Issuu on Google+

Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto ry N:o 7

Metalli7

JÄSENLEHTI

3/2011


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

3/2011

********************************** KUTSU METALLI SEISKAN VETERAANIEN (A-, B-, C- VAPAAJÄSENIEN)

PIKKUJOULUJUHLAAN LA 19.11.2011 KLO 12-16 TAPIOLASSA KARHUNKATU 71 - OHJELMAA - TARJOILUA - TANSSIA Kahvitus väliajalla !!!

KUTSU ON KAHDELLE !!

********************************** Seiska 3/11

Julkaisija: Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto ry no 7 Näsilinnank. 22 B 33210 Tampere Puh. 03223 0013, 040 522 0917 fax (03) 2229607, sähköposti toimisto@metalli7.fi kotisivu: www.metalli7.fi Vastaava toimittaja: Petri Lahtinen Painatus: Kirjapaino Öhrling, Tampere 2011 Kansikuva: UPM Fray Bentos Argentiina, jonne Koja toimitti puhaltimia

Ilta Happening 9.12.2011 klo 17-21.00 Holiday Inn-Tampere Yliopistonkatu 16 Läskeille kyytiä!! Alustajana Marjut Lumijärvi Metalliliitosta ja....

Pikkujouluristeily 10.-11.12.2011 Tallinnaan

Risteily tarkoitettu jäsenille kera avecin.

*Iltatapahtumaan 9.12 osallistuvat jäsenet,risteilyhinta 50;*Jäsenhinta muilta,myös avec 95;-

Ilmoittautuminen toimistolle 25.10 mennessä!!! , puh. 03223 0013. Maksu tapahtuu välittömästi,kun olet ilmoittautunut.

2


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

3/2011

Puheenjohtajan palsta Pauli Schadrin

Metallissa on edessään pitkään aikaan todellinen uhka lakosta. Sopimusneuvottelut ovat edenneet melkoisen tahmeasti ja nyt mukaan on tullut toimihenkilöt ja insinöörit. Toukokuussa vaalien jälkeen neuvottelujen katkettua 4 %:n palkankorotuspyyntöön tilanne on entisestään kurjistunut ja metallikin on jo jatkanut sopimuksen pituutta, muttei ole nostanut tavoitetta. Tarkoitus näyttää olevan alkaa taas tekemään "Tulopoliittisia" palkkaratkaisuja. Verokevennykset suurituloisille liitettäisiin mukaan ratkaisuihin. Kukaan ei ole enään maininnut indeksiehdosta tai muusta sosiaalipaketista, joten hyvin luultavaa on että me itse maksamme osan työnantajan maksamasta palkankoroituksesta verojen alennuksella. Inflaatio pyörii edelleen 5 %:n nurkilla. Odotettavissa on selkeä ostovoiman alentuminen. Suuri huolenaihe on myös se, että jos hallitusneuvotteluissa onkin salaa sovittu eläkeiän nostamisesta ja metalli olisi taas aloitteellinen tässä asiassa. Vanhemmille työnte-

LAKKO ?

kijöille nimittäin ollaan vaatimassa pidempiä lepoaikoja, vois kuvitella tämän viittaavan eläkeiän nostoon. Ahjo-lehdessä olleen kirjoituksen perusteella v.71 ollut lakko olisi ollut poliittinen ja kommunistien aikaansaama. Oma käsitykseni on se, että 71 lakkoiltiin lomaltapaluurahasta ja se saatiin. Liittoa johti silloinkin demarijohto ja sen toiminnan perusteella jäsenet hylkäs sopimusesityksen selkeällä enemmistöllä. Ison ammattiosaston puheenjohtajana kannan eniten huolta siitä, ettei Ahjo lehdessä ole kerrottu mitään Kreikan tilanteesta. On nimittäin niin, että Kreikan taloudelliseen ahdinkoon on ajanut paikallinen demaripuolue. Hyväveli akseli ja korruptio kukoistaa Kreikassa! Siitä vaan ei jostain syystä haluta kertoa. Ei tietenkään voi olla varma, etteikö meilläkin omassa liitossa toimittaisi samalla tavalla. Toivottavasti näin ei ole, sillä se olisi kuolinisku järjestäytymiselle. Itse en usko lakkoa tulevan, vaan pelkään pikemmikin taas liitosta kerrottavan, taloudel-

3

lisen tilanteen pakottaneen sopijat huonoon sopimukseen, mikä sitten tulee leikkaamaan meidän ostovoimaa todella rajusti. Viimeisimmät tiedot hallituksen tavoitteista näyttää toivovan nollaratkaisua. Tuntuu hullulta kun ajattelee inflaation suuruutta ja sitä että miksi meidän Suomalaisten pitäisi luopua elintasostamme toisen maan kansalaisten ja poliitikkojen hyväksi. Uskon Suomalaisen työnantajan pitävän palkankoroitusta pienempänä uhkana kuin Kreikan ja EU:n talouskriisiä. Toivottavasti Kreikka ja Portugali saavat demarijohtoineen asiansa kuntoon, ettei koko maailmantalous romahda. Puheenjohtaja


