Helga ja Helmeri ilmastoagentteina (Terhi Kangas & Anna Aalto) ©Merkityskirjat

Page 1

HETKEN SI U N UK

TARJOAA LE UL

L

ilmastoagentteina


#JOUK

KO LU

U OV

US

TÄMÄN KIRJAN LUOVAT MERKITYSASSISTENTIT

1

Hovilaisen perhe Lahdesta Serkkuperheen jäsenten ulkonäkö ja nimet

2

Toivo 8 v., Lahja 7 v. ja Rauha 4 v. Tampereelta Kierrätyshuonekalut lastenhuoneeseen, s. 3

3 Julie Vierimaa 6 v. Lahdesta

Hahmopuuhapajassa syntynyt kissahahmo, s. 8

4

Pasasen perhe Hollolasta Kissahahmon nimi, s. 8

5

Sanataiteilija Lealiisa Kivikari Lahdesta Nimi sataman laivakaunottarelle, s. 12

6

Teon ja Viljan Tuija-mummi Lahdesta Kahvikuppi kierrätettäväksi pihakirppiksellä, s. 16

7

Eevi Heinola 4 v. ja Iisa-äiti Vääksystä Huivin kuosi pienyrittäjän putiikkiin, s. 19

8 Kalliolan koulun 3–4 C Hollolasta

Kasvisravintolan päivän menu, s. 22

9 Aida 9 v. ja Nino 11 v. Mikkelistä, Jimi 3 v. Jyväskylästä, Jalo 3 v. Hollolasta, Joanna 4 v. Porvoosta Superkisun ystävät ympäri Suomea, s. 30

+ Hyvän Mielen Yllätysbonus: Edellisestä Merkityskirjasta on tähän tarinaan kierrätetty (!) kausalalaisen Minean piirtämät kuvat Helgasta ja Helmeristä sivulla 31. Ihastuttavat tarinat joukkoluovuudella syntyneiden kohtien takaa voit lukea verkosta www.merkityskirjat.fi/joukkoluovuus

© Merkityskirjat Oy Terhi Kangas & Anna Aalto Valokuvat s. 11: Juha-Pekka Huotari, Lassi Häkkinen, Jani Mahkonen, Sebastian Ratu ja Juha Tanhua, s. 26: iStockphoto, s. 32: Lassi Häkkinen, s. 33: Petri Koivisto. ISBN 978-952-68829-3-2 (sid.) | ISBN 978-952-68829-4-9 (PDF) Kustantaja: Merkityskirjat Oy | Tilaaja: Kestävä Lahti -säätiö Painopaikka: Markprint Oy, Lahti 2021

4041

Painotuote

0042


ilmastoagentteina

Lahtelaisille ja muille ympäristön ystäville

MADE IN LAHTI


2


Helga säpsähti hereille. Pimeässä lastenhuoneessa hän erotti ääriviivat lipastosta, joka näytti vieraalta 2 . Helmerin unituhina oli tuttu, mutta siskonpedissä lattialla oli veljen lisäksi kolme peittomöykkyä. Jostain kuului nyyhkytystä. Sitten Helga muisti. He olivat serkkulassa yökylässä. Helga hiipi ovenrakoon kuullakseen nyyhkytyksen tarkemmin. Se oli äiti. – Onkohan tämä työ sittenkään minua varten? Olen niin paljon poissa kotoakin lasten luota. – Äläs nyt siskokulta. Olet unelma-ammatissasi ja erittäin hyvä siinä, Miia-täti lohdutti. – Samaa olen sanonut. On Vuoden lentoemäntä -palkintokin muutaman vuoden takaa, isä totesi ja kuulosti Helgan mielestä ylpeältä. – Uutisissa juuri kerrottiin, että suomalaisten lentomatkoista aiheutuu toiseksi eniten hiilidioksidipäästöjä koko maailmassa. Mitä jos koko maapallo tuhoutuu? äiti sanoi parahtaen nyt jo onnettomaan itkuun. – Asioita on hyvä pohtia monesta kulmasta, mutta tehtäisiinkö se huomenna? Maailma näyttää taatusti valoisammalta aamulla hauskan lautapeli-illan jälkeen, Jarno-setä ehdotti. Helga veti oven kiinni ja palasi murheissaan peiton alle. Miten ihmeessä hän voisi parantaa äidin kurjaa oloa?

