Issuu on Google+

TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI

3/2010




TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 3/2010

Metalli Seiskan uudet kotisivut:

www.metalli7.fi

Palkkamalttia.., Palkkamalttia.., Palkkamalttia.., Per....!!!

Seiska 3/10 Julkaisija: Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto ry no 7 Näsilinnank. 22 B 33210 Tampere Puh. 032230013, 040-5220917 fax 2229607, sähköposti metalli7@co.inet.fi kotisivu: www.metalli7.fi Vastaava toimittaja: Petri Lahtinen Painatus: Kirjapaino Öhrling, Tampere 2010

Perjantaina eka päivä lokakuuta, sumuisena aamuna suuntasimme kohti Helsinkiä, tarkalleen ottaen Ruotsinkielistä työväenopistoa Arbista. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä oli kutsunut vasemmistolaisia työelämätoimijoita keskustelemaan työpaikkojen haasteista sekä ammattiyhdistysliikkeen ja vasemmiston vaikutusmahdollisuuksista eduskunnassa. Yliaktuuri Olli Savela teki selkoa tuloerojen rajusta kasvusta Suomessa, palkkatulojen osuus on pienentynyt, osinkoja maksetaan enemmän, verotusta on muutettu suurituloisia suosivaksi, erityisesti pääomatulojen tasavero ja sosiaaliturvan varassa elämään joutuvien tulot ovat jääneet jälkeen ansiotuloista. Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramo selvitti, minne yritykset ovat käyttäneet voittonsa. Huomattava osa käytettävissä olevista voitoista on käytetty osinkojen maksuun ja ulkomaisiin yrityskauppoihin eli liiketoiminnan laajentamiseen ulkomailla. Osinkojen maksu on lisääntynyt voimakkaasti. Suomalaiset suuret konsernit vähentävät hekilökuntaa Suomessa ja lisäävät ulkomaille, investointien painopiste ulkomaille on voimakas, OECD:n tilaston mukaan Suomen investointiaste on kolmanneksi alhaisin, kaukana euroalueen keskiarvosta. Yritysten voitot ovat kasvaneet, voitoista selvästi suurempi osuus on jaettu osinkoina omistajille, varat on käytetty liiketoiminnan laajentamiseen ulkomailla ja investoinnit kotimaahan ovat olleet olemattomia. Lokakuun alusta saivat Suomalaiset rautakourat 1,5 %:n palkankorotukset, Saksan terästyöläiset saivat 3,6 % ja Suomalaiset kansanedustajat palkkioksi raskaasta raadannasta 8 %. Haasteita toden totta piisaa, vaan kuinka niihin pystyy Suomalainen ammattiyhdistysliike vastaamaan? Petri Lahtinen

2


TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 3/2010

Puheenjohtajan palsta Pauli Schadrin Tessit tuli tehtyä Eipä kykene nykyinen liiton johto huolehtimaan jäsenten ostovoiman säilymisestä saatikka sitten sen kasvattamisesta. Kauas on ajauduttu ajasta jolloin liiton tehtävä oli huolehtia jäsenten etujenvalvomisesta ja niiden parantamisesta. Millään ei tahdo mahtua jakeluun miksi meidän työssäkäyvien ihmisten pitää osallistua talkoisiin yritysten voittojen kasvattamiseksi entisestään. Tehdään huomattavasti alhaisempia palkkasopimuksia mitä inflaatio on. Taitaa olla ammattiyhdistysliike todellisen kriisin edessä. Metallin 2012 saakka ulottuva tes näyttää kerta kerralta syövän ostovoimaa enempi ja enempi. Metallialasta on tulossa pikkuhiljaa halpatyövoima-ala mikäli mitään ei tehdä. Riidat työnantajan ja työväen välillä ovat jokapäiväistä herkkua meidänkin ammattiosastossa. Seuraava asia minkä sekä liitto, että työnantaja edestään löytävät ovat työvoiman ammattitaidon katoaminen. Lienee kaikille metallityöläisille itsestään selvää ettei kannata opiskella 3-5 vuotta saadakseen palkan jonka lisäksi täytyy joka kuukausi käydä hakemassa toimeentulotukea sosiaaliluukulta. Vaikka puheenjohtaja Aalto onkin onnistunut tekemään jo pohjasopimuksia tesseissä on

