Page 1

Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto ry N:o 7

Metalli7

JÄSENLEHTI

3/2012


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

3/2012

METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

3/2012

Puheenjohtajan aukeama Antti Salonen

TYÖMARKKINASATOA

Seiska 3/12 Julkaisija: Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto ry no 7 Näsilinnank. 22 B 33210 Tampere Puh. 03223 0013, 040 522 0917 fax (03) 2229607, sähköposti toimisto@metalli7.fi kotisivu: www.metalli7.fi Vastaava toimittaja: Petri Lahtinen Painatus: Kirjapaino Öhrling, Tampere 2012

Syksyisiä työmarkkinoita on ravistellut niin esitetyt kilometrikorvauksien leikkaukset, kuin kolmenpäivän koulutusvapaat ja yt-uutiset. Talouden epävarmuus on luonut otollisen hetken teknologiateollisuuden työmarkkinahäiriköinnille ja EK:n linjauksille. Teknologiateollisuus on esitellyt visioitaan, kuinka suomen vientiteollisuuden kilpailukyky on heikentynyt. Enää ei puhuta palkkakustannuksista vaan yksikkötyökustannuksista. Tilastoissa on nostettu vientiteollisuuden kilpailijamaaksi mm. Alankomaat . Tällä tilastokikkailulla muokataan yleistä mielipidettä tukemaan työnantajien kantaa tuleviin palkkaratkaisuihin. Todellisuudessa Alankomaat ei ole Suomen vientiteollisuuden merkittävä kilpailija eikä Suomen kilpailukyky ole heikentynyt piirun vertaa. Teknologiateollisuuden ulostulot mediassa ovat olleet viime aikoina erittäin räväköitä ja aggressiivisia. Viestinä on usein ollut ”huoli" suomalaisista työpaikoista ja yritysten investointivaroista. Todellisuudessa teknologiateollisuus ajaa jäsenyritystensä omistajien politiikkaa, jolla turvataan osakkeen omistajille mahdollisimman suuri tuotto. Sinälläänhän tässä ei ole mitään väärää, että yhdistys toimii jäsenyritystensä äänitorvena. Työntekijöiden edunvalvonnan velvollisuus ja tehtävä on vastata näihin haasteisiin. Investointivarat yrityksissä eivät katoa työvoimakustannuksiin vaan jokainen työntekijöiden tuottama liikevoittoeuro tilitetään sijoittajille. Metson irtisanomisuutiset ja lisäosinkoilmoitukset ovat esimerkkejä räikeimmästä päästä. Metson hallitus ei nähnyt mitään ongelmaa tilanteessa, jossa mittavista yt-neuvotteluiden aloituksista päätetään samassa kokouksessa kuin lisäosingon jakamisesta. Vaikka osingonjaosta luovuttiin julkisen paineen alla, totuus on, että Metso tulee jakamaan osinkonsa myöhemmin. Tässä yhteydessä on ehkä syytä muistaa sekin, että Metso ei ole maksanut Suomeen liikevoitostaan yhteisöveroa vuoden 2010 jälkeen. Lainsäädäntö mahdollistaa ylikansallisten konsernien ”tasata"tulosta tuotantoyksiköiden kesken. Kilometrikorvauksiin puuttuminen valtion taholta on erittäin huolestuttavaa. Nyt ollaan tiellä, jossa kolmikannassa sovittuja asioita ollaan muuttamassa yksipuolisella päätöksellä. Ongelmia syntyy myös siitä, että osassa työehtosopimuksista on sovittu kilometrikorvauksien tasosta ja osassa ei. Vaarana on että ajaudutaan tilanteeseen jossa esim. ansiosidonnaisen päivärahan maksatusperusteita voitaisiin muuttaa yksipuolisesti sopimuksista ja käytännöistä välittämättä.

2

Vaalien syksy Tälle vuodelle osuu metallityöntekijöiden kannalta vielä kahdet merkittävät vaalit. Kunnallisvaaleissa valitaan päätöksentekijöitä, niin kunnan palveluihin kuin teollisuuspolitiikkaan. Vaaliteemoissa teollisuuspolitiikka jää usein palveluiden tai merkittävien vapaa-ajan tai asumisen infrahankkeiden jalkoihin. Teollisuuspoliittiset ohjelmat ovat kyllä nähtävissä puolueiden internetsivustoilla, mutta keskustelut niistä jäävät usein valitettavan laihoiksi. Vuoden lopulla käytävissä metallin luottamusmiesvaaleissa punnitaan edunvalvonnan suuntaviivoja ja toimintamalleja. Yksi tärkeimmistä luottamusmiehen ominaisuuksista on näkyvyys. Luottamusmiehen tulee olla työpaikkansa työntekijöiden käytettävissä ja helposti lähestyttävä. Lähtökohtana on tuntea työntekijöiden mielipiteet ja pyrkiä edistämään työntekijöiden työ- ja palkkaehtoja ennakoidusti. Edunvalvonta ei saa olla pelkkää työantajan toimenpiteistä alkavaa torjuntataistelua. Jokainen voi pohtia, saako työntekijä paremmat työehdot torjuntataistelulla vai ennakoivalla ja tavoitteellisella edunvalvonnalla. Muistetaan, että väellä on valtaa ja vallalla on merkitystä vain kun sitä käytetään. Kehotan kaikkia jäseniä käyttämään valtaansa ja äänestämään vaaleissa, vain niin saadaan työntekijöiden ääni kuuluviin. Seiskalaisia ehdokkaita tämän painotuotteen takakannesta. Antti Salonen Ammattiosaston puheenjohtaja Liittohallituksen jäsen