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

3/2011

Työtaistelu kuulumisia ja vähän muutakin Tätä kirjoittaessani en tiedä ajautuuko metallityöväenliitto sopimuksettomaan tilaan syyskuuhun päättyvän työehtosopimuksen jälkeen. Ehkä olisi korkea aika katsoa EK:n ja teknologiateollisuuden pelikortit. Jossain vaiheessa pitää tulla myös metallityöntekijän vuoro jakaa pakka. Viime vuodet ja pari vuosikymmentä on osoittanut, että ilman painostuskeinoja tilanne muistuttaa kerjäämistä ja siitä seurauksen voi jokainen tarkistaa tilinauhastaan, sekä työ ja palkkaehdoista. Sandvikin keväinen työtaistelu on osoitus siitä, mitä tapahtuu kun yrityksen henkilöstöpolitiikka muuttuu neuvottelusta saneluksi. Jokainen meistä tietää, että ruuvia kiristettäessä tulee jossain kohtaa raja vastaan. Siinä rajassa ruuvi katkeaa eikä siinä enää auta ottaa puolta kierrosta takaisin. Sandvikin kohdalla työtaisteluun johtaneet syyt olivat juurikin työnantajan vääristynyt henkilöstöpolitiikka ja siitä seurannut tulehtunut työilmapiiri. Omalta osaltaan kireyttä lisäsi myös 2008 ja 2009 tapahtumat lomautuksineen ja irtisanomisineen. Tässä yhteydessä myös työntekijöiden kohtelu muuttui ala-arvoiseksi. Hämmentävää oli myös painostus ylitöihin

lomautusvaroituksen aikana. Lopulta ruuvin katkaisi työnantajan yksipuolinen päätös irtisanoa työaikaliukumia koskeva paikallinen sopimus. Joissain yhteyksissä on mainittu että vain aamuvuoron liukuma olisi muutettu mutta työaikaliukumia koskeva sopimus käsittää niin aamukuin iltavuoroliukumat. Teknisesti ei ole edes mahdollista irtisanoa vain osaa tämän tyyppisestä sopimuksesta. Työnantaja yritti määrätä uudet liukumat joista iltavuoroliukuma olisi ollut tunti, kuten irtisanotussakin sopimuksessa ja lyhentänyt aamuvuoroliukuman puoleen tuntiin. Työnantaja voi määrätä työaikajärjestelmän ja työn alkamisajankohdan vuorotyössä mutta työaika liukumaan ei ole direktio-oikeutta, sillä teknologiateollisuuden työehtosopimus ei tunne työaikaliukumaa. Näin ollen liukumia ei voi määrätä, vaan niistä on neuvoteltava paikallinen sopimus työntekijöiden kanssa! Sandvikin tapauksessa työtaistelu tuotti tulosta ja katkennut neuvotteluyhteys työnantajan kanssa saatiin palautettua. Työaikaliukumaan tullut muutos oli aamuvuoron osalta aiemman klo 5.30-7.00 muuttuminen klo 5.00-6.30.

4

Erikseen sopimalla voi myös aamuvuoron aloittaa klo 7.00. Sandvikin työtaistelusta uutisoitiin niin radiossa kuin aamulehdessäkin Yksi luottamusmiehen tehtävistä on tiedottaa työntekijöitä ja tarpeen vaatiessa tuoda työntekijöiden mielipide ja näkemys julki, varsinkin sitä erikseen kysyttäessä. Ei voi olla niin, että luottamusmies pistää puhelimen kiinni ja pään pensaaseen sillä kohtaa kun pitää kantaa vastuuta, tai kun työntekijät koittavat tavoittaa. Jälkeenpäin on toki helppo kommentoida ja viilailla pilkkua yksiköistä ja monikoista, sekä siitä että määräaikaisen työsuhteen päättäminen on eriasia kuin irtisanominen. Toki näin onkin juridisesti mutta asiassa hämärtyy näkemys yksilöstä. Yksilön kannalta työsuhteen päättyminen tarkoittaa toimeentulon loppumista, oli sitten kyseessä irtisanominen tai määräaikaisen sopimuksen päättyminen. Myös ymmärrettävyys Sandvikin työsuhteiden päättymisille on hieman kyseenalainen, konsernin jakaessa samaan aikaan omistajilleen yli 400 miljoonaa euroa osinkoa edellisvuoden tuloksesta.


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

3/2011

Työtaistelua ei kannata pelätä Työtaistelu kuuluu normaaliin ammattiyhdistys toimintaan. Usein kuvitellaan että kaikki työelämään liittyvät ristiriidat ovat neuvoteltavissa. Työnantajalla on kuitenkin huomattavasti vahvempi asema, sillä koneiden ja valmistuslaitteiden omistajana työnantaja päättää niiden käytöstä ja käyttöehdoista. Työtaistelu mahdollisuus onkin luotu tasapainottamaan neuvotteluasetelmaa. Työtaisteluhan on joukolla järjestettyä kollektiivista painostusta. Yleisesti työtaisteluista on ollut työväestölle enemmän hyötyä kuin haittaa. Työnantajat ja heidän etujärjestönsä ovat monessa yhteydessä vaatineet lakko-oikeuteen rajoituksia.

”Työntekijän asemasta tarkasteltuna voidaan todeta, että perimmäisenä syynä työtaistelujen ja lakkooikeuden rajoitus pyrkimyksiin on työnantaja yritysten taloudellinen etu.”(Kalevi Hölttä Työtaistelu125) Lakko on monissa maissa rinnastettu perusoikeuksiin. Myös Eu:n perusoikeuksienkirjassa artiklassa 28 mainitaan seuraavaa: ”Työntekijöillä ja työnantajilla tai näiden järjestöillä on unionin oikeuden, sekä kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti oikeus asianmukaisilla tasoilla neuvotella ja tehdä työ- ja virkaehtosopimuksia, sekä oikeus ryhtyä eturistiriitatilanteissa etujensa puolustamiseksi työtaistelutoimiin, lakko mukaan lukien.”

