Page 1

TALO KUIN KYLÄ - PA LVELUTALOSU U NN IT E L MA R O VA N IE ME L L E

DIPLOMITYÖ/ MESI KOPONEN/ 26.2.2013


TALO KUIN KYLÄ - PA LVE LU TA LO S UUN N ITE LM A R OVA N IE M E LLE DIPLOMITYÖ MESI KOPONEN 26.2.2013 AALTO-YLIOPISTON TAITEIDEN JA SUUNNITTELUN KORKEAKOULU ARKKITEHTUURIN LAITOS


Tekijä Mesi Koponen Päiväys 26.2.2013 Sivumäärä 83 Kuvaplanssit 11 kpl Professuuri Professuurin koodi

ARK II Asuntosuunnittelu A-52

Työn valvoja Työn ohjaaja

Hannu Huttunen Hannu Huttunen

Avainsanat

Palvelutalo, ryhmäkoti, asuntosuunnittelu, päiväkoti, Rovaniemi


TIIVISTELMÄ Diplomityö on palvelutalosuunnitelma Rovaniemelle Valtakadun ja Hallituskadun kulmaan. Työ koostuu rakennussuunnitelmasta sekä selostusosasta. Rakennussuunnitelmaan kuuluu palvelukeskus harrastus-ja liikuntatiloineen, palveluasuntoja, ryhmäkotiasuntoja sekä päiväkoti. Työn selostusosa kartoittaa ikäihmisten asumisen nykytilaa sekä taustoittaa suunnitelmaosuutta.

ratkaisuja, ja esitellään sosiaalisesti onnistuneita projekteja.

kohtaamispaikkoja pienessä ja suuressa mittakaavassa.

Seuraavassa luvussa esitetään suunnittelutyön lähtötekijät. Luvussa analysoidaan Rovaniemen kaupunkikuvaa ja palvelutalon tonttia. Luvussa esitellään myös hätäkeskuksen rakennuspiirustukset ja analysoidaan eri tilojen vaatimuksia.

Työn rakennussuunnitelma on suurimmaksi osaksi uudisrakentamista, mutta osaksi työssä käsitellään myös korjausrakentamista, sillä palvelutalon tontilla on toiminnoistaan tyhjentynyt maanalainen hätäkeskus.

Kolmannessa luvussa käsitellään suunnitteluprosessia sekä suunnitelmaan vaikuttaneita tekijöitä. Suunnitteluprosessia havainnollistetaan analysoimalla lopulliseen suunnitelmaan johtaneiden konseptien hyviä ja huonoja puolia. Lukuun on lisäksi kerätty suunnitelmaan toiminnallisesti ja esteettisesti vaikuttaneita referenssiprojekteja.

Palvelutalon julkiset, kaikille avoimet tilat ovat yhteydessä tontin pohjoispäädyn sisääntuloaukioon. Sisääntuloaukiota ympäröivät pääaula, harrastustilat ja neuvontapalvelut. Pääaula, käsikirjasto ja ravintola muodostavat avoimen kokonaisuuden, joiden keskiössä on korkea atriumtila. Atriumtila on yhteydessä maanalaisiin liikuntapalveluihin, jotka on sovitettu entisen hätäkeskuksen tiloihin. Ylemmissä kerroksissa atriumtilaa ympäröi ryhmäkoti, jonka asukkaat ovat näin talon keskiössä ja voivat seurata talon tapahtumia suojaisesta paikasta.

Diplomityön tavoitteena on suunnitella monipuolinen, inhimillinen, ekologinen ja eläväinen palvelutalokompleksi, jossa eri käyttäjä- ja ikäryhmät toimivat luontevasti keskenään. Onnistunut palvelutalosuunnitelma aktivoi ja kuntouttaa asukkaitaan, ja voi monipuolisine palveluineen tuoda positiivista vuorovaikutusta ympäristöönsä ja piristää lähialueensa kaupunkikuvaa. Työn selostusosa on jaettu neljään lukuun. Ensimmäisessä luvussa käsitellään kirjallisuuden perusteella ikäihmisten asumisen nykytilannetta. Luvussa käydään läpi sekä vakiintuneita että uusimpia

Neljännessä luvussa kuvaillaan yksityiskohtaisesti suunnitelman tilat ja toiminnot. Lukuun sisältyy kaikki suunnitelmasta tuotettu kuvamateriaali. Palvelutalon sosiaalinen dynamiikka on verrattavissa kyläyhteisöön, jossa monet käyttäjäryhmät sekoittuvat. Suunnitelmassa olennaista on luoda luontevat reviirit palvelutalon eri käyttäjille ja arkkitehtuurin keinoin viestiä, mitkä ovat talon julkiset ja yksityisemmät tilat. Yhteisöllisyys ja synergia eri käyttäjien välillä mahdollistetaan tarjoamalla

Tontin eteläpuolella sijaitsevat yksityisemmät toiminnot; palveluasunnot, asukaspihat ja päiväkoti. Palveluasuntosiipi, jonka maantasokerroksessa päiväkoti on, kiertää pihatiloja tontin itäreunaa pitkin suojaten pihoja Valtakadulta. Päiväkodin piha ja asukaspihat avautuvat länteen päin. Palveluasuntosiipi on katkottu oleskelutiloilla neljän asunnon osioihin, jotka muistuttavat kokoluokaltaan palvelutalon naapuritalojen rakeisuutta, ja tuovat suureen kokonaisuuteen inhimillistä mittakaavaa sekä pienempiä sosiaalisia yksiköitä.


Author Mesi Koponen Date 26.2.2013 Pages 83 Illustration Panels 11 kpl Academic chair ARK II Asuntosuunnittelu Chair code A-52 Supervisor Hannu Huttunen Instructor Hannu Huttunen Keywords

Sheltered housing, housing for the elderly, housing design, kindergarten, Rovaniemi


ABSTRACT The diploma thesis is a design for assisted living at Rovaniemi. The thesis consists of a building design and a written description of the background of the design process. The building design programme contains a service center including exercise premises, assisted living and a day care center. The majority of the building design is new construction. However, the building site has underground facilities for an alarm centre, whose functions have recently been moved to Oulu. Part of the design task was to renovate these spaces into an exercise centre. The goal of the diploma thesis is to create a lively, versatile, humane and ecological facilities for assisted housing units and the service centre. A successful design activates and rehabilitates its inhabitants. The service centre has potential for positive effects on its local surroundings. It is a natural meeting point for diverse user groups. The written part of the thesis is divided in four chapters. The first chapter describes the current tendencies of housing for the elderly based on literature. Both established solutions and new trends are depicted, and socially successful projects introduced.

The next chapter explains the starting facts for the design task. The chapter contains analysis of the cityscape of Rovaniemi and the site of the building design. In this chapter the drawings of the underground facilities are presented as well. The third chapter addresses the design process and factors influencing it. The design process is illustrated analysing the the positive and negative aspects of consepts leading to the final design. The chapter also entails reference projects that have affected the final design functionally and aesthetically. The fourth chapter describes the solutions of the final design in detail and contains all the illustrative drawings produced of the design. The social dynamics of a service center resembles that of a small village community, where multiple user groups mix. Essential for the design is to create natural territories for the different users and communicate by architectural means which space is public and which is private. The sense of community and synergy between different people is evoked by offering versatile meeting points in a large and small scale.

The public premises of the service house are connected to the small plaza of the northern side of the site. The plaza is surrounded by the main lobby and spaces for hobby and counseling services. The main lobby, a small library and a restaurant make up an open spatial ensemble around a high atrium space. The atrium is connected to the underground exercise services. In the upper floors the atrium is surrounded by a group home for the elderly needing the most assistance. These inhabitants are thus in a central location in the building and can watch the events of the service centre from a sheltered place. The more private functions of the service house are situated on the southern side of the site. These include assisted living units, their gardens and a day care center. The assisted living wing is placed to the estern side of the site to create a sheltered courtyard. The gardens open towards the west. The assisted living wing is divided to smaller sections each containing four apartments. The size and scale of these sections resemble that of the neighbouring houses and create humane scale and smaller social units to the large complex.


T I I V I S T E L M Ä A B S T R A C T

J O H D A N T O D i pl o mi t yö n a i h e j a ko h d e  D i pl o mi t yö n t avo i t te e t  D i pl o mi t yö n h aa ste e t 

5 7

11

10 10 11

T A U S T A A 13 Ko d i n m e r k i t ykse st ä Tu l eva i suud e n n äk ym i ä i käi h m i ste n a sumise ssa  i k ä i h m i ste n asum i st a m e i l l ä j a muua lla  Yh te i sö l l i n e n ko r t te l i i käi h m i se n t ue k si o m a to i m i n e n rak e n t am i n e n  Lo ppu k i r i M i s s S a rg f ab r i k

K O N T E K S T I

14 15 17 18 18 18

21 Fa k ta a R ova n i e m e st ä 21 Rova ni e m e n k aup un k i kuva n h i storia a  22 To n tti a ym p är ö i v ä t k a up un g i n o sat  26 L ä h i y m p är i st ö 28 L i i k enn e 28 Pi en i l masto j a to p o g raf i a 29 As e m ak a ava 29 To n ti n n ä k ym ä t  30 Hä tä k e skus31 Pa l velut al o suun n i te l m a n  36 a l k u a se te l m at 36 Kä y ttä j i e n t ar p e e t  38 T i l o j e n va at i m ukse t  38


SISÄLTÖ P R O S E S S I 41

Ko n s e p t i t 43 Refere n ssi p ro j e kt i t p a l ve l ut al o l l e  47 re fe re n ssi p ro j e kt i t p äi v ä ko d i l l e  49

S U U N N I T E L M A

51

D i pl om i t yö n raj aus 52 D i pl om i t yö n rat k a i sut  52 Su h de ym p är ö i v ä än ra k e n n usk ant a a n 54 Ek o l o g i a 56 M a te r i a al i t j a va l a i st us 60 Pa l ve l ut i l at 60 Au l a j a rav i n to l a 60 L i i k u n t at i l a t 60 Ha rra ste t i l at 62 Ku l k u t i l at 62 Pa l ve l uasun n o t 67 Pa l ve l uasun to si i ve n yh te i st i l at 67 I n te r va l l i a sun to 69 R y h m ä ko t i a sun n o t 69 Pa l ve l uasun n o t 70 R y h m ä ko t i a sun n o t 72 R y h m ä ko d i n yh te i st i l at 75 Pi h a t j a ul ko t i l a t 75 He n k i l ö kun n an t i l a t 75 As u mi se n j a h o i d o n te k n o l o g i a 75 Pä i v ä ko t i 75 Ha n k k e e n l a aj uust i e d o t  76 To i m i n t a k y v yn h e i k e n t ym i n e n va nhe te ssa  77 D em e n t i ast a 77 Su u nn i st a m i n e n n äkö ra j o i t te i se na  77 L O P U K S I L Ä H T E E T L I I T T E E T

78 79 83


Køge Kommune har stor opmærksomhed på sociale netværks betydning for trivsel og sundhed. Kommunen arbejder for at iværksætte initiativer til borgere, der har sparsomt eller intet netværk. Samtidig forsøger kommunen at skabe gode fysiske rammer, der stimulerer fællesskabet og sikre kultur- og naturtilbud for alle borgere i kommunen i samarbejde med frivillige foreninger. I Køge Kommune, hvor hvert 4. barn er overvægtig... Især anden generationens børn har særlig behov for opmærksomhed og forståelse. De behöver lettilgængelig information og direkte demonstration og træning i noget D I P Lkost, O Mmotion I T Y Öog N AIHE JA KOHDE af det mest grundlæggende indenfor seksualitet i det danske samfund. Men de behöver fremfor alt, ligeDiplomityö som alle andre og onbørn toimeksianto Rovaniemen kaupungille. Rounge, en fornuftige voksen at henvende sig til når skole og vaniemellä on käynnissä sairaanhoitopiirin päivitysproseshjem ikke er tilskækkelige.

si, jonka seurauksena vanhusten laitoshoitoa vähennetään ja itsenäisempiä asumismuotoja lisätään. Lisäksi Rovaniemelle laaditun uuden osayleiskaavan selvitystyössä tehdyn tutkimuksen mukaan ikäihmisten lukumäärä kaupungissa tulee kasvamaan huomattavasti. Rovaniemen kaupungin väkiluku kasvaa Tilastokeskuksen ennusteen mukaan muuttoliikkeen myötä noin 6 900 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Eniten lisääntyy yli 65-vuotiaiden osuus; heidän suhteellinen osuutensa kasvaa 15 prosentista 17 prosenttiin. Yli 65-vuotiaiden osuuden kasvu kiihtyy ennusteen mukaan vuoden 2030 jälkeen: vuoteen 2040 mennessä suhteellinen osuus kasvaisi noin 24 prosenttiin.1 Kaupunki toivoi tuoretta näkökulmaa vanhusten palveluasumisen järjestämiseen, ja otti yhteyttä Aalto-yliopistoon. Uudelle palvelutalolle määrättiin tontti Rovaniemen keskustan kaakkoiskulmasta, kahden kaupunkia kiertävän valtaväylän, Valtakadun ja Hallituskadun risteyksestä. Tontilla sijaitsee maanalainen vastikään toiminnastaan tyhjentynyt hälytyskeskus. Hälytyskeskuksen palvelut on siirretty Ouluun, ja tyhjentyneille tiloille etsittiin uutta käyttötarkoitusta. Tontti on maanalaista hälytyskeskusta lukuunottamatta tyhjillään; nykyisessä käytössään se toimii parkkipaikkana. Palvelutalokompleksille ei ollut kaupungin puolesta laadittu varsinaista tilaohjelmaa, mutta toivomuksena oli eloisa, toiminnoiltaan sekoittunut

1 Rovaniemen keskustan osayleiskaavaselostus, s.20

kortteli, johon olisi sovitettu palveluasumista, tehostettua palveluasumista, liikuntatiloja, ravintola, harrastustiloja, palvelukeskus palvelemaan myös lähialueen vanhuksia ja muitakin käyttäjäryhmiä, sekä päiväkoti. Maanalaiset tilat voisi hyödyntää liikuntatiloina ja asunnot toteuttaa uudisrakentamisena. D I P L O M I T Y Ö N TAV O I T T E E T

Diplomityön tavoitteena on suunnitella monipuolinen, inhimillinen, ekologinen ja elävä palvelutalokompleksi, jossa eri ikäryhmät toimivat luontevasti keskenään. Onnistunut palvelutalosuunnitelma aktivoi ja kuntouttaa asukkaitaan, ja voi monipuolisine palveluineen tuoda positiivista vuorovaikutusta ympäristöönsä ja piristää lähialueensa kaupunkikuvaa. Suunnitelman tavoitteena on löytää ratkaisu tulevaisuuden ikääntyneiden palveluasumistarpeille. Palvelutalon asuntojen ja tilojen on oltava laadukkaita pitkällä tähtäimellä. Erityisasumisen negatiivisista mielikuvista voidaan päästä vain takaamalla palvelutaloihin sama laatutaso kuin muihinkin asuntorakennushankkeisiin. Suunnitelmassa tulisi toteutua elinkaariajattelu, joka mahdollistaa vanhuksen siirtymisen asumismuotojen välillä saman korttelin sisällä hänen kuntonsa heikentyessä. Näin vanhuksen elinpiiri säilyy ennallaan. Toisaalta asuntojen ja ratkaisujen on oltava myös muuntojoustavia kunnan tulevien linjausten mahdollistamiseksi. Palveluasunnot ja tehostetut palveluasunnot olisi voitava muuttaa toisikseen eri tilanteiden ja tarpeiden mukaan, sekä tulevaisuudessa kenties senioriasunnoiksi tai esteettömiksi vuokra-asun-


JOHDANTO noiksi esimerkiksi opiskelijoille. Rovaniemi on seutunsa suurin opiskelijakaupunki, joten pienille asunnoille on todennäköisesti tulevaisuudessakin kysyntää. DIPLOMIT YÖN HAASTEET

Palvelutalokompleksin suunnittelussa kohtaavat lukuisat suunnitteluhaasteet. Palvelutalolle määrätty tontti on keskustan alueella, mutta syrjässä varsinaisesta ydinkeskustasta. Huolellisesti suunnitellun palvelukeskuksen rooli lähiympäristössään voi muodostua merkittäväksikin monenlaisia käyttäjiä kokoavaksi paikaksi. Palvelukeskuksen arkkitehtuurissa tulisi mielestäni olla tarkka tasapaino pienen julkisen rakennuksen ja asuinrakentamisen keinojen välillä. Rakennuksella tulisi myös olla tunnistettava, mutta kodikas imago, joka houkuttelee palveluille, kuten liikuntapalveluille ja ravintolalle käyttäjiä, mikä puolestaan tuo taloon monipuolista sosiaalista ilmapiiriä. Rakennuksen tilojen tulisi hahmottua selkeästi sekä asukkaille että vierailijoille, ja taloon tulisi muodostua luontevia reviirejä. Palvelutaloa ympäröivä rakennuskanta on ulkoasultaan vaatimatonta asuinrakentamista. Uusi hyvin suunniteltu rakennus toimisi ympäristöä jäsentävänä elementtinä. Palvelutalon tontti tarjoaa paljon mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Tontilta aukeaa kauniita näkymiä Ounaskoskelle ja vastarannan vaaroille. Lisäksi tontti on pääasiassa itä-länsisuuntainen, mikä sopii hyvin asuinrakentamiselle. Keskustan kaakkoiskulmaa rajaavana tontti on tärkeä näkymä saavuttaessa Valtakatua pitkin keskustan alueelle. Toisaalta tonttia ympäröivät Rovaniemen keskustan kehätiet, joiden liikenne saattaa häiritä asuntojen, ulko- ja yhteistilojen viihtyisyyttä. Pitkänä ja kapeana tontti johtaa sisäyhteyksiä

vaativan palvelutalon pitkänomaiseen massoitteluun, joka saattaa muodostua laitosmaiseksi. Lisähaasteita suunnitteluun tuovat olemassa olevien entisen hätäkeskuksen tilojen ja rakenteiden käyttö, sekä päiväkodin ja palvelutalon pihojen sovittaminen tontille. Palvelutalon mittakaavalla on ensiarvoisen tärkeä asema talon asukkaiden viihtyvyydelle. Laitosmaisuuden välttäminen on yksi suurimmista suunnittelun haasteista ja tavoitteista. Pitkä tontti ja sisäyhteydet, samoin kuin maanalaisen hälytyskeskuksen pitkät käytävät antavat suunnittelun lähtökohdaksi pitkän, kapean massan, joka muodostuu helposti monotoniseksi. Tavoitteena on rikkoa pitkää massa niin, että se hahmottuisi katsojalle osissa, ja sovittaa uudisrakennus näin Valtakadun vastapuolen pienimuotoisiin 50-luvun asuintaloihin. Epävarmuustekijöitä suunnittelussa ovat tulevaisuuden vanhusten tarpeet ja heidän kuntonsa taso. Todennäköisesti nykyiset palvelutalojen ja vanhainkotien ratkaisut eivät enää tyydytä suurten ikäpolvien edustajia. Palvelutaloon muuttavat ikäihmiset saattavat kuitenkin olla jopa huonokuntoisempia, todennäköisesti ainakin iäkkäämpiä kuin nykyään. Palveluasunnot ovat perinteisesti pieniä ja vaatimattomia. Hyvällä suunnittelulla pienestäkin asunnosta voi saada viihtyisän ja kodikkaan. Asuntojen olisi oltava myös keskenään riittävän erilaisia tyydyttämään erilaisia tarpeita ja mieltymyksiä. Palvelutalon suunnittelu on oma taitolajinsa, joka vaatii myös detaljitason suunnittelutietoutta toimivan ja tarkoitukseensa sopivan asuinympäristön luomiseksi, joten ennakkoedellytys onnistuneeseen lopputulokseen on alan kirjallisuuteen tutustuminen.


“Koti on maailmassa olemisen tapa.� - Lo p p u k i r i


TAUSTAA


KODIN MERKIT YKSESTÄ

Kodin merkitystä tutkittaessa esiin nousevat toistuvat perustermit: yksityisyys, turvallisuus, perhe, intimiteetti, mukavuus ja kontrolli.1 Kodin käsite eroaa asumisesta juuri sen psykologisten merkitysten vuoksi. Koti toimii tukea antavana ympäristönä, perhe-elämän näyttämönä, arvon tai statuksen indikaattorina tai turvapaikkana. Koti hahmottuu myös arkielämän taustana. Vanhuusvaiheessa koti saa yhä suuremman merkityksen. Työssäkäynnin lopettamisen ja elämän tahdin rauhoittumisen myötä kotona vietetään enemmän aikaa. Fyysisen ja henkisen toimintakyvyn heiketessä sopeutuminen vieraisiin ympäristöihin vaikeutuu, jolloin sosiaalisesti tai historiallisesti omaksi koettu ympäristö vaikuttaa ja on laadultaan erilainen kuin uusi ja tuntematon ympäristö.2 Omaksi koettu paikka aktivoi ja tukee. Kalustamisella ja muistoilla on tärkeä tehtävä identiteetin ja statuksen ilmentäjinä.

”Kodin merkitystä tutkittaessa esiin n o u s e va t t o i s t u va t p e r u s t e r m i t : y k s i t y i s y y s, t u r va l l i s u u s, p e r h e, i n t i m i t e e t t i , m u k av u u s j a k o n t r o l l i ” Ihmiselämä täyttyy useimmiten arkiaskareista ja -rituaaleista, kuten ruoanlaitosta, siivouksesta, nukkumisesta ja

1 2

14

Sipiläinen 2011, s.30 Sipiläinen 2011, s.30

työnteosta. Toisto ja säännöllisyys tuovat turvaa ja saavat ajan kulumaan. Ihminen kokee merkityksellisenä oman arkensa hoitamisen, ja vastuun kantaminen tuo mielekkyyttä elämään.3 Kun säännöllinen työssäkäynti ja arkiaskareet väistyvät, tarvitaan tilalle muita virikkeitä, ja työelämän ihmiskontaktien tilalle pitäisi löytyä uusia keinoja tavata ihmisiä. Toisaalta ihminen haluaa vanhanakin olla vastuussa omasta elämästään ja asumisestaan, sekä vaikuttaa lähiympäristöönsä. T U L E VA I S U U D E N N Ä K Y M I Ä IKÄIHMISTEN ASUMISESSA

Suomen väestö ikääntyy nopeasti. Vuonna 2000 yli 60-vuotiaita oli 14,9% väestöstä. Vuonna 2040 heidän osuutensa odotetaan kasvavan 26,8 prosenttiin. Samoin Länsi-Euroopassa yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa 16,3 prosentista 28,3 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä.4 Suurten ikäluokkien ikääntyminen lisää kysyntää erityyppisille ikäihmisille soveltuville asumismuodoille. Asuntojen määrän on kasvettava, mutta myös laadun noustava, jotta ne tyydyttävät tulevaisuuden ikääntyneiden tarpeet. Suuret ikäluokat ovat olleet muovaamassa nyky-yhteiskuntaa. He ovat tottuneet toimimaan vastuullisissa tehtävissä ja vaikuttamaan asioiden kulkuun. Tulevaisuuden vanhukset tulevat olemaan entistä terveempiä, aktiivisempia ja vaativampia. Hoivaa tarvitsevat tulevat olemaan yhä vanhempia, todennäköisesti yli 85-vuotiaita, mutta heidänkin asumisessaan korostuu mitä toden-

3 4

Feddersen 2009, s.13 Tyvimaa & Gibler 2010

näköisimmin toive itsenäisyydestä, riittävistä älyllisistä ja fyysisistä virikkeistä sekä mielekkäästä vapaa-ajasta. Millaista asumista tulevaisuuden ikäihmisille pitäisi suunnitella? Elämäntapojen kirjo ei ole koskaan aiemmin ollut yhtä laaja kuin nykyään.5 Nykyajan yksilöllisyyttä korostavassa yhteiskunnassa yleispätevät ideaalimallit eivät todennäköisesti täytä ihmisten toiveita ja tarpeita. Tanja Tyvimaa ja Karen M. Gibler käsittelevät ikäihmisten perusteita asuinpaikkansa valinnalle artikkelissaan ”Pull Factors Attracting Residents to Finnish Senior Houses”. Kolmen senioritalon asukkaille tehtiin kyselytutkimus, jossa selvitettiin asukkaiden asuinpaikassaan arvostamia tekijöitä, sekä syitä juuri kyseisen senioritalon valintaan. Tutkimuksen johtopäätös oli, että suomalaiset ikäihmiset etsivät sellaista asuinympäristön ja palveluiden yhdistelmää, joka tukee heidän elämäntyyliään ja identiteettiään. Tärkeimmiksi asukkaiden arvostamiksi asioiksi nousivat kuitenkin kaupallisten palveluiden, kuten päivittäistavarakauppojen, terveyspalveluiden, julkisen liikenteen, virkistysalueiden ja sosiaalisten virikkeiden läheisyys. Asuintalon sijainti on siten yhtä tärkeä, ellei jopa tärkeämpi, kuin itse talon palvelut ja ominaisuudet. Virkistysmahdollisuudet, kuten hyvät ulkoilupaikat ja esimerkiksi pääsy uima-altaalle tai kuntokeskukseen olivat myös arvostettuja tekijöitä. Tyvimaan ja Giblerin tutkimus osoitti, että siihen valittujen kolmen erilaisen senioritalon asukkaat olivat valinneet itselleen omasta mielestään sopivan asunnon ja palvelujen kokonaisuuden. Ikäihmisten asumiseen ei voida kehittää mitään täsmäratkaisua, sillä vanhat ihmiset ovat erittäin

5

Huber 2008, s.77


heterogeeninen ryhmä. Nykyajan kuluttajasukupolvi on tottunut valitsemaan tuotteita ja palveluita imagon ja positiivisten mielikuvien perusteella. Asuinkompleksien tunnistettava imago nousee tällöin yhdeksi tärkeäksi suunnittelukriteeriksi. Pinnalla olevia trendejä ovat jatkuva oppiminen ja hyvinvointi (wellness). Vapaa-ajan lisääntyessä eläkeläisten on mahdollisuus toteuttaa itseään, sekä kehittää itseään älyllisesti ja ruumiillisesti. Asuinpalvelujen tuottajien on räätälöitävä palvelu- ja tilapakettinsa ajatellun kohderyhmän mukaan. Menestyksekkäimpiä projekteja ovat ne, jotka ymmärtävät, keille ne ovat houkuttelevia ja miksi. IKÄIHMISTEN

A S U M I S TA M E I L L Ä J A M U U A L L A

Nykysuositusten mukaan vanhusten odotetaan asuvan mahdollisimman pitkään kotona esimerkiksi kotihoidon tuella. Syitä omasta kodista muuttamiseen voivat olla hoidontarpeen lisäksi kodin riittämätön esteettömyys, turvattomuudentunne tai sosiaalisten kontaktien vähenemisen aiheuttama yksinäisyys, joten muitakin asumisvaihtoehtoja tarvitaan.

yhteistilat ja pesula pohjakerroksessa.8 Ne eivät soveltuneet pyörätuolin tai rollaattorin käyttöön. Palveluasumista alettiin kehittää 1980-luvulla. Palveluasunto muodostui huoneesta, jossa oli pieni keittonurkkaus, wc ja yleensä suihku.9 Rakennuksissa oli paljon yhteistiloja ja esteettömyys otettiin huomioon käytävien, hissien ja ovien mitoituksessa. Palvelutaloja on kehitetty ja rakennettu paljon 1990- ja 2000-luvulla. Nykyisin palvelutalot ovat syrjäyttäneet vanhainkodit.

