhlaan 52 M ÄNTÄN TEHDAS

on 150-vuotias

metsä groupin viesti

| 5


Hyödynnä bonukset verkkokaupassa! Verkkokaupastamme löydät koneita, laitteita, kirjoja, vaatteita ja kenkiä metsänomistajan ja luonnossa liikkujan tarpeisiin. Tuotteesta riippuen voit maksaa ostoksesi rahalla, puukaupoista ja metsänhoitopalveluista kertyneillä bonuksilla tai niiden yhdistelmällä. Tervetuloa ostoksille: www.metsaverkko.fi

e:

L DE

E SS ÅN RM mer: FÖ snum

: rd vo vä ar lns n de eli et sse us n Et må r Fö

50

Til

Jäila T

n.

ge

da ings

älln

e: o: arv s värd lin ln sete ede Etu ånss Förm

I / ning EL er: ED EL ställ m SS um ET / Be sn ÅN US mero : M lem :: nR ed u m FaÖ merm sn /M num atu I /s n au ft: ero TELaren llnings gsd m kri in p tä E u n rs ö : e S / K / Bes täll nn mer nd se TU i ero es um s u Jä E n / B msn nimm EDEL n nu le us rä are ÅNSS Titalaja ää Med öp RM mo / Os mn: / K FÖ ivä er äum s na ELIs / mer: : spUSET joitu aren seunn gsnum tum ET

ET

. tä best iväs ån pä fr us er tila ad kk ån 6 6m sa t as kraf im i vo n är on el eli ed et ss us ån Et rm Fö

100

n.

ge gsda

nin

äll stä. st ivä n be uspä frå tila ader 6 kk6 mån assakraft voim i on eln är eteli ssed Etusrmån Fö

vo: elin ar rde: Etuset elns vä ånssed Förm

kirKöp tällnin gsda llei / / Bes llnin : um niamero Tilausn krift estä janETU ajtaan / B nummer: ders SEräTEL Ost un Os ää dlemsI / FÖsRM äm/ Me ÅNSSED ero Tilau aren umiv snumero Köp EL / Best Jäsenn uspä s / ällnin Tila itu ns namn:gsnummer: kirjoare i /leKöp Jäsennum nimal an ero / Medl m: Ostajan aj atu emsn gsd Ost umm nin er: Beställ ärä / Ostajan äivämä t: Tilausp nimi / Köparens erskrif nam ns und n: are s / Köp Tilauspäiv allekirjoitu Ostajan ämäärä / Best ällningsda tum: Ostajan allekirjoit us / Köpa rens unde rskrift:

250 €

.

ngsdagen

ä. späiväst beställni från kk tilau assa 6 t 6 månader kraf on voim n är i Etuseteli ånssedel Förm

Etusetelin arvo: Förmånss edelns vär de:

500 €

Etuseteli on voima Förmånssed ssa 6 kk tilauspäiväst eln är i kraft ä. 6 månader från bestäl lningsdagen .

Husqvarna-etusetelit moottori- ja raivaussahoihin ja turvavarusteisiin 40/80/200/400 bonuseuroa Esim. 80 bonuseurolla 100 euron arvoinen etuseteli

Treehog TH040 turvasormikas

Nordforest viiltosuojakenkä

12 € (sis. alv) + 5 bonuseuroa

Esim. 50 € (sis. alv) + 40 bonuseuroa

Toimitusajat voivat vaihdella tavarantoimittajan varastotilanteesta riippuen.

METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.


HENKILÖ­K UVASSA-PALSTALL A TAPA AMME OMISTA JA JÄSENIÄ JA ME TSÄ AMMAT TIL AISIA

LYHYESTI

HENKILÖKUVASSA

Hyviä porkkanoita tarjolla TÄNÄ SYKSYNÄ puukauppaan ja metsänhoitotöihin on tarjolla hyviä lisäkannustimia. Ja mikä parasta, puulla on erinomainen kysyntä. Kaikki lähtee kuitenkin siitä, että metsänomistaja tulee kuulluksi ja hänen toiveensa huomioon otetuiksi. Yhtä tärkeää on se, että metsää hoidetaan kokonaisvaltaisesti. Tehdään suunnitelma, milloin hakkuut kannattaa toteuttaa, milloin uudistetaan laadukkailla taimilla ja milloin on oikea aika taimikonhoidolle. Oikea-aikaisilla taimikonhoidoilla ja harvennuksilla varmistetaan parempi puukauppatili myöhemmin. Tänä syksynä taimikonhoitoa ja nuoren metsän kunnostusta vauhdittaa myös hyvin saatavilla oleva kemera-tuki. Meillä on tarjolla ammattilaisia raivaussahatöihin. Oman talouden suunnittelusta kiinnostuneille on tarjolla uusi puukaupan ennakkorahoituspalvelumme. Sen avulla metsänomistaja saa puukauppatuloja käyttöönsä muutamassa päivässä, vaikka hakkuiden tarkka ajankohta ei ole tiedossa. Olisiko nyt puukaupan ja metsänhoidon aika? MAARIT HÄKKÄNEN METSÄASIANTUNTIJA, PUUKAUPPA- JA METSÄPALVELUT MÄNTYHARJU

TEKSTI OUTI LAHDENMÄKI KUVA JERE LAUHA

metsä groupin viesti

| 7


LYHYESTI INFO

Metsäomaisuutesi hoitopalvelut OSUUSKUNNAN JÄSENEDUT

• Oma metsäasiantuntija • Sijoitusmahdollisuudet • Bonukset • Yksilöllinen metsäsuunnitelma • Tila-arvio • Metsäverkko-internetpalvelu ja -mobiilisovellus

• Veroneuvonta • Sukupolvenvaihdospalvelu • PEFC-sertifiointi • Yhteismetsä Forestia • Jäsenlehti Metsä Groupin Viesti

Oppilaille näytettiin havainnollisesti, mistä kohtaa puu­ tavara-auton kuljettaja havaitsee autosta jalankulkijat. Auton ympärille asetetut keilat kertovat katvealueen, jonne kuljettaja ei näe.

PUUKAUPPAA YMPÄRI SUOMEN

• Maksuton tilakäynti • Hankinta- ja pystykauppa – myös sähköisesti Metsäverkossa

• Korjuun suunnittelu ja toteutus • Rahaliikenteen suunnittelu • Jäsenetusopimus METSÄN- JA LUONNONHOITO

• Metsänhoidon suunnittelu ja ­toimenpiteet • Metsäpalstan perushuolto • Metsäomaisuuden hoitosopimus • Taimiturva • Metsätuhojen torjunta • Luonnonhoito ja vapaaehtoinen suojelu

INFO

Asiakaspalvelu PALVELEMME Arkisin 8–20 Lauantaisin 10–16 Puhelin: 010 7770 Sähköposti: jasenpalvelut@metsagroup.com

CHAT-PALVELU www.metsaforest.com www.metsaverkko.fi

OLEMME MYÖS SOMESSA Twitter: @metsapalvelee Facebook: Metsä palvelee

8 |

metsä groupin viesti

Julia Vilenistä tuntui hienolta päästä ensimmäistä kertaa puutavara-auton hyttiin.

Liikenneturvallisuus on yhteinen asia TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN

METSÄ GROUPIN liikenneturvallisuuskiertue vie-

railee syyskuussa yhteensä kahdeksalla Äänekosken ja Uuraisten alakoululla. ”Täältä näkee tosi hyvin kauas, kun ollaan näin korkealla”, hihkaisee Äänekosken Suo­lahden yhtenäiskoulun 1 C-luokan oppilas Luukas ­Niiranen puutavara-auton ratin takaa. Luokkatoverit Helmiina, Julia ja Niilo nyökyttelevät vieressä ja tutkivat innolla konnevetisen puutavaraautoilija Markku Häyrisen työpaikkaa. ”Mutta huomaattekos, että aivan tuohon auton eteen täältä ei näekään. Siksi teidän pitää olla liikenteessä erityisen tarkkana, kun näette isoja puutavara-autoja. Tämä auto painaa yhtä paljon kuin 70 tavallista autoa, eikä sen takia pysähdy kovin äkkiä”, Häyrinen opasti eloisia eppuluokkalaisia. Juuri tällaiset konkreettiset esimerkit ja omatoiminen havainnointi ovat kouluilla järjestettävissä tilaisuuksissa keskeisesti esillä. ”Biotuotetehdas käy nyt täysillä, joten myös raskas liikenne on lisääntynyt taajamassa merkittävästi. Jo tehtaan rakennusvaiheessa päätimme, että haluamme edistää liikenneturvallisuutta jal-

kautumalla alueen kouluihin”, ostopäällikkö Harri Hyppänen taustoitti yhdessä koulujen ja kaupungin kanssa suunniteltuja tapahtumia. Kiertueen avauksessa perjantaina 31.8. mukana ollut Äänekosken kaupungin opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä oli iloinen siitä, että aloite kiertueeseen oli tullut Metsä Groupilta. ”Raskaan liikenteen lisääntyminen on ollut merkittävä huolenaihe koululaisten ja vanhempien keskuudessa. Olemme teroittaneet oppilaille liikenneturvallisuutta myös Äänekosken tietyömaiden vuoksi. Nämä tapahtumat tulevat nyt kaikkien kannalta tosi hyvään saumaan.” Kiertueen tilaisuuksissa jaetaan kaikille ekaluokkalaisille Metsä Groupin huomioliivit sekä heijastimet. Lisäksi koteihin ja opettajille annetaan mukaan liikenneturvallisuuteen liittyvä tietopaketti. ”Tämä on tosi hyvä tapahtuma, koska lapset pääsevät konkreettisesti kokemaan asioita. Esimerkiksi puutavara-auton valtavan koon ja näkyväisyyden kuljettajan näkökulmasta voi ymmärtää vain hyttiin kapuamalla” , 1C-luokan opettaja Janna Mäkipää totesi.


Paljonko metsäsi ovat kasvaneet?

Palveluksessanne! Sukupolvenvaihdosasiantuntijat Matti Sipilä (vas.), Marko Jurvanen, Markku Juuso ja Ari Tervonen ovat valmiita ryhtymään töihin, jos metsätilan omistuksen vaihto on suunnitelmissa.

Onko sukupolvenvaihdos ajankohtainen? PALVELEMME omistajajäseniä metsäasioissa

heidän kaikissa elämäntilanteissaan. Meiltä saa ammattiapua myös silloin, kun metsätilan omistuksen vaihto on ajankohtainen. Meillä on neljä sukupolvenvaihdokseen perehtynyttä asiantuntijaa. He käyvät yhdessä asiakkaan kanssa läpi tilavaihdosta koskevat odotukset ja tarpeet, minkä jälkeen he tekevät ehdotukset eri vaihtoehdoista. Asiakkaan niin halutessa he hoitavat koko sukupolvenvaihdoksen verosuunnitteluineen loppuun saakka ja laativat tarvittavat asiakirjat. Asiantuntijamme voi auttaa myös metsätilan uutta omistajaa. Hän auttaa esimerkiksi

lainhuudon, y-tunnuksen ja alv-rekisterin hakemisessa. Jos asia on ajankohtainen, ota ensin yhteys omaan metsäasiantuntijaasi, joka tuntee metsäsi entuudestaan. Hän voi tarvittaessa tehdä tila-arvion sukupolvenvaihdosta varten. Sen jälkeen, kun metsätila on vaihtanut omistajaa, metsäasiantuntijamme voi järjestää uudelle omistajalle Metsäliitto Osuuskunnan jäsenyyden ja siihen liittyvät jäsenedut. Esimerkiksi osuussijoitukset, bonusoikeus ja bonustilin saldo voidaan siirtää hänelle. Lue lisää metsätilan sukupolvenvaihdos­ palvelustamme www.metsaforest.com

OPPISOPIMUSKOULUTUS

Metsä Group palkkaa sata tulevaa osaajaa tutkintotavoitteiseen oppisopimuskoulutukseen tehtaille eri puolille Suomea. Haku on auki syyskuun ajan. Lue lisää www.metsagroup.fi

100

Aloitamme yhteistyön 4H-liiton kanssa METSÄ GROUP ja Suomen 4H-liitto ryhtyvät edistämään yhdessä nuorten ymmärrystä metsätoimialasta ja sen mahdollisuuksista. Tavoitteena on vahvistaa nuorten metsäsuhdetta. ”Yhteistyöllä 4H:n kanssa haluamme vahvistaa nuorten ymmärrystä alan taloudellisesta, ekologisesta ja sosiaalisesta merkityksestä sekä tuoda esille monipuolisia mahdollisuuksia ja hyviä tulevaisuudennäky-

miä niin Suomen eri maakunnissa kuin maailmallakin”, Metsä Groupin viestintäjohtaja Juha Laine sanoo. Olemme 4H:n uuden Business Lab Helsin­ gin metsäalan pääyhteistyökumppani. Tuem­me myös 4H:n eri puolilla Suomea järjestämiä metsäpäiviä ja tarjoamme nuorille mahdollisuuden tutustua konsernin tuotantolaitoksiin ja hakkuutyömaille.

SUOMEN metsien vuotuinen kasvu on jo vuosikymmenet ylittänyt niiden käytön. Päivitämme kesän 2018 kasvuluvut Metsäverkkoon syys–lokakuussa. Saat meiltä tekstiviestin tai sähköpostin, kun sinun metsäsi kasvuluvut on päivitetty. Sen jälkeen voit käydä katsomassa metsäsuunnitelmatiedoistasi, kuinka paljon ne ovat tänä vuonna kasvaneet. Samalla voit tarkistaa suunnitelmasta ajankohtaiset hakkuut ja metsänhoitotyöt ja tehdä niistä tarjouspyynnön Metsäverkossa. Hyvä hoito pitää metsät terveinä ja hyvässä kasvussa. www.metsaverkko.fi

Uusia osoitteita TURUN ja Oulun hankintapiirien palvelutoimistot ovat muuttaneet. Turun toimisto muutti jo kevään puolella osoitteen Posti­ katu 2, 20250 Turku ja Oulun toimisto kesällä osoitteeseen Kiviharjunlenkki 1 E, 90220 Oulu. Tervetuloa käymään!

Kiitos lukijatutkimukseen osallistuneille TOUKOKUUSSA 4000 omistajajäsentä sai kyselyn, johon vastaamalla pääsi vaikuttamaan tämän lehden kehittämiseen. Saimme arvokasta palautetta, lämpimät­ ­kiitokset jokaiselle vastanneelle. Palautteen mukaan olemme suoriutuneet tehtävässämme varsin hyvin. Lehteä pidetään asiantuntevana ja tapaamme kertoa asioista ammattimaisena. Lehden selkeä ulkoasu ja valokuvat keräsivät kiitosta. Mieluisa tieto oli se, että lehti luetaan hyvinkin tarkkaan. Myös kehitettävää toki löytyy, jotta vastaamme mahdollisimman monen lukijan odotuksiin. Saimme lisäksi runsaasti hyviä juttuideoita, joita toteutamme jo tästä numerosta lähtien. Yksi asia on varma. Tämä lehti kopsahtelee jatkossakin postilaatikoihin tai posti­ luukuista, sillä vaikka valtaosa vastaajista tiesi, että lehdestä on luettavissa myös digitaalinen versio, 95,5 prosenttia haluaa lukea printtilehteä. Kannattaa muistaa, että Metsäverkossa voi paitsi lukea viimeisintä numeroa digitaalisena, myös palata vanhoihin numeroihin, joista on tarjolla pdf-versiot vuodesta 2013 lähtien. metsä groupin viesti

| 9


LYHYESTI Hallintoneuvoston puheenjohtaja Juha Paajanen sanoo, että edustajistoon valituksi tuleva saa merkittävän metsäalan luottamustoimen.

linnonkin luulisi jäsenistöä kiinnostavan. ”Konserni on vahvasti eteenpäin katsova ja innovatiivinen. Sen perustana on Suomen suurin, erittäin vakavarainen osuuskunta. Olemme ainoa metsäfirma, jossa metsänomistajat voivat osallistua päätöksentekoon.” ”Metsä Groupin kiinnostavuutta metsänomistajien keskuudessa on lisännyt varmasti sekin, että olemme edelläkävijänä kehittäneet jäsenistölle erilaisia digitaalisia palveluita. Ne tuovat lisäarvoa sekä metsänomistajille että koko konsernille.”

Osaamista ja laaja-alaista metsänomistajanäkemystä

Lähde ehdokkaaksi edustajistovaaliin Hallintoneuvoston puheenjohtaja Juha Paajanen lähti mukaan vuoden 2004 edustajistovaaliin, kun piiritoimikunnan silloinen jäsen Paavo Ojala tuli asiaa esittelemään. Ilman tuota yhteydenottoa Paajanen ei olisi ehkä vielä silloin havahtunut miettimään ehdokkuutta lainkaan. TEKSTI SIRKKU VANHATALO KUVA MARKKU TISSARINEN

”TUOLLOIN olin ollut Metsäliitto Osuuskunnan jäsen jo muutaman vuoden. Elimme ­hektistä aikaa, kun maa- ja metsätilallamme oli menossa voimakas investointivaihe ja perheen kolme lasta olivat vielä aika pieniä. Lähdin kuitenkin ehdolle ja tulin valituksi. K ­ oskaan en ole mukaan lähtöäni katunut”, Paajanen vakuuttaa.

10 |

metsä groupin viesti

Edustajistovaalit pidetään jälleen ensi keväänä. Paajanen kehottaa omistajajäseniä miettimään jo nyt avoimin mielin ehdokkaaksi lähtemistä. Tai jos ei itse halua lähteä vaaleihin mukaan, kannattaa miettiä, tietääkö jonkun ehdolle sopivan. Paajanen sanoo Metsä Groupin olevan juuri nyt erittäin mielenkiintoinen yritys, jonka hal-

Edustajisto on Metsäliitto Osuuskunnan korkein päättävä elin. Se päättää muun muassa jäsenistön taloudelliseen hyvinvointiin vaikuttavat osuuspääoman ja lisäosuuksien korot sekä vahvistaa sääntömuutokset. Edustajistossa esiin nousevat kehitysideat viedään varmasti eteenpäin. Kevään vaaliin tarvitaan ehdolle kaiken­ laisia metsänomistajia, kunhan ehdokas on kiinnostunut metsäsektorista ja on sitoutunut vahvasti Metsäliitto Osuuskuntaan ja haluaa kehittää sitä omistajien parhaaksi. Paajanen sanoo, että ehdokkaan olisi hyvä ymmärtää sekin, että metsäteollisuuden tulonmuodostus syntyy maailmanmarkkinoilla. ”Tarvitsemme edustajistoon laaja-alaista metsänomistajanäkemystä: eri-ikäisiä ehdokkaita yhteiskunnan eri puolilta, eri ammatti­ ryhmistä, maalta ja kaupungista, miehiä ja ­naisia. Yhteistyökykyinen pitää tietysti olla, eikä koulutuskaan ole pahitteeksi.” Valituksi tuleva saa paitsi merkittävän metsä­alan luottamustoimen, runsaasti tietoa Metsä Groupista ja koko metsäsektorista. ”Esimerkiksi kokousten liiketoiminta-alueiden katsaukset ovat hyvin perusteellisia, ja niiden yhteydessä syntyvissä keskusteluissa tietoa saa lisää. Kokoukset ja muut yhteiset tapaamiset ovat myös mainioita tilaisuuksia verkostoitua muiden metsäalan ihmisten kanssa.” Paajanen painottaa sitä, että edustajistosta on hyvät mahdollisuudet edetä hallintoneuvostoon ja hallitukseen saakka. ”Tämäkin on hyvä pitää mielessä, jos on etenemishalua ja etenemiseen tarvittavaa luottamusta.”

Luottamushenkilön tähtihetki Paajanen muistelee erästä luottamushenkilöuransa tähtihetkeä hymyssä suin. ”Olin keväällä 2014 MTK:n valtuuskunnan kokouksessa, jonka eräässä puheessa harmiteltiin pieniläpimittaisen puun käytön vähäisyyttä. Tuon puheenvuoron päätyttyä sain ilokseni kertoa pari minuuttia vanhan uutisen, jonka mukaan Metsä Group suunnittelee maan historian suurinta metsäteollisuus­ investointia eli biotuotetehtaan rakentamista Ääne­koskelle.” ”Ikimuistoinen hetki, monella tavalla.”


AJANKOHTAISTA METSÄSSÄSI

NIMITYKSIÄ

PÄÄTOIMITTAJALTA

Uudet puukaupan ja metsäpalveluiden asian­tuntijat

Syksy • Kesähelteillä eivät raivaussahatöihin

innostuneet kuin kaikkein sitkeimmät, mutta nyt kelien viilennyttyä on hyvä perata ja harventaa taimikoita sekä raivata alikasvokset harvennuskuvioilta. Syksy on oikeaa aikaa myös talloa heinät taimien ympäriltä, jos taimikot ovat heinittyneet pahasti. Ja jos et itse ehdi metsään, tilaa taimikonhoitotyöt, heinäys ja ennakkoraivaukset omalta metsäasiantuntijaltasi.

• Syysistutuksilla alkaa olla jo kiire. Kuu-

sen taimia voi istuttaa routimattomille maille syyskuun loppuun asti. Syksyllä istutetut taimet lähtevät nopeasti kasvuun keväällä, eikä myyrätuhoistakaan ole vaaraa tulevan talven aikana, koska valtaosassa maata myyriä on hyvin vähän.

• Mennyt kesä oli lämmin, ja taimet kas-

voivat erittäin hyvin taimitarhoilla. Taimet ovat jo reippaan kokoisia ja hyvälaatuisia. Ensi keväälle on vielä vapaana kaikkia taimilajeja. Tilaa kuitenkin keväällä tarvitsemasi taimet mahdollisimman pian metsäasiantuntijaltasi, koska ainakin osa taimilajeista voi loppua ennen kevättä.

• Kevään viljelykohteet on hyvä muokata

syksyllä ennen maan jäätymistä. Näin kohteet ovat valmiina odottamassa tulevaa kevättä ja innokkaita istuttajia.

• Syksyn kirkkailla keleillä on mukava

tehdä retki omaan metsään koko perheen voimin, vaikka tarvittavat metsänhoitotyöt olisikin jo hyvissä ajoin tehty tai tilattu. Tulevia hoitotöitä ja hakkuita on kuitenkin syytä suunnitella ennen lumien tuloa. Maastossa on helppo liikkua ja hirvikärpäsetkin vähenevät loppusyksyä kohti.

Lauri Heinonen 050 598 1888 Keuruu, Mänttä-Vilppula Sanna Hintikka 050 575 3292 Kannonkoski, Vastinki Jarkko Hirvonen 050 575 6695 Lapinlahti Markus Holm 050 515 0301 Keuruu Jouni Hurskainen 050 514 7284 Savonlinna Jari Isojärvi 050 598 8957 Keuruu Miika Järvinen 050 598 8941 Uurainen, Nikaranperä, Honkola Konsta Koskinen 050 325 2369 Kokemäki Teemu Lahdensivu 050 346 6036 Janakkala Jyri Lahtinen 050 412 2328 Pöytyä, Aura Janne-Pekka Miettinen 050 477 6700 Polvijärvi Timo Nieminen 050 566 1117 Peräseinäjoki Teemu Petäjäjärvi 040 514 7515 Pudasjärvi itä, Taivalkoski Mari Rautiainen 046 923 7747 Helsinki, Porvoo, Sipoo Aleksi Rautiola 050 436 1325 Toholampi, Sievi Mikko Räsänen 050 477 7704 Korpilahti Jaakko Salakka 050 598 8450 Joroinen Marko Taskinen 050 598 7907 Nilsiä

Kaikkien metsäasian­tuntijoidemme yhteystiedot löytyvät osoitteesta: www.metsaforest.com Ota yhteyttä

Anna palautetta – voita Metsä Tissuen tuotteita

Arvokasta kokemusta KESÄTYÖNTEKIJÄT ovat Metsä Groupille tärkeä kesäkauden voimavara. He sijaistavat vakituista henkilöstöä lomakaudella. Kuluvana vuonna lähes 800 nuorta tutustui työhön konsernimme tuotantolaitoksilla ja puunhankintapiireillä eri puolilla Suomea. Metsä Group nähdään kiinnostavana työnantajana, ja hakijoita kesätöihimme on erittäin runsaasti. Kesätyöntekijöiden joukossa on jo aiempina kesinä Metsä Groupissa työskennelleitä konkareita ja niitä, joille talon tavat ja tehtävät ovat aivan uusia. Uusi työ alkaa aina perusteellisesta perehdyttämisestä. Kun uusi metsägroupilainen oppii oikeat ja turvalliset työtavat, hän saa valmiudet onnistua työssään. On tärkeää, että kesätyöntekijöillä on työjaksonsa aikana useita erilaisia tehtäviä, joihin tutustua ja joissa kehittää omaa ammattiosaamistaan. Tehtävistä suoriutumisen ja osaamisen karttumisen myötä töiden haasteellisuutta lisätään ja vastuut kasvavat. Kesätöiden tärkeimpiin oppeihin kuuluukin, että nuori oppii luottamaan itseensä haastavissakin tilanteissa. Osa kesätyöntekijäistä saa meiltä opintoihinsa liittyvän lopputyön aiheen ja näin tärkeää tukea valmistumiseen. Monista kesätyön­ tekijöistä tulee lopulta vakituisia metsä­ groupilaisia. Myös oppisopimuskoulutus on mainio reitti saada mieluisa työpaikka Metsä Groupista. Tässä kuussa alkoi haku vuonna 2019 käynnistyviin ohjelmiin, joissa eri puolelle Suomea koulutetaan noin sata uutta ­metsägroupilaista. Lähivuosina metsäalalle tarvitaan paljon uusia työntekijöitä. Meillä Suomessa on kykyä jalostaa uusiutuva puuraaka-aine kestävästi tuotteiksi, joita miljoonat ihmiset tarvitsevat. Teemme työtä, jolla on merkitystä.