5

Ajan tasalla olevan luottamusmiesjärjestelmän tehtävänä olisi myös puuttua työpaikan eri tilanteisiin hyvissä ajoin ja huolehtia siitä että edunvalvonta on ennakoivaa ja tehokasta. Näin vältetään asioiden kasaantuminen ja kärjistyminen. Helposti ajaudutaan tilanteeseen missä keskitytään pelkästään jälkijättöisesti vaikuttamaan jo päätettyjen asioiden etenemiseen. Ennakoivan edunvalvonnan tarkoituksena on pyrkiä parantamaan työ- ja palkkaehtoja eikä keskittyä torjumaan heikennyksiä. Avoimuus jäsenistölle on tässä perus lähtökohta. Antti Salonen (varapääluottamusmies Sandvik)


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

3/2011

St. Petersburg Tervetuloa koulutus ja laivamatkalle Pietariin. Tampereen Metallin Seuturyhmäläisistä 53 noudatti kutsua ja lähti seikkailuun, joka johti Venäjälle Pietariin. Seuturyhmänammattiosastojen opintovastaavat kokoontuivat yhteen keväällä ja yhteisesti rupesivat miettimään, mitä järjestettäisiin jäsenille syksyllä. Päätimme kokeilla, jotain uutta ja mitä mitään samanlaista, jota ei ole aikaisemmin järjestetty, ahaa… lähdetään koulutusmatkalle Pietariin. Osalla opintovastaavista oli kieltämättä vähän skeptinen olo, ettei tuosta voi tulla mitään. Aiheeksi valittiin hiukan provosoiva otsikko, meneekö palkankorotuksesi EU:n tukirahastoon? Emme todellakaan tienneet, että aihe olisi ”kuuma peruna” vieläkin 17.9.2011. Kouluttajaksi valittiin Kari Vilkman, Metalliliitto Kiinnostuksen määrä yllätti meidät kaikki, sillä ei aikaakaan, kun paikat oli varattu. Kiinnostusta olisi ollut enemmänkin, mutta linjaauton koko ja koulutuspaikan koko asetti rajat osallistujien määrälle. Kiitokset voidaan lähettää, tässä vaiheessa, kaikille osallistujille nimenomaan siitäkin, että kaikki hoitivat todella mallikkaasti maksut ja muut matkalle tarvittavien tietojen antamisen! Vihdoin koitti syksyinen lähtöpäivä ja lauantaiaamuna 17.9.2011 linja-auto lähti liikkeelle Hämeenkyröstä, jatkaen Tampereelle ja siitä Helsinkiin. Poimien lähtijät reissureppuineen kyytiin. Matka sujui joutuisasti Helsinkiin ja päästiin ajoissa syömään, buffet pöytään, lounasta ravintola Wäiskiin.

Maittavan lounaan jälkeen aloitimme koulutustilaisuuden. Moision Erkki, Linnavuoren Ammattiosaston puheenjohtaja aloitti kertomalla Seuturyhmän työstä ja mikä organisaatio on kyseessä. Suoraan siitä Kari Vilkman aloitti varsinaisen päivän epistolan. Aihe osoittautui niin mielenkiintoiseksi ja keskustelua herättäväksi, että toisaalta kolme tuntia loppui kesken. Kuten kaikki on maailmassa globaalia, niin myös meidän käyty keskustelu osoittautui varsin laaja-alaiseksi. Vuokratyöstä, työttömyydestä, harmaaseen talouteen. Nopeasti huomasimme, että aika on loppu ja meidän pitäisi siirtyä satamaan, että ehtisimme laivaan. Vähänkö, minua, käytännön matkanjärjestäjää pelotti siinä vaiheessa, kun kaikkien passit kerättiin ryhmäselvitystä varten. Mitä, jos onnistun hukkaamaan jonkun passin?? Käytännön matka ohjeista hämmennystä aiheutti maahantuloilmoituksen täyttäminen, sillä se on vain venäjäksi/englanniksi. En hukannut kenenkään passia ja kaikki saivat lippunsa ja muut lappunsa. Pääsimme laivaan ajoissa. Laivassa meitä odotti Buffetillallinen ja taas mentiin syömään. Helsinki -Pietari väliä seilaa M/S Princess Maria, joka on täysin varusteltu, nykyaikainen ja ylellinen Itämeren risteilyalus. Laivalla on useita baareja ja ravintoloita, elokuvateatteri ja saunaosasto uima-altaineen. Hytit olivat kyllä pieniä, mutta kuka sinne nyt nukkumaan oli lähtenyt!! Eiköhän sopu kuitenkin auttanut siinäkin asiassa? Meillä kaikilla taisi olla iltaisella hilpeät tunnelmat, sillä veikkaan, että tanssia, vodkaa ja viiniä virtasi.

6


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

3/2011

Aamu koitti ja oli aika lähteä tutustumaan Pietariin. Näin Eurooppalaisena, joka on tottunut vapaaseen liikkumiseen, tuntui oudolta jonottaa passijonossa. Maassa maan tavalla tai maasta pois, niinhän sitä sanotaan. Kärsittävä oli, tarkkaan he siellä tutkivat passin ja löivät leimoja. Hyvässä seurassa kuitenkin tuokin aika meni nopeasti. Shuttle pikkubussit kiidättivät nopeasti keskustaan.

Pietarissa on paljon kahviloita, joihin poiketa, hinta tasoltaan Suomen tasoa, noin. Pakko oli lepuuttaa välillä jalkojansa

Kuva kahvilasta,jossa join kahvit ja söin hyvän leivoksen.