T ä r k e i m m i k s i a s u k k a i d e n a r vo s t a m i k s i a s i o i k s i n o u s i va t p ä i v i t t ä i s t a va r a k a u p p o j e n , t e r ve y s p a l ve l u i d e n , julkisen liikenteen, virkistysalueiden ja sosiaalisten virikkeiden läheisyys.

Palveluasumisen tarkoitus on tukea vanhusten päivittäistä arkea kuitenkin kannustaen tiettyyn itsenäisyyteen ja itsemääräämisoikeuteen. Palveluasunto tarjoaa vanhuksen tarvitsemat peruspalvelut, kuten ruokahoidon, siivouksen ja pyykinpesun, kunkin yksilöllisten tarpeiden mukaan. Palveluasunto tuo turvaa yksinäiselle vanhukselle, tarjoaa aktiviteetteja ja mahdollisuuksia sosiaalisten kontaktien luomiseen. Palveluasumisen tila- ja palvelukokonaisuudet vaihtelevat, mutta useimmiten niihin liittyy laajat yhteistilat, harrastustiloja ja tiloja kuntoiluun. Henkilökuntaa on paikalla päivisin, tehostetussa palveluasumisessa myös ympäri vuorokauden. Palvelutalot tulisi suunnitella kauttaaltaan esteettömiksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön suositus v.2008: 6 75-v. täyttäneistä v.2010 lopussa asui

tulevaisuuden suositus

Suomessa tyypillisiä vanhusten asumismuotoja kotona asumisen lisäksi ovat palveluasuminen, tehostettu palkotona 91-92% veluasuminen sekä vähenevässä määrin vanhainkodit. 89,5% Vanhusten laitoshoito Suomessa sai alkunsa vuoden 1923 köyhäinhoitolaista. Laissa edellytettiin, että kunnilla oli tehostetussa 5-6% kunnalliskoteja sellaisille ikääntyneille, jotka eivät kyenpalveluasumisessa 5,6% neet muutoin järjestämään asumistaan ja toimeentuloaan.7 Vanhainkotien lisäksi alettiin rakentaa vanhustentaloja. vanhainkodeissa tai 3% terveyskeskuksissa 4,7% (tulevaisuuden Vanhustentalot erosivat tavallisista kerrostaloista vain si tavoite 1%) ten, että niissä oli ainoastaan pieniä asuntoja ja toisinaan

6

Hynynen, Raija 2012

7

Lehtonen, 2010

Palveluasuntojen tulevasta tarpeesta on erilaisia skenaarioita. Vanhusväestön määrän lisääntyessä lisääntyy myös yli 85-vuotiaiden suhteellinen osuus, jolloin päivittäistä apua tarvitseville vanhuksille suunnattu palveluasuminen on tarkoituksenmukainen vaihtoehto. Stakesin vuonna

8 9

Sipiläinen 2011, s.27 Sipiläinen 2011, s.27

15


2007 laditun raportin mukaan10 vuonna 2025 tarvittaisiin yhteensä 35 000 palveluasuntoa eli 10 000 asuntoa nykyistä enemmän. Tarve on riippuvainen esimerkiksi kunnallisista päätöksistä kuten siitä, luovutaanko terveyskeskusten vuodeosastoista vanhusten pitkäaikaishoidon paikkoina ja tarjotaanko palveluasumista tulevaisuudessa vain tehostettuna palveluasumisena huonokuntoisemmille vai tarjotaanko myös tavallisia palveluasuntoja. Ryhmäkodit, eli tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu astetta huonokuntoisemmille vanhuksille, joille tavallinen palveluasuminen ei enää sovellu. Ryhmäkodissa henkilökuntaa on paikalla kaikkiin vuorokauden aikoihin, eikä vanhuksen tarvitse suoriutua arkitoimista itse, mikäli hän ei siihen kykene. Ryhmäkodin asukas saattaa olla myös fyysisesti täysin toimintakykyinen, mutta kärsiä dementiasta, ja tarvita tavallista palvelutaloa valvotumman ympäristön.

kinlaisia yhteistiloja. Ruotsissa Suomen senioritaloja vastaava malli on “trygghetsboende”, joka on kuitenkin tyypillistä senioriasumista hieman tuetumpaa.11 Trygghetsboende-malli otettiin käyttöön vuonna 2008. Trygghetsboende tarjoaa vaihtoehdon täysin itsenäisen asumisen ja täyden palvelun palveluasumisen välille, jolloin palveluasumista voidaan vähentää, ja asumisen kustannuksia yhteiskunnalle pienentää. Monia palvelutaloja on muutettu uutta mallia vastaaviksi. Trygghetsboende tarjoaa vaihtoehdon niille

Palvelutalojen ja täysin itsenäisen asumisen välimaastoon sijoittuvista senioritaloista on viime vuosina tullut rakennusliikkeiden kasvava myyntivaltti. Senioritalot ovat yksityisessä omistuksessa olevia omistus- tai vuokra-asuntoja, jotka on suunniteltu ja markkinoitu yli 55-vuotiaille, jotka kykenevät itsenäiseen asumiseen eivätkä tarvitse hoitopalveluita. Senioriasunnoille ei ole yhtenäisiä suunnitteluohjeita, vaan eri rakennuttajat ovat laatineet hankkeille omia ohjeitaan. Senioritalot on useimmiten rakennettu lähelle palveluita ja virkistysalueita kaupunkialueilla. Rakennukset ja asunnot ovat esteettömiä, ja taloissa saattaa olla jon-

10

16

Sipiläinen 2011, s.28

11

Malmqvist, Inga 2012

ikääntyneille, jotka ovat riittävän terveitä asuakseen itsenäisesti, mutta kaipaavat lisää turvaa ja yhteisöllisyyttä kuin mitä vanhassa asunnossaan voivat saada. Turva-asumiseen eivät automaattisesti kuulu ruokapalvelut, huoltopalvelut tai sairaanhoitopalvelut, vaan ne pitää erikseen ostaa. Talot ovat esteettömiä, niissä on yhteistiloja ruokailua, harrastuksia ja yhdessäoloa varten, ja palveluhenkilökunta on saatavilla tiettyihin aikoihin. Asumismuodosta riippumatta pidetään tavoitteena, että ikäihmisille suunnatut hankkeet sijaitsevat toiminnoiltaan


monipuolisessa ympäristössä, jossa eri ikäryhmät kohtaavat.12 Asunnosta tulisi olla kävelymatka kaupallisiin- ja terveyspalveluihin ja virkistysalueille. Tiivis yhdyskuntarakenne takaa riittävät palvelut lähistöllä, kuten myös palvelutalon palveluiden käytön muiden alueen vanhusten ja ikäryhmien toimesta. Vanhalle ihmiselle muutto merkitsee varsin suurta elämänmuutosta, joten olisi hyvä, että uusi asunto sijaitsee mahdollisuuksien mukaan entisessä ympäristössä. Keskustamaisella alueella tämä on helpompi järjestää. Palvelutalojen tulisi tarjota valinnanmahdollisuuksia ja sallia muuttuvien asumistarpeiden toteutuminen ilman muuttopakkoa.

Bahnhof -asuinkompleksi Meckenbeurenissa.15 Am Bahnhof -kortteli oli osa vuonna 1990 järjestettyä kaupunkisuunnittelukilpailua, jossa piti järjestää uudelleen Meckenbeurenin juna-aseman ympäristö. Kilpailuohjelmaan kuului vanhusten asumista ja nuorisokeskus. Am Bahnhofin asuinkompleksi käsittää seitsemän rakennusta, jotka rakennettiin vaiheissa 1994-95 ja 1996-97. Kompleksiin kuuluu 79 asuntoa, joista 70 prosenttia on kahden huoneen asuntoja 40 ja 70 neliömetrin väliltä. Kaikissa asunnoissa on parveke. Asuinkompleksi sijaitsee kaupungin keskustassa ja lähes kaikki mahdolliset palvelut ovat saavutettavissa 500 metrin säteellä.

Yhteisöllinen kortteli ikäihmisen tueksi

Ikäihmisten asumisen pitkän tähtäimen taloudellinen ja sosiaalinen ratkaiseminen vaatii toimivia malleja kaupunkisuunnittelun tasolla yksittäisten rakennushankkeiden lisäksi. Erityisesti Saksassa on panostettu sekä kansallisella- että kaupunkitasolla ikäpolviltaan ja ihmisryhmiltään sekoittuneiden korttelien kehittämiseen.13 Ikäihmisille sopivat esteettömät ratkaisut hyödyttävät myös lapsiperheitä. Esteettömiin kortteleihin kaavoitetaan yhteistiloja, joissa on useimmiten myös lastenhoitopaikka ja kahvila. Korttelikeskusten palveluja pyörittävät erilaiset voittoa tavoittelemattomat järjestöt, joilta saa edullisesti mm. ostosapua, lounaan, siivousapua ja seuraa. Järjestöissä toimii paljon

12 13

RAY-ohjekirja 1988 Krings-Heckemeier 2009, s.24

Am Bahnhof -kortteli Meckenbeurenissa.

vapaaehtoisia ammattilaisten ohella.14 Monen sukupolven kortteleista muodostuu naapuruston avoimia kohtauspaikkoja, joissa tarjotaan palveluita nuorille ja vanhoille, ja jotka edesauttavat sukupolvien kohtaamista ja myös avun tarjoamista toisilleen. Yhteisöllisessä korttelissa ikäihmisiä tukevat ruohonjuuritason epäviralliset apuverkostot virallisten hoivapalveluiden lisäksi. Erilaisia asukkaita kortteleihin houkutellaan tarjoamalla riittävän erilaisia asuntotyyppejä. Esimerkkinä onnistuneesta sukupolvia ja eri sosioekonomisia ryhmiä yhdistävästä kortteliprojektista on Am

14

Huber, Hugentobler, Walther-Galli 2008, s.99

Kilpailun voittanut arkkitehtitoimisto Werner Plösser näki parhaaksi linkittää asuinkortteli kaupungin keskustasta juna-asemalle johtaviin kulkureitteihin. Asuintaloilla on julkinen tai puolijulkinen luonne sisäänkäyntipuolellaan. Rakennusmassat ympäröivät yksityisemmät asuinpihat niin, että niille avautuu vilkkailta julkisilta reiteiltä kiinnostavia, rajattuja näkymiä. Korttelin palvelukeskus sijaitsee juna-asemaa kohti aukeavalla aukiolla. Siellä sijaitsee korttelin yhteisolohuone sekä fysioterapeutin vastaanotto. Olohuoneessa asukkaat kokoontuvat harrastamaan ja tapaavat vieraitaan. Palvelukeskuksessa sijaitsee myös leikkihuone lapsille. Vastapäisessä rakennuksessa on tapaamispaikka nuorille ja perheille. Korttelin iäkkäiden ja nuorten asukkaiden suhde pyritään pitämään vakiona. Vanhempia asukkaita on noin

15 Huber, Hugentobler, Walther-Galli 2008, s.99

17


kaksi kolmasosaa. Korttelissa asuu sinkkuja, pareja, perheitä ja yksinhuoltajia sekä maahanmuuttajia. Korttelissa toimii vakituinen yhteyshenkilö (community organizer), joka osallistuu korttelin vastapalveluksiin perustuvan apuverkoston järjestämiseen, tekee projektialoitteita ja muodostaa tiimejä tai suunnittelee asukkaiden tekemien aloitteiden toteutuksen. Yhteyshenkilö toimii myös välittäjänä konfliktitilanteissa. Järjestäjä kannustaa asukkaita tekemään mahdollisimman paljon itse ja panostamaan työllään yhteisöön, jotta maksullisia palveluita tarvitaan mahdollisimman vähän. Nuoret auttavat vanhuksia, ja samoin vanhusten runsaampaa vapaa-aikaa ja taitoja hyödynnetään, esimerkiksi lastenhoidossa. Am Bahnhofin yhteisötyöntekijän havaintojen mukaan vanhusten tuntiessa itsensä tarpeellisiksi yhteisössä ja tuntiessaan itsensä kiinteäksi osaksi sosiaalista verkostoa, heidän oma hoidontarpeensa lykkääntyy.

mukaan rakennuttajan ja tekivät tiivistä yhteistyötä arkkitehti Kirsti Sivénin kanssa.16 Sivén laati alustavat ratkaisut, joita sitten muokattiin asukkaiden kanssa. Omien asuntojen lisäksi talossa on runsaasti yhteistiloja; yhteiskeittiö, ruokasali, kirjasto, vierashuone, saunat, terassi sekä pesutupa.

tuntee olevansa tarpeellinen, tutustuu naapureihinsa ja saa rytmiä elämäänsä. Asukkaat järjestävät paljon aktiviteetteja, kuten kirjallisuuspiirejä, taidekursseja, luentoja ja vierailuja kulttuuritapahtumiin. Loppukirin asukkaiden kirjaamat hyvän elämän ohjeet kuvaavat hyvin sitä, mitä jokainen vanhoilta päiviltään toivoisi.

Alaikäraja taloon muuttajille on 48 vuotta. Asukkaat ovat hyväkuntoisia, mutta monen peruste taloon muuttamiselle oli halu päättää vanhojen päivien asuinpaikka jo hyvissä ajoin, ennen kuin muutto käy henkisesti ja fyysisesti liian raskaaksi. Vaikka moni asukkaista selviäisi itsenäisesti, tuo yhteisöllisyys ja naapuriapu tukea ja turvaa sekä henkisiä virikkeitä. Asukkaat tekevät talon hoitoon liittyvät työt vuoroviikoin. Vapaaehtoistyöllä hoituvat talon ateriapalvelut, siivoaminen ja juoksevat asiat. Näin jokainen asukas

Miss Sargfabrik

16

17

Miss Sargfabrik ja Sargfabrik ovat yhteisöllisiä kerrostaloprojekteja Itävallassa. Hankkeet käynnisti Association for Integrative Lifestyle (VIL), joka edelleen omistaa kaikki vuokra-asunnot. Talot on suunniteltu mahdollistamaan sosiaalisesti erilaisten ihmisryhmien asuminen yhdessä. Asukkaina on lapsia, nuoria aikuisia, maahanmuuttajia, eläkeläisiä ja liikkumisrajoitteisia. 17 Arkkitehtitoimisto BKK-3:n suunnittelema Miss Sargfabrik sisältää suuren määrän pinta-alaltaan ja korkeudeltaan erilaisia asuntoja. Asuntojen korkeus vaihtelee asuntojen sisälläkin 2,26 metristä 3,12 metriin, ja jopa 4,10 metriin korkeissa ateljeeasunnoissa. Ateljeeasuntoihin on oma sisäänkäynti, joten niitä voidaan käyttää esimerkiksi kotitoimistoina. Asuntojen keskikoko on 50m2. Ihmisten vaihtelevat toiveet ja tarpeet heijastuvat asuntojen erilaisuudessa. Talossa on avoimempia asuntoja, jotka avautuvat kadulle

O M AT O I M I N E N R A K E N TA M I N E N

Ikäihmisten omat yhteisölliset rakennushankkeet kasvattavat todennäköisesti suosiotaan tulevaisuudessa. Suurten ikäpolvien edustajat haluavat osallistua asumisensa suunnitteluun ja muokata siitä omaa elämäntyyliään ja identiteettiään vastaavaa. Loppukiri

Helsingissä oma-aloitteisen rakentamisen pilottiprojekti on Arabianrantaan v. 2006 rakennettu yhteisöllinen kerrostalo Loppukiri. Yhteisöllisestä asumisesta kiinnostuneet asukkaat muodostivat Aktiiviset Seniorit -yhdistyksen, houkuttelivat

18

Dahlström & Minkkinen 2009, s.30

Feddersen & Luedtke 2009, s.93


“ The Sargfabrik is much more t h a n a h o u s i n g m o d e l - i t ’s a w ay o f l i fe. ” suurin ikkunoin, ja vastaavasti myös suljetumpia asuntoja, joissa on enemmän seinäpinta-alaa. Asuntojen lisäksi talossa on runsaasti yhteistiloja: klubihuone, kirjasto, luku-ja mediahuone, kuten myös keittiö, ruokailuhuone ja pesula. Miss Sargfabrikin asukkaat saavat käyttää myös naapuritalo Sargfabrikin yhteistiloja ja ulkotiloja, joita ovat päiväkoti, uima-allas, seminaaritilat, tapahtumatilat, kahvila-ravintola ja vierasasunto, kattopuutarha terassilla, grillialue, kivipuutarha, kasvimaat, lasten leikkialue, vihreät sisäpihat ja suuri lampi. Molemmat Sargfabrikit ovat osoittautuneet menestyksekkäiksi projekteiksi ja niiden koetaan edustavan korkeaa elämisen laatua.

vasen yläkulma: Sargfabrikin kasviallas

oikea yläkulma: Miss Sargfabrikin leikkaus

vasen alakulma: Miss Sargfabrik

oikea alakulma: Miss Sargfabrikin korkea asunto

19


III

7

V

II

7

52

IV

Ounaskoski


KONTEKSTI FA K TA A R O VA N I E M E S T Ä

• Keskilämpötila on +0,2°C. • Sademäärä on 535 mm/vuosi. • Lumi on maassa keskimäärin 180 vuorokautta/vuosi (marraskuu-huhtikuu). • Alin mitattu pakkaslukema on -45,3°C. • Ylin mitattu lämpötila on +30,6°C. Tammikuun 1. aurinko nousee aurinko laskee Kesäkuun 1. aurinko nousee aurinko laskee

10.58 13.44 valoisaa 4h 46min

02.12 00.17

valoisaa 22h 5 min

Rovaniemen kaupunki sijaitsee pohjoisen napapiirin tuntumassa Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa Lapin maakunnassa ja on Lapin maakuntakeskus. Rovaniemi on yliopistokaupunki ja alueensa kaupan, hallinnon ja koulutuksen keskus sekä urheilu- ja kulttuurikaupunki. Rovaniemen maalaiskunnan kanssa vuoden 2006 alussa yhdistynyt Rovaniemi on Suomen 15. suurin kaupunki 60 000 asukkaan väestömäärällään ja Euroopan suurin kaupunki pinta-alaltaan. Kaupunki on myös Pohjois-Suomen toiseksi suurin kaupunki heti Oulun jälkeen.


R O VA N I E M E N K A U P U N K I K U VA N H I S T O R I A A

Rovaniemen kaupunkikuvaa hallitsee edelleen Alvar Aallon suunnittelema asemakaava. Rovaniemi tuhoutui lähes täydellisesti Lapin sodassa 1944. Suomen Arkkitehtiliiton Jälleenrakennustoimiston työtä Lapissa johtaneen Aallon suunnittelema Rovaniemen asemakaava valmistui vuonna 1945 ja vahvistettiin 1946. Kaavassa korostuu Rovaniemen asema Pohjois-Suomen liikenteellisenä solmukohtana. Kaupunkia halkoville liikenneväylille on varattu runsaasti tilaa, ja väylien varsille on lisäksi sijoitettu viheralueet joista muodostuu keskuspuisto. Aallon kaavaa on kutsuttu Poronsarvi-kaavaksi; viheralueiden reunustamat liikennealueet muistuttavat poron sarvia ja rajaavat samalla kaupungin ydinaluetta, joka yhdessä Ounas- ja Kemijokien kanssa hahmottuu poron pääksi. Keskusurheilukenttä muodostaa poron silmän.1 Laajoista viheralueista on nykyisellään havaittavissa ainoastaan Aallon merkkirakennuksia ympäröivä puistoalue Hallituskadun ja junaradan välissä sekä junarataa ympäröivä kapea viherväylä.

1 Alvar Aallon kaavaehdotus Rovaniemelle

22

Rovaniemen julkiset taideteokset, www-sivu 2013


R ovanieme채 halkoo Ounaskoski. Ounaskosken l채nsipuolella sijaitsevat Rovaniemen keskusta-alueet, it채puolella on pienimittakaavasita asuinrakentamista ja laajat virkistysalueet joenrannassa.

23


YDINKESKUSTA

VA LT AT I

E4

EROTTAJAN LIIKENNEPAINOTTEINEN ALUE

VALT A

KATU

KESKUSTA

HAL

LITU

SKA TU

VIRKISTYSALUE RANTAVYÖHYKE

HALLINTO JA KULTTUURI

IE

RAUTAT

OMAKOTITALOJA

OMAKOTITALOJA

VIRKISTYSALUE

24


ILMAKUVA TONTISTA

25


T O N T T I A Y M P Ä R Ö I V Ä T K A U P U N G I N O S AT

Suunnittelutontti sijaitsee keskusta-alueen kaakkoiskulmassa kehäkatujen Valtakadun ja Hallituskadun risteyksessä. Tontti sijoittuu Rovaniemen kaupunkirakenteessa kohtaan, jossa keskustan alue vaihtuu idässä jokea reunustavaan rantavyöhykkeeseen ja etelässä Hallituskatua kehystävään hallinto- ja kulttuurirakennusten vyöhykkeeseen. Vielä etelämpään siirryttäessä rakentamisen mittakaava pienenee huomattavasti ja muuttuu Kirkkolammen pientaloalueeksi. Keskusta ja ydinkeskusta

(kuvat 1,2,3)

Rovaniemen keskustalle luo omaleimaisen rakenteen paikallinen ruutukaava, jossa kadut mutkittelevat kosken rannan suuntaisesti joelle viettävässä loivassa rinteessä ja luovat vinoja pitkänomaisia kortteleita, vaihtelevia katunäkymiä sekä katujen selviä päätenäkymiä. Ydinkeskustan asuinkortteleissa on melko väljä ruutukaavakorttelirakenne, jossa noppamaiset yhdenportaan talot rajaavat katutilaa siten, että niiden välistä aukeaa näkymiä ja yhteyksiä korttelien lävitse. Piha-alueet sijoittuvat yhtenäiseksi vyöhykkeeksi korttelin sisälle. Pääosin nelikerroksiset, osin myös kolme- ja viisikerroksiset rakennukset muodostavat ydinkeskustalle yhdenmukaisen siluetin. Ydinkeskustan alueella päätoimintona on asuminen, mutta maantasokerroksiin sijoittuu usein pienpalveluita, jotka elävöittävät katukuvaa. Rovaniemen liikekeskusta muodostaa Rovaniemen tiiveimmin rakennetun osan ja läpileikkauksen kaupungista VT4:ltä Kemijokirantaan asti, eri aikakausilta olevine rakennuksineen ja moninaisine toimintoineen. Liikekeskusta muodostaa Rovaniemen palveluiden keskuksen, jonne

26

ihmiset ja kaupunkielämä painottuvat. Varsinainen kaupallinen toiminta sijaisee erityisesti joelle viettävällä Koskikadulla, joka on kävelykatu. Pekankatu palveluineen muodostaa liikekeskustan ja enemmän asumiseen painottuvan ydinkeskustan välisen vaihettumisvyöhykkeen. 1 Rantavyöhyke

(kuvat 4,6)

Rantavyöhyke Valtakadun itäpuolella poikkeaa rakenteeltaan ja suuntaukseltaan varsinaisesta ydinkeskustan asuinalueesta. Täällä yksittäiset rakennukset sijoittuvat kahteen riviin poikittain joen suuntaisesti siten, että rakennusten päädyt ovat joelle päin ja ikkunoista aukeaa pitkiä näkymiä joelle ja vastarannalle. Hallinto- ja kulttuurivyöhyke

(kuva 5)

Hallinto- ja kulttuurikorttelivyöhyke muodostuu lähinnä Alvar Aallon suunnittelemien yksittäisten monumentaalirakennusten ketjusta, joka sijaitsee vapaasti avoimessa puistomaisessa tilassa keskustan ja radan välissä. Alue toimii Rovaniemen julkisivuna junaradan suuntaan. Aallon suunnittelemien Lappiatalon, kirjaston ja kaupungintalon lisäksi vyöhykkeen itäkärjen muodostavat valtion virastotalo sekä Lääninhallituksen kortteli Kemijoenrannan läheisyydessä. Kirkkolammen alue (kuvat 7,8,9)

Kirkkolammen alue on rakentunut Kirkkolammen ympärille vehreiden asuntokatujen varsille 1950-luvulta lähtien. Aluetta rajaavat keskustasta päin junarata ja Lampelasta

1

Rovaniemen keskustan osayleiskaava -

rakentamistapaohje 2011, s. 6,8,10,18

Valtatie 4. Alue jakautuu vehreään asuinalueeseen sekä Valtatie 4:n länsireunaan sijoittuvaan suurempimittakaavaiseen liike- ja teollisuustilojen vyöhykkeeseen.


1

2

3

4

5

6

7

8

9

27


Lähiympäristö

Tontin sijainti Rovaniemen keskusta-alueen kaakkoiskulmassa merkitsee, että se on ensimmäisiä kiinnekohtia saavuttaessa kaupunkiin Valtakatua pitkin. Läheisiä merkkirakennuksia ovat sekä rautatien eteläpuolella oleva korkeatorninen pääkirkko, aluehallinnon keskus tontin kaakkoiskulmaa vastapäätä sekä Aallon suunnittelemat kulttuurirakennukset Hallitustien varrella. Maisemaelementtejä puolestaan ovat Ounaskoski, rautatie sekä keskustan ruutukaava-alue.

KESKUSTA

JOKIRANTA

SISÄÄNTULO KESKUSTAAN RAUTATIE KULTTUURI JA HALLINTO

KIRKKO

Liikenne

Tonttia ympäröivät Rovaniemen kehätiet Hallituskatu ja Valtakatu. Liikenteen määrä on toistaiseksi kohtuullinen, mutta sen arvioidaan vielä kasvavan, sillä kehäteiden kiertämän keskustan alueesta kaavaillaan kävelijäystävällisempää. LINJA-AUTOPYSÄKKI

Tonttia kiertävät myös kevyen liikenteen väylät. Tontille on kaavoitettu kulkurasite Korkalonkadulta, jota kautta uudisrakennuksen huoltoajo voidaan järjestää.

VA LTA K

ATU

Suurin osa Rovaniemen linja-autoista pysähtyy läheisellä Pekankadulla.