JUHA LAINE VIESTINTÄJOHTAJA METSÄ GROUP

LÄHETÄ toimitukseemme palautetta ja juttuideoita marraskuun puoli­väliin mennessä, niin olet mukana kolmen Metsä Tissuen tuotepaketin arvonnassa. Lähetä postia osoitteeseen Metsä Groupin Viesti, PL 10, 02020 METSÄ tai metsagroupinviesti@metsagroup.com.

Full color logo

Liitäthän viestiisi osoitteesi ja puhelinnumerosi yhteydenottoa varten. 1 color logo

B&W logo

metsä groupin viesti

| 11


Metsä Group osti puuta selvästi enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin, ja toimitukset asiakkaiden tuotantolaitoksille sujuivat hyvin. Puuta toimitettiin yhteensä 18,7 miljoonaa kuutiometriä, joista noin 84 prosenttia Suomessa sijaitsevalle teollisuudelle.

Vahva tuloksenteko jatkui Metsä Groupin tammi–kesäkuun vertailukelpoinen liiketulos oli 418 miljoonaa euroa – kasvua viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna oli 171 miljoonaa euroa. Liikevaihto oli 2 904 miljoonaa euroa.

M

etsä Group jatkoi vuoden toisella neljänneksellä vahvaa tuloksentekoa. Hyvän tuloksen mahdollistivat viime vuosien kehitys­ investointiohjelman tuoma myyntivolyymien kasvu ja tuotantotehokkuuden paraneminen yhdessä suotuisan globaalin talouskehityksen kanssa. ”Sellu- ja kartonkiteollisuus olivat pää­ roolissa tuloksen muodostuksessa, mutta myös muilla liiketoiminta-alueilla markkinakehitys oli myönteistä. Sääoloiltaan haastavan alku­ vuoden jälkeen puunhankinta on normalisoitunut, ja Metsäliitto Osuuskunnan jäsenistö on käynyt aktiivisesti puukauppaa”, pääjohtaja Ilkka Hämälä kertoo.

Puunhankinta ja metsä­palvelut puun tarjonta oli hyvää, ja tukki- sekä kuitupuun kantohinnat nousivat. Itämeren alueella myös puun tarjonta oli hyvää, mitä suotuisat korjuukelit tukivat. Lähes kaikkien puutavara­lajien kysyntä oli hyvin voimakasta, mutta

SUOMESSA

12 |

metsä groupin viesti

Metsä Group jatkaa kehitysvaihettaan. ”Vuonna 2018 investointien painopiste on puutuoteteollisuudessa, ja lisäämme myös pehmo­ papereiden jalostuskapasiteettia ja ruoanlaitto­ paperien tuotantoa. Toukokuussa perustettu innovaatioyhtiö Metsä Spring suuntaa tulevaisuuden uusien tuotteiden kehitykseen ja vahvistaa Metsä Groupin asemaa toimialan uudistajien joukossa.” Hämälä sanoo, että hyvän tuloskehityksen vahvistama tase antaa konsernille hyvät toimintaedellytykset mahdollisissa kansainvälisen kaupan häiriötilanteissa. Metsä Groupin vertailukelpoisen liiketuloksen arvioidaan vuoden kolmannella neljänneksellä olevan suunnilleen vuoden toisen neljänneksen tasolla.

lehtikuitupuun kysyntä tasaantui jakson lopulla. Metsä Forest osti enemmän puuta kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Kysyntä kohdistui ennen kaikkea sulan maan aikana korjattaviin leimikoihin. Energiapuun ostossa painotettiin edelleen latvus­massaa. Suomessa pääosa puusta ostettiin Metsäliitto Osuuskunnan jäseniltä.

Metsäpalveluiden myynti sujui tavoitteiden mukaisesti. Puuta korjattiin tavoitteiden mukaisesti ja toimitukset asiakkaiden tuotantolaitoksille sujuivat hyvin. Hyvien korjuuja kuljetusolosuhteiden ansiosta tienvarsi- ja tehdasvarastot kasvoivat lähes normaalille tasolle. Metsä Forest toimitti asiakkailleen puuta yhteensä 18,7 miljoonaa kuutiometriä

METSÄ GROUPIN TULOS

Tammi–kesäkuu (1–6/2017) • Liikevaihto oli 2 904 miljoonaa euroa (2 451 milj. euroa).

• Liiketulos oli 412 miljoonaa

euroa (253). Vertailukelpoinen liiketulos oli 418 miljoonaa euroa (247).

• Tulos ennen veroja oli 368

miljoonaa euroa (237). Vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli 374 miljoonaa euroa (230).

Huhti–kesäkuu (4–6/2017) • Liikevaihto oli 1 477

miljoonaa euroa (1 235).

• Liiketulos oli 204

miljoonaa euroa (122). Vertailukelpoinen liike­tulos oli 210 miljoonaa euroa (119).

• Tulos ennen veroja oli

184 miljoonaa euroa (107). Vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli 189 miljoonaa euroa (104).

(16,4), joista noin 84 % Suomessa sijaitsevalle teollisuudelle. Tammi–kesäkuussa yksityismetsistä hankitusta puusta yhteensä 37 % ostettiin sähköisesti. Metsänhoitopalvelujen myynnissä osuus oli 43 %. Metsänhoitopalveluiden liikevaihto kasvoi viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 11 %. Metsä Forest maksoi 1.3.–31.5. ostetulle kuitupuulle


KONSERNIN TULOS tuplabonuksen niille Metsäliitto Osuuskunnan jäsenille, joilla oli bonusoikeus. Kesäkuun alussa käyttöön otettiin sähköisen puukaupan ennakko­ rahoituspalvelu, jolla metsänomistaja saa puukaupalleen enimmillään 80 %:n ennakkorahoituksen.

Puutuotteet METSÄ WOODIN insinööri­ puutuotteiden liikevaihto pysyi viime vuoden tasolla, mutta Ison-Britannian liiketoiminnan liikevaihto laski 12 % viime vuodesta. Vanerituotteiden keski­määräinen myyntihinta nousi edellisvuodesta ennen kaikkea koivuvanerin osalta, mihin vaikuttivat hinnankorotukset sekä parempi tuote­ jakauma. Vanerituotteiden tilauskanta pysyi huomattavasti edellisvuotta korkeammalla tasolla. Metsä Woodin kannattavuuteen vaikuttivat IsonBritannian liiketoiminnan kannattavuuden lasku ja uusien tehtaiden kustannukset. Lisäksi kustannusinflaatio etenkin puuraaka-aineessa sekä tuotannolliset haasteet osassa tehtaita rasittivat liiketulosta.

Sellu ja sahat SELLUN kysyntä pysyi vahvana. Pitkäkuituisen sellun valuutta­ määräiset markkinahinnat

olivat tammi–kesäkuussa 32 % ja lyhytkuituisen sellun 40 % korkeammat edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Pitkäkuituisen sellun keski– hinta Euroopassa oli tammikuun alussa 1 023 dollaria tonnilta ja katsauskauden lopussa 1 196 dollaria. Lyhytkuituisen sellun hinta Euroopassa oli tammikuun alussa 999 dollaria ja kesäkuun lopussa 1 050 dollaria. Metsä Fibren sellun myyntimäärä oli 1 438 000 tonnia, joka on noin 30 % korkeampi kuin vertailukaudella (1 107 000). Sahatavaran toimitusmäärä oli 942 000 kuutiometriä, joka on noin 6 % vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Markkinahinnat olivat tammi–kesäkuussa 14 % korkeammat edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Sahatavaran kysynnän ja tarjonnan tasapaino on selvästi parantunut vertailukauteen nähden.

Kartonki METSÄ BOARDIN liikevaihtoa ja vertailukelpoista liiketulosta paransivat kartonkien kasvaneet toimitusmäärät sekä kartonkien ja markkinasellun korkeammat hinnat. Myös osakkuusyhtiö Metsä Fibren kasvaneet sellun tuotanto- ja toimitusmäärät paransivat kannattavuutta. Huhti–kesäkuun liiketulosta

heikensivät useat suunnitellut huolto­seisokit, joita oli Kemiä lukuun ottamatta kaikilla Suomen tehtailla. Kartongin kokonais­ tuotantokustannukset nousivat vertailukauteen nähden. Kustannuksia nosti etenkin Ruotsiin Husumin tehtaalle Baltiasta tuotavan puun hinta. Lisäksi tulosta rasitti yleisen kustannusinflaation kiihtyminen. Valuuttakurssivaihteluilla sisältäen suojaukset oli noin ­ 28 miljoonan euron negatiivinen vaikutus katsauskauden liiketulokseen edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kartonkien kokonaistoimitukset tammi–kesäkuussa kasvoivat 6 % edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta ja olivat yhteensä 957 000 tonnia (906 000). Taivekartongin toimitukset olivat 625 000 tonnia (570 000) ja valkoisen kraftlainerin toimitukset 332 000 tonnia (336 000). Metsä Boardin vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto oli 15,1 % (10,3) ja vertailu­kelpoinen osakekohtainen tulos 0,28 euroa (0,19). Omavaraisuusaste oli kesäkuun lopussa 54,9 % ja netto­velkaantumisaste 33 % (31.12.2017: 52,6 ja 31).

 ehmo- ja ruoan­ P laitto­paperit METSÄ TISSUEN liikevaihdon kasvu johtuu pääasiassa lisääntyneistä myyntimääristä.

Liiketulosta heikensi edellis­ vuoden tammi–kesäkuuta korkeampi ensikuidun hinta. Myös Norjan ja Ruotsin kruunun sekä Ison-Britannian punnan heikkeneminen verrattuna euroon vaikuttivat liiketulokseen negatiivisesti. Metsä Tissue päätti vuoden 2017 kolmannen vuosineljänneksen aikana investointi­ hankkeesta, jossa rakennetaan uusi suurkuluttajatuotteiden jalostuslinja Saksaan ja uusi kuluttajatuotteiden jalostuslinja Slovakiaan. Raubachin tehtaalle Saksaan rakennetaan uusi Away from Home -tuotteiden jalostus­linja. Investoinnilla vastataan kysynnän kasvuun läntisen Euroopan markkinoilla. Uusi kapasiteetti saadaan käyttöön vuoden 2018 loppuun mennessä. Žilinan tehtaalle Slovakiaan rakennetaan uusi kuluttaja­ tuotteiden jalostuslinja. Investoinnilla vahvistetaan toiminnan kannattavuutta ja Tento-pehmopaperin kilpailukykyä itäisen Keski-Euroopan markkinoilla. Uusi kapasiteetti on käytössä 2018 loppuun mennessä. Lisäksi Dürenin PM5leivin­paperikoneen uudistaminen Saksassa jatkuu. Lisävolyymi tulee markkinoille vuoden 2018 viimeisen neljänneksen aikana. Mäntän tehtaalla on käynnissä vuonna 2017 alkanut ja kolmelle vuodelle jaksottuva uusiomassalaitoksen uudistaminen.

LIIKETOIMINTA-ALUEIDEN TULOKSET

Liikevaihto, milj. euroa

Vertailukelpoinen liiketulos, milj. euroa

Toisen neljänneksen liikevaihto, milj. euroa

Toisen neljänneksen vertailukelpoinen liiketulos, milj. euroa

1–6 2018

1–6 2017

1–6 2018

1–6 2017

4–6 2018

4–6 2017

4–6 2018

4–6 2017

PUUNHANKINTA JA METSÄPALVELUT

985,6

829,4

14,5

12,9

495,7

396,7

5,8

4,4

PUUTUOTTEET

228,0

242,0

11,6

19,1

119,4

121,8

5,5

8,4

1 229,5

848,5

309,8

125,3

629,0

426,5

164,9

70,8

1 011,1

918,7

128,2

88,7

518,7

474,2

59,2

43,5

515,1

503,4

23,7

33,9

256,3

251,4

11,5

16,3

SELLU JA SAHAT KARTONKI PEHMO– JA RUOANLAITTOPAPERIT

metsä groupin viesti

| 13


PUUMARKKINAKATSAUS

Hyvät edellytykset vilkkaalle syksylle Kotimaan puumarkkina on tasapainossa: kysyntä on hyvä ja kauppaa käydään aktiivisesti. Puun hinnat ovat sellaiset, että tarjonnan voi olettaa jatkuvan suotuisana.

O

mistajajäsenet hyödynsivät hienosti keväisen kuitupuun tuplabonuskampanjaamme, mistä heille kiitos. Hyvien korjuukelien ansiosta puuvarastot saatiin normaalitasolle – ne olivat laskeneet sateisen syksyn seurauksena. Kesän metsä­töissä oltiin kuivuuden takia erityisen varovaisia, ja huolellisten yrittäjiemme ansiosta työmaillamme säästyttiin isommilta syttymiltä. Käymme tänä syksynä puukauppaa kaikenlaisista leimikoista, mutta harvennustyömaat kiinnostavat kaikkein eniten. Hy­vä markkinatilanne kannattaa nyt ­hyödyntää. kuumentunut puumarkkinatilanne alkaa olla rauhoittumassa. Baltiassa kysyntä oli keväällä kova, kun puuta vietiin Ruotsiin ja Suomeenkin tavallista enemmän. Venäjän markkina on ollut tasapainoinen jo pidemmän aikaa. Maan oman teollisuuden puunkäyttö on meidänkin toimialueellamme kasvanut, ja erityisesti tukista kilpaillaan voimakkaasti. Vaikka puun hintataso on Venäjällä noussut, se on edelleen muuta Itämeren aluetta alhaisempi. Ruotsin metsäpalojen laajuudesta on esitetty monenlaisia lukuja. Maan metsäpinta-ala huomioon ottaen paloilla ei kuitenkaan ole pitkäaikaista vaikutusta puun

ITÄMEREN ALUEEN

riittävyyteen. Sen sijaan luonnon monimuotoisuudelle paloalueet ovat myönteinen asia. Vaikka metsäpalot eivät ulottuneet kovin lähelle omaa toiminta-aluettamme, olemme toimittaneet Suomesta hieman tavallista enemmän puuta Husumin tehtaallemme.

Harvennustyömaat kiinnostavat eniten. TAIMIKOIDEN JA NUOREN METSÄN hoitoon on tarjolla runsaasti kemera-rahaa, mikä metsänomistajien on syytä hyödyntää. Meiltä saa tekijöitä työmaille, jos itse ei metsään ehdi. Lisäksi erityisesti varttuneita kuusikoita kannattaa käydä tarkistamassa, sillä lämpimän kesän takia kaarnakuoriaisia on havaittu joillakin alueilla tavallista enemmän. Riskialueita ovat esimerkiksi uudistushakkuualueiden reunat. Keväällä ja alkukesällä istutetuilla havu­puun taimilla ei oman seurantamme mukaan ole isoja kuivuustuhoja. Sen sijaan koivuntaimet ovat kärsineet kuivuudesta. Taimien tilannetta on syytä seurata ja täydentää istuksia tarvittaessa keväällä.

keskimääräinen metsäpinta-ala on viime vuosina kasvanut 50 hehtaariin. Jäsenistössä on yhä

OMISTAJAJÄSENTEMME

enemmän sellaisia metsänomistajia, jotka harjoittavat ammattimaisesti metsä­ talouttaan. Heistä moni tekee kanssamme säännöllistä hankintakauppaa, ja olemmekin kehittämässä sen toimintamallia, jotta hankintapuu saadaan kitkattomasti osaksi puutoimituksiamme. Kiinnostus metsään tuntuu olevan kasvussa, sillä metsätilakauppa on vilkasta. Myös moni omistajajäsen on ollut aktiivinen lisämetsän hankinnassa. HAKKUUTAVOISTA on viime aikoina keskusteltu runsaasti. Se, että kielloilla ryhdytään ohjaamaan metsänkäsittelyä, tuntuu aika vanhanaikaiselta lähestymistavalta. Lähtökohta on se, että metsänomistaja päättää, mitä hänen metsässään tehdään. Puunhankkijana tarjoamme eri hakkuutapoja hänen käyttöönsä ja niistä sitä ammattitietämystä, jota tällä hetkellä on saatavissa. Laajensimme hakkuutapa­ valikoimaamme heti, kun metsälaki vuonna 2014 muuttui. Keskusteluissa on harhaanjohtavasti yhdistetty jatkuva kasvatus ja metsäluonnon monimuotoisuus ikään kuin samaksi asiaksi. Olipa hakkuutapa mikä tahansa, monimuotoisuuden säilyttämiseen pitää kiinnittää huomiota – se ei toteudu itsestään jatkuvan kasvatuksenkaan metsissä. NÄIN SYKSYN PÄÄSTYÄ VAUHTIIN on

hyvä ottaa hakkuut esiin metsäasiantuntijamme kanssa. Hän kertoo myös tarjolla olevista vaihtoehdoista, ja samalla selvitetään mahdollisten hoitotöiden tarve.

PUUN KYSYNTÄ SYYSKUUN LOPULLA

LÄNSI-SUOMI 

MÄNTYTUKKI JUHA MÄNTYLÄ

KUUSITUKKI

METSÄJOHTAJA METSÄ GROUP

KOIVUTUKKI MÄNTYKUITU KUUSIKUITU KOIVUKUITU METSÄENERGIA

14 |

metsä groupin viesti

ITÄ-SUOMI 

POHJOIS-SUOMI 


JÄSENET

Metsänomistaja Teppo Jämsen kertoo saavansa yhteistyöstä Metsä Groupin kanssa ison talon edut itselleen.

METSÄOMAISUUDEN HOITOSOPIMUS TAKAA KATTAVAT PALVELUT Metsä Groupin metsäomaisuuden hoitosopimusasiakas Teppo Jämsen sanoo, että jokaisella metsänomistajalla pitäisi olla henkilö, jonka asiantuntemukseen voi metsäasioissa luottaa. Hän saa kaikki tarvitsemansa palvelut oman yhteyshenkilönsä kautta. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN

U

ntisen tilan isäntä Teppo Jämsenin, 40, olemus on rennon rauhallinen miehen siemaillessa aamukahvia kotitalonsa terassilla Pihtiputaan Muuras­ järvellä. Eletään elokuun puoliväliä, ja ison osan toimeentulostaan viljanviljelystä saavalla Jämsenillä on käsillä vuoden kiireisimmät ajat. ”Käynnistän puimurin heti, kun kaste pelloilta haihtuu. Puitavaa riittää kohtalaisesti, sillä varhaiset kylvöt onnistuivat hyvin. Toki helteet verottivat sadon määrää, mutta pahin kuivuus ei osunut näille seuduille”, kotitilaansa vuodesta 2012 isännöinyt Jämsen sanoo. Tyynenä aamuna pihapiirissä hurisee paitsi Muurasjärven rannalla seisova viljankuivuri, myös traktori. ”Kuten traktorin äänestä voi päätellä, on Jukka-isäni edelleen aktiivisesti apuna tilan töissä. Ulkopuolista

työvoimaa meillä ei ole, ja Tiia-vaimoni on opettajan toimessa Pihtiputaalla.” Metsä ja vilja tukijalkoina

Kun tilan sukupolvenvaihdos tuli ajankohtaiseksi vuonna 2011, ei tuolloin Oulussa perheineen asunut Jämsen epäröinyt tarttua tilan ohjaksiin. Fysiikan maisteriksi kouluttautuneen miehen tutkijan työ Oulun yliopistolla vaihtui sujuvasti maa- ja metsätalouteen. ”Kotiinpaluu oli kytenyt mielessä jo pitkään, eikä ratkaisua ole tarvinnut katua. Työtä on paljon, mutta hyvänä päivänä työkin tuntuu harrastukselta”, Jämsen perustelee. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä Jämsenit päättivät lopettaa tilalla harjoitetun sikojen kasvatuksen. ”Tilalle on rakennettu kahta tukijalkaa, toinen on peltoviljely, toinen metsätalous. Näitä olemme aktiivisesti kehittäneet, ja suunta vaikuttaa oikealta.”

Jämsen sanoo lähestyvänsä maa- ja metsätaloutta mielellään lukujen valossa. Pelloilla viljellään miehen laskelmien tuloksena muun muassa kuminaa, joka tuottaa onnistuessaan hyvän taloudellisen tuloksen. Metsäalaa on suunnitelmallisesti kasvatettu noin 400 hehtaariin. Laskimen lisäksi miehen käsissä pysyvät hyvin myös metsätyövälineet. ”Raivaussahaus on lempihommaani. Se on huippuhyvää kuntoilua, jossa oman työjäljen lisäksi kemera-tuki toimii hyvänä motivaattorina.” Viimeisen puolentoista vuoden aikana Jämsen ynnäilee raivanneensa noin 30 hehtaaria taimikoita. ”Mutta se on myönnettävä, että aivan kaikkeen oma aika ja osaaminen eivät riitä. Siksi solmimme Metsä Groupin kanssa metsäomaisuuden hoitosopimuksen, jonka avulla saamme kaikki palvelut saman katon alta.” metsä groupin viesti

| 17


Untisen tilan tukijalat ovat peltoviljely ja metsätalous. Sikatalous lopetettiin sukupolvenvaihdoksen yhteydessä.

Oppimista molempiin suuntiin

Yhteistyö Metsä Groupin kanssa on osoittautunut palkitsevaksi puolin ja toisin. Metsä Groupin metsäasiantuntija Timo Karhu kertoo, että keskustelut Jämsenin kanssa haastavat myös metsä­ ammattilaisen ajattelemaan asioita uudella tavalla. ”Teppo kyseenalaistaa usein asioita ja esittää paljon kysymyksiä. Siinä saa itsekin tervetulleita herätteitä. Toisaalta molemmin puoleinen vahva luottamus antaa minulle hyvän pohjan tehdä esityksiä toimen­ piteistä.” Opetustyötäkin tehnyt Jämsen lisää, että kun jotain haluaa oppia, niin silloin pitää kysyä. ”Ja minä kehtaan kysyä tyhmiäkin kysymyksiä. Soisin jokaiselle metsänomistajalle oman yhteyshenkilön, joka tuntee sinun metsäsi ja jolta voi aina tarvittaessa kysyä neuvoa. Näin voi aina varmistaa järkevimmän ratkaisun.” Hyvänä esimerkkinä yhteisestä ajatusten jalostamisesta miehet mainitsevat pellonlaitaan suunnitellun harvennushakkuun alalle, jossa männyt olivat jo hieman päässeet riukuuntumaan. 18 |

metsä groupin viesti

Jämsen tekee puukaupat ja metsänhoitopalvelut Timo Karhun kanssa pääsääntöisesti Metsäverkossa. ”Sen mobiilisovelluksesta on ollut maastossa apua muun muassa rajalinjojen paikallistamisessa.”

