Issuu on Google+

OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2017

KALLE HÄKKISESTÄ TULEE METSÄKONEENKULJETTAJA. s. 10 PUUMARKKINAT

JÄSENET

METSÄT

METSÄ TISSUE

Alkuvuoden puukauppa on ollut vilkasta s. 14

Pääomabonus maksimoi puukauppatulot s. 16

Jo 70 % puunmyyjistä teettää tekopökkelöitä s. 31

Lambilta piristystä arjen ruokahetkiin s. 44


JUURET METSÄSSÄ Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Metsä Groupilla on vahva, suomalainen identiteetti, ja vuosi on tärkeä myös meille. Kärkiteemoinamme juhlavuodessa ovat syksyllä käynnistyvä biotuotetehdas sekä Metsä Tissuen kuluttajatuotteet, jotka ovat läsnä suomalaisten arjessa. Metsä Group on virallinen Suomi 100 -yritysyhteistyökumppani. metsagroup.fi suomifinland100.fi


PÄÄKIRJOITUS

OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2017

Vahvana vuoteen 2017

KALLE HÄKKISESTÄ TULEE METSÄKONEENKULJETTAJA. s. 10 PUUMARKKINAT

JÄSENET

METSÄT

METSÄ TISSUE

Alkuvuoden puukauppa on ollut vilkasta s. 14

Pääomabonus maksimoi puukauppatulot s. 16

Jo 70 % puunmyyjistä teettää tekopökkelöitä s. 31

Lambilta piristystä arjen ruokahetkiin s. 44

170210_Viesti_1_17_taitto2_korjattu-k.indd 1

10.2.2017 14.30

KANNESSA: KALLE HÄKKINEN KEHOTTAA MUITAKIN NUORIA HAKEUTUMAAN METSÄALALLE – YHTEISHAKU PÄÄTTYY 17. MAALISKUUTA. SIVU 10

METSÄ GROUPIN VIESTI ON METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN OMISTAJAJÄSEN- JA METSÄ GROUPIN SIDOSRYHMÄLEHTI. LEHTI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA. 68. VUOSIKERTA. JULKAISIJA METSÄLIITTO OSUUSKUNTA WWW.METSAGROUP.FI PÄÄTOIMITTAJA JUHA LAINE JUHA.LAINE@METSAGROUP.COM TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ SIRKKU VANHATALO SIRKKU.VANHATALO@METSAGROUP.COM TOIMITUSNEUVOSTO RIIKKA JOUKIO, JUHA JUMPPANEN, KRISTA KIMMO, JUHA MÄNTYLÄ, MARKKU PAANANEN, AHTI SIPONEN TOIMITUS POSTIOSOITE PL 10, 02020 METSÄ KÄYNTIOSOITE REVONTULENPUISTO 2, 02100 ESPOO OSOITTEENMUUTOKSET: JÄSENTEN OSOITTEET PUHELIN 010 7770 TELEFAX 01046 54401 JASENPALVELUT@METSAGROUP.COM

M

etsä Groupin liiketoiminta kehittyi viime vuonna odotus­ ten mukaisesti. Tuloksenteko­ kykymme jatkui hyvänä ja tase vahvana. Toiminnan keskiössä olivat ydinliiketoimintojemme kasvuhankkeet. Tuotantokapasiteettimme kasvaa sellussa, kartongissa ja puutuotteissa. Kokonaisuu­ dessaan investointimme vuosina 2015–2017 ovat noin kaksi miljardia euroa, josta noin 85 prosenttia kohdistuu Suomeen. Biotuotetehtaan rakentaminen etenee Äänekoskella aikataulussa ja budjetin mukai­ sesti. Töiden painopiste on siirtymässä laite­ asennuksista testaus- ja koekäyttövaiheeseen. Husumin alkuvuonna 2016 käynnistynyt taivekartonkikone käy hyvällä vauhdilla, ja ekstruusiopäällystyslinjan rakennustyöt edistyvät tavoitteen mukaisesti. Myös Lohjan Kerto®LVL -tehtaan laajennustyöt etenevät

suunnitellusti osana puutuoteteollisuuden investointiohjelmaa. Metsä Groupille vuoden kohokohta on kolmannella neljänneksellä käynnistyvä biotuotetehdas. On hienoa, että tämä metsäteollisuuden kaikkien aikojen suurin investointi valmistuu juuri Suomen itsenäi­ syyden juhlavuonna. Puunhankintamäärämme oli vuonna 2016 aiempia vuosia korkeampi, ja tämän vuoden ostotavoite on selvästi suurempi. Sähköinen kaupankäynti vakiinnutti viime vuonna asemansa. Noin viidennes kaikesta puukaupasta ja vielä suurempi osa metsänhoitopalveluiden myynnistä tehtiin sähköisesti. Jatkamme sähköisten palve­ luiden kehittämistä ja digitalisaation hyö­ dyntämistä. Toivottavasti mahdollisimman moni omistajajäsenistämme ottaa sähköiset palvelumme aktiivisesti käyttöön. Puumarkkinat ovat viime vuosina toimineet sujuvasti hyvässä yhteistyön hen­ gessä. Viime vuonna solmimme enemmän uusia metsäomaisuuden hoitosopimuksia kuin minään aiempana vuonna. Kiitos aktiivisesta puukaupasta ja luottamuksesta Metsä Groupia kohtaan. Espoossa 13. helmikuuta 2017 KARI JORDAN PÄÄJOHTAJA METSÄ GROUP

MUUT OSOITTEET MGVIESTIN.OSOITTEENMUUTOKSET @METSAGROUP.COM ILMOITUSMARKKINOINTI RIITTA ANTINMÄKI PUHELIN 0500 311 711

Investoimme vuosina 2015–2017 noin kaksi miljardia euroa.

ULKOASU WWW.BOTH.FI KIRJAPAINO PUNAMUSTA PAINOS 110 000

PEFC/02-31-151

PAPERI GALERIE FINE SILK 90 G/M² PALAUTE METSAGROUPINVIESTI@METSAGROUP.COM

metsä groupin viesti

| 3


METSÄ GROUPIN VIESTI 1/2017

18 Omistajajäsen Jussi Santaniemi kertoo, että Pääomabonuksella saa myydylle puulle merkittävästi lisähintaa.

4 |

metsä groupin viesti


7

Metsäasiantuntija Siv Vesterlund-Karlsson kertoo tekopökkelöidean saamasta vastaanotosta.

28 Soini

Pyhäj är

Karst ula

Ähtär

i

Pielave si

Viitas aari

ÄÄNE

KOSK I

Keuru u Mäntt

vi

Suone

njoki

Petäjä

vesi

Pieks

ämäk

ä-Vilp pul

a

Jämsä

i

Kanga sn

iemi

Joutsa Terminaaliverkosto turvaa biotuotetehtaan puuhuollon.

14 ”Puukauppavuosi on alkanut vilkkaana.”

49

JUHA MÄNTYLÄ METSÄJOHTAJA, METSÄ GROUP

PÄÄKIRJOITUS

HENKILÖ

3 KARI JORDAN

26 J USSI LINNARANTA

Pääjohtaja

LYHYESTI 7 HENKILÖKUVASSA

metsäasiantuntija Siv Vesterlund-Karlsson 10 K ANNESSA:

Kalle Häkkinen opiskelee unelma-ammattiinsa

Hallituksen uusi jäsen esittelyssä

TALOUSMETSÄN LUONNONHOITO

18 J USSI JA LEENA

LINJOISTA

ovat tyytyväisiä Pääomabonuksen tuottoon

parantaa hakkuun turvallisuutta

tulokset uuteen ennätykseen 22 M  IKKO VIITALA

ryhtyi metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaaksi 24 V  IDEONEUVOTTELUSTA

tulossa uusi yhteydenpitokanava

TULOS

METSÄALAN KOULUTUS

METSÄT

1 2 METSÄ GROUPIN

42 M  ETSÄKOULUTUS RY

28 P UUNHANKINTA

tulos vuodelta 2016

tekee metsäalaa tunnetuksi työllistäjänä

PUUMARKKINAKATSAUS

YHDESSÄ

1 4 JUHA MÄNTYLÄ

54 J ORMA RANTAKÖMI

Metsäjohtaja

KOLUMNI 25 J UHA VIDGRÉN

Ponsse Oyj:n hallituksen puheenjohtaja

on tehnyt kanssamme puukauppaa vuodesta 1961

valmiina biotuotetehtaan puuhuoltoon 31 METSÄNOMISTAJAT

innostuivat tekopökkelöistä

32 K ASVATUSLANNOITUKSEN

hinnoittelu uudistettiin 34 M ILLOIN SUOMETSÄ

JÄSENET 16 P ÄÄOMABONUS

maksimoi puukauppatulot

38 T IETO SÄHKÖ-

SANTANIEMI

20 A SIAKASPALAUTTEEN

40 S UOMETSÄN HOIDOSSA

vesiensuojelu avainasemassa

Lambi juhlistaa 100-vuotiasta Suomea.

kaipaa kunnostusojitusta? 36 M IKKO ALHAISEN

metsiä hoidetaan riistan parhaaksi

LIIKETOIMINTAALUEET 44 REPÄISE LAUTASLIINA-

RULLASTA piristystä arkeen 46 M ETSÄ BOARDIN

ympäristösuorituskyvylle huomionosoituksia 48 K ANNATTAVA KASVU

jatkuu Husumin kartongeilla 49 L AMBI JUHLISTAA

100-vuotiasta Suomea 50 B IOTUOTETEHTAALLA

alkaa testaus- ja koekäyttövaihe 52 K ERTO LVL® -ELEMENTEILLÄ

avaraa tilaa tennishalliin

metsä groupin viesti

| 5


NYT VERKKOKAUPASSA! www.metsaverkko.fi

Ostoksille verkkokauppaan

ä Hyödynn t bonukse sa upas verkkoka eleihin. set esim. etu EDEL

RMÅNSS

ELI / FÖ

ETUSET

ummer:

tällningsn ero / Bes

mer: dlemsnum

/ Me

ETELI /

FÖRMÅN

määrä /

Savotta E3052 metsurin varustevyösetti

Peltor G2000 kypäräyhdistelmä radiolla

Esim. 85 € (sis. alv) + 45 bonuseuroa

Esim. 99 € (sis. alv) + 20 bonuseuroa

Tervetuloa ostoksille: www.metsaverkko.fi

n arvo: Etuseteli s värde: ssedeln

100 € 100 € n arvo: Etuseteli s värde: ssedeln Förmån . västä. ngsdagen

ETUS arens namn:ningsnummer: / Beställ nimi / Köp Ostajan Tilausnumero m: r: ningsdatu / Beställdlemsnumme määrä ero / Me Tilauspäivä Jäsennum t: underskrif arens ns namn: s //Köp kirjnoitu i Köpare alleaja nim n aja Ost Ost Tilauspäivä

bonuksilla tai niiden yhdistelmällä. Toimitusajat voivat vaihdella tavarantoimittajan varastotilanteesta riippuen.

Förmån SSEDEL

Tilausnum

ero Jäsennum

Verkkokaupastamme löydät niin koneita, laitteita kuin kirjoja, vaatteita ja kenkiä metsänomistajan ja luonnossa liikkujan tarpeisiin. Tuotteesta riippuen voit maksaa ostoksesi rahalla, puukaupoista kertyneillä

tilauspäi beställni assa 6 kk månader från on voim t6 Etuseteli edeln är i kraf Förmånss

atum:

gsd Beställnin

erskrift:

arens und oitus / Köp

. västä. ngsdagen tilauspäi beställni assa 6 kk månader från on voim t6 Etuseteli edeln är i kraf Förmånss

kirj

alle Ostajan

Husqvarna-etusetelit Moottori- ja raivaussahoihin ja turvavarusteisiin!

Arvo 50/100/250/500 €

METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.


LYHYESTI Teksti Outi Lahdenmäki Kuva Timo Jakonen

HENKILÖ­K UVASSA-PALSTALL A TAPA AMME OMISTA JA JÄSENIÄ JA ME TSÄ AMMAT TIL AISIA

Metsänomistaja päättää Metsäomaisuuden taloudellinen tuotto, hyvä hakkuujälki, monimuotoinen metsäluonto ja maisema ovat metsänomistajille tärkeitä metsään liittyviä arvoja. MEILLE toimenpiteitä toteuttaville hyvä työnlaatu on erittäin tärkeää. Metsänomistaja on aina mukana päättämässä, mikä on paras ratkaisu juuri hänen metsäänsä: yhdessä löydämme parhaimmat tavat saada metsä kasvamaan. Raivauksissa ja hakkuiden yhteydessä voidaan tiheikköjä säästämällä ja tekopökkelöillä auttaa esimerkiksi kolopesijöitä ja riistaa, kuten kanalintuja. Monet eliölajit hyötyvät pökkelöiden tarjoamista suotuista olosuhteista – ne ovat helppo keino edistää metsäluonnon monimuotoisuutta. Tekopökkelöt onkin otettu varsin hyvin vastaan täällä Kemiönsaarella, missä vesistöä on runsaasti, ja toimenpiteet suunnitellaan erityisen tarkasti. Jotkut ovat sanoneet "ei pökkelöitä", ja asia on sitten sillä selvä.

Siv Vesterlund-Karlsson Metsäasiantuntija, puukauppa ja metsäpalvelut Turun hankintapiiri

metsä groupin viesti

| 7


LYHYESTI

METSÄ­OMAISUUTESI ­­ HOITOPALVELUT

Ympäristöosaaminen on ollut yksi pääteemoista jokaisen vuoden ympäristöohjelmassa. Viime vuonna noin 50 Metsä Groupin metsäasiantuntijaa kertasi luonnonhoitoasioita. Etelä-Savon ammattiopiston opettaja Kaisa Reunanen opasti lajitunnistuksessa Mikkelissä pidetyllä kurssilla.

METSÄN- JA LUONNONHOITO

• Metsänhoidon suunnittelu ja ­toimenpiteet

• Metsäpalstan perushuolto • Metsäomaisuuden hoitosopimus • Metsätuhojen torjunta • Luonnonhoito ja vapaaehtoinen ­suojelu

Teksti Armi Purhonen Kuva Krista Kimmo

Jo 20 vuotta ympäristöohjelmia PUUKAUPPAA YMPÄRI SUOMEN

• Maksuton tilakäynti • Hankinta- ja pystykauppa • Korjuun suunnittelu ja toteutus • Rahaliikenteen suunnittelu • Bonukset • Jäsenetusopimus

OSUUSKUNNAN JÄSENEDUT

• Oma metsäasiantuntija • Sijoitusmahdollisuudet • Yksilöllinen metsäsuunnitelma • Tila-arvio • Metsäverkko-internetpalvelu ja -mobiilisovellus

• Veroneuvonta • Sukupolvenvaihdosneuvonta • PEFC-sertifiointi • Yhteismetsä Forestia • Jäsenlehti Metsä Groupin Viesti

Metsä Group. Metsäomaisuutesi hoitaja.

Asiakaspalvelu puh. 010 7770 ma–pe 8–20 ja la 10–16 tai jasenpalvelut@metsagroup.com

8 |

metsä groupin viesti

Vuosittain tarkastelemme ympäristövaikutuksiamme ja laadimme ympäristöohjelmia löytääksemme keinoja, joilla minimoida ne. Ohjelma on ollut osa jokapäiväistä toimintaamme jo yli 20 vuotta. Mitä olemme saavuttaneet näiden vuosien aikana?

M

etsäliiton ympäristönhal­ lintajärjestelmää auditoitiin ensimmäistä kertaa vuoden 1996 lopussa, ja ensimmäinen ISO 14001 -järjestelmän mukainen serti­ fikaatti myönnettiin tammikuussa 1997. Nykyinen ympäristöpäällikkö Janne Soimasuo oli jo silloin mukana, mutta myös itse ympäristöohjelmissa on jat­ kumo: monimuotoisuus ja ympäristöosaa­ minen ovat olleet pääteemoja jokaisessa ympäristöohjelmassa. Ympäristövaikutukset ohjaavat

Ympäristöohjelman taustalla on yrityk­ sen toiminnan ympäristövaikutusten arviointi. ”Joitakin vuosia sitten tarkas­ telimme uudelleen, millaisia ympäristö­ vaikutuksia toimillamme on, koska metsätalouden käytännöissä on ajan mittaan tapahtunut muutoksia”, Soima­ suo kertoo. ”Samalla yhtenäistimme arvioinnin koko puunhankinta-alueellamme. Lähtö­ kohtaisesti puhumme kuitenkin samoista asioista: varsin tavanomaisista korjuun urapainaumista aina mahdollisiin vahin­ kotilanteisiin, kuten öljyvuotoihin.” Kun ympäristövaikutukset on tun­ nistettu, niitä pyritään minimoimaan

vuosittain päivitettävien ympäristöohjel­ mien avulla. Ohjelman laadinnassa arvo­ kasta tietoa saadaan edellisvuoden ohjel­ man toteumasta sekä ulkoisista ja sisäisistä tarkastusraporteista. Numeeriset, mitatta­ vat tavoitteet ovat mielekkäimpiä, mutta myös sanallisia tavoitteita käytetään. Seuranta tärkeää

”Uudet vaatimukset lainsäädännössä ja metsäsertifioinnissa ovat perinteisesti heijastuneet ympäristöohjelmiin. Esimer­ kiksi vuoden 2016 ohjelmassa oli tavoite seurata päivitettyjen PEFC-metsäserti­ fiointikriteerien täyttymistä ja reagoida, jos niiden noudattamisessa esiintyy puut­ teita”, Soimasuo jatkaa. ”Ohjelman toteutumisen aktiivinen seuranta on tärkeää, ettei vuoden lopussa tarvitse todeta tavoitteiden jääneen to­ teutumatta. Pääpiirteissään pääsimme tavoitteisiimme vuoden 2016 osalta, joten kuluvalle vuodelle ei jäänyt rästejä edelli­ sestä ohjelmasta.” Vuoden 2017 ohjelmassa korostuvat muun muassa monimuotoisuuden osalta lahopuun huomioiminen ja tuottaminen sekä vesiensuojelun tiimoilta korjuun kantavuusluokituksen ja pehmeiden mai­ den korjuukoneiston kehittäminen.


Kemera-tukien tilanne selkiytymässä RUUHKA kemera-hakemusten käsittelyssä on helpottanut alkuvuodesta metsäkeskuksissa. ”Nuoren metsän hoitoa lukuun ottamatta kaikkiin kemera-työlajeihin voi tehdä tällä hetkellä rahoitushakemuksia normaalisti. Samoin hyväksytyistä hankkeista voi tehdä toteutusselvityksiä”, Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala kertoo. ”Näin ollen uudet määrärahat vuoden 2017 taimikon varhaisperkaukseen ja metsän terveyslannoitukseen ovat taas haettavissa. Kun tilaat meiltä näitä töitä, me haemme puolestasi kemera-tuen. Mitä nopeammin tilaat työt, sitä varmemmin kemera-tukimääräraha riittää sinun kohteellesi.”

Taimikon harvennuksen ja nuoren metsän kunnostuksen hakusulku jatkuu Metsäkeskuksen mukaan 30.4.2017 saakka. Syynä on valmisteilla oleva lakimuutos, joka halutaan saada valmiiksi ennen hakusulun päättymistä. Toteutuessaan lakiesitys rajoittaisi nuoren metsän hoitohankkeiden toteutusajan yhteen vuoteen. Oijala muistuttaa, että Metsä Groupin metsäasiantuntijoilta saa aina ajantasaisen tiedon kemera-tilanteesta. Maksuttoman tilakäynnin yhteydessä on helppo selvittää maastossa metsänhoitotöiden kiireellisyys. ”Töitä ei kannata lykätä muuttuvan tukitilanteen mukaan, vaan etenkin taimikoissa työt kannattaa toteuttaa aina ajallaan metsän lähtökohdista.”

asiakaspalvelumme on tavoitettavissa arkisin 8–20 ja lauantaisin 10–16. Puhelin: 010 7770 Sähköposti: jasenpalvelut@metsagroup.com Chat-palvelu tarjolla: www.metsaforest.com ja www.metsaverkko.fi

olemme myös somessa Twitter: @metsapalvelee Facebook: Metsä palvelee

Onko veroilmoituksesi vielä tekemättä? JOS OLET kirjannut metsätalouden tulot ja

menot Metsäverkkoon, kirjanpito on hyvä pohja metsäveroilmoituksellesi. Voit lähettää sen verottajalle suoraan Metsäverkosta.

SUKUPOLVENVAIHDOSPALVELUMME UUDISTUU Haluamme olla metsänomistajan paras kumppani myös silloin, kun metsätila vaihtaa omistajaa. kolme asian­ tuntijaa, jotka keskittyvät palve­ lemaan omistajajäseniämme met­ sätilan sukupolvenvaihdoksessa. Marko Jurvanen, Matti Sipilä ja Ari Tervonen aloittavat työnsä maa­ liskuun alussa. Heidän toimipaik­ kansa sijaitsevat eri puolilla maata. OLEMME PALKANNEET

Hyödynnä laskuriamme

Uusi kannustin metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin on vuo­ den alussa voimaan tullut met­ sälahjavähennys. Se onkin herät­ tänyt monen metsänomistajan kiinnostuksen selvittää asiaa tar­ kemmin. Jos metsätilallasi suunnitellaan sukupolvenvaihdosta ja metsälah­ javähennyksen hyödyntämistä,

käy arvioimassa verkkosivujemme laskurilla vähennyksen vaikutuksia omalla metsätilallasi: www.metsa­ forest.com/vinkit ja faktat. Jäsenille sukupolvenvaihdostilaisuuksia

Olemme mukana Suomen metsä­ keskuksen järjestämillä ”Polvelta toiselle” metsätilan sukupolven­ vaihdosmessuilla Helsingissä 11. maaliskuuta klo 10–16 Helsingin yliopiston Porthania-rakennuk­ sessa. Lisäksi järjestämme omia suku­ polvenvaihdostilaisuuksia omista­ jajäsenillemme eri puolilla Suomea toukokuusta lähtien. Seuraa verk­ kosivujamme: www.metsaforest. com/tapahtumat.

Voita Metsä Tissuen tuotteita LÄHETÄ TOIMITUKSEEMME palautetta ja juttu​ideoita huhtikuun loppuun mennessä, niin olet mukana kolmen Metsä Tissuen tuotepaketin ­arvonnassa. Lähetä postia osoitteeseen Metsä Groupin Viesti, PL 10, 02020 METSÄ tai metsagroupinviesti@metsagroup.com. Liitäthän viestiisi osoitteesi ja puhelinnumerosi.

Full color logo

1 color logo

Olli Kainulainen (vas.) luovutti raivaussahan Jarmo Ansiolle yhdessä Ilkka Alakosken kanssa.

Raivaussaha heti käyttöön OMISTAJAJÄSEN Jarmo Ansio oli onnettaren suosiossa, kun arvottiin pääpalkintoa asiakaspalautekyselyihimme vastanneiden kesken. Hän sai palkinnoksi raivaussahan, jolle oli kuulemma käyttöä saman tien. Kymmenen muuta palautteen antajaa saivat pienempiä palkintoja. Jäsenpalvelun asiantuntija Olli Kainulainen ja metsäasiantuntija Ilkka Alakoski luovuttivat raivaussahan 6. helmikuuta janakkalalaiselle Ansiolle. Ansio oli tyytyväinen palkintoonsa. ”Metsässä on sen verran vähän lunta, että raivaustyö onnistuu hyvin. Täytyypä mennä kokeilemaan saman tien. Kyllä kannatti vastata kyselyihin.”

B&W logo

metsä groupin viesti

| 9


LYHYESTI Teksti Sirkku Vanhatalo Kuvat Jere Lahti

Metsuri Raimo Tikka kertoi kodan lämmössä, millaisia asioita metsurin pitää nykyään hallita. Hakkuutyömaalla nuoria kiinnosti eniten koneet. Syksyn opetusohjelmassa oli muun muassa moottorisahausharjoituksia.

”Vielä ehtii osallistua yhteishakuun”, Kalle Häkkinen kannustaa metsäalalle mieliviä.

Kalle Häkkinen opiskelee unelma-ammattiinsa Puumalalainen Kalle Häkkinen opiskelee ammattiin, josta hän on haaveillut yläasteen alusta lähtien. Muutaman vuoden kuluttua hänestä tulee metsäkoneenkuljettaja.

M

aatalosta kotoisin oleva 16-vuotias Häkkinen on jo pitkään ajanut traktoria tilan töissä. Koneista hän kertoo olleensa kiinnostunut pikkupojasta läh­ tien. Muutaman kilometrin päässä kotoa oleva metsäkoneyrityskin on vetänyt häntä puoleensa. ”Olin yläasteaikaan työharjoittelussa yhdessä metsäfirmassa, osallistuin hal­ lihommiin ja olin muutamana päivänä metsässä seuraamassa hakkuita. Silloin pääsin kokeilemaan metsätraktorilla aja­ mistakin”, Häkkinen kertoo. ”Tuo harjoit­ telukokemus varmisti alan valintani.”