Aurinkoinen ja lämmin Pietari hemmotteli vieraitaan todenteolla.Tunnit kuluivat hulppeesti ja oli aika palata takaisin Laivaan. Tuli todella turvallinen olo, kun kolmen turvatarkastuksen läpi joutui menemään. Illalla taisi monelle riittää, että kävi syömässä ja meni ajoissa nukkumaan. Sitkeimmät jaksoivat valvoa ja pitää vielä hauskaa, mutta matka kotiin päin oli alkanut. Kaikki kiva päättyy aikanaan. Toisaalta on aina mukava palata kotiin, reissusta. Maanantaina olimme Helsingissä ja Tampereella puolen päivän aikaan. Oli aika hyvästellä matka kumppanit ja mielessä siinsi jo seuraava reissu. Kiitokset hyvästä matkaseurasta kaikille mukana olleille!!

Pietari on pohjoisin miljoonakaupunki. Pietari on vajaan viiden miljoonan asukkaan suurkaupunki Suomenlahden pohjukassa Nevan suistossa, mikä on aikojen kuluessa tunnettu myös nimillä Petrograd ja Leningrad Ensimmäiseksi keskustassa näkyi Iisakin kirkko. Sen kokoa, en olisi kuvista arvannut , vaan kyllä se oli itse nähtävä. Hiukan aukeni se sanonta, että rakennetaan kuin Iisakin kirkkoa. Kävelimme keskustassa suurella ostoskadulla. Nevski Prospektin päästä päähän käveleminen on uroteko, joka vie monta tuntia, joten sitä me edes yritetty. Kävimme katsomassa verikirkkoa, joka on myös mahtava nähtävyys. Nämä kaikki siis itse nähtävä, jotta tajuaa paikan ainutlaatuisuuden.

Kirsi Tuomisto

7


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

3/2011

KESÄPÄIVÄ SEISKANIEMESSÄ 2011 Ammattiosaston perinteistä kesäpäivää vietettiin la 20.8 Pälkäneellä Seiskaniemessä. Mäntylä kuljetti vieraat Tampereelta päivää viettämään Mallasveden rannalle. Tulokahvien jälkeen oli kilpailut tikan-, renkaan-, ketjun ja mölkynheitossa. Jokainen meni yhden kierroksen, jonka jälkeen pisteet laskettiin yhteen. Pienet palkinnot riitti jokaiselle, iloisia lapsiakin oli mukana. Sitten siirryttiin talkooväen tekemien keiton ja lettujen syöntiin. Saunominen ja uiminen kuului myös ohjelmaan, grillimakkarat, sekä lähtö pullakahvit myöskin tottakai tuli nautittua. Ilma suosi meitä koko viikonlopun. Kiitokset kaikille osanottajille, te teitte tästä päivästä mielenkiintoisen ja rattoisan, toivottavasti tavataan taas ensi vuonna.

Kesäpäiväkilpailun tulokset: Lapset: Kallio Tatu H.Heini H.Julia H.Oskari

193 166 123 77

Naiset: Tuomitie Leila Lehto Raija Kallio Jenni Pohjalainen Soile H. Petra Kinnunen Tuula Koskinen Kerttu Holappa Eeva-Liisa Ilmonen Riitta Keskinen Mirja Lahtinen Anneli Lipponen Marjukka

183 125 122 117 114 97 91 90 71 54 35 31

Miehet: Lipponen Veikko Rantanen Reijo Viitala Reino Aalto Ensio Siltanen Jukka Rantamäki Pekka Kallio Jari Kankaanpää Kari Koivisto Olli-Pekka Koskinen Paavo Haapoja Pekka Keskinen Kari Virtanen Jorma Larinen Risto

229 187 153 125 112 102 97 96 92 69 60 57 54 54

Kiitämme myöskin talkooväkeä, ilman heitä ei saada kesäpäiviä onnistumaan ! Hyvää alkanutta syksyä kaikille! Eeva-Liisa Holappa

METALLI SEISKAN TOIMISTO Avoinna arkipäivinä ma-pe klo 9-17 Näsilinnankatu 22 B, 33210 Tampere Toimitsija: Petri Lahtinen 040 5220917, toimitsija@metalli7.fi Toimistonhoitaja: Kirsi Tuomisto 03223 0013, toimisto@metalli7.fi www.metalli7.fi T ampereen

Metallityöväen

Ammattiosasto

ry

N:o 7

Metalli7

8


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

3/2011

Nais- ja Veteraanijaostot kokoontuivat Seiskaniemessä

Maanantaina viides syyskuuta ennen kymmentä aamusella alkoi väkeä kerääntymään Vanhan kirkon edustalle. Osastomme nais- ja veteraanijaostoiden jäseniä oli lähdössä perinteisen syksyisen yhteiskokouksen viettoon Seiskaniemeen. Hyvissä ajoin ennen määräaikaa kirkon edustalle oli ilmaantunut parisenkymmentä aktiivia ja tulihan se sieltä Mäntylän bussikin, jotta ei muuta kun matkaan. Matkan varrella pysähdyttiin ostamaan tykötarpeita, montaa sorttia, leipää, juustoo, makkaraa sekä juotavaa. Puheenjohtaja Perälä toivotti väen tervetulleeksi kokoukseen, ensimmäiseen sitten kesälomien ja sihteeri Heik-

kilä palautti muistiin edellisen kokouksen kirjaukset. Tulevalle syyspurjehdukselle löytyi lisää lähtijöitä, osastomme veteraaneja lähtee reissuun taas aika joukko. Vielä löytyy onneksi tovereita jotka haluavat koittaa vaikuttaa asioihin, ikävä kyllä löytyy myös paljon entisiä aktiiveja jotka tyytyvät huutelemaan turuilla ja toreilla arvostellen, osallistumatta itse toimintaan. Kokouksessa käytiin läpi tulevia koitoksia, mm. ensivuonna on tulollaan pidempääkin reissua. Allekirjoittanut teki selkoa kokoustajille toimiston remontin hitaasta etenemisestä, patistelusta huolimati "siivousfirman" työt vain ovat kestäneet ja "virallisen valvojan" toimissakin on ollut toivomisen