HALLITUSKATU

RAUTATIE 28


Pienilmasto ja topografia

Rovaniemellä vallitseva tuulensuunta on lounas. Lunta on maassa talvisin keskimäärin vähän alle metrin. Korttelia ympäröivät rakennukset suojaavat tonttia tuulilta itäreunaa lukuunottamatta. Korttelin länsireunan nelikerroksisten asuinkerrostalojen varjo ei ulotu tontille asti, joten ne eivät estä iltapäiväaurinkoa korttelin keskelle. Myöskään sisääntuloaukio ei ole koskaan täysin varjossa. Ounaskoski rajautuu kaupungin rakennetulta vyöhykkeeltä jyrkähköllä rinteellä. Suunnittelualueella maasto nousee tasaisesti joelta länteen ja pohjoiseen päin. Tontin pinta on entisen hälytyskeskuksen kattona tasainen, mutta maasto sen ympärillä nousee pohjoiseen päin. Näin tontin ja sen pohjoispuolisten naapuritalojen välille muodostuu metrin tasoero. Tontin pohjoisreunassa tonttia vierustava Valtakatu on myös noin metrin tontin yläpuolella. Tontin eteläreunassa taas Valtakatu ja Hallituskatu jäävät noin metrin tontin alapuolelle. Asemakaava

Tontilla sijaitsee laajuudeltaan 2100m2 entisen hälytyskeskuksen maanalaisia tiloja. Hälytyskeskuksen toiminnot on siirretty Ouluun, mutta Rovaniemen aluehallinnon käyttöön jää tiloja 500m2. Tontti on merkitty asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialueeksi, ja sille on merkitty rakennusoikeutta 6500 m2 maanpäällistä tilaa ja 4000 m2 maanalaista tilaa. Kerrosluvuksi on merkitty neljä. Tonttia ympäröivän korttelin rakennukset ovat asuinkerrostaloja, joista yhdessä sijaitsee perhetukikeskus.

Rovaniemen karttapalvelu :: Tulostussivu

Rovaniemen tuuliruusu

17/02/2013 17:21

lumensyvyys 15.3. 1981-2010


TONTIN NÄKYMÄT

1

2

1,2,5 Tontilta on hienot näkymät Ounaskoskelle ja sen vastarannan vaaroille. Valtakadun vastapuolen 50-luvulla rakennetut talot edustavat miellyttävää inhimillistä mittakaavaa. Tontin eteläpuolella on poliisiasema, ja kulttuurirakennusten vyöhykkeelle avautuu viistoja näkymiä. Lännessä näkymän muodostavat korttelin vastapuolen asuintalot ja uudisrakennuksen ja naapuritalojen väliin jäävä piha.

5

3

1 2 6

3

4

4

NÄKYMIEN SUUNTA

2,3,4,6 Tontti on päätenäkymänä ajettaessa kaupunkiin Valtakatua pitkin (kuva 4). Kuvassa 2 on näkymä tontille keskustasta Valtakatua lähestyttäessä. Kuva 3 kuvaa näkymää tontille läheisestä Konttisenpuistosta. Kuvassa 6 nähdään näkymä tontille Hallituskatua ajettaessa.

5

30

6


HÄTÄKESKUS

Tontilla sijaitsee maanalainen entinen hälytyskeskus. Hälytyskeskus rakennettiin v. 1997–98 Lapin lääninhallituksen johtokeskuksen ja hätäkeskuksen suojatuiksi tiloiksi. Hätäkeskuksella piti olla valmiudet toimia myös poikkeusolojen johtokeskuksena, joten siihen suunniteltiin massiiviset betonirakenteet. 1Hätäkeskusta on peruskorjattu v.2001 Rovaniemeläisen Arkkitehtitoimisto Teuvo Kaireston toimesta kansallisen hätäkeskuslaitoksen perustamisen yhteydessä. Hälytyskeskuksen toiminnot siirrettiin Ouluun syksyllä 2011, mutta lääninhallituksen johtokeskuksen toiminta jäi tiloihin. Maanpäällisiä rakennuksia tontilla olivat ainoastaan kaksi hälytyskeskuksen poistumistietä sekä nakkikioski, muuten tontti oli parkkikäytössä. Hätäkeskuksen toiminnan poistuttua rakennuksesta oli mahdollista saada piirustusmateriaalia. Rakennekuvia ei saanut julkaista, niitä sai katsoa vain paikan päällä Rovaniemellä. Hätäkeskuksen päivystyssali

1

Kantola, Kaarlo 2012

RKALON

AJO KO

NTIE

RRA

OHE

UKK

ONKATU KORKAL

HA

KADULL

86.15

85.32

E

SK ITU LL

84.60

JÄTE +85.100

1/40

U

AT

+84.600

85.82 tukimuuri

NAL

AIN

EN

OSA

+84.600

+84.600

P

7 630

MAA

26 500

1)

KIOSKI 1)

1)

VALTAKATU

+84.8

6 720 6 500

85.62

6 000

Hätäkeskuksen asemapiirros

79 900

1 500

+85.220

tukimuuri

31


A1

B1

C1

D1

E1 DETALJIMITOITUSSELITE KTS. PÄÄKERROS

B3

B2

A3

A2

C2

C3

D2

D3

E2

E3

E4

1

1 101 TUULIKAAPPI 1

102 PRSH 1 (H

10,6 m ²

KAAPELITILA

ISS

IKH

)

HISSI

5 250 TO 1 20 (10o + 10v) x 22

AH

OR

103b TELELAITETILA

MI

6,8 m²

VA

AK

0,8 m²

2

O 10 Ab

(S UL

KU

HU

ON

E)

TUO 1 Ab S 20 (10o + 10v) x 22

22,1 m ²

103a PRSH 2

2

TO 22 (10o + 8v) x22

Ab S TUO 1

11,0 m ² 104 TUULIKAAPPI 2

2 500

600

3

3

4

4

P 5

5

6

6

TUNNUS

LUKUM

NIMIM

MUUTOS

KAUP.OSA

KORTTELI

1

32

TONTTI

PIIRUSTUSLAJI

PERUSKORJAUS

TYÖPIIRUSTUS

RAKENNUSKOHTEEN NIMI JA OSOITE

PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ

LAPIN HÄTÄKESKUS TOIMITILAT

METSÄMUSEONTIE 16 PUH 016-348 3344

PÄIVÄYS

SUUNNITTELIJA

ROVANIEMI xx.xx.xx

TK

96460 ROVANIEMI FAX 016- 348 3544 PIIRTÄJÄ

MITTAKAAVA

POHJAPIIRUSTUS MAANPÄÄLLINEN KERROS

VALTAKATU 96100 ROVANIEMI

ARKKITEHTUURITOIMISTO TEUVO KAIRESTO KY

JULKISIVU ETELÄÄN

PVM

VIRANOMAISTEN ARKISTOMERKINTÖJÄ VARTEN

RAKENTAMISTOIMENPIDE

Hätäkeskuksen maanpäälliset poistumistiet

TARKASTAJA

SUUNNITTELUALA

ARK

TYÖNUMERO

1/50

PIIRUSTUSNUMERO

MUUTOS

103

ALLEKIRJOITUS

JULKISIVU ITÄÄN

4)

4)

4)

1)

2) A

MUUTETTU

TUNNUS

JULKISIVU LÄNTEEN JULKISIVU POHJOISEEN

1) TIILI + RAPPAUS, SILEÄ, VALKOINEN 2) BETONI, SILEÄ, HARMAA 4) PELTI, SILEÄ, PVF2 RR21, VAAL. HARMAA

LUKUM

MUUTOS

KAUP.OSA

KORTTELI

1

32

TO

RAKENTAMISTOIMENPIDE

UUDISRAKENNUS RAKENNUSKOHTEEN NIMI JA OSOITE

KIINTEISTÖ OY HÄLY VALTAKATU 96100 ROVANIEMI

ARKKITEHTUURITOIMISTO TEUVO KAIRES METSÄMUSEONTIE 14 PUH 016-348 3344

0.0

Hätäkeskuksen julkisivut

96460 ROVA FA X 0 1 6 - 3 4 8

PÄIVÄYS

SUUNNITTELIJA

PIIRTÄJÄ

ROVANIEMI 04.04.1997

TK

ER / CAD

TA


Hätäkeskuksen tilat vaihtelevat vapaalta korkeudeltaan 3,2 metristä 5,4 metriin. Korkein tila on entinen hätäkeskuksen päivystyssali. Päivystyssalia ympäröi parvikerros, jossa sijaitsevat hätäkeskuksen koulutustilat. Rakennuksen yläpohjan paksuus on noin metrin, josta kantavaa betonia on noin 600mm, eristettä noin 200mm ja kuorilaattaa noin 100mm. A1

Hätäkeskuksen pitkittäisleikkaus ja poikittaisleikkaus

B1

LEIKKAUS A-A 1/50

C1

E1 E4

P

+ 84.600

+ 83.600 Uudet väliseinät 2700 korkeuteen. Joka toinen runkotolppa yltää kattoon asti.

VIDEOTAULU (tilavaraus) 7 x 3 x 1,5 m leveys x korkeus x syvyys

+ 80.400

+ 79.600 + 78.980 + 78.200

+ 78.000

1

2

5

6

B1

LEIKKAUS 1-1 1/25

LEIKKAUS B-B 1/50

+ 84.600

+ 83.600

+ 81.000

VIDEOSEINÄ

Nykyinen alakatto

EMP-TUNNELI oviaukko siirretään, sekä pienennetään 850 mm leveäksi

KOULUTUSTILAN LATTIA

+ 79.600 seinämäinen kaide, h900

Tilan 010 lattia = + 78.980

Uusi välitasanne + 79.135

+ 78.980 Nykyinen välitasanne + 78.200

+ 78.000

Nykyinen betoniporras ja sen päälle rakennettava uusi levyrakent. porras

33


A1

B1

A1

B1

A3

A2

Hätäkeskuksen parvikerros

PORRAS 3

(nykyinen kaluste)

006 b SK

2 001 KAHVIO

Paksu, alleviivattu teksti = Olemassaoleva tila johon tulee rakennusteknisiä muutostöitä. (dwg-kuvassa punainen) Paksu teksti = Rakennettava uusi tila. (dwg-kuvassa punainen)

006 a LAITEHUONE 1

Ohut kursiiviteksti = Olemassa oleva tila, ei rakennusteknisiä muutostöitä. (dwg-kuvassa sininen)

019b VÄLIKKÖ

007 EMP-TUNNELI

PORRAS 5 VIDEOTAULU 7 x 3 x 1,5 m leveys x korkeus x syvyys tilavaraus

js

026 TA-AT/SOS-TERV

009 KOULUTUS

A

3

Säilytettävää rakennetta

Purettavaa rakennetta

027 HÄLYTYSSIHTEERI

AK

1020

A

ab-s

Uutta rakennetta

4

i 9x14

i 9x14

i 9x14

i 8x14

i 8x14

i 9x14

i 9x14

PORRAS 4

P05 KOULUTUS

P08 PRSH 4

JK/P

P07 WC

siiv.väl.k.

O7

P06 KK

AK 200

uudet kalusteet

0 12 (9v+3o) Ab 2590

(O12 TILANNEHUONE)

014 VIEST. / TELE

APK MU

AK 200

6 HÄLY / PARVIKERROS

27.04.98

B

B

Ab O 9-vi

013a PORRASHUONE 4 PORRAS 4

015 / 016 TARKKAAMO / STUDIO / LEPOHUONE

SL

P07 TILAMUUTOS - VAR - WC

A

T1-PÄIVITYS

TUNNUS

34

013b VAR

LUKUM

TK

MUUTOS

12.12.01 NIMIM

KAUP.OSA

KORTTELI

1

32

TONTTI

PVM

VIRANOMAISTEN ARKISTOMERKINTÖJÄ VARTEN

RAKENTAMISTOIMENPIDE

PIIRUSTUSLAJI

PERUSKORJAUS

TYÖPIIRUSTUS

RAKENNUSKOHTEEN NIMI JA OSOITE

PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ

MITTAKAAVA

LAPIN HÄTÄKESKUS TOIMITILAT

POHJAPIIRUSTUS PARVIKERROS

1/50

VALTAKATU 96100 ROVANIEMI

ARKKITEHTUURITOIMISTO TEUVO KAIRESTO KY METSÄMUSEONTIE 16 PUH 016-348 3344

PÄIVÄYS

SUUNNITTELIJA

ROVANIEMI

TK

96460 ROVANIEMI FAX 016- 348 3544 PIIRTÄJÄ

TARKASTAJA

SUUNNITTELUALA

ARK ALLEKIRJOITUS

TYÖNUMERO

011 EMP-TUNNELI

TO 15(10v+5o)-vi ab-u-kv

js

5

i 8x14

uusi seinä

PORRAS 6

uudet käsikäytt. säleverhot

i 9x14

uusi seinä

uudet käsikäytt. säleverhot

i 8x14

1

1

AK 800

029 KÄYTÄVÄ 2A ab-s

ab-s

017 VARASTO

032 SK

033 KEITTIÖ

OL 9 Ab

5

LUJA-LEVY MENEE PILARIN YLI

028 VIESTIPÄÄLLIKKÖ

oven siirto n. 300 mm

1

uusi seinä

1

010 JÄRJESTELMÄN TUKIHENKILÖ

OV 12(9o+3v) ab-u-kv

4

6

022 AULA

ab-s

008 HÄKE / PÄIVYSTYS

P04 KOULUTUS yläosa

A

ab-u-sl

ab-s

P03 HÄKE/PÄIVYSTYS yläosa

006 b SK

O8 ab-u

TO 15(10o+5v)-vi ab-u-kv

006 c PRS.H

uudet kaapit

LUJA-LEVY MENEE PILARIN YLI

019 SULKUHUONE 450

001 KAHVIO

019a VALVOMO 1

018 LAITEHUONE 2

006 a LAITEHUONE 1

uusi seinä

uusi kaluste

002 TUP.H.

uusi seinä

SL

O(9+3) ab-u-kv

900

PO1d KÄYT

AK 800

3

100

F

seinä auki ylhäältä + teräsverkko

775

O 10 Ab 2590

Ab 2590 O 10

100

005 WC/N

O9

00

2

775

OL 9

i 8x12

004 VÄLIKKÖ

003 WC/M jk-pak

12

100

P02 LAITEHUONE 1 2. krs

AK

uusi seinä i 8x12

A60-PA PO

1

PO1c PRSH

PO1b TUP.HUONE

uusi seinä

F

B2

A3

Hätäkeskuksen pohjapiirros

1 P01a KEMIJOKI OY (laite- ja tstotila)

M

B

B

A2

MODULI 1 EMP-SUOJATTU YKSIKKÖ

PIIRUSTUSNUMERO

MUUTOS

102

A

035 KYLMÄVAR.

034 VARASTO

AK

10

00


C1

D1

MODULI 2

E1

MODULI 3

PALOALUEEN RAJA ORRASHUONE

D2

C3

A60-PALOALUEEN RAJA LVI-TEKNIIKKA

MODULI 5 D3

E2

070 ÖLJYSÄILIÖ

A60-PALOALUEEN RAJA MUUNTAMO

A60-PALOALUEEN RAJA VARAVOIMAKONE

040 LVI-TEKN. 2

KELL

051 VARAV.KONE

052 SPK

053 MUUNTAMO

1

50 23

TO 15(10o+5v)-vi ab-u-kv

021 KÄYTÄVÄ 1A

069 JÄTEHUONE (elem.kylmiö)

HISSI

O54 VALVOMO 2

056 TUP.HUONE

112 LAITEHUONE 3

axbxh= 18Mx22Mx24M

ARI

067a PRSH 2

020 PRSH 1

AK 800

E4

A60-PALOALUEEN RAJA PORRASHUONE

H 068a HISSIKH

039 LVI-TEKN. 1

E3

A60-PALOALUEEN RAJA ÖLJYSÄILIÖ

C2

A60-PALOALUEEN RAJA ÖLJYSÄILIÖ

B3

MODULI 4

2 041 KÄYTÄVÄ 1B

067b SULKUHUONE

AK 800

042 PEL. TOIMISTO

043 VIEST.KESKUS

044 POL.TOIMISTO

055 SOS.TOIMISTO

058 MAJOITUS

AK 40

067c PAINESULKU

(107 TIIMITILA 95,9 m2)

0

AK 40

0

O9 Ab

101 MAJOITUS / M

3

peili

AK 800

nykyiset kalusteet, siirr. tilasta 058 MAJOITUS

kuiv.k

9 uusi seinä seinän korkeus 2700 = ylhäältä auki

102 MAJOITUS / N kuiv.k

kuiv.k nykyiset kalusteet, siirr. tilasta 058 MAJOITUS

O9 Ab

045 TEKN.TOIMISTO

peili

P

107c PKH / N 20 h 26,0 m2

peili

kuiv.k

107b PKH / M 19 h 26,0 m2

peili

nykyiset kalusteet, siirr. tilasta 058 MAJOITUS

057 YHT.HENKILÖ

nykyiset kalusteet, siirr. tilasta 058 MAJOITUS

0 103 80 WC / N AK 3,0 m2

4

uusi seinä seinän korkeus 2700 = ylhäältä auki

107 a TIIMITILA 43,9 m2

104 WC / M 3,1 m2

9

A

TO 15(10v+5o)-vi ab-u-kv

6

ab-s

046 KÄYTÄVÄ 2B

105 KK 2. POISTUMISTIE

AK

80

0

AK 800

106 KÄYT

5

ab-s

050a HALLINTO

060 VÄL

062 PESUHUONE AK

059 PUKUHUONE / N

0 60

00 25

108 TILANNEHUONE

109 SLU-JOHT

110 SIHT

111 TIEJOHT

066 PUKUHUONE / M

063 LH 061 WC

H

064 VÄL

00

037 ARKISTO

049 LÄÄNINNEUVOS

4 AK

038 JOHTAJA

048 SIHTEERI

00

036 VAR.

047 MAAHERRA

4 AK

uudet kaapit

AK

10

00

RK

050b RK

065 WC

6 A120-PALOALUEEN RAJA ARKISTO

RAKENNUSTEKNISTEN TÖIDEN URAKKARAJA

A60-PALOALUEEN RAJA SAUNAOSATO

RAKENNUSTEKNISTEN TÖIDEN URAKKARAJA

35


3

ävelykaekä pien muotiKävelyyt myös

PA LV E L U TA L O S U U N N I T E L M A N A L K U A S E T E L M AT

Tanskalaisen psykologi Ingrid Gehlin mukaan ihmisen psykologisia tarpeita ovat kontakti, kokemus, yksityisyys, aktiivisuus, virikkeet, orientaatio, identiteetti ja estetiikka.1 Onnistuneen ja tulevaisuuden vanhusta palvelevan palvelutalon tulisi taata asukkaidensa itsenäisyys, yksityisyys, yksilöllisyys, itsetunto ja omanarvontunto, mutta myös tarjota mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen. Ikääntymisen myötä asunto ja sen lähiympäristö tulevat ihmiselle entistäkin tärkeämmiksi, sillä vanhus oleskelee lähiympäristössään huomattavasti enemmän kuin muu aikuisväestö.2 Koti muodostaa tärkeän osan ihmisen identiteettiä.

ulmaan et yhdisskustan

ton t

ti

vakatua upainotsä määyksettä n pieniä amassa lla kauossa on röivissä Pääosa .

kaupan a. Tilaa alueella. Alue on

ja tilaa a muuta takaupkunnal-

ket-alue verran sa kuin nut tilaa

Palvelutalojen ruokailu-, virkistys- ja liikuntapalvelut tuovat asukkaille yhteisöllistä elämän sisältöä ja tukevat asukkaiden toimintakyvyn säilymistä. Arkiliikunta, virikkeellinen päiväohjelma ja sosiaaliset kontaktit tukevat kuntoutumista. Palvelut sitovat palvelutalon myös osaksi ympäröivää kaupunkiympäristöä, kun esim. kahvila-ravintola ja kuntoutuspalvelut suunnataan alueen muillekin vanhuksille ja käyttäjäryhmille. Palvelun tilaohjelmaa miettiessäni tutustuin Rovaniemellä uuden yleiskaavan selvitystyön yhteydessä tehtyyn palvelukartoitukseen. Palvelukartoituksen mukaan sekä kaupallisten että julkisten palveluiden määrää on lähitulevaisuudessa kasvatettava Rovaniemen keskustan väestönkasvun vuoksi. Rovaniemen kaupalliset palvelut keskittyvät pohjoisen keskus-

Kaupalliset palvelut

lveluita papiirin uksesta -Alakora kyliin.

1 2 2.3

11.11.2010

Kaupallisten palveluiden pinta-ala

Weal, Francis & Francesca 1988, s.12 RAY-ohjekirja 1988, s.8


Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut

4

10

JULKISET PALVELUT

tan alueelle, etenkin Koskikadun kävelykadun läheisyyteen.

Julkiset palvelut ovat peruspalveluja alueen asukkaille. Osa palveluisRakennustapaohje ja uusi laajalle yleiskaava kuitenkin kannustavat ta hajautuu asukaslähtöisesti alueelle ympäri kaupunkia, osa keskittyy Keskustaan sijoittuvat palvelut palvelevat joko julkistenkeskustaan. ja kaupallisten palveluiden lisäämiseen eteläisemkaikkia kunnan tai maakunnan asukkaita tai vain keskustan asukkaita. 3 mänkin keskustan alueella. Valtakadun ja Hallituskadun

kulma on tällä hetkellä henkisesti etäällä varsinaisesta liikepalveluiden olisi siten hyvä edustaa jotain selkeää, palvelukeskuksen toiJulkiset on kartoitettu kenttäkäynneillä sekä sosiaalija termintaanpalvelut liittyvää teemaa, joita sekä palvelutalon että lähiveysjohtaja Auvo Kilpeläisen avustuksella ja Rovaniemen palvelukartseudun asukkaat voisivat hyödyntää. tojen tiedoilla. Julkiset palvelut kartoitettiin osayleiskaava-alueelta ja keskustasta. tulevien 4.1 JulkistenPalvelukeskuksen palveluiden verkkotontille keskustassa

aivan kaava-alueen lähialueelta. Julkisiin palveluihin on tässä otettu mukaan myös julkisiin palveluihin rinnastettavat yksityiset palvelut, Rovaniemen kaupunki ei antanut palvelutalolle varsinaiskuten esimerkiksi yksityiset päiväkodit.

ta tilaohjelmaa, mutta toiveita liikuntatilojen ja päiväkodin

integroimisesta palvelutaloon tuli ilmikeskittyneet kokouksissa RovaJulkiset palvelut ovat osa-yleiskaava-alueella varsinaiselle niemellä käydessäni. Julkisten palveluiden perusteelkeskusta-alueelle. Eteläkeskuksen eikä Lampelankartan alueella ole julkisia palveluita lainkaan. julkiset palvelut painottuvat la Rovaniemellä onKeskusta-alueella julkisia liikuntapalveluita harvakseltaan, ydinkeskustan eteläosiin, kun taas kaupallisessa ydinkeskustassa karttaan on itseasiassa merkitty vain uimahalli kaupungin keskustan pohjoisosassa ei juurikaan ole julkisia palveluita. länsireunalla ja urheilukenttä. Valtakadun palvelukeskuksen

ton t

ti

Julkisia palvelupisteitä on keskusta-alueella yhteensä 45 kappaletta, yhteyteen voisi luontevasti liittää moninaisia liikuntapalvejoista sijoittuu kaava-alueelle ja kahdeksan aivan sen tuntumaan luita, 37 kuten kuntosalin, peilisalin tanssi-ja jumpparyhmiä alueen länsireunaan. Valtaosa palvelupisteistä on terveys- ja sosiaalivarten, kuntoutus- ja fysioterapiamahdollisuuden sekä piepalveluita, joita ovat mm. terveyskeskus, eläkeläisten palvelukeskus, nen uima-altaan. maahanmuuttajatoimisto sekä perhepalvelukeskus. Kouluja ja oppilaitoksia on seitsemän, päiväkoteja viisi. Kulttuuripalveluyksiköitä on neljä: kirjasto, integroiminen Lappia-talo, taidemuseo sekä Arktikum.tuo LiikuntapalveluPäiväkodin palvelukeskukseen sekä päija on kaava-alueella yksi: keskusurheilukenttä sekä kaava-alueen väkodille että palvelutalolle synergiaetuja, sillä silloin tuntumassa uimahalli. Hallintopalveluihin lukeutuvia yksiköitä sekä löytyy liikuntatilat että ravintolakeittiötilat voidaan jakaa. Saalueelta kymmenen. Näitä ovat ja mm. kaupungintalo, valtionvirastotalo, lääninhallitus, oikeustalot, matkailuinfo, työvoimatoimisto moin eri ikäpolvien ja käyttäjäryhmien yhdistelmäsekä tuo Kelan, palEly-keskuksen, Metsähallituksen velutalon kortteliin elämää. ja Lapin liiton talot. Kirkon ja seurakunnan tiloja on kaksi: kirkko ja kirkkoherranvirasto.

Julkiset palvelut

3

Rovaniemen keskustan osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelutselvitys 2010, s.7

11.11.2010


T I L O J E N VA AT I M U K S E T

K Ä Y T T Ä J I E N TA R P E E T

Asukkaat • helppo orientaatio rakennuksessa • sosiaalista kanssakäymistä • yhteistä oleskelutilaa • eri asteita yksityisen ja julkisen tilan välillä • oleskelutilaa ulkona • helpot yhteydet suojattuun ulkotilaan • laadukas suunnittelu ja materiaalit vähentävät laitosmaisuutta • iloinen, mukava, rauhallinen • estettömyys • turvallisuus • inhimillinen mittakaava Lapset • turvallisuus • iloisuus • selkeät reviirit • pieni mittakaava • mukavia oleskelusoppia • viihtyisät ulkotilat Henkilökunta • tilojen toimivuus • tilojen toimivuus suhteessa toisiinsa • tilat helposti valvottavissa • viihtyisyys Palveluja käyttävät ulkopuoliset • tilojen toimivuus • houkuttelevuus/ viihtyisyys • helppo hahmottaa, mitkä rakennuksen osat kaikille avoimia • helppo löytää sisäänkäynti

38

Vierailijat • orientaatio • yleinen viihtyisyys • juttelunurkkauksia • vierasasunto

Asunnot • aamuaurinko tai iltapäiväaurinko • invamitoitus • valoisuus • viihtyisyys • kodikkuus • helposti kalustettava, muunneltava • laatu • turvallisuus • yksityisyys • näkymät Oleskelutilat • valoisuus • aamu- tai iltapäiväaurinko • viihtyisyys • puolijulkinen tila • invamitoitus • houkuttelevuus • eri materiaali-/väripaletit helpottavat orientaatiota • joustavasti kalustettavissa, käyttötarkoituksen muutos • näkymät • vaihtelevan kokoisia ja luonteisia tiloja Ravintola/Kahvila • valoisa • tilava • selkeä luonne ja imago • houkutteleva • laadukkaat materiaalit • tärkeä asema rakennuksessa • sosiaalinen kokoaja • palvelutalon ja päiväkodin yhteiskäytössä • yhteys katutilaan ja sisääntuloaukiolle • ulkoterassi

Päiväkoti • selkeys • selkeät reviirit • iloisuus • valoisuus • näkymät • paikka rakennuksessa merkittävä • suuri piha • suhde ulkotiloihin • tietty yksityisyys Askartelutilat • päivänvalo • ei häikäisevää auringonvaloa • aulan yhteydessä • melu otettava huomioon • tilava • joustavuus Kuntoilutilat • selkeästi löydettävissä myös ulkopuolisille käyttäjille • toimivuus • tunnelmallisuus


“MILLAINEN ELINYMPÄRISTÖ TUKEE VA N H A N I H M I S E N I H M I S A R V O I S TA E L Ä M Ä Ä ?