”Minä ehdotin kohteelle harvennusta, mutta kun Teppo otti laskelmissaan huomioon myös puuston pellolle aiheuttaman varjostuksen, niin totesimme lopulta yhdessä uudistushakkuun olevan kokonaisuuden kannalta järkevin vaihtoehto”, Karhu kertoo. Rantametsiä on suojeltu vapaaehtoisesti

”Toimenpiteitä pitää mielestäni suunnitella sen mukaan, miten niistä saa euroja kotiutettua”, Jämsen sanoo. Hän huomauttaa, että taloudellinen ajattelu ei sulje pois metsäluonnon monimuotoisuuden huomioon ottamista. ”Ajattelen toimenpiteitä aina myös luonnon ja maiseman kannalta. Siksi olemme suojelleet vapaaehtoisesti esimerkiksi ranta­ metsiä.” Pitkällä aikavälillä Jämsenin tavoitteena on hoitaa metsiä siten, että hän pystyy saamaan puolet elannostaan eläkeikään saakka metsästä. ”Ja haluan, että siinä vaiheessa metsän ovat edelleen tuottavassa kunnossa seuraavaakin sukupolvea ajatellen”, 10-vuotiaan Sannin ja 12-vuotiaan Santun isä painottaa.

Kattavat palvelut

Pikkupojasta saakka metsissä liikkunut Jämsen on huomannut kokemuksen karttuessa entistä konkreettisemmin, että metsää pitää oppia ymmärtämään. Kaikki ei aina mene käsikirjoituksen tai fysiikan lakien mukaan. ”Olemme kokeilleet ennakkoluulottomasti niin luontaista uudistamista kuin jatkuvaa kasvatustakin. Metsän kasvulla ja metsätöiden toteutuksella on oma aika­ jänteensä.” Kun neljänsadan hehtaarin metsäalaa hoitaa aktiivisesti, tilalla on käytännössä koko ajan vireillä uusia toimenpiteitä. ”Metsä Groupin kautta olen hoitanut paitsi puukaupat, myös tilannut metsän­ hoitopalvelut, joita en itse ehdi toteuttamaan. Metsurit ovat tehneet ennakko­ raivauksia, ja tälle syksylle on tulossa noin 30 hehtaarin kasvatuslannoitus”, Jämsen kertoo. Jämsen kokee saaneensa yhteistyöstä Metsä Groupin kanssa käyttöönsä ”ison talon edut”. ”Palveluiden saatavuus ja kattavuus ovat tärkeitä syitä yhteistyölle. En ole varsinaisesti bonusjärjestelmien ystävä, mutta


JÄSENET

Lue lisää www.metsafo­ rest.com

Tilan rantametsiä on suojeltu vapaaehtoisesti. ”Ajattelen toimenpiteitä aina myös luonnon kannalta.”

kieltämättä jäsenbonukset ja osuussijoitus­ mahdollisuudet ovat hyviä taloudellisia porkkanoita. Osuussijoituksille maksettava korko on yleiseen korkotasoon verrattuna todella hyvä.” Metsästä leipää saavana Jämsen toivoo, että metsänomistaja pystyisi itse vaikuttamaan myös puunkorjuun aikatauluihin mahdollisimman hyvin. Hän sanoo ymmärtävänsä, että puun kysynnän ollessa korkea korjuuaikataulujen suhteen joudutaan tekemään välillä kompromisseja tuotantolaitosten puuntarpeiden ja metsänomistajan lähtökohtien välillä. ”Mutta tilan talouden suunnittelun kannalta olisi tärkeää, että korjuu toteutuisi harvennusleimikoillakin suhteellisen nopeasti kaupanteon jälkeen. Näin rahat olisivat käytettävissä investointeihin, kuten lannoituksiin.” Metsäsuunnitelma aina mukana

Puukaupat ja metsänhoitopalveluiden tilaukset Jämsen ja Karhu hoitavat pääsääntöisesti sähköisesti Metsäverkossa. ”Sähköinen asiointi on luonteva tapa hoitaa myös metsäasioita, mutta se vaatii toki hieman totuttelua. Verkkoasiointi

Teppo Jämsen rentoutuu virittämällä kuhavaaput veneen perään. Tällä kertaa Muurasjärven selälle pääsi mukaan Timo Karhu, joka on hänen kumppaninsa metsäasioiden hoidossa.

Mukana kunnallispolitiikassa

Metsäomaisuuden hoitosopimus varmistaa, että metsää hoidetaan metsänomistajan toiveiden ja tuotto-odotusten mukaisesti. säästää aikaa, mutta se ei korvaa henkilökohtaisten kontaktien merkitystä”, Jämsen toteaa. Metsäverkon ansiosta metsäsuunnitelma kuviotietoineen kulkee aina metsässä Jämsenin mukana. ”Mobiilisovellus on ollut maastossa hyvä apu myös rajalinjojen paikallistamisessa.”

Voisi ajatella, että lapsiperhearki ja tilan työt täyttäisivät Jämsenin kalenterin tyystin, mutta näin ei suinkaan ole. Kaiken muun ohella Jämsen toimii muun muassa lämpöyrittäjänä huolehtien Muurasjärven koulukeskuksen lämmittämisestä. Mies selvästikin nauttii siitä, että asiat rullaavat, ja hän voi olla mukana vaikuttamassa niihin. ”Siksi lähdin mukaan myös kunnallispolitiikkaan, vaikka ei se ajankäytön hallintaa ole varsinaisesti helpottanut”, Pihtiputaan kunnanhallituksen puheenjohtajan nuijaa heiluttava mies toteaa nauraen. Kalastamalla irti arjesta

Lomalla Jämsen suuntaa harrastamaan vapaalaskua tai vaelluskalastusta tunturimaisemiin. ”Arkisin hyvä keino irtaantua töistä on suunnata Muurasjärven selälle ja virittää kuhavaaput veneen perään.” LUE LISÄÄ metsäomaisuuden hoito­

sopimuksesta www.metsaforest.com

metsä groupin viesti

| 19


JÄSENET

Puukaupparahat nopeasti tilille Metsä Group tarjoaa yhdessä OPn kanssa metsänomistajille joustavaa ja nopeaa puukaupan ennakkorahoituspalvelua. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN

E

nnakkorahoituspalvelu oli yksi keskeinen tekijä siihen, että solmin Metsä Groupin kanssa puukaupat uudistushakkuu­ kuviosta”, vieremäläinen maa- ja metsä­ talousyrittäjä Ari Säisä kertoo. Säisä ja Metsä Groupin metsäasiantuntija Kalle Kauppinen tekivät puukaupat heinäkuussa sähköisesti Metsäverkon välityksellä. ”Ennakkorahoituspalvelu edellyttää, että puukauppa on tehty kanssamme sähköisesti. Tiedot myös Metsä Groupin ja OPn välillä liikkuvat verkossa, mikä mahdollistaa nopean palvelun rahoituksen suhteen. Käytännössä metsänomistaja myy puukauppasaatavan OPlle”, Kauppinen kuvailee. Jopa 80 % puukauppatulosta ennakkoon

Ennakkorahoituspalvelun avulla metsän­ omistaja voi saada uudistushakkuun arvioidusta puukauppatulosta jopa 80 prosenttia tililleen jo muutaman pankki­ päivän kuluttua puukaupan solmimisesta. Harvennuskaupoissa ennakkorahoitusosuuden maksimimäärä on 70 prosenttia. ”Tämä on mielestäni hyvä systeemi metsänomistajan kannalta. Esimerkiksi maataloudessa tulot eivät tule tasaisesti ympäri vuoden, mutta investointitarpeita voi ilmetä nopeastikin. Rahoituspalvelu on toimiva ratkaisu myös silloin, jos on hankkimassa uutta metsätilaa”, toteaa Säisä. Säisän isännöimällä Rautalahden tilalla onkin monta rautaa tulessa. Haajasten kylällä sijaitsevan tilan tuotantoon on investoitu vahvasti viime vuosina niin maa- kuin metsätalouden puolella. ”Peltoviljely ja 350-päinen lihakarja pitävät minut kesäaikaan täystyöllistettyinä. Syksyisin ja talvisin on paremmin mahdollisuuksia irtautua myös metsätöihin, joita tykkään tehdä ihan kuntoilumielessäkin. Raivaussahaushommissa saa mukavasti pudotettua traktorin pukilla kertynyttä 20 |

metsä groupin viesti

painoa”, innokkaaksi hiihtomieheksi tunnustautuva Säisä sanoo nauraen. Kulut vähennyskelpoisia

Ennakkorahoituspalvelussa rahoitus­ sopimus OPn kanssa solmitaan kahdeksi tai kolmeksi vuoksi riippuen puukauppa­sopimuksen pituudesta. Sopimuksen kustannukset koostuvat 200 euron ­ (+ alv 24 %) järjestelypalkkiosta ja korosta, joka on kolmen kuukauden euribor + 1,75 prosenttia. ”Sopimus tehdään puukauppasopimuksen voimassaoloajan mittaiseksi, mutta korkokulut veloitetaan vain siihen asti, kunnes leimikko on korjattu ja puukauppa­ rahat tilitetty metsänomistajalle. Esimerkiksi tässä tapauksessa leimikko korjataan syksyn aikana, joten rahoitusaika tulee olemaan muutamia kuukausia”, Kauppinen selventää.

Ari Säisä pitää rahoituspalvelun kustannuksia varsin kohtuullisina. ”Lisäksi rahoituskulut ovat metsätalou­ den verotuksessa täysimääräisesti vähennys­ kelpoisia, joten kustannukset metsänomistajalle eivät muodostu suuriksi”, Säisä toteaa.

”Tämä on hyvä systeemi metsänomistajan kannalta. Investointitarpeita voi ilmetä nopeastikin.”

Vieremäläinen metsänomistaja Ari Säisä (oik.) ja metsäasiantuntija Kalle Kauppinen solmivat puukaupat uudistushakkuukuviosta heinäkuussa Metsäverkko-palvelun kautta. Samalla he sopivat puukaupan ennakkorahoituspalvelusta.


JÄSENET

Ari Säisä sai 80 prosenttia puukauppatulosta tililleen jo heinäkuussa ennakkorahoituspalvelun ansiosta, vaikka kuvassa näkyvä metsä korjataan myöhemmin syksyllä. Metsässä mukana Ajotaiturin kenneliä vetävällä Säisällä on tällä kertaa kolmivuotias suomenajokoira Ajotaiturin Sävel, tuttavallisemmin Emppu.

INFO

Puukaupan ennakkorahoituspalvelu • Palvelun avulla puukaupparahat voi saada tilille kolmen pankkipäivän sisällä kaupan solmimisesta, vaikka puut korjattaisiin esimerkiksi ensi talvena.

• Koskee uusia Metsäverkossa

tehtyjä sähköisiä puukauppoja.

• Ei edellytä Metsäliitto

Osuuskunnan jäsenyyttä.

• Ennakkorahoituksen maksimi­ määrä on uudistushakkuukaupoissa 80 % ja harvennus­ hakkuukaupoissa 70 % puukaupan arvioidusta loppusummasta.

• Ennakkorahoitettavan osuuden

tulee olla vähintään 4 000 euroa (alv 0 %).

• Sopimuksen hinta muodostuu

200 euron (+ alv 24 %) järjestelypalkkiosta ja korosta joka on 3 kk:n euribor (aina vähintään 0 %) + 1,75 %.

• Ennakkorahoituspalvelun

tarjoaa OP Yrityspankki Oy

• www.metsaforest.com/ ennakkorahoitus

metsä groupin viesti

| 21


FSC-C014476

JÄSENET

Onhan metsänne metsäsertifioinnin piirissä? Soinilaiset metsänomistajat Päivi ja Esko Laitila uskovat, että metsäsertifiointi lisää suomalaisen puun arvostusta ja kysyntää maailmalla. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN

K

un Esko ja Päivi Laitila solmivat hankintakaupat hiljattain hankkimaltaan sukutilalta Metsä Groupin metsäasian­tuntija Iida Härmänmaan kanssa, havahtuivat osapuolet siihen, ettei uusi tila kuulunutkaan vielä metsä­sertifiointiin. ”Iida nosti asian esille puukauppojen yhteydessä, ja ehdotti tilan liittämistä mukaan PEFC-ryhmäsertifiointiin”, Esko Laitila kertoo. Laitiloilla oli jo olemassa varsin selkeä käsitys siitä, mitä metsäsertifiointi tarkoittaa. ”Tilamme pellot ovat luomutuotannossa, ja haluamme toimia

22 |

metsä groupin viesti

samansuuntaisten arvojen mukaan myös metsässä. Metsien monimuotoisuus ja -käyttöisyys ovat meille tärkeitä asioita. Siksi olimme jo tutustuneet metsäsertifioinnin vaatimuksiin”, Päivi Laitila sanoo. Puukaupan yhteydessä tilan liittäminen PEFC-metsäsertifiointiin onnistui vaivattomasti. ”Täytimme liittymislomakkeen yhdessä ja lähetin sen eteenpäin Kestävän metsätalouden yhdistykselle. Lomakkeen voi täyttää myös omatoimisesti esimerkiksi Metsä Groupin verkkosivuilla”, Härmänmaa kertoo. Metsäliitto Osuuskunnan jäsenille PEFC-ryhmäsertifiointiin liittyminen

on maksutonta, ja se onnistuu oman metsäasiantuntijan kautta. Tällä hetkellä noin 85 prosenttia Suomen metsistä kuuluu PEFC-sertifioinnin piiriin. PEFC-ryhmäsertifioinnin lisäksi jäsenetusopimusasiakkaat ja metsä­ omaisuuden hoitosopimusasiakkaat voivat liittyä maksutta Metsä Groupin kautta myös FSC®-ryhmäsertifiointiin. Lisää puun arvostusta

PEFC-metsäsertifiointi on työkalu, jonka avulla voidaan osoittaa metsäteollisuustuotteiden loppukäyttäjille, että suomalaisia metsiä hoidetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Liittyessään


Päivi Laitila (vas.), Iida Härmänmaa ja Esko Laitila ovat yhtä mieltä metsäsertifi­oinnin tärkeydestä. Laitiloiden mielestä sertifiointi tarkoittaa heidän metsissään sitä, että metsätalous ja luontoarvot on yhdistetty järkevällä tavalla.

INFO

Tarkista kuuluuko tilasi PEFC-ryhmäsertifiointiin KESTÄVÄN Metsätalouden

Yhdistys on alueellisten PEFCryhmäsertifikaattien haltija Suomessa. Vuodesta 2016 alkaen ilmoittautuminen alueelliseen PEFC-ryhmäsertifiointiin on tehty kiinteistökohtaisesti. Yhdistyksen verkkosivuilta löytyy helppokäyttöinen palvelu, jossa voi kiinteistötunnuksen syöttämällä tarkistaa, kuuluuko oma metsätila sertifioinnin piiriin. Palvelu löytyy osoitteessa www.kmyry.fi.

sertifiointiin metsänomistaja sitoutuu noudattamaan sertifiointikriteereitä omassa metsässään. ”Mielestämme tämä tarkoittaa metsänomistajan näkökulmasta sitä, että metsä­talous ja luontoarvot on metsässämme yhdistetty järkevällä tavalla. Vaikka hoidamme metsää aktiivisesti ja myymme puuta, ei metsä ole meille pelkkiä runkoja ja vuosikasvuja, vaan arvokas ympäristö itsessäänkin”, Laitilat kiteyttävät. Iida Härmänmaa huomauttaa, että Laitilat ovat juuri asian ytimessä. Sertifiointi kertoo kuluttajille luotettavasti sen, että nämä asenteet ja arvot otetaan

huomioon myös käytännön metsätaloudessa. ”Uskomme, että sertifiointi nostaa suomalaisen puun arvostusta ja lisää sen kysyntää. Toivottavasti kysynnän kasvu heijastuu myös lopputuotteiden hintoihin, ja sitä kautta metsänomistajalle maksettavaan puun hintaan”, Esko Laitila sanoo. Sertifiointi lisännyt ympäristötietoisuutta

Metsä- ja kaivinkoneurakointia ammatikseen tekevälle Esko Laitilalle metsä­sertifiointi on tuttu asia työnkin puolesta. Hän toteaa, että vastuullinen

88 % Metsä Groupin hankkimasta puusta on joko PEFC™- ja/tai FSC®järjestelmän mukaan sertifioitua.

ja kestävä toiminta ketjun kaikissa vaiheissa on paras tae sille, että mahdollisimman moni suomalainen saa leipänsä metsästä myös tulevaisuudessa. ”Sertifiointi on mielestäni lisännyt ympäristötietoisuutta metsäalalla yleisesti, mikä on erittäin hyvä juttu. Esimerkiksi maanmuokkausten yhtey­dessä vesistön­suojeluun kiinnitetään nykyään paljon huomiota”, Esko Laitila toteaa. Luonnonantimia monipuolisesti hyödyntävä Päivi Laitila näkee metsien monimuotoisuuden edistämisen tärkeäksi paitsi kasvien ja eläinten, lopulta myös ihmisen itsensä kannalta.”Uskon, että puusta ja muista luonnonantimista voidaan kehittää vielä paljon uusia innovaatioita.” Sertifiointi on kääntänyt Laitiloiden katseet uudella tavalla paitsi metsään, myös lopputuotteisiin. He kertovat, että nykyään esimerkiksi erilaisista kotona käytettävien papereiden pakkauksista tulee katsottua tarkasti, että onko tuotteessa PEFC-merkki, ja että onhan se valmistettu kotimaassa. Nämä molemmat varmentamat merkit löytyivät esimerkiksi SAGA-ruoanlaittopaperipakkauksesta.

metsä groupin viesti

| 23


METSÄN

TAHDON OLLA. Sinustako uusi edustajamme?

TULE RAKENTAMAAN MAAILMAN PARASTA METSÄÄ – NYT ON OIKEA HETKI HARKITA EHDOKKUUTTA.

Metsän Edustajis to vaalit 201 9 Ehdokasas ettelu 1.2. – 28.2 .

Metsä Group on suomalaisten metsänomistajien omistama metsäyhtiö, joka näyttää maailmalle metsäteollisuuden tulevaisuuden suuntaa. Meidän Metsässä valtaa käyttävät edustajistovaaleilla valitut tavalliset metsänomistajat eli Metsäliitto Osuuskunnan jäsenet. Lähde mukaan rakentamaan maailman parasta metsäyhtiötä suomalaisille metsänomistajille.

Tutustu ennakkoon: METSAVAALIT.FI


Kuvassa muraalitaiteilija David Popan puupohjaiselle, biohajoavalle materiaalille tekemä ympäristötaideteos ”Meidän metsä”.

31.12.2018 Jos olet ollut osuus­ kunnan jäsen vuoden päättyessä, olet oikeutettu äänestämään. 12.1.2019 Paikkajako julkistetaan jäsenmäärän perusteella. 21.1.–15.2.2019 Vaalitilaisuudet 59 paikkakunnalla. Helmikuu Ehdokasasettelu. 20.3.-12.4.2019 Äänestys osoit­ teessa metsavaalit.fi tai postitse. Toukokuu Äänestystulos julkistetaan toukokuun aikana. 1.7.2019 Uuden edustajiston ja piiritoimikuntien toimikausi alkaa.

Mitä parempia edustajia, sitä vahvempi Metsä Kuka tahansa Metsäliitto Osuuskunnan jäsen voi lähteä ehdokkaaksi vaaleihin. Kaikenlaisia ihmisiä tarvitaan, jotta metsän moniäänisyys säilyy. Edustajisto käyttää omistaja­ jäsenten ylintä päätöksentekovaltaa. Omistajajäsenenä voit asettua ehdolle tai toimia valitsijayhdistyksessä ja äänestää itse vaalissa. Jäsenyys Metsäliitto Osuuskunnan edustajistossa on tärkeä suomalaisen metsäalan luottamustoimi, joka voi toimia pon­ nahduslautana myös vaativimpiin tehtäviin. Moni hallituksen ja hallintoneuvoston jäsen on aloittanut uransa edustajistosta. Edustajiston vaalin yhteydessä valitaan myös piiritoimikun­ tien jäsenet. Piiritoimikuntien tehtävänä on toimia yhdys­ siteenä omistajajäsenistön ja Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden välillä.

Lähde ehdokkaaksi Ehdokaslistoja rakennetaan tammi­helmikuun 2019 aikana Metsän vaalitilaisuuksissa ympäri Suomen. Tilaisuuksien aikataulu julkaistaan loppuvuodesta 2018 osoitteessa metsavaalit.fi. Tarkista äänestyspaikkakuntasi ja ilmoita muutokset 31.12.2018 mennessä Äänestät yhtä oman vaalipiirisi ehdokasta. Vaalipiirisi mää­ räytyy ensisijaisesti kotikuntasi mukaan. Nykyisen vaalikun­ tasi näet tämän lehden osoitekentästä. Voit myös äänestää metsäsi sijainnin mukaisen vaalipiirin ehdo­ kasta tai vaihtaa vaalikuntasi metsäsi sijaintikunnasta takaisin kotikuntaasi. Ilmoita muutoksesta viimeistään 31. 12. 2018 tunnistautumalla Metsäverkossa Asiakastiedot­välilehdellä, erillisellä lomakkeella, jonka löydät osoitteesta metsavaalit.fi tai soittamalla asiakaspalveluumme puh. 010 7770.*

*Ark. klo 8–20, la klo 10–16. 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min (alv. 24 %) kotimaan lanka­ ja matkapuhelimesta.


JÄSENET

Virtuaalimetsään vielä tänä vuonna Oletpa omistajajäsen tai et, pääset Metsäverkon kautta virtuaalimetsään vielä tänä vuonna, jos metsävara-aineistosi on palvelussa. Virtuaalimetsä on digitaalinen ja kolmiuloitteinen versio sinun metsäsuunnitelmastasi. TEKSTI SIRKKU VANHATALO KUVAT METSÄ GROUP

L

oppuvuonna valmistuvaa virtuaalimetsää voi käyttää internetselaimella tai virtuaalilaseilla. ”Saimme ensimmäisen version virtuaalimetsästä valmiiksi syksyllä 2017. Se kehitetiin yhdessä Tiedon ja CTRL Realityn kanssa, ja sitä on testattu lähes kahdentuhannen metsänomistajan kanssa”, sähköisten palveluiden päällikkö Kalle ­Ikonen kertoo. ”Testaajien reaktiot ovat olleet positiivisia, ja innostus nähdä oma metsä virtuaalisena on ollut suurta. Siksi onkin hienoa, että pystymme tarjoamaan heille siihen mahdollisuuden.”

Kuviot tunnistaa omikseen

Virtuaalimetsä on tuotettu sen metsäsuunnitelma- tai metsävaratiedon pohjalta, joka Metsäverkossa on. Esimerkiksi puuston kehitysluokat ovat samanlaiset, joten vaikkapa taimikko- ja varttuneen metsän kuviot tunnistaa omikseen. ”Tässä ensimmäisessä vaiheessa jokainen virtuaalimetsän puu ei ole juuri sillä paikallaan kuin se oikeassa metsässä kasvaa. Tähän tarkkuuteen päästään, kun dronella eli kamerakopterilla kuvattu ja kerätty tieto ajetaan virtuaalimetsän 26 |

metsä groupin viesti

pohja­materiaaliksi. Kuvattuun materiaaliin perustuvassa virtuaalimetsässä puut ovat oikeilla paikoillaan”, Ikonen lupaa. Metsä Group kuvasi kesän aikana useiden kymmenien metsänomistajien metsät ja on parhaillaan laatimassa niistä metsäsuunnitelmia, jotka ovat perinteistä selvästi tarkempia. Tuossa pilotissa metsätilasta tehdään myös virtuaalimetsä. Virtuaalimetsän hyödyt

Mitä hyötyä virtuaalimetsästä sitten on? ”Jo tämän ensimmäisen version suurin hyöty on ollut siinä, että virtuaali­ metsässä voi testata metsäkuviolle erilaisia toimenpiteitä, hakkuita ja hoitotöitä sekä nähdä, miten ne kuviolla vaikuttavat”, Ikonen kertoo. ”Kun metsänomistaja valitsee vaikkapa harvennushakkuun, hän näkee, miltä metsä sen jälkeen näyttää sekä saa nähdäkseen myös luvut, paljonko puuta ja kantorahatuloja suunnilleen kertyy. Tämä tutkitusti helpottaa päätöksen­ tekoa.” ”Virtuaalimetsässä voi liikkua kuviolta toisella. Lisäksi siellä voi tarkastella yksittäisen puun ominaisuuksia kuten tilavuutta ja arvoa.”