Metsä Groupin kummiluokalla

Häkkinen on yksi 32 nuoresta, jotka ryh­ tyivät viime syksynä opiskelemaan metsä­ koneenkuljettajiksi Etelä-Savon ammat­ tiopisto Esedun Mikkelin toimipisteessä. Luokka on Metsä Groupin kummiluokka siihen saakka, kunnes opiskelijat keväällä 2019 valmistuvat. Luvassa on ainakin erilaisia tilaisuuk­ sia tutustua työelämään, teemapäiviä ja valmistujaiskeväänä luokkaretki Metsä 10 |

metsä groupin viesti

Groupin uudelle biotuotetehtaalle ja sen puunhankintaan tutustumaan. Kummi­ toimintaa suunnitellaan yhdessä oppilai­ toksen kanssa. ”Metsuri Raimo Tikka kertoi kummi­ luokallemme joulukuussa, millaista met­ surin työ on nykyään ja millaisia asioita hänen pitää hallita. Digitalisaatio on saa­ punut hänenkin työmailleen, kun muun muassa työohjeet ja työn omavalvonta hoi­ tuvat kännykän avulla”, Metsä Groupin operaatioesimies Perttu Liukkonen kertoo. Liukkosella on työpiste Mikkelin piiritoi­ mistolla, ja hän junailee kummitoimintaa oppilaitoksen kanssa. Tammikuussa oli vuorossa vierailu Vel­ jekset Hokkanen Oy:n hakkuutyömaalle. Siellä koneenkuljettaja Jani Oinonen esit­ teli uudenkarheaa työkonettaan. Hän ker­ toi opiskeleville nuorille, miten itse päätyi hakkuukoneen puikkoihin ja millaista työ käytännössä on. Liukkonen sanoo, että kevään kuluessa kummiluokka käy vielä ainakin istutus­ työmaalla. Häkkisen mielestä vierailut ovat olleet mukavaa vaihtelua opinnoille.

Teoriaopintojen rinnalla luokka harjoitteli syksyllä sahan ja raivaussahan käyttöä, ja lähiviikkoina he pääsevät ajamaan met­ sätraktoria. Alkuvuoden he ovat opiskel­ leet muun muassa konetekniikkaa. ”Hakkuukoneen vuoro on sitten jos­ kus ensi lukuvuoden puolella, sitähän me kaikki taidamme odottaa. Vapaa-ajalla olen harjoitellut aika paljon koulun simu­ laattoreilla sekä puunhakkuuta että met­ sätraktorityöskentelyä”, Häkkinen kertoo. Yhteishaun kautta opiskelemaan

Jos haluaa aloittaa metsäalan amma­ tilliset opinnot ensi syksynä, yhteisha­ kuun on aikaa osallistua 17. maaliskuuta saakka. ”Metsäalalle ja koneenkuljetta­ jan opintoihin kannattaa hakeutua, jos koneet ja metsänhoito kiinnostavat. Odo­ tettavissa on itsenäinen ja vastuullinen työ”, Häkkinen kannustaa alalle suun­ nittelevia. ”Homman parhaita puolia on se, että saa tehdä töitä luonnossa ja mukavassa ’toimistossa’. Nykyisten koneiden ohjaa­ mot ovat tosi hienoja, mikä on tietysti tärkeä juttu.”


KEVÄT

6,0 % METSÄLIITTO Osuuskunnan hallitus päätti 2. helmikuuta pitämässään kokouksessa ehdottaa, että jäsenten perusosuuksille maksetaan vuodelta 2016 korkoa 6,0 prosenttia (6,0 % vuodelta 2015). A-lisäosuuksille ehdotettu korko on 5,5 prosenttia (5,5) ja B-lisäosuuksille 2,5 prosenttia (3,0). Hallituksen esitys käsitellään hallintoneuvoston kokouksessa, joka antaa asiasta lausunnon toukokuussa kokoontuvalle, koroista päättävälle edustajistolle.

NIMITYKSIÄ

Uudet puukaupan ja metsäpalveluiden asiantuntijat:

AJANKOHTAISTA METSÄSSÄSI • Veroilmoituksen jättämisellä ja

arvonlisäverojen ilmoittamisella on jo kiire. Arvonlisäverovelvollisen metsänomistajan pitää tehdä se helmikuun loppuun mennessä.

• On aika laatia metsätalouden tulo-

ja menoarvio tälle vuodelle ja tilata ne metsänhoitotyöt, joita et tee itse. Sekä metsänhoitotöiden että hakkuiden toimenpide-ehdotukset löytyvät ajan tasalla olevasta metsäsuunnitelmasta.

• Talvi on ollut vähäluminen suurelta

osin Etelä- ja Keski-Suomessa, joten maastossa on nyt helppo liikkua ja tarkistaa niin taimikoiden hoito- kuin varttuneempien metsikkökuvioiden hakkuutarpeet.

• Kasvatuslannoitus on erittäin

kannattava toimenpide sopivilla kohteilla. Jos sinulla on hiljattain harvennettua metsää ja arvelet sen sopivan lannoitettavaksi, ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi.

• Näin talviaikaan on hyvä huoltaa

omat metsänhoitotöissä tarvittavat työvälineet ja hankkia tarvittaessa uudet rikkoutuneiden tilalle. Keväällä on ilo lähteä työmaalle, kun istutusputki laukeaa kevyesti ja raivaussahan uuden terän edessä pusikko lakoaa kuin itsestään.

Sanna Hintikka Keuruu Puh. 050 575 3292 Heikki Hyppänen Kemi, Keminmaa, Tervola eteläinen Puh. 050 329 8550 Miika Järvinen Kannonkoski Puh. 050 598 8941 Tero Kinnunen Rääkkylä Puh. 050 598 8442 Toni Makkonen Konnevesi Puh. 050 598 8934 Veli-Matti Oikari Kinnula, Kivijärvi Puh. 050 593 8357 Vesa Peräkasari Lappeenranta (Ylämaa), Miehikkälä itä Puh. 050 598 8438 Jussi Seppä (sijaisuus) Kustavi, Taivassalo, Pyhäranta, Uusikaupunki Puh. 040 7152 490

PÄÄTOIMITTAJALTA

Yhdessä SUOMEN meneillään oleva juhlavuosi on

Metsä Groupille tärkeä. Meillä vuoden merkittävin tapahtuma on biotuotetehtaan käynnistyminen Äänekoskella kolmannella neljänneksellä. Myös suomalaisten hyvin tuntemat Metsä Tissuen kuluttajatuotteet juhlistavat satavuotiasta Suomea. Metsä Tissue on ainoa suomalais­ omisteinen pehmopaperin valmistaja, ja se on eri brändeillään monella tavalla mukana Suomen juhlavuodessa. Serlan talouspapereihin tulee vuoden kunniaksi uusi kuosi. Lambi jatkaa yhteistyötä toisen vahvasti suomalaisen toimijan, Finlaysonin, kanssa. SAGA julkaisee Juhlitaan 100-vuotiasta Suomea -reseptikirjan, ja kesäksi on luvassa erikoispainos SAGA Paistovuoasta. Katrinin teema juhlavuoden aikana on käsihygienia. Suomi 100 -juhlavuoden teema on Yhdessä. Yhteistyö on avain menestykseen myös puuhuollon osalta, erityisesti, kun biotuotetehtaan käyttämät puumäärät alkavat kasvaa. Tarvitsemme omistajajäsentemme puuta tasaisesti, luotettavia ja pitkäaikaisia yrittäjiä korjaamaan ja kuljettamaan sitä sekä tietysti osaavia toimihenkilöitä erilaisissa tehtävissä ympäri maata. Aloitamme tässä lehdessä juttusarjan, jossa kerrotaan pitkäaikaisista kumppaneistamme, ja siitä mitä olemme yhdessä saavuttaneet. Ensimmäiseksi tapaamme vuosikymmeniä omistajajäsenenä olleen metsänomistajan, joka on siirtämässä metsätilaansa seuraavalle sukupolvelle. Myöhemmin esitellemme perheen, jonka useat jäsenet ovat olleet vuosien varrella konsernimme palveluksessa, pitkäaikaisen sopimusyrittäjämme sekä tuoreen metsänomistajan ja omistajajäsenen, joka haluaa vaalia metsiään yhdessä kanssamme. Hyvää kevättalven ja juhlavuoden jatkoa lukijoillemme.

JUHA LAINE VIESTINTÄJOHTAJA METSÄ GROUP

Kaikkien metsäasiantuntijoidemme yhteystiedot löytyvät ositteesta: www.metsaforest.com/ota yhteyttä

metsä groupin viesti

| 11


KONSERNIN TULOS

Tuloksentekokyky jatkui hyvänä Metsä Groupin viime vuoden vertailukelpoinen liiketulos oli 439 miljoonaa euroa ja liikevaihto 4 658 miljoonaa euroa.

M

etsä Groupin liiketoiminta kehittyi vuonna 2016 odotus­ ten mukaisesti. Tuloksenteko­ kykymme jatkui hyvänä ja tase vahvana. Kannattavuuteemme edelli­ seen vuoteen verrattuna vaikuttivat sellun alhaisempi markkinahinta ja Husumin uuden taivekartonkikoneen käyttöönot­ tovaihe”, pääjohtaja Kari Jordan toteaa. ”Tuotantokapasiteettimme kasvaa. Metsä Groupin tuotannolliset inves­ toinnit vuosina 2015–2017 ovat yhteensä noin kaksi miljardia euroa, josta noin 85 prosenttia suuntautuu Suomeen. Biotuote­ tehtaan rakentaminen etenee Äänekoskella aikataulussa ja budjetin mukaisesti. Töi­ den painopiste on parhaillaan siirtymässä

Puunhankinta ja metsä­palvelut SUOMESSA PUUN tarjonta oli vuonna 2016 tasaista, ja kan­ tohinnat pysyivät vakaina. Suomen metsäteollisuus osti puuta noin 44 miljoonaa kuu­ tiometriä, eli noin 10 prosent­ tia enemmän kuin vuonna 2015. Korjuukelit olivat hyvät koko vuoden. Itämeren alueella vallitsi vuoden 2016 aikana koivukui­ tupuun ylitarjonta. Havukuitu­ puu- ja hakemarkkinat olivat melko tasapainoiset. Sekä havuettä koivutukin kysyntä oli Baltiassa, Ruotsissa ja Venäjällä aktiivista koko vuoden ajan. Loppuvuotta kohden mäntytu­ kin kysyntä kuitenkin heikkeni jonkin verran. Koko Itämeren alueella jatkui energiapuun yli­ tarjonta. Metsä Forestin puun ky­ syntä kohdistui kuusivaltaisiin päätehakkuisiin ja kesäkorjuu­ kelpoisiin harvennusleimikoi­ hin. Suomessa pääosa puusta

12 |

metsä groupin viesti

laiteasennuksista testaus- ja koekäyttövai­ heeseen.” Husumin alkuvuonna 2016 käynnisty­ nyt taivekartonkikone käy hyvällä vauhdilla ja ekstruusiopäällystyslinjan rakennustyöt edistyvät tavoitteen mukaisesti. Myös Lohjan Kerto® LVL -tehtaan laajennustyöt etenevät suunnitellusti osana puutuoteteol­ lisuuden investointiohjelmaa. Jordan kertoo, että lähtökohtamme vuoteen 2017 ovat vakaat. ”Jatkamme pitkä­ jänteistä työtä kannattavan kasvun sekä tehokkuuden ja tuottavuuden parantamisen eteen kaikissa liiketoiminnoissamme. Metsä Groupin vuoden huipentaa kolmannelle neljännekselle ajoittuva biotuotetehtaan käynnistyminen.”

hankittiin Metsäliitto Osuus­ kunnan jäseniltä. Energiapuun hankinta painottui edelleen latvusmassaan. Puuta korjattiin Suomessa tavoitteiden mukaisesti ja toimitukset asiakkaiden tuo­ tantolaitoksille sujuivat suun­ nitellusti. Metsä Forest toimitti vuonna 2016 asiakkailleen puuta yhteensä 30,5 miljoonaa kuutiota (30,0), josta noin 84 prosenttia Suomessa sijaitsevalle teollisuudelle. Metsä Forest osti vuonna 2016 yksityismetsistä hankki­ mastaan puusta yhteensä lähes 20 prosenttia sähköisesti. Met­ sänhoitopalvelujen myynnissä osuus oli noin neljännes. Metsäpalveluiden myynti kasvoi tarkasteluvuonna edel­ lisvuoteen verrattuna. Kestävän metsätalouden rahoituslakiin liittyneiden epävarmuuksien vuoksi metsänhoitopalvelujen liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla. Metsä Forest otti syk­ syllä käyttöön uuden

METSÄ GROUPIN VUODEN 2016 TULOS

• Liikevaihto oli 4 658 miljoonaa euroa (1–12/2015: 5 016 milj. euroa).

• Liiketulos oli 442 miljoonaa

euroa (542). Vertailukelpoinen liiketulos oli 439 miljoonaa euroa (537).

• Tulos ennen veroja oli 361 mil-

joonaa euroa (468). Vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli 357 miljoonaa euroa (466).

Loka–joulukuu 2016

• Liikevaihto oli 1 175 miljoonaa­

euroa (10–12/2015: 1 205 milj. euroa).

• Liiketulos oli 110 miljoonaa euroa (128). Vertailukelpoinen liiketulos oli 107 miljoonaa euroa (123).

• Tulos ennen veroja oli 85 mil-

luonnonhoitotoimen, jossa hak­ kuiden yhteydessä katkaistaan metsänomistajan luvalla tietyt puunrungot 2–4 metrin kor­ keudelta tekopökkelöiksi.

Puutuotteet -tuotteiden toi­ mitusmäärät ja liikevaihto kasvoivat selvästi etenkin Pohjois-Euroopan, Australian ja Pohjois-Amerikan toimi­ tusten ansiosta. Myös muilla markkinoilla niiden kysyntä oli vahvaa. Koivu- ja havuvaneri­ tuotteiden toimitusmäärät ja liikevaihto puolestaan laskivat edellisestä vuodesta. Levytuot­ teiden markkinatasapainoa Eu­ roopassa on heikentänyt tuon­ nin kasvu EU:n ulkopuolelta. Metsä Wood ilmoitti 8.6.2016 käynnistävänsä noin 100 miljoonan euron investoin­ tiohjelman liittyen vaneri- ja Kerto® LVL -tuotteisiin ja tuo­ tantotehokkuuden lisäämiseen.

joonaa euroa (113). Vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli 82 miljoonaa euroa (108).

Ohjelma on suunniteltu toteu­ tettavaksi vaiheittain vuoden 2018 loppuun mennessä. Metsä Wood myi Hartolan liimapuuliiketoiminnan Verso­ wood Oy:lle 30.11.2016. Pälkä­ neen projektiliiketoiminnan myynti Lapwall Oy:lle toteutui katsauskauden jälkeen 31.1.2017.

KERTO® LVL

Sellu ja sahat PITKÄKUITUSELLUN kysynnän ja tarjonnan tasapaino pysyi hyvänä. Lyhytkuidussa tar­ jonta lisääntyi, mikä laski hintoja. Yhdysvaltain dollarin kurssi suhteessa euroon pysyi keskimäärin edellisvuoden tasolla, vaikka vahvistui lop­ puvuotta kohden. Liikevaihtoa ja liiketulosta heikensivät edelliseen vuoteen verrattuna pääasiallisesti sellun dollarimääräisten myyntihin­ tojen ja myyntimäärien lasku. Pitkäkuitusellun dollarimää­ räiset markkinahinnat laskivat


Kerto® LVL -tuotteiden toimitusmäärät ja liikevaihto kasvoivat selvästi etenkin Pohjois-Euroopan, Australian ja Pohjois-Amerikan toimitusten ansiosta. Myös muilla markkinoilla niiden kysyntä oli vahvaa.

keskimäärin 6 prosenttia ja lyhytkuitusellun 11 prosenttia. Sellun toimitusmäärä vuonna 2016 oli 2 274 000 tonnia, joka on noin 3,5 pro­ senttia edellisvuoden vastaavan ajanjakson myyntimäärää vä­ hemmän (2 356 000). Pitkäkui­ tusellun osuus myynnistä oli 1 738 000 tonnia (1 783 000)­ ja lyhytkuitusellun 536 000 tonnia (573 000). Sellun tuo­ tanto oli 2 317 400 tonnia (2 352 600). Äänekoskelle rakennetta­ vaan biotuotetehtaaseen in­ vestoitiin 508 miljoonaa euroa vuonna 2016. Käynnissä ole­ vien tehtaiden investoinneista merkittävimmät olivat Kemin tehtaan uusi sahahakkeen vas­ taanottoasema, Rauman teh­ taan kuivauskoneen lämmön­ talteenoton laajentaminen ja Kemin tehtaan soodakattilan ilmajärjestelmän muutos. Metsä Groupin suomalai­ set sahat siirrettiin konsernin sisäisellä järjestelyllä osaksi Metsä Fibreä 1.11.2016. Siirto tehtiin sellun ja sahatavaran teollisten synergioiden täys­ mittaiseksi hyödyntämiseksi. Siirron kohteena olleet sahat olivat Vilppula, Lappeenranta, Renko, Merikarvia, Kyrö ja

PUUNHANKINTA JA METSÄPALVELUT PUUTUOTTEET

Eskola, joiden yhteenlaskettu vuotuinen sahatavaran tuo­ tanto on noin 1,6 miljoonaa kuutiometriä. Metsä Fibre myi MetsäBotnia Metsät Oy:n koko osa­ kekannan Dasos Capital Oy:n hallinnoimalle rahastolle elo­ kuussa. Metsä-Botnia Metsät omistaa noin 34 000 hehtaa­ rin maa- ja vesialueet. Metsä Groupin ja Metsä-Botnia Metsien väliset pitkäaikaiset sopimukset puunmyynnistä ja metsänhoitopalveluista säilyvät voimassa.

Kartonki 

METSÄ BOARDIN liikevaihtoa laski paperitoimitusten suun­ nitelman mukainen merkit­ tävä väheneminen. Liiketulosta etenkin en­ simmäisellä vuosipuoliskolla heikensi sellun ja kartongin tuotantomääriin vaikuttanut uuden taivekartonkikoneen käyttöönotto Husumissa. Sellutehtaan soodakattilan vuoto ja uuden taivekartongin tuotantolinjan jälkikäsit­ telyssä esiintyneet tekniset ongelmat viivästyttivät

asiakastoimituksia toisella ja kolmannella neljänneksellä. Tilikauden tulokseen vai­ kuttivat negatiivisesti myös Husumin taivekartongin sisäänajolaatujen selvästi alhai­ sempi hinta ja markkinasellun hinnanlasku edellisvuoteen verrattuna. Metsä Boardin Suomen tehtaiden tuloske­ hitys oli kokonaisuudessaan vakaata. Viidellä Suomen tehtaalla tehtiin uudet vuosi­ tuotantoennätykset. Valuut­ takurssivaihteluilla suojausten jälkeen oli selvästi positiivinen kokonaisvaikutus tilikauden liiketulokseen. Metsä Boardin taivekarton­ gin ja valkoisen ensikuitulaine­ rin kokonaistoimitusmäärä oli tammi–joulukuussa yhteensä 1 568 000 tonnia (1 404 000). Paperien toimitusmäärä oli ­ 35 000 tonnia (478 000). Mark­ kinasellun toimitusmäärä oli 500 000 tonnia (549 000). Sellutoimitusten määrää vähensivät Husumin inves­ tointiohjelmasta johtuneet tuotantokatkokset sekä Sap­ pin kanssa lopetettu sellun välitystoiminta. Metsä Boardin hallitus eh­ dottaa 23.3.2017 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2016 jaetaan osinkoa 0,19 euroa osakkeelta.

 ehmo- ja ruoan­ P laitto­paperit METSÄ TISSUEN liikevaihdon laskun taustalla ovat kulutta­ jaliiketoiminnan loppuminen

Liikevaihto,

Vertailukelpoinen liiketulos,

milj. euroa

milj. euroa

Viimeisen neljänneksen liikevaihto, milj. euroa

vuoden 2015 aikana Venäjällä sekä Norjan kruunun, Puolan zlotyn ja Iso-Britannian pun­ nan valuuttakurssien heiken­ tyminen. Liiketulosta nostivat edellisvuotta parempi myyn­ nin tuotejakauma, toiminnan tehostaminen sekä alhaisem­ mat tuotanto- ja kuljetuskus­ tannukset. Lambi sai vuoden 2016 alussa wc- ja talouspapereihinsa Allergia- ja astmaliiton myön­ tämän Allergiatunnuksen Suomessa ja Ruotsissa. Serla lanseerasi alkuvuodesta entistä riittoisamman valkoisen wcpaperin, jonka jokaisessa rul­ lassa on 30 prosenttia aiempaa enemmän arkkeja. Molan ja Tenton lanseeraamien uusien Sensitive-tuotteiden, kolmiker­ roksisten wc-papereiden, myynti vauhditti markkinaosuuksien vahvistumista Puolassa, Slova­ kiassa ja Tšekissä. Katrin jatkoi uuden an­ nostelijasarjan lanseerauksia eri markkina-alueilla. Uudet annostelijat saivat tunnustusta sekä muotoilusta että innova­ tiivisuudesta. SAGA lanseerasi Suomen kuluttajamarkkinoille aaltopahvista ja leivinpaperista valmistetun SAGA Paisto­ vuoan, joka on täysin muoviton ja alumiiniton leivontaan sopiva tuote. Se kestää 220 asteen läm­ pötilan ja on täysin biohajoava. Metsä Tissue uudisti toi­ sen vuosineljänneksen aikana paperi­koneen Raubachin teh­ taalla ja otti käyttöön uuden varaston Kreuzaussa Saksassa. Kolmannen vuosineljänneksen aikana uudistettiin tiivispaperi­ kone Mäntässä.

Viimeisen neljänneksen vertailukelpoinen liiketulos, milj. euroa

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

1 534,4

1 518,1

30,9

29,0

399,2

364,9

8,9

6,3

481,6

533,6

38,7

27,9

115,3

117,4

8,3

8,4

SELLU JA SAHAT

1 636,0

1 771,8

214,6

340,7

416,0

442,3

53,7

79,7

KARTONKI

1 720,3

2 007,5

137,5

179,9

421,8

462,2

32,8

35,1

990,8

1 015,8

63,1

55,1

249,2

263,8

20,6

18,6

PEHMO– JA RUOANLAITTOPAPERIT

metsä groupin viesti

| 13


PUUMARKKINAKATSAUS

PUUN KYSYNTÄ HELMIKUUN LOPUSSA

MÄNTYTUKKI

KOIVUTUKKI KUUSIKUITU KOIVUKUITU METSÄENERGIA

ITÄ-SUOMI

POHJOIS-SUOMI

  

KUUSITUKKI MÄNTYKUITU

JUHA MÄNTYLÄ METSÄJOHTAJA METSÄ GROUP

LÄNSI-SUOMI 

                  

Meillä on hieno yhteinen savotta edessä Metsä Groupin vuoden odotetuin tapahtuma on biotuotetehtaan käynnistyminen. Meidän lisäksemme sitä odottavat omistajajäsenet ja sopimusyrittäjät. Varmasti moni muukin suomalainen iloitsee, kun maamme historian suurin metsäteollisuusinvestointi valmistuu ja tehdas aloittaa toimintansa.

K

aikki biotuotetehtaan puunhankinnan valmistelut ovat tähän asti sujuneet hyvin. Olemme kehittäneet monia uusia toimintatapoja puuhuollon varmis­ tamiseksi. Näkyvin niistä on Äänekoskea ympäröivä, puskurina toimiva terminaa­ liverkosto. Lisäksi sopimusyrittäjämme ovat laajentaneet toimintaansa: hankki­ neet uutta kalustoa ja työvoimaa. Myös omistajajäsenet ovat lähteneet hie­ nosti mukaan yhteiseen savottaamme. He ovat käyneet aktiivista puukauppaa kans­ samme, ja viime vuonna ostimme puuta yli tavoitteemme. Tästä lämmin kiitos jäsenis­ tölle, jonka toivon pysyvän aktiivisena, sillä biotuotetehtaan päästyä täyteen tuotantoon meidän on hankittava puuta neljä miljoo­naa kuutiometriä nykyistä enemmän. Tehtaan vaikutukset näkyvät kaikkialla Suomessa, kun puuvirtojen suunnat muuttuvat. Jotta onnistumme sisällyttämään tuon neljä miljoonaa kuutiometriä toimituk­ siimme, meillä täytyy olla riittävän iso va­ ranto, josta puut ohjataan biotuotetehtaan lisäksi konsernin kaikille muille tuotanto­ laitoksille eri puolille maata. Niinpä alka­ neen vuoden ostotavoitteemme on selvästi viimevuotista isompi, vaikka puun korjuuja toimitusmäärät eivät vielä tänä vuonna erityisemmin kasva. Ostossa omistajajäsenet ovat etusi­ jalla, joten mahdollisuutemme ottaa vastaan muiden toimijoiden valmiiksi katkottua puuta ovat rajalliset. Toinen syy 14 |

metsä groupin viesti

tilanteeseen on se, että joudumme joka ta­ pauksessa tyhjentämään itse korjaamamme havupuut pois metsäteiden varsilta heinä­ kuun loppuun mennessä, jotta hyönteis- ja sienituhoilta metsässä vältytään. Jos joku jäsenistämme vielä harkitsee hankintahak­ kuuta tälle keväälle, hänen on syytä ottaa välittömästi yhteyttä metsäasiantunti­ jaamme menekin varmistamiseksi. Puumarkkinatilanne myös Itämeren alueella on hyvä. Lievä koivukuitupuun ylitarjonta on tasoittumassa, havukuidun tarjontatilanne on jo tasapainossa kysyn­

Tekijöitä taimikonhoitoon on tarjolla. tään nähden. Venäjällä puun tarjontaan vaikuttaa olennaisesti korjuuolosuhteet, jotka tänä talvena ovat pysyneet hyvinä, ja puuta tulee markkinalle sopivaa tahtia. Vähälumisen talven ansiosta taimikoita on päästy perkaamaan Etelä- ja Keski-Suo­ messa heti alkuvuodesta. Metsäasiantunti­ jamme kautta omistajajäsenillä on nyt hyvä tilaisuus saada työvoimaa taimikoihinsa. Kemera-tuen tilanteen selkeytyminen vauhdittaa varmasti juuri taimikonhoito­ töitä, mikä on erinomainen asia.