• • •

tasa-arvoinen ja salliva ympäristö, joka antaa vanhan ihmisen vaikuttaa asioihinsa ja ympäristöönsä arvostaa iäkkään ihmisen runsasta elämänkokemusta ja kunnioittaa hänen näkemyksiään”

-Loppukiri-

PALVELUASUNTOJEN JA RYHMÄKODIN ASUKKAAT

LÄHIYMPÄRISTÖN IKÄIHMISET JA ELÄKELÄISET

HOITOHENKILÖKUNTA, MUU HENKILÖKUNTA, KOULUTTAUTUVA HENKILÖKUNTA

PÄIVÄKOTILAPSET, ILTAPÄIVÄKERHOLAISET, PIENTEN LASTEN VANHEMMAT

PALVELUKESKUKSEN HARRASTUSTILOJEN ULKOPUOLISET KÄYTTÄJÄT

PALVELUKESKUKSEN LIIKUNTATILOJEN ULKOPUOLISET KÄYTTÄJÄT

PALVELUKESKUKSEN JA RAVINTOLAN ULKOPUOLISET KÄYTTÄJÄT

39


?


PROSESSI

Rakennuksen lopullisen muodon ja ryhmittelyn löytäminen vaati monta vaihetta hankalan tontin ja mutkikkaan, toiminnallisesti monipuolisen tilaohjelman vuoksi. Projektin edetessä lukemani teokset vaikuttivat myös suunnitteluun ja toivat muutoksia. Jokainen laatimani konsepti jätti jälkensä lopulliseen työhön ja niiden hyviä ja huonoja puolia analysoimalla lopulliseen projektiin oli mahdollista yhdistää kaikkien vaiheiden hyvät puolet.


PÄIVÄKODIN PIHA NÄ

YH

LÄPI

JA

TOL II

NÄ K PIH ÖYH ALL TEY S E

AU KIO

YH PU TEYS IST OO N

I

KEN

LIN

NE

PÄ IV PIH ÄKO A D

IN

NÄ K PIH ÖYH ALL TEY S E

AS UK AS PIH A

YH T

EN Ä

NÄ K PIH ÖYH ALL TEY S E

UK AS

2

SIS

AAT

TERASS

KU L HU KURA OLT S OA ITE JO JA S

KU LKU YH TEY S

UNV ARS

IPY

SÄK

1

ÄÄ NTU LO

ÖIN

TO NTIN LÄP I

TI

NTIN

INE NK

AS

NE

TO

AT U

KEN

A

TOL II

PIH

AAT

YH PU TEYS IST OO N

KAD

SIS AU ÄÄNT KIO ULO -

LI PU O AN PI P IH OT UM

KU L HU KURA OLT S OA ITE JO JA S

RIK

KAD

UNV ARS IPY SÄK Ö

INT

I

JUL PIH KINE N ATER A

SSI

TEYS

YHTENÄINEN KATULINJA

V V IV PIHA-AUKIO KÄVELY-YHTEYS TONTIN LÄPI

PÄ PÄ IVÄ KO

TI ÖIN

KIO

SÄK

OA U

IPY

UL NT ÄÄ

AAT

TOL

SIS

UNV ARS

IIKE

3

V

SIS

ÄÄ

VA L

NN

UL

DIN

OA

PIH

A

4

UK

IO

OP

HUO

E

NT

KO

LTO

IHA

RR AS

IV AS

UK

AS

PA LV E YHTENÄINEN KATULINJA

III

PIH

LU

42

III

HA

PÄIVÄKODIN PIHA

TU ST

YH

TE

ILA T

INE

NK

AT U

LIN

JA

KAD

KU L HU KURA OLT OA SITE JO JA S

IVÄ

TI

YHTEYS PUISTOON

AS

A

UN

NO

T

III


KONSEPTIT

Aloitin työn tutkimalla Rovaniemelle erilaisia vaihtoehtoja tontin mahdollisuuksien kartoittamiseksi. Tontin ja tilojen tutkimiseen konseptien laatiminen oli hyödyllinen työkalu. Ensimmäiset kolme konseptia on laadittu ennen kuin sain hätäkeskuksen piirustukset. Ensimmäisen konseptin perusajatus on pitkän, katutilan sulkevan rakennuksen jakaminen pitkittäissuunnassa kolmeen sisäpihavyöhykkeeseen, jotka on tarkoitettu eri toiminnoille: yksi piha on ravintolan ja oleskelutilan terassi, yksi talon varsinainen asukaspiha ja yksi päiväkodin piha. Pihoilta on näköyhteys toisiinsa. Päiväkoti on sijoitettu tontin eteläpuolelle; sisäänkäyntiaula, osa harrastetiloista sekä terveyspalvelut on sijoitettu tontin pohjoispuolelle. Asunnot ovat 2. ja 3. kerroksissa, liikuntapalvelut puolestaan maan alla.

Rakennuksen pääsisäänkäyntiä on korostettu rakennusmassaa taivuttamalla, jotta sisäänkäynti olisi selkeästi löydettävissä ja houkutteleva. Sisäänkäynnin sijoittaminen tontin pohjoispuolelle tuntui luontevalta, sillä siten siitä muodostuu suojaisampi kuin etelässä, missä suuret kadut risteävät. Sisäänkäyntiaukio on myös yhteydessä puistoon ja joen hienoihin näkymiin. Pihan läpi muodostuu kävelytie, joka tarjoaa kaupunkilaisille vaihtoehtoisen kävelyreitin. Konsepti 2 muistuttaa osittain ensimmäistä konseptia. Molemmissa kapearunkoinen rakennusmassa on jäsennelty pitkittäin tontille, ja massan taite muodostaa sisääntuloaukion, joka johdattaa joko palvelukeskukseen tai kävelyreitille tontin läpi. Toisessa konseptissa aukiota on entisestään korostettu. Sisääntuloaukiolta on näköyhteys maanalaisiin tiloihin. Sisääntuloaukiota ympäröivät rakennukset ovat palvelukeskus ja päiväkoti, jotka muodostavat matalamman, helposti lähestyttävän massan tehokkaampiin kerrostaloyksiköihin verrattuna.

Konseptin nro 2 massa on ensimmäisestä poiketen rikottu pienempiin osiin. Näin vältytään pitkiltä käytäviltä, ja saadaan pienempiä ja kotoisampia yksiköitä. Myös näkymät tontin läpi säilyvät. Talomassat jakavat pihan asukaspihaan ja päiväkodin pihaan. Rakennusten ensimmäinen kerros on varattu julkisemmille toiminnoille, kuten palvelukeskukselle ja liiketiloille. Ylemmissä kerroksissa on asumista ja niihin liittyviä toimintoja. Konsepti 3 poikkeaa ensimmäisestä ja toisesta konseptista massoittelultaan. Kolmannen konseptin rakennusmassa vie suuremman osan tontista; pihaksi jää tontin pohjoispuolinen osa, joka muodostaa myös sisääntuloaukion. Valoa rakennuksen keskiosiin tuo rakennusta halkova valokanjoni. Rakennuksen aulasta aukeaa yhteys maanalaisiin tiloihin ja tapahtumatorille. Ensimmäisten

kolmen

luonnosmaisen

konseptin


jälkeen kehittyi konsepti 4, joka oli ensi askel rakennuksen lopulliselle muodolle. Rakennusmassa muodostaa tontille kaksi pihaa, joista toinen on julkisempi ja aukeaa Valtakadulle päin, toinen puolestaan yksityisempi piha palvelutalon asukkaille. Tontin keskelle on sijoitettu syvärunkoisempi osuus, joka pitää sisällään maantasokerroksessa ravintolan ja kaikille avoimet toiminnot sekä ylemmissä kerroksissa ryhmäkodin. Syvärunkoinen rakennusmassa on puhkottu valopihalla, joka yhdistää ylemmät kerrokset maanalaisiin tiloihin. Päiväkodin piha sijoittuu sisääntuloaukion yhteyteen. Tontin eteläpuolella on korkea kerrostalo, jossa on palveluasuntoja. Kerrostalo toimii vastaparina korttelin kuusikerroksisille kerrostaloille. Kerrostaloa ja rakennuksen keskiosaa yhdistää matalampi siipi, jossa on harrastustiloja. Viides eli lopullinen konsepti jatkaa neljännen konseptin suuria linjoja niitä selkeyttäen ja toiminnallisia vaikeuksia ratkoen. Viidennessä konseptissa rakennusmassat edelleen kiertävät tonttia muodostaen kaksi pihaa, ja pihoja erottaa toisistaan syvärunkoisempi julkisten tilojen ja ryhmäkodin osio. Päiväkoti on siirretty tontin pohjoispuolelta tontin keskelle, jolloin sille muodostuu suurempi, suojatumpi ja parempaan ilmansuuntaan aukeava piha. Päiväkodin siirtäminen mahdollisti sisääntuloaukion pienentämisen ja rakennusmassan linjojen rajaamisen tarkasti maanalaisten rakenteiden ja ulkoseinien mukaan. Neljännen konseptin tontin eteläpäädyn kerrostalon massa kilpaili hierarkiassa julkisten palveluiden osuuden kanssa ja oli ristiriidassa rakennuksen muun mittakaavan kanssa. Viidennessä konseptissa tontin eteläpäädyn palveluasuntosiipi on matala, ja jatkuu maantasokerroksen päiväkodin päällä toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Palveluasunnot ympäröivät siten päiväkodin pihaa ja aukeavat kaikki hyviin ilmansuuntiin. Palveluasuntosiiven pitkä massa on rikottu pienemmiksi osioiksi, jotta se sopeutuisi paremmin lähiympäristön rakeisuuteen ja olisi vuoropuhelussa Valtakadun vastapuolen 50-luvun talojen kanssa.

5


+

-

1

+rajaa katutilaa +maksimoi pihan koon +ravintola keskellä

-tilat jäävät käytävämäisiksi -sisääntuloaukio pieni -piha pitkä ja kapea, ei suojaisia kohtia -ei kunnon yhteyksiä maanalaisiin tiloihin -laitosmainen -ei istu hätäkeskuksen rakenteisiin

2

+hyvä rakeisuus +massat kommunikoivat naapuritalojen kanssa +parempi sisääntuloaukio +yhteydet rakennusten läpi +ei pitkiä käytäviä +ravintola keskellä

-ei sovi olevien maanalaisten tilojen kanssa -yhteys maanalaisiin tiloihin ontuu -päiväkodin piha liian pieni -ei suoria sisäyhteyksiä

3

+hyvät yhteydet maan alle +ravintola keskellä +syvärunkoinen ratkaisu korostaa rakennuksen julkista roolia

-liian massiivinen asuinrakennukseksi -liian vähän pihaa, piha huonoon ilmansuuntaan -liian vähän pihaa päiväkodille -sisääntuloaukio ei rajattu -sisäänkäynti epämääräinen -laitosmainen

4

+eloisa sisääntuloaukio +hyvät yhteydet maanalaisiin tiloihin +hyvä ryhmäkoti +heikot yhteydet palveasuntojen ja palveluiden välillä

-vielä sekavuutta -paljon asuntoja huonoihin ilmansuuntiin -päiväkodin piha tielle päin -päiväkodin piha huonoon ilmansuuntaan - ulkoseinät eivät täysin istu maanalaisiin tiloihin -massoittelu vielä kömpelöä

5

+hyvä mittakaava +massat kommunikoivat naapuritalojen kanssa +päiväkodin piha keskellä - yhteys vanhusten ja lasten kesken +päiväkodin piha länteen ja suojaisa +ryhmäkoti ja aula hyvät +maanalaisten tilojen rakennelinjat jatkuvat uudisrakennuksessa +hyvänkokoinen sisääntuloaukio +julkisiiin tiloihin ja palveluihin helppo pääsy +asukkailla ja muilla käyttäjillä selkeät reviirit +toimivat huolto ja saatto +ravintola keskellä, palvelee myös päiväkotia +sisäyhteydet +palvelutalossa miellyttäviä oleskelutiloja +ravintolan terassi mieluisaan ilmansuuntaan +asunnot hyviin ilmansuuntiin ja hyviin näkymiin

-pitkä käytävä palvelutalossa (seuraa maanalaisia rakenteita, käytävän pituutta katkottu oleskelutiloilla)

45


ALCテ,ER DO SAL NURSING HOME

HEALTHCARE CENTER FOR CANCER PATIENTS COPENHAGEN

SANTA-RITA GERIATRIC CENTER

46


R E F E R E N S S I P R O J E K T I T PA LV E L U TA L O L L E

Diplomityöprosessin kävin läpi mittavan määrän arkkitehtuurijulkaisuja, ja koetin pitää silmät auki inspiroiville kohteille, jotka voisivat inspiroida toiminnallisesti tai esteettisesti. Esittelen tässä muutaman, jotka jäivät erityisesti mieleen ja vaikuttivat sekä tietoisesti että alitajuisesti suunnitteluprosessiini. Manuel Ocanan vuonna 2009 valmistunut Santa-Rita Geriatric Center oli mielestäni hieno esimerkki yhteistilojen ja yhteisöllisyyden käsittelystä. Asukkaiden asunnot on järjestetty suurten sisäpihojen ja yhteistilojen ympärille. Näin jokaisesta asunnosta muodostuu näkymä sisäpihalle sekä yhteisiin toimintoihin, joiden käyttöaste tällöin kasvaa. Kuitenkin asunnot ovat luonteeltaan yksityisiä; jokaiseen on oma ulko-ovi. Tämä vähentää laitosmaisuuden

tuntua. Rakennuksen kolme toisiinsa yhteydessä olevaa sisäpihaa on värikoodattu keltaisella, vihreällä ja sinisellä orientaation parantamiseksi. Rakennuksen eri tilat ja toiminnot kietoutuvat toisiinsa vapaasti sommiteltuina, jolloin rakennuksen sisällä syntyy erilaisia, suunnittelemattomia kulkureittejä perinteisten käytävien sijaan. Omassa suunnitelmassani näkisin kaikuja Ocanan ratkaisuista ryhmäkodin ja yhteistilojen keskinäisessä suhteessa ja ryhmäkodin asettamisella talon keskiöön. Nord-arkkitehtien Kööpenhaminan keskus syöpään sairastuneille inspiroi toisaalta ikonisella ilmeellään, toisaalta taas inhimillisen mittakaavan innoittajana. Rakennuksessa on sisäyhteydet ja tarvittavat toiminnalliset tilat, mutta rakennusmassan jakaminen pieniin “taloihin” tekee rakennuksesta sympaattisemman ja inhimillisemmän. Toisaalta rakennuksen tunnistettava muoto viestii rakennuksen

julkisista toiminnoista ja luo tietoisuutta syövästä stigmatisoimatta potilaita. Rakennuksen sisä-ja ulkotilojen yhteydet ovat kiintoisia ja tilalliset kokonaisuudet kauniita. Jakaminen pienempiin yksiköihin inspiroi palveluasuntosiipeä omassa suunnitelmassani. Aires Mateus - arkkitehtitoimiston Alcacer do Saliin suunnittelema vanhainkoti inspiroi omassa projektissani etenkin julkisivujen käsittelyä. Vanhainkoti on vaikuttava ilmestys kiemurrellessaan käärmemäisesti polveilevassa maastossa. Vanhainkodin plastinen massa ja julkisivut luovat muurimaisen ja arvokkaan vaikutelman. Omiin julkisivuihini halusin ripauksen tuota arvokkuutta, kuitenkin hieman leikkisämmin ja vaihtelevammin, lämpimämmistä materiaaleista.

“ R e s e a r c h s h o w s t h a t a r c h i t e c t u r e c a n h ave a p o s i t i ve e f fe c t o n p e o p l e’s r e c o ve r y f r o m s i c k n e s s . A h u m a n scale and a welcoming atmosphere can help people to g e t b e t t e r. ” -Nord Architects “ T h e r e d u c t m o b i l i t y o f t h o s e w h o w i l l l i ve i n t h e b u i l d i n g s u g g e s t s t h a t a ny d i s p l a c e m e n t s h o u l d b e a n e m o t i ve a n d va r i a b l e e x p e r i e n c e. T h e d i s t a n c e b e tween the independent units is measured and drawn to turn the idea of path i n t o l i fe, a n d i t s t i m e i n t o fo r m . ” -Aires Mateus Architects 47


NURSERY SCHOOL IN SONDIKA

FAGERBORG KINDERGARTEN

THE LEIMOND NURSERY SCHOOL

48


REFERENSSIPROJEKTIT PÄIVÄKODILLE

Päiväkodin lopullisen paikan varmistuttua kävi selväksi, että siitä tulisi pitkä ja kapea kokonaisuus. Reiulf Ramstad -arkkitehtitoimiston päiväkoti Fagerborgissa, Oslossa on toiminnallisesti hyvä esimerkki omaan tilanteeseeni. Pitkän rakennuken märkäeteispaketeista on suora pääsy eri ryhmien tiloihin. Aputiloihin pääsee takakäytävää pitkin. Omaan ratkaisuuni halusin kuitenkin tuoda enemmän valoa ja yhteyksiä ulkotiloihin, joten päädyin piirtämään ryhmätilat läpitalon tiloiksi. Fagerborgin päiväkodissa on korostettu tilojen yhdisteltävyyttä, mistä kuitenkin saattaa seurata rauhattomuutta. Omassa ratkaisussani tilat ovat edelleen muunneltavissa ja yhdisteltävissä, mutta jako eri ryhmien välillä on selkeä. Archivision Hirotani Studion päiväkoti Nagahamassa Ja-

panissa on tiukan suorakulmaisen koordinaatiston mukaan suunniteltu, mutta vaihtelua ja jännitettä tiloihin tuovat värikkäät kattolyhdyt. Kattolyhtyjen värit selkeyttävät orientaatiota ja elävät vuorokaudenaikojen ja vuodenaikojen mukaan valon muuttuessa. Päiväkodissa värinkäyttö tuntuu luontevalta keinolta tilojen elävöittämiseen. Omassa suunnitelmassani värejä on käytetty aputilaosiossa luomaan kontrastia aputilojen ja ryhmätilojen välille. Valtakadulle aukeavat erkkeri-ikkunat voisivat vaihtelevilla väreillään viestittää kadulle päiväkodin kolmesta ryhmästä.

Lapsen mittakaavaa voidaan korostaa sisustuksella. 70N Arkitektur -toimiston Tromsöhön, Norjaan suunnitteleman päiväkodin kalustuksessa on luotu innovatiivisia paikkoja ja elämyksiä lapsille. Erilaisista materiaaleista, väreistä ja puuhamahdollisuuksista koostuvat toimintaseinät voidaan ryhmitellä joustavasti pienempiä ja suurempia kokonaisuuksia luoden.

Eduardo Arroyon Sondikan päiväkodissa kiehtoo sen pelkistetty eteerisyys sekä yhteys ympäröivään maisemaan, tilakokonaisuuksien läpinäkyvyys ja muunneltavuus, valon käyttö ja lasipalkin samanaikainen läpikuultavuus ja peittävyys.

49


SUUNNITELMA


Toimintakaavio

P

KOTI

Ä RYHM

DIPLOMIT YÖN RAJAUS

SIIPI

O LUTAL PALVE

Diplomityö koostuu palvelutalosuunnitelmasta ja suunnitelmaa taustoittavasta selostusosasta. Palvelutalokompleksin muodostavat palvelukeskus liikunta-, harrastus- ja neuvontapalveluineen, palveluasunnot, ryhmäkotiasunnot sekä päiväkoti. Suunnitelmassa keskityn uudisrakennuksen huolelliseen suunnitteluun, sen sovittamiseen entiseen hätäkeskukseen, ja hätäkeskuksen tilojen uusiokäytön suunnitteluun. Senaattikiinteistöjen edustajan Kari Hiltusen mukaan maanalaisiin tiloihin jää toimintaan aluehallintoviraston tiloja runsaat 500m2. Nämä tilat on jätetty vähemmälle käsittelylle. Päivänvalon tuomiseksi toimistotiloihin aluehallintoviraston tilojen kattoon on puhkottu valoaukkoja.

AUKIO

PIHA

KOTI

PÄIVÄ

Selostusosassa tuon esille suunnittelun taustoja ja prosessia sekä pohdin yleisesti ikäihmisten asumista lukemani kirjallisuuden pohjalta.

TA

LIIKUN

D I P L O M I T Y Ö N R AT K A I S U T

Diplomityön tavoitteena ja haasteena oli saavuttaa paras mahdollinen tilanne haastavalla tontilla monipuolisen tilaohjelman kaikille osapuolille. Suurimmat uudisrakennuksen suunnitelmaan vaikuttavat elementit ovat päiväkodin pihan ja päiväkodin paikka, sisääntuloaukio, palvelu-ja ryhmäkotiasuntojen suotuisa sijoittaminen, asuntojen pihan suotuisa sijoittaminen, yhteydet maanalaisiin tiloihin sekä maanalaisten tilojen ulkoseinälinjojen sekä rakennelinjojen seuraaminen. Lisäksi Rovaniemen ilmasto-olojen ja rakennuksen käyttötarkoituksen vuoksi on suotavaa, että rakennuksessa on sisäyhteydet eri toimintojen välillä. Suunnitelma hahmottuu pitkänomaisena massana, joka kiertyy tontin pohjoispuolella sisääntuloaukion ja eteläpuolella päiväkodin pihan ja asuntojen pihan ympäri. Sisääntuloaukiota kiertävän pohjoisen siiven ja pihatiloja kiertävän eteläisen siiven välillä on syvärunkoisempi rakennusosa, jossa sijaitsevat aula- ja ravintolatilat sekä ylemmissä kerroksissa ryhmäkodit. Aula-ja ravintolatilat ja ryhmäkodit kiertävät lasikatteista talvipuutarhaa. 52

Julkisia harrastusja oleskelutiloja, mm. liikuntapalvelut, pajat, ravintola

Asukkaiden oleskelutiloja

Palveluasunnot

Ryhmäkotiasunnot

Vertikaaliset yhteydet

Hlökunnan tilat

Tekniset tilat

Aluehallinnon tilat

Päiväkoti


P Asemapiirros

1:1000

53


Sisääntuloaukiota ympäröivät harraste- ja neuvontatilat sekä henkilökunnan toimisto. Palveluasuntosiipi on sijoitettu tontin Valtakadun puoleiseen reunaan pohjois-eteläsuuntaisesti kiertämään länteen aukeavia pihatiloja. Asunnot avautuvat itään ja länteen. Palveluasuntovyöhyke myötäilee hälytyskeskuksen rakenteita, mistä seuraa pitkä pohjois-eteläsuuntainen käytävä. Käytävän pituutta on rikottu pilkkomalla palveluasuntovyöhyke pienemmiksi osioiksi. Jokainen osio sisältää neljä asuntoa, kaksi itään, kaksi länteen päin. Jokaisen osion välissä on oleskelutila/pieni talvipuutarha. Eri osioiden kokoluokka on haettu Valtakadun vastapuolen 50-luvun taloista. Palvelutalovyöhykkeen ensimmäisessä maantasokerroksessa sijaitsee päiväkoti. Päiväkodin piha on mahdollisimman suuri ja suuntautuu länteen päin. Vanhusten asunnot ja pihat kiertyvät päiväkodin pihan ympärille, mikä lisää kontaktia lasten ja vanhusten välillä. Suhde ympäröivään rakennuskantaan

Tontti sijoittuu Rovaniemen keskustakorttelialueen kaakkoiseen kulmaan. Näin uudisrakentaminen tulisi sovittaa keskustakorttelien rakennuskantaan. Keskustan alue on rakenteeltaan umpikorttelialuetta. Tonttia ympäröivät rakennukset ovat lähinnä asuinkerrostaloja, korkeuksiltaan noin 4-6 kerroksisia, ja ne on useimmiten sijoitettu myötäilemään umpikorttelien reunoja ja rajaamaan katutilaa.

54

Rovaniemen keskustan rakennuskanta on väritykseltään vaaleaa, rakennuksissa toistuvat kerman, valkoisen ja vaalean harmaan sävyt.

Aluejulkisivu Valtakadulle

1:1000

Aluejulkisivu Hallituskadulle

1:1000

Palvelutalosuunnitelman rakennusmassan noin 12 metrin korkeus noudattaa ympäröivän rakennuskannan korkeutta, ja säilyttää rakennuksen käyttötarkoitukseen sopivan inhimillisen mittakaavan. Rakennuksen materiaali on vaaleaa puuta. Puu tuo rakennukseen lämpöä ja ympäristöön hienoista vaihtelua. Ympäröivien rakennusten tehtävistä poikkeavan palvelutalon on mielestäni hyvä erottua joukosta, mutta hienovaraisella tavalla. Palvelutalon muotokielen tulisi olla pienimuotoisen julkisen rakentamisen ja asuinrakentamisen symbioosi. Arkkitehtuurin tulisi olla kutsuvaa, lähestyttävää ja avointa ja mahdollistaa yhteydet katutilaan. Toisaalta asukkaiden riittävä yksityisyys on tärkeää. Tulevaisuudessa palvelutalon korttelin kahteen länsipuoliseen kortteliin tullaan rakentamaan uusia asuinkerrostaloja. Kortteleista järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti Arkkitehtitoimisto Laatio ehdotuksellaan ”Kiela”.