3


4


– Selkeä tapaus. Tuo on ilmastoahdistusta. Aikuiset kärsivät siitä toisinaan, totesi Mico-serkku, kun Helga kertoi aamulla toisille kuulemastaan keskustelusta. Mico oli jo viidennellä luokalla ja tiesi hurjan paljon kaikesta. Ei ihme, että hän osasi heti antaa äidin murheelle nimen. Siis ilmastoahdistus. Mutta miten kummassa sellaisesta pääsi eroon? – Tiedän erään supertyypin, joka osaa varmasti auttaa. Aikuiset luulevat häntä mielikuvitusolennoksi, koska hän jakaa viisauttaan erityisesti lapsille. Voimme lähteä häntä tapaamaan, mutta joku peitetarina on sepitettävä, Mico sanoi. Helga tunsi kuumotuksen leviävän poskilleen. Vilkaisu Helmeri-veljeen todisti, että myös tämä oli valmiina salaiseen seikkailuun, josta ei saisi hiiskua aikuisille puolta sanaa. Helga, Helmeri, Mico, Siiri ja Joel tekivät tutun serkkurituaalin: kymmenen kättä vuorotellen päällekkäin pinoon, sitten kuiskaten sana serkku ja kädet ilmaan. Lopuksi kuiskattiin salaisuus ja jokainen veti suunsa kiinni vetoketjuliikkeellä.

– Loistava ajatus! Tuo luonnon oma elämyspuisto on Lahtea parhaimmillaan ja kiinnostaa varmasti myös Helgaa ja Helmeriä, Jarno-setä ilahtui kuultuaan Micon ehdotuksen päivän ohjelmasta. Lasten supparetki urheilukeskuksen lähimaastoihin oli kaikkien mielestä mainio idea. Vain pikkuveli Joel halusi jäädä aikuisten kanssa kotiin. Hovilaiset olivat käyneet supparetkillä monta kertaa, joten lapset eivät voisi eksyä. Samalla Helmeri näkisi valtavat hyppyrimäet, joita hän oli usein ihaillut televisiosta. 5


Urheilukeskuksella uimareiden ja turistien joukossa käyskenteli harjoituksiinsa valmistautuvia mäkihyppääjiä haalareissaan. Keskellä kesää! Helmerin silmät olivat vähällä nyrjähtää ihmetyksestä. Mico oli matkalla kertonut, että supan pohjalla saattoi olla joskus vettäkin, mutta tuohan näytti aivan uima-altaalta. Ihmeelliseksi näyn teki myös se, että uimaallas sijaitsi mäkihyppytornin alla. Mico huomasi Helmerin hämmästyksen ja selitti asioiden oikeat laidat aivan kuin olisi kuullut Helmerin ajatukset.


– Lahden maauimala on harvinainen herkku. Ei taida olla maailmassa toista mäkihyppymonttua, joka muuttuisi kesäisin kaikkien kaupunkilaisten uimalaksi. Samaan aikaan mäkihyppääjät voivat harjoitella normaalimäessä. Se on hauskaa katseltavaa myös uimareille. – Miten niiden sukset luistavat ilman lunta? Helgakin yhtyi hämmästelyyn. – Normaalimäki on pinnoitettu muovilla, jota kastelemalla suksi luistaa. Ehdotetaanko aikuisille, että tultaisiin huomenna koko porukalla uimaan? Sillä nyt meidän on jatkettava matkaa oikealle supalle, Mico sanoi.

7


£ Alkaa maailma tää vihreältä näyttää, kun arjessa muistaa älliä käyttää. £

Mustavalkoinen kissa 3 makasi selällään supassa ja lauloi. Helgan sydämessä läikähti ihanasti, sillä hän rakasti kissoja. Tuo oli lempeää kissajoogaa, joka teki hyvää mielelle ja keholle, sen Helga tiesi. Mutta Helga ei tiennyt, että kissat olivat ilmastoneroja. – Kas, minun suosikkipalvelijani, Mico ja Siiri, mukanaan uusia ystäviä Siippo Superkisulle. Siihen lienee erityinen syy, kissa tokaisi raukeasti havahduttuaan joogan maailmoista lähestyviin askeliin. Supassa joogaava Siippo Superkisu 4 ! Oliko kummempaa kuultu? Kissan oudot silmät pelottivat Helmeriä. Toinen oli kirkkaan keltainen ja toinen sinisempi kuin Suomen lipun risti. Lapset kertoivat Siipolle, että Helgan ja Helmerin äidin ilmastoahdistukseen pitäisi löytää lääke. Ja aivan kuten Mico oli arvellut, oli Siippo Superkisulla heti ratkaisu mielessään. – Te lapset olette superfiksuja. Ja toisinaan lapset ovat parhaita aikuisten opettajia. Siksi haluan lähettää teidät tutkimusmatkalle tähän upeaan ympäristöpääkaupunkiin.