Odotamme vilkasta viljelykautta, sillä metsäpuun taimet ovat menneet hyvin kaupaksi. Taimia voi istuttaa syksylläkin, kunhan taimet tilataan istutusajankohtaan sopiviksi. Jos haluaa varmistaa uuden met­ sän kasvuunlähdön helpoimmalla tavalla, kannattaa keskustella metsäasiantuntijan kanssa Taimiturva-palvelustamme. Metsäliitto Osuuskunnalla on nyt run­ saat 104 000 omistajajäsentä. Jäsenmäärän lasku johtuu viime vuonna toteutetusta hankkeesta, jossa tarkistimme jäsenyyden ehtojen täyttymistä metsämaan omistuksen ja perussijoitusten osalta. Nykyinen jäsenis­ tömme omistaa edelleen noin puolet Suo­ men yksityismetsistä. Osuuspääomamme kasvoi viime vuonna 51,5 miljoonalla eu­ rolla, ja se on nyt yli miljardi euroa. Kun ostamamme puumäärät ovat voimakkaassa nousussa, tarvitsemme myös uusia metsäasiantuntijoita töihin. Kun heitä sijoitetaan hankintapiiriemme toiminta-alueille, monen omistajajäsenen yhteyshenkilö voi vaihtua. Olen kuitenkin varma, että hyvä suhde syntyy nopeasti uudenkin toimihenkilömme kanssa. Tästä metsänomistaja Jorma Rantakömillä on ko­ kemusta kuudelta vuosikymmeneltä. Hän kertoo tämän lehden sivulla 54, että vaikka metsäasiantuntija on vuosikymmenten saatossa ehtinyt vaihtua puolenkymmentä kertaa, luottamus tuttuun toimijaan on aina säilynyt. Tähän pyrimme jokaisen omistajajäse­ nen osalta.


Sinultakin saattaa puuttua puuta Metsänlannoituksella kasvatat puuta, joka jäisi sinulta saamatta, jos et tekisi mitään. Voit saada pian hakkuukypsästä metsästäsi jopa satojen eurojen tulonlisäyksen hehtaarilta.

Nopeammin puuta Metsänlannoituksella vauhditat laatupuun kasvua. Pääset seuraavaan hakkuuseen jopa kuusi vuotta aikaisemmin. Enemmän puuta Voit parhaimmillaan tuplata kasvun ravinteiden vaikutus­ ajaksi ja kasvattaa yli 20 kuutiota hehtaarilta lisää puuta. Kuitupuusta tukkipuuta Tahdotko isomman tilin seuraavassa puukaupassa? Metsänlannoitus lisää erityisesti järeytymistä tukeiksi eli kiihdyttää puuston arvokasvua.

Tutustu verkossa yara.fi/metsa Ja ota yhteyttä Metsä Groupin metsäasiantuntijaan ja kerro tavoitteistasi!


JÄSENET Teksti Sirkku Vanhatalo Kuvitus Kanerva Karpo

PÄÄOMABONUS

MAKSIMOI PUUKAUPPATULOT Vuodesta 2012 lähtien omistajajäsenillä on ollut Pääomabonusta hyödyntämällä mahdollisuus huomattavan korkeatuottoiseen sijoitukseen. Tuolloin mukaan lähteneet jäsenet voivat tänä vuonna nostaa sijoituksensa korkoineen tai jatkaa niiden sijoittamista normaaleilla A-lisäosuusehdoilla.

K

un omistajajäsen sijoittaa kans­ samme tekemistään puukaupoista saamiaan tuloja tai maksamiamme osuuskorkoja Metsäliitto Osuuskun­ nan A-lisäosuuksiin, hän saa samalla merkintäoikeuden Pääomabonuk­ seen. Se antaa mahdollisuuden merkitä uuden puukaupan yhteydessä kahden seuraa­ van kalenterivuoden (käyttöjakso) kuluessa enintään saman verran A-lisäosuuksia maksamalla vain 85 pro­ senttia niiden merkintähinnasta, loput 15 prosenttia maksaa Metsäliitto Osuuskunta. Jos jäsen pitää alennetulla hinnalla hankkimansa A-lisäosuudet sijoitettuina vielä kaksi seuraavaakin ka­ lenterivuotta (sitouttamisjakso), hän saa koko potin kas­ vaneine korkoineen itselleen. Jos hän on jostain syystä sanonut sijoituksensa irti ennen jakson päättymistä, hän menettää Metsäliitto Osuuskunnan maksaman 15 pro­ sentin osuuden. Itse merkitsemänsä A-lisäosuudet hän saa toki korkoineen takaisin sääntöjen mukaisesti. Omistajastrategian mukaista palkitsemista

”A-lisäosuuksiin liittyvä Pääomabonus perustuu selke­ ästi omistajastrategiaamme, jonka mukaan Metsäliitto Osuuskuntaan vahvasti ja pitkäjänteisesti sitoutuneita jäseniä palkitaan taloudellisesti”, jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen sanoo. ”Omistajajäsenille onkin tar­ jolla ainutlaatuiset sijoitusvaihtoehdot.” ”Jos jäsen on kiinnostunut pitkäaikaisesta sijoittami­ sesta, Pääomabonuksella hän voi maksimoida puukaup­ patulojensa tuoton. Sijoitusmahdollisuuksia kehittämällä olemme halunneet lisätä jäsenten mahdollisuuksia met­ sätaloutensa kannattavuuden vahvistamiseen ja säilyä houkuttelevana sijoituskohteena.” Jumppanen sanoo, että osuuskunnille pääoman py­ syvyys on oleellinen asia niiden toiminnan kannalta. 16 |

metsä groupin viesti

”Myös Metsä Groupissa osuuspääomat ovat tärkeitä konsernin toiminnan kehittämisen ja tulevaisuuden kannalta. Metsäliitto Osuuskunta tunnetaan hyvänä ja vakavaraisena sijoituskohteena. Viime vuoden lopulla jäsenillä oli sijoituksia osuuskunnassaan ennätysmäärä, yhteensä yli miljardi euroa. Osuuspääomat kasvoivat 51,5 miljoonaa euroa.” Moni omistajajäsen on tarttunut Pääomabonukseen ja hyödyntänyt mahdollisuuden saada A-lisäosuuksia 15 prosenttia edullisemmin. ”A-lisäosuuksille maksetun korkohistorian perusteella – vaikkei se tae tulevasta olekaan – Pääomabonuksella osuuksille voi saada jopa seitsemän prosentin tuoton”, Jumppanen kertoo. Vuodelta 2015 A-lisäosuuksille maksettiin korkoa 5,5 prosenttia, ja viime vuoden osalta Metsäliitto Osuus­ kunnan hallitus ehdottaa hallintoneuvostolle, että niille maksetaan 5,5 prosentin korkoa. Edustajisto päättää kaikkien osuuskorkojen suuruuden toukokuussa hallin­ toneuvoston lausunnon pohjalta. Kysy lisää metsäasiantuntijaltasi

Lähde mukaan hyödyntämään Pääomabonusta! Jos sijoitit viime vuonna A-lisäosuuksiin puukaupoista tai osuuspääomien koroista, voit Pääomabonuksen ansiosta merkitä tämän ja ensi vuoden puukaupoista yhteensä saman verran uusia A-lisäosuuksia 15 prosen­ tin alennuksella. Voit toki aloittaa (ansaintajakson) vasta tämän vuo­ den puukauppatuloillasi, niin saat vuosille 2018–2019 merkintäoikeuden Pääomabonukseen. Lue lisää verkkosivuiltamme www.metsaforest. com/asiakasedut/sijoitusvaihtoehdot. Sieltä löydät samalla lisäosuuksien yleiset ja liikkeeseenlaskueh­ dot. Myös oma metsäasiantuntijasi perehdyttää sinut Pääomabonukseen ja muihin sijoitusmahdollisuuk­ siimme.


A-lisäosuudet

Kun olet maksanut sääntömääräiset osuutesi, voit sijoittaa puukauppatuloja A-lisäosuuksiin ja muuta rahaa B-lisäosuuksiin. A-lisäosuuksiin voit sijoittaa puunmyyntituloja, joita saat kanssamme tehdyistä puukaupoista. Enim­ millään sijoitus voi olla koko puukaupan arvonlisäve­ roton summa, josta on vähennetty ennakonpidätys. Voit tehdä merkinnän A-lisäosuuksiin yhdessä

metsäasiantuntijasi kanssa puukaupan, mittauksen tai loppumaksun yhteydessä – tai itse Metsäverkossa kuu­ kauden kuluessa loppumittaustodistuksen maksupäi­ vämäärästä. Voit sijoittaa A-lisäosuuksiin myös meiltä saamiasi korkotuloja. A-lisäosuudet maksetaan takaisin niiden irtisano­ mishetkeä seuraavasta vuodenvaihteesta kuuden kuu­ kauden kuluttua.

NÄIN PÄÄSET HYÖDYNTÄMÄÄN PÄÄOMABONUSTA

€ A

1.

A

2.& 3.

vuosi

%

15 %

4. & 5.

vuosi

vuosi

ANSAINTAJAKSO

KÄYTTÖJAKSO

SITOUTTAMISJAKSO

Ensimmäisenä kalenterivuonna sijoitat puukaupasta tai osuuskoroista kertyneitä varoja. Näin pääset mukaan hyödyntämään Pääomabonusta.

Kaksi seuraavaa kalenterivuotta kestävän käyttöjakson aikana voit merkitä lisää A-lisäosuuksia puukauppatuloillasi enintään saman verran kuin ansaintajakson aikana. Maksat A-lisäosuuksien nimellisarvosta 85 prosenttia ja Metsäliitto Osuuskunta maksaa loput 15 prosenttia. Saat ne siis hyvällä alennuksella, ja korkoahan sijoitukselle kertyy normaaliin tapaan edustajiston kulloisenkin korkopäätöksen mukaisesti.

Kahden seuraavan kalenterivuoden ajan hankkimasi A-lisäosuudet kasvavat korkoa. Jos sanot osuutesi irti ennen sitouttamis­jakson loppumista, menetät osuuskunnan maksaman osan lisäosuuksista – korot ja itse merkitsemäsi osuudet saat sääntöjen mukaisesti takaisin. Tämän jakson päätyttyä voit nostaa A-lisäosuutesi korkoineen tai jatkaa sijoittamista normaalien A-lisä­osuus­ehtojen mukaisesti.

PÄÄOMABONUKSELLA YLI KYMPPI LISÄÄ MOTILLE 500 MOTIN PUUKAUPOISSA ESIMERKKILASKELMA näyttää, kuinka paljon tukkikaupoista

A-lisäosuussijoitus

2012

Metsäliitto Osuuskunnan maksama osuus

10 000 e

Sijoituspäivä

Osuus­ sijoitus vuoden lopussa

Maksetut korot*

Puukaupan koko

1.2.2012

10 000 e

458 e

270 m³

10 000 e

500 e

20 000 e

752 e

20 000 e

1 100 e

20 000 e

1 100 e

2013 2014

8 500 e

1 500 e

**

2015 2016

20 000 e

1.7.2014

3 910 e

230 m³

500 m³

vuosina 2012 ja 2014 A-lisäosuuksiin tehdyt sijoitukset ovat tuottaneet Pääomabonuksen ansiosta lisähintaa yhtä kuutiometriä kohti, kun puuta on myyty 500 kuutiometriä. OMISTAJAJÄSEN sijoitti A-lisäosuuksiin yhteensä 18 500

euroa ja Metsäliitto Osuuskunta maksoi 1 500 euroa Pääomabonusehtojen mukaisesti. Maksetuista koroista (3 910 e) ja osuuskunnan maksamasta osuudesta (1 500 e) jäsenelle kertyy tuloja yhteensä 5 410 euroa. Kun luku jaetaan myydyllä puumäärällä (500 m³), havaitaan metsäomistajan saaneen lisähintaa 10,8 euroa jokaista myymäänsä kuutiometriä kohti. * Esimerkissä on vuodelle 2016 korkoa laskettaessa käytetty Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen helmikuussa A-lisäosuuksille ehdottamaa 5,5 prosentin korkoa. Edustajisto päättää koron suuruuden toukokuussa. ** Siirtyi 1.1.2017.


JÄSENET Teksti ja kuvat Sami Karppinen

MERKITTÄVÄSTI LISÄHIN Keuruulainen metsänomistaja Jussi Santaniemi arvostaa sitä, että Metsäliitto Osuuskunnan Pääomabonus palkitsee voimakkaasti omaan osuuskuntansa sitoutuneet jäsenet.

K

un Metsä Groupin metsäasiantun­ tija kertoi viisi vuotta sitten Keu­ ruun Pohjoisjärvellä metsätaloutta harjoittaville Jussi ja Leena Santaniemelle Metsäliitto Osuuskunnan Pääomabonuksesta, oli uusi sijoi­ tusmuoto otettu aivan hiljattain

käyttöön. ”A-lisäosuudet olivat meille tuttu juttu, joten pian Pääomabonuksenkin tarjoamat mahdollisuudet avau­ tuivat. Sijoitusvaihtoehto tuntui houkuttelevalta, joten päätimme tarttua siihen”, Jussi Santaniemi kertoo. Santaniemet sijoittivat vuonna 2012 Metsä Groupin kanssa tehdystä puukaupasta saatuja puukauppatuloja Metsäliitto Osuuskunnan A-lisäosuuksiin. Näin he saivat oikeuden Pääomabonukseen kahdelle seuraavalle vuodelle. ”Kun vuosien 2013 ja 2014 aikana sijoitimme puu­ kaupoista jälleen osan A-lisäosuuksiin, maksoimme itse 85 prosenttia niiden merkintähinnasta, ja loput 15 pro­ senttia maksoi Metsäliitto”, Santaniemi selventää. Tänä vuonna Santaniemien Pääomabonussijoitus konkretisoituu tuloksi, kun kahden vuoden sitoutta­ misjakso päättyi viime vuoden lopussa, ja he voivat halutessaan nostaa osuudet ja korot. Päätöstä Pääoma­ bonukseen sitoutumisesta ei ole tarvinnut katua. ”Olen todella tyytyväinen Pääomabonuksen tuot­ toon. Se toi merkittävästi lisähintaa Metsä Groupille myytyä puukuutiota kohden. Yleiseen korkotasoon ver­ rattuna Metsäliitto Osuuskunta on maksanut jäsensi­ joituksille muutenkin erittäin kilpailukykyistä korkoa.”

Metsä tuottaa kun hakkuut tehdään ajallaan

Lähes kaksikymmentäviisi vuotta Leena-vaimon kotitilaa isännöineelle pariskunnalle Metsä Group on tuttu kumppani metsänomistajataipaleen alku­ metreiltä saakka. Jussi Santaniemen mukaan tilalta on heidän aikanaan tehty kaikki puukaupat Metsä Groupin kanssa. ”Palvelu on ollut kokonaisvaltaista ja puun hin­ nat kilpailukykyisiä. Ensin jäsenetusopimus ja nyt metsäomaisuuden hoitosopimus ovat syventäneet 18 |

metsä groupin viesti

Santaniemien Torsti-koira on rodultaan stabyhoun. Se ei ole rodustaan huolimatta kovinkaan kiinnostunut metsästyksestä, mutta on iloinen ja liikuntaa kaipaava seurakoira.


NTAA MYYDYLLE PUULLE asiakassuhdetta ja tarjonneet etuja molemmin puolin.” Tilalla harjoitetaan kasvinviljelyä, mutta metsäta­ lous on selkeästi tilan päätuotantosuunta. Santaniemi antaa kiitosta appivanhemmilleen, jotka ovat hyvällä metsänhoidolla mahdollistaneet nykymuotoisen metsä­ talousyrittämisen. ”Silloin kun kyse on elinkeinosta, on metsät pidet­ tävä jatkuvasti tuottavassa kunnossa. Oikea-aikaiset hakkuut ja hoitotyöt ovat siihen paras keino. Metsä kaipaa kirvestä. Siksi myymme puuta tasaisesti, käy­ tännössä vuosittain.” Santaniemi sanoo, että he ovat kokeneet Metsäliitto Osuuskunnan A-lisäosuudet helpoksi ja varsin turvalliseksi keinoksi jatkaa metsän tuottoa. ”Kun vanhan kuusikon kasvu hiipuu, on pääomalle järkevää etsiä tuottavampia sijoituskohteita. Osa puukaup­ patuloista menee aina takaisin metsätalouden investointeihin, mutta silloin kun se on mahdollista, hyödynnämme osuussijoitusmahdollisuuksia”, aikoinaan Evolla metsä­ talousinsinööriksi opiskellut Santaniemi kuvailee.

osuuskunnalla on nyt mahdollisuus palkita myös jäsenistöä.” Katse tulevaisuudessa

Viiden vuoden Pääomabonuskausi voi tuntua äkkiä ajateltuna pitkältä ajanjaksolta, mutta Santaniemi toteaa, että aika kului yhdessä hujauksessa. ”Sitä paitsi metsätaloudessa asioita on ajateltava aina pit­ källe eteenpäin.” Vertailun vuoksi Santaniemi kertoo, että Metsä Group on tehnyt tänä talvena heidän metsissään tuhkalannoi­ tuksen 35 hehtaarin suoalueelle. ”Se on tärkeä investointi kol­ meksi vuosikymmeneksi eteen­ päin. Hyödyn siitä korjaa seu­ raava sukupolvi, mutta näin sen kuuluukin mennä”, Santaniemi pohtii ja näyttää kuvaa, jossa tu­ van lattialla loikoilee kolme alle kouluikäistä nauravaa tyttöä. Tänä päivänä kuvan pikku­ tytöistä nuorinkin on jo 20-vuotias. ”Kaikki kolme tytärtämme ovat olleet mukana metsässä pienestä pitäen. Nyt vanhin opiskelee metsätieteitä Joen­ suussa.” Santaniemen perheessä onkin jo alustavasti poh­ dittu sukupolvenvaihdosta, vaikka vähän päälle viisi­ kymppiset vanhemmat ovat vielä metsänomistajina suomalaisittain nuoria. ”On hyvä, että Metsä Group on panostanut myös sukupolvenvaihdospalveluihin yhä voimakkaammin. On luontevaa, että tuttu toimija on mukana silloinkin, kun sukupolvenvaihdokseen haetaan parhaita vaihto­ ehtoja.”

Vanha kuusikko tuottaa paremmin A-lisäosuuksissa.

Tuotto jatkuu A-lisäosuuksissa

Pääomabonuksen sitouttamisjakson päätyttyä Santa­ niemillä on mahdollisuus nostaa A-lisäosuudet kor­ koineen, mukaan lukien Metsäliitto Osuuskunnan sijoittama 15 prosentin osuus ja sille kertynyt korko. ”Päätimme kuitenkin, että siirrämme pääoman ja kertyneet korot normaaleihin A-lisäosuuksiin, joissa ne saavat edelleen kasvaa korkoa. Olemme ajatelleet, että osuussijoitukset ovat yksi keino kartuttaa omaa eläke­ kassaamme”, 54-vuotias Santaniemi sanoo. Metsä Groupin Jyväskylän hankinta­ piirin piiritoimikunnassa pitkään vaikut­ tanut mies on tyytyväinen siihen, että oma Santaniemet pitävät osuuskunta palkitsee Pääomabonuksen osuussijoituksia yhtenä kaltaisin porkkanoin sitoutuneita ja pitkä­ keinona kartuttaa yhteistä aikaisia jäseniään. ”Tällainen pidempiaikai­ eläkekassaa. nen sijoitusmuoto palvelee varmasti hyvin myös osuuskunnan tarpeita, joten hyöty on molemminpuolinen.” Santaniemi huomauttaa, että vaikka yleinen taloustilanne maailmalla on jo pit­ kään ollut haastava, on Metsä Group pär­ jännyt globaaleilla markkinoilla hienosti. Tässäkin valossa sijoittaminen Metsäliiton A-lisäosuuksiin on tuntunut turvalliselta vaihtoehdolta. ”Metsä Groupin johdossa on osattu tehdä viisaita päätöksiä. Menestyvällä

metsä groupin viesti

| 19


JÄSENET Teksti Juha Jumppanen Kuvitus Vesa Valkonen

Asiakaspalautteen tulokset

UUTEEN ENNÄTYKSEEN ”Keräämme reaaliaikaista palautetta kaikista tilanteista, joissa kohtaamme asiakkaitamme. Viime vuoden aikana teimme uuden ennätyksen kaikilla osa-alueilla”, jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen kirjoittaa.

A

siakaspalautetta kerätään muun muassa puukauppa- ja palvelumyyntiti­ lanteesta, korjuusta, metsänhoitotöistä, asiakaspalveluryhmän toiminnasta ja nettisivuistamme. Viime vuonna kyselyitä tehtiin puhelinhaastatteluina, sähköpostilla, tekstiviesteillä ja nettikyselyinä. Puunoston ja palvelumyynnin nettosuositteluindek­ sin (NPS*) suhteellinen muutos oli yli +20 prosenttia, ja jo korkealla olleen korjuunkin luku nousi +14 pro­ senttia ja metsänhoito vajaat +5 prosenttia. Erityisen ilahduttavaa on tulosten hajonnan selvä pienentymi­ nen, mikä oli yksi viime vuoden tavoitteistamme.

Oston ja palvelumyynnin palautteen kyselytapaa uudistettiin viime vuonna siten, että otimme käyt­ töön postikirjeen tilalle puhelinhaastattelut syvälli­ semmän tiedon saamiseksi. Haastattelimme yli ­ 3 000 metsäomistajaa puhelimitse. Saimme palautetta kaikista kyselyistä yli 12 000 kappaletta. Nettosuositteluindeksin lisäksi asiakaskokemusta mitataan perinteisellä 1–5-asteikolla. Yhteyshenki­ löön liittyvät arvosanat nousivat uuteen ennätyk­ seen: asiantuntevuus ja palvelualttius saivat arvion 4,5–4,6 ja tavoittaminen arvion 4,4. Asiakkaidemme tyytyväisyys yhteyshenkilön valmistautumi­ seen ennen tapaamista oli edelleen noussut

*NPS (Net Promoter Score) -luvun laskeminen Asiakkaiden suositteluhalukkuutta koskevien vastausten luokittelu: 9–10 = suosittelijat, 7–8 = passiiviset, 0–6 = kriittiset. NPS-luku lasketaan vähentämällä kriittisiksi merkittyjen vastaajien prosenttiosuus suosittelijoiksi merkittyjen vastaajien prosenttiosuudesta: suosittelijoiden % – kriittisten % = NPS

20 |

metsä groupin viesti


ilahduttavasti, sen osalta luku nousi 4,4:ään. Korjuusta kysytään arviota puutavaran mittauksesta ja katkonnasta, korjuujäljestä ja puun autokuljetuksesta. Nettosuositte­ luindeksi oli noin 60, ja korjuun kokonais­ arvosanaksi perinteisellä mittarilla viime vuodelta tuli 4,2. Uusia kehittämiskohteita

Kyselyiden palautteet kohdennetaan toi­ mihenkilöille ja yrittäjille. Niitä käydään läpi säännöllisesti, vähintään neljännes­ vuosittain. Reaaliaikainen palautejärjes­ telmä tekee mahdolliseksi sen, että ongel­ miin pystytään tarvittaessa puuttumaan välittömästi. Tuloksia käsitellään eri yhteyksissä – kokouksissa ja henkilöstön kehityskes­ kusteluissa – aivan samalla tavalla kuin muutakin operatiivista toimintaa. Kaiken toimintamme pitää toteutua jatkuvan pa­ rantamisen periaatteella. Kehitettävääkin toki löytyy, vaikkei viimevuotisissa kyselyissä noussut esiin yhtään tiettyä kehittämistä vaativaa asiaa, joka toistuisi. Kriittistä palautetta kertyy lähinnä silloin, jos poiketaan sovituista toimintatavoista ja -prosesseista. Metsänhoidon aloittamisvies­ tien toimintavarmuutta ja sisältöä on edelleen pa­ rannettu – sitä meiltä palautteen mukaan odotettiin. Myös hankintakaup­ pojen puiden noutoon varas­ tolta kiinni­ tetään entistä enemmän huomiota. Meiltä on toivottu aktiivisempaa yhteydenpitoa ja proaktiivisia esityksiä. Otimme viime vuonna käyttöön markkinointiautomaation, ja olemme sen seurauksena selvästi aiempaa enemmän yhtey­ dessä metsävaratietonsa meille antaneisiin metsänomistajiin suorilla toimenpideehdotuksilla. Sähköiset palvelut on otettu hyvin vastaan, ja asiakastyytyväisyys sähköis­ ten kauppojen osalta on ollut perinteistä korkeampi. Tänä vuonna aiomme

kehittää merkittävästi sähköisen asioinnin käytettävyyttä ja tuoda uusia omi­ naisuuksia kuten jäseneksi liitty­ minen ja avoi­ mien kauppojen tilanneseuranta niin maastooperaatio- kuin kassavirtamielessä. Henkilöstön ja yrittäjien sekä kul­ jettajien systemaattista asiakaspalvelukoulutusta jatketaan. Meillä on me­ neillään laaja, koko henkilöstöä koskeva valmennusohjelma, jonka aikana syvennetään toimihenkilöidemme asiakas- ja palveluosaamista. Sen viimei­ nen jakso toteutetaan hankintapiireillä kevään kuluessa. Tämän lisäksi meillä on lukuisia erilaisia tuote- ja palvelukohtaisia koulutuksia vuosittain. Tavoitteenamme on olla jatkossakin metsänomistajan halu­ tuin kumppani kaikissa metsäasioissa. Palaute vaikuttaa

Palautteen perusteella on tehty viime vuosien aikana kymmeniä muutoksia palveluihin tai toimintatapoihin. Esi­ merkkinä voisi mainita vaikkapa tarjous­ pyyntöihin vastaamisen nopeuteen liit­ tyvän ohjeistuksen ja uudistamistöiden toteutustapaan liittyvän ennakkoinfor­ maation lähettämisen. Kun palautetta kerätään paljon sähkö­ postilla, on tärkeää, että asiakkaidemme sähköpostiosoitteet ovat jäsentiedois­ samme ajan tasalla. Näin saamme nope­ asti perille myös esimerkiksi ajankohtaisen markkinakatsauksen ja palveluitamme koskevat viestimme. Kyselyihimme vastaamisen lisäksi kaikenlainen muukin palaute on toki tervetullutta. Sitä voi antaa suoraan toimi­ henkilöillemme tai verkkosivujemme ­ ja Metsäverkon kautta.