mukana ollut myös työntekijöitä hallinnon kautta ne hyväksymässä. Ei tehdä laivoja suomessa vaikka olisi tehty nollaratkaisukin, näyttää ikävä kyllä siltä ettei liiton johto hallintoineen kykene vieläkään ymmärtävän sitä tosi seikkaa, ettei palkat voi olla kilpailuvaltti. Suomi on maa jossa ei yksinkertaisesti pysty elämään bambumajassa ja syömään puista hedelmiä ympäri vuoden. Maa kun on kallis asua ja syödä pistää monesti ihmettelemään, että kuinka hyvät palkat on ollut nykyisillä eläkeläisillä kun ne ovat vielä elossa. Vai onko käynyt niin, että he eivät jaksa valittaa, vaan elävät päivä kerrallaan kituuttaen. Häpeäksi on ammattiyhdistysliikkeen johto koko sille veteraanijoukolle jotka ovat tämän maan hyvinvoinnin luoneet. Olisi hyvä kun SAK:n johtaja Lauri Lyly kokeilisi itse tulla toimeen tuhannen euron bruttokuukausitulolla, vaikkei muuta kuin puoli vuotta. Luulisi että sivistynyt ihminen ymmärtäisi siirtyä muihin tehtäviin kun epäonnistuu kaikessa. Raakutaan kuin varikset ettei saa sitä eikä tätä, mutta samaan aikaan kabinetissa istutaan sopimassa heikennyksiä palkansaajapuolelle.

3

Sanoa pitää, että herätkää pahvit teillä on joukot joita voi ja saa käyttää kun ajetaan etuja eikä leikata niitä. Turha kuvitella, että ihmiset on viikon lakossa nollaratkaisulla ja muilla mukana tulevilla heikennyksillä. Asettakaa hyvänen aika tavoite ja pitäkää siitä kiinni, niinhän työnantajakin tekee. Vaatikaa indeksiehto sopimuksiin, niin samalla saadaan tämä posketon hintaralli poikki, se jos joku syö suomalaisen työntekijän ostovoimaa. Samalla se syö myös meidän kilpailukykyä muihin maihin nähden. Kannattaa siinä sitten yhdessä työnantajan kanssa siunailla kalliita työvoimakustannuksia!!! On paljon tärkeämpää turvata ostovoima työssäkäyvillä ja eläkeläisillä, kuin istuskella kabineteissa miettimässä mistä saadaan tulevaisuudessa uusia työläisiä tai yrittäjiä. Toivottavasti jäsenistö antaa vielä kerran liiton ja SAK:n näyttää kykynsä, eivätkä päätä säästää jäsenmaksusta. Puheenjohtaja Pauli Schadrin


TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 3/2010

Luottamusmiesten

Isot osastot koolla Tampereella 27.8.10

ajankohtaistilaisuus

Parisenkymmentä Seiskalaista luottamusmiestä kokoontui käsittelemään metallialan tilannetta, tulevaisuuden mahdollisuuksia ja työllisyyskehitystä Suomessa ja Pirkanmaalla, sekä muita ajankohtaisia asioita ja sopimustulkintoja. Alustajiksi olivat lupautuneet Metalliliiton tutkimuspäällikkö Jorma Antila, sekä aluetoimitsija Tarmo Silander. Antila selvitti, taantuman vaikutuksista metalliteollisuuteen. Vienti putosi 2009 lähes 40% ja vasta 2010 touko- kesäkuussa päästiin edellisen vuoden tasolle. Kasvu Suomessa on varsin heikkoa muuhun Eurooppaan verrattuna. Vaikka suunta on myönteinen niin Suomessa kuin koko maailmassakin, niin kestää pitkään, ennenkuin ennen lamaa ollut tilanne saavutetaan. Uusia tilauksia tulee ja työllisyyden paraneminen jatkuu, mutta mm. Usa:ssa jotkut ennustavat jo uutta taantumaa, EU:sta löytyy hurjia epävarmuustekijöitä ja kotimaassakin uhkaa laivojen teko loppua. Teollisuuden toimintaedellytyksiä pitää pystyä parantamaan ja se ei toteudu ilman aktiivista valtion teollisuuspolitiikkaa. Tarmo Silanderin johdolla käytiin läpi uutta palkkaratkaisua, lomautuksen vaikutuksia työsuhde- etuuksiin ja käytiin keskustelua siitä, että mistä ylipäätään tänäpäivänä työpaikoilla neuvotellaan, mitä menossa? Tilaisuus oli kaikenkaikkiaan varsin antoisa, haasteita, uhkakuvia ja toiveita, niitä tarjoaa tulevaisuus Suomalaisille metallityötä tekeville. Petri Lahtinen