8


SUPPA

(myös h arjuhaut a tai harj on jääka ukuoppa uden su ) la misvaihe aikana s en yntyneil le harjualu muodos eille tunut pa inanne. S kun jäät uppa syn ikköjokie tyi, n kuljett ja hiekan aman so sisään h ran autautu jäälohka neet suu reet suli ret vat pois ympärill . J äälohka ä oleva m re en a a jyrkkäre -aines ro unaiseks mahti i kuopak si.


– Sinä olet väärässä! Suomen pääkaupunki on Helsinki. Ja siellä asuu presidentti nimeltä Sauli Niinistö, Helmeri suutahti. Näsäviisas katinrontti, joka luuli tietävänsä kaiken! – Ympäristöpääkaupunki on eri asia. Se on koko Euroopan yhteinen juttu, koska yhdessä saa aina aikaan enemmän kuin yksin. Arvonimen saa vuodeksi kerrallaan ympäristöasioitaan hyvin hoitanut kaupunki. Ennen Lahtea ympäristöpääkaupunki oli Portugalin Lissabon, ja vuonna 2022 on Ranskan Grenoblen vuoro. Helgalla alkoi olla luottavainen olo. Täältä jos jostain voisi löytyä apua äidin ilmastoahdistukseen. Siippo Superkisu antoi lapsille kartan, johon oli merkitty neljätoista kohdetta ympäri kaupunkia. Jokaisessa olisi luvassa jotakin ilmastoahdistusta helpottavaa. Joka kohteesta he saisivat yhden kirjaimen, ja niistä muodostuisi ratkaisu äidille.

10


SIBELIUST ALO

MUKKULAN UIMARANTA

LANU-PUISTO

nveistäjä ssa on 12 kuva to is pu en m ie , jotka on Karin etoniveistosta b ta ur su n nu n luonOlavi La aan ympäröivää um ut la su u lt nonkiveä, suunnite uistuttaa luon m ys rit vä en toon: niid tua. avat sammaloi ja veistokset sa

RAD

IOM

AST OT

MUSTA NKALL ION VE SITORN

I

11


5


Siippo neuvoi lapset ensin Vesijärven satamaan. Helgasta tuntui kuin he olisivat tulleet ulkomaille. Oli viihtyisiä ravintoloita, pieniä risteilyaluksia, musiikkia ja iloisia ihmisiä viettämässä kesäpäivää. Lokit kirkuivat äänekkäästi aallonmurtajalla. – Pst. Taidatte olla Superkisun ystäviä? Ja teidän pitäisi nyt sivistyä veteen liittyvissä asioissa, eikö vain? kuiskasi mies Ankkuri-patsaan takaa. Helga tuijotti miestä hämillään. Siipolla oli kai sittenkin myös valikoituja aikuisystäviä. – Tämä Vesijärvi onkin varsinainen tuhkimotarina. Kurjuuksista voi nousta yllättäen uljaaseen loistoon. Tai ei tämä ole yllättäen tapahtunut, vaan kovan työn tulosta kaikki on. Hulevesi-insinööriksi esittäytynyt mies kertoi, että silloin kun lasten vanhemmat olivat pieniä, ei kukaan voinut kuvitellakaan uivansa pahoin saastuneessa järvessä. Siinä velloi paksua sinilevää, ja järvestä ongitut kalat maistuivat pahalle. Osa kaloista ja veden eliöistä kuoli saasteisiin. 13