Tapaaminen virtuaalimetsässä?

Metsä Group on digitalisaatiossa metsäalan edelläkävijä. ”Pelimaailmassa virtuaalitodellisuuden sovelluksia on tarjolla laajemmin, mutta liike-elämässä aidosti lisäarvoa tuottavat virtuaalitodellisuuden ratkaisut ovat vielä toistaiseksi harvinaisempia.” Tästä palvelusta hyötyvät sekä metsänomistaja että Metsä Group. ”Me uskomme, että tulevaisuudessa esimerkiksi etämetsänomistajan metsän hoidon suunnittelu helpottuu, kun metsäasiantuntijamme voi ’tavata’ asiakkaansa hänen metsästään luodussa virtuaalisessa kopiossa, joka on hyvin todentuntuinen”, Ikonen visioi. Lisää kiinnostusta omaan metsään

Ikonen odottaa, että virtuaalimetsä lisää metsänomistajien kiinnostusta omaan metsäänsä. ”Varsinkin uudet metsänomistajat ja etämetsänomistajat voivat olla erityisen kiinnostuneita uusista tavoista hahmottaa metsäomaisuuttaan. Toivomme, että vir­ tuaalimetsän avulla metsänomistaja ymmärtää paremmin metsänsä arvon ja saa selville, miten sitä kannattaisi hoitaa.”


KOLUMNI

TARKEMPAA TIETOA TYÖMAIDEN KORJUUKELPOISUUDESTA Teknologian kehittyminen ja erilaisten tietolähteiden avautuminen ovat antaneet uusia ja monipuolisia mahdollisuuksia tehostaa puunkorjuuta ja parantaa sen laatua. Uusi korjuukelpoisuusluokitus on tästä oiva esimerkki. KORJUUKELPOISUUS tarkoittaa ajankohtaa, jolloin metsässä voidaan tehdä töitä mahdollisimman vähin maastovaurioin. Metsäalan toimijat ovat vuodesta 2015 lähtien kehittäneet yhdessä uutta korjuukelpoisuusluokitusta, jonka idea lähti aikanaan liikkeelle Metsä Groupista. Luokitusta on työstetty osana maa- ja metsätalousministeriön kärkihankkeita.

mukaisesti, missä maan kantavuus milloinkin on mahdollisimman hyvä. Yrittäjillä on pehmeämmillekin työmaille varusteltua kalustoa ja vankkaa ammattitaitoa niillä työskentelyyn – uusi luokitus on heille tärkeä lisätyökalu. käyttää korjuukelpoisuuskarttoja suunnitellessaan leimikon ajouria, jotta ne tulevat maaston kantavimpiin paikkoihin. Hän näkee kartasta myös korjuulohkon sisäinen vaihtelun. Kuljettaja toki tutkii työmaataan myös silmämääräisesti.

KONEENKULJETTAJA

on ollut luoda yhtenäinen ja yhteisesti hyväksyttävissä oleva OLLI LAITINEN korjuukelpoisuusluokitus. Se perustuu KEHITYSJOHTAJA moniin eri tietolähteisiin, kuten laserkeiPUUKAUPPA JA METSÄPALVELUT METSÄ GROUP lauksella kerättyyn kaukokartoitusaineistoon ja maastotietokantaan. Luokitusta KUN PUUN KÄYTTÖ kasvaa, etenkin kelisuunniteltaessa otettiin huomioon esimerkiksi puuston rikkoaikana ja kesällä korjattavissa olevien kohteiden tilavuus, maalaji, maanpinnan muoto sekä ojien määrä tunnistamien on tärkeää. Puunkorjuun kausivaihtelu ja kunto. Sen toimivuutta testattiin kahtena kesänä laa- on yrittäjille iso ongelma. Siksi on varmistettava, että joissa maastokohteissa. yrittäjillä on töitä ympäri vuoden, jotta he puolestaan pystyvät työllistämään oman henkilöstönsä. Näin kalHANKKEESSA alusta saakka mukana ollut Arbonat Oy liiden koneiden seisottaminen vähenee, ja ammattitaituotti luokitukseen perustuvan korjuukelpoisuuskarttatoiset kuljettajat saadaan pidettyä alalla. aineiston, jonka Suomen metsäkeskus tuotteisti. Aineisto on nyt kaikkien toimijoiden saatavilla. Se kattaa tällä TEEMME METSÄ GROUPISSA jatkuvasti töitä, jotta hetkellä noin 60 prosenttia Etelä- ja Keski-Suomesta, ja pysymme tarjoamaan omistajajäsenille mahdollisuuksia uusia päivityksiä on tulossa lähiaikoina. kartuttaa metsään perustuvaa varallisuuttaan. Osallistumme aktiivisesti myös metsäalan yhteiseen kehitystyöhön, joka tähtää sekä metsänomistajan että metsän PÄIVITÄMME lokakuussa omassa Metsäverkko-palveparempaan tulevaisuuteen. lussamme olevien metsäsuunnitelmien kuviotiedoissa näkyvät korjuukelpoisuusluokitukset. Nykyiset perustuvat vain ihmissilmin tehtyihin havaintoihin. DIGITALISAATIO on vauhdittanut puunhankinnan kehittämistä voimakkaasti, ja olemme olleet sen hyöOMAT toimihenkilömme pystyvät hyödyntämään luodyntäjien etujoukoissa. Tietoa kerätään, jalostetaan, kitusta työssään. Omistajajäsenillä on lupa odottaa yhdistellään ja hyödynnetään uudella tavalla – monet metsäasiantuntijoiltamme tarkemmin suunnattuja hankkeet etenevät laajan yhteistyön tuloksena. Myös toimenpide- ja hakkuuehdotuksia. Ja onhan korjuu­ korjuukelpoisuusluokituksen kehittäminen jatkuu, kelpoisuudella merkitystä hinnoitteluunkin. jotta staattisesta luokituksesta saadaan dynaaminen. HANKKEEN TAVOITE

UUDEN LUOKITUKSEN pohjalta laaditut korjuukelpoisuuskartat ovat käytössä yrittäjillämme suunnittelu­t yökaluna ja kuljettajilla hakkuukoneissa. Karttojen avulla yrittäjät pystyvät suunnittelemaan korjuuohjelmaansa sen

JO LÄHITULEVAISUUDESSA luokituksessa voidaan ottaa huomioon senhetkinen säätila, jolloin esimerkiksi sadejaksojen vaikutukset näkyvät siinä. Eikä sääennusteidenkaan mukaan saaminen ole kovin kaukana. metsä groupin viesti

| 27


Uutta talous- ja riskienhallintaosaamista


HENKILÖ

Kauppatieteiden maisteri Ilkka Salonen aloitti Metsä Groupin hallituksen jäsenenä toukokuun alussa. Hän tuo hallitustyöskentelyyn mukanaan talous- ja riskienhallintaosaamista. Myös osuuskuntamuotoinen liiketoiminta on hänelle tuttua. TEKSTI SIRKKU VANHATALO KUVA SEPPO SAMULI

H

elsinkiläinen Ilkka Salonen omistaa 40 hehtaaria metsää Kerimäellä, Etelä-Savossa. Hänen vaimollaan on metsää

Eurassa. ”Me olemme aika tyypillinen esimerkki kaupunkilaismetsänomistajista, ja eräänlainen haaste Metsä Groupin jäsenpalveluorganisaatiolle. Asumme etäällä metsistämme, eivätkä niistä saatavat tulot ole päivittäisessä elämässämme ensisijaisen tärkeitä. Metsiä kuitenkin hoidetaan niin, että ne voivat hyvin ja pysyvät elinvoimaisina, mutta varmasti voisimme olla aktiivisempiakin”, Salonen arvelee. Kerimäellä mökillä käydessään Salonen lähtee mielellään metsään raivaussaha mukanaan. ”Tykkään puuhata metsässä, se on hyvää vaihtelua ja työn tulokset ovat heti nähtävissä. Tosin aikaansaannostani mitataan tunneissa ei niinkään määrässä”, hän naurahtaa. ”Metsäliitto Osuuskunnan jäsen olen ollut jo parikymmentä vuotta. Viimeisin puukauppa perheessä tehtiin muutama vuosi sitten, kyseessä oli päätehakkuu.”

IT-alalta talousjohtajaksi

Salonen aloitti työuransa parikymppisenä IT-alalla datanomiopintojen jälkeen. Hän jatkoi myöhemmin opiskelua, ja kauppatieteen maisteriksi valmistuttuaan hän toimi analyytikkona Postipankissa ja Svenska Handelsbankenissa. Vuosituhannen alussa Salonen palasi muutamaksi vuodeksi IT-alalle, johtotehtäviin ohjelmistotalo Comptel Oyj:hin. Vuodesta 2003 lähtien Salonen on ollut talousjohtaja ensin Pohjola-Yhtymässä ja Pohjola-Pankissa, sen jälkeen Nesteellä ja Lemminkäisellä. Rakennuskonserni YIT:n talousjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen hänestä tuli, kun Lemminkäinen ja YIT fuusioituivat viime keväänä. ”Työurani mukanaan tuoma taseen- ja riskienhallinta ovat vahvuusalueitani”, Salonen vastaa kysymykseen, mitä hän tuo tulleessaan Metsä Groupiin. ”Lisäksi rahoitusmarkkinat tulivat tutuksi 1990-luvun analyytikkoaikoinani, jolloin olin mukana auttamassa monia yrityksiä yrityskaupoissa, rahoituksen haussa ja pörssiin listautumisessa.” Salonen oli ensin töissä kasvuyhtiöissä, mukana valtavassa IT-buumissa ja sen

jälkeen rahoitustoimialalla aikana, jolloin pääomat Suomessa vapautuivat. ”Analyytikkona tehtäväni oli tuolloin seurata muun muassa Nokiaa.” ”Sittemmin olen ollut lähes kaksikymmentä vuotta eri yhtiöissä talous- ja rahoitusjohtajan tehtävissä, joissa esimerkiksi yrityksen kasvumahdollisuuksia on pitänyt pystyä arvioimaan niin riskienottohalukkuuden kuin -kyvyn näkökulmasta. Molemmista on kertynyt kokemusta vuosien saatossa – ymmärrystä nähdä sekä kasvumahdollisuuksia että arkirealismin mukanaan tuomia mahdollisia sudenkuoppia.”

Mökillä otan raivaussahan metsään mukaan. Kiinnostava Metsä Group

”Olin metsänomistaja jo analyytikkoaikani, jolloin metsäteollisuus ei ollut kovinkaan suuressa huudossa. Itse luotin metsäklusteriin ajatuksella, että Suomen metsät ovat ja pysyvät”, Salonen kertoo. ”Koko toimiala onkin mennyt isoin askelin eteenpäin, investoi vahvasti ja kehittää aktiivisesti uutta. Se on ottanut takaisin merkittävän asemansa suomalaisessa kansantaloudessa. Siksi on hienoa saada olla mukana tässä kehityksessä – mieluummin seuraan sitä sisältäpäin kuin vain katson ihaillen ulkopuolelta.” Metsä Groupissa kaikki tärkeät perusasiat ovat Salosen mukaan kunnossa. Hän on hallituksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana jo pannut merkille, että konsernin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä on hyvä ja selkeä, mikä on tärkeä perusta hallituksen ja konsernin toimivan johdon sujuvalle yhteistyölle. ”Tuo dynamiikka on Metsä Groupissa hyvä, mikä on liiketoiminnan kehittämisen kannalta olennainen asia.” ”Metsä Groupin tase ja talouden muut tunnusluvut puolestaan antavat konsernin liiketoiminnan kehittämiselle vahvan pohjan. Kaiken kaikkiaan saamani ensivaikutelma on ollut erittäin myönteinen.”

Salosella on kokemusta myös osuuskuntamuotoisesta liiketoiminnasta Pohjolan ajoilta. ”Aluksi hallintomalli näyttäytyi minulle hitaana ja vaikeana, mutta kun sen oppi ja sisäisti, ymmärsin sen ja omistustaustan mielettömän vahvuuden. Metsä Groupissa omistajajäsenillä on lisäksi erittäin merkittävä rooli omistamansa teollisuuden raakaaineen toimittajina.” Mökkeilyä ja metsästystä

Salosen perheessä on 22- ja 25-vuotiaat lapset, jotka opiskelevat ja asuvat jo tahoillaan. Perhe kuitenkin matkustelee edelleen jonkun verran yhdessä. Perinteeksi on muodostunut syödä yhdessä lounasta sunnuntaisin. ”Hyvällä ruoalla opiskelijat saa helposti käymään kotona. Usein on tarjolla metsän antimia: hirveä, peuraa tai kaurista, joita olen ollut mukana metsästämässä.” Salosen metsästysharrastus sai alkunsa jo vaihto-oppilasvuonna USA:n Illinoisissa. Isäntäperheen isä oli innokas metsästäjä, joka opetti nuorelle miehelle aseenkäyttöä. ”Suoritin Suomeen palattuani metsästyskortin, mutta nuorempana en ehtinyt kovinkaan usein metsälle. Nykyään harrastamme vaimon kanssa mökkeilyä: kesällä vietämme enemmän aikaa Pyhärannassa, mistä vaimoni on kotoisin ja syksyt Kerimäen mökillä, jolloin minä pääsen metsästämään. Siitä on tullut minulle intohimoinen harrastus.” ”Ja kyllä minä sitä metsänhoitoakin voin sanoa harrastavani.”

INFO

Ilkka Salonen 53-VUOTIAS helsinkiläinen kauppatietei-

den maisteri, YIT Oyj:n talousjohtaja VALITTIIN Metsä Groupin hallitukseen toukokuussa 2018 HARRASTAA metsästystä, mökkeilyä ja metsänhoitoa MOTTO: Vahva tase luo elinvoimaa.

metsä groupin viesti

| 29


TUTKIMUSTIETOA METSÄSTÄ

Vuoden 2014 metsälaki antoi metsänomistajille enemmän vapautta päättää metsiensä hakkuutavoista. Siihen saakka jatkuvan kasvatuksen menetelmät olivat käytännöllisesti katsoen kiellettyjä 1950-luvulta lähtien. Kuvassa on meneillään harvennus, joka on yleisin hakkuutapa.

Metsä kasvaa, tutkimus hioo menetelmiä Keskustelu metsänkasvatustapojen paremmuudesta käy vilkkaana. Eri-ikäismetsä­ talouden eli jatkuvan kasvatuksen tutkimustietoa Suomen olosuhteissa on vielä niukasti tarjolla päätöksenteon tueksi, kun taas meillä perinteisemmin käytetyn tasaikäisrakenteisen eli jaksollisen metsätalouden tutkimus ja käytännöt ovat maailman huippua. TEKSTI ARMI PURHONEN KUVAT SAMI KARPPINEN JA SEPPO SAMULI

J

atkuvalle kasvatukselle löytyy niin vastustajia kuin innokkaita puolestapuhujiakin. Yleinen mielipide näyttäisi olevan, että Suomen metsissä on tilaa eri menetelmän käytölle. Erityisen hyvänä nähdään metsän­omistajan valinnanvapauden lisääntyminen. Suomi on jaksollisen kasvatuksen huippuosaaja

Hakkuumenetelmät ovat ajankohtainen keskusteluteema juuri nyt, kun puunkäyttö kasvaa ja se herättää myös vasta­ reaktioita yhteiskunnallisessa keskustelussa. Ajankohtaisuutta korostaa se, että jatkuvan kasvatuksen menetelmien käyttö Suomessa on hyväksytty vasta 30 |

metsä groupin viesti

vuoden 2014 metsälain tultua voimaan. Siihen saakka jatkuvan kasvatuksen menetelmät olivat meillä käytännöllisesti katsoen kiellettyjä 1950-luvulta lähtien. Suomessa on vuosikymmenten ajan keskitytty jaksollisen metsätalouden tutkimiseen ja kehittämiseen. Työ on tuottanut suurta kansantaloudellista arvoa metsien lisääntyneenä kasvuna, sekä palkinnut aktiivisesti ja ammattimaisesti metsäänsä hoitavia metsänomistajia puunmyynti­ tuloilla. Tulokset näkyvät Suomen metsien ennätyssuuressa kasvussa, joka vuonna 2017 valmistuneissa valtakunnan metsien inventoinneissa ylsi 110 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.

Määrämittaharsinta ei ole jatkuvaa kasvatusta

Keski-Euroopasta lähtöisin oleva jatkuva kasvatus tähtää metsien käsittelyyn ilman avohakkuita niin, että puustossa on jatkuvasti eri ikäluokkien puuyksilöitä. Menetelmä jakautuu poiminta- ja pienaukkohakkuisiin riippuen siitä, poistetaanko puustoa tasaisesti koko pintaalalta vai uudistetaanko metsä pieninä aukkoina. Ennen 1950-luvun harsintahakkuu­ kieltoa Suomen metsät olivat monin paikoin päätyneet vajaatuottoisiksi, koska metsästä oli käyty korjaamassa parhaimmat, myyntiin kelpaavat puut ja jätetty ainoastaan huonot ja pienet puut jäljelle, uudistumista miettimättä. Siitä


INFO

”Taimettuuko eri-ikäismetsä toivotulla tavalla? SIIRTYMINEN eri-ikäismetsätalouteen voi kuulostaa houkuttelevalta vaihtoehdolta, etenkin jos ajatellaan metsän­ uudistamiskustannusten jäävän pois. Menetelmä ei kuitenkaan sovellu joka paikkaan, ainakaan ilman pitkäjänteistä puuston ikärakenteen erilaistamista. Kun metsää on kasvatettu tasaikäisenä, ei sieltä aina löydy valmiiksi alikasvosta, josta voisi lähteä kasvattamaan uutta puusukupolvea poistamalla suuria puita ja tehden tilaa nuoremmille. Jatkuvan kasvatuksen hakkuissa on pidettävä huolta alikasvoksen säilymisestä ja taimettumisen onnistumisesta hakkuun suunnittelusta lähtien. Haasteita lisää se, että ainoa varjostusta kestävä talouspuulajimme on kuusi, toisin kuin menetelmän juurilla Keski-Euroopassa, missä kuusen lisäksi varjostusta sietävät muun muassa pyökki ja pihta. Oma ongelmansa on juurikääpä, joka kasvupaikalla esiintyessään saastuttaa myös elinvoimaisen näköisenä kasvavat alikasvoskuuset – kuten avohakkuun jälkeen istutetut taimetkin. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan eri-ikäiskuusikoissa taimia syntyy riittävästi, mutta suurin osa niistä kuolee pian ja taimettuminen on epätasaista. Onnistumisen mahdollisuuksia kuusen luontaisessa uudistamisessa on, mutta varmuutta ei. Metsänkäsittelijän taito suojella alikasvoksia ja luoda taimettumiselle hyvät olosuhteet on ratkaisevan tärkeää.”

lähtien jatkuva kasvatus on rinnastettu määrämitta­harsintaan, vaikka siinä oli pikemminkin kyse metsävarojen louhinnasta kuin metsänhoidosta sen lyhytkatseisuuden ja suunnittelemattomuuden vuoksi. Monimuotoisuus säilyy kun sitä vaalitaan

Tutkimusta jatkuvan kasvatuksen vaikutuksesta monimuotoisuudelle on meneillään, mutta hakkuumenetelmiä vertailevia tuloksia ei toistaiseksi juurikaan ole saatavilla. Yksi mielenkiintoinen kysymys on, kuinka hyvin monimuotoisuudelle tärkeä puulajivaihtelu onnistutaan säilyttämään jatkuvan kasvatuksen metsissä, joissa esimerkiksi koivu on valopuulajina altavastaajana kuuseen nähden. Mitä tulee metsien uhanalaisiin lajeihin, avainkysymykset säilyvät samoina hakkuutavasta riippumatta. Uhanalaislajistomme on valtaosin paikkasidonnaista, keskittyen etenkin lehtoihin ja paahderinteisiin. Merkittävä tekijä uhanalaislajistolle on myös oikean ikäisen kuolleen puun esiintyminen eli lahopuujatkumo. On huomattava, että esimerkiksi laho­ puuta hyödyntävä lajisto ei välttämättä hyödy enempää eri-ikäisrakenteisesta metsästä, jos lahopuuta ei aktiivisesti tuoteta tai säilytetä puunkorjuun yhteydessä kuten jaksollisessa metsänkasvatuksessa. Näin ollen säästöpuiden ja tekopökkelöiden jättäminen on aivan yhtä tärkeää myös jatkuvan kasvatuksen metsiköissä. Etuna lahopuulajistolle ja niiden elinympäristöjen monipuolistamiselle voi toki olla se, että lahopuuta muodostuu todennäköisemmin varjoisampiin olosuhteisiin kuin uudistushakkuulla. Puun laatua tutkitaan

Yksi jatkuvan kasvatuksen puolesta usein käytetty argumentti liittyy oletukseen, että jatkuvan kasvatuksen menetelmin­ kasvatettu puu olisi tiheämpää ja

parempilaatuista. Tätäkin tutkimusta on tehty Suomen olosuhteissa vasta lyhyen aikaa, joten kattavia tutkimustuloksia ei ole saatavilla, etenkään kun puhutaan koko Suomen mittakaavassa. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että männyn yläharvennus voisi vaikuttaa myönteisesti puun laatuun, mutta kuusen osalta puuaineksen laatu vaihtelee. Kuusen osalta erityisen ongelmalliselta näyttää puu­ aineksen tiheyden vaihtelu vuosilustojen paksuuden vaihdellessa yksittäisen puun sisällä ja siitä aiheutuvat muotovirheet puun kuivuessa. Jatkuvalle kasvatukselle on tilausta

Eri-ikäismetsätalous näkyy jo metsänkäyttötilastoissa. Vuoden 2018 alkuvuoden hakkuista lähes 4 prosenttia oli tehty jatkuvan kasvatuksen hakkuina, joista kaksi kolmasosaa kohdentui Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon lumituhoista kärsineisiin metsiin. Myös suometsät voivat osoittautua sopiviksi jatkuvan kasvatuksen käyttökohteeksi. Luonnonvarakeskuksessa tutkitaan, voisiko eri-ikäismetsätaloudessa välttyä kunnostusojitukselta, jos riittävä kuivatustaso saadaan pidettyä hakkuussa jätetyn ja sen jälkeen syntyvän puuston avulla. Tästä voi olla merkittävää hyötyä myös vesiensuojelun näkökulmasta. On tärkeää pyrkiä pitämään vedenpinnan korkeus oikealla tasolla ja mahdollisimman tasaisena, sillä liian korkea taso aiheuttaa ravinnepäästöjä ja lisää ilmastolle haitallisen metaanin vapautumista. Metsänhoidon vuonna 2019 julkaistavissa, parhaillaan uudistettavissa suosituksissa pyritään kuvaamaan, millä kohteilla ja miten toteutettuna jatkuvaa kasvatusta kannattaa käyttää. Suositusten laatimiseksi tarvitaan lisäselvityksiä muun muassa peitteisen kasvatustavan kannattavuuden ja puuston luontaisen uudistumisen osalta.

INFO

Alikasvostaimien elpyminen on hidasta Pituus, cm SAULI VALKONEN ERIKOISTUTKIJA LUONNONVARAKESKUS

KUUSEN alikasvosten keskimääräinen pituuskehitys 10 senttimetrin pituudesta eteenpäin. Luken ERIKA-kokeet, Eerikäinen ym. (2014).