9

varaa. Päätettiin seuraavan kokouksen ajankohta ja toivottiin/ vaadittiin, että paikka olisi jo meidän oma konttuuri. Ja sitten ei muuta kuin murua rintaan ja saunomaan, sekä muisteleen menneitä leppoisassa syyssäässä, keli oli mahtava, eipä taida olla tänä vuonna enään montaa samanmoista tuumailtiin. Petri Lahtinen


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

3/2011

Retki Jämille

Kuva: Ilmari Mattila

Perinteinen seiskan syysretki tehtiin Jämin maastoon, tarkoituksena, marjastaa, sienestää ja patikoida, niin kuin ennenkin. Mäntylän pikkubussi lähti Keskustorilta klo 9.00. Hyppäsimme Kertun kanssa mukaan, varttia myöhemmin Tesomalta. Autossa istui kuskin lisäksi 17 retkeläistä. Keli oli taaskin sateen hankkanen, niin kuin 4 vuotta sitten, kun olimme matkalla samoihin maisemiin. Matkasimme Hämeenkyrön ja Ikaalisten kautta Jämille. Poikkesimme Jyllin vievälle tielle. Olen lapsena asunutkin Jyllin kylässä. Ajelimme siis Jyllinkosken yli johtavan sillan yli ja nousimme jyrkähkön rinteen ylös, siitä alkoi Pohjankangas. Pohjankangas on samaa harjujonoa, joka kulkee Tampereenkin kautta jne. Ajettuamme jokusia kilomet-

rejä tasaista maastoa, tie alkoi nousta ylöspäin ja pian olimmekin jo entisen "Purjelentokoulun" paikalla, missä nykyään sijaitsee m/m Jämiareena. Lähistöllä kohoaa Soininharju, joka on 184,5 metriä merenpintaa ylempänä. Jämillä on kaksi lentokenttää, asfaltoitu osuus 850 m, vara-alueineen 1200 m. Toinen 830 m vara-alueineen 1600 m. Laskeuduimme autosta ja silmäilimme ympäristöä, laaja oli aukea, tilaa oli koneiden nousta ja laskeutua. Suurin osa porukasta, joka kulkisi auton mukana Niinikodalle, pistäytyi ravintolassa kahvilla yms. Patikkaryhmä (9) henkeä lähti nousemaan Soininharjun päällä sijaitsevalle näkötornille. Ilma oli kylläkin niin sumuista, ettei kannattanut nousta torniin, sieltä ei olisi kuiten-

10

kaan nähnyt juuri minnekään. Jatkoimme siis Niiniharjua kohti, siellä odottaisi Kertun porukka jo kahvipannuineen. Viime kerrallahan olimme käyneet Kuninkaan lähteellä Niinisalossa, silloin oli jopa satanutkin. Sieltä palatessamme olimme poikenneet Vaarinnevan keitaan suo polulla, toiset olivat noukkineet puolukoita ja sieniä. Tällä kertaa olimme jättäneet nämä poikkeamiset. Olimme siis Niiniharjulla, joka on saanut nimensä siellä kasvavasta Niinipuu metsiköstä, Niinipuu joka on oikeammin Lehmus. Niinipuu, eli lehmus, on jäänne jääkauden jälkeiseltä lämpökaudelta. Olimme kulkiessamme katsastelleet polun reunamia, josko olisi puolukkaa tai sientä, mutta kyllä täällä oli ehkä ollut kuivaa, kun ei kumpiakaan sanottavammin ollut näkyvillä.


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

3/2011

No kangassieniä sentään oli jonkun verran ja muutamia kehnäsieniä, jotka olivat jo vanhoja. Kangassienet olivatkin, kuin "Kantolan piparkakkuja". Ohitimme Niinipuu metsikön ja lähestyimme Niinikotaa. Jostain tuuli toi savunhajua, se ei kuitenkaan tullut kodasta, mistä sitten? Sitten joku keksi savun lähteen, siellä oli uusi kota, joka oli rakennettu metsän suojaan, vähän ylemmäksi rinteeseen. Pikkubussi oli tuonut porukan jo paikalle, joka oli ehtinyt viritellä valkeat ja sieltähän se savunhaju leijaili nenäämme. Lähestyessämme uutta kotaa alkoi sitten jo hieno kahvin hajukin tunkea tajuntaamme. Vaikka olimme patikoineet vasta 3 kilometriä, maistui kahvi oikein hyvältä, eväitäkin maistoimme, että jaksaisimme Koivistonkodalle. Sakki oli hajaantunut ympäristöön etsimään metsän antimia. Osa istui vielä kuitenkin seinänvieruspenkeillä, murjoen vitsejä, kuinkas muuten? Päivä oli jo puolilla ja aurinko paistoi täydeltä terältä ja lämpimästi, se antoi todella parastaan. Olimme siis aikoneet käydä Koivistonvadilla, joka viimekerralla täällä käydessämme oli ajan puutteen vuoksi jäänyt käymättä. Lähdimme siis pienellä porukalla, suuntana Koivistonvati, joka on muistaakseni Pohjoismaiden suurin Suppa, joita täälläpäin sanotaan vadiksi.