3


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

3/2012

METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

3/2012

Pakkopullaa

Kesäpäivät 18.8.12 Seiskaniemessä Perjantaina klo 13.00, Kerttu ja allekirjoittanut löimme hynttyyt kassiin ja starttasimme auton ja suuntasimme sen "Huikkaalle". Sieltä koukkasimme Tuulan mukaamme ja lähdimme ajelemaan Pälkäneen suuntaan. Olimme jo kahden maissa Pälkäneellä K-Kaupalla, josta keräsimme auton perän tavaraa täyteen, sitä mahtui sisään pari kärryllistä, kyllä pitäisi riittää ? Seiskarannassa olimme heti kolmen maissa. Purimme kuorman, ja Pekan ja Lissun keittämälle tulokahville. Välittömästi kahvittelun jälkeen, alkoi perunan, ynnä muiden soppajuuresten kuorinta. Lissu sen pääosin suorittikin, minä vähän jeesasin. Kerttu ja Tuula laittoivat soppa-aineet huomista varten valmiiksi. Pekalla oli omat touhunsa, mm. alkoi lämmittää saunaa jne. Illemmalla kaikki hommat saatiin hyvälle mallille, sitten alkoi saunottelu, naiset tietenkin ensin, niinkuin ennenkin, vaikka heikoille jäille, kuten ennen sanottiin. Minäkin jopa kastoin talviturkkini, saunomisen välissä kylläkin. Nukkumaankin sentään päästiin ihmisten aikoihin.

Yö oli pimeä, niinkuin se jo tähän aikaan tapaa ollakin, mutta aamu valkeni kyllä aikanaan, ja kamala huiske alkoi heti, kun puuro ja kahvi oli nielaistu kitusiin. Kerttu alkoi keitellä soppaa kahdellakin kattilalla, Lissu voiteli leipiä ja Tuula oli tehnyt jo illalla räiskäletaikinan "vetäytymään" ja alkoikin laitella paistopaikkaa kuntoon. "Tässä kohtaa tulee mieleen Virtanen, missä lienee mies ja millaisessa kunnossa, ei ole kuulunut mitään, hänhän oli ennen itseoikeutettu räiskäleen paistaja ja hyvä sellainen, terveisiä vaan miehelle". Me Pekan kanssa kantelimme pöytiä ja tuoleja ulos, aikaa ei kuulemma ollut paljoa ja siitäkin oli jo puolet kulunut, niinkuin armeijassa aikanaan. Pekka oli jossain välissä ehtinyt laittamaan tulet krillikatoksen molempiin pesiin, savu alkoi leijailla ensin, jopa haitallisesti, mutta hormin lämmettyä, se jo löysikin tiensä piippuun. Kaikki alkoi olla "Kondiksessa" ja kello hipoi jo10.00. Ja sieltähän se porukka alkoikin jo valua paikalle.

4

Ensin tarjottiin väelle tulokahvit, jonka jälkeen välittömästi alkoi kilpailu pyöriin. Lajeina olivat, tikanheitto, renkaanheitto, fortuna ja "mölkky" ja jokaisella suorituspaikalla oli toimitsija laittamassa numerot kilpailukorttiin. Porukat kilpailivatkin tosissaan ja pisteitä kertyi, kaikki pisteet laskettiin yhteen ja voittajat selvisivät aikanaan, kun kun kilpailukanslia oli suorittanut tehtävänsä. Muista tuloksista en vielä ollut kuullut, kuin että mestaruutensa oli uusinut Pekka Lipponen, eekuin "Vesse" Lipponen, anteeksi ja onnea voittajalle. Kello alkoi näytelläkin jo 12.00, kun Kerttu alkoi kolistella kattilan kylkeen ja huudella, että soppa olisi valmista ja syömään saisi tulla ja heti. Terassille oli valmisteltu tarjoilupöytä, jonka ääreen oli jo muodostunut jonoa. Siitä sai soppalautasen hyppysiinsä, sekä voileivän, että juoman. Soppatarjoilun jälkeen olikin jälkiruuan vuoro, joka käsitti Tuulan paistamat lätyt ja kahvin. Kyllä taas kehuttiin "tyttöjen" laittamia syömisiä ja santsattiinkin.

Syönnin jälkeen oli nuorimmaisille ongintaa ja vanhemmat pääsivät käymään Pekan lämmittämässä saunassa, eli "Kylyssä", venäjäksi "Bastussa", miten vain kenellekin parhaiten sopi. Makkaran paisto alkoi heti saunomisen jälkeen ja hyviltä ne maistuivatkin "saunanpäälle" ja muutenkin entiseen malliin. Aika oli kulunut aurinkoisessa säässä yllättävänkin nopeasti. Oli sovittu, että bussi lähtisi kello 16.00 maissa takaisin Tampereelle. Hommat oli saatu "kondikseen" ja kun huomiseen oli jäämässä osa porukkaa, jotka sitten tekisivät viimeiset "nuolut", eli laittavat loput hommat kuntoon, lähdettiin bussille, joka vei tyytyväiset osallistujat Tampereelle. Taas oli kauniin sään helliessä nautittu yhdessäolosta ja hauskasta ohjelmasta, sekä tietenkin hyvästä ruuasta yms. Sellainen oli tällä kertaa kesäpäivä Seiskaniemessä. Hyvää syksyä ja tervetuloa "Lauhavuoren lenkille", syssymmällä. Terveisin P. Koskinen ja Kepa myös.