55


Julkisivu Valtakadulle (itään)

Ekologia

Palvelutalosuunnitelman päätavoite ei ole ekologinen rakennus, mutta mielestäni nykyaikana kaikkien rakennusten on täytettävä ekologisuuden vaatimukset. Ekologinen lähtökohta projektille on hätäkeskuksen vanhojen rakenteiden ja tilojen huomioinen uudisrakennuksen suunnittelussa. Korjausrakentaminen on yleensä ekologisempaa kuin uudisrakentaminen. Hätäkeskuksen olemassaolevien resurssien hyödyntäminen säästää sekä rakennuskustannuksia että luonnonvaroja. Rakennettaessa olemassaolevien jykevien rakenteiden päälle uudisrakennusta ei tarvitse erikseen perustaa, ja mittavat maankaivuutyöt voidaan välttää. Tällöin maata ei myöskään tarvitse kuljettaa pois tontilta. Rakennuksen maanalainen osa vähentää lämmön menetystä talvella ja viilentää kesällä. Maanalaisen osan vähäinen päivänvalon saanti on puolestaan kielteinen tekijä. Se on ratkaistu maanalaiseen kerrokseen ulottuvalla valopihalla sekä puhkomalla eteläpuolen toimistotilojen kattoon valoaukkoja. Palvelutalokompleksin suunnitteluratkaisussa on hyödynnetty päivänvaloa ja auringon lämpöenergiaa talvipuutarhojen avulla. Näitä ovat aulatilan suuri lasikattoinen keskusatrium sekä palveluasuntosiiven oleskelutilat. Lasitetut talvipuutarhat keräävät auringon lämpöenergiaa ja luovat viihtyisää ympäristöä. Talvipuutarhojen kautta on mahdollista tuulettaa painovoimaisesti. Oleskelutilojen talvipuutarhat on suojattu ylikuumenemiselta ja häikäisyltä puurimoin. Keskusaulan atriumia puolestaan varjostavat kattopalkit. Rakennuksen viemän jalanjäljen maastossa korvaa ra-

56

1:400

kennuksen viherkatto. Palvelutalon tapauksessa viherkatto ja pihan sekä terassien istutukset oikeastaan vähentävät rakennuksen hiilijalanjälkeä, sillä alkuperäisessä tilanteessa niiden paikalla oli betonikansi. Pihalla on koristeistutusten lisäksi yrttipuutarha, jonka hoitaminen vahvistaa asukkaiden ja päiväkotilasten luontosuhdetta. Palvelutalon tilaratkaisuissa on kaikkiin käyttötiloihin pyritty tuomaan päivänvaloa. Samoin asunnot ja pihat on suunnattu suotuisiin ilmansuuntiin. Asunnoissa on runsaasti julkisivua valon lisäämiseksi. Talvisin lasitetut parvekkeet keräävät auringon lämpöenergiaa. Sekä asuntojen että muiden tilojen suunnittelussa on pyritty huomioimaan tilojen joustava kalustaminen ja käyttö sekä mahdollistaa tulevat käyttötarkoitusten muutokset. Rakennuksen rungon ja julkisivujen päämateriaali on puu, hätäkeskuksen tiloja lukuunottamatta. Puu on uusiutuva ja myrkytön materiaali, ja myös hiilinielu. Puurakenteet ovat kevyitä kuljettaa ja nopeita koota, eivätkä ne tuota kylmäsiltoja rakentamisessa samoin kuin betoni. Sekä puurakenteet että rakennuksissa käytetyt lasiosat voidaan kierrättää. Lasiosat, varsinkin lasipalkkiosat voivat olla kierrätettyä lasia. Rakentamisvaiheessa ja toteutussuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota detaljien huolelliseen suunnitteluun; rakennusosien vaihtoa helpottaa niiden mekaaninen kiinnitys liimakiinnityksen sijaan. Suositeltavaa olisi tehdä rakennuksessa painetesti mahdollisten ilmanvuotokohtien havaitsemiseksi; ikkunoiden on syytä olla tiiviit ja kolminkertaiset. Ilmanvaihdossa on oltava lämmöntalteenotto. Eristeen määrän mitoituksessa on otettava huomioon Rovaniemen pohjoinen sijainti.

Julkisivu korttelipihalle (länteen)

1:400


57


Julkisivu sisääntuloaukiolle (pohjoiseen)

1:400

Julkisivu Hallituskadulle (etelään)

1:400

Julkisivuote 1:100

Julkisivumateriaalit 1

Keskitumma pystylauta, 23x150 ponttilaudoitus umpisaumoin

2 Räystäspelti 3 Ikkunalasi 4

Keskivaalea puurima, 70x70

5

Keskivaalea puurima, 70x70, harvempi jako

6

Kaide lasipalkkia

7 Parvekkeiden tausta keskivaalea pystylauta, 23x150 ponttilaudoitus umpisaumoin 8

58

Julkisivuote 1:75

Vaalea pystylauta, 23x150 ponttilaudoitus umpisaumoin


59


Materiaalit ja valaistus

Sisustuksen ja sisätilojen materiaalien valinnan pitäisi ennen kaikkea luoda kotoisaa ilmapiiriä. Materiaaleilla ja valaistuksella on mahdollista luoda turvallinen ja miellyttävä tunnelma. Materiaalien avulla voidaan stimuloida myös tunto-ja hajuaistia, esimerkiksi puun tuoksu ja tuntuma luovat positiivisia mielleyhtymiä. Oikean valaistuksen avulla luodaan vaihtelevia tunnelmia. Pimeitä paikkoja tulisi välttää, samoin liian monotonista ja tasaista valaistusta. Värien ja materiaalien avulla voidaan myös edesauttaa suunnistamista. Käytävillä ja kulkutiloissa on tärkeää olla luonnonvaloa. Merkittävä tekijä materiaalien valinnassa on myös hygienia ja se, että ne voidaan puhdistaa vaivattomasti. Palvelutilat Aula ja ravintola

Maantasokerroksessa sisääntuloaulan yhteydessä on runsaasti avointa tilaa, jossa eri yhteistilatoiminnot kohtaavat. Aulatila yhdistyy internetpisteeseen ja käsikirjastoon/

yhteisolohuoneeseen sekä ravintolaan. Sisäänkäynnin yhteydessä on myös pieni näyttelytila päiväkotilasten ja palvelutalon asukkaiden taidenäyttelyille. Aulatiloista on näköyhteys päiväkodin saliin. Aula- ja ravintolatilat ympäröivät lasikatteista atriumpiha-talvipuutarha-tapahtumaaukiota, joka avautuu koko rakennusmassan läpi alhaalta liikuntatiloista ylös ryhmäkotiin asti. Viihtyisät ja huolella suunnitellut yhteistilat houkuttelevat käyttäjiä. Tasokas kahvilaravintola kerää asiakkaita palvelutalokompleksin ulkopuoleltakin, ja saattaa muodostua kohtaamispaikaksi lähialueen muille vanhuksille ja eläkeläisille ja pienten lasten vanhemmille. Myös lähialueen työpaikat hyötyvät uudesta lounasravintolasta. Ravintola voi houkutella käyttäjiä muihinkin palvelutalon toimintoihin. Ravintola ja keittiötilat sijaitsevat rakennuskompleksin keskivaiheilla, sillä ne ovat myös päiväkodin käytössä. Ravintolan terassi aukeaa etelään päin, ja siitä on näköyhteys päiväkodin pihalle. Ravintolassa ja käsikirjastossa päiväkotilapset ja vanhukset voivat kohdata rauhallisissa merkeissä.

“ Lo p p u k i r i n y h t e i s ö l l i s y y s va l m e n nuksen piirrostehtäviä purettaessa kävi ilmi, että jokainen viidestä parist a o l i k u va n n u t i t s e n s ä r u o k a p ö yd ä n ääreen. Arjen jakaminen yhteisen ruokailun äärellä luo yhteenkuuluvuutta ja lämpöä.”1 Liikuntatilat

Maanalaisten olemassaolevien tilojen käsittelyssä olen ottanut säilyttävän ja olemassaolevia rakenteita hyödyntävän linjan. Lähes kaikki puretut seinät ovat kevytrakenteisia toimistoseiniä. Hätäkeskuksen tiloissa on hahmotettavissa selkeä jäsentely. Tilat on jaettu itä-länsisuunnassa kolmeen

1

Dahlström & Minkkinen, s. 54

Poikkileikkaus talvipuutarhasta kohti sisääntuloa (B-B) +96,300

MH

OH

+92,100

OH

MH

+89,100

AULA VAR.

OLESKELU

KYL.

+85,100

TAPAHTUMATORI/ TALVIPUUTARHA

KAMPAAMO/ KAUNEUSH.

60

+80,400

KOKOUSTILAA

1:400


61 Näkymä talvipuutarhasta sisääntullessa kohti korttelipihaa ja päiväkotia


+85,10

ISTUTUSALTAAT KUKAT JA YRTIT

YHTEISTILA 65m2

Kaikkiin kulkutiloihin on pyritty tuomaan luonnonvaloa. Pitkiä käytäväosuuksia on pilkottu oleskelutiloilla, jolloin levähdysmahdollisuuksia ja kulkua piristäviä näkymiä on aina tarjolla. Käytävät on valaistu tasaisesti jotta vältytään häikäisyltä ja pimeiltä paikoilta, jotka voivat aiheuttaa kaatumisvaaran. Käytävillä on käsijohteet.

WC 4m2

2H+K 40m2

NURMI

UVV 32m2

PIHASHAKKI

PORRASK. 25m2

+85,10 KÄYTÄVÄ 20m2

2H+K 40m2

A-A

3H+K 75m2

,80

+83

+83,70

62

Kulkutilat

+85,10

Pääaulasta on suora porrasyhteys maanalaisen kerroksen tapahtuma-aukio/talvipuutarhaan, jonka ympärille on sijoitettu peilisali sekä kauneudenhoitopalveluita. Tapahtuma-aukion kautta pääsee liikuntatilojen pukuhuoneisiin. Laadukkaat liikuntatilat motivoivat asukkaita kuntoutumaan ja hoivapalvelut tuovat päivään pientä luksusta ja tilaisuuden rentoutua. Kuntosalilla ja uima-altaalla voi harjoitella itsenäisesti, peilisali tarjoaa mahdollisuuden erilaisten liikunta- ja tanssikurssien järjestämiseen.

Palvelutalon sisääntuloaukiota rajaavat pajatilat, joissa voi esimerkiksi maalata, askarrella, harrastaa kangastöitä tai pienimuotoisia puutöitä. Näitä tiloja voidaan käyttää myös erilaisten kurssien tai iltatoiminnan järjestämiseen muillekin kuin palvelutalon asukkaille. Aulatilojen yhteydessä olevat harrastustilat ovat helposti löydettävissä ulkopuolisillekin käyttäjille.

,20

Liikuntatiloihin kuuluvat uima-allas, kuntosali, peilisali ja hieronta- sekä fysioterapiahuoneet sekä pukuhuoneet. Uima-allas on sijoitettu entisen hätäkeskuksen keskivyöhykkeelle, josta on siltä osin purettu kevytrakenteiset toimistot. Kapeampiin vyöhykkeisiin on puolestaan sijoitettu kuntosali ja terapiahuoneet.

Harrastetilat

+84

vyöhykkeeseen, joista kaksi kapeampaa on ulkoseinien vierellä ja yksi leveämpi keskellä. Vyöhykkeitä erottaa toisistaan kaksi pitkää käytävää. Keskivyöhyöhykkeellä on paljon kevytrakenteisia toimistoseiniä. Pohjois-eteläsuunnassa hälytyskeskus jakautuu kolmeen korkeudeltaan eroavaan osaan. Uudet liikuntatilat on sovitettu hätäkeskuksen pohjoispuolelle. Tämä on hätäkeskuksen matalin, mutta myös laajin osa. Muihin, korkeampiin tiloihin on ainoastaan porrasyhteydet, joten ne eivät olisi sopineet esteettömään käyttöön. Hätäkeskuksen keskiosa on palvelutalon ja päiväkodin henkilökunnan käytössä, ja korkein eteläosa aluehallintoviraston käytössä. Työtilat maan alla eivät mielestäni ole pitkällä tähtäimellä inhimillinen ratkaisu. Parempien tilojen löytyessä aluehallintovirastolle heiltä jäävät tilat voisi ottaa vaikkapa nuoriskeskuskäyttöön. Tiloissa voisi olla esimerkiksi treenikämppiä, pelihuoneita ja muita toimintoja. Maanalaiset tilat soveltuvat hyvin meluisiin toimintoihin jykevien rakenteidensa vuoksi.


E

,40

+85

+84,70

I.-WC 6m2

TERV.KIOSKI 22m2

KOTIPALV.TOIM. 17m2

INFO 12m2

+85,10

+85,10 AULA 100m2

,60

+85

lu

ke

us

ist

+85,10

ARKKI PYÖRÄP

i

sk

kio

SISÄÄNTULOAUKIO

INTERNETPISTE

OLOHUONE/ KÄSIKIRJASTO 90m2 PORRASK. 20m2

+85,10

AULA 30m2

LEIKKI 37m2

SK. 2m2

KOTIK. I.-WC 3m2

KOTIPESÄ 3 39m2

VAAT.H. 10m2

VAR. 4m2

NÄYTTELY

SALI 2 63,0m

tarpeen mukaan suljettava verho

WC 6m2

D-D

,60

KURAET. 8m2

C-C

B-B

+85

+85,40

+85,10

+84,70

SAATTOLIIKENNE

PALAVERI 23m2 TOIM. 21m2

WC N. 11m2

ASKARTELU 65m2

KANGASTYÖPAJA 55m2 kangaspuut

WC M. 11m2

VAATES. 17m2

+85,10

KYLM.

+85,10

RAVINTOLA 110m2

RAVINTOLAN TERASSI

A-A

PIENRYHMÄ 15m2

LEIKKI 39m2

WC 4m2 WC 4m2

HÄTÄKESKUKSEN ULKOSEINÄT

OLEVA PORRASYHTEYS MAAN ALLE

WC 5m2

TOIM. 15m2

KOTIPESÄ 2 41m2

LEIKKI 39m2

kukkapenkki/viherkaistale

PORRASK. 20m2

UVV 15m2

JÄTE 15m2 VAR.

KEITTIÖ 48m2

+85,10

PERGOLA

D-D

LEIKKIMÖKIT

NURMIKUMMUT

linjasto

VALOAUKOT

TUOL. 8m2 LIIK.V. 8m2

B-B

LUMITILA

LEIKKIVÄLINEALUE

+85,10

+85,10

aputilaosiot vihreää levyä, eri osioissa vaihteleva sävy

AUTOTI

ULKIJAT

JALANK

+85,10

C-C

KIINT.V.

ULKOLEIKKIV.

ist us ke lu

+85,50

VAR. VAR. VAR. 3m2 VAR.

HUOLTO

istuskelu

VAUNUTILA

ET. 20m2 ET. 35m2

1:400 Pohjapiirustus maantasokerroksesta

P

63 KURAET. 16m2

WC 5m2

KOTIPESÄ 1 41m2


WC RYHMÄTILA KOTIPESÄ 2

PKH N. WC

4000 2900 3700

2300

2300

KOKOUST. 44m2

+81,00

5600

+96,300

OLEMASSAOLEVA PARVIKERROS - AVOTOIMISTON YLÄOSA

2700

B-B

+81,00

OH 2700

WC M. 10m2 WC N. 10m2

I-WC 10m2

KOKOUSTILAA 65m2

+80,40

FYS. TER. 30,0m2

HIERONTA 28,0m2

LEPOHUONE 26m2

HLÖK. LEPOHUONE 25m2

P TMSTO 44m2

VALOAUKOT PIHALLE

WC

2300

+80,40

D-D WC 4m2

C-C

VAR. 44m2 VAR. 44m2

WC 2300

PSH 14m2

WC 4m2

WC 2m2

HLÖK. SOS.TILAT 44m2 WC 2m2

2900

PEILISALI 95m2

+80,40

SH. 4m2

PKH N. 23m2

WC 3m2

S. 7m2

SH. 4m2

HLÖK. PKH N. 45m2

+79,60

SK. 6m2

+78,980

OH

2700

WC 3m2

SH. 4m2

S. 8m2

UIMA-ALLAS 10mx5m

UIMAHALLI 135m2

TAPAHTUMATORI TALVIPUUTARHA 160m2

PSH 12m2

4m

SH. D-D 2

PKH M. 23m2

WC 4m2

HLÖK. PKH M. 47m2

WC 4m2

TMSTO 19m2

TMSTO 17m2

+78,200

MH MH OH WC 2700

VAR. 10m2

+80,40

KÄYT. 124m2

+79,60

TMSTO 13m2

A-A

TMSTO 21m2

+79,600

OH

WC

HLÖKUNTA PKH N. TOIMISTO AVOTOIMISTO

WC

MH

WC

WC

PORRAS K.

WC KOTIPESÄ 3

OH

OLESKELU

MH OLESKELU MH WC

OH WC OH MH

OH

VAR. 5m2

+80,50

VAR. 7m2

KAMPAAMO/ KAUNEUSH. 52m2

VAR. 7m2

KUNTOSALI 84m2

VÄLIKKÖ 8m2

TMSTO 15m2

TMSTO 44m2

+92,100

PORRAS K. OH

PORRAS K. OH 3700

B-B

C-C VAR. 6m2

LJH 16m2

+78,98

KÄYT. 152m2

+78,20

64

SPK 14m2

ATK 24m2

AVOTOIMISTO 217m2

OIMISTOTILAA LLINTOVIRASTON KÄYTÖSSÄ

YLÄIKKUNA YLÄIKKUNA YLÄIKKUNA YLÄIKKUNA

VAR. 2m2

PORRASK. 15,0m2 SK 3m2

V. 1m2

JÄTEH. KYLMIÖ HISSI KH.

WC 2m2

+89,100

+84,200

+85,100

PORRAS K.


Pohjapiirustus maanalaisesta kerroksesta

1:400

IRT.VARASTO

PÄIVYSTYS

OH

OH

OLESKELU

RAVINTOLA

SALI

2700

PÄIVYSTYS

1:400

PARVEKE

PARVEKE

AULA 3700

KOTIPESÄ 1

IRT.VARASTO

2700

MH

OLESKELU

2300

MH

2300

Pitkittäisleikkaus A-A

3000

TALVIPUUTARHA/ TAPAHTUMATORI TANSSISALI PH N.

UIMAHALLI

+80,400

65


66


P a l v e l u a s u n n o t

Palveluasunnot on sijoitettu palvelutalon toiseen ja kolmanteen kerrokseen. Asunnot ympäröivät korttelipihaa, jossa on länteen avautuva asukaspiha ja päiväkodin piha. Palveluasuntojen asukkaat pääsevät seuraamaan päiväkotilasten puuhia. Ratkaisu mahdollistaa myös sisäyhteydet koko talon läpi, mikä on tärkeää Rovaniemen ilmastossa, ja edesauttaa palvelukeskuksen palveluiden käyttöä. Sisäyhteydet ovat tärkeitä sekä henkilökunnalle että asukkaille. Kaikki palveluasunnot on suunnattu suotuisiin ilmansuuntiin. Asunnot avautuvat länteen, itään ja etelään, ja niistä aukeaa näkymä joko joelle tai korttelipihalle, taikka etelään suunnatuista asunnoista kohti Rovaniemen kirkkoa, poliisiasemaa ja kulttuurirakennusvyöhykettä. Palveluasunnot ovat valoisia ja niissä on paljon julkisivupintaa. Asuntojen ikkunat on sijoitettu riittävän matalalle, jotta istuma- tai makuuasennossakin näkee ulos ikkunoista. Kaikissa asunnoissa on parveke, joka on sijoitettu syvennykseen siten, että se avaa näkymiä sekä olohuoneesta että makuuhuoneesta. Näin asuntoihin saadaan näkymiä

kahteen suuntaan. Parveke helpottaa myös asuntojen tuuletusta. Parvekeovi on kynnyksetön liukuovi, jolloin parvekkeelle on mahdollisimman esteetön pääsy. Asuntojen mitoituksessa olen käyttänyt lähteenä RT-korttia Vanhusten palvelutalot ja asunnot, Soteran mitoitusjulkaisuja sekä Pirjo Sipiläisen väitöskirjaa ”Kuntouttavan hoivatyön vaatimukset ikäihmisten asunnoille” vuodelta 2011. Asuntojen oleskelutilat on mitoitettu niin, että sinne mahtuu sohvakalusteiden lisäksi ruokailu vieraiden kanssa. Tilojen mitoituksessa ja ovien sijoittelussa on mahdollistettu joustava kalustaminen. Vanhuksilla on usein suuriakin perintöhuonekaluja. Makuuhuoneissa on otettu huomioon pyörätuolin kääntösäde. Makuuhuoneet on sijoitettu vastakkain, mikä suojaa niitä melulta. Kaikissa makuuhuoneissa sängyt on mahdollista sijoittaa 400mm seinistä, jolloin niissä voi avustaa kahdelta puolelta. Asunnon kiinteiden kaappien olisi hyvä olla helposti irrotettavissa kalustusvaihtoehtojen lisäämiseksi.

Saniteettitilat on suunniteltu invamitoituksen mukaan, ja niissä on sovellettu Pirjo Sipiläisen avustettavan wc-tilan mallia. Sipiläinen on väitöskirjassaan suunnitellut wctilan, joka edesauttavaa liikuntarajoitteisen itsenäistä toimintaa, mutta helpottaa myös avustamista. Keittiötilojen suunnittelussa olen perehtynyt Soteran ”Mitoitusmallit”julkaisuun vuodelta 2005. Keittiöt soveltuvat käytettäväksi pyörätuolista ja rollaattorin kanssa. Eteiset on mitoitettu pyörätuolin suuremman kääntösäteen mukaan (halkaisija 1500mm), ja niissä on riittävästi tilaa apuvälineen säilytykseen ja pienelle tuolille, jota tarvitaan esimerkiksi kengännauhojen sitomista varten. Sisään tullessa avautuu näkymä parvekkeelle, mutta sisääntulo on kuitenkin suojattu. Palveluasuntosiiven yhteistilat

Palveluasuntosiipeä muuhun rakennukseen yhdistävä käytävä seuraa maanalaisen hätäkeskuksen olevia rakenteita. Käytävää rytmittämään ja valaisemaan on sijoitettu oleskelutiloja. Palveluasuintoja on käytävän varrella aina

Leikkaus läpi päiväkodin ja palvelutalosiiven oleskelutilan (C-C)

1:400

OLESKELU

+92,100 OLESKELU

+89,100

KOTIPESÄ 2

+85,100

VAR.

PORRASK.

HLÖ.KUNNAN PKH M.

HLÖ.KUNNAN PKH N.

+79,600

HLÖ.KUNNAN SOS.TILAT

67


OLESKELU 45m2

B-B

+87,70

2H+K 39m2

2H+K 39m2

3H+K 79m2

PORRASK. 12m2

1:400 Pohjapiirustus 2. ja 3. kerros

IV-KONEH. 195m2

KEITTOT.

2H+K 41m2

APUVÄLINEVARASTO 23m2

2H+K 30m2

D-D

VIERAS.AS. 20 m2

2H+K 30m2

VAATEH. 8m2

VAR. 6m2

PORRASK. 25m2

OLESKELU 30m2

KÄYTÄVÄ 90m2

PÄIV. 10 m2

IRT. VAR. 20m2

2H+K 38m2

D-D

2H+K 38m2

2H+K 38m2

2H+K 38m2

KÄYTÄVÄ 16m2

2H+K 41m2

SISÄÄNKÄYNTISYVENNYKSESSÄ TEHOSTEMATERIAALI

VERHO

VERHO

VAR. 5m2 SK. 5m2

2H+K 39m2

1H+K 32m2

1H+K 32m2

PORRASK. 32m2

+87,70

2H+K 46m2

2H+K 46m2

2H+K 46m2

2H+K 46m2

OLESKELU 45m2

OLESKELU 30m2

KÄYTÄVÄ 31m2 KÄSIJOHDE

KÄYTÄVÄ 31m2

+87,70

C-C

P

OLESKELU 60m2

2H+K 41m2

3. KRS SAMANLAINEN KUIN 2. KRS PÄÄTYOSAA LUKUUNOTTAMATTA

KÄYTÄVÄ 16m2

2H+K 41m2

B-B

C-C

68

IV-KONEHUONE 60m2

2H+K 31m2

+90,70


neljän asunnon ryppäissä, joita erottavat toisistaan valoisat yhteistilat. Näin muodostuu luontevia reviirejä asuntojen kesken ja yhteisöllisyyden mahdollisuus kasvaa. Asuntojen sisäänkäynnit sijaitsevat lähellä yhteistiloja. Sisäänkäynnit on sijoitettu syvennyksiin jotka yhteistilojen ohella rikkovat pitkän käytävän yhtenäistä ilmettä. Sisäänkäyntisyvennykset tuovat asuntoihin myös yksityisyyden ja oman reviirin tuntua. Syvennykset poikkeavat muusta käytävästä materiaaliltaan ja jokainen asukas voi somistaa oman sisäänkäyntinsä ilmettä haluamallaan tavalla, esimerkiksi ruukkukasveilla. Käytävän luonne muuttuu tällöin katumaisemmaksi.2

tunnelmaa ja tuovat tasaista valoa. Yhteistilat avautuvat viherterasseiksi. Talon runkoa halkovat talvipuutarhat keräävät auringon energiaa, ja niiden kautta voidaan tuulettaa painovoimaisesti. Yhteistilat tuovat myös vaihtelua asuntojen näkymiin, sillä läpitalon tiloina ne aukeavat sekä itään että länteen.

MONA - moniaistinen ympäristökokemus -projektin loppuseminaarissa käsiteltiin lähiympäristön puolijulkisten yhteistilojen merkitystä ikääntyneiden sosiaalisen kanssakäymisen tukemiseen. Kävi ilmi, että projektissa pilottikohteina olleissa palvelutaloissa oli toivottu lisää oleskelutiloja, joissa voisi tavata omaisia ja tuttavia. Samoin toivottiin oleskelutiloja, joissa voisi puuhastella ilman ohjattua toimintaa.3 Palvelutalon oleskelutiloja voi käyttää juuri epäviralliseen yhdessä tai yksinoloon, juttutuokioihin, omaisten tapaamiseen, siellä voi juoda kupin kahvia tai lukea päivän lehden tai vain tarkkailla katu-ja pihaelämää. Yhteistilat ovat valoisia talvipuutarhoja. Lasiset seinä ja katto on vuorattu ulkopuolelta puurimoilla häikäisyn ja kesällä ylikuumenemisen estämiseksi. Puurimat luovat tilaan luonnetta ja

Ryhmäkodin asukkailla on suurin riski syrjäytyä palvelukeskuksen toiminnasta fyysisen tai psyykkisen huonokuntoisuuden johdosta. Tästä syystä ryhmäkotiasunnot on suunnitelmassa sijoitettu suuren atriumpihan ympärille. Atriumpiha kiertyy palvelukeskuksen ensimmäisen kerroksen yhteistilojen ja ravintolan sekä maanalaisen kerroksen tapahtumatorin ympärille. Näin niilläkin ryhmäkotiasukkailla, joiden toimintakyky on rajoittunut, on mahdollisuus seurata talon toimintaa. Toisaalta yhteisten toimintojen näkeminen saattaa houkutella ryhmäkotilaisia käyttämään palveluja aktiivisemmin. Dementiasta kärsiville asukkaille ympäröivien tapahtumien tarkkailu suojaisasta paikasta tuo virikettä päivään. Atriumpiha tuo valoa rakennukseen, ja sitä voidaan käyttää painovoimaiseen ilmanvaihtoon.

