Page 1

TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI

4/2009




TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 4/2009

HUOM ! Metalli Seiskan toimisto on suljettuna 21.-27.12.2009 Rauhallista Joulua kaikille !!

Seiska 4/09 Julkaisija: Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto ry no 7 Näsilinnank. 22 B 33210 Tampere Puh. 2230013, 040-5220917 fax 2229607, sähköposti metalli7@co.inet.fi kotisivu: personal.inet.fi/yhdistys/ tampereen.metallityvki Vastaava toimittaja: Petri Lahtinen Painatus: Kirjapaino Öhrling, Tampere 2009

- PAKKASUKON VIERAILU Pakkasukko Korvatunturille itsensä läväytti, oivan liikeidean pukille sitten näytti, sekös tonttujakin konkurssin alla säväytti. Pakkasukko oli keksinyt jos,,, Jouluaatto humun vois ottaa talteen sen onnen sumun,, sitä voisi sitten tarpeen tullen jakaa, ankeina aikoina ihmisille vaikka tuvan takaa, se peittäisi kaiken surun sillä unohtaa jopa Suomen Turun, se olisi onnellisuuden tuoja , iloisuuden luoja, apatian suoja, tosi onnellinen olisi siis sen juoja. Joulupukki Pakkasukon unelmaa hyvänä piti, muttei ukko ollut nähnyt ideansa takaa kuin liki. Eihän sitä aaton humua, onnen sumua pullotettua saa, sitä on silloin jouluaattona vain täynnä maa, ei sitä hyvää tahtoa ympäri vuoden millään jaa , vaikka kuka sitä siten haluaa..

- Tonttu Toivonen -

2


TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 4/2009

Puheenjohtajan palsta Pauli Schadrin

Minne menee Metallityöväenliitto ?

No ei niin huonoa etteikö jotain hyvääkin, sillä jäsenistö pääsee kesken sopimuskauden sanomaan mielipiteensä liiton linjasta, kun 2012 on taas liittokokousvaalit. Toisin sanoen sopimukset on tehty ja paljon ei alaspäin voida mennä, sillä silloin pitäisi jo alentaa palkkoja. 90-luvun lamassa koitettiin saada työpaikat säilymään sopimuksia heikentämällä ja huonosti kävi, sillä tehdyt ratkaisut vain syvensi lamaa, nyt ei samoja virheitä saa toistaa, ostovoimaa ei nyt pidä kansalaisilta leikata. Nyt ei pidä enää antaa työn ja pääomatulojen eron kasvaa pääomatulojen eduksi , sillä jos näin pääsee käymään johtaa se armotta sosiaaliturvan ja kunnallisten palvelujen leikkaamiseen, mikä taas kurjistaa työväestön toimeentuloa. Sosiaaliturvaa on jo tarpeeksi leikattu, siihen ei pidä enää kajota, nyt on liittojen ja SAK:n huolehdittava ettei niin käy. Joulunaika koittaa ja nyt on parempi olla uskomatta joulupukkiin ja huolehtia ettei ensi vuoden budjetti tuo mukanaan uusia heikennyksiä liiton jäsenten etuihin.

Aika moni metallityöläinen kuvitteli liiton suunnan muuttuvan uuden puheenjohtajan myötä. Muuttuihan se, muttei kuitenkaan jäsenistön etujen ajajana, vaan näyttää kovasti siltä, että metalliliiton puheenjohtajaksi valittiin pääomapiirien edustaja. On aikoihin eletty kun DEMARI puheenjohtaja on ottanut tehtäväkseen vastustaa pääomatulojen veron kiristämistä, josta taas seuraa se , että tavallinen palkkatuloja saava veronmaksaja pannaan maksajaksi. Kuka olisi uskonut vielä muutama vuosi sitten , että metallityöväenliitto alkaa ajaa pääomapiirien etuja. Jäsenistö sai vain 0,5% korotuksen palkkaan (kaikki ei sitäkään). Ilmeisesti puheenjohtaja on päättänyt kostaa jäsenistölle, kun nämä eivät valinneet häntä TEAM:n puheenjohtajaksi, mutta ellen suuresti erehdy, niin ei ole nykyisen puheenjohtajan pesti kovin pitkä. Saattaa jopa olla metalliliiton historian lyhyin, ainakin toimet viittaa kovasti siihen. Tuntien muutaman metallin demariedustajan, luulenpa ettei työpaikalla oikein rinta kaarella voi työväen edessä kulkea, kun on tämänkaltaisen johtajan meille valinnut. Pirkanmaalla lähes kaikki kunnat joutuvat nostamaan veroäyriä ja kun se ei koske pääomatuloja, kasvatetaan taas tuloeroja pääomatulojen eduksi. Muut liitot edes yrittää ajaa jäsenistön etuja, mutta jostain käsittämättömästä syystä metallityöväen liitto on ottanut tehtäväkseen ajaa työnantajapiirien etuja! Tästä syystä nekin liitot joilla ei taloudellinen tilanne näy, ovat työnantajaliiton metallin 0.5% korotuksen uhreja, sillä EK näyttää pitävän visusti kiinni metallin korotuksen tasosta.

Rauhallista joulunaikaa kaikille T: Puheenjohtaja

3


TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 4/2009

Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto ry no 7 Toimikunta v. 2010 Puheenjohtaja

Schadrin Pauli, Bronto Skylift Oy

Varsinaiset jäsenet

Jurmu Juhani, Hervannan Koneistus Oy Kaukonen Arto, Metso Power Oy Koivisto Arto, Sandvik Oy Lahtinen Petri, Ammattiosaston toimisto Lehtinen Rauno, Aurajoki Oy Lehto Teemu, Tampereen Laatukoneistus Oy Mäkipää Kari, Katsa Oy Nummikoski Jarkko, Messukylän Konepaja Oy Rantala Mikko, Metso Minerals Oy Rauhala Orvo, Metso Minerals Oy Salonen Antti, Sandvik Oy Salonen Jari, Vaahto Oy Svärd Marko, Metso Minerals Oy Turunen Juha, Metso Power Oy Viirre Mika, Metso Minerals Oy

Yleisvara jäsenet

Tuomisto Kirsi, Ammattiosaston toimisto Mäkipörhölä Kyösti, Metso Minerals Oy Järvinen Markku, eläkeläinen Turunen Tuukka, Bronto Skylift Oy Autio Asko, Metso Minerals Oy

4


TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 4/2009

Toimintasuunnitelma vuodeksi 2010 TAMMIKUU 14.1. toimikunnan kokous, jatkossa pääsääntöisesti kahden viikon välein 23.1 Koulutustilaisuus aiheesta: Koneturvallisuus

HEINÄKUU toimisto suljettuna lomien ajan, kesäpaikalla päivystys ELOKUU Kesäpäivä Pälkäneellä nuorisojaoston tapahtuma nais- ja veteraanijaoston yhteistapahtuma

