TEEMA: TYÖTÄ?
1. Väylän päätoimiala ovat siivouspalvelut. Väyläläiset toivovat myös pakkaus-, purku- ja kokoonpanotöitä. 2. Miia Pallonen ompelee kasseja ja tyynynpäällisiä Väylä ry:n toimistolla. Työn ilo antaa vauhtia ompelijalle. 3. Miia Pallonen ja Iiris Mikkilä työskentelevät Väylä ry:ssä. Iiris perusti Väylän, koska ei löytänyt muuta keinoa työllistää kehitysvammaisia oikeisiin palkkatöihin.
työllistäminen nähdään vielä marginaalisena asiana, ensimmäisellä kysymyskierroksella ei yleensä saanut oikeaa vastausta. ”Yksi virkailija esimerkiksi vastasi, että työkyvyttömyyseläkkeellä ei voi saada palkkatukea, mikä ei se pidä paikkaansa. Säädökset myös muuttuvat jatkuvasti – kriteerit, prosentit ja summat. Palkkatuki maksetaan monta kuukautta jälkikäteen. Muutoksista ei tiedoteta. Niistä eivät saa tietoa edes työhönvalmentajat”, Iiris luettelee. Espoon kaupungin, Etevan ja Liven työvalmentajat ovat olleet hänelle tärkeä tuki ja voimavara perehdytyksessä, rekrytoinnissa, kehityskeskusteluissa – ja arjessa. ”He ovat tehneet kuvallisia työohjeita, miettineet välineitä ja auttaneet paperitöissä”, Iiris kehuu. Väylä ry:n toiminta alkoi syyskuussa 2016, ja se tarjoaa siivouspalveluita ja pihatöitä Espoossa. Uusi aluevaltaus ovat ompelutyöt. Toiveena on saada myös muita töitä. ”Olemme kiinnostuneita tekemään myös erilaisia pakkaus-, purku- ja kokoonpanotöitä. Duunarimme ovat näissä erittäin kokeneita, sillä vastaavia hommia tehdään paljon toiminta- ja työkeskuksissa alihankintana. Moni myös pitää näistä töistä, mutta tahtoisi saada niistä palkan”, sanoo Iiris Mikkilä, joka työskentelee nyt yhdistyksen toiminnanjohtajana.
Oman alan töitä Miia Pallonen, 28, on valmistunut verhoilijaksi Keskuspuiston ammattiopistosta. Nyt hän tekee oman alansa töitä Väylän toimistolla Espoon Kuitinmäessä. Miia on ommellut esimerkiksi vesitekniikan yritys Oy Lining Ab:n vanhoista mainosbanderolleista kasseja mainoslahjoiksi. ”Ompelen erilaisia kasseja ja tyynynpäällisiä. Työ on kivaa. Kesäkuussa tein keikkahommaa ja syksyllä aloitin vakituisen työn.
Teen 3,5 tuntia töitä kolmena päivänä viikossa. Tässä pääsee rytmiin ja oman alan töitä tekemään. Työvalmentaja soitti ja tarjosi töitä. Se oli iloinen yllätys”, Mia kertoo. ”Täällä on mukavia työkavereita ja pomonkin pitää olla mukava. On se”, hän lisää, ja Iiris hymyilee. Miia on aiemmin ollut työtoiminnassa vakuutusyhtiössä ja kirjastossa työosuusrahalla. Tämä on hänen ensimmäinen oikea palkkatyönsä. ”Säästän johonkin reissuun”, Miia kertoo. ”Haluan näyttää, miten voi asiaan vaikuttaa. Muutkin työpaikat voisi ottaa mallia. Pitäisi ottaa ihmiset kokeiluun ja katsoa, pystyvätkö he tekemään töitä”, Miia kehottaa.