A-A

2 3

Weal, Francis & Francesca 1988, s. 35 Verma, Ira 2012

Intervalliasunto

Palvelutalosiivessä on pieni tilapäisasunto, jossa vierailevat omaiset voivat yöpyä. Asunnossa voi tilapäisesti asua myös kuntoutuva vanhus ennen paluuta omaan kotiin. Ryhmäkotiasunnot

Asuntojen sisäänkäynti on syvennyksessä siten, että jokaiselle asunnolle muodostuu pieni sisäänkäyntipatio, jota voi käyttää yhteistiloja yksityisempänä istuskelupaikka-

Palvelutalosiiven oleskelutiloja inspiroi Kengo Kuman Bamboo House

69


PA LV E L U A S U N N O T

70


PARVEKE MH

MH

KPH

MH

MH

PARVEKE

OH

JK/PAK

OH

ET

2H+K 46m2

K

3H+K 79m2

2H+K 38m2

K

APK

K

JK/PAK

ET

APK

ET

KPH

OH

PARVEKE

JK/PAK

APK

KPH

VA I H T O E H T O JK/PAK

APK

KPH

ET

K

KPH

2H+K 40m2

MH MH

OH

Palveluasunnot 1:100 Näkymäkuva 46-neliöisestä kaksiosta

PARVEKE

71


RYHMÄKOTI

72


PARVEKE

VERHO

KPH ALK

Ryhmäkotiasunnot 1:100

OH

Näkymäkuva 39-neliöisestä kaksiosta 1H+K 32m2 ET

K JK

VA I H T O E H T O

PARVEKE

PARVEKE

MH

OH

MH MH

2H+K 30m2

K JK

ET

KPH

OH

2H+K 39m2

KPH KPH

ET

K JK

73


YP1 Kasvillisuus Kasvualusta 100 mm Suodatin/salaojituskerros Vedeneriste, sisältää juuristosuojan Säänkestävä vaneri 15mm Tuuletusrako Lämmöneriste 300 mm/ Yläpohjapalkisto 300x150, k600 Höyryn- ja ilmansulku Poikittaiskoolaus Rakennuslevy VP1 Parkettilattia Teräsbetonilaatta 60 mm Rakennuspaperi Askelääneneristyslevy 30 Pontattu havuvaneri 18 mm Välipohjapalkisto 300x150, k600 Eriste min 100 mm Poikittaiskoolaus Akustinen jousiranka, k400 2-kertainen rakennuslevy US1 Pystylauta 23mm Tuuletusrako Tuulensuojalevy Lämmöneriste 180 mm) / Runko 180x100, k600 Höyryn- ja ilmansulku Rakennuslevy Kerrosten välillä palokatko

74

Vasemmalla julkisivuleikkaus 1:100

Oikealla julkisivudetaljeja

1:20

Julkisivuleikkauksessa on esitetty palveluasuntojen esteetön keittiö ja yhteys parvekkeelle. Leikkauksessa näkyy myös liittyminen hätäkeskukseen. Hätäkeskuksen katon vanha pintalaatta on korvattu uudella päällisellä ja katon eristeen määrää on lisätty.

Detaljeissa on tutkittu palvelutalokompleksin viherkattoa, sekä perehdytty asuntojen esteettömään pääsyyn parvekkeelle liukuoven avulla.


na. Patio suojaa asuntoa muiden katseilta, ja toimii tilana, jonka jokainen asukas voi sisustaa mielensä mukaan tehden siitä omansa, ja omaa persoonallisuutta ilmaisten. Näin asunnon ja kulkutilojen välille muodostuu selkeä jako.4 Asunnon tavallisen ulko-oven sijasta on mahdollista asentaa kaksiosainen ovi, jonka yläosan avatessa asunnon ja muun ryhmäkodin välille muodostuu yhteys. Ryhmäkotiasunnot ovat tyypillisesti pieniä asuntoja, usein vain yhden asuinhuoneen kokoisia. Perinteisesti niissä ei ole keittomahdollisuutta tai erillistä makuuhuonetta. Laitosmaisen tunnelman välttämiseksi ja asukkaiden omanarvontunnon lisäämiseksi olen ratkaissut asunnot pieninä yhden makuuhuoneen kaksioina, joissa makuuhuone avautuu olohuoneeseen liukuovella, jota voidaan pitää auki liikkumisen helpottamiseksi ja asunnon avartamiseksi. Makuuhuone tuo pieneen asuntoon lisää yksityisyyttä ja vaihtelua. Vieraitakin on mukavampi kutsua asuntoon, jossa sänky ei ole ensimmäinen näky asuntoon tultaessa. Makuuhuoneet sekä oleskelutila avautuvat parvekkeelle, jolloin sängystäkin näkee ulos. Asunnoissa on myös pieni keittotila, joka mahdollistaa itsenäisen ruoanlaiton, jos asukas siihen kykenee. Huonokuntoinenkin asukas arvostaa mahdollisuutta valmistaa itselleen välipalaa tai kupin kahvia, ilman että jokaista suupalaa täytyy erikseen pyytää henkilökunnalta.

näkymä palvelutalon ravintolaan ja käsikirjastoon, sekä suurten ikkunapintojen läpi myös päiväkodin saliin ja palvelutalon pihalle. Yhteistilassa on keittiövarusteet, ja siellä asukkaat voivat kokoontua yhteisiin illanviettoihin tai teehetkille. Yhteinen keittiö mahdollistaa arkiaskareiden seuraamisen tai niissä auttamisen, joka luo dementiasta kärvisille omanarvontuntoa ja tuo muistoja.5 Yhteistilojen yhteydessä on terassi, ja sieltä aukeaa näkymä vilkkaalle sisääntuloaukiolle. Pihat ja ulkotilat

Palvelutalon sisääntuloaukio edustaa rakennuksen julkisia ulkotiloja. Aukio viestii katutilassa julkisesta rakennuksesta ja avaa jo ulkoa näkymiä rakennuksen sisätiloihin ja suureen keskusatriumiin. Sisääntuloaukiolla voidaan järjestää kirpputoreja ja muita tapahtumia. Palvelukeskuksen huoltoajo tapahtuu Korkalonkadulta kaavoitetun rasitteen kautta. Saattoliikenne palvelutaloon ja päiväkotiin järjestetään Valtakadulta sisääntuloaukion kautta. Rakennusmassa ympäröi tontin itäreunaa, jolloin korttelin keskelle jää suojaisa, länteen suunnattu korttelipiha. Piha jakautuu palvelutalon asukkaiden ja päiväkodin pihan kesken. Palvelutalon asukkaiden käyttämät pihatilat ympäröivät päiväkodin pihaa. Näin vanhat ja nuoret pihan käyttäjät pääsevät nauttimaan toistensa seurasta.

päällä sijaitsevat istutukset ovat istutusaltaissa. Hyvällä pihasuunnittelulla asukkaita voi aktivoida ja kuntouttaa. Hyvät ulkoilutilat voivat kompensoida oman kodin menetystä. Piha on usein oman asunnon ohella asukkaiden eniten suosima paikka.6 Tärkeää ulkotilojen suunnittelussa ei välttämättä ole ulkotilojen koko, vaan kokemusten rikkaus. Pihalla pitäisi olla erityyppisiä tiloja, sekä eri tekstuureja ja materiaaleja. Aistit heikentyvät vanhetessa, mutta ulkona niitä voidaan stimuloida kasveilla ja eri materiaaleilla. Selkeä materiaalimailma sekä valaistus johdattavat kulkijaa. Pihan kulkureiteillä on tärkeää olla käsijohteet. Palvelutalon pihalla on avoimempia sekä suojatumpia istuskelupaikkoja. Istutusaltaissa olevaa yrttipuutarhaa voi hoitaa pyörätuolistakin. Puutarhanhoito on terapeuttista ja tuo muistoja omasta aiemmasta kodista ja puutarhasta. Yrttipuutarhan ja istutusten hoito tarjoaa asukkaille mahdollisuudenvaikuttaa ympäristöönsä. Henkilökunnan tilat

Ryhmäkodin yhteistilat

Ryhmäkodin yhteistiloista avautuu atriumpihan kautta

Päiväkodin pihalla on turva-alustalla varustettu leikkipaikka, leikkimökkejä sekä korotettu kumpumainen korotettu vihervyöhyke. Hätäkeskuksen kattorakenteiden

Henkilökunnan sosiaalitilat on keskitetty maanalaiseen kerrokseen. Tilat palvelevat sekä palvelutalon että päiväkodin henkilökuntaa. Tiloihin kuuluvat taukotilat keittiöineen, rentoutumishuone sekä pukuhuoneet wc-ja suihkutiloineen. Palvelukeskuksen henkilökunnan toimisto, kuten myös kotipalvelutoimisto ja neuvontapalveluita jakava terveyskioski sijaitsevat palvelukeskuksen maantasokerroksessa sisääntuloaukion ja aulatilojen yhteydessä.

4

5

6

Hoglund 1985, s. 87

Myllymäki-Neuhoff 2009, s.31

Wulf 2009, s.50

75


Asumisen ja hoidon teknologia

Palvelutalossa on käytössä lieden ajastimet, turvaranneke, turvapuhelimet, ja ryhmäkodissa oven avaus aiheuttaa äänen. Päiväkoti

Päiväkoti sijaitsee palveluasuntosiivessä maantasokerroksessa, ja sinne on sisäänkäynnit sekä ravintolan sisäänkäynnin yhteydessä että pihalta suoraan kotiryhmiin. Päiväkodin suunnittelussa tärkeitä teemoja olivat selkeät reviirit ja sisääntulo, joustavuus, muunneltavuus, sekä yhteydet palvelukeskukseen. Päiväkodin ryhmätilat saavat valoa ja näkymiä sekä itä- että länsijulkisivulta. Korttelipihalle päin päiväkodissa on suuret ikkunat, Valtakadulle päin julkisivu on suljetumpi ja muurimaisempi. Kadulle ikkunat muodostavat ikään kuin kehykset, joista päiväkodin eri ryhmät voi havaita. Ikkunat kehystävät näkymiä sekä sisältä ulos että ulkoa sisälle. Päiväkoti jakautuu läpitalon ryhmätiloihin ja niitä rytmittäviin aputila/märkäeteisosioihin. Aputilapaketit erottuvat muista tiloista väripalettinsa puolesta. Aputilojen seinämateriaalina on vihreä rakennuslevy, joka osiossa eri sävyisenä. Ryhmätiloihin väriä tuovat erkkeri-ikkunoiden syvennyksen väri, joka on joka ryhmätilassa eri.

76


HANKKEEN LAAJUUSTIEDOT

T O I M I N TA K Y V Y N H E I K E N T Y M I N E N VA N H E T E S S A

H E N K I L Ö K U N N A N T I L A T

468m2

L I I K U N T A - J A H O I V A P A L V E L U T

533m2

H A R R A S T E - J A Y H T E I S T I L A T

605m2

A U L A T I L A T 3 1 2 m 2 R A V I N T O L A 1 1 0 m 2 K U L K U T I L A T 7 5 3 m V A R A S T O T + T E K N I N E N T I L A

2

616m2

P Ä I V Ä K O T I 5 3 0 m 2 A S U N N O T 8 1 9 m 2 3 9 k p l yksiöitä (pieniä kaksioita) 22kpl, kaksioita 15kpl, kolmioita 2kpl +ALUEHALLINNON JOHDON TILOJA BRUT TOALA 7063m2

621m2

Fyysisen toimintakyvyn ja aistien heikkeneminen vaikeuttaa päivittäisistä toimista selviytymistä. Ikääntymiseen liittyvän lihasvoiman heikkeneminen tai kestävyyskunnon lasku voi vaikeuttaa tai estää esimerkiksi portaiden nousemisen, istumasta seisomaan nousemisen tai riittävän nopeasti kävelemisen. Lihasvoimaa ja voimantuottonopeutta tarvitaan tasapainon pitämiseen ja kaatumistapaturmien estämiseen.1 Tasapainon hallintaa vaikeuttaa myös näön heikkeneminen. Näön, kuulon ja muistin heikkeneminen vaikeuttavat orientaatiota, ja vähentävät kommunikointia, liikkumista ja päivittäisten toimien tekemistä. Liikunta ylläpitää ja edistää ikääntyneen väestön terveyttä ja toimintakykyä. Fyysisen aktiivisuuden lisääminen ja liikkumis-ja voimaharjoittelu parantavat liikkumiskykyä ja fyysistä toimintakykyä sekä vähentävät kaatumisen riskiä.

ja tarpeet, ja vastaavasti ympäristön vaatimukset. Jos ympäristön vaatimukset kasvavat yksilön kompetenssia suuremmiksi, aiheutuu tästä riittämättömyyden tuntemuksia ja itsenäisyyden menetystä. Dementiasta kärsivät eivät pysty sopeutumaan muuttuvaan ympäristöön tai tilanteisiin. Vaikeudet selvitä arkisista askareista ja sosiaalisista tilanteista saattavat aiheuttaa dementikon vetäytymistä omiin oloihinsa peittääkseen sairauttaan ja paetakseen riittämättömyyden tunnetta. Dementikolle tuo turvallisuudentunnetta vakaa ja helposti käsitettävä ympäristö. Selkeä lähiympäristö kompensoi lähimuistin heikentymistä, ja muusta tilasta erottuvat ”paikat” auttavat muistojen luomista ja siten orientaatiota.3 Epämiellyttävissä tilanteissa potilaat saattavat löytää turvaa toistuvista käyttäytymismalleista, kuten etsimisestä, josta seuraa vaeltelua. Dementiapotilaiden asuinympäristön pitäisi mahdollistaa tämä vaeltelu turvallisesti. Tilojen luontevat rajat auttavat hahmottamaan, minne ei voi mennä. S U U N N I S TA M I N E N N Ä K Ö R A J O I T T E I S E N A 4

D E M E N T I A S TA

Dementiaan sairastuu joka neljäs yli 65-vuotias.2 Sairaus etenee vaiheittain; ensin oireena saattaa olla unohtelu, sitten disorientaatio, ja lopulta taudinkuvaan voi kuulua identiteetin menetys ja sosiaalinen erakoituminen.

• • •

Dementiaan sairastuneet havaitsevat suhteensa ympäristöön vähitellen muuttuvan. Jokaisella ihmisellä on suhde ympäristöönsä, jota määrittävät yksilön toiveet

1 2

3 4

Sipiläinen 2011, s.17 Myllymäki-Neuhoff 2009, s.30

visuaalinen mielikuva auttaa hahmottamaan tilaa näkörajoitteinen orientoituu valaistuksen ja värityksen avulla, materiaalien ja tilan jäsentelyn kautta yhtenevät pohjaratkaisut eri kerroksissa auttavat suunnistamista, suurten avonaisten tilojen jäsentäminen värin ja valon käyttö yhdessä lisäävät havaitsemista

Welter, Huerlimann, Huerlimann-Siebke 2009,s.56 Verma, Ira 2012 77


LOPUKSI Diplomityön tekeminen on ollut pitkä mutta palkitseva prosessi. Vanhusten asumiskysymys on aiheena ajankohtainen ja tärkeä. Ikäihmisille suunnittelu vaatii paljon taustatietoa ja detaljitason suunnittelutietoa, sekä laajempaa ymmärrystä ikäihmisten asumisen tendensseistä. Oli antoisaa perehtyä kirjallisuuteen ajan kanssa ja soveltaa omaksuttuja asioita suunnitelmaan. Pienilläkin asioilla on merkitystä vanhusten hyvinvoinnin ja viihtymisen kannalta. Ympäristön merkitys ihmisten hyvinvoinnille on osoitettu. Oman kotinsa jättäneelle vanhukselle uuden paikan ympäristön viihtyisyydellä voisi kuvitella olevan erityisen suuri merkitys uuteen kotiin sopeutumiseen. Laitosmaista ympäristöä välttämällä ja miellyttäviä tiloja luomalla voidaan vahvistaa ihmisten identiteettiä ja nostaa omanarvontuntoa. Tilojen on oltava toimivia, mutta myös materiaaleilla on merkitystä, mikä usein unohdetaan. Materiaalien tuoksu ja tuntu vaikuttavat merkittävästi tilakokemukseen. Koetin suunnitellessani eläytyä kodistaan muuttaneen vanhan ihmisen tilanteeseen ja kuvitella miltä tuntuisi sopeutua hauraassa tilassa uuteen ympäristöön ja osittain luopua omasta itsenäisyydestä. Toisaalta voi olla helpotus, ettei ole enää yksin vastuussa arkiaskareista, toisaalta ajatus itsemääräämisoikeudesta luopumisesta tuntuu vieraalta. Kodinomainen ympäristö helpottaa siirtymistä ja muistuttaa entisestä itsenäisestä elämästä. Esimerkiksi asunto voivat olla pieniä, mutta muistuttaa silti tilajaoltaan ja toiminnoiltaan yksityisasuntoa. Palvelutaloissa on suuri potentiaali yhteisöllisinä kohtaamis- ja kokoontumispaikkoina. Palvelutalohanke on aina investointi kaupungille, ja samalla voidaan rakentaa kaunista ja kestävää, joka palvelee myös lähiympäristön asukkaita. Oli avartavaa lukea Loppukiri-kirjaa, sillä se loi uuden mielikuvan ikäihmisistä. Asukkaat olivat aktiivisia, ja käyttivät vapaa-aikansa mielekkäällä tavalla, uutta oppien. He halusivat vaikuttaa ympäristöönsä. Loppukiriläiset ovat toki nuorempia kuin palvelutalojen asukkaat, mutta tuskin kukaan haluaisi luopua elämänilosta huonokuntoisuuden vuoksi. Harrastukset ja elämän rytmittäminen ovat parasta kuntoutusta. Masentava ja virikkeetön ympäristö voi nopeasti lamauttaa mielen. Suurten ikäpolvien vanhetessa saattaa olla aika nostaa vanhukset toiminnan keskiöön. Vanhuus kohtaa meitä kaikkia, halusimmepa tai emme. Kiitokset Hannu Huttuselle hyvistä neuvoista ja ohjauksesta.

78


LÄHTEET RAPORTIT JA SELVITYKSET Aalto Leena, Saari Arto. 2007. Tehokas palvelutalo. Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 234. Espoo 2007. Anttila Jesse, Aro Päivi, Nevala Nina, Åkerblom Satu. 2005. Perinteisen ja muunneltavan keittokomeron ergonomian ja käytettävyyden vertailu ikääntyneen käyttäjän kannalta. Työterveyslaitos, Kuopio. SOTERA, Otaniemi TKK. Aro Päivi, Nevala Nina, Vartiainen Raila, Åkerblom Satu. 2005. Kylpyhuoneiden ergonomia ja käytettävyys. Työterveyslaitos, Kuopio. SOTERA, Otaniemi TKK. MONA - Moniaistinen asuinympäristökokemus MunchenEching-Wien 27.-29.4.2011. Soteran julkaisu. Pesola Kirsti. 2009. Esteettömyysopas, Invalidiliiton julkaisuja O.39. Tyylipaino Oy, Helsinki. Soteran julkaisu 1/1991. 1991. Tutustumismatka Malmön vanhustenhuollon rakennuskohteisiin 19.-20.11.1990. Otaniemi TKK. Soteran julkaisu 2/1992. 1992. Tutustuminen Sundsvallin kunnan vammaisten- ja vanhustenhuoltoratkaisuihin. Otaniemi TKK. Soteran julkaisu 3/1991. 1991. Terveysasemien tilojen toimivuus. Otaniemi TKK. Soteran julkaisu 2005. 2005. Ulkotilojen esteettömyyden kartoitus- ja arviointiopas. Otaniemi TKK. Soteran julkaisu 9/2009. 2009. Tutustumismatka Hollannin terveydenhuollon tiloihin. Otaniemi TKK.

Tuononen Tuula & Åkerblom Satu. 2005. Asuintilojen mitoitusmallit. Soteran julkaisu. Otaniemi TKK. Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan selvitys, kaupalliset ja julkiset palvelut. 2010. Rovaniemen kaupunki, Rovaniemi. Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan yleispiirteiset rakentamistapaohjeet. 2011. Rovaniemen kaupunki, Rovaniemi. Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan kaavaselostus. 2011. Rovaniemen kaupunki, Rovaniemi. Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan selvitys, Rovaniemen kaupunkirakenne- ja kuva. 2010. Rovaniemen kaupunki, Rovaniemi. Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan selvitys, Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys Rovaniemen keskustan osayleiskaava -alueella. 2010. Rovaniemen kaupunki, Rovaniemi. Rovaniemen pysäköintitutkimus. 2010. Rovaniemen kaupunki, Rovaniemi. Rovaniemen keskustan asemakaavan muutos 1-kaupunginosa, korttelin 34 tontti 12 (Kiela). 2011. Rovaniemen kaupunki, Rovaniemi.

PAINETUT LÄHTEET Dahlström Marja & Minkkinen Sirkka. 2009. Loppukiri. WSOY, Juva. Feddersen Eckhard, Luedtke Insa, (toim.). 2009. A Design Manual – Living for the elderly. Birkhäuser Verlag, Basel. Hoglund J. David. 1985. Housing for the elderly: Privacy and Independence in Environments for the Aging, Van Nostrand Reinhold Company Inc., New York. Feddersen,E. & Luedtke, Insa. 2009. Inter-Generational Living. Teoksessa Feddersen Eckhard, Luedtke Insa, (toim.). 2009. A Design Manual – Living for the elderly. Birkhäuser Verlag, Basel. 85-96. Feddersen,E. 2009. One´s Bed, Room and House in Old Age. Teoksessa Feddersen Eckhard, Luedtke Insa, (toim.). 2009. A Design Manual – Living for the elderly. Birkhäuser Verlag, Basel. 12-16. Huber Andreas (toim.). 2008. New Approaches to Housing for the Second Half of Life. Birkhäuser Verlag, Basel. Huber, Andreas.2008. New Housing Models in Practice. Teoksessa New Approaches to Housing for the Second Half of Life. Birkhäuser Verlag, Basel. 77-173. Huerlimann, Matthias; Huerlimann-Siebke, Katharina & Welter, Rudolf. 2009. Planning and Designing for People with Dementia. Teoksessa Feddersen Eckhard, Luedtke Insa, (toim.). 2009. A Design Manual – Living for the elderly. Birkhäuser Verlag, Basel. 56-64. Krings-Heckemeier,M.-T. 2009. New Forms of Living for the Elderly. Teoksessa Feddersen Eckhard, Luedtke Insa, (toim.). 2009. A Design Manual – Living for the elderly. Birkhäuser Verlag, Basel. 22-26.

79


Myllymäki Neuhoff, Johanna. 2009. Dementia as a Mode of Being, the Living Environment and Everyday Competency. Teoksessa Feddersen Eckhard, Luedtke Insa, (toim.). 2009. A Design Manual – Living for the elderly. Birkhäuser Verlag, Basel. 30-34 Möller, Knudstrup Mary-Ann. 2008. Trivsel & Plejeboligens udformning. Servicestyrelsen, Köbenhavn. Sipiläinen, Pirjo. 2011. Kuntouttavan hoivatyön vaatimukset ikäihmisten asunnoille. Aalto Print, Helsinki. Vanhus ja asuminen. 1988. Raha-automaattiyhdistyksen julkaisu. Etelä-Saimaan kustannus Oy, Lappeenranta. Weal, Francis & Francesca. 1988. Housing the Elderly.The Mitchell Publishing Company Limited, London. Wulf, Harms. 2009. Gardens for Senior Citizens - A Framework for the Design of Outdoor Spaces. Teoksessa Feddersen Eckhard, Luedtke Insa, (toim.). 2009. A Design Manual – Living for the elderly. Birkhäuser Verlag, Basel. 50-54.

RT-KORTIT Asuntosuunnittelun määräykset ja ohjeet G1, 2005 RT 82-10605. Puutalon ikkuna- ja ulko-oviliittymät. 1996. Helsinki: Rakennustieto. RT 82-10829. Puujulkisivut. 2004. Helsinki: Rakennustieto. RT 82-10838. Puukerrostalon rakenteet. 2005. Helsinki: Rakennustieto. RT 85-10709. Kansi- ja kattopuutarhat sekä viherkatot. 1999. Helsinki: Rakennustieto. RT 85-11020. Metalliset sadevesijärjestelmät. 2011. Helsinki: Rakennustieto. RT 86-10563. Parvekerakenteet. 1995. Helsinki: Rakennustieto. RT 93-10534. Vanhusten palvelutalot ja asunnot. 1994. Helsinki: Rakennustieto. RT 94-10443. Suurkeittiöt. 1991. Helsinki: Rakennustieto. RT 94-10969. Pysyvien työpaikkojen puku-, pesu- ja wc-tilat. 2009. Helsinki: Rakennustieto. RT 96-11003. Päiväkotien suunnittelu. 2010. Helsinki: Rakennustieto. RT 97-10839. Uimahallit ja virkistysuimalat. 2005. Helsinki: Rakennustieto. Suomen RakMK F1. 2005. Esteetön rakennus. Määräykset ja ohjeet 2005. Helsinki, Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto.

Suomen RakMK G.1 Asuntosuunnittelu. 2005. Määräykset ja ohjeet 2005. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Suomen RakMK E1. 2011. Rakennusten paloturvallisuus. Määräykset ja ohjeet 2011. Helsinki: Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto. WWW-SIVUT Archdaily - artikkeli The Leimond Nursery School -päiväkodista Archdaily-arkkitehtuuriblogissa. 2013. Viitattu 16.1.2013. http://www.archdaily.com/156854/the-leimond-nurseryschool-archivision-hirotani-studio/ Archdaily - artikkeli 70 N- arkkitehtitoimiston suunnittelemasta päiväkodista Archdaily-arkkitehtuuriblogissa. 2013. Viitattu 16.1.2013. http://www.archdaily.com/6267/kindergartens70ºn-arkitektur/ Dezeen - artikkeli Nord-arkkitehtien syöpäkeskuksesta Dezeen-designblogissa. 2013. Viitattu 16.1.2013. http://www. dezeen.com/2012/03/28/healthcare-centre-for-cancer-patients-by-nord-architecture/ Dezeen - artikkeli Aires Mateus -arkkitehtitoimiston vanhainkodista Alcacer do Saliin Dezeen-designblogissa. 2013. Viitattu 16.1.2013. http://www.dezeen.com/2011/02/07/house-forelderly-people-by-aires-mateus-arquitectos/ Fast Company - artikkeli Santa-Ritan vanhainkodista. 2013. Viitattu 16.1.2013. http://www.fastcompany.com/1295315/ retirement-home-helps-residents-explore-their-world Fonecta -karttapalvelu, Rovaniemen kopterikuvat. 2012. http://www.fonecta.fi/kartat/Rovaniemi?mapType=URBEX Gibler, Karen M. &Tyvimaa, Tanja. 2010. Pull Factors At-

80


tracting Residents to Finnish Senior Houses, Selma-hanke. Viitattu 21.11. 2012. http://www.um.mo/fba/irer/papers/ forthcoming/100306%20Finnish%20Senior%20Houses%20 (Tyvimaa%20&%20Gibler).pdf Julkiset teokset Rovaniemellä. 2013. Viitattu 12.1. 2013. http://julkisetteokset.rovaniemi.fi/teokset/poronsarvikaava3.htm

Malmqvist, Inga, assistant professor, Chalmers, Sweden. 2012. Soteran MONA - Moniaistinen asuinympäristökokemus 20102012 - loppuseminaari 19.04.2012 Walter, Klaus-Dieter. 2012. Alten Service Zentrum. Soteran MONA - Moniaistinen asuinympäristökokemus 2010-2012 loppuseminaari 19.04.2012

Kantola, Kaarlo. 2012. Maapolitiikka rakennushankkeiden jouduttajana Rovaniemellä. Viitattu 18.12.2012. http://www. maankaytto.fi/arkisto/mk312/mk312_1590_kantola.pdf

OPINNÄYTETYÖT

s.12 Kuva vanhasta miehestä http://www.flickr.com/photos/29617187@N05/

Rajala, Marko. 2005. Vanhusten palvelutalon korjausmalli. Diplomityö. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosasto. Helsinki.

s.16 Vanhan naisen kasvot http://www.flickr.com/photos/nobodys-hero/

Palmunen, Ilona. 2010. Joustavaa palveluasumista Etelä-Helsingissä. Diplomityö. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosasto. Helsinki.

s.17 Kuva Am Bahnhof-korttelista sivulta 99 Huber Andreas (toim.). 2008. New Approaches to Housing for the Second Half of Life. Birkhäuser Verlag, Basel.