Tämä on 200 m leveä ja 25 m syvä painanne. No aikanaan sitten saavuimme "vadin reunalle", potukastamme oli pariskunta jäänyt marjastamaan reitin varrelle. Soitimme heille, että palaisimme eri reittiä takaisin, joten saavat palata samaa tietä takaisin, jota olimme tulleetkin. Katselimme Koivistonvadin mittasuhteita ja arvelimme sen jääklöntin aika kookkaaksi, joka oli supan muovannut joskus aikanaan. Supan pohjalla on kaivo, jonka merkitystä emme tienneet, ehkä siitä mitataan pohjaveden korkeutta, tai jotain? Lähdimme kolmenharjun polkua Niinikodalle päin. Tuloreitti oli n. 3 kilometriä pitkä ja paluureitti 2,5 km. Koivistonharjun nuotiokatos ohitettiin ja vähänpäästä siinä oli kaksilappeinen katos, jonka otsalaudassa luki Leirikoulu, tai jotain. Polku kiemurteli harjun reunaa. Hiki helmeili jokaisen otsalla, sillä ilma oli lämmennyt huomattavasti aamusta. Kolmisen varttia tultu ja taas kahvin tuoksun tuntua nenässämme. Loivahkon rinteen noustuammekin taas kodalle, josta olimme pari tuntia sitten lähteneet. Kerttu sielä taas tarjoili nokisesta pannustaan kahvia ja ihan pakko oli ottaakin, sillä tuoksu oli mahtava. Otimme mukit täyteen mukisematta ja söimme loput eväämmekin siinä, Vasaman Matilla niitä ainakin oli vähintään riittävästi, no täytyyhän

11

sitä syödäkin, sillä kulutus oli ollut kova. Olimme sopineet, että lähdetään klo 15.00, mutta porukat alkoivat olemaan sillä kannalla, että lähdettäisikin jo puolikolme ja jätettäisiin uhrilähteen lenkki pois. Kyllä se olikin ihan oikea ratkaisu, sillä taivaalle alkoi kerääntyä mustia pilvenmöykkyjä, jotka alkoivat tiputella vesitippoja kiihtyvällä tahdilla. Vartin päästä satoikin jo kunnolla, ei muutakun juoksujalkaa vaan autolle ja menoksi. Palasimme sivilisaation pariin. Ajoimmekin sitten Jämijärven keskustan kautta, suuntana Tampere. Osa porukasta nukahteli ja osa jutusteli niitä, näitä. Raitis ilma ja liikunta, olivat tehneet tehtävänsä. Näin mentiin taas tällä kertaa, ei muuta kuin oikein hyvää syksyä vaan kaikille. Iloisella mielellä vain päin talvea, joka tulee joka tapauksessa, Terv. Paavo ja Kerttu, hei!

Kuva: Jonna Haavisto


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

3/2011 KOJA

Koja Oy:n toiminta alkoi vuonna 1935 Tampereen keskustassa Näsilinnankadulla, Pelastusarmeijalta vuokratussa huoneistossa. Elokuun ensimmäisenä päivänä vuonna -35 rakennusmestari Väinö Aalto, kauppias Eljas J. Estola sekä insinööri Oskari J. Koivunen allekirjoittivat yhtiösopimuksen. Kojan kaupparekisteriilmoituksessa myöhemmin samana vuonna yritys ilmoitti toimialakseen suorittaa pääasiallisesti rakennusalalla tarvittavia metallitöitä, sekä valmistaa ja myydä erilaisia metalliteollisuustuotteita. Eljas Estola ja Oskari Koivunen myivät osakkeensa varsin pian, Väinö Aalto sen sijaan toimi yrityksen toimitusjohtajana aina vuoteen 1968 asti. Sotien jälkeen Kojan liikevaihto kasvoi nopeasti, jälleenrakennus loi valtavaa kysyntää yrityksen valmistamille rakennustarvikkeille.

Ilmastointilaitteiden valmistus alkoi vuonna 1945, Väinö Aallon suunnitellessa ensimmäisen Kojan verstaalla valmistetun puhallinlaitteen. Vuonna -46 toimitusjohtaja Aalto ilmoitti yrityksen toimialaksi metallinjalostuksen, työntekijöitä oli 13 ja toimihenkilöitä 3. Kojan historiikin mukaan yrityksen toiminta muuttui ammattimaisemmaksi 1950, jolloin yrityksen palvelukseen siirtyi Valmetista insinööri Esko Paavola, joka ehdotti keskittymistä ilmastointialalle. Vuonna -51 yritys muutti isompiin tiloihin Hatanpäälle ja siellä valmistettiin samana vuonna ensimmäinen ilmastointikoje, mallinimeltään HVP, joka soveltui erityisesti tehdassalien ja autotallien lämmittämiseen. Pari vuotta myöhemmin alkoi yrityksen pitkäaikaisemman tuotteen pölynkokooja RFE:n valmistus, jota valmistettiin sittemmin 40 vuotta. 1960 luku oli Kojalla voimakkaan kasvun aikaa, tiloja laajennettiin, omat