HELMIKUU 31.1-1.2 Next Step- messut, Helsinki 19.2. Mökkijaoston kokous ja saunailta naisjaoston tapahtuma nais- ja veteraanijaoston yhteistapahtuma 23.2 Ay-koulu 1.jakso

SYYSKUU naisjaoston tapahtuma 4.9 syysseminaari, Tampere Metallin isojen osastojen veteraanien risteilykokous TES- infot 18.9 Ammattiosastojen ja seuturyhmien ajankohtaispäivä, Valkeakoski

MAALISKUU 6.3. pilkkikisat Pälkäneellä kevätkokous 12.3 Seiska-lehti ilmestyy 12.-13.3 Aluejärjestön toiminnan suunnittelu ja vuosikokous, Tampere Työttömien tapaaminen 23.3 Ay-koulu 2.jakso

LOKAKUU 20.10. Seiska-lehti ilmestyy Kesäpaikan talviteloille talkoot 14.10. ehdokasasettelukokous 22.-24 MetalliMeeting, Murikka

HUHTIKUU Isojen osastojen veteraanien yhteiskokous, Tampere 10.-11.4 alueen nuorisokurssi, Hämeenlinna nuorisojaoston tapahtuma 20.4 Ay-koulu 3.jakso

MARRASKUU 6.11 Alueen Salibandyturnaus 13.-14.11 Alueen nuorisotapahtuma 25.11. syyskokous 27.11. veteraanien pikkujoulut marras-joulukuussa luottamusmies valinnat

TOUKOKUU 1.5 Vappubrunssi Isojen osastojen veteraanien kevätpurjehdus 5.-6.5 Sakki -risteily Kesäpaikan kevätkunnostustalkoot 17.-20.5 Veteraanien aluetapaaminen, Pärnu 21.-22.5 Ay-koulu 4.jakso opintomatka, Tallinna

JOULUKUU naisjaoston tapahtuma pikkujouluristeily 18.12. Seiska-lehti ilmestyy

KESÄKUU Kesäpaikan talkoot 12.6 Metallin Retkeilypäivä, Murikka 12.-13.6 Nuorten kesäpäivät Oulu,Kalajoki 18.6. Seiska-lehti ilmestyy

Tarpeen vaatiessa järjestetään lisää kursseja ajankohtaisista asioista.

METALLI SEISKAN TOIMISTO

Näsilinnankatu 22 B, 33210 Tampere Avoinna muina arkipäivinä klo 9-12 ja 13-17 keskiviikkoisin vain klo 13-17 Toimitsija: Petri Lahtinen 040 5220917 Toimistonhoitaja: Kirsi Tuomisto (03) 2230013 Fax: (03) 2229607 Sähköpostit: metalli7@co.inet.fi toimitsija.seiska@pp.inet.fi

5


TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 4/2009

Työväen politiikka sairastaa ! Nyt en tarkoita sika influenssaa, vaan paljon vakavampaa tautia. Ahjo-lehdessä 21/5.11.2009 kirjoittaa prof. Vilho Harle mm. "Hyvinvointiyhteiskuntaa puretaan hyvää vauhtia, mutta siitäkään ei synny aitoa keskustelua, Harle väittää. "Herää kysymys, että mitä sitten täytyy tapahtua, että politiikka alkaa tervehtyä. Ja tässä tarkoitan edunvalvontaan liittyvää vasemmiston ajamaa perinteistä politiikkaa. Harle jatkaa:"Tottakai ilmassa on myös vaihtoehtoisia esityksiä, mutta puolueet tinkivät niistä viime kädessä sen vuoksi, että loppupelissä kaikki puolueet pyrkivät hallitukseen, ovat valmiita konseksukseen ja kaveeraamaan etenkin suurimman puolueen kanssa." Tampereen Yliopistossa ollaankin näköjään sen verran avarampia, että "uskalletaan ainakin jonkun toimesta kertoa totuuksia. Haiskahtaa ihan vanhalta työväen kaupungilta. Sellainenhan kaupunki ennen oli. Ja perinteitä kyllä riittää. Harle käytti esimerkkinä Vihreitä mihin hallituskipeys voi johtaa. Hän sanoo:"Esimerkkinä voisi toimia Vihreät, jotka vaalitaistossa kiven kovaan vastustivat lisäydinvoimaa ja Pallaksen luonnonsuojelualueen hotellihanketta. Nyt hallitus suunnittelee lupaa jopa kolmelle uudelle ydinvoimalalle ja Pallaksen hotelli rakennetaan. Vihreät äänestävät vastaan, mutta istuvat kuin tatti hallituksessa. Lopputuloksessa Vihreiden äänillä ei ole mitään merkitystä." Kun Kokoomus julistautui työväen puolueeksi ennen vaaleja, syntyi aivan uusi "ideologia". Näyttääkin siltä, että monen mieleen tuli halu olla "kultapossukerhon" jäsen. Eikä yhtään naurata.

Seuraukset on nähtävissä hyvin monella tavalla. Hallitusyhteistyö näyttääkin edellyttävän ehdotonta kuuliaisuutta oikeiston vaatimuksille. Jos Vihreät ovat periaatteensa unohtaneet, niin miten käy koko vasemmiston. Onko oikeiston edessä pakko kumartaa niin syvään, että pyllistys vasemmalle näkyy jo "sokealle reetallekin". Kun seurataan miten "objektiivinen" media hoitelee tiedonvälitystä, voi helposti todeta tolkuttomat toistot ja tietyistä asioista vaikenemisen. Vanha sananlasku näyttääkin toteutuvan, että "kenen leipää syöt, sen lauluja laulat". On helppoa usein todeta ns. toimittajan oma väritys artikkeliin. Korostetaan oman mielipiteen kautta jutun "henkeä". Yhtään "eunukkia" ei toimittajissa ole, varsinkaan oikeiston lehtien toimittajissa. Onkin syytä lukea myös "rivien välistä". Eihän kukaan nyt kehtaa kysyä toimittajan omaa puoluekantaa, josko hänellä sellaista on? Toivotan eri lehtien lukemista ja oman kannan löytämistä, joka voi olla työn takana. Pertti Axel Keihänen

6


TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 4/2009

Hervannan Seudun Työttömät

Joidenkin työttömien asemaa voimme tilapäisesti parantaa palkkatuetuilla työllistymisjaksoilla. Myös työkokeilu saattaa antaa valmiuksia palata työelämään.

Viime vuosikymmenen puolivälissä hervantalaiset työttömät järjestäytyivät omaksi yhdistyksekseen. Koimme, että keskellä Tamperetta oleva yhdistys on kaukainen ja kulkukin sinne maksaa. Alueemme työttömyys oli ja on säilynyt korkeana – pahimmillaan työttömyysprosentti on ylittänyt äänestysprosentin joissakin Hervannan osissa. Tarvetta toiminnallemme siis on. Tulevana vuonna vietämme 15-vuotisjuhlia, emmekä varmaan vieläkään saa yhdistystämme tarpeettomaksi.