Syy oli ollut ihmisissä. Vesijärveen oli laskettu huolettomasti sekä tehtaiden että kotien likavesiä. Tarinan iloinen puoli ja opetus oli se, että ihminen voi halutessaan korjata tekosiaan. Sinnikkään kunnostustyön ansiosta Vesijärvi voi nyt hyvin. Siellä voi uida ja kalastaa, ja se on tärkeä tutkimusjärvi. Pinnan alta on löytynyt jännittäviä asioita tutkijoiden mikroskooppeihin. Mies kertoi, että Lahdessa on innostuttu vesiasioista muutenkin. Kaupungissa on parhaillaan käynnissä hulevesiprojekti, jota asiantuntijat tulevat maailmalta asti ihmettelemään. – Mitä on hulahulavesi? Helmeri kysyi, ja Helga häpesi hetken pikkuveljeään. Kuunteliko se nenärei’illään? – Hulevesi on kaupunkialueiden likavettä, joka valuu kaduilta sadevesikaivoihin. Siinä voi olla tiesuolaa, öljyä tai vaikka eläinten kakkaa, joka ei saa päätyä järveen. – Me kisaillaan kavereiden kanssa usein siitä, kuka saa noista rakosista läpi suurimman taskusta löytyneen tavaran. Minä työnsin kerran heijastimen, Helmeri hihkui ja taas Helgaa hävetti. – Sadevesikaivo ei ole roskis. Sinne tungetut roskat ja tavarat voivat päätyä vaikka kalojen mahoihin, mies kertoi, muttei onneksi näyttänyt yhtään vihaiselta. Ensimmäinen kohde oli suoritettu, ja lapset olivat oppineet paljon uutta. Ei koskaan roskia, ei edes hiekkaa sadevesikaivoon. Mies antoi heille ensimmäisen kirjaimen ja vinkkasi seuraavan kohteen kartasta.

14


15


a

n avulla lap a t r a set k n u se s i ik k r k e p ili Su va t

PIKKU-VESIJÄRVI KLO 10.15

Pihakirppikseltä löytyi äidille uusi kahvikuppi 6 lattialle pudonneen ja särkyneen tilalle. Se oli mainio muistutus siitä, että toiselle tarpeeton voi olla toiselle löytö. Ympäristöllekin on aina parempi, kun tavaroita ostetaan käytettyinä. Kaiken ei tarvitse olla uutta. Ostoksia on myös aina hyvä harkita tarkkaan: tarvitseeko jotakin todella vai tekisikö vain mieli. Kahvikupin myyjä vinkkasi, että pihakirppiksen voisi kuka tahansa järjestää kotipihassa, vaikka yhdessä taloyhtiön asukkaiden kanssa. Helga innostui heti pohtimaan, mitkä hänen omista leluistaan ilahduttaisivat kenties jo enemmän naapuruston pienempiä lapsia. 16


.

aupunkia kirja k n i imi itk p ak a n er a k ät i a en n ä v päi

ALEKSANTERINKATU KLO 10.42 Lapset tarkastivat keskustan pyörälaskurin toimivuuden. Näytössä oli jo aamupäivästä luku 374, mutta se ei ollut virhe. Moni aikuinen oli tänään valinnut auton sijasta pyörän, ja siksi luku kasvoi koko ajan. Lapset tekivät aaltoja kaikille ohi pyöräileville aikuisille, joilla oli kypärä päässä. Äitikin voisi hyvin pyöräillä kauppareissut yhdessä Helgan ja Helmerin kanssa, lapset keksivät. Samalla saataisiin raitista ilmaa ja äidin kuntokin kasvaisi ihan vahingossa. Polkupyöräily, kävely tai bussin kyytiin hyppääminen olivat ilmastoystävällisiä tapoja liikkua. Jokainen auto liikenteessä saastuttaa, joten mitä useampi matkustaa saman kulkuneuvon kyydissä, sitä parempi.

17


ALATORI KLO 11.02 Helmeri alkoi vonkua janoonsa pillimehua. Onneksi yksi kartan kohteista oli leikkipuiston vesiautomaatti. Siitä tuli samaa, maailman raikkainta pohjavettä kuin serkkulan kotihanasta, ja sitä sai juoda ilmaiseksi. Pullovesien – ja oikeastaan myös pillimehujen – pakkaukset olivat ihan turhaa roskaa, tajusi nyt Helmerikin. Läheskään aina pakkausroskaa ei kuitenkaan voi välttää. Silloin on tosi tärkeää muistaa lajitella roskat oikeisiin jäteastioihin.