600 500 400 300 200 100

Aika, vuotta

0 0

20

40

60

80

metsä groupin viesti

| 31


METSÄT

Metsänomistaja valitsee metsälle ja tavoitteisiinsa sopivan hakkuumenetelmän Hyvä metsänhoito ja kohteille sopivat hakkuumenetelmät pitävät metsät monimuotoisina, terveinä ja hyvässä kasvussa. Metsä Group tarjoaa metsänomistajalle kaikkia hakkuutapoja ja esittelemme niiden eri puolet – metsänomistaja päättää mitä käytetään. TEKSTI KRISTA KIMMO KUVITUS JUHA ILKKA

O

sa metsänomistajista ei halua metsiinsä lainkaan avohakkuita, tai ei halua hakata aukoksi jotain tiettyä kohdetta. Jos metsää kuitenkin halutaan hoitaa ja metsästä saada kantorahatuloja jatkossakin, vaihtoehdoksi nousevat erilaiset jatkuvan kasvatuksen menetelmät. Harvennuksia ei voi tehdä loputtomiin, koska jossain vaiheessa metsä on niin harvaa ja järeää, että se on uudistettava. Jatkuvassa kasvatuksessa eli eri-ikäis­ rakenteisessa metsän kasvatuksessa ei tehdä avohakkuita. Metsästä poistetaan puita joko poimimalla niitä sieltä täältä

tai tekemällä metsään korkeintaan 0,5 hehtaarin kokoisia pienaukkoja. Tällä hetkellä avohakkuiden keskikoko eteläsuomalaisissa yksityismetsissä on 1,5 hehtaaria. ”Jatkuvaan kasvatukseen tähtäävä hakkuu pyritään toteuttamaan kaikilla kohteilla, jotka metsänomistaja haluaa pitää puustoisina. Kohdekohtaisesti on sitten mietittävä, millaisilla toimilla siinä onnistutaan. Metsä Groupin henkilökunta ja yrittäjät on koulutettu hallitsemaan kaikki hakkuutavat”, metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala sanoo. Valmiiksi eri-ikäisrakenteisesta metsästä saadaan helpommin jatkuvan kasvatuksen

kohde kuin tasaikäisenä kasvatetusta. Eriikäisrakenteisessa metsässä on erikokoisia puita ja pienemmistä on tarkoitus saada kasvamaan uudet poistettujen puiden tilalle. Jatkuva kasvatus soveltunee myös turvemaille, joille usein syntyy luontaisesti hyvin taimia. Poimintahakkuu on kuin vahva harvennus

Poimintahakkuu muistuttaa yläharvennusta, mutta siinä poistetaan enemmän suuria puita. Alaharvennuksessa poistetaan pienimpiä puita. Se, miten harvalta metsä poimintahakkuun jälkeen näyttää,

Pienaukkohakkuu

Pienaukkohakkuu sopii parhaiten karuhkojen kasvupaikkojen männikköihin, joissa heinittyminen ei estä metsän luontaista uudistumista. Maapohjan pitää olla helposti taimettuvaa, sillä uudistuminen perustuu pienaukkojen ympäröivistä puista tuleviin siemeniin. Yleensä pienaukot kannattaa sijoittaa kuvion suurimman puuston kohdalle.

Pienaukkohakkuussa metsikkökuviolle hakataan pieniä, yleensä 0,2–0,3 hehtaarin suuruisia aukkoja. Pienaukkohakkuussa aukkojen välialueet voidaan harventaa tai jättää harventamatta. Aukkojen reunat kannattaa aina harventaa taimien kasvua hidastavan reunavaikutuksen ja tuulituhojen vähentämiseksi. Latvuksia tai kantoja ei kerätä energiapuuksi.

Poimintahakkuu

Poimintahakkuu sopii parhaiten kuusikoihin. Käsiteltävässä metsässä pitäisi olla jo valmiiksi hyväkuntoista eri-ikäistä ja -kokoista puustoa. Lisäksi maapohjan pitää olla helposti taimettuvaa, sillä metsän uudistuminen perustuu luontaisen taimettumisen ylläpitämään alikasvosreserviin. Samasta syystä ennakkoraivausta ei tehdä. Ei sovi alueille, joilla on juurikäävän aiheuttamaa lahoa.

32 |

metsä groupin viesti

Poimintahakkuussa metsikkökuviolta poistetaan suurimpia puita huonolaatuisten lisäksi. Metsä pitää jättää selvästi harvemmaksi kuin ala- tai yläharvennuksessa, jotta luontainen uudistuminen on mahdollista. Rehevillä kasvupaikoilla on uhkana uudistumisen estävä heinittyminen hakkuun jälkeen. Hakkuutähteet jäävät leimikolle.


voi yllättää. Metsän on oltava riittävän harva, jotta sinne tulee tarpeeksi valoa ja tilaa, jotta sinne syntyy uusia taimia, ja olemassaolevat taimet alkavat kasvaa. ”Alikasvosta kannattaa katsella kriittisin silmin”, Oijala muistuttaa. ”Nyrkkisääntö on, että jos kuusen latvassa on kymmensenttiset kasvut, se toipuu nopeasti kasvuun saadessaan lisää tilaa. Mitä enemmän kohteella on jo valmiiksi kasvatuskelpoista taimiainesta, sitä varmemmin jatkuva kasvatus onnistuu.” Yläharvennus on vanha, mutta vähän käytetty menetelmä. Siinä poistetaan noin sata suurinta puuta hehtaarilta huonolaatuisten lisäksi. Yläharvennus mielletään usein jatkuvaksi kasvatukseksi, mutta se on pikemminkin normaalin jaksollisen kasvatuksen harvennusmenetelmä, jossa siihen sopivilla kohteilla jatketaan metsikön kiertoaikaa ja parannetaan kannattavuutta ennen uudistushakkuuta. Pienaukot taimettuvat yleensä melko hyvin, mutta heinittyvillä kohteilla on vaarana taimien tukahtuminen heinikkoon. ”Usein varsinkin pienaukon keskelle nousee tiheä lehtipuupusikko, joten jos tarkoituksena on kasvattaa havupuita, raivaussahatöiltä ei voi välttyä pienaukkohakkuin käsitellyissä metsissäkään”, Oijala muistuttaa.

Nuoressa metsässä eniten vaihtoehtoja

”Myös tasaikäisestä metsästä voidaan siirtyä jatkuvaan kasvatukseen, mutta se kestää kauemmin, kuin valmiiksi eri-ikäisrakenteisessa metsässä”, Oijala sanoo. Helpointa jatkuvaan kasvatukseen on siirtyä taimikoissa tai nuorissa kasvatusmetsissä, joissa on myös jäljellä säästöpuina vanhempia edellisen puu­ sukupolven puita. Silloin jo nuoren metsän käsittelyissä voidaan tähdätä eriikäisrakenteiseen metsikköön. Tavallisesti alaharvennuksessa metsästä poistetaan pienet, kasvusta jälkeen jääneet puut ja isoja vain sen verran, että puille saadaan oikea kasvutila. Jatkuvaan kasvatukseen tähtäävässä harvennuksessa metsään pyritään jättämään selvästi erikokoisia puita. Jos metsää on kasvatettu tasaikäisrakenteisena ja täystiheänä uudistushakkuukokoon, siirtymä jatkuvaan kasvatuksen on hitaampaa, koska metsässä ei ole valmiiksi taimiainesta, josta uuden metsän saisi kasvatettua. Haasteena uuden metsän synty

”Eri hakkuumenetelmien taloudellisesta kannattavuudesta voidaan tehdä hyvin erilaisia laskelmia jo pelkästään korkokantaa

vaihtamalla. Oleellinen kysymys metsän tuoton ja tulevaisuuden kannalta on se, miten varmasti metsä saadaan uudistumaan.” Jatkuvan kasvatuksen haaste on se, ettei Suomen oloista ole pitkän ajan kokemusta siitä, kuinka metsä uudistuu luontaisesti pienaukkoihin ja poimintahakkuiden jälkeen. Jatkuvassa kasvatuksessa ei pystytä hyödyntämään metsäpuiden ­jalostuksen tuomaa hyötyä. Avohakkuiden jälkeen uuden metsän synty varmistetaan muokkaamalla maa ja kylvämällä siemenet tai istuttamalla taimet. ”Tekee mitä tahansa, niin Suomen olosuhteissa hakatun metsän tilalle kasvaa aina jossain vaiheessa jonkinlainen metsä. Metsänomistajan tekemillä metsänhoidon valinnoilla vaikutetaan siihen, missä ajassa ja millainen metsä syntyy. Riskinä on, ettei metsän kehitys vastaa odotuksia tai että tulevaisuuden tuloja tulee vähemmän, kuin mitä on odotettu.” Monimuotoisuudesta huolehdittava

Käsitellään metsää sitten jatkuvan kasvatuksen tai perinteisen jaksollisen kasvatuksen menetelmillä, on tärkeää huolehtia siitä, että metsikön monimuotoisuus säilyy. Nykyinen metsänkäsittely tähtää sekametsiin, jos se on kasvupaikalla mahdollista. Uhanalaisten lajien elinolosuhteista on pidettävä huolta. Hakkuutavasta riippumatta hakkuissa säästetään arvokkaat elinympäristöt, laho­ puut ja metsäsertifioinnin edellyttämät säästöpuut sekä suojavyöhykkeet vesistöjen varsille. Tekopökkelöitä kannattaa tehdä myös jatkuvan kasvatuksen hakkuissa, niistä hyötyvät niin kolopesijät kuin myöhemmin lahottajat. Hakkuussa varottava jäävää puustoa

Jos metsän kasvu on pienaukkohakkuun jälkeen edennyt toivotulla tavalla, 10–15 vuoden kuluttua aukoissa kasvaa taimikko. Tuolloin on oikea hetki tehdä pienaukkohakkuu uudestaan samalle metsikkökuviolle, mutta aukot eri kohtiin. Pienaukkohakkuihin käsiteltävälle kuviolle suositellaan esimerkiksi kolmen hakkuun kiertoa, jolloin koko kuvio tulee hoidetuksi noin 30 vuoden aikana.

Jos metsä on poimintahakkuun jälkeen kasvanut toivotulla tavalla, 10–15 vuoden kuluttua puusto on tilavuudeltaan suunnilleen sama kuin lähtötilanteessa, vain eri puut ovat varttuneet suuremmiksi. Kuusten osuus puustosta on lisääntynyt. Nyt tarvitaan jälleen uusi poimintahakkuu, jotta uusia taimia pääsee syntymään ja alikasvokselle tulee tilaa kasvaa.

”Jatkuva kasvatus vertautuu korjuukustannuksissa ja korjuukelpoisuudessa lähinnä myöhempiin harvennuksiin poimintahakkuiden osalta”, Oijala sanoo. ”Molemmissa menetelmissä pitää varoa jäävää puustoa ja maastovaurioiden syntyä. Lisäksi hehtaarilta saadaan vähemmän puuta kuin avohakkuussa.” Harvennuksissa ja jatkuvan kasvatuksen hakkuissa korjuun toteutusolosuhteilla on samat rajoitteet. Pehmeille ja märille maapohjille varsinkaan kuusikoissa ei voi kesällä mennä. Jäätynyttä maata vaativia kohteita on Suomen oloissa yleensä aina enemmän tarjolla kuin kohteita, joilta voi puuta korjata myös kesällä. Kuivissa mäntyvaltaisissa kohteissa niin poiminta- kuin pienaukkohakkuut onnistuvat kesällä siinä missä harvennuksetkin. metsä groupin viesti

| 33


METSÄT

Metsänhoidon ja puukaupan Metsä on elävää, arvokasta omaisuutta. Metsänomistajalle metsä tuo monenlaisia arvoja: taloudellista, virkistystä, monimuotoisuutta. Mitä paremmin metsää hoidat, sitä enemmän sen arvo kasvaa.

M

etsä Group hoitaa metsiäsi kanssasi vastuullisella tavalla, jotta ne säilyvät myös tuleville sukupolville. Tilakäynti oman metsäasiantuntijasi kanssa on alku metsäsi hoidon suunnittelulle. Aukeamalla esitettyjen palvelujen lisäksi valikoimaamme kuuluvat metsäpalstan perushuolto, metsäsuunnitelmien teko ja metsätila-arviot. ­Neuvomme myös metsäautoteiden teossa. Metsä Groupin omistajajäsenenä saat bonusta sekä puukaupoista että metsänhoitopalveluista.

FAKTA HAKATUN metsän tilalle perustetaan

aina uusi metsä. Käytämme metsän uudistamisessa kotimaisia puulajeja, jotka ovat sopeutuneet oloihimme. Näin toimien myös metsäluonto ja sen ominaispiirteet säilyvät suomalaisina.

UUDISTUSALA

Maanmuokkaus

Taimen istutus

Uudistushakkuun jälkeen metsämaan pinta muokataan, jotta uusi puusukupolvi saa otollisen kasvualustan. Kun maanpintaa käännetään kevyesti kaivinkoneella tai äkeellä, syntyy istutettaville taimille tai kylvettäville siemenille kosteus- ja lämpöolojen puolesta paras mahdollinen kasvupaikka.

Istutus on varmin ja nopein tapa perustaa uusi metsä. Sopii hyvin sekä kuuselle, männylle että rauduskoivulle.

Kylvö Sopii männylle ja karuille maille. Kannattaa käyttää jalostettuja siemeniä, joiden kasvu on jopa 30 % parempi kuin metsikkösiemenen.

PIENI TAIMIKKO

Varhaisperkaus Poistetaan havupuu-taimikosta taimien kasvua haittaava lehtipuu­ vesakko 4–8 vuotta istutuksen jälkeen.

34 |

metsä groupin viesti

Luonnonhoito Kaikissa metsätalouden toimissa otetaan luonto­arvot huomioon esimerkiksi jättämällä suojavyöhykkeitä ja säästöpuuryhmiä sekä säästämällä lahopuut ja arvokkaat elinympäristöt hakkuissa. Hakkuiden yhteydessä voidaan tehdä myös tekopökkelöitä, joista hyötyvät kolo­ pesijät ja monet muut eliöt.


palvelumme UUDISTUSKYPSÄ METSÄ

Uudistushakkuu On ajankohtainen, kun metsän uudistamisesta on metsänomistajalle enemmän hyötyä kuin kasvattamisesta. Eteläsuomalaisissa yksityismetsissä esimerkiksi avohakkuiden keskikoko on 1,5 hehtaaria. Metsänomistajan suurimmat tulot kertyvät uudistushakkuusta.

Ennakkoraivaus Ennakkoraivaus tehdään tarvittaessa ennen hakkuuta. Siinä poistetaan puunkorjuuta haittavaa alikasvospuustoa. Tämä parantaa puunkorjuun tuottavuuttaa ja ehkäisee korjuuvaurioita. Osa alikasvoksesta säästetään riistatiheiköiksi.

VARTTUNUT KASVATUSMETSÄ

Kasvatuslannoitus Kasvatuslannoitus nopeuttaa puiden järeytymistä tukeiksi, jolloin lannoitukseen sijoitetulle rahalle voi saada 10–15 % tuoton. Kasvatuslannoitus kannattaa tehdä muutama vuosi harvennuksen jälkeen.

Harvennushakkuu Parannetaan puuston kasvuolosuhteita ja siksi harvennetussa metsässä puut järeytyvät nopeammin. Metsänomistajalle harvennus tuo tuloja.

Terveyslannoitus Poiminta ja pienaukkohakkuut Molemmat ovat jatkuvan kasvatukseen hakkuutapoja. Poimintahakkuussa poistetaan pääasiassa metsikön suurimpia puita ja pienaukko­ hakkuussa metsikkökuviolle hakataan pieniä, yleensä 0,2–0,3 hehtaarin kokoisia aukkoja.

Terveyslannoitus on tarpeellinen, jos metsämaan ravinnesuhteiden epätasapaino häiritsee puiden normaalia kasvua. Yleensä se on joko tuhkalannoitus turvemailla tai kuusikon boorilannoitus rehevillä kivennäismailla. Terveyslannoituksella voi saada jopa 30 % tuoton lannoitukseen sijoitetutulle rahalle.

NUORI KASVATUSMETSÄ VARTTUNUT TAIMIKKO

Taimikon harvennus Harvennuksessa tehdään kasvutilaa hyvälaatuisille puille poistamalla etukasvuisia ja laadultaan huonoja puita. Puiden kasvu kiihtyy ja ensiharvennushakkuun taloudellinen kannattavuus paranee.

Ensiharvennus FAKTA HARVENNUSTEN jälkeen

puusto on sopivassa kasvu­ tiheydessä. Nykyisin suositaan sekametsiä, joten havumetsiin jätetään myös lehtipuita.

Poistetaan huonolaatuiset ja -kasvuiset puut ja annetaan laatupuille kasvutilaa. Metsän tulevaisuuden kannalta ensiharvennus on tärkein harvennus. Ensimmäinen hakkuu, josta metsänomistaja saa tuloja.

metsä groupin viesti

| 35


ENNALLISTETTAVA suoalue on

kuuden hehtaarin kokoinen. Alueelta poistettiin puusto ja ojat tukittiin.

PATO, jonka avulla lammen

MONIMUOTOISUUTTA

vedenpinta nousee ennen ojitusta vallinneeseen korkeuteen.

lisäävät kaksi kaivettua lammikkoa

OJITUSALUEEN vedet johdettiin uudella ojalla lammen sivuitse Käpylamminnevalle.

KUIVANAKIN kesänä runsas-

VANHA, suoraan

vetinen lähde, josta Käpylampi saa nyt vetensä.

lampeen johtanut metsäoja tukittiin.

Käpylammen ympärille muodostuu ennallistamisen ansiosta monimuotoinen metsä- ja suoluontoa yhdistävä kokonaisuus. Käpylamminnevalla viihtyvät jo puuston poiston ja lammikoiden ansiosta sinisorsat, joutsenet ja teeret.

Kirkkaampaa vettä Käpylampeen Saarijärveläiselle metsänomistaja Esa Hakkaraiselle metsä merkitsee paljon muutakin kuin motteja. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN

J

uuri täällä ajatus lammen ja suon ennallistamisesta selkiytyi”, Esa Hakkarainen kertoo kumartuessaan kahmaisemaan kirkasta ja kylmää lähdevettä kouraansa. Hakkaraisen omistaman metsätilan keskellä Saarijärven Peltokylällä on soiden reunustama Käpylampi, jonka laidalla pulppuaa kuivanakin kesänä runsasvetinen iso lähde. ”Aikanaan lampi on saanut vetensä lähteestä, mutta metsäojitusten seurauksena suoraan lampeen on johdettu luultavasti jo 1950- ja 1970-luvuilla vesiä ojitusalueelta, mikä nykytiedon valossa tuntuu ihan käsittämättömältä”, Hakkarainen kertaa tilan historiaa. Luonnon monimuotoisuuteen erityistä huomiota kiinnittävä metsänomistaja päätti 36 |

metsä groupin viesti

ryhtyä korjaamaan takavuosina tehtyjä virheitä. ”Minulle vesien puhtaus on aina ollut tärkeä asia. Lisäpontta ennallistamiseen antoi se, että läheistä suoaluetta oli kaavoituksessa esitetty turvetuotanto­ alueeksi.” Ennallistaminen omasta lompakosta

Hakkarainen on Metsä Groupin metsäomaisuuden hoitosopimusasiakas, joten luonteva kumppani ennallistamisurakkaankin oli tuttu metsäasiantuntija Aki Lahtinen. ”Selvitimme yhdessä, löytyisikö hankkeelle rahoitusmahdollisuuksia esimerkiksi Metsäkeskuksesta. Teimme

myös tarvittavat vesiensuojelusuunnitelmat ELY-keskukselle. Matkalla on tullut itsellekin paljon uutta tietoa ja tärkeää oppia ennallistamisesta, sillä näitä hankkeita tehdään toistaiseksi varsin vähän”, Lahtinen sanoo. Ulkopuolista rahoitusta yhden tilan pienehkölle hankkeelle ei lopulta löytynyt, joten Hakkarainen päätti toteuttaa ennallistamisen kokonaan omin varoin. Miehet kertovat, että viranomaispuolellakaan ei vaikuta olevan kokemusta vastaavista toimenpiteistä, sillä hanketta piti työntää monessa vaiheessa eteenpäin. Asiat eivät edenneen heidän mielestään kovin sujuvasti. ”Se on harmi, sillä paikallisesti pienilläkin hankkeilla voidaan saada paljon hyvää aikaan”, Hakkarainen sanoo.


METSÄT

Esa Hakkarainen esittelee Aki Lahtiselle ennallistamisessa tukittua lasku­ ojaa. Lammen vedenpinta on noussut viime keväästä jo noin 40 senttiä.

Kuin ennen vanhaan

Ennallistaminen käynnistyi neljä vuotta sitten, kun Metsä Groupin korjuuyrittäjä poisti puustoa noin kuuden hehtaarin laajuiselta Käpylamminnevalta. ”Ojitus oli kuivannut nevan, mutta puuston kasvu ei ollut elpynyt, joten metsä­talousmielessä neva oli kitumaata. Ainespuuta alueelta kertyikin vain muutamia kymmeniä kuutioita”, Hakkarainen sanoo. Suoraan naapuri­tilalta lampeen johtanut laskuoja tukittiin viime kevättalvena kaivinkoneella. Samalla vedet ohjattiin kulkemaan uutta ojaa pitkin lammen ­sivuitse Käpylamminnevalle. ”Neva on nyt muuttumassa nopeasti vetisemmäksi, kuten se on ollut ennen ­ojitusta. Käpylampi puolestaan saa pääosan vedestään kirkasvetisestä lähteestä”, Hakkarainen esittelee. Kaivuutyön yhteydessä myös lampeen aikanaan kaivettu laskuoja tukittiin, jotta

Tämän lähteen äärellä idea ennallistamisesta kirkastui Esa Hakkaraisen mielessä. Nyt Käpylampi saa jälleen vetensä lähteestä.

lammen vesi saadaan nostettua ojitusta edeltäneelle tasolle. Vedenpinta on noussutkin kuivasta kesästä huolimatta jo nelisenkymmentä senttiä. ”Eräs paikkakuntalainen vanhempi mies muisteli, että nyt lampi näyttää siltä kuin se on ennen vanhaan näyttänyt. Vesi lisäksi on silmämääräisesti arvioiden selvästi aiempaa kirkkaampaa”, Hakkarainen tuumaa tyytyväisenä saappaiden tirskahdellessa rantahetteiköllä. Kustannuksia ennallistamisessa syntyi eniten kaivurityöstä. Hakkarainen pitää kuitenkin parin tuhannen euron hintalappua edullisena työllä saavutettuihin hyötyihin nähden. ”Ja kuluthan voi tietysti vähentää metsäverotuksessa.” Monimuotoinen metsätila

Hakkaraisen omistama Käpylammen metsätila on kokonaisuudessaan noin 170 hehtaarin suuruinen. Hakkarainen

FSC-C014476

harjoittaa Metsä Groupin kautta FSC®sertifiointiin liitetyllä tilallaan metsätaloutta aktiivisesti, mutta ottaa kaikissa toimenpiteissä tarkasti huomioon metsäluonnon monimuotoisuuden. ”Eihän metsästä voi koskematonta kansallispuistoa tehdä, silloinhan siitä ei saa toimeentuloa. Reino-isäni opetti, että metsässä pitää kiinnittää huomiota myös maisemaan ja estetiikkaan. Nämä asiat olen huomioinut esimerkiksi ajourien suunnittelussa ja puuston tiheydessä.” Rehevämmillä kuvioilla Hakkarainen ja Lahtinen ovat suunnitelleet hakkuita siten, että metsät kehittyisivät jatkuvaan kasvatukseen soveltuviksi. Tasaikäisiä vanhoja metsiä on uudistettu pienaukkohakkuin. ”Olemme kokeilleet metsissä myös poimintahakkuuta sopivilla kohteilla. Suosin peitteellistä metsätaloutta ja puhun mielelläni Käpylammesta luonnonhoitometsänä”, Hakkarainen kuvailee. metsä groupin viesti

| 37


METSÄT

1 500 metsäkoneenkuljettajaa koulutuksessa Metsä Group järjestää syksyn aikana intensiivisen koulutuspäivän työmaillaan työskenteleville noin 1 500 hakkuu- ja ajokoneenkuljettajalleen. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN

K

oulutuksissa on ollut mukana myös metsäkonealan opiskelijoita. Lähes neljäkymmentä tilaisuutta eri puolilla Suomea käsittävä koulutuskiertue alkoi elokuussa ja päättyy syys–lokakuun vaihteessa. ”Koulutukseen satsaamalla haluamme varmistaa, että korjuutyömme laatu pysyy korkealla tasolla, vaikka korjuumäärät ovat kasvaneet voimakkaasti”, koulutuksista osaltaan vastaava projektipäällikkö Mikko Välikoski Metsä Groupista taustoittaa. Aamupäivän teoria- ja iltapäivän maasto-osuudesta koostuva koulutus painottaa etenkin työturvallisuuden, ­ympäristöasioiden, asiakaspalvelun ja ­hyvän korjuujäljen merkitystä. ”On tärkeää, että meillä on Metsä Groupissa yhteneväiset käytännöt, motivoitunut asenne ja vahva ammattitaito hankintaketjun kaikissa lenkeissä. Kun ajokoneen­kuljettaja on lopulta saanut puut pinoon palstalla, pitää jäljen olla sellaista kuin toivoisi sen omassa metsässäänkin ­olevan”, Välikoski sanoo. Koulutukset vahvistavat osaamista

Kuopion hankintapiirillä elokuun loppupuolella Kaavilla järjestetyn koulutuksen osallistujat olivat tyytyväisiä koulutuksen antiin.