STT:n uutisoinnin mukaan on Suomessa jo lähes 200 000 työtöntä. Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste nousi elokuussa 7,3 prosenttiin ja työttömien määrä oli lähes 22 000 suurempi kuin vuosi sitten. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan oli elokuun lopussa työttömiä 246 000, työnhakijoiden määrä kasvoi vuotta aiemmasta yli 11 000 henkilöllä. Yritysten yt-neuvotteluista saadaan lukea nyt tiedotusvälineistä jokapäivä. Syyskuun puolivälin jälkeen ylittyi 50 000 yt-neuvotteluihin tänä vuonna joutuneen työntekijän raja. Hurja on ollut tahti tänä vuonna ja vauhti vain tuntuu kiihtyvän, pelkästään syyskuussa,sen puoliväliin mennessä on yt-neuvotteluista ilmoittanut jo parikymmentä yritystä. Syyskuun aikana ovat ilmoittaneet yt-neuvotteluiden alkamisesta mm. OP-Pohjola, koskien 700 henkilöä, Metso, 630 henkilöä, NSN, 400 henk., Saarioinen 225 henk., Logica, 250 henk., Uponor, koskien 330 työntekijää ja monen monta muuta yritystä joissa yt-neuvottelut koskevat kymmeniä työntekijöitä.

Jo päättyneiden yt-neuvotteluiden jäljiltä on irtisanottuja tuplasti viime vuoden määrä, elokuun loppuun mennessä irtisanottuja on jo lähes 12 000 työntekijää. Karmaisevia lukuja toden totta, pelottaa ajatella, mitä loppuvuosi tuo tullessaan. Jokunen päivä sitten saimme lukea Suomen pienyrittäjien puheenjohtaja Harri Jyrkiäisen kannanoton, jonka mukaan pienyritysten työntekijöiden työsuhdeturva pitäisi poistaa. Jyrkiäinen haaveilee Britanniaan suunnitteilla olevaa lakia myös tänne, jonka mukaan pienyrittäjä voisi palkata ja erottaa työntekijöitä nykyistä joustavammin. Tämän vuoden lukuja kun kauhistellaan, niin voiko työntekijöitä vielä helpommin irtisanoa suomenniemellä. Jyrkiäisen mukaan Suomalaiset yrittäjät ovat vuosikausia saaneet niellä pakkopullaa ammattiliittojen taholta. Patruunoitten kannanotot ovat koventuneet koko ajan ja nyt tarvitaan vahvaa ammattiyhdistysliikettä mikä ei peräänny, vaan päinvastoin syöttää pullaa pitko, pitkon perään sitä kaipaaville avoimille suille. Petri Lahtinen

5


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

3/2012

METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

3/2012

Palkkaratkaisu syksy 2012

XL yksityistää työmme hedelmiä Tampereella

neeseen ostoskuriirikilpailuun, myöhemmin jouduttiin ihmettelemään kipailutetun siivouspalvelun tasoa, Koukkuniemen ja muun laitoshoidon hoidon laatu ja ongelmat puhuttavat jatkuvasti sekä lastensuojelun haasteet kaatuvat päälle. Samalla kaupungissa köyhien määrä lisääntyy koko ajan. Jo 40000 tamperelaista on köyhyysrajan alapuolella. Tampereen kaupungin konsernihallinnon menot ovat paisuneet XL:n politiikan seurauksena. Siksi Tampereen kaupungin konsernihallinnon 100 miljoonan euron menot tulisi perata ja katsoa, paljonko sieltä löytyy rahaa oikeisiin lähipalveluihin. Samalla tulisi selvittää myös paisunut tilaajaorganisaatio (yli 400 henkeä), josta kuluja kaupungille kertyy jo nyt vuositasolla kymmeniä miljoonia euroja. Itse asiassa Tampereen suuri konsernitalous on kuin valtava rahaa polttava hallintohimmeli. Lisäksi järkevällä työllisyyspolitiikalla voisi vähentää Kansaneläkelaitokselle vuosittain maksettavia 12 miljoonan euron sakkomaksuja, jotka aiheutuvat siitä että kaupunki ei ole tehnyt juuri mitään pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Kokoomus ja sen uskollinen apupuolue vihreät pyrkivät yksityistämään laajasti vuosikymmenien aikana tamperelaisten yhdessä rakentamaa palveluverkkoa ja omaisuutta. Näitä yhteisen työn hedelmiä ei kuitenkaan pidä antaa ja alistaa yksityisten yritysten voiton tavoittelulle.

Tampereella valtaa pitää ns. XL-ryhmä, jonka ytimen muodostavat kokoomus ja vihreät. Sen harjoittama politiikka on ollut hyvin markkinahenkistä. Tätä ilmentää erityisesti ns. toimintamallin muutos, jonka ytimen muodostaa tilaajatuottaja-malli eli tuttavallisemmin "Tiltu". Sen ydin on siinä, että yksityisistä yrityksistä tutut liiketaloudelliset johtamisideat on tuotu Tampereen kaupungin sisälle. Päätavoitteena näyttää olevan, että kaupungista tulee ennen kaikkea vain palvelujen tilaaja ja rahoittaja, jonka tehtävä on suunnata verorahat ja valtiolta saadut valtionavut yksityiseen palvelutuotantoon. Tiltussa kaikki palvelut tuotteistetaan, samalla kun mallilla edistetään julkisten, kunnallisten palvelujen kilpailuttamista ja laajenevien palvelumarkkinoiden syntyä. Uuden toimintamallin myötä kunnallinen demokratia on Tampereella kaventunut. Ns. tilaajapuolen valta on noussut ylitse muiden niin asioiden valmistelussa kuin käytännön palvelujen tilaamisessakin. Tilaajapuoli on valmistellut omat talousarvionsa ja päättänyt lopulta käytännössä palvelujen tuottamistavat. Esimerkiksi paljon puhutun Koukkuniemen Jukola-talon tyhjentämisestä ei päättänyt kaupunginvaltuusto, vaan tilaajapuoli. Se ei enää tilannut Jukolatalosta palveluja. Kun palvelujen tilaaminen ja tuottaminen on erotettu toisistaan, kenelläkään ei tosiasiassa näytä olevan vastuuta kokonaisuudesta. Monissa hyvinvointipalveluissa Tiltun vararikko on ilmeinen. Taannoin havahduttiin epäonnistu-