Monen sukupolven talot Saksassa, wikipedia. 2012.Viitattu 15.10.2012. http://de.wikipedia.org/wiki/Mehr-Generationen-Haus NO.MAD -arkkitehtitoimiston www-sivut. 2013. Viitattu 16.1. 2013. http://www.nomad.as/ Reiulf Ramstad - arkkitehtitoimiston www-sivut. 2013. Viitattu 16.1. 2013. http://www.reiulframstadarkitekter.no/ Rovaniemen karttapalvelu ja asemakaavapalvelu. 2012. http://kartta.rovaniemi.fi/internetwebmap/opaskartta. Seniorval-tietopalvelu senioreille. 2012. Viitattu 15.10.2012. http://seniorval.se/bra-att-veta/trygghetsboende LUENNOT JA SEMINAARIT

Lehtonen, Tommi. 2010. Launeenkadun palvelutalo. Diplomityö. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosasto. Helsinki. AIKAKAUSLEHDET Detail, 9/2012, Housing for Seniors. Architecture and Urbanism, 505 Super Danish - Design from Denmark 10/12. s.84.

Hynynen, Raija. 2012. Ikäihmisten asumisen kehittämisohjelma. Soteran MONA - Moniaistinen asuinympäristökokemus 2010-2012 - loppuseminaari 19.04.2012

kuvat ja kaaviot tekijän, paitsi seuraavat:

Verma, Ira, MONA-hankkeen projektipäällikkö. 2012. MONAhanke. Soteran MONA - Moniaistinen asuinympäristökokemus 2010-2012 - loppuseminaari 19.04.2012

s.10 Kuva naisesta ja pojasta http://www.flickr.com/photos/capannelle1/

KUVALÄHTEET

Kuva hattupäisestä miehestä http://www.flickr.com/photos/shoot-hardy-shoot/ Kuva pikkutytöstä http://www.flickr.com/photos/shoot-hardy-shoot/

s.19 Kuvat Sargfabrikista ja Miss Sargfabrikista, sivuilta 92-94 Feddersen Eckhard, Luedtke Insa, (toim.). 2009. A Design Manual – Living for the elderly. Birkhäuser Verlag, Basel. s.22 Aallon kaava http://julkisetteokset.rovaniemi.fi/teokset/poronsarvikaava3.htm s.13-s.15 Ilmakuvat Rovaniemestä ja suunnittelualueesta www.fonecta.fi/kartat s.29 Rovaniemen tuuliruusu ja Suomen lumensyvyystiedot http://ilmatieteenlaitos.fi/

81


Asemakaavakuva tontista http://kartta.rovaniemi.fi/internetwebmap/opaskartta s.31 Kuva hätäkeskuksen päivystyssalista http://yle.fi/uutiset/hatakeskuksen_henkilosto_hatainen_aikataulu/5523710 s.31-35 Hätäkeskuksen piirustukset on laatinut Arkkitehtitoimisto Teuvo Kairesto

http://www.fastcompany.com/1295315/retirement-homehelps-residents-explore-their-world s.47 Sondikan päiväkodin pohjapiirustus sondikapohja, http://condicionstemporals.blogspot. fi/2011/12/escola-bressol-sondika.html Kuva Sondikan päiväkodin julkisivusta http://www.newitalianblood.com/show.pl?id=942

s.36-37 Julkisten ja kaupallisten palveluiden kartat selvityksestä Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan selvitys, kaupalliset ja julkiset palvelut. 2010. Rovaniemen kaupunki, Rovaniemi.

Kuva Fagerborhin päiväkodin pienoismallista http://www.reiulframstadarkitekter.no/projects.asp?menu=pr

s.46 Kööpenhaminan syöpäkeskuksen ulkoperspektiivi ja visualisointikuva http://www.dezeen.com/2012/03/28/healthcare-centre-forcancer-patients-by-nord-architecture/

The Leimond Nursery School -päiväkodin kuvat hirotani, http://www.archdaily.com/156854/the-leimondnursery-school-archivision-hirotani-studio Kuva 70N-arkkitehtien toimintaseinästä http://www.archdaily.com/6267/kindergartens-70ºn-arkitektur/

Kööpenhaminan syöpäkeskuksen pohjapiirustukset ja leikkaukset Architecture and Urbanism, 505 Super Danish - Design from Denmark 10/12

s.68 Kuvat Kengo Kuman Bamboo Housesta http://inhabitat.com/great-bamboo-wall/

Kuvat Aires Mateuksen vanhainkodista http://www.dezeen.com/2011/02/07/house-for-elderly-people-by-aires-mateus-arquitectos/ Kuvat Santa-Ritan vanhainkodista http://medicmagic.net/it-is-never-too-late-to-live-healthy. html

Fagerborgin päiväkodin pohjapiirustus http://www.architecturenewsplus.com/project-images/30701

s. 76 Kuva vanhasta miehestä http://www.flickr.com/photos/29617187@N05/


LIITTEET PLANSSIPIENENNÖKSET


TALO KUIN KYLÄ - PA LV E L U TA L O S U U N N I T E L M A R O VA N I E M E L L E D I P L O M I T Y Ö M E S I K O P O N E N 2 6 . 2 . 2 0 1 3 84


Lapinaukea IV IV

26.2.2013 DIPLOMITYÖ TEKIJÄ VALVOJA

22

KÄYTTÄJÄT IV

IV

III

IV

Talo kuin kylä - palvelutalosuunnitelma Rovaniemelle Mesi Koponen Hannu Huttunen

2/12 IV

7

DIPLOMIT YÖN AIHE JA KOHDE

V

PALVELUASUNTOJEN JA RYHMÄKODIN ASUKKAAT

II

LÄHIYMPÄRISTÖN IKÄIHMISET JA ELÄKELÄISET

HOITOHENKILÖKUNTA, MUU HENKILÖKUNTA, KOULUTTAUTUVA HENKILÖKUNTA

PÄIVÄKOTILAPSET, ILTAPÄIVÄKERHOLAISET, PIENTEN LASTEN VANHEMMAT

II

7

II

PALVELUKESKUKSEN HARRASTUSTILOJEN ULKOPUOLISET KÄYTTÄJÄT

PALVELUKESKUKSEN LIIKUNTATILOJEN ULKOPUOLISET KÄYTTÄJÄT

PALVELUKESKUKSEN RAVINTOLAN ULKOPUOLISET KÄYTTÄJÄT

Diplomityö on toimeksianto Rovaniemen kaupungille. Rovaniemellä on käynnissä sairaanhoitopiirin päivitysprosessi, jonka seurauksena vanhusten laitoshoitoa vähennetään ja itsenäisempiä asumismuotoja lisätään. Lisäksi Rovaniemelle laaditun uuden osayleiskaavan selvitystyössä tehdyn tutkimuksen mukaan ikäihmisten lukumäärä kaupungissa tulee kasvamaan huomattavasti. Rovaniemen kaupungin väkiluku kasvaa Tilastokeskuksen ennusteen mukaan muuttoliikkeen myötä noin 6 900 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Eniten lisääntyy yli 65-vuotiaiden osuus; heidän suhteellinen osuutensa kasvaa 15 prosentista 17 prosenttiin. Yli 65-vuotiaiden osuuden kasvu kiihtyy ennusteen mukaan vuoden 2030 jälkeen: vuoteen 2040 mennessä suhteellinen osuus kasvaisi noin 24 prosenttiin. Kaupunki toivoi tuoretta näkökulmaa vanhusten palveluasumisen järjestämiseen, ja otti yhteyttä Aalto-yliopistoon. Uudelle palvelutalolle määrättiin tontti Rovaniemen keskustan kaakkoiskulmasta, kahden kaupunkia kiertävän valtaväylän, Valtakadun ja Hallituskadun risteyksestä. Tontilla sijaitsee maanalainen vastikään toiminnastaan tyhjentynyt hälytyskeskus. Hälytyskeskuksen Ounaskoski palvelut on siirretty Ouluun, ja tyhjentyneille tiloille etsittiin uutta käyttötarkoitusta. Tontti on maanalaista hälytyskeskusta lukuunottamatta tyhjillään; nykyisessä käytössään se toimii parkkipaikkana. Palvelutalokompleksille ei ollut kaupungin puolesta laadittu varsinaista tilaohjelmaa, mutta toivomuksena oli eloisa, toiminnoiltaan sekoittunut kortteli, johon olisi sovitettu palveluasumista, tehostettua palveluasumista, liikuntatiloja, ravintola, harrastustiloja, palvelukeskus palvelemaan myös lähialueen vanhuksia ja muitakin käyttäjäryhmiä, sekä päiväkoti. Maanalaiset tilat voisi hyödyntää liikuntatiloina ja asunnot toteuttaa uudisrakentamisena. D I P L O M I T Y Ö N TAV O I T T E E T

Diplomityön tavoitteena on suunnitella monipuolinen, inhimillinen, ekologinen ja elävä palvelutalokompleksi, jossa eri ikäryhmät toimivat luontevasti keskenään. Onnistunut palvelutalosuunnitelma aktivoi ja kuntouttaa asukkaitaan, ja voi monipuolisine palveluineen tuoda positiivista vuorovaikutusta ympäristöönsä ja piristää lähialueensa kaupunkikuvaa. Suunnitelman tavoitteena on löytää ratkaisu tulevaisuuden ikääntyneiden palveluasumistarpeille. Palvelutalon asuntojen ja tilojen on oltava laadukkaita pitkällä tähtäimellä. Erityisasumisen negatiivisista mielikuvista voidaan päästä vain takaamalla palvelutaloihin sama laatutaso kuin muihinkin asuntorakennushankkeisiin.

IV

II

Suunnitelmassa tulisi toteutua elinkaariajattelu, joka mahdollistaa vanhuksen siirtymisen asumismuotojen välillä saman korttelin sisällä hänen kuntonsa heikentyessä. Näin vanhuksen elinpiiri säilyy ennallaan. Toisaalta asuntojen ja ratkaisujen on oltava myös muuntojoustavia kunnan tulevien linjausten mahdollistamiseksi. Palveluasunnot ja tehostetut palveluasunnot olisi voitava muuttaa toisikseen eri tilanteiden ja tarpeiden mukaan, sekä tulevaisuudessa kenties senioriasunnoiksi tai esteettömiksi vuokra-asunnoiksi esimerkiksi opiskelijoille. Rovaniemi on seutunsa suurin opiskelijakaupunki, joten pienille asunnoille on todennäköisesti tulevaisuudessakin kysyntää. DIPLOMIT YÖN HAASTEET

Palvelutalokompleksin suunnittelussa kohtaavat lukuisat suunnitteluhaasteet. Palvelutalolle määrätty tontti on keskustan alueella, mutta syrjässä varsinaisesta ydinkeskustasta. Huolellisesti suunnitellun palvelukeskuksen rooli lähiympäristössään voi muodostua merkittäväksikin monenlaisia käyttäjiä kokoavaksi paikaksi. Palvelukeskuksen arkkitehtuurissa tulisi mielestäni olla tarkka tasapaino pienen julkisen rakennuksen ja asuinrakentamisen keinojen välillä. Rakennuksella tulisi myös olla tunnistettava, mutta kodikas imago, joka houkuttelee palveluille, kuten liikuntapalveluille ja ravintolalle käyttäjiä, mikä puolestaan tuo taloon monipuolista sosiaalista ilmapiiriä. Rakennuksen tilojen tulisi hahmottua selkeästi sekä asukkaille että vierailijoille, ja taloon tulisi muodostua luontevia reviirejä.

IV

III IV

54

52

Palvelutaloa ympäröivä rakennuskanta on ulkoasultaan vaatimatonta asuinrakentamista. Uusi hyvin suunniteltu rakennus toimisi ympäristöä jäsentävänä

II

elementtinä. Palvelutalon tontti tarjoaa paljon mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Tontilta aukeaa kauniita näkymiä Ounaskoskelle ja vastarannan vaaroille. Lisäksi tontti on pääasiassa itä-länsisuuntainen, mikä sopii hyvin asuinrakentamiselle. Keskustan kaakkoiskulmaa rajaavana tontti on tärkeä näkymä saavuttaessa Valtakatua pitkin keskustan alueelle. Toisaalta tonttia ympäröivät Rovaniemen keskustan kehätiet, joiden liikenne saattaa häiritä asuntojen, ulko- ja yhteistilojen viihtyisyyttä. Pitkänä ja kapeana tontti johtaa sisäyhteyksiä vaativan palvelutalon pitkänomaiseen massoitteluun, joka saattaa muodostua laitosmaiseksi. Lisähaasteita suunnitteluun tuovat olemassa olevien entisen hätäkeskuksen tilojen ja rakenteiden käyttö, sekä päiväkodin ja palvelutalon pihojen sovittaminen tontille. Palvelutalon mittakaavalla on ensiarvoisen tärkeä asema talon asukkaiden viihtyvyydelle. Laitosmaisuuden välttäminen on yksi suurimmista suunnittelun haasteista ja tavoitteista. Pitkä tontti ja sisäyhteydet, samoin kuin maanalaisen hälytyskeskuksen pitkät käytävät antavat suunnittelun lähtökohdaksi pitkän, kapean massan, joka muodostuu helposti monotoniseksi. Tavoitteena on rikkoa pitkää massa niin, että se hahmottuisi katsojalle osissa, ja sovittaa uudisrakennus näin Valtakadun vastapuolen pienimuotoisiin 50-luvun asuintaloihin. Epävarmuustekijöitä suunnittelussa ovat tulevaisuuden vanhusten tarpeet ja heidän kuntonsa taso. Todennäköisesti nykyiset palvelutalojen ja vanhainkotien ratkaisut eivät enää tyydytä suurten ikäpolvien edustajia. Palvelutaloon muuttavat ikäihmiset saattavat kuitenkin olla jopa huonokuntoisempia, todennäköisesti ainakin iäkkäämpiä kuin nykyään. Palveluasunnot ovat perinteisesti pieniä ja vaatimattomia. Hyvällä suunnittelulla pienestäkin asunnosta voi saada viihtyisän ja kodikkaan. Asuntojen olisi oltava myös keskenään riittävän erilaisia tyydyttämään erilaisia tarpeita ja mieltymyksiä. Palvelutalon suunnittelu on oma taitolajinsa, joka vaatii myös detaljitason suunnittelutietoutta toimivan ja tarkoitukseensa sopivan asuinympäristön luomiseksi, joten ennakkoedellytys onnistuneeseen lopputulokseen on alan kirjallisuuteen tutustuminen. D I P L O M I T Y Ö N R AT K A I S U T

Diplomityön tavoitteena ja haasteena oli saavuttaa paras mahdollinen tilanne haastavalla tontilla monipuolisen tilaohjelman kaikille osapuolille. Suurimmat uudisrakennuksen suunnitelmaan vaikuttavat elementit ovat päiväkodin pihan ja päiväkodin paikka, sisääntuloaukio, palvelu-ja ryhmäkotiasuntojen suotuisa sijoittaminen, asuntojen pihan suotuisa sijoittaminen, yhteydet maanalaisiin tiloihin sekä maanalaisten tilojen ulkoseinälinjojen sekä rakennelinjojen seuraaminen. Lisäksi Rovaniemen ilmasto-olojen ja rakennuksen käyttötarkoituksen vuoksi on suotavaa, että rakennuksessa on sisäyhteydet eri toimintojen välillä. Suunnitelma hahmottuu pitkänomaisena massana, joka kiertyy tontin pohjoispuolella sisääntuloaukion ja eteläpuolella päiväkodin pihan ja asuntojen pihan ympäri. Sisääntuloaukiota kiertävän pohjoisen siiven ja pihatiloja kiertävän eteläisen siiven välillä on syvärunkoisempi rakennusosa, jossa sijaitsevat aula- ja ravintolatilat sekä ylemmissä kerroksissa ryhmäkodit. Aula-ja ravintolatilat ja ryhmäkodit kiertävät lasikatteista talvipuutarhaa. Sisääntuloaukiota ympäröivät harraste- ja neuvontatilat sekä henkilökunnan toimisto.

5

Palveluasuntosiipi on sijoitettu tontin Valtakadun puoleiseen reunaan pohjois-eteläsuuntaisesti kiertämään länteen aukeavia pihatiloja. Asunnot avautuvat itään ja länteen. Palveluasuntovyöhyke myötäilee hälytyskeskuksen rakenteita, mistä seuraa pitkä pohjois-eteläsuuntainen käytävä. Käytävän pituutta on rikottu pilkkomalla palveluasuntovyöhyke pienemmiksi osioiksi. Jokainen osio sisältää neljä asuntoa, kaksi itään, kaksi länteen päin. Jokaisen osion välissä on oleskelutila/pieni talvipuutarha. Eri osioiden kokoluokka on haettu Valtakadun vastapuolen 50-luvun taloista. Palvelutalovyöhykkeen ensimmäisessä maantasokerroksessa sijaitsee päiväkoti. Päiväkodin piha on mahdollisimman suuri ja suuntautuu länteen päin. Vanhusten asunnot ja pihat kiertyvät päiväkodin pihan ympärille, mikä lisää kontaktia lasten ja vanhusten välillä.

III III

ROVANIEMEN RAKEISUUS 1:2000

IV

III

ALUEJULKISIVU HALLITUSKADULLE

1:500

IV

Kirkkolampi

Kirkkolampi

III

ALUEJULKISIVU VALTAKADULLE 1:500

IV

Harjulampi

85


26.2.2013 DIPLOMITYÖ TEKIJÄ VALVOJA

Talo kuin kylä - palvelutalosuunnitelma Rovaniemelle Mesi Koponen Hannu Huttunen

3/12

P

ASEMAPIIRROS

1:500

S U H D E Y M P Ä R Ö I V Ä Ä N R A K E N N U S K A N TA A N

Tontti sijoittuu Rovaniemen keskustakorttelialueen kaakkoiseen kulmaan. Näin uudisrakentaminen tulisi sovittaa keskustakorttelien rakennuskantaan. Keskustan alue on rakenteeltaan umpikorttelialuetta. Tonttia ympäröivät rakennukset ovat lähinnä asuinkerrostaloja, korkeuksiltaan noin 4-6 kerroksisia, ja ne on useimmiten sijoitettu myötäilemään umpikorttelien reunoja ja rajaamaan katutilaa. Rovaniemen keskustan rakennuskanta on väritykseltään vaaleaa, rakennuksissa toistuvat kerman, valkoisen ja vaalean harmaan sävyt. Palvelutalosuunnitelman rakennusmassan noin 12 metrin korkeus noudattaa ympäröivän rakennuskannan korkeutta, ja säilyttää rakennuksen käyttötarkoitukseen sopivan inhimillisen mittakaavan. Rakennuksen materiaali on vaaleaa puuta. Puu tuo rakennukseen lämpöä ja ympäristöön hienoista vaihtelua. Ympäröivien rakennusten tehtävistä poikkeavan palvelutalon on mielestäni hyvä erottua joukosta, mutta hienovaraisella tavalla. Palvelutalon muotokielen tulisi olla pienimuotoisen julkisen rakentamisen ja asuinrakentamisen symbioosi. Arkkitehtuurin tulisi olla kutsuvaa, lähestyttävää ja avointa ja mahdollistaa yhteydet katutilaan. Toisaalta asukkaiden riittävä yksityisyys on tärkeää. Tulevaisuudessa palvelutalon korttelin kahteen länsipuoliseen kortteliin tullaan rakentamaan uusia asuinkerrostaloja. Kortteleista järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti Arkkitehtitoimisto Laatio ehdotuksellaan ”Kiela”.

PITKITTÄISLEIKKAUS A-A

WC

WC

OLESKELU

MH

OH

MH

OH

WC

WC

OH

MH

MH

OH

WC

WC

OH

MH

OLESKELU

IRT.VARASTO

PÄIVYSTYS

IRT.VARASTO

PÄIVYSTYS

OH

OH

2700

WC

2300

MH

WC

2300

2700

PORRAS K.

OH

2300

MH

2300

PORRAS K.

2700

OH

2300

2700

+96,300

PARVEKE

OLESKELU

MH

OH

OLESKELU

2700

OH

2300

2700

+92,100

+89,100

KOTIPESÄ 2

RYHMÄTILA

WC

KOTIPESÄ 1

RAVINTOLA

SALI

AULA 3700

WC

2900

3700

WC

TALVIPUUTARHA/ TAPAHTUMATORI

AVOTOIMISTO

TOIMISTO

HLÖKUNTA PKH N.

WC

PKH N.

3000

PORRAS K.

4000

86

PORRAS K.

5600

+84,200

2900

3700

KOTIPESÄ 3 OH

+85,100

TANSSISALI PH N.

UIMAHALLI

+80,400 +79,600 +78,980 +78,200

PARVEKE

1:200


A-A

RV .K 22m IOSK 2 I

26.2.2013 DIPLOMITYÖ TEKIJÄ VALVOJA

KO TO TIPAL V.17mIM. 2 KA

RÄPA

NG

i

+85

ÄÄ

NT

UL

OA

UK

IO

AU K

INF 12m 2O

P

+85

,10 ,10

,10

+84

,70

AU 100 LA m2

+85

,10

INT

ER

NE

TP

IST

E

PO 20m RRAS 2 K

.

YT

UV 15mV 2

OL TO HU

.

KY

LM

.

+86

K u l k u t i l a t ,0 Kaikkiin kulkutiloihin on pyritty tuomaan luonnonvaloa. Pitkiä käytäväosuuksia on pilkottu oleskelutiloilla, jolloin levähdysmahdollisuuksia ja kulkua piristäviä näkymiä on aina tarjolla. Käytävät on valaistu tasaisesti jotta vältytään häikäisyltä ja pimeiltä paikoilta, jotka voivat aiheuttaa kaatumisvaaran. Käytävillä on käsijohteet.

PAL V.A S

.

LKIJ

RA VIN 110 TOLA m

kuk

NKU

linja sto

TIE

kap enk ki/

,10

KE 48mITTIÖ 2

AUTO

vih erk ais tale

+85

JALA

2

AT

A

JÄT 15m E 2 VA R

+85

,10

PE

RG

.

tarp

een

A

muk

aan

B-B

+84

PO 20m RRAS 2 K

RA TE VINTO RA SS LAN I

OL

PÄ IVÄ KO TI

LY

B-B

TE

Harrastetilat Palvelutalon sisääntuloaukiota rajaavat pajatilat, joissa voi esimerkiksi maalata, askarrella, harrastaa kangastöitä tai pienimuotoisia puutöitä. Näitä tiloja voidaan käyttää myös erilaisten kurssien tai iltatoiminnan järjestämiseen muillekin kuin palvelutalon asukkaille. Aulatilojen yhteydessä olevat harrastustilat ovat helposti löydettävissä ulkopuolisillekin käyttäjille.

S

+85

+85

PIH

Pääaulasta on suora porrasyhteys maanalaisen kerroksen tapahtuma-aukio/talvipuutarhaan, jonka ympärille on sijoitettu peilisali sekä kauneudenhoitopalveluita. Tapahtuma-aukion kautta pääsee liikuntatilojen pukuhuoneisiin. Laadukkaat liikuntatilat motivoivat asukkaita kuntoutumaan ja hoivapalvelut tuovat päivään pientä luksusta ja tilaisuuden rentoutua. Kuntosalilla ja uimaaltaalla voi harjoitella itsenäisesti, peilisali tarjoaa mahdollisuuden erilaisten liikunta- ja tanssikurssien järjestämiseen.

I.-W 6m 2 C

ESK U

WC 11m N. 2

PAL VEL UK

WC 11m M. 2

SIS

IO

,10

SA AT TO L

,40

+85

E

kiosk

KA R 65m TELU 2

VA 17mATES 2 .

I

JA

AS

Liikuntatiloihin kuuluvat uima-allas, kuntosali, peilisali ja hierontasekä fysioterapiahuoneet sekä pukuhuoneet. Uima-allas on sijoitettu entisen hätäkeskuksen keskivyöhykkeelle, josta on siltä osin purettu kevytrakenteiset toimistot. Kapeampiin vyöhykkeisiin on puolestaan sijoitettu kuntosali ja terapiahuoneet.

4/12

RKK

istus

IIK EN N

tilat voisi ottaa vaikkapa nuoriskeskuskäyttöön. Tiloissa voisi olla esimerkiksi treenikämppiä, pelihuoneita ja muita toimintoja. Maanalaiset tilat soveltuvat hyvin meluisiin toimintoihin jykevien rakenteidensa vuoksi.

Talo kuin kylä - palvelutalosuunnitelma Rovaniemelle Mesi Koponen Hannu Huttunen

kelu

AS T 55m YÖP 2 A

istu ske lu

kan puu gast

PYÖ

OL KÄ OHUO 90mSIKIR NE/ 2 JAS TO

,70

sulje

ttava

verh

o

+85

,10

MM

UT

LU

MIT

IKU

LII 8m 2K.V.

ILA

RM

KO 39 TIPE m 2 SÄ

,10

AU L 30 A m2

VA R.

NU

+85

TU O 8m 2 L.

SAL 63,0 I m2

aput eri ilaos osio iot issa vihr vaih eää tele levy va ä, sävy

+85 ,1

UT VA UN

EIN ÄT

OS

LIN

EA

LEIK 39 KI m2

LU

IKK

IMÖ

m2

WC 5

KIT

KU 16 RAET m2 .

LE

VA R.

E

WC 5m 2

VA R 3m 2 .

IVÄ

VA L

OA

WC 4m 2

C-C

WC 4m 2

lu ke

s istu

ET. 35 m2

IKK

2

LE

UL LE KOIKK IV.

SK . 2m 2

VA R 4m 2 .

VA A 10 T.H. m2

KO 41 TIPE m 2 SÄ

ULK

NT .V.

.

