Temen suunta
Itsensätyöllistäjät – työn tekemisen eri muodot ja puutteet sosiaaliturvassa keskiössä
I
tsensätyöllistäjä on arkistunut kie leemme. Itsensätyöllistäjä työllistää itsensä vaihtelevin, joustavin ja kekseliäin tavoin. Luovilla aloilla itsensätyöllistäjiä, freelan cereita, on paljon. Temen jäsenistöstä 70– 90 % (alasta riippuen) työskentelee freelancerina. Temen koko jäsenistöstä (4 700) puolet on free lancereita. Syy freelanceriuuteen on monen kohdalla se, että vakinaisia työsuhteita ei kerrassaan ole tarjolla ja lisäksi työnantajat edellyttävät laskuttamista, koska haluavat välttää kalliit eläke- ja muut työn antajakulut, sitoutumista työntekijöihin. On huo mattava, että luovien alojen freelancerit ovat usein ns. pakkoyrittäjiä, jotka joutuvat toimimaan yrit täjämuotoisesti vain, koska toimeksiantaja sitä edellyttää. Heiltä puuttuvat ne keskeiset motiivit, jotka tekevät yrittäjästä yrittäjän. He eivät käytän nössä voi tuottaa toiminnassaan voittoa eikä työtä juurikaan voi teettää muilla, koska työ liittyy vah vasti tekijän henkilöön ja hänen ammattitaitoonsa.
M
iksi luovan työn tekijät eivät sitten toimisi yrittäjämäisesti?
Ensinnäkin väki on tottunut työskentele mään työsuhteisena, on aina maksanut palkan saajan työttömyyskassan maksut ja työttömyyden aktualisoituessa on joutunut työttömyysturvan varaan. Luovan alan työ on pirstaleista ja ansiot kerätään pienistä osista. Luovan työn freelance reilla sosiaaliturva on ollut työsuhteen tärkeä ele mentti. Se on nyt vakavasti rapautumassa. Edel
30 meteli 2/2017
leen temeläisistä moni tekee työtä työsuhteisena, mutta sen ohella monille on säännöllisesti alettu tarjota työkorvauksia tai on vaadittu, että tekijä las kuttaa. Tällöin sosiaaliturvan kannalta kasvaa riski siitä, että työttömyyden sattuessa tekijä tulkitaan TE-keskuksessa yrittäjäksi. Tällöin hän ei ole oikeu tettu työttömyysturvaan tai ansiosidonnaiseen, jota hän todennäköisesti on koko ajan maksanut, vaan jää turvan ulkopuolelle.
T
ekijöiltä puuttuu neuvotteluasema
Luovan alan freelancereiden keskeinen on gelma on, että heillä ei ole neuvotteluase maa. Yleensä paremmin järjestäytynyt työnantaja/ toimeksiantaja voi pitkälti sanella sopimuksen ehdot: ”ellet tee, kuten sanon, et tee.” Tämä on iso epäkohta ja asia, jota yleisesti pelätään ja josta monelle onkin tullut ongelmia. On erittäin toden näköistä, että tekijät, joille maksetaan säännöl lisesti työkorvauksia, huomaavat myös myöhem min mm. että korvausten osalta ei ole maksettu lainkaan eläkemaksuja eli tekijöitä odottaa tule vaisuudessa lisäksi ikävä eläkepommi. Tällä het kellä vain kunnallisessa eläkelaissa velvoitetaan toimeksiantaja maksamaan palkkion osalta myös eläkemaksut.
T
yöryhmä ehdottaa että kaikista työkorvauksista maksettava eläkemaksut
Temen ehdotuksesta työryhmä ehdottaa, e ttä eläkemaksujen maksuvelvollisuus ulotetaan koskemaan kaikkia työkorvauksia. Tämä on mer kittävä ehdotus. Eläkemaksujen osuus on palk kiosta noin 25 %. Niiden maksamatta jättäminen on tarkoittanut sitä, että työkorvaustyö ei lainkaan ole kartuttanut eläkettä. Kokematon työkorvauk www.teme.fi