6

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti: • sovitaan palkankorotusten toteutustapa,ajankohta ja suuruus • sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa • kirjallisesti 31.10.2012 mennessä

Hallitsevalta kokoomusjohdolta on riittänyt rahaa palvelujen yksityistämiseen, tunnelihankkeeseen ja muuhun turhuuteen, mutta ei kaupunkilaisten arjen palveluihin ja perusturvaan. Siksi Tampereella olisi jo korkea aika päästä eroon kokoomuksen huonosta politiikasta ja lähteä rakentamaan pitkäjänteisesti kaupungin omia palveluja. Tässä mielessä tulevat kunnallisvaalit ovat todella tärkeät. Niissä voimme yhdessä ottaa suunnan kohti, demokraattista, aidosti kaupunkilaisia kuuntelevaa Tamperetta. Vaaliuurnilla kannattaa nyt todella käydä vetäisemässä punainen viiva!

Palkankorotukset,ellei paikallisesti sovita: • Ellei erän käytöstä liittojen mahdolliseen kannanoton tai ehdotuksen jälkeenkään sovita,koko korotus toteutetaan 1,9 % yleiskorotuksena • Korotukset toteutetaan 1.11.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta Erilliset lisät Erilliset lisät ovat 1.11.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: - Tilapäinen poikkeama työskentelyolosuhteissa 56 senttiä/t - Poikkeuksellinen haitta tai hankaluus 43 senttiä/t - Vuorotyö, ilta- ja yötyö • Iltavuoro (esim. klo 14-22) 114 senttiä/t • Yövuoro (esim. klo 22-06) 209 senttiä/t - Keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä 209 senttiä/t - Kaivoslisä 146 senttiä/t Keskituntiansion korotus: - Voimassa olevaa keskituntiansiota korotetaan henkilön saamaa korotusta vastaavalla prosentilla

Jari Heinonen sosiaalityön professori, kaupunginvaltuutettu

- Neljänneltä neljännekseltä laskettavaa keskituntiansiota korotetaan siltä osin kuin korotus ei keskituntiansioon sisälly.

7


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

3/2012

METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

3/2012

Tasa-arvoa työelämään jotka tuloksen ovat tehneet, potkitaan pois. Valitettavasti Metson tapaus ei ollut ainoa irtisanomisuutinen, vaan niitä on lyhyen ajan sisällä kuultu aivan liikaa. Omalla alallani työllisyys on tällä hetkellä melko varmaa, ja säästöistä huolimatta julkinen sektori on edelleen varma työnantaja. Irtisanomisten uhka taas leijuu monien yritysten työntekijöiden yllä. Työelämän jakautuminen nais- ja miesaloihin ei ole hyvä asia, koska silloin myös työelämän ongelmat sukupuolittuvat. Osittain jo toteutunut kauhuskenaario on, että miehet joutuvat työttömiksi ja naiset paiskivat niska limassa töitä pienellä palkalla. Alojen sukupuolittuneisuus vahvistaa myös vääränlaisia käsityksiä siitä, mihin naiset tai miehet ovat kykeneväisiä. Myös miehillä on oikeus tehdä esimerkiksi hoivatyötä, eivätkä kaikki naiset suinkaan ole sopivia hoivatyöhön tai välttämättä muihinkaan naisille tyypillisiksi ajateltuihin ammatteihin. Roolitus on liian yksipuolinen, sillä yksilöiden väliset erot ovat suurempia kuin erot sukupuolten välillä. Niitä, jotka ovat tehneet epätyypillisen ammatinvalinnan, on edelleen liian vähän. Ongelmat eivät yleensä yksilöiden valinnoilla korjaannukaan. Tarvitaan ammattiyhdistysliikettä ja poliittista päätöksentekoa. Kuntavaalit ovat lokakuussa. Ne ovat tärkeät vaalit, ja siitä huolimatta äänestysprosentti jää yleensä alhaiseksi. Oman ehdokkaan löytäminen satojen joukosta voi tuntua vaikealta. Tiedän, että moni jättää äänestämättä myös sen vuoksi, ettei usko äänestämisellä olevan mitään konkreettista vaikutusta. Kyllä sillä on. Nyt Tampereella politiikkaa tehdään oikeiston ehdoilla, ja se näkyy. Valtuustossa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat myös työelämän tasa-arvoon. Kaupunki on iso työnantaja, jolloin valtuusto voi vaikuttaa siihen, kuinka hyvä työnantaja se on.