12

työmiehet kulkivat työmailla, asensivat, säätivät, mittasivat ja huolsivat. Onnistuneet urakat poikivat lisää töitä. Isoja urakoita olivat mm. Tampereen uusi jäähalli ja uusi kauppaoppilaitos. Vuonna -68 Väinö Aalto jäi eläkkeelle ja Pekka Aalto aloitti yhtiön toimitusjohtajana. Samana vuonna syksyllä aloitettiin rakennustyöt Rantaperkiössä, 27 300 m3:n kokoinen teollisuushalli valmistui toukokuussa 1969. Halli kävi kuitenkin jo pian ahtaaksi ja sitä laajennettiin vuonna -73. Uusi pääkonttori valmistui -71 ja koko toiminta siirtyi Rantaperkiöön. 1980-luvun alussa alkoi vientitoiminta Neuvostoliiton Svetogorskiin tehdyllä projektilla. Vuonna 1983 viennin osuus liikevaihdosta oli 36% erityisesti toimitettiin laitteita Neuvostoliittoon ja DDR:ään. 1980-luvun viimeiset vuodet olivat tuloksekkaita, töitä oli paljon ja kauppa kävi hyvin.


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

3/2011

1990-luvun alussa markkinatilanne heikkeni nopeasti, mutta Kojassa tehtiin suuria investointeja, uusittiin koneita ja laajennettiin tehdastiloja. Neuvostoliiton viennin tulevaisuus alkaessa näyttää huonolta yhtiö päätti tehostaa markkinointia kotimaassa. Vuodet 1992-93 olivat Kojan historian vaikeinta aikaa, tuotantoa rationalisoitiin ja henkilöstöä jouduttiin irtisanomaan ja lomauttamaan. Päätettiin keskittyä avainosaamiseen, yleisilmanvaihtoon, teollisuuspuhaltimiin, ilmastointiurakointiin ja ilmastoinnin jäähdytykseen. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimettiin Vesa Sorkio. Uusi tytäryhtiö Kojacool aloitti toimintansa ja Jalasjärven tuotantolaitos otettiin käyttöön. 1994 uusi osasto Koja Marine aloitti toimintansa. Laivailmastoinnissa nähtiin uusia mahdollisuuksia. 1999 toimitettiin ensimmäisen risteilijän ilmastointijärjestelmä. Sittemmin on Koja Marine toimittanut ilmastointijärjestelmät useisiin maailman suurimpiin risteilijöihin.

Tänään Kojan yksiköissä työskentelee n. 180 henkilöä, Tampereella 80, Jalasjärvellä 95, Vantaalla2 ja Turussa 3. Tehtaan työntekijöitä on 125 ja toimihenkilöitä 55 henkilöä. Kojan liikevaihto oli vuonna 2010 n. 32 milj. euroa ja vuonna 2011 yhtiö tavoittelee n. 34 milj. euroa. Yhtiön tuotteista rakennusten ilmankäsittelykoneita menee kotimaan lisäksi mm. Ruotsiin ja Venäjälle. Laadukasta sisäilmaa tuottavat laitteet soveltuvat asuin-, liike-, toimisto- ja teollisuus- sekä julkisiin rakennuksiin. Prosessipuhaltimia menee ympäri maailmaa, usein osana muuta isoa toimitusta. Energiaa säästävät prosessipuhaltimet toimivat osana tuotantoprosessia monissa kohteissa mm. voimalaitoksissa ja paperiteollisuudessa. Marine toimittaa ilmastointijärjestelmiä sinne missä on telakoita, Suomen lisäksi, Saksaan, Ranskaan, Italiaan, sekä Kauko-Itään, Kiinaan ja Koreaan. Marinen toimituksiin kuuluvat täydellinen perussuunnittelu kaavioineen, sähköautomaatiosuunnittelu ja laitetoimitukset. Palvelu sisältää myös käyttöönoton, koulutuksen sekä huolto- ja varaosapalvelun.

13

Toimitusjohtaja Matti Sippolan mukaan tänä vuonna tasaisimmin työllistävät rakennusten ilmankäsittelytuotteet. Tämän ns. perusbisneksen osuus liikevaihdosta on n. 50%. Teollisuuteen menevien isojen prosessipuhaltimien osuus on vajaa kolmannes ja Marinen loput. Marinen liikevaihto voi vaihdella vuosittain voimakkaasti projektitoimitusten mukaan. Vaikka vuosituhannen kaikki isot risteilijät ovat varustettu Kojan ilmastointijärjestelmillä, silläkin saralla riittää haasteita tulevaisuudessa. On kulttuurillisia haasteita, myös suomalaisen telakkateollisuuden murros tulee vaikuttamaan tulevaisuuden näkymiin. Toimitusjohtaja Sippola kantaa huolta suomalaisen perusteollisuuden tulevaisuudesta: Osaammeko me yrityksissä yhdessä huolehtia kilpailukyvystämme ja tukeeko valtiovalta omalta osaltaan suomalaista työtä ja sen menestymisen edellytyksiä.


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

3/2011

Harri Sihvonen, Hitsaaja, Työsuojeluvaltuutettu

Hitsaajana toimiva Harri on jo pitkän linjan Kojalainen. Harri tuli taloon ammattikoulun jälkeen työharjoittelun kautta vuonna -90. Ammattikoulussa hän kävi kaksi vuotisen tuotantomekaanikon linjan, joka sisälsi asenta-koneistaja ja levyseppä hitsaajan opintoja. Harri hitsaa puhaltimen siipipyöriä ja työnkuvaan kuuluu myöskin jonkin verran erilaisten koneiden käyttöä. Harri on toiminut aiemmin työpaikkansa työsuojelun varavaltuutettuna pari kautta ja on nyt ensimmäistä kautta työsuojeluvaltuutettuna. "Sattuman kautta, luonnollista siirtymää", vastaus kysymykseen, mistä löytyi kiinnostus kyseiseen luottamustoimeen. Vastapainoksi raskaalle työlle on Harrilla menossa kunnonkohennus projekti, mm. pyöräilyä.