Onhan meillä sähköpostiosoitteesi? PALAUTEKYSELYIDEN lisäksi lähetämme asiakkaillemme ajankohtaista tietoa toiminnastamme sähköpostilla. Jos saat meiltä uutiskirjeen kuukausittain, meillä oleva sähköpostiosoitteesi on ajan tasalla. Jos et saa uutiskirjettämme, lähetä tai päivitä sähköpostiosoitteesi ilmoittamalla se asiakaspalveluumme: jasenpalvelut@metsagroup.com. Kirjoita viestiisi myös koko nimesi ja postiosoitteesi. Jäsennumeron lisääminen viestiin helpottaa työtämme, löydät sen esimerkiksi tämän lehden takakannen osoitekentästä. Voit päivittää sähköpostiosoitteesi myös tilaamalla uutiskirjeen osoitteesta www.metsaforest.com Ota yhteyttä -osiossa. Kun sähköpostiosoitteesi on ajan tasalla jäsenrekisterissämme, voit rekisteröityä pankkitunnuksillasi Metsäverkko-palveluun.

Olemme tehneet palautteen perusteella kymmeniä muutoksia palveluihin ja toimintatapoihin. metsä groupin viesti

| 21


JÄSENET Teksti Sirkku Vanhatalo Kuvat Rami Nummelin ja Metsä Group

Metsä Group löytyi kumppaniksi verkosta Turun seudulla asuva Mika Viitala ryhtyi runsas vuosi sitten kartoittamaan inter­ netissä metsäalan toimijoita. Hän etsi kumppania, jonka kanssa pääsisi tekemään puukauppaa Nurmossa sijaitsevasta metsästään. Valinta osui Metsä Groupiin, ja ­hän päätyi saman tien metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaaksi.

M

etsänomistaja Mika Viitalasta tuli jo vuonna 2005, kun hän osti kotitilansa metsi­ neen ja peltoineen isältään. Tuolloin hänen elämäntilanteensa oli melko kiirei­ nen, ja esikoinenkin oli juuri syntynyt. Pellot hän vuokrasi saman tien paikalli­ selle viljelijälle. Kun metsässä ei näyttänyt olevan muutamaan vuoteen mitään eri­ tyistä tehtävää, hän jätti hallintaoikeuden isälleen. Myöhemmin Viitala alkoi paneu­ tua metsänhoitoon perusteellisemmin, ja hallintaoikeus siirrettiin hänelle vuoden 2015 lopulla. ”Isältäni sain ohjeita ja tärkeää historia­ tietoa metsästäni, kävin Metsäkeskuksen kursseja ja luin paljon. Sitten päädyin ko­ keilemaan, millaista palvelua Metsä Group minulle tarjoaisi. Sen olin jo sisäistänyt, että haluan tiiviimpää kumppanuutta kuin vain ajoittaisia puukauppoja. Nehän voisin tietysti kilpailuttaa joka kerta erikseen, mutta se vaatisi aikaa ja jos teettäisin sen jollakin toisella, siitäkin pitäisi tietysti maksaa. Minä halusin myös neuvontaa ja ammattilaisen toimenpide-ehdotuksia.” Niinpä Viitala otti yhteyttä metsäomai­ suudenhoidon asiantuntija Kimmo Hilliin, jonka toiminta-alueeseen Nurmo kuuluu. ”Kimmo osoittautui hyvin palvelualttiiksi: tilakäynti järjestyi nopeasti ja hän teki saman tien tarjoukset kiireellisimmistä toimenpiteistä. Halusin hoitosopimus­ asiakkaaksi, jotta saan kokonaisvaltaista palvelua. En koe, että sopimus sitoo minua liikaa, ainahan sen voi purkaa, jos se ei 22 |

metsä groupin viesti

täytä toiveitani. Olen kuitenkin ollut hyvin tyytyväinen saamaani palveluun.” Hakkuu maisemaa vaalien

Viime syksynä Viitalan lapsuudenkodin välittömässä läheisyydessä tehtiin run­ saan viiden hehtaarin laajuinen maisema­ hoidollinen hakkuu. Ylispuita poistettiin alla kasvaneita kuusia varjostamasta ja toteutettiin siemenpuu- ja harvennushak­ kuun yhdistelmä. Eri hakkuutapoja käy­ tettiin maisema huomioon ottaen. Hak­ kuissa kertynyt puumäärä yllätti Viitalan positiivisesti. ”Vanhempani asuvat edelleen tilalla, ja perheelläni on oma asunto käytössä talon toisessa päädyssä. Halusimmekin säilyttää pihapiirin reunalta alkavan metsän aidosti metsän näköisenä, jottei tuttu kotimaisema muuttuisi liikaa. Se tavoite hakkuissa saa­ vutettiin mainiosti.” Nurmossa tehtiin viime vuonna myös taimikonhoitotöitä, joista Viitala teki itse sen, minkä ehti. Lähimetsää kauempana toteutettiin loppuvuodesta päätehakkuu ja sen viereisellä kuviolla ensiharvennus. Tammikuussa kotipuolessa ollut Viitala sai perjantai-iltapäivällä tekstiviestillä tiedon uuden harvennustyön alkamisesta. ”Hakkuukone ehtikin jo metsään samana päivänä, mutta hakkuut käynnistyivät vasta maanantaina, joten saimme taas hyvän syyn lähteä Nurmoon viikonlopun viettoon”, Viitala sanoo. Hän kertoo ajelevansa Turusta Nurmoon liki kerran kuussa. ”Viime aikoina on ollut kiinnostavaa päästä nopeasti katso­ maan, mitä metsässä on tehty.” ”Metsän taloudellinen merkitys on toki tärkeä, mutta tärkeää perheelleni on myös

sen virkistyskäyttö. Vaellamme ja retkei­ lemme luonnossa paljon yhdessä. Ja koska harrastan metsäkanalintujen metsästystä, hoitosopimukseen kirjattiin, että taimikon­ hoitotöissä ja ensiharvennuksessa otetaan riista huomioon.” Metsäverkko aina mukana

Mika Viitala muutti vuonna 1993 Tur­ kuun opiskelemaan tietojärjestelmätie­ dettä. Tällä hetkellä hän on vakuutusyh­ tiössä liiketoiminnan kehitystehtävissä. Hän on perehtynyt myös metsäomaisuut­ taan vaalivan Metsä Groupin metsän­ omistajille tarjoamiin verkkopalveluihin. ”Metsäverkossa on tarjolla monipuoliset palvelut, seuraavaksi aioin perehtyä sen verotyökaluun. Toki joiltain osin käytettä­ vyydessä on vielä hiomista, mutta palvelua näytetään kehitettävän aktiivisesti. Tarjo­ usten hyväksyminen verkossa sujui hyvin vaivattomasti. Metsäverkon selainversioon kirjautuminen voisi mielestäni olla kevy­ empi, ja vahvempaa Tupas-palvelua vaadit­ taisiin vasta tarjousten hyväksymisissä ja vastaavissa toiminnoissa.” Kännykkä on Viitalalla aina mukana. Metsäverkko-mobiilin avulla pääsee met­ säänsä koskeviin tietoihin, ja hän toivoo, että sillä näkisi tulevaisuudessa kaikki samat tiedot kuin tietokoneeltakin. ”Toi­ vottavasti myös iPhonella pääsee pian käyt­ tämään Trestimaa, nythän se onnistuu vain Android-puhelimilla. Puuston arviointi sen avulla olisi digiajan metsänomistajille kiin­ nostava mahdollisuus.” Kaiken Metsä Groupilta tulevan postin Viitala toivoo tulevan suoraan Metsäverk­ koon, missä se säilyy yhdessä paikassa ja


Jopa 40 prosenttia korkeampi tuotto KUN METSÄ GROUPIN metsäomai-

”On ollut kiinnostavaa päästä katsomaan, mitä metsissä on tehty.”

varmassa tallessa. Tuo toive onkin jo toteu­ tumassa. Lapset mukaan istuttamaan

Viitalan viime syksyn päätehakkuu­ ala muokataan niin, että hän pääsee perheensä kanssa istuttamaan taimet ensi keväällä. ”Haluan antaa lapsilleni mahdollisuuden kiinnostua metsästä. Ja kuten isäni teki, aion näyttää heille jatkossa, miten tuo kyseinen taimikko varttuu.” ”Toivon että ainakin toinen lapsis­ tamme kiinnostuu metsästä niin paljon, että siitä muodostuu perintö, jonka voin vuorostani siirtää eteenpäin”, Viitala toteaa nyt 10- ja 13-vuotiasta lapsistaan.

Mika Viitala haluaa tiiviimpää kumppanuutta kuin vain ajoittaisia puukauppoja. ”Haluan myös neuvontaa ja ammattilaisen toimenpide-ehdotuksia.”

suuden hoitosopimusasiakkaiden metsätalouden kannattavuuslukuja on verrattu Luonnonvarakeskuksen julkistamiin valtakunnallisiin lukuihin, on käynyt ilmi, että hoitosopimusasiakkaiden liiketulos hehtaaria kohti on neljänneksen korkeampi kuin maamme yksityismetsissä keskimäärin. Pitkäaikaisimpien asiakkaidemme liiketulos nousee jopa 40 prosenttia korkeammaksi. Metsäomaisuudenhoidon asiantuntija Kimmo Hilli sanoo, että korkeaan taloudelliseen tuottoon päästään, kun työt metsässä toteutetaan suunnitelmallisesti. ”Hoidamme metsiä metsänhoitosuositusten mukaisesti. Taimikot hoidetaan oikeaan aikaan, harvennukset ja päätehakkuu tehdään silloin, kun niiden aika on. Vaikka metsänomistajalla ei olisi metsärahan tarvetta, hakkuut kannattaa silti toteuttaa metsän tulevaisuuden kannalta oikea-aikaisesti ja sijoittaa tulot Metsäliitto Osuuskunnan A-lisäosuuksiin, joiden korkoa kelpaa verrata pankkien maksamiin.” Metsän tuoton kannalta on Hillin mukaan tärkeää myös se, että päätehakkuun jälkeen uudistamistulos varmistetaan oikeilla maanmuokkausmenetelmillä ja laadukkailla viljelymateriaaleilla. ”Uusi metsä kannattaa laittaa kasvamaan ja tuottamaan niin pian kuin mahdollista. Viivyttelyyn ei ole mitään syytä.” Metsäomaisuuden hoitosopimus räätälöidään sen mukaisesti, mitä asioita metsänomistaja haluaa painottaa — kaikki erityistoiveet kirjataan sopimukseen. Metsänomistaja voi tehdä osan metsätöistä itse tai antaa ne vaikka kokonaan Metsä Groupin ammattilaisten huoleksi. ”Teemme työt niin, että metsänomistaja haluaa pysyä jatkossakin asiakkaanamme. Me myös seuraamme työn laatua tarkasti”, Hilli kertoo. Maksuttoman metsäomaisuuden hoitosopimuksen edellytys on, että metsässä on hakkuuja metsänhoitotöitä vuosittain. Sen lisäksi, että Metsä Group sitoutuu ostamaan sopimuksen tehneen jäsenen puut, hänelle on tarjolla monia rahanarvoisia etuja. Niistä mainittakoon esimerkiksi korkein mahdollinen bonus puukaupoista ja hoitopalveluiden ostosta sekä metsävaratietojen ylläpito Metsäverkossa, mikä tarkoittaa sitä, että metsäsuunnitelma pysyy jatkuvasti ajan tasalla. Lue lisää: www.metsagroup.com. metsä groupin viesti

| 23


JÄSENET Teksti Sirkku Vanhatalo Kuva Seppo Samuli

Videoneuvottelun käyttöönottoa valmistellaan Otamme jälleen uusia edelläkävijän askeleita sähköisten palvelujen kehittäjänä, kun testaamme kevään aikana videoneuvottelua omistajajäsenten palvelemisessa. Tavoitteena on, että vielä tämän vuoden aikana jäsen voi ottaa Metsäverkosta videoneuvottelu­ yhteyden omaan metsäasiantuntijaansa. ”Metsäverkkoa on kehitetty alusta alkaen yhdessä metsänomistajien kanssa. Kaikenlainen palaute ja kehittämisideat palvelun käyttäjiltä ovat erittäin tervetulleita”, sähköisten palveluiden päällikkö Kalle Ikonen sanoo.

V

ideoneuvottelua testattiin viime syksynä muutaman met­ sänomistajan ja metsäasian­ tuntijan kanssa, ja siitä saatiin hyviä tuloksia. Kevään aikana kerätään lisää kokemuksia, joiden pohjalta uutta tapaa palvella kehitetään. Haluamme antaa jäsenille uuden vaihtoehdon olla yhteydessä metsäasiantuntijoihimme”, sähköisten palveluiden päällikkö Kalle Ikonen sanoo. Videoneuvottelu tekee palvelusta pu­ helinkeskustelua henkilökohtaisempaa, ja sillä voidaan korvata osa perinteisistä tapaa­ misista metsänomistajan luona tai toimis­ tolla. Neuvottelussa kumpainenkin näkee tietokoneensa näytöllä samat asiat, mikä helpottaa esimerkiksi kartalla näkyvistä kuviotiedoista käytävää keskustelua. ”Varsinkin etämetsänomistajien palve­ lussa videoneuvottelu on kätevä kommuni­ kointitapa, mutta siitä on hyötyä myös met­ sätiloillaan asuville jäsenille. Se sujuvoittaa esimerkiksi sähköistä kaupankäyntiä, kun metsäasiantuntija voi käydä tekemänsä tarjouksen lävitse yhdessä omistajajäsenen kanssa kohta kohdalta, minkä jälkeen jäsen voi halutessaan hyväksyä sen Metsäverkossa vaikka saman tien”, Ikonen sanoo. Jotta videoneuvottelu onnistuu, met­ sänomistajalla pitää olla Metsäverkko käytössä ja kannettava tietokone, jossa on etukamera tai pöytäkone, jossa on jonkin­ lainen web-kamera. Keskustelu onnistuu 24 |

metsä groupin viesti

yleensä tietokoneen oman kaiuttimen ja mikrofonin välityksellä, joten metsänomis­ taja ei tarvitse mikrofonilla varustettuja kuulokkeita. Yhteydeksi riittää normaali laajakaistayhteys. ”Yritysten sisäisissä neuvotteluissa video­ neuvotteluja käytetään yleisesti. Niinpä ne voivat olla tuttuja monille omistajajäsenille jo entuudestaan. Asiakaspalvelussa video­ neuvottelut ovat vasta yleistymässä, ja esi­ merkiksi pankit ovat ryhtyneet tarjoamaan tällaista palveluvaihtoehtoa asiakkailleen. Myös teknologia on kehittynyt siten, että vasta nyt ratkaisut ovat käyttöjärjestelmistä riippumattomia eivätkä yleensä vaadi erillisten komponenttien asentamista asiak­ kaan koneelle”, Ikonen toteaa. Metsäverkkoa kehitetään aktiivisesti

Jokaisella omistajajäsenellä on mahdol­ lisuus ottaa käyttöönsä maksuton Met­ säverkko-palvelu, jolla voi hoitaa kaikki metsänomistamiseen liittyvät asiat. Sen välityksellä olemme käyneet sähköistä kauppaa kohta kahden vuoden ajan. Jos jäsenen metsävaratiedot ovat Metsäver­ kossa, hän voi ladata käyttöönsä palve­ lusta myös mobiiliversion. ”Ne omistajajäsenet, jotka ovat myyneet meille puuta tai ostaneet metsäpalveluita verkossa, ovat keräämämme asiakaspalaut­ teen mukaan erittäin tyytyväisiä uuteen kauppatapaan. Viime vuonna jo joka viides puukauppa ja metsänhoitopalveluista joka

neljäs tehtiin verkossa”, Ikonen kertoo. ”Aktiivinen kehitystyö on sähköisen palvelun elinehto. Tänä vuonna paran­ namme erityisesti Metsäverkon ja sähköi­ sen asioinnin käytettävyyttä. Tässä kuussa uudistimme verotyökalua, jolla metsäve­ roilmoituksen täyttö ja lähettäminen ve­ rottajalle käy kätevästi. Jos metsänomistaja on aloittanut verokirjanpidon aiemmalla versiolla, sitä voi toki jatkaa ongelmitta uudella. Työkaluun on liitetty chat-yhteys asiakaspalveluumme, josta saa verotyöka­ lun käyttöön liittyvää opastusta.” Jatkossa Metsäverkossa voi liittyä Met­ säliitto Osuuskunnan jäseneksi. Myös siihen on tarjolla yhteys asiakaspalvelu­ ryhmään. Ikonen poimii vielä yhden parannuksen. ”Tähän saakka jäsen on voinut katsoa Met­ säverkosta puukauppaa suunnitellessaan, paljonko seuraavasta hakkuusta on odotet­ tavissa puukauppatuloja. Nyt hän näkee, minkälainen koko metsätilan puuston arvo on ja myös kuviokohtaisen puuston arvon. Näin hän saa paremman taloudellisen nä­ kökulman metsäomaisuuteensa.” Metsäverkkoa on kehitetty alusta al­ kaen yhdessä metsänomistajien kanssa. Ikonen sanoo, että kaikenlainen palaute ja kehittämisideat palvelun käyttäjiltä ovat erittäin tervetulleita. ”Metsäverkon etusi­ vun alalaidan tummassa palkissa on Anna palautetta -painike, jonka kautta meitä on helppo lähestyä.”


KOLUMNI

Maailman parhaat metsäkoneet ovat yhteistyön tulos Metsäkoneiden kehitys on huikea esimerkki siitä, millaisiin tuloksiin eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä maassamme päästään. Kehitystyötä ajavat puunkorjuuyrittäjien ja metsäteollisuuden tarpeet, ympäristönäkökohdat ja alan kova kilpailu. 1957 vaihtoi koulukirjat pokasahaan, savotoilta haettiin leveämpää leipää monen muunkin rintamamiestalon pöytään. 40-vuotiaan Suomen salomailla 160 000 miehen kanssa hikosi 60 000 hevosta. Vain puoli vuosikymmentä myö­ hemmin metsätöissä yleistyivät kuormaa­ kantavat traktorit ja peräkärryt. Maatalo­ uskäyttöön alun perin suunnitellut koneet eivät kuitenkaan raskaassa työssä kestäneet. 1960-luvun puolivälissä metsiin tuli paril­ takin konevalmistajalta kuormaakantavia metsätraktoreita, mutta niiden laatu ei ollut vielä kovin korkea. KUN ISÄNI VUONNA

samana vuonna. Metsäkoneenkuljettaja oli teollisen internetin tottunut hyödyntäjä jo vuosikymmeniä sitten. ENSIMMÄISEN HARVESTERIMALLIMME

esittelystä on kulunut yli kolme vuosi­ kymmentä. Nykyaikainen harvesteri on täynnä älykästä teknologiaa, joka on teh­ nyt koneista ennennäkemättömän tehok­ kaita. Kun harvesteri käyttää yhden run­ gon käsittelyyn keskimäärin 40 sekuntia, JUHA VIDGRÉN kuluu siihen taitavaltakin metsurilta neli­ HALLITUKSEN sen minuuttia. Konesiirrot mukaan lukien PUHEENJOHTAJA harvesteri käsittelee noin 60 runkoa tun­ PONSSE OYJ nissa harvesteripään syöttäessä puuta kou­ RIKKOUTUNEITA KONEITA alinomaan rassatessa lausuttiin ran läpi noin viisi metriä sekunnissa. voimallisesti Ponssenkin syntysanat. Kyläpajassa kasat­ tiin ensimmäinen oma metsäkone 1960-luvun lopussa. SAMAAN AIKAAN KONEEN tietojärjestelmät laskevat, Eikä puuttunut sodanjälkeisen sukupolven suomalai­ kuinka korjattavasta puusta saadaan maksimaalinen silta rohkeutta itsenäiseen yrittämiseenkään. Yhden arvo metsänomistajalle. Edistykselliset tekniset rat­ koneen kokemuksella syntyi päätös rakentaa oma met­ kaisut ovat vieneet kuljettajan työskentelymukavuu­ säkonetehdas keskelle pientä savolaiskylää. den uudelle tasolle ja kehittäneet koneita aistimaan yhä enemmän omia toimintojaan. Voimakasta kehi­ KEHITYS METSÄKONEISSA on ollut nopeampaa kuin ehkä tystyötä ajavat puunkorjuuyrittäjien ja metsäteolli­ missään muussa työkoneessa. Kehityksen vauhdittajina suuden tarpeet, ympäristönäkökohdat ja alan kova paitsi koneissa myös koko puunkorjuun logistiikassa kilpailu. ovat olleet usein laatua vaatineet metsäyhtiöt ja sahat. METSÄKONEIDEN KEHITYS on huikea esimerkki siitä, 1980-LUVUN ALUSSA kuormatraktoreiden maastoon millaisiin tuloksiin eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä jättämiä jälkiä vaadittiin pienemmiksi ja savotoille päästään. Ilman tiivistä yhteistyötä metsäyhtiöiden, kehitettiin kevyempiä, osin alumiinirunkoisia koneita. sahojen ja ennen kaikkea puunkorjuuyrittäjien kanssa Saman vuosikymmenen loppupuolella Vieremälläkin oltaisiin kaukana nykykehityksestä, eikä Suomessa val­ valmistuivat ensimmäiset harvesterit ja metsäkoneiden mistettaisi maailman parhaita metsäkoneita. mittalaitteet. Arvokas puuraaka-aine piti saada met­ sästä jatkojalostukseen täysimääräisesti ja vahingoittu­ 100-VUOTIAASSA SUOMESSA metsä ja yrittäminen mer­ mattomana. kitsevät paitsi työtä ja vakautta, myös positiivisia näkymiä tulevaisuuteen. Aivan samalla tavalla kuin TIEDONSIIRTO METSÄKONEISTA metsäyhtiöille toimi vain yksi miessukupolvi sitten, kun savotalle lähdettiin jo vuonna 1993, ja ensimmäinen PC saatiin koneisiin pokasahan ja hevosen kera. metsä groupin viesti

| 25


JUSSI LINNARANTA 44-VUOTIAS agronomi, maa- ja

metsäyrittäjä Kuopiosta HALLINTONEUVOSTON jäsen 2004–2016,

aloitti hallituksessa 1.1.2017 EHDOLLA maaliskuun yhtiökokouksessa Metsä Board Oyj:n hallituksen jäseneksi PERHE: Vaimo Satu, lapset Anna, Aino ja Lasse HARRASTAA: Hiihtoa, suunnistusta,

pesäpalloa, sotilasurheilua ja reserviläistoimintaa, musiikkia MOTTO: Asenne ratkaisee

HALU VAIKUTTAA VOI VIEDÄ PITKÄLLE


HENKILÖ Teksti ja kuva Sami Karppinen

Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen tuore jäsen, maa- ja metsätalousyrittäjä Jussi Linnaranta sanoo, että aidosti aktiiviset ja Metsä Groupin tarjoamia palveluita käyttävät omistajajäsenet varmistavat oman osuuskunnan menestyksellisen toiminnan.

K

annettava tietokone istuu luontevasti tuvan pöydälle Kuopion Hirvilahden kylässä, vaikka perinteitä huo­ kuvan talon seiniä ver­ hoavat pari sataa vuotta vanhat seinähirret. Koneen ääressä kaksi agronomia pyörittelee taulukkolaskenta­ ohjelmassa maksuvalmiuslaskelmia. ”Suunnittelemme ensi kesäksi kuivuriinvestointia, joten laskukoneelle riittää töitä”, valaisevat Linnan tilaa vuodesta 2001 saakka isännöineet Jussi ja Satu Lin-

naranta.