Työskentelen naisvaltaisella alalla, jossa on melko tyypilliset naisvaltaisen alan ongelmat. Olen sairaanhoitaja, ja huolimatta viime vuosina saaduista pienistä parannuksista on palkka työn vaativuuteen nähden edelleen aika kehno. En usko, että tällä hetkellä voisin tehdä omalla alallani päivätyötä, sillä niin merkittävä osa palkasta koostuu vuorolisistä. Kolmivuorotyössä korvaus epämukavista työajoista on minulle taloudellisesti melkeimpä välttämätön. Myös työssäjaksaminen on välillä koetuksella, juurikin epäsäännöllisten työaikojen ja joskus hyvinkin kuormittavan työn laadun vuoksi. Julkiseen sektoriin kohdistuu näinä taloudellisesti tiukkoina aikoina säästöpaineita, mikä näkyy paitsi omalla, myös monella muulla naisvaltaisella alalla esimerkiksi koulutusmahdollisuuksien vähentymisenä, pätkätyöllisyytenä tai työtahdin kiristymisenä. Miesvaltaisilla aloilla ongelmat ovat osittain samoja, osittain erilaisia. Tehokkuusajattelu leikkaa läpi koko nykypäivän työelämän. Ensimmäisenä ja suurimpana uhkana miehisille aloille mieleen tulee yritysten tuotannon siirtyminen muualle. Uutisissa kuulimme juuri Metson aikeista vähentää työntekijöitä. Omistajille kaavaillut lisäosingot sentään peruttiin, törkeys olisi ollut huipussaan jos omistajille maksetaan samalla kun työntekijöitä, 8

Työttömyyteen voidaan puuttua työllistämällä joko itse tai yritysten toimintamahdollisuuksia edistämällä. Koulutusta tarjoamalla voidaan edistää uusia urapolkuja. Tarjolla oleva päivähoito vaikuttaa siihen, miten lasten vanhemmat voivat käydä töissä. Julkisten kulkuyhteyksien toimivuus on tärkeää, jotta työpaikan ja kodin välillä pääsee liikkumaan.

Kaikki nämä asiat ovat sellaisia, joihin kuntavaalien tuloksella on vaikutusta. Eikä tässä edes tullut lueteltua läheskään kaikkia asioita, jotka vaikuttavat työelämän tasaarvoon, saati sitten muita tärkeitä ja ihmistä lähellä olevia asioita. Kuntavaaleissa ei siis kannata jättää äänestämättä. Emilia Lehtomäki

Meneekö kaikki putkeen ? Oletko uraputkessa, eläkeputkessa vai Tamperelainen? Nokialaiset kiittää ja kumartaa, meillä menee kaikki putkeen. Kohta Nokialaiset pääsevät ajelemaan kotiinsa rantaväylän tunnelissa. Tämä oli tällainen ”humoristinen” avaus Tamperelaisia kohtaan. Oikeassa elämässä tämä ei naurata ollenkaan. Kuntavaalien alla pakkokuntaliitokset/kuntauudistukset ja Suur – Tampereen uhka puhuttaa kuntalaisia. Aiheetta ei olla huolissaan. Miten käy kehityksen ja palveluiden Nokialla. Tulemmeko me Nokialta, tulevana Suur-Tamperelaisena maksamaan tunnelit ym. kulut + joihin uhrataan vielä yhteiskunnan verorahoja? Kuntauudistus ei minun mielestä johda eikä päädy mihinkään. Minun mielestä pakkokuntaliitoksia ei saa tehdä, mutta myönnän, että kuntien yhteistyö on suotavaa. Ei kiitos SuurTampere. Suur-Tampere tulee epäonnistumaan niin palveluiden kuin muiden tehtävien osalta. Nokian kaupungin tehtävä on päivittäisen arjen sujuminen, hoivapalvelut, joita käyttävät vauvasta-vaariin, kaikki rakentaminen, harrastus, insfraktuuri, ja seutuliikenne ym. Arjessa on paljon asioita, joita ei ehkä huomakaan, että niistä päättävät sinun vaaleissa valitsema valtuutettu.

Muistakaa nämä ei ole EU-vaalit, nyt päätetään sinun arjestasi, sinun kotikuntasi asioista! Meitä on opetettu kuitenkin rakastamaan veroja, kun ne ovat aina palautuneet takaisin palveluiden muodossa, mutta nyt valuvat verorahat EU:n talouskriisin hoitamiseen. Tämä kaikki on erittäin haasteellista kaikille kuntalaisille. Minun ajatukseni ehdokkaana on: Arki on jokapäiväistä elämää ja hyvä arki kuuluu kaikille Minua voit äänestää Nokialla. Kirsi Tuomisto

9


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

Hei, -mihin olemme menossa?

Kuntavaalit 2012 ?

3/2012

Pitemmän ajan työelämää ja yhteiskuntamme kehitystä seuranneena ei voi olla tyytyväinen tämän hetken tilanteeseen. YT-neuvottelut ovat miltei jokapäiväistä luettavaa eri tiedotusvälineissä. Todellisen demokratian näkymät ovat todella synkät. Tähän tilanteeseen olemme kaikki syyllisiä. Välinpitämättömyys on vaarallisen yleistä tavallisen kansalaisen kohdalla. Edunvalvonta on retuperällä johtuen kansalaisten mielenkiinnon puutteesta omasta asemastaan yhteiskunnassa. On ihmeellistä todeta, että tärkeät asiat kuten äänestäminen ja vaikuttaminen alkaa olla vain joidenkin aktiivien varassa. Vallassa olevat kyllä pitävät oikeudestaan ja äänetävät uskollisesti varmistaen valtansa jatkumisen. Kun puhutaan vaikuttamisen mahdollisuuksista, niin ne on kyllä olemassa. Niitä ei vain haluta käyttää. Mistähän syystä? Kovassa maailmassa häviää takuuvarmasti jos ei pidä puoliaan. Työnantajat ja poliittinen oikeisto on voimansa tunnossa ja jälki on sen mukaista. Kun ek:n taholta vaadittiin sopimusten avaamista ja kolmen päivän koulutusmahdollisuudesta luopumista, ei ollut suinkaan vain siitä kysymys, vaan se oli näyttö linjan kiristymisestä työehdoista neuvoteltaessa. Jatkossa vaatimukset siltä suunnalta tulevat kovenemaan jos ei vastavoimaa saada aikaan. Poliittinen oikeisto on saanut kohtuuttoman vallan. Se näkyy tavallisen kansalaisen jokapäiväisessä elämässä. Niin kauan, kun emme löydä vastavoimaa tälle menolle, tulee tilanne jatkumaan ja pahenemaan. Todellista oppositiota ei tällä hetkellä ole. Ay-liike ja muut vaikutusmahdollisuudet. Voisi kysyä, että onko edunvalvonta kunnossa ja toimiiko demokratia yhteiskunnassamme. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä, eli tuttavallisesti yt-laki toimii tehokkaasti kuin ranskalainen keksintö giljotiini. Jälki on sen mukaista. Työnantaja pääsee todella kivuttomasti eroon