18


RAUTATIENKATU KLO 11.25 Alkukesän aurinko porotti yllättävän lämpimästi, ja Helgan ohimoilla tuntui pientä jomotusta. Ei kai vain auringonpistos väijynyt? Onneksi karttaan oli merkitty pieniä kivijalkakauppoja, joissa myytiin Suomessa ommeltuja vaatteita. Ympäristö tykkää, kun tavaroita ei tarvitse rahdata maailman ääristä lentokoneella tai laivalla. Ja kun vaatteet ja tavarat valmistetaan Suomessa, se tarkoittaa paljon työpaikkoja aikuisille ja sitä kautta verorahoja yhteiseen käyttöön. Helga solmi kauniin huivin 7 päänsä suojaksi ja huomasi, että paikallisen yrittäjän ja ympäristön lisäksi hyvälle mielelle näistä kaupoista tuli myös ostaja. Wau, mikä kolmoisvoitto! 19


Lapset tutkivat Superkisun karttaa ja miettivät, mille rastille suuntaisivat seuraavaksi. Juuri silloin Micon kännykkä piippasi tekstiviestin merkiksi. Mico luki viestin ääneen.

Lapset katsoivat toisiansa. Syöminen oli toden totta unohtunut. Jos taukoa ei kohta pidettäisi, he kuulisivat pian neljän vatsamuusikon nälänkurnimissinfonian. – Mennäänkö siihen ihanaan pikkuravintolaan, jossa jokainen voi ottaa juuri sitä ruokaa, josta itse pitää? Noutopöydästä saa ruoan heti. Pääsemme nopeasti jatkamaan matkaa, Siiri ehdotti. – Peukutan! Tällaisena erikoispäivänä ei kannata tuhlata hetkeäkään odotteluun. Siippo odottaa meitä supallaan, totesi Mico.

20


21


Ravintolan notkuvista ruokapöydistä tuli mieleen Ruotsin-laivan seisova pöytä, jossa tuli usein syötyä vähän liikaa. – On niin karmea nälkä, että syön ainakin sata falafelpullaa. Otetaanko Mico mättökisa? Helmeri yllytti. – Ahmimisesta tulee helposti paha olo, ja jos ei jaksakaan kaikkea lautaselle ottamaansa, on ruokaa heitettävä roskiin. Se ei ole hyväksi luonnolle edes kasvisravintolassa, Mico vastasi. Micon tilannetaju ihastutti jälleen Helgaa. Ruokahävikin vähentämisestä oli ollut myös koulussa usein puhetta. Varmasti Helmerikin oli siitä kuullut, mutta ei vain nälissään muistanut. Oli supertärkeää ottaa ruokaa vain sen verran kuin jaksoi syödä. Jos ei ole varma, paljonko se on, kannatti ottaa ensin vähemmän. Santsikierros on parempi juttu kuin biojätteeseen kaadettu virhearvio. Miten Mico muistikin kaikki tärkeät ilmastojutut juuri oikeissa kohdissa!

8

22



Energiatankkaus oli tullut juuri oikeaan kohtaan, sillä seuraava kartan kohde oli hieman kauempana. Kohteen nimi oli Pilleri-asema. Siellä lapset saivat tutustua jätteiden lajittelun maailmaan. Serkusten perheissä jätteet lajiteltiin kuuliaisesti, mutta Helgalla ja Helmerillä ei ollut pienintäkään aavistusta siitä, mitä kodin roskille sen jälkeen tapahtui. Kannattiko mitään edes lajitella, jos kaikki meni kuitenkin samaan kaatopaikkavuoreen? Vierailu Lahden jäteasemalla todisti, että niin ei todellakaan käy. – Tervetuloa uuden sukupolven kierrättäjät! Saanko arvata, että teillä on minulle ehkä vanha wc-pytty tai jokin suuri salaisuus muistitikulla, joka pitäisi nyt tuhota tietoturvallisesti? Meillä kaikki onnistuu, intoili aseman työntekijä, joka oli heti valmiina auttamaan. Pilleri-asema oli oikea lajittelun supermarket, jossa pystyi kierrättämään vielä enemmän asioita kuin monilla muilla jäteasemilla. Täällä todellakin oli oma keräyspisteensä jopa wc-posliinille, joka yleensä lajitellaan sekajätteeseen. Työntekijä kertoi, että Lahdessa peräti 99 prosenttia kotien jätteistä sai uuden hyödyllisen elämän. Joissakin roska-astioissa lukee energiajäte juuri siksi, että jätteestä tehdään oikeasti sähköä ja lämpöä. Uusiomateriaalejakin syntyy moneen käyttöön. Esimerkiksi vanhoista kattohuovista tehdään täällä asfaltin raaka-ainetta. Sitä kutsutaan kuulemma kiertotaloudeksi. Ihmeellistä!