Vertaistukea yrittäjille Väylä ry:n palkkalistoilla on nyt 16 henkeä, joista 12 on vammaispalvelujen piirissä. ”Huomasimme, että kehitysvammaiset ja autisminkirjon henkilöt ovat niitä, joille tämä työ parhaiten sopii ja jotka tässä parhaiten menestyvät ja pysyvät. Osatyökykyisten osalta vaihtuvuus on tosi pientä. Meillä on myös maahanmuuttajataustaisia kehitysvammaisia töissä, joten rajoja rikotaan monella tasolla”, Iiris Mikkilä toteaa. Väylä työllistää työntekijänsä työehtosopimusten mukaisilla sopimuksilla. ”Palkattomia työkokeiluja tarjotaan järjestelmällisesti, mutta on vaikea nähdä niiden eettisyyttä. Kaikki jotka meillä tekevät töitä, saavat palkan. Osa saa kuukausipalkkaa ja osa tekee keikkaa tuntipalkalla.” Kehitysvammaliitto suunnittelee yhdessä Väylä ry:n ja Omenasiepparin kanssa työnantajaverkoston luomista ja sen hyödyntämistä uusien kehitysvammaisia palkkaavien työnantajien löytämiseksi. Tarkoituksena on koota työllistämisen tietopaketti, tarjota vertaistukea työnantajille ja jakaa tietoa myös kehitysvamma-alan työntekijöille. ”Oikeasti tuottava työ on mahdollista. Byrokratia, paperityö ja oikean tiedon löytäminen on kuitenkin haastavaa. Mielellämme keskustelemme uusien yrittäjien kanssa ja tarjoamme vertaistukea. Myös yhteiskunnan taloudellista tukea on saatavilla, kun sitä osaa löytää”, Iiris sanoo.
Hyvää jälkeä Väyläläiset tekevät keskimäärin 15 työkeikkaa viikossa. Siivouspalveluiden säännöllisinä asiakkaina on noin 40 kotitaloutta ja muutama yritys.
NRO 4/2018 TUKIVIESTI
”Mitä enemmän saamme asiakkaita, sitä enemmän pystymme työllistämään”, Iiris sanoo. ”Kotitaloudet ovat löytäneet Väylän aika hyvin. Olemme markkinoineet Facebookissa ja jakaneet mainoksia, kun muita töitä ei ole ollut. Erityisesti yritysasiakkaita toivoisimme lisää. Porukallemme sopii, että tehtävät pysyvät samoina. Esimerkiksi Espoon Telinetaitureiden uusi voimistelusali on meille mukava kohde.” Jokaisella keikalla on mukana palveluohjaaja, joka toimii tasavertaisena työparina. Töitä tehdään rinnakkain mutta itsenäisesti. ”Täytyy olla armollinen ja hyväksyä että perehdytys on pitkä, mutta meillä on timanttisia työntekijöitä, kun rutiini löytyy. Pääsääntöisesti olemme saaneet hirveän hyvää palautetta. Teemme tasaisen tarkkaa jälkeä, joka pysyy aina hyvänä. Joka kerta pyyhitään keittiön kaappien ovet, eikä ote herpaannu.”
Jokaiselle löytyy bravuuri Työn räätälöinti on tärkeää. Jokaiselle etsitään sopivat välineet ja tehtävät, joissa voi näyttää taitonsa. ”Nuori kehitysvammainen, pelokas poika, joka ei uskalla käyttää julkisia liikennevälineitä tai istua autossa etupenkillä, saattaa ottaa käyttöönsä äänekkään painehuuhtelulaitteen. On hieno tunne, kun se yksilöllinen osaaminen löytyy”, Iiris kuvailee. Uudet kohtaamiset ovat kaikille osapuolille hyväksi. ”Eräs asiakkaamme ei ollut nukkunut edellisenä yönä, kun jännitti, tuleeko tästä mitään. Nyt hän saattaa jättää meille avaimen ja lähteä asioille. Luottamus kasvaa, ja näin avarretaan kaikkien maailmankuvaa.” Iiris Mikkilä korostaa, että kukaan ei voi tietää, mihin ihmiset kykenevät, kun saavat mahdollisuuden, turvallisessa ympäristössä. ”Kun löytyy se oma bravuuri, jokainen saa kokemuksen, että tekee hyvää työtä ja osaa. Täytyy myös haluta tehdä työtä juuri täällä. Työntekijämme ovat työstään todella ylpeitä ja iloisia, mikä ei ole itsestään selvää.” Iiris työskenteli itse aiemmin sairaanhoitajana psykiatrisella osastolla. Työ oli valtavan raskasta ja toisaalta lyhytjänteistä, koska asiakkaita ei pystynyt tukemaan sairaalajakson jälkeen. Nyt on toisenlaista. ”Työ on hirvittävän kivaa. Oli ihana huomata, että se on mahdollista. Lähimmät työkaverini ovat kehitysvammaisia, eikä parempia voisi kuvitella”, Iiris sanoo. Lisätietoa: vayla@vaylary.fi, www.vaylary.fi, p. 0452112130.
17