sadoistakin työntekijöistä pelkällä ilmoitusmenettelyllä. Tämäkö on meidän hyväksymä menettely. On todella aika tarkastella yhteiskuntamme rakenteita ja demokratian toteutumista. Välinpitämättömyys saa nyt riittää. Kaikki yhteiskunnan toiminnot vaikuttavat osaltaan tavallisen kansalaisen eliehtoihin. Nyt on alamäki ja vaaralliset näkymät edessä. On aika osallistua ja muuttaa kehityssuunta parempaan ja ihmisläheisempään suuntaan. Kunnallisessa elämässä tehdään myös suuria päätöksiä ja valintoja. Edessä olevissa kuntavaaleissa on taas suurista investoinneista kysymys myös Tampereella. Rakennetaanko tunneleita vai satsataanko terveydenhoitoon, asunnottomuuteen tai vanhustenhuoltoon. On taas kerran toistettava, että samoista veroina kerätyistä euroista on kysymys. Samasta kassasta kustannetaan kaikki menot, jotka valtuusto on hyväksynyt. Nyt on kehoitettava kaikkia vaikuttamaan ja äänestämään vain luotettavia tovereitamme, että etujemme puolesta todella toimitaan. Velkaantuminen ja yli varojen eläminen on pysäytettävä ja se tapahtuu demokratian keinoin askeltamalla äänestyskoppiin. Pertti Keihänen

3/2012

Tuleeko kuntavaaleista vaalit, jossa suomalaista äänestäjää vedetään kölin alta ja lujaa. Hallitus on sopinut kuntauudistuksesta missä kaikki pienet tai keskisuuret kunnat yhdistetään. Tulee niin sanottuja "metropolikuntia". Kuntien palvelut on tarkoitus toteuttaa suurissa yksiköissä ja halvalla. Palvelun saatavuuden tai laadun ei siitä pitäisi kärsiä. Näiden lisäksi ulkoista kilpailua on tarkoitus lisätä, hoito ja hoivapalveluissa. Samalla on tarkoitus pitemmällä tähtäimellä alentaa kunnan oman henkilökunnan määrää miltei 10 prosenttia. Uskokoon ken haluaa, mutta nyt jo näkee mitä on seurannut kuntien yhdistämisistä pienille ja syrjäisille kunnille. Palvelut on kaukana ja vielä pitkien jonojen takana. Vaikea on uskoa, että Tampere selviää siihen liittymässä olevien kuntien terveys -koulu ja vanhuspalvelujen tuottamisesta keskitetysti. Luultavasti kaikki nämä palvelut heikkenee ja jonot niihin vain kasvaa. Nyt jo monessa kunnassa palvelut ovat ruuhkautuneet ja hoitotakuut eivät toteudu. Monelle äänestäjälle on paljon tärkeämpää saada palvelut laadukkaina läheltä kuin kaukaa halvalla, näin kunnan veroprosenteillekin saadaan vastinetta. Julkinen liikenne kulkee vain keskustan alueella muualta yhteydet ovat vähäiset. Mikäli suurkuntien asukkaat olisivat samanarvoisessa asemassa toisiinsa nähden, pitäisi julkisen liikenteen olla syrjäseudullakin kaikille saman tasoista.

Työmatkaliikenne suosii vain keskustan alueella työssäkäyviä ihmisiä. Veroa suurkunnat tulee kuitenkin kantamaan kaikilta asukkailta yhtä suurella prosentilla. Suurin voittaja suurkuntahankkeessa on luultavasti koulukuljetuksia hoitavat yritykset/yrittäjät. Pienet kyläkoulut lopetetaan ja tehdään uusia muodinmukaisia kouluja, joissa on jo päiväkodit ja lasten on sitten helpompi mennä pidemmällekin kouluun, kun on jo ollut päivähoidossa siellä. Pauli Schadrin

METALLI SEISKAN TOIMISTO

Avoinna arkipäivinä ma-pe klo 9.00-17.00 Näsilinnankatu 22 B, 33210 Tampere www.metalli7.fi Toimitsija: Petri Lahtinen 040 5220917,sähköposti: toimitsija@metalli7.fi Toimistonhoitaja: Kirsi Tuomisto 03223 0013,sähköposti: toimisto@metalli7.fi