Metallin isojen ammattiosastojen edustajat kokoontuivat 27.8 Tampereelle, Metalli Seiskan kokoustilaan ruotimaan mm. uunituoretta palkkaratkaisua ja muita ajankohtaisia asioita. Paikalle oli saapunut vieraiksemme tovereita Helsingistä, Turusta, Porista, Hyvinkäältä, Lahdesta, Oulusta ja aina Torniota myöden. Elikä paikalla oli edustettuna varsin iso joukko metallin väkeä. Kokouksessa ruodittiin perinpohjaisesti uutta "sopimusta", joka ei todentotta tälläkään kertaa tuo rautakourien talouksiin lisää ostovoimaa. Miksi taas kävi näin? Samat kootut selitykset tuntuvat tulevan kerta toisen jälkeen, riippumati siitä oliko hyvä vaiko huono aika. Mitkä oli meidän neuvottelijoiden tavoitteet, vai oliko niitä ollenkaan? Väki kentällä ei niistä ainakaan tiedä yhtikäs mitään. Liittokokouksessa päätetyt asiat ja ammattiosastojen tekemät esitykset tulisi näkyä neuvotteluissa ja edetä niiden pohjalta, kentän ääni on kuuluttava! Kokousväki oli yksimielinen siitä, että työtaisteluvalmiutta täytyy löytyä, jotta tavoitteet toteutuvat. Petri Lahtinen

KIITOS !

Jorma Virtanen kiittää Metalli Seiskaa muistamisesta merkkipäivänään.

4


TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 3/2010

LOPPU LEIKKAUKSILLE !

Euroopan ay-väki liikkeellä 29. syyskuuta Pikkujouluseminaari 11.-12.12.2010 Metalliliiton tilassa Helsingissä

alustajana Jorma Antila Aiheena

Metalliteollisuuden rakennemuutos Tampereen tilaisuuden järjestivät Tampereen kriittinen ay-verkosto, PAM:n aluejärjestö ja Metalli Seiska sekä SKP:n ja Vasemmistoliiton piirijärjestöt.

Kurssin jälkeen risteily Tallinnaan M/S Baltic Princesillä, B2 hyteissä, sisältäen illallisbuffeen sekä aamiaisen. Lähtö Vanhalta kirkolta Tampereelta la klo 10 ja paluu sunnuntaina n. klo 20.

METALLI SEISKAN TOIMISTO

Näsilinnankatu 22 B, 33210 Tampere Avoinna muina arkipäivinä klo 9-12 ja 13-17 keskiviikkoisin vain klo 13-17 Toimitsija: Petri Lahtinen 040 522 0917 Toimistonhoitaja: Kirsi Tuomisto 03223 0013 Sähköpostit: metalli7@co.inet.fi metalli.seiska@pp.inet.fi

5

Mukaan tarvitaan passi tai henkilöllisyystodistus Osallistumismaksu 50 € maksetaan toimistolle ilmoittautumisen yhteydessä 11.11 mennessä.


TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 3/2010

KESÄPÄIVÄ PÄLKÄNEELLÄ

Jo perjantaina oli talkooväki mennyt kesäpaikalle valmistelemaan perinteistä osaston koko perheen kesäpäivää. Kaupasta oli tullut kannettua taas useampikin kassi, syömistä, juomista monenmoista. Valmistelut sujuivat vauhdilla, ei oltu ensimmäistä kertaa näissä talkoissa. Lauantaiaamuna yhdeksän reikä reikä starttasi Mäntylän(mikäs muukaan) bussi kohti Pälkänettä, tarkemmin ottaen määränpäänä Seiskaniemi, osastomme kesänviettopaikka. Kesänviettopaikkamme on koostunut aiemmin kolmesta tilasta, jotka viimevuonna päätettiin yhdistää yhdeksi tilaksi ja näin näki päivän valon uusi uljas Seiskaniemi. Niin itse asiaan takaisin, pääsihän se bussimme perille tälläkin kerralla. Linja-autossa oli väkeä parisen kymmentä,

toiset saapuivat paikalle omilla autoilla. Talkooväki oli loihtinut pöytään aamukaffeet nisuineen. Ei muutakuin murua rintaan, jotta päästiin kisailun makuun.