24


25


LSAMI JÄTTIPA glandulifera)

lsans tinen pa (Impatie oinen ja yksivuo stöön kok n ympäri e in m ä on suuri t it in jonka lev ty. Laji on kotois mikasvi, t e ull u ie p k t essa inny on Suom , mutta se on lev rasie v le lta lueil a ja la le a il jo im a H la ulaisena ssa. tarhakark muassa Suome n u u lajiksi m

26


– Miksi te noin kauniita kukkia jäteastiaan kippaatte? parkaisi Helga huolissaan, kun eräs pariskunta kaatoi säkillisen pinkkejä kaunottaria puutarhajätteeseen. Asuiko Lahdessa jokin salainen kauneudenvihaajien klaani? – Kauneus ei aina tarkoita hyvää. Tämä jättipalsami on Suomen luonnossa haitallinen vieraslaji, joka pitää valitettavasti hävittää, nainen kertoi. – Eikös tuo ole rasismia? Sanoa, että vieras ei saa tulla tänne. Ei niin saa tehdä, Helga jatkoi kulmat edelleen kurtussa. – Oletpa sinä fiksu tyttö. Ihmisiä ei todellakaan tule erotella samoin kuin kasveja. Mutta kasvit eivät osaa käyttäytyä kuten ihmiset, siksi on tehtävä kieltoja ja määräyksiä. Nainen kertoi, että nopeasti leviävät vieraslajit vievät tilaa Suomen omalta kasvillisuudelta, joka on luonnollemme elintärkeää. Esimerkiksi jättipalsami voi tukahduttaa levitessään puiden juuria. Haitallisia kasveja oli juuri kitketty luonnonsuojelualueilta talkoilla monta säkillistä. Vieraslajien hävittäminen oikealla tavalla on tärkeää, jotta siemenet eivät pääse leviämään. Yksi jättipalsami saattaa tehdä neljätuhatta siementä, ja siemenet kulkevat helposti esimerkiksi kengänpohjissa, jos ei ole tarkkana. Helga sai tästä tietoiskusta mahtavan idean ympäristöopin opettajalle vietäväksi. Kitkemistalkoisiin voisi tehdä vaikka eväät mukaan.

27


Lapset palasivat Siipon kotisupalle vasta illansuussa. Päivä oli vierähtänyt nopeasti, mutta nyt kaikkia jo väsytti. Kaikki kirjaimet oli kerätty. Siippo pyysi järjestelemään ne niin, että niistä muodostuisi järkevä sana. Tehtävä oli visainen kuin television selviytymisseikkailuissa, mutta lopulta sinnikäs kirjainjumppa palkittiin. – Ilmastoilahdus! kiljaisi Helga. – Kuulostaa hurjasti paremmalta kuin ilmastoahdistus. Mutta kuinka ihmeessä äiti saadaan tuntemaan ilmastoilahdusta? Ei kai se noin vain käskystä onnistu?

28


– Aikaa tämä voi ottaa. On opittava huomaamaan ympärillään asioita, joissa on jo saatu parannusta aikaiseksi. Jos pohtii vain kaikkea sitä, mikä on huonosti, ahdistuu varmasti. Kannattaa keskittyä asioihin, joihin itse voi vaikuttaa. Te olette tänään tutustuneet moneen pieneen arjen ilahdukseen, joita Lahdessa on tehty ympäristön ja ilmaston hyväksi. – Miten sinä voit tietää, mikä niille on hyväksi, kun olet vain kissa? Helmeri napautti.