Jäsenillämme on edelleen yhteyksiä ammattiyhdistysliikkeeseen. Pidämme työntekijöiden järjestäytymistä erittäin tärkeänä. Toivomme myös ammattiyhdistysliikkeen muistavan työttömiä jäseniään ja pitävän yhteyttä yhdistyksemme kaltaisiin toimijoihin ja omalta osaltaan entistä enemmän tukevan toimintaamme rahallisesti. Toki muistamme senkin tosiasian, että Alusta asti tavoitteisiimme on kuulunut työtlisääntyvä työttömyys kaventaa myös ay-liiktömien edunvalvonta. Seuraamme työttömien keen toimintaedellytyksiä. Ikään kuin olisimme etujen ja oikeuksien kehittymistä, toimimme huononnuksia vastaan ja tiedotamme. Työttömi- yhteisessä veneessä. en virkistystoiminta kuuluu myös toimintaamme. Kauko Kyllönen Ulospäin näymme yhteisillä tilaisuuksilla, joissa keskustellaan ajankohtaisista asioista. Virkistys- ja harrastustoimintaan kuuluu vuodenajasta riippuen luonto- ja marjaretkiä, sulkapallon ja pingiksen pelaamista, käsitöitä, lukupiiriä, muita toimintoja tilanteen mukaan, kunhan muistamme, että rahaa toimintoihin ei ole. Se vähä, mitä meillä on käytössämme, saadaan talkootöillä. Edunvalvontaan kuuluu neuvontatoiminta. Toimistostamme löytyy tietoa erilaisista etuuksista, niiden hakemisesta ja valitusmenettelyistä. Pystymme myös auttamaan erilaiseten hakemusten laatimisessa. Toimistollamme on käytössä (vanhoja) tietokoneita, joita jäsenemme voivat käyttää, myös internet-yhteys ja tulostin on käytettävissä. Tarvittaessa neuvomme jäseniämme näiden, ja myös omien koneidensa, käytössä.

7


TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 4/2009

Terroristi isku

on raadollista ja historian vakavin Metalliliiton sisällä tapahtunut poliittinen terroristi- isku. Demariryhmää edustaa Pirkanmaalla ammattiosasto 195

Miltä sinusta tuntusi, jos yhtäkkiä sinulle ilmoitettaisiin, että sinut tullaan, hinnalla millä hyvänsä, siirtämään muihin tehtäviin? Kysymys ei olisi ylennyksestä vaan tyly siirto muihin tehtäviin. Tietäisit kuitenkin, että olisit hoitanut työtehtäväsi hyvin ja muualtakin olisit saanut kehuja ja itse asiassa olisit tehnyt työtehtävät, niin kuin sinun oletettiin tehtävän. Tehtävään siirrettäisiin pomon ”hyvä mies”

Olin itse paikalla liittotoimikunnan varaedustajana, varsinaisen Pertti Turtiaisen, ollessa estynyt. Käsittelimme asiaa omassa ryhmässä ja tunnelma oli vakava, kävimme tunti tolkulla keskustelua. Olimme yhdessä sen takana, ettei Turja Lehtosta voida siirtää muihin tehtäviin, kun hän ei ole tehnyt mitään väärää. Turja toimi tehtävässään jäsenten tahdon mukaisesti ja oli mukana kaatamassa TEAM hanketta. Tämä on siis Demari -ryhmälle niin iso asia, että Riku Aallon johdolla oli Turja siirrettävä syrjään. Hanke oli naamioitu organisaation muutoksen alle.

A) suuttuisit B) hämmästyisit C) Elämää tämä vain on, no hätä

Työtehtävät jakaantuvat poliittisen kannatuksen mukaan Metalliliitossa ja nykyisen kannatuksen mukaan työtehtävät eivät todellakaan ole jaettu demokraattisesti. Metallin vaikuttajilla on liiton vaalien saaman kannatusprosenttiin nähden murto-osa tehtävistä ja mitään kiveen kirjoitettua ei löydy, ettei menetettäisi vielä paikkoja. Paikkojen takana on kuitenkin ihmisiä, joilla on huoli omasta työstään, työilmapiiristä. Valtaa pitävä Demariryhmä ei kunnioita mitään, vaan on erittäin häikäilemätön toimissaan kiristämisessä esim. Turjan siirrolla. Ei näytä suurelta ihmeeltä, että demareiden kannattajat siirtyvät joukolla, kokoomuksen kannattajaksi, sillä näillä teoilla ei voi olla kannattajia.

Valitettavasti yllämainittu kysymys on erään METALLILIITON työntekijän arkipäivää. Kaikella on alkunsa, niin kuin tälläkin jutulla. Jutun juuret alkavat keväästä 2008, kun oli liittokokous, jolloin jäsenien äänestämät liittokokousedustajat kokoontuivat päättämään mm. TEAM fuusiosta. Asia jäi hautumaan vuodeksi. Keväällä 2009 oli ylimääräisen liittokokouksen aika ja kokous käsitteli ainoastaan TEAM fuusioita, historiaan on nyt kirjoitettu, että meidän Metallin vaikuttajien -ryhmän kielteinen kanta kaatoi TEAMin ja Metalliliitto säilyi itsenäisenä. Alkoi kostaminen. Sitä ei Demariryhmä salaa eikä peittele. Metallin Vaikuttaja ryhmälle saneltiin, että meidän on vaihdettava meidän järjestösihteeri, Turja Lehtonen, toiseen henkilöön tai.. järjestösihteerin tehtävät lakkautetaan. Peli

Joka tapauksessa Metallin Vaikuttaja - ryhmä päätti säilyttää järjestösihteerin paikan

8


TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 4/2009

ja suostua Turjan siirtoon. Valitettavasti oma pesäkään ei ollut niin puhdas, jotta olisimme saaneet Turjan siirron aikaiseksi ongelmitta. Meidän oman ryhmän valitsema liittosihteeri Matti Mäkelän johdolla oli Joku Joukkio valinnut järjestösihteeriksi uuden nimen. Valitettavasti nimi ei ollut meidän ryhmän mielestä se, minkä kanssa voitaisiin elää ja siirtyä tämän vaiheen yli ja alkaa tekemään työtä paremman Metalliliiton puolesta. Yhdessä liittotoimikunnanryhmän edustajat vaihdoimme nimen Ville- Petteri Risbergiin, joka oli liiton nuorisotoimitsija. Risberg on tulevaisuuden nimi, jolla on intoa ja nuoresta iästä huolimatta kokemusta toimia Metallin vaikuttajien kanssa.