Yrittämisen vapaudesta ja vastuusta selvästikin nauttiva pariskunta kertoo, että myös tilan tuotantosuuntaa valitessa tehtiin tarkkoja laskelmia. ”Vaihtoehtona oli myös navetan rakentaminen, mutta päädyimme kasvinviljelyn, metsätalouden ja lämpöyrit­ täjyyden yhdistelmään. Se on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi.” ”Satu on käynyt tilan ulkopuolella töissä, mutta on nyt jäämässä kokoaikai­ sesti tilan töihin. Toimeentulomme koos­ tuu useammasta pienestä purosta”, Jussi Linnaranta, 44, sanoo. Linnaranta aloitti vuoden alussa Metsä­ liitto Osuuskunnan hallituksen jäsenenä. Luotettava kumppani puukauppaan

Metsätaloudella on Linnan tilalla ollut aina keskeinen rooli. Niinpä oli luonnol­ lista, että Linnaranta ahmi Helsingin yli­ opistossa opiskellessaan kaiken mahdolli­ sen tiedon myös yksityismetsätaloudesta. ”Koulutuspohjastani on ollut paljon hyö­ tyä niin yrittäjänä kuin luottamustehtä­ vissä toimiessa.” Metsäliitto Osuuskuntaan Linnaranta tutustui perusteellisemmin astuttuaan Lin­ nan tilan isännän saappaisiin. ”Totesin muutamien puukauppakoke­ musten jälkeen, että metsäasioissa tarvi­ taan pitkäjänteistä yhteistyötä luotettavan toimijan kanssa, koska puuta on saatava tasaisesti kaupaksi niin harvennus- kuin uudistushakkuukohteilta. Näin ohjauduin luonnollisesti Metsäliitto Osuuskunnan jäseneksi. Suhde on toiminut hyvin”, Lin­ naranta kuvailee. Laaja-alainen kiinnostus metsätalou­ teen ja -teollisuuteen lienee ollut yksi

tekijä siihen, että Linnaranta valittiin, osin sattumustenkin kautta, vuonna 2004 Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvos­ toon. Hän on kokenut hallintoneuvoston erinomaisena kanavana viedä kentän ääntä eteenpäin. ”Osuuskuntamallin ansiosta jäsenet voivat aidosti vaikuttaa Metsä Groupin asi­ oihin. Työ hallintoneuvostossa on ollut to­ della mielenkiintoista, ja se on motivoinut kehittämään myös omaa osaamista.” Matala kynnys hallitukseen

Viime syksynä Linnaranta valittiin Met­ säliitto Osuuskunnan hallitukseen, kun 65 vuotta täyttänyt Mikael Aminoff jäi pois kokoonpanosta ikäpykälän mukai­ sesti. Valinnan perusteita on Linnarannan mielestä itse vaikea arvioida. Tällä kertaa mukaan haettiin kuitenkin nimenomaan metsänomistajajäsentä, ja tähän profiiliin hän sopii erinomaisesti. ”Olen pyrkinyt vaikuttamaan aktiivi­ sesti ja tavoitteellisesti hallintoneuvostossa. Olen myös uskaltanut tuoda perustellun mielipiteeni julki silloin, kun minulla on ollut tärkeäksi kokemaani asiaa”, Linnaranta pohtii. Hallintoneuvoston jäsen hän ehti olla yli 12 vuotta. Linnaranta pai­ nottaa, että vaikut­ taminen ei ole vain päätösvaltaisissa ko­ kouksissa istumista. ”Niin piiritoimi­ kuntien kokoukset kuin kahvipöytä­ keskustelut eri yhte­ yksissä ovat tärkeitä väyliä viedä viestiä eteenpäin. Hallinto­ neuvostossa monet ihmiset ja asiat ovat tulleet minulle jo tutuiksi, joten kynnys siirtyä hallitukseen tuntuu yllättävänkin matalalta.” Ajankohta hallitustyön aloittamiselle tuskin voisi olla mielenkiintoisempi. Metsä Groupin talous on saatu pitkäjänteisellä työllä vahvalle pohjalle. Käynnissä on myös Suomen metsäteollisuuden historian suurin

investointi, Äänekoskelle tänä vuonna val­ mistuva biotuotetehdas. ”Mutta tyytyväisyyteen ei pidä tuu­ dittautua, vaan yrityksen on kehityttävä jatkuvasti, jotta maailmanlaajuisessa kil­ pailussa voidaan menestyä. Toisaalta juuri epävarmuuden sietäminen on yrittämisessä kiehtovaa.” Jäsenistö palkitaan aktiivisuudesta

Linnaranta on tyytyväinen siitä, että osa Metsä Groupin menestyksestä sataa ansaitusti omistajajäsenten laariin. ”Silloin kun tehdään tulosta, niin jäsenistöä pitää palkita. Tästä hyviä esi­ merkkejä ovat erittäin kilpailukykyiset osuuskorot ja uudistettu puukaupan bonus­ järjestelmä. Ja hyvä, että bonuksia saa nyt myös metsänhoitopalveluista.” Metsä Groupissa valittu toimintamalli, joka palkitsee jäsenen erilaisin ”porkka­ noin” aktiivisuudesta, saa Linnarannalta kiitosta. ”Minusta on tärkeää, että mahdollisim­ man suuri osa Metsäliitto Osuuskunnan jäsenistä on aidosti aktiivisia ja hyödyntävät oman yrityksen pal­ veluita. Tämä mah­ dollistaa jatkossakin menestyksekkään toiminnan ja jäsenis­ tön palkitsemisen.”

Hyvä, että osa Metsä Groupin menestyksestä sataa ansaitusti omistajajäsenten laariin.

Liikunnallinen perhe

Vapaa-ajallaan Jussi ja Satu Linnaranta ovat aktiivisia liik­ kujia. Raivaussaha istuu molem­ pien lanteille, ja metsätyöt luovat kuntopohjaa hiih­ tokauteen. Reser­ vinupseereina molemmat ovat mukana reserviläistoiminnassa ja sotilasurheilu­ tapahtumissa. Innostus pesäpalloon, hiihtoon ja suun­ nistukseen on tarttunut myös perheen lapsiin Annaan, 13, Ainoon, 11 ja Lasseen 10. ”Liikkuminen on meille koko perheen yhteistä aikaa, josta kannattaa nauttia mahdollisimman paljon nyt, kun lapset ovat vielä lapsia.” metsä groupin viesti

| 27


METSÄT Teksti Sirkku Vanhatalo Kuvat Metsä Group ja Seppo Samuli Kuvitus Pia Ettala ja Kanerva Karpo

Terminaaliverkosto ympäröi Äänekoskea 100–150 kilometrin etäisyydellä. 15 terminaalia toimii puskurina varmistamassa, että biotuotetehdas saa raakaainetta yötä päivää, ympäri vuoden. Pyhäjärvi

Pielavesi

Metsä Groupin puunhankinta alkaa olla valmiina ottamaan vastaan neljän miljoonan kuutiometrin haasteen. Sen verran Äänekoskella tarvitaan kuitupuuta nykyistä enemmän, kun biotuotetehdas on täydessä tuotannossa. Omistaja­jäsenillä on tärkeä rooli puuhuollon turvaamisessa.

Viitasaari Soini Soini

Karstula

ÄÄNEKOSKI

Mänttä-Vilppula Mänttä-Vilppula

28 |

metsä groupin viesti

Kangasniemi

Jämsä

PUUHUOLTOSUUNNITELMIA VIIMEISTELLÄÄN

M

Pieksämäki

Keuruu Petäjävesi

Biotuotetehtaan

etsä Groupissa on suunniteltu perusteelli­ sesti erilaisia vaihtoeh­ toja punniten, miten 6,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa kuitupuuta ja haketta käyttävän bio­ tuotetehtaan puuhuolto hoidetaan. Puun lisäys on merkittävä, sillä se nostaa kuitupuun käyt­ töä maassamme 10 prosenttia. Tuotantojohtaja Hannu Alarautalahti on luottavaisin mielin. ”Kun biotuotetehdas saadaan täyteen tuo­ tantoon, se käyttää puuta 250–300 puutavaraautollista ja neljä junalastia päivittäin. Melko ahtaalle tehdasalueelle puuta ja haketta ei voida

Suonenjoki

Ähtäri Ähtäri

paljon varastoida. Siksi tehtaan häiriöttömän puuhuollon varmistamiseksi on rakennettu terminaaliverkosto, josta käsin puuta syötetään tehtaalle.” Puukuljetusten puskureina toimii 15 terminaa­ lia, joista suurin osa sijaitsee 100–150 kilometrin etäisyydellä Äänekoskelta. Sitä lähempää puut ajetaan pääsääntöisesti suoraan tehtaalle. Kumi­ pyörillä puusta liikkuu noin viisi miljoonaa kuu­ tiometriä, loput tuodaan kauempaa junalla. Metsä Groupilla on ollut tähänkin saakka käytössä terminaaleja eri puolilla maata puiden välivarastointiin. Eniten niitä tarvitaan kelirik­ kokaudella, jota ennen puut tuodaan odotta­ maan kuljetusta tuotantolaitokselle.

Joutsa


”Suuri osa näistä parin hehtaarin suuruisista 15 ter­ minaalista on entisillä välivarastopaikoilla. Ne sijaitsevat maantieteellisesti sellaisissa paikoissa, jonne puuta on helppo tuoda metsäteiden varsilta ja kuljettaa sieltä Ääne­ koskelle.” ”Terminaaleista neljä on meno-paluuterminaaleja, joissa varastoidaan Metsä Fibreä varten sekä tukkeja että kuitupuuta. Kun esimerkiksi Vilppulan sahalle tuodaan tukkeja, auton kyydissä voi olla myös kuitua, joka pu­ retaan terminaaliin. Sieltä toinen kuljetusyrittäjämme nappaa täyden kuitupuulastin ja vie sen Äänekoskelle”, Alarautalahti kertoo esimerkin. Viikonloppuisin 10 junalastia

Terminaaliverkostoa operoi kaksi kokenutta logis­ tiikkayrittäjää, jotka ovat tehneet pitkään yhteistyötä Metsä Groupin kanssa. Äänekoskelta länteen sijaitsevia terminaaleja operoi seinäjokelainen Kuljetus Haavisto Oy ja idän puolen terminaaleja joutsenolainen Szepa­ niak Oy. ”Suunnitellussa toimintamallissa nämä yritykset vastaavat siitä, että puuta saadaan kumipyörillä tehtaalle myös lauantaisin ja sunnuntaisin, jolloin puunkuljetukset vääjäämättä hiljentyvät työaikalain noudattamisen ja vii­ konlopputyön kalleuden takia. Biotuotetehtaalle tuodaan puuta viikonlopun aikana 10 junalastillista, mikä vastaa vajaan vuorokauden puunkäyttöä.” Suurin haaste Alarautalahden mukaan syntyy siitä, et­ tei tehdasalueelle mahdu kovin suurta raaka-ainevarastoa. ”Se on vain vähän suurempi kuin Rauman sellutehtaalla, vaikka puuta käytetään biotuotetehtaalla tuplasti enem­ män.” ”Kun vielä nelostien rakentaminen Äänekosken tie­ noolla kestää vuoden 2018 lopulle asti, logistinen haas­ teemme on kova, muttei ylivoimainen. Pystymme hio­ maan toimintatapojamme tehtaan käynnistymisen jälkeen siihen saakka, kunnes se pääsee täyteen tuotan­ toon ensi vuoden puolella.” Korjuuyrittäjät investoineet

Metsä Groupin työmailla puuta korjaavat sopimusyrit­ täjät ovat ottaneet hienosti haasteen vastaan. Tulevai­ suuteen luottaen he ovat investoineet uusiin koneisiin ja laitteisiin.

”Näyttääkin siltä, että selviämme kasvavien puumää­ rien korjuusta yhdessä nykyisten yrittäjiemme voimin. Se on hyvä asia, sillä toimintatapamme ja vaatimuksemme ovat heille valmiiksi tuttuja”, Alarautalahti sanoo. ”Yrittä­ jät ovat tyytyväisiä, kun he voivat lisätyöllä nostaa kalus­ tonsa käyttöastetta.” ”Pyrimme pitämään hyvää huolta yrittäjistämme ja tarjoamaan heille työtä mahdollisimman ympärivuoti­ sesti. Esimerkiksi viime vuosi sujui siinä mielessä todella mainiosti”, Alarautalahti kertoo. ”Hyvän tilanteen takana oli se, että Metsä Groupin tuotantolaitokset toimivat suunnitellusti, jolloin puunkäyttökin oli tasaista.” ”Lisäksi olemme olleet mukana suunnittelemassa omien sahojemme lomakäytäntöjä. Niinpä viime vuonna korjuun kesäaikaisia seisokkeja saatiin lyhennettyä, mikä oli toimintamme ja yrittäjiemme kannalta erittäin terve­ tullut asia.”

Sopimusyrittäjämme ovat tulevaisuuteen luottaen investoineet uusiin koneisiin ja laitteisiin. Hakkuukoneet yhä kehittyneempiä

Alarautalahden on yllättänyt uusien hakkuukoneiden tuottavuuden ja tehokkuuden kasvu erityisesti harven­ nustyömailla. Niillä on nähty jopa kymmenien pro­ senttien konekohtaisia lisäyksiä. ”Koneet ovat näppärämpiä ja korjuuta sujuvoittava tek­ nologia on kehittynyt – näin on kaikkien konemerkkien osalta. Lisäksi hakkuukoneissa olevien tietojärjestelmien avulla korjuun tehokkuutta ja esimerkiksi polttoaineen kulutusta voidaan seurata yhä paremmin.” Oikeastaan ainoa asia, josta Alarautalahti on tällä hetkellä huolissaan, on kuljettajien

Omistajajäsenillä on tärkeä rooli. Tuotantojohtaja Hannu Alarautalahti sanoo, että omistajajäsenten aktiivinen ja tasainen puuntarjonta takaa sen, että konsernin kaikkien tuotantolaitosten puuhuolto pystytään hoitamaan suunnitelmallisesti ja tehokkaasti.

metsä groupin viesti

| 29


riittäminen myös tulevaisuudessa puunkorjuussa ja kuljetuksissa. ”Tekijöitä korjuuseen, metsänhoitoon ja puunkuljetuk­ seen tarvitaan lisää useita satoja vuosittain, jotta yritykset selviävät eläköitymisistä ja alanvaihdoista ja varsinkin, jos vaikka vain osa vielä suunnitteluasteella olevista metsä­ teollisuusinvestoinneista toteutuu.” Korjuu ympärivuotisemmaksi

Puunkorjuun ympärivuotisuuden lisääminen on ollut paljon esillä viime aikoina. Kun korjuutalvet ovat var­ sinkin eteläisessä Suomessa lyhentyneet, on koneita ja laitteita kehitetty, jotta niillä voi myös harventaa peh­ meämmissäkin maastoissa. Ympärivuotisuus on tärkeää myös kuljettajien alalla pysymisen takia. ”Monia alun perin talvikorjuuseen suunniteltuja työmaita voitaisiin siirtää rohkeasti sulan maan aikana – heinä–marraskuussa – tehtäviksi. Useilla yrittäjillämme on erikoiskalustoa ja uudenlaisia teloja koneissaan, joiden avulla työt onnistuvat tehokkaasti, mutta metsäluonto huomioon ottaen muuallakin kuin kantavilla kivennäis­ mailla.” Suuri osa tarvittavasta lisäpuusta on harvennusta odot­ tavissa metsissä ja etenkin turvemailla, joilla operointia Metsä Groupissa on kehitetty jo vuosia. Yrittäjillämme on siitä paljon osaamista ja uusia toimintatapoja suunnitel­ laan edelleen aktiivisesti. Alarautalahti luottaa kokeneisiin sopimusyrittäjiin, joiden kuljettajat esimerkiksi harvennushakkuissa osaa­ vat varmasti ajourien huolellisen havutuksen. ”He myös rohkenevat keskeyttää korjuun, jos keliolosuhteet sitä edellyttävät.” ”Korjuujäljen on pysyttävä hyvänä kaikkina vuodenai­ koina, siten varmistetaan pääsy seuraavillekin työmaille. Keräämme metsänomistajilta aktiivisesti palautetta kor­ juun laadusta, johon he ovat tulosten mukaan huomatta­ van tyytyväisiä.”

metsäteiden varsilta määräysten mukaisesti hyönteis- ja sienituhojen välttämiseksi metsissä.” Omistajajäsenillä tärkeä rooli

Vasta ensi vuoden kesän jälkeen tapahtuu Alarau­ talahden mukaan selkeä rytminmuutos. Heti alku­ syksystä alkaen puunkorjuu ja kuljetukset pyörivät täysillä. ”Homma varmasti hoituu, kunhan oma organisaati­ omme pitää huolen oikeanlaisesta ja riittävän suuresta hakkuuta odottavasta leimikkovarannosta, jonka poh­ jalta korjuu suunnitellaan. Tässä tarvitsemme omistaja­ jäsenten toimeliasta mukanaoloa.” ”Omistajajäsenten aktiivinen ja tasainen puuntarjonta takaa sen, että pystymme hoitamaan konsernin kaikkien tuotantolaitosten puuhuollon suunnitelmallisesti ja tehok­ kaasti, vaikka puun toimitusmäärät kasvavat merkittä­ västi.”

Logistinen haaste on kova, mutta hoidettavissa.

Ei vielä suurta rytminmuutosta

”Yrittäjien lisäksi myös omat toimihenkilömme ovat valmiina biotuotetehtaan käynnistymiseen. Innostus on jo sen verran suurta, että välillä pitää vähän toppuu­ tella”, Alarautalahti naurahtaa. Vaikka puuta ostetaan tänä vuonna selvästi viimevuo­ tista enemmän, hakkuiden määrä ei vielä kovin paljon nouse. ”Kun biotuotetehdas kolmannella vuosineljännek­ sellä käynnistyy, se ei heti alkuvaiheessa niele huomat­ tavasti enemmän puuta kuin nykyinen sellutehdas tällä hetkellä tekee.” Loppuvuosi sujuu Alarautalahden mukaan vielä ilman suurta rytminmuutosta. Puuvirtojen suunnat alkavat kui­ tenkin pikkuhiljaa muuttua. Kun havukuitupuun käyttö lisääntyy jatkossa merkittävästi, sitä kuljetetaan esimer­ kiksi Pohjois-Pohjanmaalta enemmän Äänekoskelle. Näin ollen Metsä Fibren Kemin sellutehtaalle tarvitaan enem­ män puuta Lapin alueelta. ”Talvisin puut ovat aina riittäneet, ja ne riittävät varmasti myös ensi talven korjuukautena. Puuta ei kui­ tenkaan voi hakata kovin suuria määriä varastoon, sillä touko–heinäkuun taistelemme ötököitä vastaan. Tuolloin pidämme huolen siitä, että havupuuvarastot tyhjennetään 30 |

metsä groupin viesti

Vaikka puuta ostetaan tänä vuonna jo selvästi viimevuotista enemmän, hakkuiden määrä ei vielä kovin paljon nouse.


METSÄT Teksti Krista Kimmo Kuvat Juha Ollila/Vastavalo ja Sami Karppinen

Metsänomistajat innostuivat tekopökkelöistä

Metsä Group on viime lokakuun alusta asti kysynyt aina puukaupan yhteydessä metsänomistajilta, tehdäänkö hakkuun yhteydessä tekopökkelöitä. 70 prosenttia metsänomistajista on vastannut: ”Kyllä tehdään”. Myös muut toimijat ovat innostuneet pökkelöistä.

M

etsä Groupin tekemissä har­ vennus- ja uudistushakkuissa tehdään kaksi tekopökkelöä joka hehtaarille, jos metsän­ omistaja antaa tähän luvan. Tekopökke­ löt ovat metsänomistajan vapaaehtoinen toimi metsäluonnon hyväksi. ”Metsänomistajat ovat ottaneet uuden luonnonhoitotoimen todella hyvin vastaan. 70 prosentissa puukaupoistamme annetaan lupa tehdä tekopökkelöitä. Se on huikea määrä uudelle, vapaaehtoiselle toimintata­ valle”, ympäristöpäällikkö Janne Soimasuo sanoo. Viime kuukausien aikana tehdyt kaupat tuottavat kymmeniä tuhansia tulevia koloja lahopuita suomalaisiin metsiin, kun lei­ mikoita ryhdytään hakkaamaan. Tekopökkelö tehdään katkaisemalla puu 2–4 metrin korkeudelta. Pökkelöiden valinnassa suositaan kuitupuukokoisia lehtipuita, mutta sen voi katkaista havu­ puustakin. Hyödyksi monille lajeille

”Tekopökkelö alkaa hajota muutamassa vuodessa ja hyödyttää lahottajia, hyön­ teisiä ja monia metsälintulajeja. Esimer­ kiksi hömötiaisen on helppo tehdä kolo lahoavaan koivuun”, Soimasuo sanoo.

”Kaksi uutta kolopuuta hehtaarilla on lintujen kannalta merkittävä lisäys, sillä suomalaisessa metsässä elää tuon kokoi­ sella alueella keskimäärin 1–4 pesivää paria.” Metsä Group on aiemminkin tehnyt te­ kopökkelöitä hakkuutyömailla, jos metsän­ omistaja on niin toivonut. Niitä on tehty lähinnä uudistushakkuiden yhteydessä. Uutta on se, että tekopökkelöitä tehdään kaikissa hakkuutavoissa ja lupaa kysytään kaikilta metsänomistajilta puukaupanteon yhteydessä. ”Nuoret ja varttuneet kasvatusmetsät­ ovat talousmetsistämme ne, joissa on vähiten lahopuuta. Kuollut tai lahonnut puu on monelle eliölajille kriittinen raken­ nepiirre, jota ilman laji ei metsässä selviä. Tekopökkelöiden teko on helppo ja kustan­ nustehokas tapa lisätä lahopuun määrää”, Soimasuo sanoo. Maalahopuuta syntyy metsään puiden kaatuessa, mutta pystypökkelöitä syntyy luontaisesti vähemmän. Pystypökkelöitä tarvitaan, koska niissä on eri korkeudella erilaiset kosteusolosuhteet ja siten monen­ laisia olosuhteita eri lajeille. Kaksi tekopökkelöä hehtaarilla on vä­ hän yhdelle metsänomistajalle, ja niiden vaikutus voi tuntua vähäiseltä. Olemme

kuitenkin suurin yksittäinen puunostaja Suomessa ja ostamme puuta koko maassa. Siksi parilla pökkelöllä hehtaarilla on vaikutusta. Metsien monimuotoisuutta ja uhanalaisten lajien elinoloja voidaan tur­ vata tekemällä arkisia asioita isoilla pintaaloilla. Muutkin ovat lähteneet mukaan

Emme ole ainoa toimija, joka on innos­ tunut tekopökkelöistä. Lokakuun lopulla MTK, SLC ja Energiateollisuus kertoivat ryhtyvänsä tuottamaan tekopökkelöillä lisää monimuotoisuutta sähkölinjojen vierimetsissä. Metsähallitus puolestaan ilmoitti tammikuussa, että sen hakkuissa tehdään tänä vuonna satatuhatta teko­ pökkelöä. Kasvava puunkäyttö tuo metsän­ omistajille ja muille suomalaisille lisää hyvinvointia. Samalla haluamme kantaa entistäkin vahvemmin vastuuta kestävästä metsien käytöstä. Janne Soimasuo iloitsee tekopökkelöiden saamasta vastaanotosta. metsä groupin viesti

| 31


JÄSENET Teksti Sirkku Vanhatalo Kuvat Sami Karppinen ja Yara Suomi

Metsä Group on ottanut käyttöön indeksihinnoittelun kasvatus­ lannoituksen myynnissä. Omistajajäsen voi ostaa myöhemmin tehtävän lannoituksen harvennuskaupan yhteydessä ja maksaa sen puukaupan ennakkomaksulla.

I

ndeksihinnoittelun perustana on lannoitteen myyntihetken hinta, jonka osuus on puolet koko lannoituspalve­ lumme hinnasta. Esimerkiksi jos lan­ noitteen hinta on parin vuoden kuluttua tehtävän lannoittamisen aikaan vaik­ kapa 10 prosenttia edullisempi, palve­ lusta aikanaan sovittu hinta laskee viisi prosent­ tia. Vastaavasti jos se on noussut 10 prosenttia, palvelumme on viisi prosenttia myyntihetken hintaa kalliimpaa.

metsätilansa kannattavuutta. Vuonna 2015 myy­ miemme kasvatuslannoitusten määrä kasvoi yli 70 prosenttia, ja viime vuonnakin kasvu oli 50 pro­ senttia”, Jumppanen kertoo. Lannoituspalvelun kehittämisen myötä Metsä Group pystyy yhä kokonaisvaltaisempaan omis­ tajajäsenten palveluun. Kasvatuslannoitus otetaan keskusteluun aina harvennuskaupan yhteydessä, ja jäsen voi tehdä samassa yhteydessä yhden taloudel­ lisesti kannattavimmista puuntuotannon investoin­ neista.

KASVATUSLANNOITUKSEN VOI OSTAA PUUKAUPAN ENNAKOLLA "Omistajajäsenen kannalta on kätevää, että hän voi halutessaan maksaa lannoituksen harvennuk­ sesta tehtävän puukaupan ennakkomaksulla. Hän voi siis sijoittaa osan puukauppatulosta saman tien takaisin metsän kasvuun, eikä hänen tarvitse myö­ hemmin lannoittamisen aikaan miettiä, miten hän sen rahoittaisi. Metsänomistajalle kasvatuslannoi­ tukseen investointi tarkoittaa noin 20 prosentin si­ joitusta harvennuskaupan bruttoarvosta, ja sille saa 10–15 prosentin tuoton”, jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen sanoo. Kasvatuslannoituksella parannetaan puuston kasvua lisäämällä metsään niitä ravinteita, joita maassa on puiden tarpeisiin nähden niukasti. Kas­ vatuslannoitus kannattaa tehdä hyvässä kasvussa oleviin mänty- ja kuusimetsiin. Paras ja tuottavin ajankohta on 1–3 vuotta harvennuksen jälkeen. Lannoitusmäärät voimakkaassa kasvussa

”Laajensimme voimakkaasti lannoituspalvelu­ amme vuonna 2014, jolloin pystyimme tarjoa­ maan sitä kattavasti koko maassa. Sen jälkeen omistajajäsenet ovat innostuneet tästä helposta ja kustannustehokkaasti keinosta kasvattaa 32 |

metsä groupin viesti

Metsä Group tekee kasvatuslannoituksia koko kasvukauden ajan, ja niitä toteuttavat ammattitai­ toiset yhteistyökumppanimme. Lannoite levitään joko maalevityksenä metsätraktorilla harvennushak­ kuussa käytettyjä ajouria hyödyntäen tai vaihtoeh­ toisesti helikopterilla, jos lannoitettava alue on yli kymmenen hehtaarin laajuinen. Maalevityskohteen pitää olla vähintään viiden hehtaarin kokoinen. Edulliset hinnat ensi kesän kohteisiin

Jumppanen sanoo, että myös jo aiemmin har­ vennetuista kohteista löytyy toki kuviota, joista viisi hehtaaria saadaan täyteen. ”Juuri nyt meillä on tarjolla edullisesti lannoitteita ensi kesän työ­ maille kiinteällä hinnalla. Kiinteä hinta säilyy hinnoitteluvalikoimassamme samalle vuodelle ja loppuvuodesta seuraavalle keväälle myytävissä kasvatuslannoituksissa metsissä, joissa harvennus­ hakkuut on tehty aiemmin.” ”Ostimme viime vuoden lopulla erän lannoit­ teita terminaaleihin, kun niiden hinnat olivat todella alhaiset. Nyt voimmekin tarjota omista­ jajäsenille lannoitteet poikkeuksellisen edullisesti lannoituksiin, jotka toteutetaan tämän vuoden


kasvukauden aikana. Edullista erää myydään niin pitkään kuin sitä riittää. Lannoituspalvelusta on syytä sopia oman metsäasiantuntijan kanssa mahdollisimman pian, jotta pääsee osalliseksi ostamastamme lannoite-erästä.” Jumppanen kertoo, että monet suurmetsänomistaja-asiakkaistamme ovat jo ottaneet vaarin tilaisuudesta ja tuplanneet lannoitusmäärät met­ sätaloutensa kannattavuuden kasvat­ tamiseksi. Ympäristö otetaan huomioon

Metsäasiantuntijamme arvioi met­ sän lannoitustarpeen ja parhaan lannoitevaihtoehdon paikanpäällä. Jo suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon myös mahdolliset ympä­ ristövaikutukset, jottei lannoitteita päädy vesistöön. ”Töiden jälkeen metsänomistaja saa lannoituksesta tarkan raportin. Maalevityksestä saa lisäksi kuvio­ kartan, jossa näkyy metsätraktorin gps-jälki siitä, miten se on lannoitetta työmaalla levittänyt”, Jumppanen mainitsee.