10

11


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

3/2012

METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

3/2012

Valtavan Vaikuttava Valta Oppilaskunnat ovat jokaisessa koulussa oltava toimiva verkko päättäjiin saakka. On selvää, että erityisesti äänestysikäisten vaikutusvaltaa ja tunnetta vaikuttamisen mahdollisuudesta on kasvatettava. Minun on ollut vaikea ymmärtää miksi jäisin kotiin enkä äänestäisi. Vapautta toki on myös jättää äänestämättä, toivoisin sen kuitenkin olevan perusteellisen pohdinnan tulos, ennen kuin jättää käyttämättä oikeutensa. Huolestuttavinta on, kun politiikka nähdään pelkkänä inhokkina, josta ei seuraa mitään hyvää. Välinpitämättömyydellä erityisesti kuntavaalien aikaan tekee hallaa eniten itselleen ja omalle lähiyhteisölleen. Pieniä puroja, suuria virtoja. En ole halunnut luopua toivosta että minullakin on mahdollisuus vaikuttaa. On se sitten ay-aktiivisuutta tai sitten äänestämistä vaaleissa. Tunne, että meillä on mahdollisuus vaikuttaa, on etuoikeus. Jokainen voi löytää sen itse tai sitä voi parhaimmassa tapauksessa olla tarjolla ihan missä vain. Kaupunginosavaltuustot ja aluelautakunnat olisivat erittäin hyvä keino, jotta olisi lähialueen ihmisiä viemässä asioita eteenpäin. Heihin olisi helpompi ottaa kontaktia ja käydä keskustelua alueen tilanteista. Kuntavaaleissa ei päästä vaikuttamaan suoranaisesti työpaikkoihin ja niiden pysymiseen tai lisääntymiseen, mutta kilpailuttamisen kautta pystymme. Kilpailuttamisessa on oltava mahdollisuus suosia paikkakuntalaisia yrityksiä tai edes yritystä, joka maksaa veronsa Suomeen. Veroparatiiseissa makaava yritysten omaisuus ei saa olla taakka selässämme. Läpinäkyvyys on vain sana mutta samalla tehokas keino jolla saadaan hallittua palveluntarjoajaa. On seurattava laatua ja lupausten täyttymistä.

Kenen käsissä ja milloin? Tänään esikoiseni innoissaan kysyi minulta, vanhempainyhdistyksen sihteeriydestäni kuultuaan: "Äiti, voitko sä vaikuttaa siis siihen mitä ruokaa koulussa on?!” Tässä on jo siemen vaikuttamiseen. Kiinnostu ja ole kiinnostava. Vaikuta ja ole vaikuttava. Vaikuttamisen on alettava jo kotoa, lapsesta. On kerrottava arkisten asioiden ohessa kuinka yhteiskunta toimii ja luotava uskoa, että vaikuttaa voi. Yhteiskunnallisista asioista tulee puhua jo alakouluikäisille ja kertoa mitä yhteisössä tapahtuu. Keinoista puhutaan niiden ollessa ajankohtaisia. Karhunpalvelus tehdään haukkumalla ja tasapäistämällä poliitikot. Tuetaan lasten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan yhteisöön. Kannustetaan olemaan uteliaita yhteiskunnan jäseniä. Perusasioiden, hammaspesujen ja pullanleivonnan lisäksi tarvitsemme koteihin ja erityisesti kouluihin lisää yhteiskunta kasvatusta. Yhteiskuntavaikuttaminen on mahdollista sisäistää jo nuorena, mutta pienessä mittakaavassa ja hyvin käytännöllisillä tavoilla. Jokaisella oppilaalla pitää olla mahdollisuus sanoa sanansa ja nähdä toiveiden käyvän toteen.

12

Peruspalvelujen toimivuus, laadukas ja tasavertainen koulutus ja lasten ja nuorten hyvinvointi. Siinä asioita joita suurin osa vielä heräämättömät ihmiset ja lapsensa tarvitsevat. Nyt päätetään vallan käyttäjistä. On herättävä ja äänestettävä. Vahvistetaan joukkojamme, me pienet ihmiset ja tehdään inhimillisempiä päätöksiä.

Niin ja mitäkö vastasin… Vastasin: ”Minäpä kyselen, mitä asialle voisi tehdä.” (Yritän siis parhaani että olisi ruokalalistalla muutakin kuin perunaa lisukkeena.) Virva-Mari Rask metallityöntekijä, ay-aktiivi Metallityöväen liiton Häme-Pirkanmaan nuorisojaoston varapj. Lielahden koulun vanheimpainyhdistys ry:n sihteeri

Haluan vaikuttaa asuin kaupunkini asioihin Nimi: Päivi Töyrylä Ikä: 48v Siviilisääty: Naimisissa Lapsia: 2 lasta Asut: Länsi Tampereella, Kalkussa Ammatti: Varasto työntekijä Luottamustoimia: Taloyhtiön hallituksessa, ammattiosasto 7 naisjaostossa "Erityisesti sydäntä lähellä on äitinä ja mummina, lasten ja nuorten asiat. Kukaan nuori ei saisi syrjäytyä ja jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle." Vaali lauseesi: "Kaupunki ja sen hyvinvointi palvelut kuuluu kaikille sen asukkaille, tulotasosta riippumatta."

Miksi ryhdyit ehdokkaaksi?: "Haluan vaikuttaa asuin kaupunkini asioihin. Pelko peruspalveluiden huonontamisesta ja ei välttämättömien hankkeiden läpiviemisestä, esim. Rantatien tunneli hanke."