Sonkajärveläisen Veljekset Marin Oy:n yrittäjä Marko Marin kertoo, että töitä on tehty vauhdikkaasti läpi kesän, joten koulutukset ovat myös vaihtelua arkiseen aherrukseen. ”Minusta on positiivista, että myös Metsä Group pitää huolta kuljettajien osaamisesta. Metsässä jokainen päivä on oppimista, mutta yhteiset koulutukset vahvistavat osaamista ja varmistavat, että teemme työtä yhteisten tavoitteiden eteen”, Marin sanoo. Lisää uskoa omaan tekemiseen

Myös Koneurakointi Heikki Partanen Oy:n hakkuukoneenkuljettajat Sami ­Toivanen ja Jarno Jonninen pitivät koulutuspäivää hyödyllisenä. ”Nämä ovat hyviä koulutuksia, jotka tarjoavat myös mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia kuljettajakollegoiden kanssa”, Jonninen sanoo. Ajankohtaisten kysymysten pohtiminen yhdessä vahvistaa uskoa omaan tekemiseen ammatissa, jossa ratkaisuja on yleensä tehtävä itsenäisesti. Monet koulutuksen teemoista olivat Toivasen mukaan jo entuudestaan tuttuja, mutta päivä tarjosi uutta näkökulmaa moneen asiaan. ”Pohdimme porukalla esimerkiksi sopivien säästöpuuryhmien

Hakkuukoneenkuljettajat Jarno Jonninen (edessä) ja Sami Toivanen kuuntelivat mielenkiinnolla kollegoiden ajatuksia heidän hakkaamasta kohteestaan. ”Nalijailuna kuuloo mittee tekköö viärin”, Jonninen tiivisti palautteen hymyssä suin savolaiseen tyyliin.

ja tekopökkelöiden sijoittelua sekä niiden merkitystä.” Korjuukelpoisuuskartat kaikkiin koneisiin

Lisääntynyt kuitupuun käyttö tarkoittaa yrittäjille ja metsä­koneenkuljettajille entistä tasaisempaa työllisyyttä ympäri vuoden. Metsä Group on kehittänyt työkaluja ympäri­v uotiseen puunkorjuuseen aktiivisesti yhdessä yrittäjien ja alan muiden toimijoiden kanssa. ”Kesäkuussa kaikkiin metsä­koneisiin saatiin käyttöön sähköiset korjuukelpoi­ suuskartat. Kartta on merkittävä apu puun­ korjuun suunnittelussa, sillä sen avulla leimikon pehmeät osat ovat varsin hyvin tiedossa jo etukäteen”, Välikoski kertoo. ”Yrityksessämme on reagoitu ympäri­ vuotisempaan korjuuseen myös investoimalla kalustoon ja pehmeiden maiden korjuuseen sopiviin teloihin”, Marko Marin lisää. Ajokoneenkuljettaja Mika Heikkinen (vas.), yrittäjä Marko Marin, Mikko Välikoski ja hakkuukoneenkuljettaja Timo Väisänen pohtivat metsälain nojalla suojellun puron varrella, kuinka leveä suojavyöhyke kyseiselle kohteelle pitää jättää.

38 |

metsä groupin viesti


METSÄ GROUPIN VIESTIN LUKIJOILLE

Metsäsuunnitelmien korjuukelpoisuusluokitus päivitetään lokakuussa

Syystarjous autoilijalle Istuinsuojan ostajalle logobrodeeraus kaupan päälle!

Uuden, kaukokartoitukseen ja maasto­ tietokantaan perustuvan luokituksen perusteella tiedetään paremmin, milloin leimikko on korjattavissa. Näin ollen myös maastovauriot vähenevät.

KAUPAN PÄÄLLE

Metsä-logo

TEKSTI KRISTA KIMMO

KORJUUKELPOISUUDELLA on perinteisesti tarkoitettu sitä,

onko leimikko korjattavissa kesällä, talvella, kelirikon aikaan vai aina. Metsäkuvion korjuukelpoisuus on määritelty henkilötyönä maastossa. Uuden menetelmän ansiosta jatkossa kaikki metsät on luokiteltu samalla periaatteella. Ihmisten tekemässä määrittelyssä on aina vaihtelua. ”Korjuukelpoisuuden määrittämiseen on metsä­sektorin yhteistyönä kehitetty uusi laskennallinen, moniin eri tieto­ lähteisiin perustuva menetelmä. Se on osa maan hallituksen kärki­hankkeita”, kehityspäällikkö Olli Leino Metsä Groupista kertoo. ”Korjuukelpoisuutta määrittävä menetelmä perustuu kaukokartoitusaineistoon ja Maanmittauslaitoksen maasto­tietokantaan. Luokituksessa on otettu huomioon muun muassa maalaji, puuston määrä, ojien määrä ja kunto sekä maanpinnan muoto. Niihin pitää myös jatkossa kiinnittää huomiota korjuuta suunniteltaessa, varsinkin jos keli­olosuhteet ovat poikkeukselliset”, Leino sanoo. Sateinen kesä 2017 ja kuiva kesä 2018 ovat hyvä esimerkki siitä, miten uutta korjuukelpoisuusluokitusta voidaan hyödyntää. Tänä vuonna on päästy korjaamaan kuivan kesän turvemaakohteita, josta viime kesänä ei voitu edes haaveilla.

Monenlaista hyötyä ”Pystymme ajoittamaan ja toteuttamaan metsätyöt uuden luokituksen ansiosta aiempaa paremmin ja korjuuvaurioiden riski vähenee. Kykenemme tunnistamaan myös korjuukohteiden sisäistä vaihtelua ja ennakoimaan taitavammin hankalat paikat. Lisäksi pääsemme tekemään tarkemmin kohdennettuja toimenpide-ehdotuksia metsänomistajille.” Suomen metsäkeskus tuottaa menetelmän perusteella korjuukelpoisuuskarttoja, jotka kattavat nyt noin kaksi kolmas­osaa Etelä- ja Keski-Suomesta. Karttoja tulee lähi­ aikoina lisää saataville. Metsä Group päivittää uuden korjuukelpoisuusluokituksen kaikkiin Metsäverkossa oleviin metsäsuunnitelmiin lokakuussa. Hakkuukoneissa luokitus ja korjuukelpoisuuskartat ovat jo käytössä, mikä helpottaa hakkuukoneen­ kuljettajan työn suunnittelua ja hakkuun toteuttamista. ”Korjuuyrittäjämme hyötyvät uudesta luokittelusta, kun puuta pystytään korjaamaan yhä ympärivuotisemmin. Näin voimme tarjota heille töitä aiempaa tasaisemmin.”

ISTUINSUOJA PERUSMALLI – Soveltuu esim. niskatuellisiin henkilö- ja pakettiautoihin. TURVATYYNYMALLI – – Soveltuu autoihin, joissa on sivuturvatyyny (airbag) selkänojan sivussa. LEVEÄ ETUISTUINMALLI – Soveltuu pakettiautojen kahden istuttavaan penkkiin.

2450 2950 3500 /kpl

/kpl

/kpl

Hintaan sisältyy brodeeraus (norm. 5 c).

Kampanjakoodi MG2018. Tarjous voimassa 31.12.2018 saakka. Toimitus: 10 c

Romolantie 23, Kitee Puh. 040 151 0200 info@bellabit.fi

Avoinna ma–pe 9–17 la 10–14 Netin kautta 24/7

WWW. BE LLABI T. FI

T I LAA H E T I !

www.bellabitkauppa.fi tai 0 4 0 15 1 0 2 0 0


Metsä Group vahvistaa asemiaan Aasiassa Metsä Groupin toimitukset Aasiaan ovat kasvaneet voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden kuluessa. Tammikuussa Wangqiu Song sai tehtäväkseen vahvistaa konsernin liiketoimintaa ja tunnettuutta Aasiassa. TEKSTI SIRKKU VANHATALO KUVA NIKLAS SANDSTRÖM

M

etsä Groupin kokonaismyynti Aasian ja Tyynen­ meren alueelle oli tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana 540 miljoonaa euroa. Se kasvoi 58 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. ”Suurinta kasvu oli Kiinassa, jonne viemme sellua, sahatavaraa, kartonkia, vanereita ja Kerto® LVL:ää sekä ruoanlaittopaperia”, Wangqiu Song kertoo. ”Pohjoismaiden metsäteollisuudella on ollut Kiinassa perinteisesti vahva asema, vaikka 40 |

metsä groupin viesti

esimerkiksi Kanada, USA ja Venäjä ovat olleet määrällisesti suurempia puupohjaisten tuotteiden tuojia.” Metsä Groupin vahvuus lähtee Songin mukaan raaka-aineesta, hitaasti kasvaneesta pohjoisesta puusta: pitkäkuituinen havupuu ja vaalea koivu, joista jalostetaan korkealaatuisia tuotteita. ”Lisäksi konsernilla on hyvä maine yhteistyökumppanina ja luotettavana toimijana.” ”Suomen etäisyys Kiinasta sen sijaan aiheuttaa kustannus- ja toimitusaikahaasteita. Meidän täytyy asemoida itsemme

tälle laajalle markkinalle niin, että löydämme konsernin yritysten tuotteille kaikkein kannattavimmat loppukäyttöalueet ja kestävät toimintamallit, jotta pystymme säilyttämään niillä kilpailukykymme alati kiihtyvässä kilpailussa.” Suomi ja suomalaisuus tuttuja

Wangqiu Song, 49, tuntee Suomen ja suomalaiset pitkältä ajalta. Hän lähti Kiinasta vuonna 1987 opiskelemaan Helsingin yliopistoon suomen kieltä ja kulttuuria. Kiina oli hiljalleen alkanut avautua


Wangqiu Song kertoo, että Metsä Groupilla on Aasiassa hyvä maine yhteistyökumppanina ja luotettavana toimittajana. Song kuvattiin Vuo­ saaren satamassa Helsingissä. Sieltä lähtee Aasiaan muun muassa bio­ tuotetehtaalla valmistettua sellua.

ulkomaailmalle, ja ulkomaille päässeiden opiskelijoiden odotettiin olevan valmiita virkamiestehtäviin. Song kuitenkin tykästyi Suomeen. ”Pari vuotta suomea opiskeltuani ryhdyin opiskelemaan myös tilastotiedettä, minkä ansiosta ensimmäinen opintojen jälkeinen työpaikkani Suomessa oli Tilastokeskus. Kun sitten otin vastaan laadunvalvontaan liittyvän projektityön, jossa vaadittiin tilasto­tieteellistä osaamista, sain ensikosketukseni metsäteollisuuteen.” Täydellistä suomen kieltä puhuva Song teki 23 vuotta kestäneen työuran Stora Ensossa, joten hän tuntee hyvin suomalaisen metsäteollisuuden. Hän oli viimeiset parikymmentä vuotta yhtiössä erilaisissa myynnin, markkinoinnin ja liikkeenjohdon tehtävissä Kiinassa. Metsä Groupissa Song on Kiinan maajohtaja ja konsernin Aasian edunvalvonnan johtaja toimipaikkanaan Shanghai. Valtava markkina-alue

”Haluamme nostaa koko Metsä Groupin tunnettuutta Aasiassa meille tärkeiden

METSÄ GROUP AASIASSA

asiakas- ja muiden sidosryhmien keskuudessa ja tukea sitä kautta konsernin kaikkien yritysten operatiivista toimintaa. Sellulla, sahatavaralla ja kartongilla on pitkäaikaisia asiakkuuksia, samoin ruoanlaittopaperia on viety alueelle jo vuosikausia. Myös vaneri- ja Kerto LVL -tuotteet alkavat jalkautua Aasian kasvaville ja vaurastuville markkinoille hyvin.” Metsä Groupilla ja sen liiketoimintaalueilla on isot myyntitoimistot Shanghaissa ja Hongkongissa. Lisäksi pienempiä myyntikonttoreita on Singaporessa, Australian Melbournessa ja Intian Mumbaissa. ”Markkina-alue on valtava, ei meidän tarvitse sitä kokonaan valloittaa”, Song naurahtaa. ”Kiinassa olemme kasvaneet voimakkaimmin, erityisesti sellun ansiosta. Tämän vuoden sellutoimitusten suuret kasvuluvut ovat pitkälti uuden biotuotetehtaan ansiota. Lisävolyymin ansiosta asiakaskuntaa voidaan nyt myös laajentaa. Metsä Fibrellä on erittäin hyvä maine, ja sen merkittävät investoinnit ja investointi­ suunnitelmat toiminnan kehittämiseksi ovat lisänneet luottamusta entisestään.” Song kertoo, että Kiinassa Metsä Group tekee nyt laajalla rintamalla töitä kaikkien tärkeiden sidosryhmien kanssa, muualla keskitytään toistaiseksi pääasiakassuhteiden hoitamiseen, niiden turvaamiseen ja kehittämiseen. ”Olemme parhaillaan vahvistamassa Aasian myyntiä ja liiketoimintaa tukevaa organisaatiotamme. Tärkeintä on luoda konsernille yhteinen toimintamalli, jolla pystymme jatkossakin valtaamaan markkinoita ja kasvamaan kannattavasti vähintään samaa tahtia kuin markkina.” Konsernin tuotteilla kiinnostavat näkymät

”Kiinassa sahatavaran kysyntä kasvaa nopeaa vauhtia. Keskushallinnon tiukentuneet ympäristövaatimukset nostavat paikallisen sahatoiminnan kustannuksia, ja sahat pyörivät laajasti tuonti­tukkien varassa. Tämä kehityssuunta luo lisää kasvua tuontisahatavaralle”, Song kertoo. Toisaalta suomalaiset sahurit kilpailevat kovasti keskenään ja etenkin venäläisen ja pohjoisamerikkalaisen sahateollisuuden kanssa. ”Toimitusmatkat ja -ajat ovat vääjäämättä pitkiä, ja meidän on pystyttävä vahvistamaan palvelutasoamme.” Song kertoo, että puurakentaminen on herättänyt ympäristösyistä kiinnostusta Kiinan valtion keskushallinnossa. ”Se voi nousta tulevaisuudessa varteenotettavaksi vaihtoehdoksi betonille esimerkiksi

kaupunkitaajamien lähiöiden rakentamisessa. Metsä Woodin rakentamisen tuotteilla on näin ollen Kiinassa paljon kiinnostavia mahdollisuuksia. Kerto LVL -tuotteita viedään jo nyt paljon Australiaan. Myös Kiinasta sille löytyy varmasti lisää kysyntää, kun oikeat viestit viedään oikealla tavalla perille.”

Suomalainen metsänhoito herättää ihastusta Aasiassa. ”Metsä Boardin päämarkkinat ovat Euroopassa ja Amerikassa. Yhtiöllä on toki korkealaatuisia ensikuitukartonkeja käyttäviä asiakkaita myös Aasian ja Tyynenmeren alueella, missä kasvua haetaan erityisesti merkkituotevalmistajien joukosta. Kasvu­potentiaalia on muuallakin, sillä Aasiassa­kin esimerkiksi muovipakkauksille halutaan korvaavia, ympäristön kannalta kestävämpiä vaihtoehtoja.” Metsä Tissuen ruoanlaittopaperia Aasiassa käytetään esimerkiksi höyrystämisessä. Etenkin Japanissa yhtiön ruoanlaittopaperilla on pitkän tuotekehitystyön ansiosta erittäin vahva asema. ”Kasvu­ potentiaalia on runsaasti myös Kiinassa, kun ihmisten elämäntavat ovat muuttumassa ja ruoka halutaan valmistaa yhä terveellisemmin”, Song sanoo. Kiinan metsäpinta-ala on pieni

Kiinassa on paljon metsäteollisuutta, mutta sille ei saada omasta maasta riittävästi raaka-ainetta. Maan pinta-alasta metsää on vain parikymmentä prosenttia. Metsiä ei ole uudistettu hakkuiden jälkeen, ja laajoja metsäalueita on aikanaan voimakkaan väestönkasvun seurauksena muutettu pelloiksi. Song kertoo, että 1980-luvulta alkaen metsiä on suojeltu ekologisista syistä, ja tiukat hakkuusäännöt rajoittavat metsätaloutta. Kun väestöä on lähes 1,4 miljardia, ruuan tuotanto on ensisijaisesti turvattava suojaamalla maatalouteen soveltuvaa maata muilta loppukäytöiltä. Kiinan nopea ja valtava teollistuminen ja kaupunkilaistuminen ovat vaatineet myös paljon metsä groupin viesti

| 41


maapinta-alaa. Kiinan viime vuosien metsityshankkeet kohdistuvat lähinnä vuoristo- ja hankalakulkuisiin alueisiin. Voimakkaan talouskasvun vuosikymmenten ikävin seuraus on ollut ympäristön saastuminen, mihin havahtuminen on johtanut viime aikoina moniin tiukkoihin rajoituksiin. ”Esimerkiksi erilaisten jäte­ materiaalien – myös kierrätyskuidun – maahantuontia on rajoitettu merkittävästi, ja siksi kiinalainen metsäteollisuus tarvitsee ensikuitua yhä enemmän. Vaikka maan talouskasvu on hieman hidastunut, suomalaisen metsäteollisuuden markkinanäkymät ovat Kiinassa suotuisat. Kiinan väestö on suuri, ja maa kaupungistuu nopeassa tahdissa. Kun ihmisten tulotaso nousee, he haluavat ostaa yhä parempilaatuisia tuotteita ja ovat valinnoissaan yhä ympäristötietoisempia.” Suomalainen metsänhoito ihastuttaa

Wangqiu Song sanoo kertovansa asiakkaille mielellään Suomen metsistä ja siitä, miten niitä vaalitaan kestävästi. Esimerkiksi perhemetsätalous on kiinalaisille hyvin vieras asia. ”Kiinassa herättää ihastusta se, miten suomalaiset uudistavat metsiään hakkuiden jälkeen ja miten sitä vaalitaan kasvun eri vaiheissa. Myös metsänhoidon osaaminen ja alan tutkimus ovat korkeatasoista, mistä on mukava kertoa”, Song toteaa. ”Uskon vakaasti, että suomalaisella puulla on Aasiassa mainiot näkymät, sitä kirkastavat etenkin ympäristönäkökohdat. Omistaja­ jäsenten tuella Metsä Groupin liike­ toiminta-alueet voivat innovoida ja kehittää puun jalostus­ketjua niin, että tulevaisuudessa myös kokonaan uudenlaiset tuotteet tuottavat lisää arvoa metsänomistajille.”

Puulla on Aasiassa hyvät näkymät. 42 |

metsä groupin viesti

Metsä Spring etsii tulev Metsä Group perusti kesän korvalla uuden tytär­yhtiön Metsä Spring Oy:n. Sen tehtävänä on tunnistaa ja kehittää uusia tulevaisuuden liiketoimintakonsepteja sijoittamalla ympäristöystävällisiin ja kasvupotentiaalia omaaviin mahdollisiin innovaatioihin. Näin kotimainen puuraaka-aine saataisiin maailmalle entistä jalostetummassa muodossa. TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVAT SEPPO SAMULI

M

etsä Groupin uutinen uudesta innovaatioyhtiöstä kiertyi nopeasti Äänekosken biotuotetehtaan yhteyteen suunnitellun tekstiilikuitua valmistavan koelaitoksen ympärille. Sen parissa askaroi parhaillaan kansainvälinen suunnittelijatiimi, ja virallista

investointipäätöstä odotellaan vielä tämän vuoden puolella. Hanketta seuraa työnsä puolesta tiukasti myös Metsä Fibren tutkimusjohtajan paikalta uuden yhtiön toimitusjohtajaksi siirtynyt Niklas von Weymarn. Sellukuitujen hyödyntäminen tekstiiliteollisuuden raaka-aineena on ollut varsin pitkä


INNOVAATIOYHTIÖ

vaisuuden tukijalkoja kehitysprojekti, joka on nyt siirtymässä pienistä koe-eristä puoliteolliseksi tuotannoksi. Äänekoskelle suunniteltavan ja mahdollisesti rakennettavan laitoksen kapasiteetiksi on arvioitu noin 500 tonnia tekstiilikuitua vuodessa. Tekstiilikuidut ja tehdashanke ovat kiistatta Metsä Springin kruununjalokivi, joka toteutuessaan vie Metsä Groupin aivan uusille puuraaka-aineen sovellusaloille. Von Weymarnin mukaan muita vastaavia kestävän kehityksen mukaisia uusia ratkaisuja metsästetään kovalla intensiteetillä. Tutkimusluuppi on suunnattu Espoon Otaniemestä ympäri maailmaa. ”Meidän ei pidä tuudittautua tunteeseen, että kaikki metsään liittyvä tietämys ja innovaatiot olisivat täällä omassa yhtiössä, kotimaassa tai edes toimialan sisällä. Tavoitteena on löytää potentiaalisia kehitys- ja sijoituskohteita paitsi selluun ja

Metsä Springin toimitusjohtaja Niklas von Weymarn kertoo, että yhtiö etsii, kehittää ja tukee uusia metsään perustuvan biotalouden ja kiertotalouden liiketoimintakonsepteja.

puutuotteisiin myös kartonkipuolelle sekä metsäpalveluihin”, von Weymarn tähdentää. Tärkeä työkalu omalle tutkimukselle

Pitkän tutkijataustan omaavana von Weymarn on vakuuttunut, ettei mahdollisista innovaatioista ja kehityskohteista ole pulaa, kun niitä vain päästään perkaamaan määrätietoisesti. Ja mikä vielä tärkeämpää, nyt innovaattoreiden ja tutkijoiden ulottuvilla on kumppani, joka on valmis myös rahoittamaan ja viemään hankkeita eteenpäin Metsä Spring suunnittelee kansainvälisen tiimin kanssa sellusta tekstiilikuitua valmistavaa demonstraatiolaitosta. rahoituksellisesti kaikkein hankalimmassa vaiheessa. ”Jokainen voi miettiä, Samalla von Weymarn muistuttaa, kuinka paljon esimerkiksi puurakentaettei kaikkia sijoituskohteita tai yhteistyömisessa sekä siihen liittyvässä materiaaliprojekteja välttämättä viedä päätökseen tuotannossa ja tuotteissa on vielä kehitysMetsä Groupin suojissa, vaikka se näytpotentiaalia. Pakkauspuolella puolestaan täisikin sijoitushetkellä mahdolliselta skekorvataan muovia ympäristöystävällisimnaariolta. ”Omaan portfolioon huonosti millä ja kierrätettävillä raaka-aineilla. Ja istuville, mutta selkeästi potentiaalisille jos mennään tuotantoketjun alkupäähän, innovaatiolle pyritään kuitenkin aina haniin kyllä uusia innovaatioita kaivataan kemaan mahdollisimman osaava teollistamyös istutustöihin ja taimikonhoitoon”, miskumppani.” von Weymarn listaa. Vaikka uusi yhtiö keskittyy tulevaiJalostusarvon nostaminen on koko suuden tuotteisiin, se ei vedä mattoa alta Suomen etu Metsä Groupin liiketoiminta-alueiden omalta tutkimus- ja kehitystoiminnalta, Metsä Springin toimenkuva voi tuntua vaan tekee niiden kanssa erittäin tiivistä tavallisen metsänomistajan vinkkelistä yhteistyötä. hieman kaukaiselta, mutta von Weymarn Toimitusjohtaja itse kuvaa Metsä on asiasta toista mieltä. Uudet innovaaSpringiä ennemminkin lisätyökaluksi jo tiot ovat lopulta kaikkein paras tulevaiolemassa olevaan työkalupakkiin. ”Siirsuuden turva. ryttäessä tutkimusvaiheesta teolliseen Esimerkiksi kelpaa Äänekosken bio­ toimintaan useat potentiaaliset innovaatuotetehdas, joka uusien tuotteiden, tiot tarvitsevat teollisen ankkurisijoittamukaan lukien mahdollisten tekstiili­ jakumppanin. Metsä Spring tuo tämän kuitujen myötä on kehityksen kuumimuuden ulottuvuuden Metsä Groupille.” massa keskiössä. ”Konsernin nykyiset liiketoiminta”Vastaavia läpimurtoja on löydettävissä alueet ovat keskittyneet pitkälti tuometsäteollisuuden sisältä vielä monia tantoon ja myyntiin. Riskejä ottava muitakin. Ensin pitää kuitenkin poimia sijoitustoiminta sopii huonosti tällaiseen talteen oikeat innovaatioaihiot”, von ympäristöön, ja siksi oli luontevaa perus- ­Weymarn tähdentää. taa Metsä Spring erillisenä tytäryhtiönä. ”Viime kädessä tavoitteena on hyödynTällaisessa pienessä asiantuntijaorgatää puuta entistä monimuotoisemmin ja nisaatiossa uusien innovaatioiden synlisätä sitä kautta sen jalostusarvoa. Siitä nyttäminen sujuu sutjakkaammin”, von hyötyvät metsänomistajat ja pidemmässä Weymarn pohtii. juoksussa koko Suomi.” metsä groupin viesti

| 43


YHTEISTYÖKUMPPANI

Etämetsänomistajat on nopeimmin kasvava metsänomistajaryhmä Etäällä metsistään asuvien metsänomistajien määrä kasvaa kiihtyvää tahtia. Heistä noin 5 000 on mukana 20-vuotiaan Etämetsänomistajien Liiton jäsenyhdistyksissä. Metsää heillä on yhteensä yli puoli miljoonaa hehtaaria. TEKSTI SIRKKU VANHATALO KUVA SEPPO SAMULI