Tuomaristo valvoi tarkkaan kutakin lajia ja voittajat löytyivät tälläkin kertaa joka sarjaan, tulokset tuonnempana... Eipä aikaakaan kun naiset jo huutelivat sopalle. Todella maistuvaa oli se tälläkin kertaa ja santsatakin sai halukkaat ja kyllähän meitä riitti. Jälkiruuaksi oli tietty suussa sulavia lättyjä.

Tikanheitto, renkaanheitto, fortuna ja mölkky. Jokaista sai kukin heittää kerran ja yhteistulos laskettiin.

KIITOS ! Marjukka Lipponen kiittää Metalli Seiskaa ja sen naisjaostoa muistamisesta merkkipäivänään 31.8.10

6


TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 3/2010

Saimme viettää kesäpäivää komeassa auringon paisteessa. Tunnelma oli mitä lämpimin, päivää vietettiin rupatellen niitä näitä, muistellen menneitä, toivoen parempaa huomista.

Miehet: • • • • • • • • • • • •

Keskinen Kari 243p Aalto Ensio 179p Vasama Matti 169p L. Veksi 138p Viitala Reino 131p Toikka Markku 98p Tennberg Jouko 81p Siltanen Jukka 75p Rantanen Reijo 74p Haapoja Pekka 61p Koivisto Olli-Pekka 61p Mononen Sauli 60p

Lapset: • • •

Hemmilä Julia 215p Hemmilä Heini 143p Hemmilä Oskari 50p

Naiset: Saatiinhan ne makkaratkin tulelle ja tottakai saunakin oli lämmennyt, josta kelpasi kipaista kohti Mallasvettä. Näin tuli vietettyä Kesäpäivä 2010, lämpimät kiitokset talkoolaisille ja kaikille mukana olleille ja toivottavasti nähdään taas ensi vuonna ! Petri Lahtinen

7

• • • • • • • • • •

Hemmilä Petra 244p Kinnunen Tuula 212p Lahtinen Anneli 164p Holappa Eeva-Liisa 150p Lipponen Marjukka 143p Lehto Raija 118p Koskinen Kerttu 96p Keskinen Mirja 85p Aalto Seija 72p Tuomitie Leila 25p


TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 3/2010

VAAHTO OY

Vaahto Group- konsernin toiminnan juuret ulottuvat vuoteen 1874, jolloin Vaahdon suku on aloittanut Lahden seudulla elinkeinotoiminnan. Nykyinen Vaahto Oy on perustettu vuonna 1918. Jo 1930-luvulla yhtiö sovelsi ensimmäisten joukossa sähköhitsausta ja jalosti tuotannossaan ruostumatonta terästä. 1930-luvulta lähtien yhtiö on ollut merkittävä prosessiteollisuuden laitteiden valmistaja, 1940-luvulta alkaen se on toimittanut komponentteja paperiteollisuudelle ja merkittävä paperiteollisuuden koneiden uusintojen tekijä se on ollut 1980-luvulta lähtien.

1988 konserniin ostettiin Oy JA-RO Ab:n raskas konepaja ja Japrotek Oy Ab perustettiin. Oy JA-RO Ab:n toiminta oli käynnistynyt Pietarsaaressa vuonna 1949. Vuonna 1998 konserniin hankittiin vuonna 1946 perustettu saksalainen sekoitinvalmistaja Stelzer Rührtechnik International. Kiinan yhtiö Vaahto Pulp & Paper Machinery Distribution (Shanghai) Co. Ltd. perustettiin Shanghaihin vuonna 2007. Vaahto Oy tarjoaa asiakkailleen kokonaispalvelua, johon kuuluvat suunnittelu ja kehitys, valmistus ja asennus sekä käynnistys-, huolto- ja varaosapalvelut.

8

Vaahto Oy:n tarjoamien tuotteiden ja palvelujen tavoitteena on asiakkaan paperi- ja kartonkikoneiden tuotannon määrän lisääminen, tuotteiden laadun parantaminen, häiriöttömän tuotannon varmistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen. Vaahto tukee asiakkaiden investointeja niiden koko elinkaaren ajan kehittämällä ja tuottamalla uusia teknologiaratkaisuja paperi-, kartonki-, sellu- ja muiden asiakasteollisuuksien huolto- ja varaosapalveluihin. Sen erikoisosaamista ovat mm. vaativat telapinnoitukset ja telahuoltopalvelut.


TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 3/2010

Liiketoiminta- ajatuksena on tuottaa one-stop-shop- periaatteella asiakkailleen kokonaisvaltaista telapalvelua. Vaahdon telapinnoitteet valmistetaan korkean teknologian materiaaleista ja tuotevalikoima sisältää eri vaihtoehtoja kaikkiin tyypillisiin sovelluskohteisiin: • Kumi • PU • Komposiitti • Termiset ruiskutetut pinnoitteet Vuonna 1996 konserniin liitettiin tamperelainen AKTehdas Oy, joka on palvellut tela-asiakkaita 1960- luvulta lähtien ja ollut siitä lähtien eräs alan teknologiajohtajista. 2008 yhtiön nimi muutettiin Vaahto Roll Service Oy:ksi ja vuonna 2009 se sulautui Vaahto Oy:öön ja pääosin siitä muodostui Vaahto Service-yksikkö. Kokenut henkilökunta voi räätälöidä asiakkaan kanssa halutun laajuisen huoltosopimuksen, tavoitteiden huomioiminen ja tarjonnan laajuus mahdollistavat onnistuneen toimintamallin. Vaahto Servicelta asiakas saa telojen mo-

dernisoinnit, korjaukset, uudet telat ja telapinnoitteet samasta toimipisteestä. Telojen tarkastus- ja täyshuollot, imutelojen tarkastus- ja täyshuollot, telojen huoltohionnat, telojen tasapainotukset, akseleiden uusinnat, telavaippojen uusinnat ja korjaukset, sekä muut mahdolliset huollot ja korjaukset. Erilaisia tuotantokoneita on yli 40, suurin kappalepaino on 80 tonnia, suurin halkaisia 2000 mm ja suurin kärkiväli 13 ja puoli metriä. Tulevaisuuden näkymät painottuvat enemmän huoltopuolelle, johon panostukset ja investoinnit keskittyvät tällä hetkellä enemmän. Kehityshankkeita on menossa myös paikanpäällä tehtäviin termisiin pinnoituksiin, hiontoihin ja huoltoihin.

9

Suurin osa yksikön n. 10 miljoonan euron liikevaihdosta tulee kotimaasta, henkilöstön määrä on n. 75, joista työntekijöitä n. 50 henkilöä. Henkilökunta on kautta aikojen ollut varsin pysyvää,koska työt vaativat pitkät oppimisajat, suuri vaihtuvuus ei olisi näinollen hyväksi. Työnantaja kannustaa työntekijöitä kuntoilemaan korvaamalla kuluista puolet 400 euroon asti vuodessa. Pääosa työntekijöistä työskentelee päivävuorossa, jotkut kaksivuorossa ja osa tekee keskytyvää kolmivuoroa. Palkkausmuoto on aikapalkka. Hoppa-Fordeista, vuodesta 1927 on kulkenut AK- Tehtaan historia 2010- luvulle maailmanlaajuisesti toimivaksi korkean tason teknologia yritykseksi prosessiteollisuuden paperinvalmistusteknologian ja prosessilaitteiden aloilla.


TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 3/2010

Jari Salonen, Tasapainottaja, Pääluottamusmies Jari on työskennellyt Vaahdolla vuodesta 1995 alkaen. Alkuun hän toimi kuljetusmiehenä ja 2001 alusta pitäen tasapainottajana. Jari kävi ammattikoulun rakennuslinjan, mutta siltä alalta ei silloin tahtonut löytyä hommia, joitakin satunnaisia hanttihommia lukuunottamatta ja armeijan jälkeen hetken etsittyään, työpaikka löytyikin sitten Vaahdolta. Jarille on kertynyt jo mittava rupeama ammattiyhdistysliikkeen puitteissa. Useampi vuosi mennyt työsuojeluasiamiehenä toimiessa, työhuo-

nekunnan puheenjohtajana vuodesta 2006 alkaen, toinen kausi on menossa pääluottamusmiehenä ja Seiskan toimikunnassakin jo kolmas kausi. "Sopimukset ovat vaikeaselkoisia ja liitosta ei tunnu saavan täsmällisiä vastauksia. Seiskan kautta asioidessa on apu löytynyt".