Haluan, että Seiskalaiset miettivät nyt miten tästä eteenpäin? Uudet vaalit ovat jo 2 vuoden päästä 2012 ja kenelle Seiskalaiset antavat äänensä ja valtakirjan toimia tuolla liittokokouksessa, esim. valitsemassa meille henkilöitä luottamuspaikoille. Koston kierre ei tässä auta, se ei kuulu Seiskalaisten periaatteeseen vaan johdonmukainen työ paremman metallityöläisten arjen puolesta. Kirsi Tuomisto

Liittotoimikunta 13.11 2009 kokouksessaan hyväksyi yksimielisesti uuden organisaatio muutoksen ja Turja Lehtosen siirron uudeksi Työehtosihteeriksi. Tahdon kuitenkin raottaa kulissia ja saattaa jäsenten tietämykseen, että tämä yksimielinen päätös saatiin aikaiseksi vain kiristämällä. Olimme jättämässä pöytäkirjaan eriävää mielipidettä, mutta Demariryhmä, Riku Aallon johdolla ilmoitti, jos teette sen, niin sen jälkeen Kaikki menee uusiksi ja sen jälkeen tulos on jotain muuta kuin tämä. Oliko meillä vaihtoehtoa? Tilanne ryöstäytyi käsistä ja meitä syytettiin huoraamisesta ym. likaista tekstiä.

Metalli Seiskan naisjaoston järjestäytymiskokous Keskiviikkona 6.1.2010 klo 14.00 ammattiosaston kokoustilassa. Jatkona pikkujoulut. Ilmoittautumiset 23.12.09 mennessä toimistolle puh. (03) 2230013.

9


TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 4/2009

Vuodenvaihteen arkipyhäkorvaukset Työehtosopimuksen mukaisten arkipyhäkorvausten tarkoituksena on turvata työntekijälle normaali ansio myös sellaisilta viikoilta, joille sattuu kirkollisia juhlapäiviä tai muita yleisiä vapaapäiviä. Tämän vuoksi arkipyhäkorvausta ei makseta, jos edellä mainittu päivä sattuu lauantaiksi tai sunnuntaiksi. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 17 §:n mukaisesti korvattavia arkipyhiä ovat tulevassa vuodenvaihteessa 2009-2010 seuraavat: - jouluaatto (torstai 24.12.2009) -  ensimmäinen joulupäivä (perjantai 25.12.2009) -  uudenvuodenpäivä ( perjantai 1.1.2010) ja -  loppiainen (keskiviikko 6.1.2010). Arkipyhäkorvauksen suuruus Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksena 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan. Osa-aikatyöntekijän arkipyhäkorvaus saadaan kertomalla edellä mainittu arkipyhäkorvaus työviikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

Viikko- tai kuukausipalkalla olevalle työntekijälle ei erillistä arkipyhäkorvausta makseta, vaan hän saa myös arkipyhäviikolta normaalin palkkansa vähentämättömänä. Työssä arkipyhänä Arkipyhäkorvaus maksetaan myös työntekijälle, joka työtuntijärjestelmän taikka muuten suostumuksensa mukaisesti (ylityö) on työssä arkipyhänä. Tämän lisäksi työntekijälle maksetaan ylityölisä, jos työ on samalla ylityötä ja sunnuntaityökorotus niiltä päiviltä, jotka ovat almanakkaan punaisella merkittyjä pyhäpäiviä. Ylityötä, sunnuntaityötä ja viikkovapaan aikana tehtävää työtä koskevat määräykset löytyvät teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 14 §:stä ja vastaavasti myös muiden sopimusalojen työehtosopimusten työaikamääräyksistä. Arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytykset Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle seuraavin edellytyksin: 1) Työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt ennen arkipyhää vähintään yhden kuukauden. Esimerkki:

10

Jos työntekijän työsuhde on alkanut tiistaina 24.11., on hän oikeutettu saamaan arkipyhäkorvauksen jouluaatolta 24.12. ja luonnollisesti myös sitä seuraavilta arkipyhiltä. 2) Lisäksi edellytetään, että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä joko viimeisenä arkipyhää edeltäneenä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. Esimerkki: Jouluviikolla on sovittu tai määrätty jouluaattoa (24.12.) edeltävät maanantai, tiistai ja keskivikko työajan tasaamispäiviksi (pekkaspäiviksi). Tällöin viimeinen arkipyhiä edeltävä työtuntijärjestelmän mukainen työpäivä ja siis edellytyspäivä on perjantai 18.12. Sitä lähinnä seuraava työtuntijärjestelmän mukainen työpäivä on maanantai 28.12. Saadakseen arkipyhäkorvauksen jouluaatolta sekä ensimmäiseltä joulupäivältä työntekijän tulee olla työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti jompanakumpana edellytyspäivänä (joko18.12. tai 28.12.). Uudenvuodenpäivältä maksettavan arkipyhäkorvauksen edellytyspäiviä ovat puolestaan torstai 31.12. ja maanantai 4.1.2010.


TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 4/2009

Jos työntekijä laiminlyö noudattaa työtuntijärjestelmän mukaista työaikaa sekä 18.12. että 28.12., menettää hän oikeuden saada arkipyhäkorvaus yhdeltä peräkkäisistä kahdesta (24.12. ja 25.12.) arkipyhistä. Yhdestä siis maksetaan. Luvaton poissaolo työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipyhänä Jos työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaan velvollinen työskentelemään myös arkipyhänä ja hän on poissa työstä muusta kuin hyväksyttävästä syystä, ei arkipyhäkorvausta makseta. Arkipyhäkorvaus poissaolon ajalta Tietyissä tilanteissa työntekijä ei voi tai ole velvollinen työskentelemään arkipyhäkorvaukseen oikeuttavina edellytyspäivinä. Hän ei tästä huolimatta menetä oikeuttaan arkipyhäkorvaukseen, jos korvattava arkipyhä sattuu: - vuosiloman (talviloman) ajalle, - ajalle, jolta työnantaja maksaa sairausajan tai äitiysvapaan palkkaa, - työehtosopimuksen 20 §:n 7 momentissa tarkoitetun alle 10-vuotiaan lapsen äkillisestä sairastumisesta johtuvan palkallisen poissaolon ajalle, - taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan, enintään kaksi viikkoa ennen arkipyhää kestäneen lomautuksen ajalle ja