E

tämetsänomistajat hallitsevat yhä suurempaa osaa Suomen yksityismetsistä. Heillä, kuten muillakin metsänomistajilla, on erilaisia tavoitteita metsäomaisuudelleen. Metsä voi olla merkittävä tulonlähde tai mieluinen paikka viettää aikaa vaikka itse metsätöitä tehden. Tai se voi olla paikka, jonka haluaa säästää entisellään. Yhä enemmän on sellaisia etämetsänomistajia, jotka ovat innostuneet ostamaan lisää metsää eri puolilta Suomea. Kiinnostus metsään sijoituskohteensa on kasvanut. Monella etämetsänomistajalla ei ole aiempaa kokemusta metsänhoidosta. Jos hän haluaa pitää huolta metsästään, tiedonjano on suuri. Vaikka monenlaista metsätietoa on tarjolla runsaasti, tässä kohtaa avuksi voi tulla Etämetsänomistajien Liitto ja sen 19 jäsenyhdistystä eri puolilla maata. Niissä on tarjolla vertaistukea ja lupa esittää vähän asiantuntemattomampiakin kysymyksiä. ”Tiedon jakaminen metsäasioista on yksi Etämetsänomistajien Liiton perustehtävistä”, liiton osa-aikainen toiminnanjohtaja Rauno Numminen kertoo. Hän toimi liiton puheenjohtajana sen perustamisesta sääntöjen salliman ajan eli viime kevääseen saakka. Tiedottamisen osalta Numminen huolehtii toiminnanjohtajana muun muassa liiton lehdestä ja sähköpostitse lähetettävistä tiedotteista. Monipuolista ja ajankohtaista tietoa saa myös verkkosivuilta www. etamol.fi. Sieltä löytyy tietoa jäsenyhdistystenkin toiminnasta. Liiton lisäksi myös paikalliset jäsenyhdistykset järjestävät keskustelu- ja koulutustilaisuuksia ajankohtaisista aiheista 44 |

metsä groupin viesti

sekä erilaisia retkiä ja tutustumismatkoja. Metsä­taitojaan jäsenet voivat testata vuosittain järjestettävissä metsätaitokilpailuissa. Edunvalvonta on tärkein tehtävä

”Tärkein tehtävämme on alusta alkaen ollut etämetsänomistajien edunvalvonta, ja olemmekin saavuttaneet yhä virallisemman roolin heidän puolestapuhujanaan”, liiton tuore puheenjohtaja Jaakko Temmes toteaa. Temmes johti aiemmin liiton suurinta yhdistystä eli yli tuhannen jäsenen Pääkaupunkiseudun Metsänomistajia ja oli kevääseen saakka liiton varapuheenjohtaja.

Hyvin toimivat palvelut ovat tärkeitä etämetsänomistajille.

Etämetsänomistajien Liiton puheenjohtaja Jaakko Temmes (vas.) ja toiminnanjohtaja Rauno Numminen ovat tyytyväisiä liiton merkityksen kasvuun etämetsänomistajien valtakunnallisena edunvalvojana.

etämetsänomistajien valtakunnallisena edunvalvojana. Meiltä pyydetään edustaja erilaisiin työryhmiin ja lausuntoja metsänomistajia koskevan päätöksenteon tueksi”, Numminen jatkaa tyytyväisenä. ”Monet viime vuosien muutokset metsäalalla ovat olleet etämetsänomistajien mieleen. Tällaisia ovat esimerkiksi metsänomistajan päätösvaltaa laajentanut väljempi metsälaki, metsänhoitomaksusta luopuminen ja Metsäkeskuksen palveluiden eriyttäminen”, Temmes sanoo. Osallistumalla ääni kuuluviin

”Vaikuttaminen metsäpolitiikkaan, metsätalouden ja metsänkäytön rajoituksiin, tarjolla oleviin palveluihin ja uusien kehittämiseen sekä vaikuttaminen metsän muihin arvoihin”, Temmes listaa. ”Tätä työtä on tehtävä yhdessä isolla porukalla, ja siinä on oltava määrätietoisen sitkeä. Pyrimme jatkossa puhaltamaan lisää henkeä myös jäsenyhdistyksiin, joilla on mahdollisuus nykyistä aktiivisempaan paikalliseen edunvalvontaan.” ”Liiton merkitys on kasvanut voimakkaasti, sillä meitä halutaan kuulla

Liitto on jäsenenä muun muassa Suomen Puukauppa Oy:ssä, Maa- ja metsätalousministeriön puumarkkinatyöryhmässä, Metsänhoidon suositukset -johtoryhmässä, METSO-seurantatyöryhmässä ­ ja Suomen Metsäsäätiössä. ”Verkostoitumalla, näkyvästi keskusteluihin osallistumalla ja kantaa ottamalla saamme äänemme kuulumaan. Olemme myös haluttu yhteistyökumppani, ja erilainen sidosryhmäyhteistyö onkin meille tärkeää”, Numminen kertoo. Metsä Group on liiton pitkäaikainen valtakunnallinen yhteistyökumppani edustaen


YHTEISTYÖKUMPPANI

Jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen:

puukauppa- ja metsänhoitopalvelujen tuottajaa. Yhteistyöllä ja yhdessä näkymällä pyritään muun muassa aktivoimaan etämetsänomistajia metsätalouden harjoittamiseen. Haluamme monipuolisia palveluita

Helsingissä asuva, IT-alan diplomiinsinööri Jaakko Temmes omistaa metsää eteläisessä Suomessa. ”Perin metsää äidiltäni, minkä seurauksena kiinnostus metsäasioihin virisi niin paljon, että kävin muun muassa metsänhoitokursseja. Sittemmin olen ostanut metsää lisää, ja nyt niitä on kolmella eri paikkakunnalla. Teen itse töitä metsissäni parikymmentä päivää vuodessa”, hän laskeskelee. ”Alussa harmitti, kun sain kutsuja metsieni sijaintikunnan toimijoilta erilaisiin tapahtumiin, joihin ei ollut mahdollista osallistua. Siksi koin tärkeäksi lähteä mukaan Pääkaupunkiseudun Metsänomistajien yhdistykseen, jossa oli vastaavaa tietoa tarjolla”, Temmes muistelee. ”Palveluita on nykyään helppo ostaa metsien sijaintipaikkakunnilta, sillä metsänhoitopalveluiden tarjonta on onneksi laajentunut merkittävästi. Metsäalan toimijat saavat toki olla aktiivisemminkin

yhteydessä meihin.” Temmes on Metsäliitto Osuuskunnan jäsen, mutta hän asioi myös muiden toimijoiden kanssa. Rauno Numminen osti ensimmäisen metsäpalstansa 1990-luvun alussa kotiseudultaan Luvialta. Hän oli tuolloin Metsäkeskuksen koulutuspäällikkö. Numminen ryhtyi laajentamaan metsäomaisuuttaan ensin muualla Satakunnassa ja viimeisen 20 vuoden ajan Lapissa. Hän on mukana myös kahdessa yhteismetsässä ja muutamassa metsäyhtymässä. ”Hyvin toimivat palvelut ovat tärkeitä etämetsänomistajille, ja niinpä minusta on tullut Metsä Groupin metsäomaisuuden hoitosopimusasiakas. Se on ollut yritystoimintani kannalta hyvä ratkaisu, ja minut varmasti tunnetaan aika vaativana asiakkaana”, Numminen naurahtaa. ”On tärkeää saada oma luottohenkilö, joka kollegojensa kanssa huolehtii metsistäni.” Numminen kuuluu Metsä Groupin kehittäjäjäsenryhmään, ja hän on osallistunut sitä kautta muun muassa omistajajäsenten sähköisten palveluiden kehittämiseen. Digitaaliset palvelut ovatkin etäällä metsistään asuvien omistajajäsenten ahkerassa käytössä.

METSÄ GROUP haluaa palvella mahdollisimman hyvin myös etämetsänomistajien kasvavaa ryhmää. Tarjoamme alan parhaat jäsenedut, ja meillä on maankattava metsäasiantuntijaorganisaatio, joka pystyy etsimään parhaan ratkaisun metsänomistajalle hänen asettamien tavoitteidensa pohjalta. Oman paikallisen yhteyshenkilön avulla metsäasioita voi hoitaa helposti etäämmältäkin. Räätälöitävissä oleva täyden palvelun metsäomaisuuden hoito­ sopimus on erinomainen ratkaisu etämetsänomistajalle, ja niiden kysyntä onkin ollut viime vuosina vahvassa kasvussa. Digitaaliset palvelumme, joita olemme kehittäneet voimakkaasti viime vuosina, ovat etämetsänomistajien aktiivisessa käytössä. Sähköinen puukauppa ja metsänhoitopalvelujen osto Metsäverkossa ovat lisääntyneet nopeasti erityisesti heidän keskuudessaan. Pian käyttöön tuleva virtuaalimetsä helpottaa etämetsänomistajienkin metsänhoidon suunnittelua entisestään. Meillä on ollut Etämetsänomistajien Liiton kanssa erinomainen kumppanuus jo vuodesta 2009 lähtien, ja olemme muun muassa järjestäneet paljon yhteisiä metsänomistajatilaisuuksia. Arvostamme yhteistyön korkealle.

metsä groupin viesti

| 45


LIIKETOIMINTA-ALUEET

Pro Nemus – Metsän puolesta Uusi vierailukeskus on Metsä Woodin insinööripuutuotteiden tyylinäyte. TEKSTI VIRPI KOSKIMIES KUVAT MIKKO AUERNIITTY JA KIMMO TURPEENNIEMI

M

etsä Groupin vierailukeskus Äänekoskella on nimeltään Pro Nemus. Se on latinaa ja tarkoittaa ”Metsän puolesta”. Modernia puuarkkitehtuuria edustava Pro Nemus on täysin uudenlainen metsäkokemus, joka yhdistää virtuaalitodel­ lisuutta, aitoa luontoa ja elämyksellisyyttä uudella ja ennennäkemättömällä tavalla. Kesäkuussa avattu vierailu­ keskus on malliesimerkki puu­rakentamisen nopeudesta. ­Rakennushankkeelle asetettiin äärimmäisen tiukka aikataulu,

Puumateriaali näkyy vierailukeskuksen sisustuksessa. Eteistilassa valaisimet on integroitu alakaton rimoitukseen.

46 |

metsä groupin viesti

ja se saavutettiin laadusta ja yksityiskohdista tinkimättä. Metsä Woodin insinööripuutuotteiden monipuolisuus pääsee oikeuksiinsa tässä 1000-neliöisessä puurakennuksessa, jossa yhdistyvät teollisesti valmistetut puuelementit ja hieno puuarkkitehtuuri. Metsä Woodin puutuotteet olivat selvä valinta keskuksen rakennusmateriaaliksi, ja näkyviin jätetyt puupinnat luovat kutsuvan tunnelman avaraan tilaan. ”Meille oli tärkeää, että kaikki materiaalit toistuvat rakennuksessa mahdollisimman

Pro Nemus -projekti sai arkkitehti Ulla Passojan innos­ tumaan puurakentamisesta.

luonnollisina. Tuotteiden pintaa ei haluttu peittää, vaan puun luonne sai tulla vahvasti esiin. Oli tärkeää, että rakennus antaa tilaa vaikuttavalle näyttelylle ja siinä onnistuttiin mielestäni erittäin hienosti”, ­Pro Nemuk­sen projektiarkkitehti Ulla Passoja UKI Arkkitehdeiltä luonnehtii kohdetta. Puuelementit valmiina tehtaalta

Vierailukeskuksen rakennuttamisesta vastasi jyväskyläläinen Fimpec Oy, ja rakennuksen puurungon ja -elementit toimitti Heinolassa toimiva VVR Wood. Runkojärjestelmä perustuu Metsä Woodin Kerto® LVL -tuotteisiin, joista on valmistettu myös kohteen massiiviset kerrannaisliimatut pilarit ja palkit. Kaikki Kerto LVL -tuotteet toimitettiin elementtivalmistajalle valmiiksi oikeisiin pituuksiin sahattuina. Toimitukseen kuuluivat kohteen seinä-, välipohja- ja kattoelementit, kaiken kaikkiaan nelisenkymmentä rekkakuormaa valmiita tuotteita. Rakennuksen julkisivuverhous on tummaksi pintakäsiteltyä ulkoverhouspaneelia, joka sekin asennettiin kiinni elementteihin jo tehtaalla. Pitkälle viety elementtivalmistus on hyvä esimerkki teollisesta puurakentamisesta,

jossa työ siirtyy yhä enemmän työmailta tehtaisiin. Teollinen esivalmistus säästää aikaa ja kustannuksia ja parantaa rakentamisen laatua sekä projektien hallintaa. Metsä Woodin strategian ydin on keskittyä teollisesti tehokkaaseen Kerto LVL:n valmistukseen ja luoda puu­rakentamiseen vahva ekosysteemi tiiviin kumppanuusverkoston kautta. Nopeasti läpiviedyissä isoissa kohteissa korostuu eri elementtivalmistajien välinen kumppanuus ja tiivis yhteistyö. Pro Nemuksenkin puuosatoimitus syntyi yhteistyönä: kohteen seinäelementit sekä puutuotteiden CNC-koneistetut erikoistyöstöt teki VVR Woodin alihankintana Punkaharjun Puutaito.


Biotuotetehtaan tontille rakennetun Pro Nemuksen suuri lasijulkisivu avaa näkymän tehdasalueelle.

Metsä Wood on Euroopan suurin LVLtuottaja, joka keskittyy teollisen mittakaavan materiaalivalmistukseen. Vierailukeskuksen massiiviset pilarit ja palkit ovat kerrannaisliimattua Kerto® LVL:ää.

Kekseliäitä sisustusratkaisuja puutuotteilla

Näyttävien Kerto LVL -pilarien, -palkkien ja -vinotukien ohella puutuotteita on käytetty monipuolisesti myös vierailukeskuksen sisustuksessa ja visuaalisissa ratkaisuissa. ”Parasta puurakentamisessa on se, että materiaali itsessään luo mahdollisuuksia niin moniin erilaisiin työstöihin, ja ne ovat vieläpä helposti toteutettavissa”, Passoja toteaa. Matalissa tiloissa rakennuksen alakerrassa on näyttävät Kerto LVL -palkeilla rimoitetut alakatot sekä koivu- ja havu­vanerista toteutetut naulakko­kalusteet. Mustaksi kuultokäsitellyt seinäpinnat

Aulatilan katseenvangitsija on harsomainen installaatio Uusi kulottuvuus. Taustalla näkyy elävä sammalseinä.

ovat havuvaneria ja WC-tilojen jako­seinät ja allaskalusteet Kerto LVL:ää. Portaikon seinät on verhoiltu koivuvanerilla, johon on tehty akustoiva kuviointi CNC-koneistuksena. Auditoriotilan erikoisuus on akustoiva alakatto, joka on valkoiseksi palosuojakäsiteltyä, rei’itettyä koivuvaneria. Kerto­ puisten portaiden pinnoitteena ja yläkerran lattiassa on perinteikäs, vanerin viilutettua sivupintaa muistuttava Saimaparketti. ”Pääsimme toteuttamaan hyvin monenlaisia ratkaisuja ja pintakäsittelyitä, kun haimme vierailukeskukseen aitoa metsä­ tunnelmaa. Kulkeminen rakennuksessa tilasta toiseen on kuin kävelisi metsässä: paikka

paikoin se on synkkä ja pimeä, paikoin harvempi ja valo tulvii vapaasti sisään isoista ikkunoista, kuin olisit metsäaukiolla”, Passoja tunnelmoi. Rakentaminen kesti 214 päivää

Vierailukeskuksen rakentaminen tehdasalueelle, jossa toimii pohjoisen pallonpuoliskon suurin puuta jalostava laitos, oli haaste sinänsä. Tehtaalla käy paljon vierailijoita ympäri vuoden, ja työmaa oli pidettävä kiireestä huolimatta jatkuvasti ”edustuskunnossa”. Mutta aikataulu piti. Rakennustoimisto Alosen operoimalla työmaalla urakoitiin jo varhaisessa vaiheessa kahdessa vuorossa, ja rakennus valmistui

sovitusti vain seitsemässä kuukaudessa. ”Nopeatempoinen rakennushanke onnistui ja täytti tilaajan toiveet, mistä kuuluu kiitos kaikille projektin osapuolille. Työ eteni todella hyvässä hengessä ja yhteistyö suunnittelijoiden, tehtaiden ja rakentajien kesken oli joustavaa ja välitöntä”, Passoja kiittelee. ”Omasta puolestani voin sanoa, että Pro Nemus on ehdottomasti oman arkkitehtiurani kohokohta, todella ainutlaatuinen ja opettavainen projekti! Näin suuren rakennuksen suunnittelu kokonaan puusta oli meidän tiimille ensimmäinen kerta – mutta ei taatusti viimeinen.” metsä groupin viesti

| 47


Pro Nemus on kuin metsä itse. Siellä on synkkiä ja tiheitä kohtia sekä avaria aukioita, joihin tulvii luonnonvaloa. Pimeässä näyttelytilassa voi tutustua kestävään metsänhoitoon.

Ennennäkemätön näyttely kertoo Metsän tarinaa TEKSTI VIRPI KOSKIMIES KUVAT MKTG

PRO NEMUS on täysin uudenlainen metsäkokemus. Se tarjoaa

3D-lasit päässä voi kierrellä Metsä Groupin tuotantolaitoksilla tai kokeilla eri toimenpiteitä virtuaalimetsässä. Myös korkeanpaikankammo voi yllättää!

Saa koskea. Pro Nemus -näyttely on rakennettu interaktiiviseksi ja vierailijat pääset monissa kokemuspisteissä itse ohjaamaan tapahtumien kulkua. Seinille heijastuvia tietoiskuja poljetaan jaloilla näkyviin.

48 |

metsä groupin viesti

vierailijoille läpileikkauksen koko Metsä Groupista – sen toiminnasta, tuotteista ja innovaatioista – elämyksellisellä ja mieleenpainuvalla tavalla. Rakennuttamalla biotuotetehtaan yhteyteen virtuaalitodellisuutta, aitoa luontoa ja elämyksellisyyttä yhdistävän näyttelytilan Metsä Group haluaa vahvistaa asemaansa biotalouden edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä. Vierailukeskus on tarkoitettu Metsä Groupin eri sidosryhmille, kuten metsänomistajille, asiakkaille, vaikuttajille ja opiskelijoille. "Maailmalla tarvitaan vastuullisesti tuotettuja uusiutuvia materiaaleja. Metsä Group haluaa kehittää tulevaisuudessa entistä aktiivisemmin metsään liittyviä toimintoja ja metsän käyttöä. Vierailukeskuksen avulla voimme näyttää, kuinka se tapahtuu", Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä sanoo. Keskus näyttelyineen tarjoaa ennenkokemattomia elämyksiä viemällä kävijät todentuntuisille virtuaalimatkoille Metsä Groupin tehtaille tai metsätöihin hakkuukonesimulaattorilla. Oikeat puut, viherseinät ja modernit puupinnat reunustavat näyttelypisteitä, joissa voi tutustua myös virtuaalimetsään, biotuotetehtaan ekosysteemiin, metsäteollisuuden tuotteisiin ja niiden matkaan maailmalle. Yksi vaikuttavimmista installaatioista on pimeä interaktiivinen tila, jossa kerrotaan kestävästä metsien käytöstä. Vierailukeskuksen aulatilan katseenvangitsija on Aalto-yliopiston opiskelijoiden suunnittelema näyttävä sellusta tehty installaatio. Lisäksi moderni puurakennus itsessään tarjoaa runsaasti tutkittavaa. Pro Nemus on avoinna Metsä Groupin kutsumille vieraille. Äänekosken kaupunki järjestää yleisövierailuita keskuksessa joka kuukauden ensimmäisenä torstaina kello 17−19. Yksittäiset henkilöt ja alle 10 henkilön ryhmät voivat ilmoittautua yleisövierailuille – lisätietoja saa osoitteesta www.metsagroup.com/ pronemus


LIIKETOIMINTA-ALUEET

Iiro Nummisen suunnittelutyö on erittäin houkutteleva, monipuolinen, skaalautuva ja soveltuu monenlaiseen käyttöön.

Kartongista vaihtoehto kuplamuoville Metsä Boardin järjestämässä kansainvälisessä Better with Less – Design Challenge -kilpailussa löytyi innovatiivinen vaihtoehto pakkaamisessa käytettävälle kuplamuoville. TEKSTI JENNI LAINE KUVAT SEPPO SAMULI JA METSÄ BOARD

K

ilpailu haastoi pakkaussuunnittelijat kehittämään toimivampia ja ympäristöystävällisempiä pakkausratkaisuja tutuille päivittäistavaroille. Keväällä päättyneeseen kilpailuun osallistui yli 300 suunnittelijaa 38 eri maasta. Tasokkaista töistä ylitse muiden nousi Iiro Nummisen ”Stretching Inner Part”. Nummisen suunnittelutyö tarjoaa uuden, kestävämmän ja esteettisemmän vaihtoehdon kuplamuoville. Kartongista valmistettu vahva ja skaalautuva pakkauksen sisäosa taipuu erityyppisten tuotteiden pakkaamiseen ja soveltuu helposti monenlaiseen pakkauskäyttöön.

Innovatiivisen muotoilunsa ansiosta pakkauksen sisäosa pitää tuotteen paikallaan kuljetuksessa. Nerokas kartonkiratkaisu sopii erityisen hyvin verkkokaupassa käytettäviin pakkauksiin. Kolmiomuotoa mukaillen

”Kartonki ja kolmiorakenne olivat kiehtoneet minua jo pitkään, mutta vasta osallistuessani Metsä Boardin pakkaussuunnittelukilpailuun keksin, kuinka voisin toteuttaa ideani”, Numminen kertoo. Turusta kotoisin oleva Numminen on toiminut kahdeksan vuotta rakennesuunnittelijana, ja tällä hetkellä hän johtaa PaHun pakkaussuunnittelutiimiä. ”Pa-Hulla selvitämme, kuinka voimme valmistaa pakkauksia

kuitupohjaisista raaka-aineista mahdollisimman kustannustehokkaasti. Pyrimme löytämään ekologisempia ratkaisuja, vähentämään pakkausmateriaalin määrää ja välttämään ylipakkaamista”, hän kertoo. ”Pakkaussuunnittelijalla on suuri vastuu kestävän kehityksen edistämisessä. Voidakseen vaikuttaa luonnonvarojen kestävään käyttöön muotoilijan on ymmärrettävä pakkauksen koko elinkaari ja suunniteltava pakkaus sen mukaan. Pakkauk­ sen on suojattava tuotetta, mutta ylipakkaaminen ei saa olla itsetarkoitus. Hyvin suunnitellut ja kierrätettävät pakkaukset sitä vastoin säästävät ympäristöä ja myös antavat kuluttajille myönteisen kokemuksen”, Numminen selventää.