Liiton päähän pääluottamusmies Salonen lähettää terveiset, että "Jo piisaa paikallinen sopiminen, liiton tulee neuvotella kaikille jäsenilleen tasasuuruiset euromääräiset palkankorotukset, jotka takaavat ostovoiman lisäyksen!".

Esko on aina ollut hyvin kiinnostunut urheilemisesta ja harrastuksiin kuuluu tänäpäivänä mm. työmatkapyöräily ja kävelylenkit vaimon kanssa, sekä talvisin hiihto ja laskettelu. "Haaveena olisi päästä terveenä eläkkeelle".

TES:t on Eskonkin mielestä olleet sitä sun tätä, ei ole ollut korotuksissa kehumista. "Liittoon sellasia terkkuja, että tiukempi ote palkkaneuvotteluihin...!".

Esko Hakanen, Sorvaaja, Varatyösuojeluvaltuutettu Tampellasta oppinsa saanut metallimies tuli "taloon" vuonna 1982, ensiksi pikkusorville ja siitä sitten siirtynyt isommille sorveille. Alkuun oli päivätyöt, ja nyt kerennyt tekemään jo kymmenisen vuotta kolmivuorotöitä. Ammattikoulun Esko kävi asentaja- koneistajalinjan ja sen jälkeen Tampellan konepajakoulu seitkyt luvun puolivälin jälkeen. "Eko" on toiminut jo pitkään varatyösuojeluvaltuutettuna.

10


TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 3/2010

Antti Kuusinen, Tasapainottaja Antti kertoo käyneensä kansalaiskoulun, sitten tuli käytyä ammattikoulun autonasentalinja. Monenmoista hommaa on hän kerennyt tekemään, mm. metsäkone hommia, on tullut oltua autokorjaamoissa ja vihdosta viimein päätyi 1987 Vaahdon palvelukseen. Tasapainottajana toimiva Antti tekee myöskin pääsääntöisesti päivähommia, silloin tällöin iskee myös kaks vuoro. Antti toimi pitkään Vaahdolla työsuojelu asiamiehenä, mutta nyttemmin hän on jättänyt ne nuorempien hoteisiin.

Jussi Rauhala, Koneasentaja Jussi on nuoremman polven Vaahtolaisia, vuodesta 2003 alkaen. Jussi on suorittanut 3 vuotisen kone- ja metallialan perustutkinnon ja erikoistunut koneasentajaksi. Jussi tiesi entuudestaan mihin taloon tuli, tutustuttuaan siihen jo ammattikoulun työharjoittelujakson aikana, sekä olessaan myös kesätöissä ja sitten armeijan jälkeen hän tuli talon kirjoille. Pääsääntöisesti päivätöitä tekevä Jussi toimii Vaahdolla asentajana. Työnkuva on varsin vaihtelevaa, ei mitään yksitoikkoista sarjatyötä.

Liiton toimintaan hän kaipaa totisesti lisää jämäkkyyttä, "Liiton tulee ulosmitata ne rahat, jotka meille kuuluu, demarijohtoisessa liitossa se taitaa kuitenkin olla utopiaa!". Antti seuraa hyvinkin tarkasti, sitä mitä suomenniemellä tänäpäivänä tapahtuu,

"Porvarit hamuaa hyvää itselleen, välillisiä veroja kiristetään, ei tarvi herrojen istuskella terveyskeskuksissa ja vasemmisto vaan vikisee!". Mökkeilyä harrastava Antti toivoo pääsevänsä äkkiä eläkkeelle, kun sinne nyt vielä pääsee.

Jussi pitää kirjaa työhuonekunnan asioista, vuodesta 2006 alkaen hän on toiminut sen sihteerinä. Liitosta ei Jussilla ole oikein muuta mielessä kun, että "Kyllähän ne palkankorotukset on pieniä viimeaikoina olleet, on sen kaupassa huomannut".

Tulevaisuudelta Jussi odottaa, että saa lainat maksettua ja sitten, sitten joskus pääsee terveenä eläkkeelle.