Metsänomistaja saa lannoituksesta tarkan raportin. Maalevityksestä hän saa lisäksi kuviokartan, jossa näkyy metsä­ traktorin gps-jälki siitä, miten se on lannoitetta työmaalla levittänyt.

Kasvatuslannoituksen hyödyt • Kuitupuustossa lannoitus nopeuttaa runkojen

järeytymistä tukkipuuksi ja parantaa näin arvokasvua.

• Tukkipuustossa kasvunlisäys on lähes kokonaan tukkipuuta, ja lisäys on nopeasti realisoitavissa päätehakkuussa.

• Lannoitusvaikutus kestää 7–8 vuotta, jonka

Paras aika kasvatuslannoitukselle on 1–3 vuotta harvennuksen jälkeen. Kannattavimpia lannoituskohteita ovat hyvin hoidetut kasvatusmetsät ja päätehakkuuta lähestyvät kangasmetsät.

aikana puuston kasvu lisääntyy 2–3 kuutiometriä hehtaarilla joka vuosi.

• Lannoitushankkeen kokonaispinta-alan pitää

maalevityksessä olla vähintään viisi hehtaaria ja helikopterilevityksessä kymmenen hehtaaria.

• Lannoituskustannukset saa tyypillisesti noin kak-

sin–kolminkertaisina takaisin päätehakkuutuloina.

• Lannoituskustannus on vähennyskelpoinen metsä­verotuksessa.

metsä groupin viesti

| 33


PUUSTO TYKKÄÄ KUN VESI LIIKKUU Kunnostusojitus on suometsässä tarpeen, jos vanhat ojat ovat tukossa, pohjaveden pinta korkealla ja puuston kasvu selvästi taantunut.

T

urvemaille kaivetut metsäojat pysyvät toimivina yleensä 20–30 vuotta, minkä jälkeen niiden kunnostustarve on syytä sel­ vittää. Tämä aikajänne on ylitetty laajoilla 1960–1980-luvuilla ojitetuilla alueilla. ”Kalenterista kunnostusojitustarvetta ei kuitenkaan näe, vaan asia on ratkaistava aina maastokäynnin perusteella tapauskohtaisesti”, Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala sanoo. Kun oji­ tusalueen puuston kasvu taantuu ennenaikaisesti, kannattaa katse suunnata ensimmäisenä ojiin. ”Kunnostusojitus on tarpeen, jos vesi seisoo ojissa ja ve­ denpinta on selvästi noussut. Rahkasammaleisuus on selkeä merkki siitä, että vettä on liikaa”, Oijala kuvailee. Jotta puusto säilyttää kasvukykynsä ja elinvoimaisuu­ tensa, pitää pohjaveden pinnankorkeuden olla vähintään 30–50 senttiä puiden juurenniskojen alapuolella. ”Riittävän ravinteikkaalla suolla, jossa pohjavedenpin­ nan korkeus on kasvua rajoittava tekijä, kunnostusojitus on erittäin kannattava investointi. Tuotto on 5–10 prosentin luokkaa.”

Lietekuoppa on ojaan tehty syvennys, joka ei estä veden virtaamista mutta pidättää ojan pohjalla kulkevan karkean kiintoaineksen. Lietekuoppia tehdään koko ojaverkostoon säännöllisin välein.


METSÄT Teksti Sami Karppinen Kuvat Sami Karppinen ja Krista Kimmo

Ojalinjat auki harvennuksen yhteydessä

Vesistövaikutukset minimoidaan

Kunnostusojituksessa kaikki alueen kunnostuksen tar­ peessa olevat ojat perataan riittävän syviksi ja oikeaan muotoonsa kaivinkoneella. ”Toimivia ojia ei ole tarpeen aukaista eikä uusia ojia kai­ veta. Vanhaa verkostoa täydentäviä ojia voidaan tehdä, mi­ käli vanhojen ojien väli on yli 50 metriä tai ojat on kaivettu alkuperäisessä ojituksessa virheellisesti.” Oijalan mukaan kunnostusojitus kannattaa toteuttaa osana laajempaa kokonaisuutta, jossa laitetaan suometsän kaikki hoitotarpeet kuntoon. ”Ennen kaivamista puusto ojien reunoilta on poistettava. Ojitushanke kannattaa senkin vuoksi ajoittaa harvennushak­ kuun yhteyteen. Harvennuksen yhteydessä hakkuukone avaa kätevästi myös ojalinjat.” Metsänomistajan kannattaa­ kin ojitusalueen harvennushak­ kuuta suunnitellessa selvittää, ovatko ojat kunnostuksen tarpeessa. Myös tuhkalannoitus Teppo Oijala, kannattaa ajoittaa harvennuk­ metsänhoitopäällikkö sen yhteyteen. ”Metsä Groupin paikalliset metsäasiantuntijat osaavat neuvoa ojitusasioissa, ja kaut­ tamme saa kattavat palvelut suometsän hoitoon. Käytän­ nön kaivuutöistä vastaavat ammattitaitoiset sopimusyrittä­ jämme”, Oijala sanoo. Kunnostusojituksen kustannukset vaihtelevat huomat­ tavasti kohteen ja sen laajuuden mukaan.”Yleensä kustan­ nukset metsänomistajalle ovat noin euron luokkaa kunnos­ tettua ojametriä kohden.” ”Suometsän hoitohankkeeseen on mahdollista hakea valtion kemera-tukea. Yli viiden hehtaarin hankkeessa tuki on 60 prosenttia ja pienemmissä hankkeissa 30 prosenttia toteutuneista kokonaiskustannuksista.”

Kunnostusojituksen suunnittelu aloitetaan aina vesien­ suojelusta ja vesien johtamisesta. ”Hankkeesta tehdään kunnostusojitussuunnitelma, joka sisältää vesiensuojelusuunnitelman. Mikäli kyseessä on yli viiden hehtaarin alue, tehdään siitä ilmoitus myös ELY-keskukseen. Metsäasiantuntijamme tekevät tarvittavat suunnitelmat ja ilmoitukset metsänomistajan puolesta,” Oijala selventää. Vesiensuojelun tavoitteena on minimoida perattavien ojien syöpyminen. ”Ojavesien mukana kulkeutuu aina jossain määrin ravinteita, kiintoainesta ja humusta. Kun­ nostusojituksen huolellisella suunnittelulla ja töiden toteut­ tamisella oikeassa järjestyksessä voidaan vesistövaikutukset minimoida.” Vesistöjen kiintoainekuormitusta voidaan vähentää tehokkaasti muun muassa pohjapadoilla, kaivukatkoilla, lietekuopilla ja laskeutusaltailla. ”Pintavalutuskenttä on tehokas menetelmä kiintoainek­ sen pidättämiseen. Se sopii käytettäväksi etenkin vesistöjen ja pienvesien rannoille. Ojia ei koskaan perata vesistöihin saakka.”

Tarve harkittava tapauskohtaisesti

Kunnostusojitukseen ei ole aina syytä ryhtyä suin päin, kun ojat vaikuttavat tukkoiselta. Oijala painottaa, että kunnostusojituksen kannattavuuteen ja ajoitukseen vai­ kuttavat monet seikat. ”Esimerkiksi silloin, jos kyseessä on puustoinen suo­ metsä, johon jää harvennuksen jälkeenkin kasvamaan puuta yli 120 kuutiota hehtaarille, riittää puuston haihdu­ tus yleensä pitämään vesitalouden kunnossa.” Toisessa ääripäässä ovat karut suot, joiden puusto ei oji­ tuksesta huolimatta ole aikoinaan lähtenyt kasvuun. ”Jos puuston kasvun arvioidaan hoitotoimenpiteiden jälkeenkin jäävän alle 1,5 kuutioon hehtaarilla vuodessa tai puusto on laadultaan niin heikkoa, ettei siitä kehity tukkipuuta, ei kunnostusojitus yleensä ole kannattava investointi.” Silloin, kun metsä on varttunut jo tukkipuun mittoihin ja seuraava hakkuu on uudistushakkuu, kannattaa kunnos­ tusojitus ajoittaa metsänuudistamisen yhteyteen. ”Tällöin kunnostusojitus voidaan toteuttaa kustan­ nustehokkaasti maanmuokkauksen yhteydessä”, Oijala perustelee.

Vasemmalla: Tämä umpeenkasvanut oja on kunnostuksen tarpeessa. Oikealla: Kaivukatkon voi tehdä jättämällä vanha oja perkaamatta – näkyy kuvassa ruohoisena ojan osana.

Puusto poistetaan kunnostusojituksen yhteydessä ojalinjan reunoilta. metsä groupin viesti

| 35


METSÄT Teksti Meeri Ylä-Tuuhonen Kuvat Harri Nurminen

”Aivotyötä joutuu aluksi tekemään hieman tavallista enemmän, mutta käsityötä ja kustannuksia on vähemmän”, Mikko Alhainen summaa riistametsänhoidon hyötyjä.

Mikko Alhainen suosii peitteisiä metsiä, koska ne tarjoavat riistalle suojaa. ”Tästä lähti tammikuussa vähän toistasataa mottia hehtaarilta, ja jäi vielä täysi metsä.”

”Riistametsä on helppo toteuttaa”, metsäasiantuntija Tomi Lankinen sanoo. ”Jos jätetään yksittäiset kuusitiheiköt raivaamatta, säästyy kustannuksia ja samalla luonnon monimuotoisuus lisääntyy.”

RIISTAN PARHAAKSI Suomen riistakeskuksessa työskentelevä Mikko Alhainen hoitaa metsiään kuten opettaa.

O

hut pakkaslumiker­ ros peittää tuoreet monitoimikoneen jäljet Mikko Alhaisen met­ sässä Hämeenlinnan Pirttikoskella. ”Perinteisen näke­ myksen mukaan tässä olisi alaharvennuksella tavoiteltu tasaikäistä, järeää kuusikkoa. Siihen olisi reilun kymmenen vuoden kuluttua tehty avohakkuu, mätästys ja istutus.” Alhaisen ratkaisu oli kuitenkin toisenlai­ nen, sillä häntä kiinnostaa metsänhoidossa ta­ loudellisen tuloksen ohella riistan hyvinvointi. Niinpä aivan kotitalon kulmalla sijaitsevaan metsään tehtiin tammikuussa yläharvennus. ”Tien reunassa oli synkkä umpikuusikko. Seassa oli paikoin mäntyä ja lehtipuuta. Har­ vennuksessa poistettiin pääsääntöisesti vain kuusta. Lähes kaikki muut puut saivat jäädä.” Sekametsä on Alhaisen mukaan 36 |

metsä groupin viesti

ensiarvoisen tärkeää riistan kannalta, sillä umpitaajan kuusen alla ei kasva kuin sammal. ”Nyt valo pääsee metsän pohjalle. Varvut, ja etenkin mustikka, elpyvät. Mustikka on metsän avain­ kasvi ja metsäkanalintujen superruokaa kaikissa vaiheissa.” Männyn ja lehtipuiden lisäksi met­ sään jäi sinne tänne myös pienten kuus­ ten rykelmiä riistatiheiköiksi rusakoita ja pyynpoikasia varten. ”Monen vanhemman isännän mie­ lestä tämä on huonosti raivattu. Minun näkemykseni mukaan tässä on säästetty rahaa ja resursseja ja tarjottu suojaa riistalle.” Suojaa ja sapuskaa riistalle

Harvennuksen jälkiä Alhaisen kanssa tutkailee metsäasiantuntija Tomi Lankinen Metsä Groupista. Hän on

hoitanut Alhaisen metsäomaisuutta run­ saat kaksi vuotta. ”Yläharvennus tuo 10–15 vuotta lisää kiertoaikaa. Tähän tehdään mahdollisesti vielä uusi harvennus, ja jos hyvin käy, metsä lähtee luontaisesti uudistumaan”, Lankinen sanoo. Metsän luontainen uudistaminen on Al­ haisen mieleen monestakin syystä. ”Näen metsässä myös muita arvoja kuin pelkät puukuutiot. Minulle on tärkeää, että metsä näyttää metsältä ja että siellä pystyy met­ sästämään ja marjastamaan.” Alhaisen mukaan riistaystävällinen metsänhoito vaatii suunnittelua, näkemystä ja pelisilmää. Perustoimet ovat kuitenkin yksinkertaiset. Riista tarvitsee metsässä ruokaa ja suojaa. ”Neljä, viisi riistatiheikköä hehtaarille on hyvä nyrkkisääntö kaikessa metsänhoi­ dossa. Jos metsästä löytyy raitaa, pihlajaa


tai leppää, ne säästän, koska ne tarjoavat riistalle sapuskaa. ” Alhainen on Metsä Groupin metsä­ omaisuuden hoitosopimusasiakas. Hän ta­ paa oman metsäasiantuntijansa pari kertaa vuodessa ja vaihtaa hänen kanssaan lisäksi sähköpostia. Tilan metsänhoito onkin isännän ja metsäasiantuntijan yhteispeliä. Lopputu­ loksesta hyötyy sekä riista että metsänomis­ taja. ”Otan Mikon erityistoiveet aina huo­ mioon, jos se vain on mahdollista. Yritän myös maksimoida hänen taloudellisen hyö­ tynsä”, Lankinen sanoo. ”Tomi pitää jalkani maassa, jos riistan­ hoidolliset ajatukseni menevät liian vai­ keiksi toteuttaa isolla koneella tai toimen­ pide ei ole taloudellisesti järkevä”, Alhainen toteaa. Riistatiheikköjä luontaisiin kohtiin

Miehet kävelevät juuri harvennetusta kuusikosta peltoaukealle. Siellä Alhaisella on riistaruokintapaikka peuroille. Kaura on tehnyt kauppansa, samoin porkkanat.

Aukeilla riistaeläimet ovat helppoja saa­ liita pedoille. Siitä syystä Alhainen ei suosi avohakkuita, mistä erityisesti metsäkana­ linnut kiittävät. Alhaisen näkemyksen mukaan se on myös metsänomistajan etu, koska jatku­ vassa kasvatuksessa monta työvaihetta jää pois tai siirtyy myöhempään ajankohtaan. ”Joskus avohakkuu voi kuitenkin olla riistan kannalta hyvä toimenpide. Siten voi uudistaa vaikkapa huolellisesti alaharven­ netun kuusikon tilalle sekametsän, jossa aluskasvillisuuskin viihtyy.” Jatkuvan kasvatuksen ohella Alhainen säästää työtä ja kustannuksia jättämällä riistatiheikköjä sellaisiin kohtiin, joihin ne luontaisesti sopivat. ”Miksi mennä tylsyttämään raivaussahan terää kivikkoon, kun sen voi jättää riistatihei­ köksi? Raivauksesta ei ole siinä korjuun kan­ nalta mitään hyötyä”, Lankinen valaisee. Sertifiointi kaupan päälle

Hoitaessaan metsiään riistaystävälli­ sesti Alhainen tulee samalla täyttä­ neeksi FSC®-sertifikaatin kriteerit, jotka

painottavat metsien biologista monimuo­ toisuutta. Alhainen on mukana Metsä Groupin FSC-ryhmäsertifikaatissa. FSC-sertifikaatti edellyttää, että pintaalasta viisi prosenttia jätetään kokonaan metsänkäsittelyn ulkopuolelle ja toista mokomaa ei puolestaan päätehakata vaan käsitellään erikoishakkuin. ”Useimmiten alat löytyvät tiloilta todella helposti. Mikon metsät ovat tyyp­ piesimerkki siitä, miten metsiä FSC-serti­ fikaatin mukaan toivotaan hoidettavan”, Lankinen sanoo. ”FSC-sertifioidulle puulle on kova kysyntä maailmalla ja sertifikaatin piiriin toivotaankin lisää tiloja.” Lankisen mukaan luontoarvot kiinnos­ tavat nyt etenkin nuoria sekä kaupunki­ laismetsänomistajia, joille metsästä tuleva raha ei ole pääasiallinen tulonlähde. ”Metsä Groupissa luontoarvojen huomioon otta­ minen on toki arkipäivää kaikessa metsässä tehtävässä työssä.” Tilalle eurooppalainen tunnus

Riistametsän laidalla lumessa näky­ vät valkohäntäpeuran ja rusakon metsä groupin viesti

| 37

FSC–C014476

Vielä 15 vuotta sitten tien molemmin puolin kasvoi tiheä kuusikko. Kuvan vasemmanpuoleista metsää on hoidettu riista huomioon ottaen.


METSÄT jäljet. Alhaisen märälle pellolleen teke­ mällä kosteikolla pesi kesällä muun muassa kaksi haapanapoikuetta. ”Jos tällainen Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija ei itse omilla maillaan tee työtä riistan hyväksi, niin kukas sitten”, Alhainen kysyy. Syksyllä hän sai Wildlife Estates -tun­ nuksen, jota Eurooppalainen maanomista­ jien liitto ELO jakaa luonnon monimuotoi­ suutta edistäville tiloille. Suomessa tunnus on myönnetty Al­ haisen lisäksi yhdeksälle muulle tilalle. Ne kaikki ovat kuitenkin olleet Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen isoja mallitiloja tai riistakartanoita. ”Minulla on 20 hehtaaria peltoa ja 50 hehtaaria metsää, ja minäkin pystyn tähän. Taisin tuoda riman varsin alhaiselle ta­ solle”, Alhainen nauraa. Työtä on kuulemma edelleen paljon tehtävänä, mutta peruspalikat ovat kohdal­ laan. Siitä kertoo jo sekin, että Alhaisella on tilallaan neljä pyyreviiriä ja metsonkin hän tapaa siellä usein. Lisää vinkkejä riistametsänhoitoon osoitteessa www.riistametsa.fi.

Neljä, viisi riistatiheikköä hehtaarille on hyvä nyrkkisääntö.

Mustikka on metsän avainkasvi ja metsäkanalintujen superruokaa kaikissa vaiheissa.

38 |

metsä groupin viesti

Metsä Groupin karttajärjestelmässä on jo

235 000 KILOM Tarkka tieto sähkölinjojen sijainnista parantaa työturvallisuutta metsässä oleellisesti, kun riski sähkölinjaan osumisesta pienenee. Metsä Groupin ja sähköyhtiöiden välinen yhteistyö nopeuttaa myös sähkölinjojen raivaustyötä myrskyn jälkeen. Teksti Krista Kimmo Kuva Sami Karppinen

M

etsissä ja teiden varsilla kulkee paljon pienjän­ nitelinjoja, jotka eivät pääsääntöisesti näy peruskartoissa. Kanssamme yhteis­ työsopimuksen tehneet sähköyhtiöt ovat toimittaneet meille tietojärjes­ telmiin kartat sähkölinjoistaan, ja ne välittyvät sopimusyrittäjiemme käyttöön Suomessa. Sähkölinjat näkyvät hakkuukoneiden, kuor­ matraktoreiden, puutavara-autojen ja maanmuokkauskoneiden kartta­ järjestelmässä. ”235 000 kilometriä on matkana sama kuin kaksi sataa kertaa Suomi päästä päähän. Tässä on kyse merkit­ tävästä työturvallisuutta parantavasta yhteistyöstä. Metsissä toimitaan kaikkina vuoden ja vuorokauden aikoina, säässä kuin säässä, joten tarkka tieto sähkölinjojen sijainnista parantaa työturvallisuutta oleelli­ sesti”, tuotantopäällikkö Pasi Arkko Metsä Groupilta sanoo. Metsä Groupin korjuutöissä liik­ kuu päivittäin yhteensä noin tuhat hakkuukonetta ja kuormatraktoria. Jos tietoa sähkölinjan sijainnista ei ole, metsäkone tai kaadettava puu voi osua sähkölinjaan. Tällöin seurauksena on vähintään sähkökatkos, pahimmil­ laan sähköisku kuljettajalle. Ennen sähköistä paikkatietoa puuta ostaneet metsäasiantuntijat merkitsivät tiedossa olevat sähkölinjat karttoihin käsin. Musta kierrekaapeli ei näy pimeässä

”Tällainen yhteistyö on erittäin hyvä asia. Esimerkiksi mustaa

kierrekaapelia ei pimeässä metsässä erota. Kun linjat näkyvät kartalla, turvaetäisyyden säilyttäminen on helppoa. Ilman sitä sähkölinjan huo­ maa pimeässä vain sattumalta met­ säkoneen valojen heijastuksesta tai linjan heilahtaessa oksissa”, johtaja Hannu Liikanen Karttulan Metsätyö Oy:stä kertoo. Savon Voiman Verkko Oy:n suunnittelupäällikkö Jussi Antikainen on samaa mieltä: ”Tämän kaltainen yhteistyö on tärkeää ensisijaisesti met­ sissä työtään tekevien ihmisten työ­ turvallisuuden kannalta.” ”Toisaalta yhteistyö pienentää myös metsätöistä sähköverkoille – sekä il­ massa että maassa – aiheutuvaa riskiä ja tätä kautta parantaa sähkön toimi­ tusvarmuutta meidän asiakkaillemme. Lisäksi verkkotietojen hyödyntäminen mahdollistaa esimerkiksi tehokkaan yhteistyön suurhäiriötilanteiden linja­ raivauksissa”, Antikainen jatkaa. Hakkuukone ei väsy hangessa

Sähkölinjan päälle painuneen puun korjaaminen on ammattitaitoa vaa­ tivaa työtä. Metsä Groupin ja säh­ köyhtiöiden yhteistyöhön kuuluu myös se, että myrsky- tai lumituhon sattuessa avustamme tarvittaessa linjojen raivauksessa. Hakkuukone on tehokas ja turvallinen: se ei väsy hangessa, ja se pystyy työskentele­ mään myös pimeässä. Hakkuukoneella linjoja raivatessa puut katkotaan normaalisti puuta­ varalajeiksi, ja hukkapuun määrä on pieni. Hakkuukoneen jäljiltä puut ovat linjan sivussa ja linja on vapaa liikkumiseen.


METRIÄ SÄHKÖLINJOJA

”Meillä on paikallistuntemusta met­ sistä ja tiestöstä, yrittäjät ja kuljettajat tuntevat maastot ja pääsevät nopeasti paikalle”, Arkko sanoo. ”Sähköyhtiön omat työntekijät voivat moottorisaha­ työn sijaan keskittyä sähkölinjojen kor­ jaamiseen. Yhteistyöllä saadaan parempi varmuus sähkön toimituksiin.” Tiedot kattavat 75 % toimintaalueesta

Sähköverkkoihin liittyvä tieto on hyvin luottamuksellista. Karttajär­ jestelmässä näkyy siksi ainoastaan kyseisen koneen työmaiden lähistöllä näkyvät sähkölinjat. Valmiiksi saatu­ jen työmaiden sähkölinjatiedot pois­ tuvat näkyvistä automaattisesti, kun koneelle tulee uusia työmääräyksiä. Metsä Groupilla on Savon Voiman lisäksi vastaava yhteistyösopimus Ele­ nian, Pohjois-Karjalan Sähkön, JärviSuomen Energian, Carunan ja Kymen­ laakson sähkön kanssa. Metsä Groupin ja sähköyhtiöiden yhteistyö on laajuudessaan Suomessa ainutlaatuista. Arkko arvioi, että säh­ kölinjatiedot kattavat noin 75 prosenttia toiminta-alueestamme Suomessa. ”Ha­ luamme laajentaa toimintamallia myös muiden sähköyhtiöiden alueille.”


SUOMETSÄ SIELLÄ, TURVEMAA TÄÄLLÄ Noin neljännes puuvarannostamme kasvaa suo­ metsissä eli turvemailla. Tämän varannon ekologisesti kestävässä hyödyntämisessä avainasemassa on vesiensuojelu unohtamatta harvinaistuneita suotyyppejä ja vaihettumisvyöhykkeitä.


TALOUSMETSÄN LUONNONHOITO Teksti Armi Purhonen Kuvat Sami Karppinen ja Risto Puranen

E

lämme maailman sois­ tuneimmassa maassa – Suomen maapintaalasta lähes kolmannes on soiden ja turvemai­ den peitossa. Maailman soistuneisimman maan titteli viittaa kuitenkin vain pinta-alaan: Suomen turvevaroja tutkineen Geologian tutkimuslaitoksen mukaan soidemme keskisyvyys on vain 1,41 metriä ja par­ haimpien, turvetuotantoon kelpoisiksi arvioitujen syvyys arviolta 2,5 metriä. Maailmanlaajuisesti ajatellen Suomen suot ovat aika matalia, sillä KaakkoisAasian trooppiset suot yltävät keskimäärin viiden metrin syvyyteen ja ennätyssyvyy­ det ovat yli 20 metrin luokkaa. Trooppiset suot ovat toki muutenkin kovin erilaisia kuin havumetsävyöhykkeen suot aina syntyhistoriastaan lähtien, mutta yhteisenä nimittäjänä on niiden muodostama elope­ räinen, epätäydellisesti maatunut maa-aines eli turve.

täydentämässä noin 100 000 hehtaarilla kansallisen suostrategian mukaisesti. Soita ojitettiin runsaasti 1960–1980-lu­ vuilla, mutta nykyisin uudisojituksia ei enää tehdä. Tänä päivänä lähinnä kun­ nostetaan ja täydennysojitetaan vanhoja ojitusalueita, joilla saadaan todellista hyötyä puuston kasvulle. Osalla vanhoista alueista ei ojitus tuonut toivottua hyötyä, ja toisaalta osalla alueista kasvava puusto pys­ tyy jo haihduttamaan ylimääräisen veden. Näissä tapauksissa kunnostusojitukselle ei ole tarvetta. Periaatteena turvemaiden suhteen on se, että kun sinne mennään, tehdään kaikki kerralla. Jos kunnostusojitusta tarvitaan, ajoitetaan se samaan aikaan harvennuksen kanssa jo vesistövaikutustenkin pienentä­ miseksi. Veden virtauksen hidastamiseen ja suodattamiseen perustuvat vesiensuo­ jelumenetelmät, kuten kaivukatkot, liete­ kuopat ja pintavalutus ovat jokapäiväisessä käytössä vähentämässä humuksen ja ravin­ teiden pääsyä vesistöihin.