Voittajatyö niittää kansainvälistä mainetta

Suunnittelija ottaa myös kantaa pakkausalan tulevaisuuden näkymiin. ”Ihmiset ovat entistä tietoisempia ekologisesta jalanjäljestä, ja ympäristöystävällisellä pakkauksella on yhä suurempi vaikutus kuluttajan valintoihin.”, Numminen sanoo. ”Kartongilla on erinomaiset mahdollisuudet menestyä muovin korvaajana yhä erilaisimmissa lopputuotteissa.” Iiro Numminen palkittiin 10 000 euron pääpalkinnolla. Hänen kilpailutyönsä on herättänyt paljon kiinnostusta ammattilehdistössä ja asiakkaiden keskuudessa ympäri maailmaa. metsä groupin viesti

| 49


LIIKETOIMINTA-ALUEET

Biotuotetehdas käy yötä päivää. Myös puuta tuodaan haketettavaksi kaikkina vuorokauden aikoina.

Biotuotetehtaalla aihetta ju Metsä Groupin biotuotetehtaan käynnistämisestä tuli 15. elokuuta kuluneeksi tasan vuosi. TEKSTI SAMI KARPPINEN KUVA KIMMO SYVÄRI

J

uhlaan on monenlaista aihetta, sillä biotuotetehtaan miljoonas sellutonni valmistui 8. elokuuta. Vuosipäivää edeltävällä viikolla teimme myös tehtaan viikkotuotanto­ ennätyksen”, biotuotetehtaan johtaja Ilkka Poikolainen kertoo tyytyväisenä. Poikolaisen mukaan biotuotetehtaalla on nyt saavutettu suunnitellusti 1,3 miljoonan tonnin nimellistuotantokapasiteetti. Metsä Group on samalla noussut maailman suurimmaksi havusellun tuottajaksi. ”Elokuussa otimme tehtaan tuotannossa jälleen selkeän askeleen eteenpäin. Koko porukasta on aistittavissa aito innostus, kun työn tulokset näkyvät konkreettisesti muun muassa lukuisina osastokohtaisina ennätyksinä.” Biotuotetehdas tuottaa sellun ohella perinteisiä biokemikaaleja, kuten mänty­ öljyä, tärpättiä ja bioenergiaa sekä uusia biotuotteita, kuten rikkihappoa ja tuotekaasua. 50 |

metsä groupin viesti

Puuhuolto sujuu

Puuta biotuotetehdas käyttää 6,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tehtaan puuhuolto on toiminut Poikolaisen mukaan erittäin hyvin. ”Erinomainen esimerkki tehtaan puuvirtojen entistä tehokkaammasta hallinnasta on purkuaikasovellus, jonka avulla puukuljetukset vastaanotetaan tehtaalle etukäteen sovittujen aikataulujen mukaisesti.” Intensiivisen oppimisen vuosi

Biotuotetehtaan henkilöstöllä on takanaan työntäyteinen vuosi. Taival tehtaan startista miljoonaan sellutonniin on kuitenkin edennyt motivoituneen henkilökunnan ansiosta saumattomasti. ”Tämä on edellyttänyt meiltä jatkuvaa oppimista ja uuden omaksumista muuttuvissa tilanteissa. Henkilökunnallemme, yhteistyökumppaneillemme ja asiakkaillemme kuuluu iso kiitos siitä, että työ on

onnistunut näin hienosti”, Poikolainen summaa. Täysin uuden tuotantolaitoksen käynnistämiseen liittyy aina myös haasteita. ”Esimerkiksi kylmän talven tuomia yllätyksiä oli alkuvuonna osattava taklata oikealla tavalla. Yhteistyöllä sekin onnistui hyvin.” ”Biotuotetehtaan ensimmäisen vuosihuollon yhteydessä toukokuussa teimme muutostöitä, joiden ansiosta pystyimme parantamaan tuotantotehokkuuttamme merkittävästi ja vähentämään hajupäästöjä.” Vuoden päästä osaamme taas enemmän

Syntymäpäiväkakkua ei biotuotetehtaalla jääty makustelemaan kovin pitkäksi aikaa, vaan työ tuotannon kehittämiseksi jatkuu aktiivisena. ”Käynnissä on pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kehitystyö niin turvallisuuden, tuotannon, laadun, ympäristön


LIIKETOIMINTA-ALUEET

Miljoonas sellutonni luovutettiin naapurille TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN

METSÄ GROUPIN biotuotetehtaan miljoo-

nas sellutonni luovutettiin CP Kelcolle, joka sijaitsee saman tehdasintegraatin alueella. ”Haluamme luovuttaa tämän kyseisen selluyksikön läheiselle asiakkaallemme CP Kelcolle kiitoksena 1980-luvulta saakka jatkuneesta ja hyvin toimivasta yhteistyöstä”, biotuotetehtaan johtaja Ilkka Poikolainen sanoi luovutustilaisuudessa perjantaina 24. elokuuta. ”On hieno kunnianosoitus toimittajan taholta, että juuri meidät valittiin kyseisen yksikön saajaksi. Se kertoo osaltaan, että olemme Äänekosken tehdasintegraatissa yhtä suurta perhettä, vaikka kaikilla yrityksillä on myös omat intressinsä”, tehtaanjohtaja Jukka Kivimäki CP ­Kelcolta kiitteli.

uhlaan kuin kustannustehokkuuden saroilla”, ­Poikolainen sanoo. Hän muistuttaa, että vuosi on biotuotetehtaan elinkaaressa varsin lyhyt aika. ”Emme ajattele, että nyt tavoitteet on saavutettu. Olen varma, että vuoden kuluttua osaamme tehdä asioita entistäkin paremmin.” Purkuprojekti valmis keväällä

Äänekosken tehdasalueella vanhan sellutehtaan purkutyöt edistyvät suunnitellusti. Keväällä 2019 alueella on jo paikat siivottuina. Purkuprojektin valmistuminen tekee osaltaan mahdolliseksi alueen yritysekosysteemin edelleen kehittämisen. Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Spring Oy on kaavaillut alueelle demonstraatiolaitosta, joka valmistaisi sellusta tekstiilikuitua. Laitoksen rakentamisesta odotetaan investointipäätöstä vielä tämän vuoden aikana.

Kivimäki ja Poikolainen painottivat, että yritykset ovat tehneet yhteistyötä paitsi pitkäjänteisesti, myös erittäin monipuolisesti. ”Meillä on ollut esimerkiksi useita yhteisiä kehityshankkeita”, Kivimäki mainitsi.

Biotuotetehdas luo pohjaa tulevaisuudelle Kivimäen mukaan biotuotetehdasinvestointi on ollut myös CMC-tuotteita valmistavan CP Kelcon kannalta erittäin merkittävä asia. CP Kelcon Äänekosken tehdas on maailman suurin karboksimetyyliselluloosan eli CMC:n valmistaja. Sellu­ pohjainen CMC toimii muun muassa sidos- ja stabilointiaineena monessa arjen tuotteessa, kuten hammastahnassa. ”Investointi vahvisti uskoa siihen, että Äänekoski on meille oikea paikka. Biotuote­tehdas luo pohjaa alueen yritysten valoisalle tulevaisuudelle.” Miljoonas sellutonni on oiva osoitus siitä, että uusi laitos on saatu ripeästi hyvään tuotantovauhtiin. ”Me olemme olleet erittäin tyytyväisiä biotuotetehtaan toimitusvarmuuteen ja tuotteiden laatuun”, Kivimäki totesi. CP Kelcon tehtaanjohtaja Jukka Kivimäki (vas.) otti biotuotetehtaan miljoonannen sellutonnin vastaan tehtaanjohtaja Ilkka Poikolaiselta.

Metsä Woodin koivuvaneritehdas Pärnussa on käynnistetty TEKSTI VIRPI KOSKIMIES

UUSI koivuvaneritehdas nousi Viron ­ ärnuun suunnitellusti aikataulussaan, P ja keväällä aloitettu koetuotanto on nyt muuttunut virallisesti teolliseksi toiminnaksi. Tuotanto pyörii tällä hetkellä kolmessa vuorossa viitenä päivänä viikossa. Suolahdessa sijaitseva vanerin jalostetehdas siirretään Pärnuun tammikuun loppuun mennessä, ja silloin työvoiman tarve jälleen kasvaa ja henkilöstömäärä ylittää sadan. ”Koulutusohjelmamme on osoittautunut onnistuneeksi. Turvallisuusasiat on omaksuttu erinomaisesti, ja voikin sanoa, että siinä ollaan onnistuttu kaikkein parhaiten. Tapaturmia tai syttymiä tehtaalla ei ole sattunut lainkaan, ja sairauspois-

saolot ovat pysyneet vähäisinä”, tehtaan­ johtaja Kaarel Tali kertoo. Pärnun tehtaan käyttämät viilut valmistetaan Äänekoskella. Uuden viilu­ tehtaan on tarkoitus palvella Pärnun tuotantoa mahdollisimman tehokkaasti. ”Tällä hetkellä haetaan rutiinia tekemiseen. Viilun laatua säädetään kohdalleen ja tehdään kapasiteetin varmistamistöitä sekä laitteiston jälkiparannuksia yhdessä laitetoimittajien kanssa. Tuotantoluvuissa mennään starttikäyrällä. Viilurekkoja lähtee Äänekoskelta Pärnuun 4–5 kertaa päivässä”, sanoo Äänekosken viilutehtaanjohtaja Pasi Harju. Pärnun tehtaalla vietetään avajaisia ­ 3. lokakuuta. metsä groupin viesti

| 51


LIIKETOIMINTA-ALUEET

Metsä Tissuen Mäntän tehdas 150 vuotta Metsä Tissuen Mäntän tehdas täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Tehdastoiminta sai alkunsa, kun tamperelainen Gustaf Adolf Serlachius perusti Mäntänkosken rantaan puuhiomon vuonna 1868. TEKSTI JA KUVAT METSÄ TISSUE JA SERLACHIUS-MUSEOT

G

ustaf Adolf Serlachius saapui paikalle purje­ veneellä 16.9.1868 yhdessä kuuden kirvesmiehen kanssa, ja tehtaan rakentaminen käynnistyi seuraavana päivänä, 17. syyskuuta. G.A. Serlachiuksen jälkeen vastuuta yhtiöstä kantoi hänen veljenpoikansa Gösta Serlachius, joka nosti yrityksen

yhdeksi maan suurimmista metsäyhtiöstä. ”Mäntän tehtaalla on oltu aina kehityshakuisia ja haluttu varmistaa tehtaan laadukas toiminta. Käynnistimme ensimmäisenä Suomessa wcpaperin tuotannon vuonna 1908, ja Suomen ensimmäinen pehmopaperikone käynnistyi meillä vuonna 1961. Meillä on pitkä historia ja laaja-alainen

Maailman ainoa suomalaisomisteinen pehmopaperin valmistaja.

Nenäliinat taas tuikitärkeitä SYKSY tuo mukanaan flunssa-

kauden. Tehokkain keino estää pöpöjen leviäminen on hyvästä käsihygieniasta huolehtiminen. Pisaratartuntariskiä vähennät yskimällä tai aivastamalla paperinenäliinaan – tarjolla on monenlaisia vaihtoehtoja. Serla Silkinpehmeä hellii nuhanenää pehmeydellä – toinen erityisen hellä nenäliina Serlan valikoimissa on Jojoba-balsam, joka on suunniteltu herkälle tai niistämisestä ärtyneelle iholle. Molemmilla on Astma- ja allergialiiton Allergiatunnus. Raikas Menthol -tuoksunenäliina helpottaa tukkoista oloa, sillä tuotteessa on minttuöljystä val-

52 |

metsä groupin viesti

mistettua menthol-uutetta. Serlan suurin nenäliinapakkaus on 150 liinan Serla Säästöpakkaus. Lambin nenäliinat on pakattu taskuliinapakkaukseen, joka mahtuu näppärästi käsilaukkuun, koulureppuun ja takin taskuun. Lambi Ultra Soft on erittäin pehmeä nenäliina ja Lambi Balsam puolestaan sisältää aloe vera -uutetta, joka hellii ärtynyttä tai herkkää ihoa. Tukkoiseen oloon helpotusta tuo Lambi Cool mint -nenäliinojen eukalyptuksen tuoksu.

Suomalainen käyttää noin 200 nenäliinaa vuodessa. Käytön jälkeen nenäliina kannattaa heittää biojätteeseen, ettei se ei jää taskun pohjalle ja ikäväksi yllätykseksi pestyn pyykin sekaan.


Gustaf Adolf Serlachius

osaaminen pehmopaperin valmistuksesta – ja olemmekin nykyisin maailman ainoa suomalaisomisteinen pehmopaperivalmistaja”, tehtaanjohtaja Kari Karttunen toteaa. ”Ruoansäilytyspaperin valmistus alkoi tehtaallamme vuonna 1924. Innovatiivisen tuotekehityksen ja tinkimättömän laadukkaan valmistusprosessin ansiosta teemme huippuluokan ruoanvalmistuspaperia niin kotimaan markkinoille kuin vientiinkin. Korkeasta laadustaan tunnettua SAGAruoanlaittopaperia viedäänkin nykyisin Mäntän tehtaalta noin viiteenkymmeneen maahan”, Karttunen jatkaa. ”On hienoa olla töissä tehtaalla, joka tuo hyvinvointia ja hygieniaa satojen tuhansien ihmisten arkeen joka päivä.” Metsä Tissuen Mäntän tehtaalla valmistetaan wc- ja talouspaperia, käsipyyhkeitä, nenäliinoja, teollisuuspyyhkeitä ja ruoanlaittopaperia. Tehtaalla on kolme pehmopaperikonetta, yksi tiivispaperikone ruoanlaittopaperin valmistukseen ja 11 pehmopaperin jalostuslinjaa. Mäntän tehtaalta lähtee joka päivä kauppoihin noin 30 rekallista pehmopaperituotteita, joiden valmistuksesta vastaa noin 400 työntekijää.

Joko tunnet Serla Kätevän? SERLA KÄTEVÄ on nimensä veroinen. Pakkauksessa on 135 taiteltua talouspaperiarkkia, mikä vastaa yli 2,5 talouspaperirullaa paperia. Tuote on näppärä käyttää – kun toinen käsi on vaikkapa pullataikinassa, on paperi helppo napata yhdellä kädellä ja saat käyttöön aina arkin kerrallaan. Talouspaperiarkilla siivoat kätevästi keittiön pienet sotkut, voit käyttää sitä arjen lauta­sliinana ruokapöydässä ja lisäksi se on oiva apuri vaikka automatkoilla. Paperit on pakattu tiiviisti, joten pakkaus on helppo kuljettaa ja varastoida.

Serla Kätevää saa kaupoista sekä yksittäispakkauksena että kahdeksan pakkauksen säkkinä.

SAGA-pakkaukset on uudistettu SAGA-ruoanlaittotuotteiden pakkaukset uudistettiin kesän aikana. UUDISTETTUJEN pakkausten ruokakuvilla viestitään selkeästi tuotteiden

käyttötavoista: Leivin­paperi-pakkauksia kuvittavat pellillä leivotut korvapuustit ja vuokaan leivottu piirakka, Leivinarkki-pakkauksessa näkyvät uunissa tehdyt lihapullat ja bataattiranskalaiset ja Voipaperi-pakkauksen kuvituksena on juuri suolattu graavilohi. ”SAGA-pakkausten väritys säilyy tyylikkään mustana, mutta aiemman tasavärisen pinnan tilalle on tuotu musta puukuosi. Kuosi perustuu mustaksi maalattuun yli satavuotiaaseen ladonoveen, ja se viestii kauniilla tavalla ruoan­laittopapereiden pääraaka-aineesta puusta. Punainen SAGAlogo pysyy ennallaan, joten SAGA-tuotteet on pakkausuudistuksen jälkeenkin helppo tunnistaa kaupan hyllystä”, myyntijohtaja Auli Hakkarainen toteaa. ”Pakkauksen uusi selkeämpi design keskittyy aiempaa tiukemmin ydinviesteihimme kotimaisuuteen, ympäristöystävällisyyteen ja arjen helppouteen. Tuotteen kotimaisuus viestitään Suomen lipun avulla.” Suomessa myytävät SAGA-ruoanlaittopaperit valmistetaan kotimaisesta puuraaka-aineesta.

Voi- ja leivinpaperit ovat suomalaisille tuttuja tuotteita. Monille lapsuudenkodissa käytettyjen tuotteiden pakkaukset herättävät lämpimiä muistoja leivontahetkistä ja eväsretkistä.

metsä groupin viesti

| 53


ASIAKAS INFO

Hapert Trailers HOLLANTILAINEN Hapert Trailers

tunnetaan Euroopassa yhtenä markkinoiden kovalaatuisimpien perävaunujen valmistajista. YHTIÖ perustettiin vuonna 1966 Hapertin kaupungiin, missä tehdas sijaitsee edelleen. Lisäksi Hapert Trailersilla on jakelukeskukset Bladelissa ja Oirschotissa, Etelä-Hollannissa. HAPERT Trailers työllistää noin 90 henkilöä tuotannon, myynnin ja hallinnon tehtävissä. Yhtiö valmistaa 12 000 perävaunua vuosittain. Perävaunut valmistetaan Metsä Woodin teollisesti kestävistä koivuvanereista. PERHEYRITYKSEN omistaa Saris-niminen suku.

Koivuvaneria kovaan käyttöön Hapert-trailerit eli perävaunut valmistetaan kestämään vaativaa päivittäistä käyttöä. TEKSTI JA KUVAT METSÄ WOOD

”Teemme markkinoiden parhaita perä­ vaunuja. Emme koskaan tyydy keskiverto­ laatuun vaan pyrimme täydellisyyteen. Metsä Wood toimittaa kaiken perävaunuissamme käytettävän vanerin”, Hapert Trailersin liiketoimintapäällikkö Marc Smetsers kertoo.

MARC SMETSERS LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ HAPERT TRAILERS

54 |

metsä groupin viesti

METSÄ WOODIN koivuvanerituotteet antavat vahvoille ja lujarakenteisille perävaunuille niiden teollisen mittaluokan kestävyyden. Perävaunujen pohjat tehdään isoista Birch Ply Deck XL -levyistä, ja niiden sivuseinissä käytetään Birch Ply Flex -tuotteita. Hapertin valmistamia perävaunuja myydään jälleenmyyntiverkoston kautta koko Eurooppaan. Valikoimaan kuuluu avo-, kippi-, lava- ja rahtiperävaunuja sekä tavallisia perävaunuja. Hapert-trailereita myydään pääasiassa kovaan käyttöön, kuten rakennusliikkeille ja maisemointiyrityksille. Perävaunut valmistetaan aina tilauksesta asiakkaiden mittojen mukaan. Suurin leveys on 2,4 metriä ja pituus 6 metriä. Metsä Woodin isot Deck XL -levyt ovat ihanteellisia lattiavanereita perävaunuihin, sillä isompikin lattia voidaan valmistaa yhdestä suuresta vanerilevystä. Vaneripinnan viirakuvio estää liukastumista, mikä on tärkeä turvallisuutta lisäävä ominaisuus perävaunujen lattioissa. Koivuvanereissa on kosteutta kestävä viimeistely, paranneltu kulutus- ja naarmun­kestävyys sekä helposti puhdistettava pinta. Siksi Hapertin perävaunut ovat erittäin kestäviä. Hapert on ylpeä pitkälle kehitetystä ja hiotusta tuotantoprosessistaan. Luotettavat toi-

mitukset ja helposti koottavat, kevyet ja lujat materiaalit ovat tärkeitä vanerintoimittajien valintaperusteita. ”Metsä Woodin tuotteet ovat kevyitä ja helposti asennettavia, mutta silti erittäin vahvoja. Laatu on hyvin tasaista, ja toisin kuin monet muut yritykset, Metsä Wood toimittaa vaneria haluamissamme mitoissa aina 2,4 metrin leveyteen, 5-metrisiin pohjiin ja 6-metrisiin sivuseiniin”, liiketoimintapäällikkö Marc Smetsers sanoo. Kun Hapert alkaa valmistaa tilausta, robotti hitsaa ensin perävaunun rungon noin puolessa tunnissa tai tunnissa. Sen jälkeen runko lähetetään kumppaniyritykseen kuumasinkittäväksi. Sieltä se palaa Hapertille, missä perävaunun kokoaminen vie kahdesta kahteen ja puoleen tuntia. Kevyet vanerit pitävät Hapertin tuotannon sujuvana ja tehokkaana. Suuret vaneri­ levyt on helppo koota, kun pohja ja sivuseinät voidaan nostaa nopeasti paikoilleen ja pultata sitten kiinni perävaunun runkoon. ”Valitsimme vaneritoimittajaksi Metsä Woodin, koska sillä on meille sopivat tuotteet ja luotettavat toimitukset. Ne ovat meille ratkaisevan tärkeitä tekijöitä. Voimme luottaa siihen, että Metsä Wood täyttää erittäin tiukat kestävyysvaatimuksemme”, Smetsers toteaa.


TIMBERMATICTM KARTAT

LOPETA ARVAILU TimberMatic Kartat on uusi älykäs ratkaisu metsäkonetyöskentelyyn. Reaaliaikainen, GPS-pohjainen karttasovellus näyttää kaadettujen puiden täsmällisen sijainnin, tavaralajit sekä määrät yksittäisen pölkyn tarkkuudella. TimberMatic Kartat helpottaa ja nopeuttaa työn suunnittelua sekä ajojärjestyksen valintaa esimerkiksi kiireellisyyden perusteella. Hakkuutyön edetessä harvesterin tekemä tuotanto ja ajourat näkyvät reaaliaikaisesti kartalla.

LOPETA ARVAILU


Omistajajäsenille rahanarvoisia etuja Taulukosta näet, kuinka paljon Metsä Groupin omistajajäsenet keskimäärin hyötyvät jäsenyydestään joka vuosi. Taulukon luvut perustuvat jäsenen, jäsenetusopimusasiakkaan ja metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaan tyypillisiin puunmyyntimääriin sekä osuuspääomiin ja Pääomabonukseen keskimäärin sijoitettuihin euromääriin. Luvut ovat suuntaa-antavia, ja ne perustuvat vuoden 2017 tietoihin. Lue lisää jäseneduistamme: www.metsaforest.com JÄSEN

METSÄOMAISUUDEN HOITOSOPIMUSASIAKAS

JÄSENETUSOPIMUSASIAKAS

40 ha

100 ha

200 ha

160 m3

450 m3

1 000 m3

7 700 €

20 000 €

30 000 €

54 €

423 €

1 680 €

389 €

1 053 €

1 592 €

267 €

594 €

Puun hintatakuun tarkastus/sopimusasiakkaat

315 €

700 €

Jatkuvasti voimassa oleva metsäsuunnitelma

300 €

Ajantasaiset metsävaratiedot

200 €

Maksuton vuosisuunnitelma

500 €

Metsäomaisuuden hoitosopimus, ei vuosi-/jäsenmaksua

200 €

443 €

2 058 €

5 766 €

Edut, euroa per myyty puukiintokuutio

2,8 €/m3

4,6 €/m3

5,8 €/m3

Edut, euroa per metsähehtaari

11,1 €/ha

20,6 €/ha

28,8 €/ha

Metsän pinta-ala Puun myynti vuodessa Osuuspääomat (perus-, A- ja B-lisäosuudet)

Vuosittaiset tuotot Puukaupan ja metsänhoidon bonus Osuuspääoman korko Pääomabonus

Vuosittaiset edut

Kaikki edut yhteensä

METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.

Profile for Metsä Group

Metsä Groupin Viesti 3/2018  

Metsä Groupin Viesti 3/2018