11

Seiska-lehti kiittää yritystä tilaisuudesta tutustua . Petri Lahtinen


TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 3/2010

SYYSSEMINAARI 3.9.2010

Vuosittain on Seiskalla perinteisiä tapahtumia monia, mutta yksi ehkä tärkein ja perinteisin on syysseminaari. Perjantaina 3.9.2010 kokoontui 27 Seiskalaista syysseminaariin Seiskan toimistolle. Marjut Lumijärvi oli saapunut Helsingistä vetämään seminaarin, aiheena oli työkyvyn ylläpitäminen. Terveys on tietenkin muutakin kuin työkyvyn ylläpitämistä, joten käsittelimme asiaa terveyden ja itsensä huolehtimisen näkökulmasta. Aluksi puhuimme kiireen vaikutuksesta terveyteen. Työpaikoilla on saatettu saneerata

henkilöstö minimiin ja työtä tehdään pienemmällä porukalla ja kiire painaa päälle, jopa ylityöksi asti. Jokaisen täytyy oppia itse tunnistamaan sairaudet, joiden syy yhteys liittyy työpaikalla olevaan kiireeseen. Saattaa olla selkäkipua, pääkipu ja niska-hartia kipuja. Ei riitä, että hoitaa pelkästään kipeätä selkää vaan ihminen on kokonaisuus, jolloin on sairautta hoidettava kokonaisvaltaisesti. Opittava hallintatapoja, joilla ohjaa itse omaa jaksamista työssä. Huolehdittava riittävästä unesta, harrastusten ylläpitämisestä, alkoho-

12

lin välttäminen, säännöllinen liikunta, asioiden ääneen puhuminen, oman osaamisen ylläpito, ajattelutavan ylläpitäminen + huumoritajun ylläpitäminen. Peri Suomalaiseen tapaan, hallita stressiä, kuuluu perskänni, mutta auttaako se kuitenkaan? Työttömyys aiheuttaa myös stressiä ja koettelee mielenterveyttä. Työn menettäminen herättää luonnollisesti pelkoa, ahdistusta ja surua. Työn ja työttömyyden merkitys vaihtelee yleensä iän ja elämäntilanteen mukaan. Nuorena ei niinkään muodosta päivärytmiään


TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 3/2010

TYÖKYVYN YLLÄPITÄMINEN

työn tuoman säännöllisyyden varaan ja ihmissuhteet eivät välttämättä riipu työpaikasta. Kun taas, jos on jäänyt pitkän työuran jälkeen työttömäksi, aikaa tuntuu olevan liikaa ja päivätkin saattaa olla pitkiä, sekä sosiaaliset kontaktit, kaverit, jäävät sinne työpaikalle tai ystäväpiiri saattaa muuttua. Yksi keino selviytyä on pysähtyä arvioimaan tilannettaan. Miten työttömyys vaikuttaa minuun? Mitä odotan tulevaisuudeltani? Kuinka kauan uskon työttömyyden jatkuvan, ja mitä siitä tosiasiassa seuraa? Jos työ on ollut keskeinen

osa elämääsi, uusien arvojen ja näkökulmien pohtiminen saattaa olla tarpeen. Tämä saattaa viedä voimia ja paljon aikaa, mutta se saattaa auttaa eteenpäin. Seminaarissa kävimme läpi myös ravintoasioita sekä lautasmallin. Itse totesin lautasmallin olevan hallussa, mutta kukaan ei ole kertonut, miten kukkupäin kyseisen lautasen saa täyttää? Ei vaan, kyllä sitä riittävästi on ollut tietoa halukkaille. Opimme myös miten vuorotyöläisen kuuluu rytmittää ruokailua päivänaikana, sekä kolesterolien raja-arvot.

Seminaarin jälkeen lauantaiaamuna 4.9.2010 klo 6 aikoihin, lähti kurssilaiset seminaarimatkalle Tallinnaan. Matkan tarkoitus oli virkistäytyminen. Yövyimme Tallinnassa hotelli Portuksessa, joka on ihan sataman läheisyydessä. Ilmat suosi matkalaisia hyvin, ei sattunut merelle myrskyä, eikä maissa satanut, joten ostoksille ja seikkailuihin pääsivät kaikki. Matka meni hyvin ja kaikki Seiskalaiset palasivat kotiinsa yhtä kokemusta rikkaampana.

Kiitos kaikille mukana olleille! Uudet seikkailut odottavat ihan kulman takana, joihin kannattaa liittyä mukaan. Opintosihteeri Kirsi Tuomisto

13


TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 3/2010

Patikkaretki Liesjärvelle 11.9.2010 Tihkusateisena lauantai aamuna mentiin ammattiosaston naisjaoston organisoimalle retkelle Tammelaan, Liesjärven kansallispuistoon. Perinteisesti Mäntylän bussin kuljettamana ja matka kesti n. 2 tuntia.