Lajirikkaat vaihettumisvyöhykkeet

Metsäteollisuus panostaa kehitykseen

Vaikka turvemaat sinänsä vaikuttavat monimuotoisuuden kannalta köyhiltä elinympäristöiltä, metsänkäyttäjät ovat tarkkoina etenkin niiden rajoilla. Ensin­ näkin vaihtumisvyöhykkeet kahden elinympäristön, kuten metsän ja avosuon välillä, sisältävät molempien elinympä­ ristöjen piirteitä ja ovat täten lajistoltaan rikkaita. Joillekin lajeille, kuten kuukkeleille, suon ja metsän vaihettumisvyöhykkeet ovat suotuisin elinympäristö, jossa ne pystyvät hyödyntämään helposti sekä kangasmetsän että avosuon tarjoamaa ravintoa. Myös metsäkanalintujen poikueet viihtyvät vai­ hettumisvyöhykkeen kosteissa olosuhteissa. Lisäksi turve- ja kivennäismaan yhtymä­kohdat ovat usein pohjaveden purkautumispaikkoja, mikä voi ilmetä läh­ teinä, tihkupintoina tai lähdevaikutteisina puroina. Niin pohjaveden purkautumispai­ kat kuin turvemaiden reunoilla mahdolli­ sesti esiintyvät korpilaikutkin luetaan ar­ vokkaisiin elinympäristöihin, jotka otetaan huomioon metsätalouden toimenpiteissä. Vesiensuojelu oleellista

Metsätalouskäytössä on Suomessa 6,3 miljoonaa hehtaaria suometsää, josta val­ taosa on ojitettua. Soiden kokonaisalasta (9,08 miljoonaa hehtaaria) on suojeltu 1,2 miljoonaa hehtaaria eli noin 13 prosent­ tia. Soidensuojeluohjelmaa ollaan lisäksi

Suometsät ovat merkittävässä roolissa puunhankinnassa, koska Suomen puu­ varoista noin neljännes on turvemailla.

Siksi Metsä Group kehittää jatkuvasti yhdessä konevalmistajien kanssa uusia ratkaisuja, joilla pyritään vähentämään turvemaiden puunkorjuun vaikutuksia. Kehitystyö on arvokasta niin maaston, puuston kuin vesistövaikutustenkin näkökulmasta. Ratkaisuja voidaan hyödyntää laajem­ minkin puunkorjuussa, sillä korjuuolosuh­ teiden haastavuus maaperän pehmeyden vuoksi runsaiden sateiden tai roudan puut­ teen vuoksi on enemmän sääntö kuin poik­ keus. Pehmeille maille suunnitellut koneet ja telat ovatkin käytössä myös muualla kuin turvemailla. Metsäteollisuus ry:n vuonna 2016 käynnistyneen metsäympäristöohjelman kautta Metsä Group on mukana rahoit­ tamassa Luonnonvarakeskuksen tutki­ mushanketta, jossa selvitetään suometsien käsittelyn vaihtoehtoja ja testataan erilaisia metsänkäsittelymenetelmiä korpi- ja räme­ koealoilla. Tavoitteena on saada tietoa muun muassa siitä, millaisin edellytyksin erilaisissa suometsissä voidaan siirtyä ympäristön, metsänhoidon kustannusten ja korjuun kannalta järkevästi eriraken­ teiseen metsänkasvatukseen, ja voidaanko siten välttää tai lykätä suometsien kunnos­ tusojituksia. Suon ja metsän vaihettumisvyöhykkeet ovat kuukkelille mieluisa ympäristö, jossa sille on tarjolla ravintoa sekä kangasmetsästä että avosuolta.

Sertifioiduista metsistä SUOMEN PEFC-metsäsertifioinnin vaatimuksiin kuuluu, että suoluonnon monimuotoisuutta ylläpidetään. Uudisojituksia ei tehdä ja kunnostusojituksiakin vain, jos niistä on hyötyä puuston kasvulle eivätkä ne vaaranna harvinaistuneita suotyyppejä tai mahdollisuutta niiden palaamiseksi luonnontilaan. Luonnontilaisten avosoiden ja ennallistumaan jätettävien turvemaiden reunaan jätetään 5–10 metrin vyöhyke, jolla ei muokata maanpintaa, nosteta kantoja ja jolle jätetään kasvamaan pensaskerroksen lisäksi pienikokoista puustoa. metsä groupin viesti

| 41


METSÄT Teksti Timo Sormunen Kuva Seppo Samuli

Biotalous luo aivan uusia urapolkuja

Metsäalan tulevaisuus on moniosaajissa Nopeasti laajeneva biotalous tarjoaa metsäalalla tulevaisuuden osaajille aivan uusia urapolkuja ja työmahdollisuuksia. Tätä viestiä lähtee rummuttamaan viime vuonna perustettu Metsäkoulutus ry, joka päivittää ja kehittää alan koulutusta tulevia tarpeita vastaavaksi.

M

etsäteolli­ suus leimattiin rajuimpina raken­ nemuutosvuosina auringonlaskun alaksi. Lausahdus on tullut matkan varrella tutuksi myös Metsäkoulutus ry:n toiminnanjohtaja Ville Mannerille. Hänen harmikseen se kummittelee useiden ihmisten mielikuvissa edelleen, vaikka toimialan tulevaisuus näyttää paljon kirkkaammalta kuin vuosikymmeniin. Käynnissä ja vireillä on merkittäviä biotalousinvestointeja. Niiden myötä alalle tarvitaan lähivuosina kosolti uutta osaamista ja käsipareja. Monelta on jäänyt huomaamatta sekin, että metsäteollisuus on kirinyt vientiluvuissa takaisin ykköseksi. Sa­ malla se on vahvistanut asemaansa 42 |

metsä groupin viesti

yhtenä kansantalouden tärkeimmistä tukijaloista. Valoisalla viestillä eteenpäin

Heikko arvostus näkyi selvästi myös taannoisessa nuorisotutkimuksessa, jossa metsäala jäi kiinnostavuudessa häntäpäähän. Sijoitus oli kaukana kul­ taisista vuosista 1990-luvulla. Kolhiintunut imago on näkynyt myös opiskelijahauissa, joissa ei ole vielä näkynyt selkeää käännettä parempaan. Nuoret tuntevat heikosti metsäalan työ­ tehtäviä ja opiskelumahdollisuuksia. Lisäksi varsinkin nuorisoasteen am­ matilliseen koulutukseen on päätynyt opiskelijoita, joiden motivaatio saattaa kertoa väärästä valinnasta. ”Käytännössä yksi opiskelijasukupolvi on menetetty. Jotta oppilaitoksiin saa­ daan metsäalasta aidosti kiinnostuneita

nuoria, pitää myös opinto-ohjaajilla olla parempaa tietoa koulutuksesta ja tulevai­ suudennäkymistä”, Manner toteaa. Esimerkiksi onnistuneesta imagonko­ hotuksesta Manner nostaa LVI-alan, joka muutama vuosi sitten alkoi rummuttaa kasvavaa kiinteistöjen korjaustarvetta ja uhkaavaa osaajapulaa. Kampanja osui maaliinsa, ja ala nousi nopeasti arvostuskuopasta. Tarjolla oli töitä pitkälle tulevaisuuteen, monia urapolkuja ja kohtuullinen palkkataso. ”Metsäalalla on aivan samaa potenti­ aalia. Luontoon liittyy paljon positiivisia arvoja ja vesurin varresta voi opiskella vaikka tutkijatohtoriksi asti”, Manner tiivistää. ”Ja töitä on tarjolla.” Motokuskeista moniosaajia

Koulutuksen ohella ryhtiliikettä, asen­ nemuutosta, yhteistyötä ja uusien


Kohderyhmä on erityisesti nuoriso • Metsäkoulutus ry on metsäalan koulutuksenjärjestäjien, opiskelijoiden, työntekijä- ja työnantajajärjestöjen, metsäteollisuuden ja metsätalouden yritysten, metsänomistajien ja muiden metsäalan sidosryhmien vuonna 2016 perustama yhdistys.

• Yhdistyksen tehtävä on parantaa metsäalan

koulutuksen asemaa, arvostusta, vaikuttavuutta ja laatua. Koulutus halutaan saada vastaamaan entistä paremmin työelämän vaatimuksia.

• Taustalla on huoli alan tulevista osaajista biotalouden kasvaessa ja ammatillisen koulutuksen uudistuessa.

• Yhdistys toimii verkostoissa, kokoaa hankkeita

ja markkinoi metsäalaa tulevaisuuden tekijöille – nuorille.

• Lue lisää:

www.metsakoulutus.fi

toimintamallien omaksumista tarvitaan myös toimialan sisällä. Isot biotalous­ hankkeet kasvattavat kuitupuun kysyn­ nän aivan uusiin lukemiin. Tämä tuo uutta painoarvoa istutuksille, tai­ mikonhoitotöille ja ensiharvennuk­ sille. ”Työn nykyistä kausiluontoisuutta on pyrittävä vä­ hentämään, sillä metsissä riittää töitä ja korjattavaa myös roudattomina kuukausina. Tule­ vaisuus on metsäalan moniosaajissa, jotka hallitsevat metsäkoneen ohella monet muutkin metsässä tehtävät työt”, Kone­ yrittäjien liitossa metsäalan asiantuntijana

aiemmin työskennellyt Manner toteaa. Puunhankinnan ja puuntuotannon tut­ kimus- ja kehitystyöhön erikoistuneen Met­ säteho Oy:n toimitusjohtaja Heikki Pajuoja on samoilla linjoilla Mannerin kanssa. Myös hänen mie­ lestään metsäalan yrittäjille ja heidän työntekijöilleen on löydyttävä jatkossa töitä ympäri vuo­ den. ”Käytännössä se tarkoittaa, että koneenkuljettaja voisi hiljaisempina kuukausina ryhtyä esimerkiksi taimikon­ hoitoon. Tulevina vuosina ne tehdään tekniikan ja teknologian kehittyessä en­ tistä useammin koneilla”, Pajuoja sanoo.

Alalle tarvitaan runsaasti uusia osaajia.

”Jotta oppilaitoksiin saadaan metsäalasta aidosti kiinnostuneita nuoria, pitää opintoohjaajilla olla parempaa tietoa alan koulutuksesta ja tulevaisuudennäkymistä”, Metsäkoulutus ry:n toiminnanjohtaja Ville Manner toteaa.

”Kaupunkilaismetsänomistajien osuus kasvaa, joten tällaisille palveluille on entistä enemmän kysyntää”, Pajuoja huo­ mauttaa. Biotalous on jo tuonut mukanaan mo­ nia uusia lupaavia innovaatiota ja jatkossa niitä nähdään vielä kosolti lisää. ”Metsäkoulutus ry:n työsarka on tule­ vaisuuden kannalta erittäin tärkeä. Haas­ teita kuitenkin riittää, sillä osa nuorista on heidän vanhempiensa tavoin jo varsin vieraantunut luonnosta”, Pajuoja toteaa. Pajuoja toimi yhdistystä valmistelleen työryhmän asiantuntijana. metsä groupin viesti

| 43


LIIKETOIMINTA-ALUEET Teksti Tiina Tassi Kuvat Metsä Tissue

PIRISTYSTÄ ARJEN RUOKAHETKIIN Yksinkertaisilla asioilla tuot helposti ja nopeasti pientä ekstraa myös arkiruokailuun. Valmista tutut raaka-aineet vaihteeksi nyytissä kypsentäen, tarjoa annokset suoraan paperiveneistä ja kruunaa kattaus kivoilla lautasliina­rullasta repäistyillä liinoilla.

R

uoan kypsentäminen suljetussa paperi­ nyytissä tai -veneessä säilyttää ruoan aro­ mit ja vitamiinit. Voit höyryttää, keittää tai valmistaa nyytit uunissa, sillä SAGA Leivinpaperi kestää korkeita lämpötiloja ja kosteutta. Samalla on helppo ottaa huomi­ oon myös ruokailijoiden allergiat ja erilaiset

ruokavaliot. Etkä tarvitse erillistä höyrytintä: vain tilkka vettä kiehu­ maan tavalliseen kattilaan ja nyytti kattilaan sellaisenaan. Uusia ideoita tarjoiluun

Arkiruokailu saa aivan uutta ilmettä, kun tarjoat ruoan suoraan paperinyyteissä tai -veneissä. Paitsi että nyytti on hauskan näköinen, se myös pitää ruoan lämpimänä. ­ Ja mikä parasta, tututkin raaka-aineet maistuvat ihan eri­ laisilta, kun ne tarjotaan uudella, kivalla tavalla. Valmista SAGA-veneessä vaikka currykanaa – ohjetta voit halutessasi muokata sen mukaan, mitä keittiön kaapista löytyy. Lisää vinkkejä ja ohjeita löydät osoitteesta www.sagacook.fi. Kaunis kattaus piristää

Lambin uutuustuotteesta Lambi Dining -lautasliinarullasta on helppo napata kuvioitu lautasliina piristämään arkikat­ tausta. Rullasta repäistävä neliönmalli­ nen lautasliina on tavallista talouspaperia jämäkämpää, joten se on helppo taitella kauniisti. Lautasliinan pehmeä pinta tuntuu iholla miellyttävältä ja on imukyinen. Lambi Dining -pakkauksen kolmessa rullassa on erilaiset kuviot. Kaikkiaan kuvioita on tarjolla yhdeksän erilaista. Yhdessä rullassa on 56 serviettiä. Kuvio­ suunnittelun innoittajana on ollut pohjois­ mainen luonto. 44 |

metsä groupin viesti

Lambi Dining -lautasliinarullasta repäistävä neliönmallinen lautasliina on tavallista talouspaperia jämäkämpää, joten se on helppo taitella kauniisti. Pakkauksen kolmessa rullassa on erilaiset kuviot.


Currykanaa SAGA-veneessä 350 g kanan rintafileitä 2 omenaa 1 banaani 1 suuri sipuli 2 valkosipulinkynttä 1 tl curryjauhetta 2 dl kuohukermaa tai kookosmaitoa 20 g voita suolaa pippuria tuoretta ruohosipulia tai korianteria SUOJAA leikkuulauta leivinpaperilla. Leikkaa kanafileet paperin päällä annospaloiksi, ja mausta ne suolalla ja pippurilla. Siivuta banaani. Leikkaa omenat kahdeksaan samansuuruiseen lohkoon, poista kodat ja siemenet. PAISTA pilkottua sipulia ja murskattua valkosipulia paistinpannulla kanapalojen kanssa noin 3 minuuttia. Sekoita curryjauhe kermaan erillisessä astiassa. ASETTELE kana, omenalohkot ja banaaninsiivut neljälle SAGA Leivinarkille. Muodosta arkeista veneet kiertämällä arkkien päät ja kaada currykerma ruoka-annoksien päälle. PAISTA uunissa 200 asteessa noin 15 minuuttia. Koristele ruoka ruohosipulilla ja tarjoile ateria suoraan SAGA-veneistä. Tarjoa lisukkeena riisiä.

Tee SAGA-arkeista veneet kiertämällä tiukasti arkkien päät. Kun olet paistanut ruoan, tarjoa se suoraan SAGA-veneestä.


LIIKETOIMINTA-ALUEET Teksti Mari Suonto ja Metsä Board Kuva Metsä Board

Metsä Boardille huippupisteet CDP:n ohjelmissa Metsä Board sai vuonna 2016 huippupisteet CDP:n kolmessa ympäristöohjelmassa. Mihin Metsä Boardin menestys perustuu ja miksi asialla on merkitystä?

A

rvioidakseen ympä­ ristösuoritusky­ kyään Metsä Board seuraa ja mittaa toimintojaan jat­ kuvasti ja raportoi tiedot muun muassa CDP:lle, joka on maailman suurinta ympäristövaikutusten raportointijärjes­ telmää ylläpitävä järjestö. CDP – entinen Carbon Disclosure Project – työskentelee sijoittajien kanssa, joiden yhteenlaskettu varallisuus on 100 biljoonaa USA:n dol­ laria, ja auttaa niitä ottamaan huomioon yritysten ympäristösuorituskyvyn talou­ dellisissa päätöksissään. CDP julkaisee raportoinnin tulokset vuosittain neljässä ohjelmassa: Climate 46 |

metsä groupin viesti

Change (ilmastonmuutos), Water (vesi), Forests (metsät) ja Supply Chain (toi­ mitusketjut). Vuonna 2016 CDP valitsi Metsä Boardin A-listalle sekä Climate- että Water-ohjelmissaan. Lisäksi Metsä Board sai Leadership-statuksen CDP:n Forestsohjelmassa. Metsä Board osallistui yhdessä asiakkaidensa kanssa myös CDP:n Supply Chain -raportointiin

”Voimme vähentää päästöjämme pääasiassa kahdella tavalla: parantamalla energiatehokkuutta ja vähentämällä riip­ puvuuttamme fossiilisista polttoaineista. Asetamme joka vuodelle sekä yhtiönlaa­ juiset että niihin perustuvat tehdaskohtai­ set tavoitteet. Vuonna 2015 investoimme esimerkiksi uusiin matalasakeusjauhimiin

Päästöt kuriin

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan koh­ taamista ympäristöuhkista polttavimpia. Metsä Board on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään merkittä­ västi. Vuodesta 2009 yhtiö on onnistunut vähentämään fossiilisia hiilidioksidipääs­ töjään 45 prosentilla.

Me tiedämme tarkalleen, mistä puu on peräisin.


Vuonna 2015 Metsä Board investoi uusiin matalasakeusjauhimiin Kaskisten BCTMP-tehtaalla, mikä sai aikaan merkittäviä energiansäästöjä.

Kaskisten BCTMP-tehtaalla, mikä sai aikaan merkittäviä energiansäästöjä”, Metsä Boar­ din kestävän kehityksen pääl­ likkö Anne Uusitalo kertoo. Bioenergian osuus Metsä Boardin kokonaisenergiaku­ lutuksesta vuonna 2016 oli 51 prosenttia, ja yhtiö jatkaa aktii­ visesti uusien mahdollisuuksien etsintää bioenergian saralla. Metsä Board ei käytä lainkaan kivihiiltä energianlähteenä. Tehokasta vedenkäyttöä

CDP:n Water-ohjelma kiin­ nittää huomion maailmalla vallitsevaan makean veden niukkuuteen. Vuonna 2016 Metsä Board valittiin maa­ ilman ainoana metsäyhtiönä CDP:n A-listalle Waterohjelmassa, jo toisena peräk­ käisenä vuonna. Metsä Boardin tuotantolaitosten sijainti Pohjois-Euroopassa suurten metsien ja runsaiden vesien keskellä on kokonaiste­ hokkuuden kannalta iso etu. Suomessa ja Ruotsissa sijaitsevilla tehtailla on käytettä­ vissään runsaasti vettä, eivätkä ne kilpaile vedestä maatalouden tai kotitalouksien kanssa. ”Käytämme vain pintavettä”, Uusitalo sanoo. ”Se, että toimimme runsasveti­ sillä alueilla, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tuhlaisimme tätä luonnonvaraa – 98 prosenttia käyttämästämme prosessive­ destä palautetaan luontoon perusteellisen puhdistuksen jälkeen. Tehostamme myös prosessiveden käyttöä jatkuvasti, ja veden käyttöä tehostamalla parannamme lisäksi energiatehokkuuttamme.” Kestävästi hoidetut metsät

Metsäkato aiheuttaa tällä hetkellä noin 25 prosenttia maailman kasvihuonekaa­ supäästöistä. CDP:n Forests-ohjelma taistelee metsäkatoa vastaan. Metsä

Vuodesta 2009 olemme vähentäneet fossiilisia hiilidioksidipäästöjä 45 prosenttia. Board on osana Metsä Groupia sitou­ tunut kestävän metsätalouden käytän­ töihin, kuten metsien uudistamiseen ja luonnon monimuotoisuuden edistämi­ seen. Kartonkien pääraaka-aine, ensikuitu, hankitaan pääasiallisesti Suomesta Metsä Groupin omistajajäsenten metsistä sekä Ruotsista. Jonkin verran puuta tulee myös Venäjältä ja Baltiasta. Kaiken yhtiössä käy­ tetyn puun alkuperä on sataprosenttisesti jäljitettävissä ja vähintään 75 prosenttia siitä on sertifioitua. ”Me tiedämme tarkalleen, mistä puu on peräisin. Metsien kestävä hoito varmiste­ taan säännöllisillä ulkoisilla ja sisäisillä au­ ditoinneilla.” Uusitalo havainnollistaa asiaa näin: ”Suomessa ja Ruotsissa, mistä suurin osa käyttämästämme puusta hankitaan, metsät kasvavat enemmän kuin niitä käy­ tetään, eli puun määrä metsissä lisääntyy käytöstä huolimatta.” Läpinäkyvyydestä kilpailuetua

Osallistuminen CDP:n ohjelmiin on vapaaehtoista. Metsä Boardille oman toi­ minnan jatkuva arviointi ja ympäristö­ saavutuksista julkisesti raportoiminen on kilpailuvaltti. ”Ympäristövastuu ei ole enää varsinai­ sesta liiketoiminnasta erillään oleva asia”,

sanoo Metsä Boardin sijoittajasuhdejohtaja Katri Sundström. ”Iso osa ammattimaisista sijoittajista suhtautuu vakavasti vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen. Niin kutsuttu ESG-sijoittaminen korostaa yrityksen te­ kemiä ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen sekä hyvään hallintotapaan liittyviä kes­ täviä valintoja, jotka vaikuttavat yrityksen pitkän aikavälin taloudelliseen tulokseen. Ympäristön kannalta vastuullinen toi­ minta parantaa yrityksen kilpailukykyä ja voi kasvattaa myyntiä ja voittoja”, Sund­ ström jatkaa. ESG on lyhenne englanninkielisistä sanoista environmental, social ja corporate governance. ”Lisäksi asiakkaamme, erityisesti isot merkkituotevalmistajat, tarvitsevat pak­ kausmateriaaleista yksityiskohtaiset ym­ päristötiedot voidakseen vastaavasti taata omien tuotteidensa vastuullisuuden.” Ympäristövastuu ja kestävä kehitys ovat olennainen osa Metsä Boardin päivittäistä toimintaa, ja niillä on ylimmän johdon vahva tuki. ”CDP tarjoaa meille toimivan ja maa­ ilmanlaajuisen järjestelmän ympäristöte­ hokkuudesta kertovien tietojen hallintaan, mittaamiseen ja julkaisuun”, Sundström ja Uusitalo sanovat.

Voimme vähentää päästöjämme pääasiassa kahdella tavalla: parantamalla energiatehokkuutta ja vähentämällä riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista. metsä groupin viesti

| 47


LIIKETOIMINTA-ALUEET

Kannattava kasvu jatkuu Husumin kartongeilla Metsä Boardin Husumin tehtaan uusi taivekartongin tuotantolinja käynnistyi vuosi sitten. Linjan alkuvaiheen tekniset ongelmat ovat takana, ja sillä valmistetaan kartonkia hyvää vauhtia. Teksti Sirkku Vanhatalo

O

lemme olleet taivekartongin markkinajohtaja Euroopassa jo pitkään. Useiden vuosien määrätietoisella työllä olemme kasvattaneet markkina-asemaamme myös Pohjois-Amerikassa, missä Metsä Boardin korkealuokkaisille kartongeille on hyvä kysyntä”, toimitusjohtaja Mika Joukio sanoo. Metsä Board toimitti viime vuonna asiakkailleen kartonkia lähes 1,6 miljoonaa tonnia. Husumin uuden tuotantolinjan vuotuinen tuotantokapasiteetti on 400 000 tonnia. Lisäkapasiteetti mahdollistaa kan­ nattavan kasvun jatkamisen. ”Kevyen ensi­ kuitukartonkimme kysyntä on ollut viime vuosina vahvaa, ja halusimme vastata tähän kysyntään uudella kapasiteetilla.” ”Meillä on kaikki edellytykset jatkaa kasvua lisäämällä markkinaosuuttamme Pohjois-Amerikassa. Eurooppa on jatkos­ sakin meille suurin ja tärkein markkina, ja täällä tavoitteenamme on säilyttää johtava asemamme taivekartongin tuottajana ter­ veellä hinnoittelulla.”