I.-W 3m 2 C

D-D PIE 15 NRYH m2 MÄ ILA

KU KS EN

HÄ TÄ KE S

KII

LEIK 37 KI m2

KO TIK

WC 6m 2

ET. 20 m2

0

+8 5

,50

3

KU 8m 2RAET .

D-D

YH OLE V TE YS A PO MA RR AN AS AL LE

C-C

TO IM 15 . m2

UK

OT VA R.

+85

,10

KO 41 TIPE m 2 SÄ

+85

,10

LEIK 39 KI m2

1

YH 65mTEIST 2 IL

A

WC 4m 2

UV 32mV 2 PO 25m RRAS 2 K

.

+83

,70

+85 2H 40 +K m2

+85

,10

IST KU UTUS KA T J ALTA A Y AT RT IT

Liikuntatilat Maanalaisten olemassaolevien tilojen käsittelyssä olen ottanut säilyttävän ja olemassaolevia rakenteita hyödyntävän linjan. Lähes kaikki puretut seinät ovat kevytrakenteisia toimistoseiniä. Hätäkeskuksen tiloissa on hahmotettavissa selkeä jäsentely. Tilat on jaettu itä-länsisuunnassa kolmeen vyöhykkeeseen, joista kaksi kapeampaa on ulkoseinien vierellä ja yksi leveämpi keskellä. Vyöhykkeitä erottaa toisistaan kaksi pitkää käytävää. Keskivyöhyöhykkeellä on paljon kevytrakenteisia toimistoseiniä. Pohjoiseteläsuunnassa hälytyskeskus jakautuu kolmeen korkeudeltaan eroavaan osaan. Uudet liikuntatilat on sovitettu hätäkeskuksen pohjoispuolelle. Tämä on hätäkeskuksen matalin, mutta myös laajin osa. Muihin, korkeampiin tiloihin on ainoastaan porrasyhteydet, joten ne eivät olisi sopineet esteettömään käyttöön. Hätäkeskuksen keskiosa on palvelutalon ja päiväkodin henkilökunnan käytössä, ja korkein eteläosa aluehallintoviraston käytössä. Työtilat maan alla eivät mielestäni ole pitkällä tähtäimellä inhimillinen ratkaisu. Parempien tilojen löytyessä aluehallintovirastolle heiltä jäävät

TE

TO IM 21m . 2

MAANTASOKERROS 1:200 Aula ja ravintola Maantasokerroksessa sisääntuloaulan yhteydessä on runsaasti avointa tilaa, jossa eri yhteistilatoiminnot kohtaavat. Aulatila yhdistyy internetpisteeseen ja käsikirjastoon/yhteisolohuoneeseen sekä ravintolaan. Sisäänkäynnin yhteydessä on myös pieni näyttelytila päiväkotilasten ja palvelutalon asukkaiden taidenäyttelyille. Aulatiloista on näköyhteys päiväkodin saliin. Aula- ja ravintolatilat ympäröivät lasikatteista atriumpiha-talvipuutarha-tapahtumaaukiota, joka avautuu koko rakennusmassan läpi alhaalta liikuntatiloista ylös ryhmäkotiin asti. Viihtyisät ja huolella suunnitellut yhteistilat houkuttelevat käyttäjiä. Tasokas kahvilaravintola kerää asiakkaita palvelutalokompleksin ulkopuoleltakin, ja saattaa muodostua kohtaamispaikaksi lähialueen muille vanhuksille ja eläkeläisille ja pienten lasten vanhemmille. Myös lähialueen työpaikat hyötyvät uudesta lounasravintolasta. Ravintola voi houkutella käyttäjiä muihinkin palvelutalon toimintoihin. Ravintola ja keittiötilat sijaitsevat rakennuskompleksin keskivaiheilla, sillä ne ovat myös päiväkodin käytössä. Ravintolan terassi aukeaa etelään päin, ja siitä on näköyhteys päiväkodin pihalle. Ravintolassa ja käsikirjastossa päiväkotilapset ja vanhukset voivat kohdata rauhallisissa merkeissä.

+85,60 +85,60

PA L 23m AVE 2 RI

+85,40

NU

I

AS

KÄ 20mYTÄV 2 Ä

2H 40 +K m2

RM

PIH

,10

HA

KK

I

87 3H 75 +K m2


26.2.2013 DIPLOMITYÖ TEKIJÄ VALVOJA

Talo kuin kylä - palvelutalosuunnitelma Rovaniemelle Mesi Koponen Hannu Huttunen

5/12

MAANALAINEN KERROS 1:200 VA 10mR. 2

PE 95mILISA 2 LI

+80

,50

P

HIS KH SI .

PO 15,0 RRAS m 2 K.

JÄ KY TEH. LM IÖ

VA 5m 2R.

WC 10m M. 2

TA TA PAHT 160 LVIPU UMA m 2 UT TOR AR HA I

B-B KA KA MPAA 52mUNEU MO/ 2 SH .

MUSTAT SEINÄT VAT SEINÄT HARMAAT SEINÄT SEINÄT PISTEVIIVALLA

I-W 10m C 2

SIIPI

+80

UTALO PALVEL

,40

= OLEMASSAOLE= UUDET SEINÄT = PURETUT SEINÄT

VA 7m 2R.

KO 65m KOU 2 ST

VA 7m 2R.

ILA

P

B-B

NTA

UIM 10m A-A x5m LLAS

AUKIO PIHA

KU

KU 84mNTOS 2 A

+80

,40

LI UN

A

LIIL VÄ 8m 2LIKK Ö

YLÄ A UN IKK

HIE 28,0 RON m 2 TA

TA

LIIKUN

UN A

LE HU PO26mONE 2

IKK YLÄ

KÄ 152 YT. m2 SH 4m 2.

+80

,40

SH 4m 2.

WC

4m 2 HL D W-D C 4m 2 45mÖK. P 2 KH N.

+79

,60

A

SH 4m 2.

UN

DS-D H

HL LE ÖK. HU PO25mONE 2

TOIMINTAKAAVIO

AL

LE

TM S 15m TO 2

SP 14mK 2

TM S 13m TO 2

+79

,60

TM S 19m TO 2

AT 24mK 2

+81

,00

+78

,98

TM 44mSTO 2

SK 6m 2.

TO V. 1m 2

WC 2m 2

SK 3m 2

TM S 21m TO 2

2

WC 2m 2

VÄ 2m 2LIK.

KA 21,0 HVIO m

+78

,20

SP 7m 2K LJH 5m 2

TE 5m 2LE

WC 2m 2

AV 217 OTOIM m2 IS

IRT 70m .VAR 2 .

PO 25m RRAS 2 K

.

KÄ 20mYT. 2

KU 12mIV.H. 2

PE 20mSULA 2

SK 5m 2

C-C

HL SO ÖK. 44mS.TIL 2 AT WC 2m 2

Julkisia harrastusja oleskelutiloja, mm. liikuntapalvelut, pajat, ravintola

Asukkaiden oleskelutiloja

Palveluasunnot

Ryhmäkotiasunnot

Vertikaaliset yhteydet

Hlökunnan tilat

Tekniset tilat

Aluehallinnon tilat

TM 17mSTO 2

Ä

PIH

LJH 16m 2

KO 44m KOU 2 ST.

88

2

SS

OT

PS 14m H

IKK

WC 4m 2

VA 2m 2R.

UK

WC 3m 2

YLÄ

WC 4m 2

4m 2. HL 47mÖK. P 2 KH M.

C-C

VA 44mR. 2 OA

KOTI

PÄIVÄ

PK 23mH N. 2

S

VA L

FY 30,0S. TE m 2 R.

YLÄ

,40

VA 6m 2R.

VA 44mR. 2

S. 7m 2

PK 23mH M. 2

+80

PAL V KEL ELUTA LAR L ITIL ON AT

S 8m 2 .

WC 3m 2

KÄ 124 YT. m2

HLÖ

.KU

NTA

PS 12m H 2

TO IMIS ALO ULE TOT V AL EH ALLA ILA J UE A T Ä HA INO T IM Ä LL OVIS TO INT IRA OV STTOILA IRA N KA ST ÄY ON T TÖ KÄ ÖN YT Ö

,00

IKK

ALU E VIR HALL AST INT O ON TIL AT +81

TM 44mSTO 2

A

UIM

AH 135 ALL m2 I

OL - A EMA VO SS TO AO IMIS LE TO VA P N Y AR LÄ VIK OS ER A RO

ÄKOTI

RYHM

WC 10m N. 2

Päiväkoti


NÄKYMÄ SISÄÄNTULOAUKIOLLE 26.2.2013 DIPLOMITYÖ TEKIJÄ VALVOJA

Talo kuin kylä - palvelutalosuunnitelma Rovaniemelle Mesi Koponen Hannu Huttunen

6/12

JULKISIVU VALTAKADULLE (ITÄÄN)

1:200

89


26.2.2013 DIPLOMITYÖ TEKIJÄ VALVOJA 7/12

JULKISIVU HALLITUSKADULLE (ETELÄÄN)

1:200

JULKISIVU SISÄÄNTULOAUKIOLLE (POHJOISEEN)

1:200

LEIKKAUS B-B LÄPI KORKEAN ATRIUMTILAN

1:200

+96,300

MH

OH

+92,100

OH

MH

+89,100

AULA VAR.

OLESKELU

KYL.

+85,100

90

TAPAHTUMATORI/ TALVIPUUTARHA

KAMPAAMO/ KAUNEUSH.

+80,400

KOKOUSTILAA

Talo kuin kylä - palvelutalosuunnitelma Rovaniemelle Mesi Koponen Hannu Huttunen


SISÄÄNTULONÄKYMÄ 26.2.2013 DIPLOMITYÖ TEKIJÄ VALVOJA

Talo kuin kylä - palvelutalosuunnitelma Rovaniemelle Mesi Koponen Hannu Huttunen

8/12

91


A-A

2.-3. KERROS

1:200

26.2.2013 DIPLOMITYÖ TEKIJÄ VALVOJA

IV195 KONE m 2 H.

Talo kuin kylä - palvelutalosuunnitelma Rovaniemelle Mesi Koponen Hannu Huttunen

9/12

KE ITT OT .

OL 60mESKE 2 LU

2H 30 +K m2

2

PO 12m RRAS

K.

+87

,70

AP VA UVÄL 23mRAST INE2 O

2H 39 +K m2

KÄ 90mYTÄV

B-B

2

Ä

2H + 39 K m2

VE

RH

O

1H + 32 K m2

2H + 39 K m2 VE

P

2H 30 +K m2

KO TI

PÄ 10 IV. m2

IRT VA . 20mR.

2

.

.

MÄ RYH

,70

OL 30mESKE

LU

PAL V

Ä SS SISÄ TE ÄN HO KÄ ST YNTI EM AT SYVE ER IAAL NNYK SE I

ELU ASU

NT OS

IIPI

2

D-D

2H + 46 K m2

D-D

KÄ 31mYTÄV 2 Ä

2H + 38 K m2

Ä

SIJ OH

DE

+90

2

C-C

,70

KÄ 16mYTÄV

2H 31 +K m2 OL 45mESKE 2

LU

KÄ 31mYTÄV 2 Ä

2H 41 +K m2

2H 41 +K m2

2H + 38 K m2

VIE 20 RAS m 2 .A

2H + 46 K m2

S. PO 25m RRAS 2 K

.

2H 41 +K m2

KÄ 16mYTÄV 2 Ä

2H 41 +K m2

+87 ,7

0

3H + 79 K m2

92

LU

2H + 38 K m2

OL 45mESKE 2

LU

2H + 46 K m2

Kaikki palveluasunnot on suunnattu suotuisiin ilmansuuntiin. Asunnot avautuvat länteen, itään ja etelään, ja niistä aukeaa näkymä joko joelle tai korttelipihalle, taikka etelään suunnatuista asunnoista kohti Rovaniemen kirkkoa, poliisiasemaa ja kulttuurirakennusvyöhykettä. Palveluasunnot ovat valoisia ja niissä on paljon julkisivupintaa. Asuntojen ikkunat on sijoitettu riittävän matalalle, jotta istuma- tai makuuasennossakin näkee ulos ikkunoista. Kaikissa asunnoissa on parveke, joka on sijoitettu syvennykseen siten, että se avaa näkymiä sekä olohuoneesta että makuuhuoneesta. Näin asuntoihin saadaan näkymiä kahteen suuntaan. Parveke helpottaa myös asuntojen tuuletusta. Parvekeovi on kynnyksetön liukuovi, jolloin parvekkeelle on mahdollisimman esteetön pääsy.

Makuuhuoneissa on otettu huomioon pyörätuolin kääntösäde. Makuuhuoneet on sijoitettu vastakkain, mikä suojaa niitä melulta. Kaikissa makuuhuoneissa sängyt on mahdollista sijoittaa 400mm seinistä, jolloin niissä voi avustaa kahdelta puolelta. Asunnon kiinteiden kaappien olisi hyvä olla helposti irrotettavissa kalustusvaihtoehtojen lisäämiseksi.

OL 30mESKE 2

P a l v e l u a s u n n o t Palveluasunnot on sijoitettu palvelutalon toiseen ja kolmanteen kerrokseen. Asunnot ympäröivät korttelipihaa, jossa on länteen avautuva asukaspiha ja päiväkodin piha. Palveluasuntojen asukkaat pääsevät seuraamaan päiväkotilasten puuhia. Ratkaisu mahdollistaa myös sisäyhteydet koko talon läpi, mikä on tärkeää Rovaniemen ilmastossa, ja edesauttaa palvelukeskuksen palveluiden käyttöä. Sisäyhteydet ovat tärkeitä sekä henkilökunnalle että asukkaille.

Asuntojen mitoituksessa olen käyttänyt lähteenä RT-korttia Vanhusten palvelutalot ja asunnot, Soteran mitoitusjulkaisuja sekä Pirjo Sipiläisen väitöskirjaa ”Kuntouttavan hoivatyön vaatimukset ikäihmisten asunnoille” vuodelta 2011. Asuntojen oleskelutilat on mitoitettu niin, että sinne mahtuu sohvakalusteiden lisäksi ruokailu vieraiden kanssa. Tilojen mitoituksessa ja ovien sijoittelussa on mahdollistettu joustava kalustaminen. Vanhuksilla on usein suuriakin perintöhuonekaluja.

2H + 46 K m2

3. K PÄ RS S ÄT YO AMA SA NL A L AIN UK EN UU K IV-K NO UIN 60m ONE TTA 2. K 2 HU ON MA RS E TTA

- ongelma: pitkä ja monotoninen massa

PO 32m RRAS 2 K

+87

C-C

Rakennusmassa jaettu pienempiin osiin, jolloin se kommunikoi naapuritalojen rakeisuuden kanssa. Samalla muodostuu viihtyisiä oleskelutiloja.

B-B

VA 5m R SK 5m 2.

2

2H + 38 K m2

Rakennuksen massa rajaa katutilaa, ja muodostaa samalla kadulle avoimen sisääntuloaukion ja suojatummat pihatilat.

O

1H + 32 K m2

VA 8m 2ATEH .

VA 6m 2R.

RH

Saniteettitilat on suunniteltu invamitoituksen mukaan, ja niissä on sovellettu Pirjo Sipiläisen avustettavan wc-tilan mallia. Sipiläinen on väitöskirjassaan suunnitellut wc-tilan, joka edesauttavaa liikuntarajoitteisen itsenäistä toimintaa, mutta helpottaa myös avustamista. Keittiötilojen suunnittelussa olen perehtynyt Soteran ”Mitoitusmallit”-julkaisuun vuodelta 2005. Keittiöt soveltuvat käytettäväksi pyörätuolista ja rollaattorin kanssa. Eteiset on mitoitettu pyörätuolin suuremman kääntösäteen mukaan (halkaisija 1500mm), ja niissä on riittävästi tilaa apuvälineen säilytykseen ja pienelle tuolille, jota tarvitaan esimerkiksi kengännauhojen sitomista varten. Sisään tullessa avautuu näkymä parvekkeelle, mutta sisääntulo on kuitenkin suojattu. Palveluasuntosiiven yhteistilat Palveluasuntosiipeä muuhun rakennukseen yhdistävä käytävä seuraa maanalaisen hätäkeskuksen olevia rakenteita. Käytävää rytmittämään ja valaisemaan on sijoitettu oleskelutiloja. Palveluasuintoja on käytävän varrella aina neljän asunnon ryppäissä, joita erottavat toisistaan valoisat yhteistilat. Näin muodostuu luontevia reviirejä asuntojen kesken ja yhteisöllisyyden mahdollisuus kasvaa. Asuntojen sisäänkäynnit sijaitsevat lähellä yhteistiloja. Sisäänkäynnit on sijoitettu syvennyksiin jotka yhteistilojen ohella rikkovat pitkän käytävän yhtenäistä ilmettä. Sisäänkäyntisyvennykset tuovat asuntoihin myös yksityisyyden ja oman reviirin tuntua. Syvennykset poikkeavat muusta käytävästä materiaaliltaan ja jokainen asukas voi somistaa oman sisäänkäyntinsä ilmettä haluamallaan tavalla, esimerkiksi ruukkukasveilla. Käytävän luonne muuttuu tällöin katumaisemmaksi. MONA - moniaistinen ympäristökokemus -projektin loppuseminaarissa käsiteltiin lähiympäristön puolijulkisten yhteistilojen merkitystä ikääntyneiden sosiaalisen kanssakäymisen tukemiseen. Kävi ilmi, että projektissa pilottikohteina olleissa palvelutaloissa oli toivottu lisää oleskelutiloja, joissa voisi tavata omaisia ja tuttavia. Samoin toivottiin oleskelutiloja, joissa voisi puuhastella ilman ohjattua toimintaa. Palvelutalon oleskelutiloja voi

käyttää juuri epäviralliseen yhdessä tai yksinoloon, juttutuokioihin, omaisten tapaamiseen, siellä voi juoda kupin kahvia tai lukea päivän lehden tai vain tarkkailla katu-ja pihaelämää. Yhteistilat ovat valoisia talvipuutarhoja. Lasiset seinä ja katto on vuorattu ulkopuolelta puurimoilla häikäisyn ja kesällä ylikuumenemisen estämiseksi. Puurimat luovat tilaan luonnetta ja tunnelmaa ja tuovat tasaista valoa. Yhteistilat avautuvat viherterasseiksi. Talon runkoa halkovat talvipuutarhat keräävät auringon energiaa, ja niiden kautta voidaan tuulettaa painovoimaisesti. Yhteistilat tuovat myös vaihtelua asuntojen näkymiin, sillä läpitalon tiloina ne aukeavat sekä itään että länteen. Intervalliasunto Palvelutalosiivessä on pieni tilapäisasunto, jossa vierailevat omaiset voivat yöpyä. Asunnossa voi tilapäisesti asua myös kuntoutuva vanhus ennen paluuta omaan kotiin. Ryhmäkotiasunnot Ryhmäkodin asukkailla on suurin riski syrjäytyä palvelukeskuksen toiminnasta fyysisen tai psyykkisen huonokuntoisuuden johdosta. Tästä syystä ryhmäkotiasunnot on suunnitelmassa sijoitettu suuren atriumpihan ympärille. Atriumpiha kiertyy palvelukeskuksen ensimmäisen kerroksen yhteistilojen ja ravintolan sekä maanalaisen kerroksen tapahtumatorin ympärille. Näin niilläkin ryhmäkotiasukkailla, joiden toimintakyky on rajoittunut, on mahdollisuus seurata talon toimintaa. Toisaalta yhteisten toimintojen näkeminen saattaa houkutella ryhmäkotilaisia käyttämään palveluja aktiivisemmin. Dementiasta kärsiville asukkaille ympäröivien tapahtumien tarkkailu suojaisasta paikasta tuo virikettä päivään. Atriumpiha tuo valoa rakennukseen, ja sitä voidaan käyttää painovoimaiseen ilmanvaihtoon. Asuntojen sisäänkäynti on syvennyksessä siten, että jokaiselle asunnolle muodostuu pieni sisäänkäyntipatio, jota voi käyttää yhteistiloja yksityisempänä istuskelupaikkana. Patio suojaa asuntoa muiden katseilta, ja toimii tilana, jonka jokainen asukas voi sisustaa mielensä mukaan tehden siitä omansa, ja omaa persoonallisuutta ilmaisten. Näin asunnon ja kulkutilojen välille muodostuu selkeä jako.Asunnon tavallisen ulko-oven sijasta on mahdollista asentaa kaksiosainen ovi, jonka yläosan avatessa asunnon ja muun ryhmäkodin välille muodostuu yhteys. Ryhmäkotiasunnot ovat tyypillisesti pieniä asuntoja, usein vain yhden asuinhuoneen kokoisia. Perinteisesti niissä ei ole keittomahdollisuutta tai erillistä makuuhuonetta. Laitosmaisen tunnelman välttämiseksi ja asukkaiden omanarvontunnon lisäämiseksi olen ratkaissut asunnot pieninä yhden makuuhuoneen kaksioina, joissa makuuhuone avautuu olohuoneeseen liukuovella, jota voidaan pitää auki liikkumisen helpottamiseksi ja asunnon avartamiseksi. Makuuhuone tuo pieneen asuntoon lisää yksityisyyttä ja vaihtelua. Vieraitakin on mukavampi kutsua asuntoon, jossa sänky ei ole ensimmäinen näky asuntoon tultaessa.Makuuhuoneet sekä oleskelutila avautuvat parvekkeelle, jolloin sängystäkin näkee ulos. Asunnoissa on myös pieni keittotila, joka mahdollistaa itsenäisen ruoanlaiton, jos asukas siihen kykenee. Huonokuntoinenkin asukas arvostaa mahdollisuutta valmistaa itselleen välipalaa tai kupin kahvia, ilman että jokaista suupalaa täytyy erikseen pyytää henkilökunnalta. Ryhmäkodin yhteistilat

Ryhmäkodin yhteistiloista avautuu atriumpihan kautta näkymä palvelutalon ravintolaan ja käsikirjastoon, sekä suurten ikkunapintojen läpi myös päiväkodin saliin ja palvelutalon pihalle. Yhteistilassa on keittiövarusteet, ja siellä asukkaat voivat kokoontua yhteisiin illanviettoihin tai teehetkille. Yhteinen keittiö mahdollistaa arkiaskareiden seuraamisen tai niissä auttamisen, joka luo dementiasta kärvisille omanarvontuntoa ja tuo muistoja. Yhteistilojen yhteydessä on terassi, ja sieltä aukeaa näkymä vilkkaalle sisääntuloaukiolle.


26.2.2013 DIPLOMITYÖ TEKIJÄ VALVOJA

Talo kuin kylä - palvelutalosuunnitelma Rovaniemelle Mesi Koponen Hannu Huttunen

10/12

YP1 Kasvillisuus Kasvualusta 100 mm Suodatin/salaojituskerros Vedeneriste, sisältää juuristosuojan Säänkestävä vaneri 15mm Tuuletusrako Lämmöneriste 300 mm/ Yläpohjapalkisto 300x150, k600 Höyryn- ja ilmansulku Poikittaiskoolaus Rakennuslevy

Julkisivumateriaalit

4 70x70

Keskivaalea puurima,

VP1 Parkettilattia Teräsbetonilaatta 60 mm Rakennuspaperi Askelääneneristyslevy 30 Pontattu havuvaneri 18 mm Välipohjapalkisto 300x150, k600 Eriste min 100 mm Poikittaiskoolaus Akustinen jousiranka, k400 2-kertainen rakennuslevy

5 70x70,

Keskivaalea puurima,

6

Kaide lasipalkkia

US1 Pystylauta 23mm Tuuletusrako Tuulensuojalevy Lämmöneriste 180 mm) / Runko 180x100, k600 Höyryn- ja ilmansulku Rakennuslevy

8 Vaalea pystylauta, 23x150 ponttilaudoitus umpisaumoin

1 Keskitumma pystylauta, 23x150 ponttilaudoitus umpisaumoin 2 Räystäspelti 3 Ikkunalasi

harvempi

jako

7 Parvekkeiden tausta keskivaalea pystylauta, 23x150 ponttilaudoitus umpisaumoin

Kerrosten välillä palokatko

JULKISIVUOTE 1:50

JULKISIVULEIKKAUS Julkisivuleikkauksessa on esitetty palveluasuntojen esteetön keittiö ja yhteys parvekkeelle. Leikkauksessa näkyy myös liittyminen hätäkeskukseen. Hätäkeskuksen katon vanha pintalaatta on korvattu uudella päällisellä ja katon eristeen määrää on lisätty.

1:50

JULKISIVUDETALJEJA

1:10

Detaljeissa on perehdytty palvelutalokompleksin viherkattoon, sekä tutkittu esteetöntä pääsyä parvekkeelle liukuoven kautta.

JULKISIVU PIHALLE (LÄNTEEN)

1:200

93


26.2.2013 DIPLOMITYÖ TEKIJÄ VALVOJA

Talo kuin kylä - palvelutalosuunnitelma Rovaniemelle Mesi Koponen Hannu Huttunen

11/12

NÄKYMÄ PALVELUASUNTOSIIVEN OLESKELUTILAAN

LEIKKAUS C-C LÄPI PALVELUASUNTOSIIVEN OLESKELUTILAN 1:200

OLESKELU

+92,100 OLESKELU

+89,100

KOTIPESÄ 2

94

+85,100

VAR.

PORRASK.

HLÖ.KUNNAN PKH M.

HLÖ.KUNNAN PKH N.

+79,600

HLÖ.KUNNAN SOS.TILAT


NÄKYMÄ RYHMÄKOTIKAKSIOON (39m2)

26.2.2013 DIPLOMITYÖ TEKIJÄ VALVOJA

NÄKYMÄ PALVELUASUNTOKAKSIOON (46m2)

Talo kuin kylä - palvelutalosuunnitelma Rovaniemelle Mesi Koponen Hannu Huttunen

12/12

P

A

B

RYHMÄKOTI

C A D

B PALVELUASUNTOSIIPI

NÄKYMÄT JOELLE

PARVEKE MH

MH

PARVEKE

C

NÄKYMÄT PIHALLE

OH

D

NÄKYMÄT SISÄÄNTULOAUKIOLLE

PARVEKE

NÄKYMÄT JOELLE

PARVEKE

OH

NÄKYMÄT PIHALLE

2H+K 38m2

K

APK

KPH

OH

ET

2H+K 30m2

JK/PAK

APK

KPH

KPH

2H+K 39m2

KPH

ET KPH K JK

PALVELUASUNTO, PIENI KAKSIO

MH

MH

K

JK/PAK

MH

OH

2H+K 46m2

PALVELUASUNTO, KAKSIO

VAIHTOEHTO

ET

RYHMÄKOTIASUNTO, PIENI KAKSIO

K JK

ET

RYHMÄKOTIASUNTO, KAKSIO

95


96

Talo kuin kylä - palvelutalosuunnitelma Rovaniemelle  

Assisted Living in Rovaniemi, Master´s thesis, Aalto University

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you