Lähdettiin patikoimaan kohti Korteniemen tulentekopaikkaa. Isompi osa väestä meni metsään sieniä etsimään, joita olikin runsaasti. Oikein valioluokan sienen, nimittäin männyn herkkutatin oli löytänyt Lehdon Eino.

Hyvältä maistuivat Kertun kahvit, jotka keitettiin nokkapannulla ja toinen satsi pakilla. Jokaisella oli omat eväät mukana, makkarat paistettiin nuotiolla, jonka äärellä olikin hieno tunne istuskella

Palatessa, maantieltä löytyi vielä kantopiennarsieniä, jotka kuuluvat valkopiennar sienien sukuun WSOY:n sienikirjan mukaan.

Koska tämä päivä, on nimetty Perinnerakentamisen päiväksi, niin kävimme tullessa vielä Korteniemen perinnetilalla.

Tervahauta, tukkien kuorintaa, sepän taontaa, leipääkin oli myytävänä ja rannassa näytti olevan savusaunakin käytössä.

Miellyttävä kokemus kertakaikkiaan tämä retki jo senkin puolesta, että ei satanut kuitenkaan, eikä tuullut lainkaan.

Sain tämän kirjoitustehtävän yllättäen Kertulta, kun Paavo oli estynyt pääsemästä retkelle tällä kertaa. Oli ilo olla mukana, kiitokset osastolle bussikyydistä ja toivon mukaan tapaamme patikoinnin merkeissä taas ensi vuonna. Teksti: Eeva-Liisa Holappa Kuvat: Erkki Röppänen

14


TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 3/2010

Osaston nuoria Turun metalli 49:n vieraana Kirjalassa

Pikkubussillinen osastomme aktiivinuoria suuntasi perjantai-iltana 20.8. kohti Paraisten Kirjalaa. Määränpäänä oli Metallin ao. 49:n kesämökki ja isojen ammattiosastojen nuorten tapaaminen. Tapaamiseen oli tarkoitus alunperin tulla osanottajia meiltä, sekä osastoista 5 ja 49. Helsingin ao. 5 osallistujamäärä jäi vähäiseksi, mutta pääkaupunkiseudun osanottoa paikattiin onneksi reippain voimin pienemmistä osastoista. Menomatkalla oli jo selvää että reissusta tulisi oikein mukava ja tervehenkinen. Vaikka olimme menossa melkein Turkuun, niin silti nauru maittoi.

Lauantaiaamuna alkoi virallinen ohjelma hyvin nukutun yön jälkeen. Koulutuksen painopisteinä olivat Metalliliiton nuorisotoiminta sekä eläkejärjestelmämme. Metalliliiton nuorisotoiminnan osalta koulutuksesta vastasi järjestösihteeri Ville-Petteri Risberg ja eläkeasioita meille valotti KELA:n vastaava tutkija Pertti Honkanen. Metalli 49 oli buukannut ohjelmaan myös aina niin mielenkiintoisen Työeläkevakuuttajien infon. Illemmalla lauantaina koitti vapaamuotoisemman ohjelman vuoro. Sauna oli lämpimänä ja grillistä saatiin syötävää. Jotkut osanottajista

Facebook: Metalli Seiskan nuoret

15

innostuivat pelaamaan lentopalloakin. Ilta kului nopeasti keskustelun ja hauskanpidon laineillessa asiasta toiseen. Turkulaisten mielestä heidän mökkisaunansa oli kuulemma koko maailman paras, ja varmasti näin onkin, sillä onhan Turku kuin oma maailmansa. Sunnuntaina 22.8. oli kotiinlähdön vuoro. Joillakuilla saattoi silmä vähän verestää, mutta kaikki olivat ajoissa hereillä ja loppupuheenvuorojen jälkeen suuntasimme takaisin kohti Tamperetta. Mitä jäi käteen? Omalta osaltani, kourallinen hyviä kontakteja tulevaisuuden toimintaa silmälläpitäen ja mikä tärkeintä, entistä paremmin yhteenhitsautunut oman osaston nuorten porukka. Hyvässä ja rennossa poppoossa on mukava toimia. Tapio Lahtinen


TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO N:o 7 JÄSENLEHTI 3/2010

SEISKANIEMI


SEISKA-LEHTI 3/2010