13


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

Kuntavaalit ovat tärkeät

Valinnan aika

3/2012

Vaalin tulokset näkyvät konkreettisesti kuntalaisen jokapäiväisessä elämässä. Kuntauudistuksen vuoksi, nämä vaalit ovat vielä tavallistakin merkityksellisemmät. Kuntauudistuksen tavoite suuremmista kuntakokonaisuuksista, sisältää vaaran, että sen varjolla entisestäänkin lisätään palveluiden yksityistämistä. Oikeistotuulet ovat puhaltaneet viime vuosikymmenet hyytävästi. Jo 80-luvun loppupuolella alkaneet verohelpotukset ja 90-luvun laman varjolla tehdyt sosiaaliturvaleikkaukset ovat hyödyttäneet vain hyväosaisia ja aiheuttaneet väestön eriarvoistumisen. Tämän politiikan takia yhä useampi; työttömät, eläkeläiset, lapsiperheet ja työpaikkansa säilyttäneet, jatkuvasti pienenevien reaaliansioiden kanssa tiukoille joutuvat, ovat entistä kipeämmin kohtuuhintaisten tai ilmaisten palvelujen varassa. Kunnan tehtävä on tuottaa palveluita. Palvelujen tulisi aina olla kohtuuhintaisia tai ilmaisia, koskivat ne terveys-, koulutus-, liikunta-, vanhuspalveluita tai infraa. Eräitä erityispalveluja lukuun ottamatta, näiden palvelujen kohtuuhintaisen tuottamiseen pystyy vain kunta, joka ei tavoittele voittoa. Yksityiset yritykset vaativat sijoitetulle pääomalleen reilun tuoton. Lisäksi nämä voitot saattavat hyvinkin päätyä suomalaista yhteiskuntaa hyödyttämättä veroparatiiseihin.

Ei siis ole yhdentekevää, kuka palveluita tuottaa. Silloin kun hyvinvointiyhteiskuntaa palveluineen ja kattavine turvaverkkoineen rakennettiin, sitä rakentamassa oli vasemmistolainen työväenliike. Vain vasemmistolainen työväenliike näyttää sen rippeitä tänä päivänä puolustavan. Nyt, jos koskaan tarvitaan jokaisessa valtuustossa Vasemmiston voimaa. Rauno Lehtinen pääluottamusmies Aurajoki Oy Pirkkala am.os. varapj. Pirkkalan valtuuston ja kunnanhallituksen jäsen Pirkanmaan Maakuntavaltuuston jäsen Metallin hallituksen I:n varajäsen SAK:n aluejärjestön hallituksen jäsen

14

3/2012

28. lokakuuta 2012 kaikissa Suomen kunnissa ja kaupungeissa on jokaisella kuntalaisella oikeus ja velvollisuus esittää mielipiteensä moniin heidän jokapäiväiseen elämiseensä liittyviin asioihin. On kuntien tehtävä tuottaa laadukkaita palveluita kuntalaisille ja tämän toteutukseen tarvitaan kuntien valtionosuuksien korottamista, eikä jatkuvaa leikkaamista, jota Kataisen hallitus toteuttaa. Julkiset peruspalvelut tulee turvata jokaiselle kuntalaiselle asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. On taattava kaikille oikeus samanarvoiseen terveydenhuoltoon, vanhustenpalveluihin ja lasten päivähoitoon. Kunnan tuottaessa itse palvelut, niin niitä voidaan kehittää kuntalaisten tarpeiden mukaan. Yksityiset yritykset eivät ajattele kuntalaisten tarpeita, vaan tähtäävät voittojensa maksimoimiseen ja nämä voitot eivät jää kuntalaisten hyväksi. Tampereella valtaa pitävä xl-ryhmittymä haluaa kilpailuttaa ja yksityistää kaiken mahdollisen ja mahdottoman, kuinka monta työpaikkaa häviää kuntasektorilta tässä kilpailussa, jossa jo nyt on liian vähän henkilöstöä. Hallituksen suunnittelema kuntauudistus vie päätäntävaltaa etäämmäksi kunnan asukkaista.Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia pitäisi päinvastoin lisätä mm. kansanäänestyksillä, nyt kuntalaisilta ollaan viemässä viimeisetkin vaikuttamisen rippeet pois, koskien heidän omaa ja läheistensä elämää.

Nyt on todellakin sinulla kuntalainen valinnan aika, aika päättää siitä kenelle antaa mandaatti seuraavaksi neljäksi vuodeksi hoitaa sinua koskevia asioita. Rahaa löytyy kunnan kassasta kaikille, kunhan sitä vain jaetaan oikein ja tasa-arvoisesti. Tarvitaanko Tampereelle tunneleita, tarvitaanko pikaratikoita, suurhalleja, vaiko vaihtoehtoisesti pidetään terveyskeskukset auki jatkuvasti, satsataan koululaisiin ja nuoriin, pidetään huoli vanhuksista, kodittomista, syrjäytyneistä. Sinä, kuntalainen teet valinnan itseäsi koskevissa jokapäiväisissä asioissa. Petri Lahtinen

15


METALLI SEISKAN JÄSENLEHTI

3/2012

SEISKALAISIA KUNNALLISVAALIEHDOKKAITA 2012 424 Lahtinen Petri, Tampere,

SKP

494 Lipponen Marjukka, Tampere , VAS 428 Lohi Arto, Tampere ,

SKP

513 Pale'n Tarina, Tampere ,

VAS

522 Rask Virva-Mari, Tampere ,

VAS

526 Saarivuori Jussi, Tampere ,

VAS

445 Särkkä Risto, Tampere ,

SKP

448 Tuominen Juha, Tampere ,

SKP

543 Töyrylä Päivi, Tampere ,

VAS

132 Juhola Pekka, Nokia ,

SKP

149 Schadrin Pauli, Nokia ,

SKP

40 Tuomisto Kirsi, Nokia ,

VAS

88 Lehtinen Rauno, Pirkkala ,

VAS

147 Floman Riku, Lempäälä ,

VAS

160 Tolvanen Matti, Lempäälä ,

VAS

5 Perämaa Ari, Vesilahti ,

PS

jasenlehti  

jasenasiaa,uutisia

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you