Ja vanhan talon remontoinnissa kuluu aika joutuisaasti. Harri ei ole liiemmälti perehtynyt liiton tai ammattiosaston toimintaan, mutta sellaiset terveiset liiton suuntaan, että "saavutettuja etuja ei saa heikentää ja liiton tehtävä on hoitaa kunnon palkankotukset".

Sami Unnanlahti, Osavalmistaja

Samin ammattinimike on osavalmistaja, joka pitää sisällään, mm. särmäystä, levynleikkuuta, erilaisten koneiden käyttöä. Tätä työtä Sami on tehnyt Kojalla nyt 15 vuoden ajan, suoraan koulusta ammattikoulun jälkeen Kojan palvelukseen. Ammattikoulussa Sami opiskeli putkiasentajaksi, mutta sen alan töitä hän ei kuitenkaan ole tehnyt päivääkään. Samin terveiset liitolle: "Työpaikoista on pidettävä kiinni, lisää liksaa, taulukko palkkoihin kunnon korotukset... ja pekkasia ei missään nimessä saa antaa pois". Sami toimii työpaikan Tyky ryhmässä ja harrastaa monenmoista liikuntaa mm. käy kunto-

salilla ja pelaa salibandyä. Tänä vuonna hän on hurahtanut golfin syövereihin, "Tasoitus on 27"(Haastattelua tehtäessä).

14


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

3/2011

Tommi Koskinen, Tasapainottaja, Pääluottamusmies

Kahden vuoden Ilmastointiasentajan linjan ammattikoulussa käynyt Tommi on Kojalla 16 vuotisen työrupeaman aikana kerennyt tekemään monenmoista. Kokoonpanoa, särmäystä, osavalmistusta…,nykyään hän toimii tasapainottajana. Kerkesi Tommi joskus nuorempana tekemään ilmastointiasentajan hommiakin mm. Tampereen kaupungin palveluksessa. Tommi on toiminut Kojalla työhuonekunnan sihteerinä useamman vuoden ajan ja olisiko siitä saanut kipinän ruveta hoitamaan pääluoton tehtäviä, jota tehtävää hän hoitaa nyt toista kautta. Vanha luotto halusi jo luopua toimestaan ja väki alkoi kyselemään Tommia tehtävään ja pikkuhiljaa heräsi kiinnostus. Tommin mielestä nykyisessä TES:ssä on paljon hyvääkin, mutta kyllä korjattavaakin löytyy yllin kyllin. ”Palkat saatava sellaisiksi, että niillä elää ja tiukka linja täytyy pitää, eikä saavutetuilla eduilla tehdä kauppaa.

Neuvottelujen etenemisestä täytyy informoida avoimesti jäsenistöä, tavoitteet julki ja niistä pidetään kiinni”. Tommi on lupautunut Liittokokousvaaleihin ehdokkaaksi ja hänen mielestään ryhmässä pystyy vaikuttamaan asioihin. "Täytyy olla kuitenkin iso projekti, asia, että se noteerataan ja sitä viedään eteenpäin". Harrastuksillekin Tommilta löytyy aikaa, hän on nyt käynyt kendossa säännöllisesti kymmenisen vuotta ja kalastelee keretessään, kalastusta hän on harrastanut koko ikänsä. Lämpimät kiitokset kaikille haastateltaville ja kiitokset tilaisuudesta tutustua Kojan toimintaan Petri Lahtinen

METALLI SEISKAN JÄÄKIEKKOVUORO Perjantaisin klo 15-16 Tesoman jäähallissa, Tuomarinkatu 7 Tarkemmat tiedot: Ari Selkilä puh. 044 5889270 Mika Viirre puh. 040 0741021

15


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

1/2011 3/2011

5

Alennus % 6 7

8

9

10

Jaamme tuottomme jopa 10 % alennuksina asiakkaille.

3

4

Metalli 7:n jäsenenä saat lisäksi 10 % erityisalennuksen.

0

1

2

Kysy lisää!

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Asiakassuhteen kesto / v.

Ota vakuutus ja ryhdy omistaja-asiakkaaksi. Turvallisempaa sijoitusta saa hakea. Yritysten ensisijainen tehtävä on tuottaa hyötyä sen omistajille. Turva ei tee tässä asiassa poikkeusta, mutta yksi asia tekee meistä erityisen: keskinäisessä vakuutusyhtiössä hyödyt keräävät omistaja-asiakkaat. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jaamme kertyneet tuotot asiakkaidemme eduksi kilpailukykyisinä hintoina, pitkäjänteises-

tä asiakkuudesta palkitsevina alennuksina sekä panostuksina entistä parempiin palveluihin - tinkimättä kuitenkaan yrityksen vakavaraisuudesta. Mitä kauemmin olet omistaja-asiakkaana, sitä tuntuvampia etuja saat. Turvan omistajana pääset myös vaikuttamaan päätöksentekoon. Sijoita itseesi ja tule Turvaan.

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva yhteyspäälliköt Roope Lehto, 040 591 5660 ja Antti Tarhio, 0400 633 070 Olemme asiakkaidemme omistama, erityisesti ammattiliittojen kanssa yhteistyötä tekevä vakuutusyhtiö. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.fi

168x220 Metalli7_omistaja_092011.indd 1

5.9.2011 14:40:31


more yhdistys