29


9

30


ILMASTO

AHDUSA L I

NTTI GE

LAHDUS I O

E AG

NTTI

ILMAS T

– Poikaseni. Älä koskaan-ikinä-milloinkaan liitä kissoihin sanaa vain! Meillä on vaikka mitä supervoimia. Itse katson keltaisella ja sinisellä silmälläni maailmaa aina vihreästi, kun vain muistan pitää molemmat silmät kunnolla auki, Siippo sanoi ja pyöritti silmiään hassusti niin, että ne menivät lopulta kieroon. Lapset nauroivat makeasti. Superkisun silmät eivät näyttäneet Helmerin mielestä enää lainkaan pelottavilta. Siippo nimitti lapset Lahden ensimmäisiksi ilmastoilahdusagenteiksi. Heidän tehtävänsä oli muistuttaa aikuisille, että asioita todella tapahtuu, mutta itsekseen mikään ei muutu. Melkein kaikkeen voi onneksi vaikuttaa jo pienelläkin arkisella teolla. – Seuraavat agenttikoulutukseeni pääsevät kokelaat ovat tässä: lapsia eri puolilta Suomea. Ajatelkaapa, Aida ja Nino muuttivat Suomeen pari vuotta sitten Bangkokista. Heidän avullaan ilmastoilahdus saadaan varmasti leviämään ihan ulkomaille asti, intoili Siippo ja esitteli valokuvia seinällään. Ilmastoilahdusagentin titteli sai Helmerin kasvamaan hetkessä kolme senttiä. Helga alkoi oitis pohtia heidän kotikaupunkinsa arjen ilahduksia, joita äitikään ei ollut ehkä huomannut. Asia oli juuri niin kuin Siippo oli selittänyt. Kun antaa ilmastoilahduksen vallata mielen, on helpompi toimia oikein. Vain sillä tavoin jokaisen maapallolla elävän ihmisen ja eläimen ilmastoahdistus voi kaikota ikiajoiksi.

31


KU AI

I S LU K I J A L L E

LAHTI ON EUROOPAN YMPÄRISTÖPÄÄKAUPUNKI 2021

V

uonna 2021 Lahti saa ylpeänä olla Euroopan ympäristöpääkaupunki. Euroopan komissio nimittää vuosittain ympäristöpääkaupungiksi yhden kaupungin, joka on ympäristötoiminnan edelläkävijä. Ympäristöpääkaupunki toimii erinomaisena mallina muille kaupungeille ja kehittää ratkaisuja koko maailman ympäristöhaasteisiin. Nimitys on palkinto vuosikymmeniä jatkuneesta uutterasta ympäristötyöstä, jonka vuoksi Lahti ei ole vain Suomen vaan koko Euroopan paras ympäristökaupunki. Kuten tämän lastenkirjan tarinastakin jo kävi ilmi, Vesijärvi oli vain joitain vuosikymmeniä sitten erittäin huonossa kunnossa. Vesijärveen laskettiin kaikkea yhdyskuntajätteestä teollisuuden jätevesiin. Kovalla työllä me lahtelaiset pelastimme ja puhdistimme tuon meille korvaamattoman tärkeän järven. Siitä innostuneena ja oppineena jatkoimme ympäristötyötä menestyksekkäästi eteenpäin. Teemme Lahdessa päivittäin konkreettisia tekoja ympäristön hyväksi. Me lahtelaiset hyödynnämme nykyään syntyvästä jätteestä yli 99 prosenttia. Asumme kodeissa, jotka lämpiävät ympäristöystävällisellä energialla. Emme enää polta kaupungissamme kivihiiltä, vaan kierrätyspolttoainetta ja paikallista puuta. Lisäksi haluamme olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2025, kymmenen vuotta muuta Suomea aiemmin. Muutamia saavutuksiamme mainitaksemme. Haluamme innostaa kaikki lahtelaiset, pikkunaperoista vaariin ja mummoon saakka, pitämään huolta yhteisestä luonnostamme. Ympäristön sankariteot tehdään nimittäin yhdessä. Jokaisella arkisella valinnalla ja teolla on merkitystä. Yhdessä teemme kaupungistamme entistäkin toimivamman ja viihtyisämmän – ja pidämme maapallon paremmassa kunnossa. Lahden menestyksekkäästä ympäristötyöstä ja Euroopan ympäristöpääkaupunkivuodesta voit lukea tarkemmin osoitteesta greenlahti.fi. Sivustolle on kerätty myös erilaisia käytännön tekoja ympäristön hyväksi. Sieltä löytyy varmasti jotakin innostavaa, johon perheenne voisi yhdessä sitoutua – asuittepa sitten Lahdessa tai ihan missä päin Suomea ja maailmaa tahansa. Tervetuloa ilmastoilahtumaan kanssamme!