- lakisääteisen isyysvapaan ajalle. Luettelo on tyhjentävä. Vuosiloma arkipyhäviikolla Työntekijän vuosiloma (useimmiten talviloma) voidaan määrätä tai sopia alkavaksi siten, että vuosilomajaksoon sisältyy päiviä, joita ei lueta vuosilomalain mukaan lomapäiviksi. Tällaisia vuodenvaihteeseen sijoittuvia päiviä ovat sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät eli ensimmäinen ja toinen joulupäivä sekä jouluaatto ja uudenvuodenpäivä. Jos vuosiloma määrätään tai sovitaan alkavaksi maanantaina 21.12., sisältyy ko. lomaviikkoon vain kolme vuosilomalain mukaista arkipäivää (maanantai, tiistai ja keskiviikko). Jos kaikki kuusi talvilomapäivää on tarkoitus pitää yhtäjaksoisesti, jatkuu vuosiloma seuraavan viikon maanantain, tiistain ja keskiviikon. Turhien epäselvyyksien välttämiseksi on suotavaa, että loman sijoittamiseen ja lomapäivien kulumiseen liittyvät asiat selvitetään työnantajan kanssa etukäteen. On myös muistettava, että tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus vuosiloman ajaksi sattuvilta arkipyhiltä vuosilomapalkan lisäksi. Työnantaja ei saa myöskään ilman työntekijän suostumusta määrät vuosilomaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos se johtaa vuosilomaan kuuluvien vapaiden arkipäivien vähenemiseen. Näin ei käy, jos viimeistä lomapäivää seuraa lomaan kuulumaton vapaa arkipäivä, esimerkiksi lauantai.

11

Arkipyhäkorvaus ja lomautus Arkipyhäkorvaus maksetaan taloudellisin ja tuotannollisin syin toimeenpannun lomautuksen ajalta, jos arkipyhä sattuu lomautuksen alusta lasketun 15 ensimmäisen kalenteripäivän ajalle. Lisäksi myös kuukauden työsuhde-edellytyksen on täytyttävä. Seuraava esimerkki valaisee asiaa: Jouluaatto on torstai 24.12. Jos lomautus on alkanut aikaisintaan torstaina 10.12., arkipyhäkorvaus maksetaan. Jos lomautus on alkanut tätä ennen, arkipyhäkorvausta ei makseta. Jos lomautus päättyy niin, että työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä arkipyhää seuraavana työtuntijärjestelmän mukaisena työpäivänä (edellytyspäivä), arkipyhäkorvaus maksetaan. Jos lomautus on toteutettu viikoittaisen työajan lyhennyksenä, maksetaan arkipyhäkorvaus normaalisti, riippumatta siitä, kuinka pitkään järjestely on kestänyt.


TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 4/2009

Työajantasaamisvapaat

Vuoden 2009 päättyessä on työpaikalla aika tarkastella, onko 12,5 työajantasaamisvapaapäivää eli ns. pekkaspäivää pidetty ja maksettu. Pekkaspäivät on annettava ja maksettava sen kalenterivuoden aikana, jolloin ne ovat kertyneet, ellei työpaikalla ole sovittu niiden siirtämisestä pidettäväksi seuraavan vuoden kesäkuun 30. päivään mennessä. Työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä pekkaspäivien siirrosta, vaan asiasta on sovittava työntekijän ja työnantajan kanssa. Kertymä päivä- ja kaksivuorotyössä Päivä- ja kaksivuorotyön pekkaspäiviä koskeva määräys on teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 13 § 2 momentissa. Näiden määräysten mukaan työpaikalla voidaan sopia pekkaspäivien pito- ja maksamisajankohta sekä siitä, pidetäänkö päivät työpäivää lyhentämällä. Pekkaspäivät kertyvät silloin, kun tehdään 8 tunnin työpäivää ja 40 tuntiin työviikossa. Säännöllisen työajan on tasoituttava päiväja kaksivuorotyössä vuonna 2009 keskimäärin 36,4 tuntiin

viikossa. Jos säännöllinen työaika ylittyy, ylimenevä osuus on hoidettava antamalla työajan lyhennysvapaita työehtosopimuksen määräyksen mukaisesti. Työehtosopimuksen pääsäännön mukaan ei voida sopia pekkaspäivien poistamisesta kokonaan. Jos työntekijä alkaa myöhemmin hakea pitämättömistä työajantasaamisvapaista korvausta, hän saa sen aina työehtosopimuksen vähimmäisehtona, jos pekkaspäivien yleiset edellytykset muuten täyttyvät. (HUOM työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 5 §:n toisin sopimisen mahdollisuus tällä sopimuskaudella) Korvauksen laskeminen Työehtosopimuksen 13 § 2 Mom. määrää asiasta seuraavaa: Työajan tasaamisesta keskimääräiseen viikkotyöaikaan aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tämän sopimuksen tarkoittamassa työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, joka on 6,3 %:a työntekijän vuosineljänneksittäin

12

määräytyvästä keskituntiansiosta. Lisä maksetaan myös työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta ja siltä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa tai työehtosopimuksen mukaisesti sairausajan palkkaa lapsen sairauden vuoksi sekä siltä säännöllisen työajan osalta, joka luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuluu heidän toimiessaan työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. Luettelo on tyhjentävä. Työajantasaamislisää ei makseta missään muissa tapauksissa. Kolmivuorotyö Työehtosopimuksen kolmivuorosopimuksen 8 § mukaan ansion vähentyminen korvataan keskeytyvässä kolmivuorossa 11 %:lla ja keskeytymättömässä kolmivuorossa 14,3 %:lla työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä keskituntiansiosta. Työajantasaamiskorvaus on erillinen lisä Lisällä korvataan työehtosopimuksen ja työaikalain viikkotyöajan erotus. Lisä maksetaan heti työsuhteen alkaessa sen työtuntijärjestelmän mukaan mitä tehdään.


TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 4/2009

Työnantajan pitää pystyä osoittamaan, mikä osa työntekijän palkassa on työajantasaamislisää ja mikä muuta palkkaa.  Lisä ja keskituntiansio Työehtosopimuksen mukaan työajantasaamislisää ei oteta huomioon laskettaessa vuosineljänneksen keskituntiansiota, mutta lomaajan palkan laskentaperusteena olevaan lomakeskituntiansioon se lasketaan mukaan. Työajantasaamislisän maksuajankohdasta työehtosopimuksessa on sovittu, että ansaitut lisät maksetaan palkanmaksukausittain, ellei paikallisesti ole muuta sovittu. Ansaittu lisä erääntyy maksettavaksi sen ajanjakson päättyessä, jolloin tasaamisvapaat olisi viimeistään annettava tai jos työsuhde päättyy, työsuhteen päättyessä.    Milloin pekkaspäivät pidetään Työehtosopimuksen mukaan: Ellei työpaikalla toisin sovita, toteutetaan työajan tasaaminen pitämällä vapaata työnantajan osoituksen mukaan

vähintään työvuoro kerrallaan. Ellei työtuntijärjestelmää ole etukäteen vahvistettu, vapaan antamisen ajankohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti ennen vapaan pitämistä muuta sovita. Työpaikoilla tulisi pyrkiä siihen, että vuoden alussa katsotaan ns. kiinteät pekkaspäivät, joita voivat olla esim. helatorstaiviikon perjantai ja yleensä muutkin arkipyhien vuoksi irralleen jäävät yksittäiset työpäivät. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työajantasaamispäivien antamisesta ja maksamisesta.   Pekkaspäivät ja sairastuminen Työehtosopimuksen mukaan työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä. Mikäli työpäivä on sovittu pekkaspäiväksi, se ei ole työtuntijärjestelmän mukainen työpäivä. Jos työntekijä sairastuu ja on ennalta sovittuna pekkaspäivänä sairas, hänelle on maksettu tältä päivältä työajantasaamislisä, mutta ei makseta sairausajan palkkaa.