Husumissa asennetaan parhaillaan ekstruusiopäällystyslinjaa, jolla päällys­ tetään tarjoilupakkauksiin käytettävää ensikuitukartonkia. Linja otetaan käyttöön tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla. ”Myös muiden niin kutsuttujen barrierratkaisujen kehittämistä jatketaan. Arvi­ oimme tarkasti niiden kaupallisen hyödyn­ tämisen mahdollisuuksia”, Joukio sanoo. Puut tuoreempana käyttöön

”Husumin tehtaan raakapuun varastoin­ tia on kehitetty voimakkaasti. Tehdas­ varastoaluetta on laajennettu niin, että muutaman kilometrin päässä olevasta välivarastosta on voitu luopua. Kustan­ nuksissa on säästetty, kun puuvaraston koko on pienentynyt ja yhdestä kuor­ maus-lastaussiirrosta on voitu luopua”, Metsä Groupin kansainvälisen puunhan­ kinnan johtaja Markku Luhtasela sanoo. ”Kun puuta varastoidaan vain tehdasalu­ eelle, tehtaalla on paremmat edellytykset hoi­ taa varaston kierto tehokkaasti laatutappiot minimoiden. Tuoreen puun jalostusarvo on

parempi ja saanto – esimerkiksi mäntyöljyn – paranee. Lisäksi hylyn määrä vähenee, kun raaka-aineen laatu on tasaisempaa.” Tehtaan käyttämä puu tulee pääasiassa Ruotsista, sitä toimittavat isot yritykset, joilla on laajoja metsäpinta-aloja Husumin ympäristössä. Tuontipuu tulee Metsä Grou­ pin omilta yhtiöiltä Baltiasta ja jonkun verran myös Venäjältä. Suomesta puuta tuodaan vain satunnaisesti. Husumin tehtaalla on oma satama. Tuo­ telaivoilla on tarkka aikataulu, jonka mu­ kaisesti kartonki lähtee asiakkaille. Tuotteita kuljettavat laivat ovat tietenkin etusijalla. ”Täydessä lastissa olevan puulaivan purkaminen kestää yli puoli vuorokautta ja niitä käy satamassa lähes 200 vuodessa. Siksi teemme tehtaan kanssa tiivistä yhteis­ työtä laivojen aikataulujen limittämisessä toisiinsa. Tärkeä osa yhteistyötä on myös lastin tehokas purkaminen ja siirto tehdas­ alueelle”, Luhtasela toteaa.

Metsä Tissue Oyj siirtyi kokonaan Metsäliitto Osuuskunnan omistukseen METSÄLIITTO Osuuskunta osti 2. helmikuuta osakekaupalla Jozef Antosikilta 9 prosentin osuuden Metsä Tissue Oyj:stä. Järjestelyn seurauksena osuuskunta omistaa Metsä Tissuen koko osakekannan.

SAGA Paistovuoka – leipurin apuri ja arjen sankari

Teksti Tiina Tassi Kuva Metsä Tissue

testannut uutta SAGA Pais­ tovuokaa leivonnassa? Paistovuoka on Metsä Tissuen ja Metsä Boardin yhteis­ työssä kehittämä ekologinen ja täysin

OLETKO JO

48 |

metsä groupin viesti

kompostoituva tuote, joka on valmistettu kotimaisista raaka-aineista ilman muovia ja alumiinia.

kaikkeen leivontaan, leiville, kakuille ja pullille. Siinä on mukava viedä leipomus vaikka tuliaiseksi vierailulle mennessä.

Suomen paras leipurin apuri

Kunniaa saanut arjen sankari

SAGA Paistovuoka valittiin Iltalehden ruo­ kasivuston Kultainen Pippuri -kilpailussa vuoden 2016 parhaaksi Leipurin Apuriksi. Kategoriassa haluttiin palkita tuote, joka tuo aidosti apua leipurille – ja jota kokeiltu­ aan leipuri ei enää ilman pärjää. SAGA Paistovuoka todella helpottaa kotileipurin elämää verrattoman apurin tavoin! Kertakäyttöisen vuoan sisäpinta on vuorattu leivinpaperilla, jonka ansioista vuokaa ei tarvitse voidella tai jauhottaa. Tämä nopeuttaa leipomista erityisesti sil­ loin, kun leivottavaa on paljon. Heti valmis paistovuoka sopii

Uusi puu 2017 -kilpailu palkitsi SAGA Paistovuoan Arjen sankari -kunniamai­ ninnalla. Tuotetta kehuttiin hyväksi esimerkiksi jo tuotannossa olevasta, arjessa toimivasta ratkaisusta, joka kor­ vaa selkeästi fossiilisia raaka-aineita tarjoamalla puupohjaisen vaihtoehdon perinteisille kulutustuotteille. Uusi puu on yli 20 suomalaisen or­ ganisaation yhteisö, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä puun käyttöön perustuvasta biotaloudesta ja antaa konkreettisia esimerkkejä puupohjaisista tuotteista.


Lambi juhlistaa 100-vuotiasta Suomea uudella Juhla-kuviolla Lambi juhlii Suomea tuomalla jälleen pehmopapereihinsa suomalaista designia. Uuden kuosin on suunnitellut Finlayson, ja inspiraation lähteenä on toiminut 1910-luvun sairaalapeitto, jonka kuvioinnin muotokieli löytyy nyt harmaasävyisenä Lambin wc- ja talouspapereista. Teksti ja kuva Metsä Tissue SUOMALAISEN Metsä Tissuen pehmopaperimerkki Lambi jatkaa Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi yhteistyötään Finlaysonin kanssa. Tänä vuonna Lambi Nordic Design talousja wc-papereissa koreilee Finlaysonin Juhlakuosi, jonka on suunnitellut Sami Vulli, ja jonka teknisestä toteutuksesta on vastannut Osmi Koskinen. ”Koska olemme suomalainen yritys, joka valmistaa tuotteensa täällä suomalaisesta puusta, meille on kunnia-asia olla yksi Suomi 100 -juhlavuoden yhteistyökumppaneista. Halusimme ehdottomasti tuoda markkinoille kotimaatamme juhlistavan erikoispakkauksen”, Lambin brändipäällikkö Hanna Jokitöyrä sanoo.

”Lambin papereihin suunniteltu painatus on peräisin Suomen itsenäistymisen ajoilta. Se juontaa juurensa Finlaysonin 1910-luvulla suunnittelemaan ja aikanaan käytössä olleeseen sairaalapeittoon, joka henkii kansallis­ romantiikkaa ja jugendia.” Lambi haluaa Suomi 100 -erikoispakkauksella kunnioittaa suomalaista muotoilua ja tukea ajatusta, että kotimainen design on kaikkien saatavilla. ”Juhla-kuviossa jatketaan viime vuoden Coronna-kuosisesta Lambista tuttua harmaan sävyä. Kuluttajat ovat pitäneet harmaasta todella paljon, ja se miellyttää useimpien suomalaisten sisustussilmää. Nyt jokainen voi

hankkia arjen designia kotiinsa pikkurahalla”, Jokitöyrä jatkaa. Lambi aloitti vuoden 2016 alussa yhteistyön eri pohjoismaisten design-yritysten kanssa, ja ensimmäiseksi kumppaniksi valittiin Finlayson.


LIIKETOIMINTA-ALUEET Teksti ja kuvat Sami Karppinen

Biotuotetehtaan testaus- ja koe­ käyttövaihe alkoi tammikuussa. Etualalla näkyvän soodakattilan vesipainekoe on vuorossa maaliskuussa.

Biotuotetehtaasta valmiina jo

85 PROSENTTIA Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaalla on alkamassa intensiivinen testaus- ja koekäyttövaihe.

M

etsä Groupin uuden bio­ tuotetehtaan rakennukset näyttävät pääl­ lepäin valta­ osin valmiilta. Sisätiloissa uutuuttaan kiiltelevät jättimäiset koneet ja laitteet puoles­ taan äimistyttävät maallikon massii­ visuudellaan. Parhaillaan työmaalla paiskitaan asennustöitä todella kii­ vasta tahtia. ”Päivittäin töissä on enimmillään jopa 3 000 ihmistä. Helmikuun

50 |

metsä groupin viesti

aikana työntekijämäärä rupeaa vä­ hitellen laskemaan, kun asennukset alkavat valmistua eri alueilla”, pro­ jektijohtaja Timo Merikallio kertoo tammikuun lopulla. Jos puunhankintapuolella on alkuvuodesta jouduttu joillakin seu­ duin harmittelemaan sulia maapoh­ jia, on talven leudot kelit otettu ilolla vastaan biotuotetehtaan rakentajien keskuudessa. ”Pakkasen vuoksi töitä ei ole tar­ vinnut juuri jarrutella. Toki nollan tuntumassa sahaavassa kelissä on haasteensa liukkauden takia. Tosin

valtaosa töistä tehdään tällä hetkellä sisätiloissa ja rakennuksissa on jo lämpöjä päällä”, Merikallio kuvailee. Testausta tehdasolosuhteissa

Biotuotetehdasprojektin koko­ naisedistymä oli helmikuun alussa noin 85 prosenttia. Merikallion mukaan työt ovat koko ajan eden­ neet suunnitellun aikataulun mukaisesti. ”Tehdas valmistuu hyvää vauhtia ja on tämän vuoden kolmannella kvartaalilla valmis jalostamaan Metsä Groupin omistajajäsenten tuottamaa


puuta”, valtavaa projektia rauhallisin ottein luotsaava mies vakuuttaa. Rakennustöiden ja asennusten val­ mistuessa biotuotetehdasprojektissa alkaa kokonaan uusi vaihe. ”Edessä on intensiivinen komissi­ ointi- eli testaus- ja koekäyttövaihe. Se tarkoittaa eri prosessikokonaisuuk­ sien testausta tehdasolosuhteissa”, Merikallio selventää. Turvallisuus on ykkösasia bio­ tuotetehdastyömaalla, ja koestusten aikana noudatetaan tarkoin laadittuja turvallisuusohjeita.

Valtaosa työmaan töistä tehdään tällä hetkellä sisätiloissa.

Paineilmaa ja vettä testaukseen

Biotuotetehtaan komissioinnista vastaavan teknisen johtajan Pertti Lehmosen mukaan elokuulle saakka jatkuva testaus- ja koekäyttövaihe on aloitettu suunnitellusti tammikuussa. ”Käynnissä on limittäin monta työvaihetta, mutta kaikki työt ovat edenneet mainiosti. Tällä hetkellä pyrimme saamaan asennusurakoita valmiiksi, jotta koneiden ja laitteiden testausta päästään tekemään vaiheit­ tain eri osastoilla.” Testaukset on jo aloitettu raa­ kavesipumppaamolta ja paineilmaasemalta, koska näillä on keskeinen rooli tehtaan koekäyttövaiheessa, kun jokainen kone ja laite joutuu tiuk­ kaan testiin. ”Paineilmaa tarvitaan muun muassa erilaisten venttiileiden sekä painelaitteiden ja putkistojen testa­ uksessa. Vedellä tehdään esimerkiksi säiliöiden ja putkistojen tiiviys- ja painekokeita”, Lehmonen kertoo.

Soodakattilan vesipainekoe maaliskuussa

Helmikuussa valmistuu biotuote­ tehtaan uusi konttori, mikä mah­ dollistaa tehtaan keskusvalvomon sekä ohjausjärjestelmän testauksen ja käyttöönoton. Konttoriin pääsee muuttamaan myös iso osa projekti­ organisaatiosta. ”Helmi–maaliskuun vaihteessa tehtaan suuret osastot kuten sooda­ kattila, haihduttamo ja massatehdas ovat siinä valmiudessa, että testaukset voidaan aloittaa laajemmassa mitta­ kaavassa”, Lehmonen sanoo. Komissiointivaiheen keskeisinä virstanpylväinä Lehmonen mainitsee muun muassa maaliskuussa tehtävän soodakattilan vesipainekokeen, jossa testataan kattilan painerungon kes­ tävyys. ”Maaliskuussa päästään aloit­ tamaan myös kemikaalivarannon kerääminen, kun tehtaan valkolipeä­ säiliön täyttö alkaa.” Lehmosen mukaan koestusvai­ heessa noudatetaan tarkoin laadittuja turvallisuusohjeita, sillä työvaihee­ seen liittyy erilaisia työturvallisuus­ riskejä kuin rakentamiseen ja asenta­ miseen. ”Yhtä aikaa koestusten kanssa tehdään edelleen myös asennustöitä. Siksi on varmistettava erityisen huo­ lellisesti, että työturvallisuus on huo­ mioitu kaikissa toimenpiteissä.”

Tekninen johtaja Pertti Lehmonen valvoo, että testaus ja koekäyttö edistyvät suunnitelmallisesti, turvallisesti ja aikataulujen mukaisesti.

"Käynnissä on limittäin monta työvaihetta."

metsä groupin viesti

| 51


LIIKETOIMINTA-ALUEET Teksti Virpi Koskimies Kuvat Metsä Wood ja Hurlingham Club

AVARAA TILAA JA AKUSTIIKKAA Tennishallin viherkattoa kannattelee kevyt puinen rakenne.

L

ontoossa sijaitsevalle perinteikkäälle Hurling­ ham-klubille rakennettiin uusi liikuntakeskus, johon kuuluu yhteensä kah­ deksan tennis- ja squashkenttää. Kaarevakattoisen hallin haluttiin sulautuvan ympäröiviin viheralueisiin, ja sitä koristaakin maanlä­ heinen maksaruohokatto, jonka alla oleva puurakenne on Metsä Woodin Kerto® LVL:ää. Täydellinen yhdistelmä terästä ja puuta

Hurlinghamin tennishalli on 35 met­ riä leveä ja 55 metriä pitkä. Katon pää­ kannattajina toimivat vetotangolliset teräspalkit. Pääpalkit sijoitettiin etäälle toisistaan, lähes 13 metrin välein, jolloin kentille saatiin riittävästi tilaa ja pelikor­ keutta. Hankkeen arkkitehti sekä rakenne­ suunnittelusta vastannut insinööritoi­ misto etsivät kestävää ja kevyttä materi­ aaliratkaisua katon pitkiin jänneväleihin. Tärkeintä oli, että materiaali olisi puuta. Perinteinen rakenne, jossa liimapuun päälle asennetaan massiivipuinen pa­ neeli, ei tullut kysymykseen sen paksuu­ den takia. Yhteistyö Metsä Woodin kanssa tuotti kaikkia osapuolia tyydyttävän lopputulok­ sen: kattomateriaaliksi valittiin rakennelii­ maamalla valmistetut Kerto LVL -elemen­ tit. Kevyet elementit pystyvät kantamaan teräsrungon pitkät jännevälit, ja ne täyt­ tivät myös raskaan viherkaton asettamat vaatimukset. 52 |

metsä groupin viesti

Akustiikkalevyt valmiina elementeissä

Tennishallin holvimaisen katon muodos­ tavien Kerto LVL -elementtien pituus on 12,9 metriä, kokonaiskorkeus 645 mm ja suurin leveys 1 200 mm. Katon kaare­ vuuden vuoksi suunnittelutiimi päätti käyttää neljää eri elementtileveyttä. Esi­ valmistettuja Kerto LVL -elementtejä tar­ vittiin kattoon yhteensä 140. Tilan suunnittelu oli akustisesti vaa­ tivaa, sillä pallojen paukkeen aiheuttama melu avoimilta pelikentiltä oli saatava

minimoitua. Ratkaisuna äänieristyksen erityisvaatimuksiin elementtien alapin­ taan integroitiin valmiiksi Kerto LVL:stä valmistetut akustiikkalevyt. Alapintojen rei’itetyt paneelit imevät ääntä ja niiden avulla jälkikaiunta hallissa saatiin sallittui­ hin rajoihin. Tiiviit liitokset BIM-mallinnuksella

Katon kaarevuuden takia kaikki liitos­ pinnat ja asennusprosessi huomioitiin jo suunnittelun yhteydessä, jotta pystytys­ vaihe sujuisi mahdollisimman sujuvasti.


Hurlinghamin tennishallin katon kaareva muoto saatiin aikaiseksi käyttämällä erilevyisiä Kerto LVL -elementtejä.

Lohjan Kerto-tehtaan uuden tuotantolinjan asennus alkaa keväällä Teksti Sampo Timonen

Rungon kaarevat teräspalkit sijoitettiin 13 metrin välein. Teräsrunkoon kiinnitetyt kattoikkunat tuovat tilaan luonnonvaloa. Katon maksaruohomatto sulauttaa rakennuksen ympäröiviin viheralueisiin.

Kerto LVL -elementtien korkeus määräsi myös kaarevien teräspalkkien korkeuden, sillä palkkien ja elementtien yläpinta piti saada asennettua samaan tasoon niiden yläpuolelle tulevan viherkaton vuoksi. Samasta syystä myös Kerto LVL -element­ tien ja teräsrakenteiden väliset liitokset piti suunnitella täsmällisesti. Projektin teräsosavalmistaja ja Metsä Wood jakoivat keskenään BIM-malleja eli rakennuksen tietomalleja. Kun teräspalk­ kien liitokset ja liittimet olivat näkyvissä tietomallissa, puuelementit pystyttiin

Elementtejä tarvittiin kattoon yhteensä 140. muokkaamaan niihin sopiviksi jo etukäteen, minkä ansiosta asennus työ­ maalla sujui ongelmitta.

METSÄ WOOD ilmoitti viime kesäkuussa aloittavansa noin 100 miljoonan euron investointiohjelman liittyen vaneri- ja Kerto® LVL -tuotteisiin ja tuotantotehokkuuden lisäämiseen. Toimialajohtaja Esa Kaikkosen mukaan investointiohjelma etenee suunnitelman mukaisesti. ”Useiden hankkeiden samanaikainen eteneminen on kova ponnistus koko organisaatiolle, mutta poikkeamia suunnitelmista ei ole tullut.” Lohjalla vanha Kerto-linja 1 suljettiin­ marraskuun lopussa, ja valmistavat työt uutta, tehokkaampaa linjaa varten on aloitettu. Keväällä alkaa uusien laitteiden asennus, ja uusi tuotantolinja starttaa vuoden jälkipuoliskolla. Tuolloin suljetaan vielä nyt käynnissä oleva Kerto-linja 2. Viroon on suunnitteilla suomalaiseen koivuun pohjautuva vaneritehdas. ”Viilut tullaan kuljettamaan Äänekoskella jo rakenteilla olevalta viilun kuivaus- ja sorvauslinjalta Viroon, missä itse vanerinvalmistus tapahtuu. Valmiit tuotteet jatkavat matkaa Virosta kohti kasvavia markkinoita Euroopassa ja sen ulkopuolella.” ”Julkistimme lokakuussa esisopimuksen 10 hehtaarin teollisuustontin ostamisesta Viron Pärnusta, mutta myös mahdollisuutta sijoittaa tehdas Tarttoon tarkastellaan edelleen. Lopullinen päätös tehtaan sijaintipaikasta tehdään vasta, kun kaikki investoinnin mahdollistavat luvat on saatu ja rakentamisen ehdoista on sovittu. Kun päätös sijoituspaikkakunnasta on tehty, alkaa rakentaminen ja tehdas käynnistyy siitä noin vuoden kuluttua”, Kaikkonen sanoo. Suolahden vaneritehtaalle suunnitellun havuviilupohjaisen erikoistuotteen asiakaskoeajot ovat käynnissä. Kaikkosen mukaan lopulliseen investointipäätökseen vaikuttavat koeajojen ja kaupallisten neuvottelujen tulokset. Jos Metsä Woodin investointiohjelma toteutuu kokonaisuudessaan, se lisää suomalaisen tukkipuun käyttöä noin ­ 300 000 kuutiometriä. Ohjelma on suunniteltu toteutettavaksi vaiheittain vuoden 2018 loppuun mennessä, ja sen tulosvaikutus saavutetaan täysimääräisesti vuoden 2019 aikana. metsä groupin viesti

| 53


YHDESSÄ Teksti ja kuva Sami Karppinen

PITKÄ YHTEISTYÖ PERUSTUU YHTEEN SANAAN: LUOTTAMUS JORMA RANTAKÖMI YHTEISTYÖ Metsäliitto

kemera-tuet ja sen, että laskun voi vähentää verotuksessa, eivät kustannukset ole kovin suuret.”

Luottamuksellinen suhde

Läpi vuosikymmenten Metsäliitto Osuuskunnan kanssa jatkuneen yhteistyön perustan Rantakömi tiivistää nopeasti yhdellä sanalla. JO HÄNEN isänsä oli ”Luottamus. Ilman sitä ei puukauppoja synny. Metsäasiantuntija on ehtinyt vaihtua matkan omistajajäsen varrella puolenkymmentä kertaa, mutta luotMETSÄTILAA ollaan tamus tuttuun toimijaan on aina säilynyt.” siirtämässä seuraavalle Metsä Groupin kanssa solmittu jäsenetusukupolvelle sopimus on osaltaan madaltanut kynnystä puukauppojen solmimiseen. ”Olen tehnyt kauYHTEISTYÖ Metsä pat yleensä heti alkuvuodesta. Sopimuksen Groupin kanssa jatkuu ansiosta olen vuoden lopulla usein saanut jälkitiliä, jos puun hintataso on vuoden aikana noussut.” ”Jäsensijoituksissa puukaupparahoille on saanut kilpailukykyistä korkoa. Korot ovat tällä hetkellä esimerkiksi pankkien maksamiin korkoihin verrattuna hyviä. Ehkä riskisijoituskohteista voisi saada suurempaakin tuottoa, mutta osuussijoituk”TÄSSÄ on niin kutsuttu puimuriaukko, joka hakattiin vuonna set tuntuvat varsin turvalliselta sijoitusmuodolta.” 1973”, Keuruun Pihlajavedellä asuva metsänomistaja Jorma Seuraava sukupolvi remmiin Rantakömi kertoo ja taputtelee jo tukkimittoihin kasvaneen Metsän kasvu on käsin kosketeltavissa ”puimuriaukossa”, männyn kylkeä. jonka puusto on harvennettu jo kahteen otteeseen. Rantakömi Puukaupat puimurihankinnan rahoittamiseksi tehtiin jo arvioi uudistushakkuun olevan vuorossa jälleen parinkymmetuolloin tutun kumppanin, Metsäliiton, kanssa. nen vuoden kuluttua. ”Mutta se on jo seuraavan sukupolven ”Metsäliittoon sain ensikosketuksen vuonna 1961, kun hommia.” osuuskunnan jäsenyys siirtyi isän kuoltua minun ja äidin Perheessä pohditaankin parhaillaan vaihtoehtoja sukupolnimiin”, 70-vuotias Rantakömi muistelee. venvaihdoksen toteuttamiseen. ”Ajatuksena on, että viisi lasMetsän merkitys Rantakömin tilalla on korostunut vuotamme muodostaisivat yhtymän, jonka omistukseen metsät­ sien varrella maatalouden kannattavuuden heiketessä. Noin siirtyvät. Pidän tärkeänä, että metsät säilyvät yhtenäisinä 250 hehtaarin metsäalan hoidossa Rantakömi on pitänyt sukupolvenvaihdoksessa.” ­ohjenuoranaan metsäsuunnitelmaa. Hyvän metsänhoidon jälMetsä Group on tehnyt juuri Rantakömille uuden metsäjet ovat nähtävissä kohisten kasvavissa metsissä. suunnitelman ja tila-arvion, jotka auttavat tarvittavien laskel”Mutta työ metsästä ei lopu koskaan. Parhaillaan teen mien laadinnassa. Tuoreet metsävaratiedot ovat Metsäverennakkoraivausta Metsä Groupin ostamaan harvennusleimikkossa. koon. Sanonta ´kirves on parasta lääkettä metsälle´, pitää Rantakömin nuorin lapsi, 33-vuotias Jaakko, muutti muupaikkansa.” tama vuosi sitten Turusta takaisin kotitilalle. Sähköalan yrittäAktiivisena yhdistystoimijana Rantakömillä riittää harjänä toimiva mies odottaa mielenkiinnolla uusia haasteita metrastusmenoja muun muassa kansantanssin sekä nuoriso- ja sänomistajana. urheiluseuratoiminnan parissa, joten aina mies ei itse ehdi Jaakko Rantakömi uskoo, että perinteikäs yhteistyö Metsä metsään. Groupin kanssa jatkuu myös sukupolvenvaihdoksen jälkeen. ”Olenkin tilannut taimien ja maanmuokkausten lisäksi ”Kyllähän isä olisi varmasti vaihtanut palveluntarjoajaa, jos myös taimikonhoitotyölle tekijöitä Metsä Groupilta. Kun ottaa homma ei olisi toiminut hyvin.” huomioon Metsä Groupilta kertyneet bonukset, mahdolliset

Osuuskunnan kanssa alkoi vuonna 1961

Puukauppaa kuudella vuosikymmenellä

54 |

metsä groupin viesti


SUOMALAISTA MUOTOILUA JA TYÖTÄ

GT Timber. Ylivoimaista turvallisuutta ja mukavuutta ! UUS

UUT

GT Timber on suomalainen jalkine suomalaisen jalkaan. Se on tehty olosuhteisiin, joissa vaaditaan ylivoimaisen turvallisuuden lisäksi myös ylivoimaista käyttömukavuutta.

Al

GT Timber XL+ S3 48-52813-393-71M 39-48 EN ISO 17249: Level 2 / S3 SRC HRO

• Alumiininen varvassuoja • Teräksinen naulaanastumissuoja • Memory foam -nilkkasuoja • Sahasuoja • GORE-TEX® • Laaja lesti • Joustava pohja

Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 info@sievi.com www.sievi.com


SIJOITA METSÄSI HYVÄÄN KASVUUN -- TUOTTO JOPA 15 %

Kasvatuslannoitus on yksi taloudellisesti kannattavimmista puuntuotannon investoinneista. Lannoitus lisää metsän tuottoa ja parantaa metsätalouden kannattavuutta. Vuosituotto lannoitusinvestoinnille voi olla jopa 15 %. Lannoituskustannukset saa tyypillisesti noin kaksin-kolmikertaisina takaisin päätehakkuutuloina.

Kasvatuslannoitus kannattaa tehdä hyvässä kasvussa oleviin mänty- ja kuusimetsiin. Paras ajankohta lannoitukselle on 1–4 vuotta harvennuksen jälkeen. Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi ja kysy lisää lannoituksesta tai tee tarjouspyyntö Metsäverkossa!

METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.


Metsä Groupin Viesti 1-2017