32


YHTEISÖLLINEN LASTENKIRJA ON LAHTELAISTA TEKOA

Y

hdessä tehty on ollut jo pitkään Lahden kaupungin ympäristöajattelua viitoittanut voimatoteamus. Yhdessä tekeminen on inspiroinut myös monia lahtelaisyrityksiä. Paikallista omintakeista lastenkulttuuria edustaa Merkityskirjat Oy, jonka avulla tämäkin kirja syntyi yhdessä joukkoluovuutta hyödyntäen. Merkityskirjat on kirjakustantamo, joka on keskittynyt tilauskirjoihin ja kirjojensa merkityksellisiä teemoja tukeviin kulttuurituotantoihin. Merkityskirjojen LISÄTIETOA K IRJANTEKIJÖ oma tarina alkoi lahtelaisyrittäjien innovaatiolla, ISTÄ merkityskirjat.fi hyvää tekevällä lastenkirjatrilogialla. Kirja ja sen merkimarkprint.fi tyksellinen tarina tekee lapsen kasvulle ja kehitykselle aina hyvää, mutta Helga Hidalmiina kissojen kunniavieraana, Helmeri Hessunpoika löytää lajinsa sekä Helgan ja Helmerin viikonloppuveli tekevät hyvää myös yhteisölle. Trilogian myynnillä kerätään varoja kotimaiseen järjestötyöhön. Helga ja Helmeri ilmastoagentteina on painettu lahtelaisessa kirjapainossa. Mitä lähempää hankintoja tehdään, sitä pienemmät ovat logistiikasta aiheutuneet ympäristökuormat, ja raha jää oman talousalueen hyödyksi. Kirjapaino Markprint oli luonteva kumppani ympäristöpääkaupungille myös siksi, että se on ollut omalla alallaan vihreä ajattelija jo kauan ennen kuin kollektiivinen ympäristöhuoli yritysmaailmassa heräsi. Markprint oli ensimmäisten painotalojen joukossa hakemassa Joutsenmerkkiä vuonna 1993, kun merkki lanseerattiin painoteollisuuteen. Nykyisin koko painotalon tuotanto on sertifioitu ympäristömerkin tiukat kriteerit täyttäen. Kirjan painamisessa hyödynnetään uusiutuvia luonnonvaroja, ja kemikaaleille löytyy jatkuvasti yhä enemmän ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Painettu kirja on tärkeä käyttöliittymä lapselle erityisesti silloin, kun hän opettelee lukemaan. Kirjan äärellä vietetyt lukuhetket yhdessä aikuisen kanssa ovat merkityksellisiä vuorovaikutushetkiä, joita on vaikea korvata digitaalisen maailman ilmiöillä. Siksi tämä kirja haluttiin tehdä käsinkosketeltavaksi lapsuusmuistoksi. Ilmastoilahdus ® on Merkityskirjat Oy:n rekisteröimä tavaramerkki.


HELGA JA HELMERI ILMASTOAGENTTEINA Kolmasluokkalainen Helga Lehmusvirta kuulee serkkulan yökylässä salaisen keskustelun: Helgan ja Helmerin äitiä vaivaa ikävä ilmastoahdistus! Onneksi serkkula sijaitsee Euroopan ympäristöpääkaupungissa ja Mico-serkulla on oitis suunnitelma valmiina. Kesäinen agenttiseikkailu Lahdessa saa Helgan ja Helmerin oivaltamaan monia pieniä, mutta tärkeitä ympäristöasioita. Sellaisia, joita he voisivat hyvin toteuttaa myös omassa kotikaupungissaan. Ja mikä parasta, parannuskeino äidin ilmastoahdistukseenkin löytyy lopulta. Lahti on Euroopan ympäristöpääkaupunki vuonna 2021. Teemavuoden kunniaksi lahtelaiset kirjantekijät saivat toteuttaa tämän uniikin ympäristötarinan. Kirjaa on tehty joukkoluovuudella yhdessä lukijoiden kanssa. Hovilaisen serkkuperheellä on elävät esikuvat Lahdessa, koululaiset ovat yhdessä ideoineet kasvisravintolaan päivän ruokalistan, ja Superkisun on kuvittajan avuksi luonnostellut 6-vuotias Julie Merkityskirjojen hahmopuuhapajassa. Kaikki yhteisöllisesti syntyneet kohdat on merkitty tarinaan numerosymbolilla. Pienkustantamo Merkityskirjat on ennen tätä tilauskirjaa julkaissut kolme omaa lastenkirjaa. www.merkityskirjat.fi ISBN 978-952-68829-3-2

9 789526 882932

| L85.2