Edellä oleva koskee tapauksia, joissa on ensin sovittu tai määrätty pekkaspäivä ja työntekijä sairastuu vasta tämän jälkeen. Työnantaja ei voi määrätä yksittäiselle työntekijälle sairauspäivää pekkaspäiväksi. Jos on kyse koko tehtaan tai osaston ennalta määrätystä pekkaspäivästä, yksittäisen työntekijän sairaus ei siirrä hänen pekkaspäiväänsä myöhemmäksi. Pekkaspäivät ja kuukausipalkka Työehtosopimuksen13 § 6 mom. määrää kuukausipalkkaisten osalta seuraavaa: Kuukausipalkkaisten työntekijäin osalta työajan tasaaminen toteutetaan kuukausipalkkaa alentamatta. Päivä- ja kaksivuorotyön kuukausipalkkaiselle ei makseta erillistä työajantasaamislisää, vaan hänellä on oikeus pitää 12,5 päivää vapaata kalenterivuodessa palkkaa alentamatta.  

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------TTTTT = Tampereen Tampellassa Tapahtuneista Tositarinoista Tujaus Missäs sinä olit välipäivät? ( joulu-uusivuosi) kyseli pomo yhdeltä äijältä Tampellassa heti aamusta vuoden ensimmäisenä työpäivänä.  -PEKKASILLA , PEKKASILLA!! tuhahti  äijä.  -No tarttishan niistä vähän ennakkoon ilmoitella pomo jatkoi.  -Kattellaan, kattellaan sitä sitten , kun päivä valkenee, vastasi äijä  lähtiessään samalla hallista pihalle.  (Kyseisen tapahtuman mies-henkilö piti aina muuten pekkas-vapaat 98 % ” etukäteen ilmoittamatta”)  Pekkasista vielä vähän: Hätä pekkasiksi sanottiin / laskettiin semmoisia tapauksia,  kun joutui soittamaan pomolle ”jo ennakkoon” illalla ettei pääse aamulla tuleen töihin ja myös ihan viime tingassa aamulla soitettuja pekkaspäiviä luokiteltiin ” ihan vaan-porukankesken ” hätä-pekkasiksi!. -Tonttu Toivonen -

13


TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 4/2009

Tulevaisuuden eläkkeet ja toimeentulo

Syyskuussa isojen ammattiosastojen veteraanit laativat julkilausuman joka käsitteli eläkeläisten asemaa nykypäivän Suomessa. Viimelaman seurauksena eläkkeitä on säännönmukaisesti leikattu ja luotu uusia järjestelmiä karttumissäännöksiin. Työeläkeindeksiä on rukattu, jonka seurauksena nykyisten eläkkeiden ostovoimasta leikkaantuu prosentin verran joka vuosi, johtuen epäedullista indeksistä 20/80. Suomi olevasta lamasta huolimatta, on rikkaampi kuin koskaan niin rikkaat ovat rikastuneet ja köyhyys on lisääntynyt. Tilastokeskus mittaa köyhyyttä OECD:n ja Eurostatin suosituksen mukaan. Yksineläjä on köyhä, elleivät tulot ylitä reilua tuhatta euroa kuussa. Köyhyysrajan alapuolella elää yhä useampi, tuoreimman tilaston mukaan yli 700000 suomalaista. Määrä on kasvanut vuodesta 2003 vuoteen 2007, 76600 hengellä. Työttömyys ja pätkätyöt pienentää eläkekarttumaa ja indeksi heikentää eläkkeiden

ostovoimaa, niin raskasta työtä tehneet metallin eläkeläiset siirtyvät lisääntyneiden köyhien joukkoon. On vaarana että eläkeläisistä tulee yksi tämänkin laman maksumiehistä. Metalliliitto on 167000 jäsenen liitto ja suuri yhteiskunnallinen vaikuttaja. Me metallin veteraanit esitämme, että kolmikanta neuvotteluissa huomioidaan eläkeläisten ostovoiman kehitys. Luopumalla taitetusta työeläkeindeksistä, joka heikentää eläkkeiden ostovoiman kehitystä. Tämän päivän pätkätyöläinen on huomispäivän pienituloinen eläkeläinen. Metallin ylimääräinen liittokokous kesäkuussa Tampereella torjui Team:n liittymisen ja eläkeläisten tylyn kohtelun. Me metallin ammattiosastojen edustajat emme tule hyväksymään minkäänlaisia heikennyksiä liiton sääntöihin, jotka koskevat eläkeläisjäseniä. Pidämme kohtuullisena että pitkä jäsenyys Metalliliitossa jatkossakin huomioidaan

14

ja näin kannustaa nuoria liittymään ammattiliittoon, eikä ns. Loimaan kassaan. Pääosin tällaisen julkilausuman veimme Metallityöväenliittoon. Isojen osastojen edustajina seiskaa edusti neljä veteraania. Julkilausuman otti vastaan Metallinsihteeri Matti Mäkelä ja Järjestösihteeri Turja Lehtonen. Osallistuimme samana päivänä eduskunnassa Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän yhteistyössä Metalli 49 veteraanien kanssa järjestämään seminaariin, jossa oli n. 100 osanottajaa. Vetäjänä toimi Kansanedustaja Jyrki Yrttiaho. Tilaisuudessa oli Kelan edustajana Vastaava tutkija Pertti Honkanen, SAK:n edustajana Apulaisjohtaja Kaija Kallinen, Kehityspäällikkö Reijo Vanne Telasta ja puolueiden eduskunta ryhmistä sosialidemokraattien, kokoomuksen ja perussuomalaisten edustaja.


TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 4/2009

Kelan edustaja kertoi indeksitarkistuksista. Kansaneläkkeissä ei ole indeksitarkistusta koska kansaneläkkeet on sidottu kuluttajahintaindeksiin ja se oli miinusmerkkinen. Asian vuoksi on hyväksytty poikkeuslaki, muuten normaalin lain mukaan kansaneläkkeitä ja muita indeksiin sidottuja etuuksia pienennettäisiin. Taitettuindeksi vaikutti, että ansioeläkkeet eivät nouse, jos ansioeläkkeet olisi sidottu 50/50 indeksiin olisi korotusta tullut hieman. Mutta suunta on se että eläkkeet jäävät jatkuvasti palkkatasosta jälkeen, kun indeksissä otetaan huomioon, vain osa palkkojen noususta. Kelan edustaja esitti tilaston, joka vääjäämättä osoittaa, miten eläketaso kokoajan heikkenee ja esitti skenaarion jonka mukaan ne, jotka ovat nyt 40 vuotiaita ja jos tämä kehitys suunta jatkuu niin heidän eläkkeensä on vain 30% palkasta, kun he jäävät eläkkeelle. Hän kertoi myös Hallituksen tehneen periaatepäätöksen takuueläkkeestä, joka olisi täysi kansaneläke + 100 euroa. Se astuisi voimaan 1.3.2011. Sattumalta eduskuntavaalit ovat samana keväänä. Kommentti puheenvuoron piti Apulaisjohtaja Kaija Kallinen SAK:sta , hän

kertoi faktoja, työeläke kertyy palkkatyövuosista, eläketaso ei päätä huimaa ja indeksin päätehtävä on eläkkeen ostovoiman turvaaminen. Mutta kun SAK on kolmikannassa ollut sopimassa tämän taitetun indeksin, niin eikö hän voinut tai uskaltanut ottaa siihen kielteistä kantaa, vaan sanoi että taitettua indeksiä ei voida muuttaa, se ihmetytti kuulijoita. Tässä voidaankin kysyä ketä SAK edustaa. Toisen kommentti puheenvuoron piti Reijo Vanne hän kertoi työeläkkeiden rahoituksesta. Yksityisalojen työeläkemaksu on kohonnut järjestelmän alkuaikojen 5%:tä vajaaseen 22%:iin, työntekijöiden maksu on 4,3%:a, talouskriisin sijoitusten arvon menetyksistä suurin osa on palautunut kuudessa kuukaudessa ja oli syyskuussa 121,6 mrd. Sijoituksille odotetaan 4% yksikön tuottoa vuositasolla. Työllisyyden kehitys muutaman seuraavan vuoden rahoituksen ja maksun kannalta on ratkaisevaa. Nyt eläkkeellä oleville on odotettavissa nykysääntöjen mukaiset indeksikorotukset, mutta tulevilla eläkeläisillä jotka jäävät ensivuonna ja tulevina vuosina eläkkeelle, on elinaikakerroin joka pudottaa eläkeprosenttia.

15

Viimeisinä puheenvuoroja käytti eduskuntaryhmien edustajat. Kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien edustajat syyttelivät toisiansa hallituspolitiikasta. Kokoomuksen edustaja syytti Lipposen hallituksia leikkauksista ja vastaavasti demariedustaja nykyistä hallitusta, mutta tuntuu että ainakin osa demareista kääntymässä taitettua indeksiä vastaan. Perussuomalaisten edustajan oli hyvä iskeä siihen saumaan, tosiasioita hän puhui, mutta kuulijoissa hänen puheensa johti naurun remahdukseen. Loppu kommenttina tässä voikin mainita edunvalvontaa tarvitaan ja siihen tarvitaan tuleviakin eläkeläisiä. Eli yhteistoimintaa, että voimaa olisi enemmän. Ammattiyhdistysliikkeen on ryhdistäydyttävä, että pitkään raskaita töitä tehneet saisivat ikääntyneenä paremman toimeentulon. Kirjoittaja on veteraanijaoston sihteeri Seppo Heikkilä


TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 4/2009

Veteraanien Pikkujoulut Tapiolassa

Salin penkit ojennukseen, pöydät koreiksi, kahvit kiehumaan, leivät ja kakut tarjolle, hetkinen…Missä on piparkakut? No, löytyipä leipurin numero ja kuskille tuli vielä toinenkin keikka juhlapaikalle. Häkkinen ja Lehtinenkin olivat saapuneet paikalle ja rupesivat kursimaan äänentoistoa kuntoon ja niin saapuivat narikan pojatkin, kaikki oli valmista, kun ensimmäiset kutsuvieraat saapuivat. Pikkuhiljaa alkoi juhlijoita virrata paikanpäälle ja kohta kuuluikin jo melkoinen rupattelun sorina, kun vanhat tutut vaihtoivat kuulumisia. Hyvissä ajoin ennen puoltapäivää oli sali jo täynnä ja oli aika juhlan...

Marraskuinen lauantai aamu kello seitsemän reikä, reikä, kokoontui talkooväki osaston toimistolle. Ilma oli kaikkea muuta kuin mitä kalenteri sanoi, vettä ropisi ja lämpömittari näytti plussaa kuusi. Keiteltiin siinä kahvit ja turinoitiin sikaflunssasta jääkiekkoon, mutta hommiinhan tänne tultiin ja ei kun tavarat(pakettiautollinen) kantoon ja suunta kohti Tapiolaa. Tapiolassa olikin jo täystohina päällä, naisjaoston väki pisti kyökkiä ojennukseen, Leipomon auto oli jo kerennyt tuomaan syömiset ja juomiset.

16


TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 4/2009

Juhlan avasi ammattiosaston puheenjohtaja Pauli Schadrin, joka toivotti tervetulleiksi kaikki kutsuvieraat, sekä kertoi ammattiosaston kuluneen vuoden tapahtumista ja tulevaisuuden suunnitelmista ja haasteista. Kuluvan vuoden tärkein haaste oli Metalliliiton säilyttäminen itsenäisenä liittona, siinä onnistuttiin nyt ja näin tulee tapahtua myös tulevaisuudessa. Lama ja koko ajan kasvava työttömyys asettaa haasteita myös ammattiosaston toimintaan, mutta toiminta pyritään pitämään vähintään entisellään ja mahdollisuuksien mukaan, toivottavasti jopa lisäämään. Edellisen laman jälkeen Suomalaisyritysten työpaikkojen määrä kasvoi ulkomailla nopeasti. Vuonna 1990 ne työllistivät kotimaassa vajaa 190000 ja ulkomaisissa yksiköissä 85000 henkeä. Vuonna 2008 ala työllisti Suomessa yli 220000, mutta ulkomailla 275000 henkeä. Jo liki neljännes metalliteollisuuden työpaikoista Suomessa on ulkomaisissa yrityksissä. Viimeisen vuoden aikana on metalliteollisuudessa irtisanottu tai lomautettu yli 65000 henkeä, kolmannes alan työvoimasta on välittömän uhan alla. Suuryrityksillä on selvä linja: Ulos Suomesta. Tätä tuo globalisaatio, johonka mukaan menon ratkaisivat Suomen osalta 80-luvun lopulla päätetty pääomaliikkeiden vapauttaminen ja talouden avaaminen vapaakauppaan. Perinteinen, vahva työväenliike menettää asemaansa ja oikeisto vahvistuu, kansallisen soputumisen nimissä ajetaan alas sotien jälkeisinä vuosikymmeninä luotuja hyvinvointivaltion rakenteita ja sopimustoimintaan perustuvia työmarkkinasuhteita. Tilalle on astunut kahmimisen, ylhäältä sanelun ja alistamisen henki. Työväenliike ei ole kansallisesti, eikä kansainvälisesti kyennyt kamppailuun nykymuotoisen pääomavetoisen globalisaation suitsimiseksi inhimillisiin puitteisiin.

Juhlapuheen piti Metalliliiton entinen tutkimuspäällikkö Eero Hovi, joka kertoi kiinnostavasti siitä kuinka Suomi pärjää globalisaation pyörteissä. Vahvimmin ja selkeimmin Suomen kasvanut riippuvuus maailmantaloudesta näkyy ja tuntuu nykyisessä talouslamassa, ensimmäisessä globalisaatioajan talouskriisissä. Nyt on aikaansaatu ensimmäinen maailmanlaajuinen ylituotantokriisi - velaksi tuotettiin enemmän kuin maksukykyistä kysyntää oli.

17


TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 4/2009

Joulupukkikin löysi tiensä Tapiolaan, mikä lie Retale, mutta pukki kuitenkin. Häkkisen Hannu kävi ulkona happihyppelyllä ja huomasi punatakkisen ukkosen harhailemassa kulmilla ja pyysi juhliin. Paljon oli Pukilla lahjoja, meinaten puhelahjoja, tarinaa tuli, parta väpätti ja juhlakansa nauroi katketakseen. Syksyn kaamoksen keskelle oli tullut Joulu.

Tampereen Sisun laulajat esiintyivät Antti Huusarin säestämänä juhlakansalle iloisella ohjelmistollansa. Kuulijoiden mieltä lämmittivät tunnetut kansansävelmät ja riemukas joulusikermä.

Häkkisen Hannu hoiti juhlan juonnon ja yhdessä Lehtisen Matin kanssa esittivät juhlijoiden iloksi niin työväenlaulut, joulusävelmät, kuin väliajan jälkeisen tanssimusiikin. Seiskan pikkujoulu juhlaan kuuluu työväenlaulut ja Häkkisellä ne ovat hanskassa.

18


TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 4/2009

Naisjaosto piti huolen siitä, että tarjoilu pelasi ja juhlayleisö pystyi keskittymään kuulumisten vaihtoon nautiskellen pöydän antimista.

Osaston jääkiekkojoukkueen pojat taas pitivät huolen siitä, että takit ja lakit pysyivät ojennuksessa ja turvassa.

Toivottavasti kaikille jäi näistäkin juhlista hyvä mieli ja näkymisiin taas vuoden kuluttua. Oikein Rauhallista Joulua ja Uutta vuotta 2010 kaikille ! -----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Seiskan jääkiekkojoukkueen kuulumisia

Toinen kausi on pyörähtänyt liikkeelle harrastesarjan 4-lohkossa vaihtelevalla menestyksellä. Kuudesta ottelusta on kertynyt vasta kaksi voittoa, mutta onneksi kausi on vasta alkanut ja otteluita vielä monta jäljellä. Taso on yllättänyt meidät monet viime kauden 5-lohkoon verrattuna. Vauhti ja taito peleissä on muuttunut huomattavasti. Haastetta siis on ollut ja tulee olemaan. Seiskan pelejä voit seurata netistä www.finhockey. fi/alueet/hame/tulospalvelu_2009-2010/ tai tulemalla itse paikan päälle kannustamaan joukkue voittoon.Ottelut jatkuvat pitkälle keväälle. Haaveena oli mennä pelaamaan Tampereella käytävään kansainväliseen jääkiekkoturnaukseen, mutta valitettavasti se jää meiltä tältä kaudelta väliin.

Harjoitusvuoro Tesomalla Seiskan höntsyt jatkuu samaan malliin kuin viime vuonna eli Tesomalla perjantaisin klo 15-16. Vuorolla on käynyt vaihtelevasti väkeä, mutta ei koskaan liian paljon tai liian vähän. Maalivahdeista vaan tuntuu olevan pulaa, mutta hyvät pelit ollaan aina saatu siitä huolimatta. Mikäli kiinnostusta ja halukkuutta maalivahdiksi löytyy niin meihin saa ja täytyykin olla yhteydessä. Mika Viirre 040 0741021 tai Ari Selkilä 044 588 9270. Kiitokset Seiskan toimikunnalle ja muille tukijoille. Lapa jäähän ja nimi lehteen!!! T:Ari Selkilä

19


TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO RY. N:o 7 VUODESTA 1896 TAISTELUA METALLIVÄEN PARHAAKSI MIKÄ ON METALLI SEISKA Tampereen talousalueella metallialan suurin ja vanhin ammattiosasto, varsinaiselta nimeltään Tampereen MetallityÜväen Ammattiosasto ry, jäseniä noin 5300, toiminut jo yli 110 vuotta.

JÄSENYYS KANNATTAA Seiskan jäsenelle kuuluvat mm. seuraavat edut: - TyÜehtosopimus- ja lakineuvontaa - TyÜttÜmyys- ja sosiaaliturvaneuvontaa - jäsenpalvelut - jäsenlehti "Seiska" - vapaa-ajanviettopaikka Pälkäneellä

TULE SUUNNITTELEMAAN TOIMINTAA Metalli Seiskassa toimivat seuraavat jaostot: - naisjaosto - nuorisojaosto - tiedotusjaosto - opintojaosto - kesäpaikkajaosto - TES-jaosto - veteraanijaosto Jaostot suunnittelevat koko jäsenistÜlle tarkoitettua toimintaa, opintotilaisuuksia, vapaa-ajan tilaisuuksia, retkiä, matkoja. HyÜtyä ja huvia, usein molempia yhdessä. Jäsenet ovat tervetulleita mukaan niin järjestettyihin tilaisuuksiin, kuin niitä järjestelemäänkin.

JOS HALUAT VAIKUTTAA Metalli Seiskan jäsenenä Sinulla on monipuoliset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa tyÜ- ja palkkaehtojen, tyÜsuojelun, sosiaaliturvan ja koko yhteiskunnan kehittämiseen. Ammattiosasto on kanava vaikuttaa liittoon, muihin etujärjestÜihin, kuntiin, eduskuntaan.

Opastaa, neuvoo, palvelee

Metalli Seiskan toimisto: Näsilinnankatu 22 B, 33210 Tampere Toimitsija: Petri Lahtinen 040 5220917 Toimistonhoitaja: Kirsi Tuomisto 03 2230013 Fax: 03 2229607 sähkÜpostit: metalli7@co.inet.fi toimitsija.seiska@pp.inet.fi

Avoinna muina arkipäivinä klo 9-12 ja 13-17, keskiviikkoisin vain klo 13-17 

Seiska-lehti 04/2009  

Tampereen Metallityöväen Ammattijaosto ry N:o7 jäsenlehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you