Page 1

Ensimmäisen tunnetun suomalaisen lähetystyöntekijän Mattias Nybergin lähdöstä Surinamiin 250 vuotta

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 250 vuotta ensimmäisen tunnetun suomalaisen lähetystyöntekijän lähdöstä työalalleen. Ensimmäinen tunnettu suomalainen lähetystyöntekijä on Mattias Nyberg Nyberg, joka lähti herrnhutilaisveljeskunnan lähettämänä Etelä-Amerikan Surinamiin vuonna 1756. Mattias Nybergin vaiheista ei ole kovinkaan paljon tietoa. Hän oli kotoisin Porvoon pitäjästä Uudenmaan seudulta. Herrnhutilainen vaikutus ulottui tuohon aikaan rannikkoseudulle ja Nyberg tuli liikkeen vaikutuspiiriin. Hän tapasi herrnhutilaislähettejä myös Kööpenhaminassa, jossa sai ajatuksen muuttaa Herrnhutiin. Nyberg oli ammatiltaan kirvesmies, mitä ammattia arvostettiin herrnhutilaisten joukossa. Käsityöläisiä tarvittiin, kun piti rakentaa esimerkiksi talo ennestään asumattomille seuduille. Heidän oli helpompi ansaita tarvittava toimeentulo paikan päällä. Herrnhutilaiset lähettivät työalueille tavallisia kristittyjä, kun toiset lähettivät teologisen koulutuksen saaneita lähetyssaarnaajia. Herrnhutilaisuus on pietismille sukua oleva herätysliike, jonka piirissä virisi voimakas lähetystyö 1730-luvulta alkaen. Liikkeen perustaja oli kreivi Nikolaus Ludvig von Zinzendorf, jonka maatilalle uskonvainoja pakoon lähteneet määriläiset asettuivat. Kreivi von Zinzendorf oli opiskellut nuorena poikana Hallessa ja kuullut kotimaanjaksolla olleiden ensimmäisten luterilaisten lähetystyöntekijöiden ensikäden kuvauksia Intiasta. Aatelissukuun kuuluvana hänellä oli aikanaan erinomaiset mahdollisuudet saada tietoa tapahtumista eri puolilla maailmaa. Herrnhut on pieni kylä nykyisen Saksan itäosassa, josta tuli kuuluisa tämän liikkeen vaikutuksesta. Herrnhutilaiselle lähetystyölle oli tunnusomaista voimakas ja nopea levittäytyminen syrjäisillekin seuduille. Lähetit lähtivät mm. Grönlantiin ja arktisille seuduille, Väli-Amerikan edustalla oleville neitsytsaarille sekä aina Intian valtamerelle saakka. Suomen lähialueilla herrhutilaisten vaikutus oli voimakasta erityisesti Virossa. Opillisesti herrnhutilaiset korostivat Kristusta ystävänä ja veljenä ja anteeksiantamusta Jeesuksen verihaavoissa. Lähetystyössä he korostivat yhden ihmisen arvoa ja merkitystä evankeliumin julistamisen kohteena. Sanoma tuli viedä sinnekin, minne muut eivät menneet. Herrnhutin siirtokunnassa pelättiin viranomaisten pakkotoimia ja siksi oltiin valppaina etsimässä uusia seutuja asuinalueiksi. Alankomaista oli yhteyksiä Etelä-Amerikkaan, Surinamiin, jonne monet herrnhutilaisveljeskunnasta lähtivät. Ilmasto ja olosuhteet uudella alueella olivat tulokkaille vaarallisia ja useat myös menehtyivät. Näin kävi myös Mattias Nybergille, joka kuoli vain muutaman kuukauden kuluttua saavuttuaan työalueelleen. Hänet haudattiin Etelä-Amerikan erämaahan.


Suomalainen lähetystyö alkoi varsinaisesti vasta noin sata vuotta Mattias Nybergin lähdön jälkeen. Hän on kuitenkin suomalaisen lähetystyön pioneeri, joka oli avaamassa tietä toisille. Vuosi 2006 on luterilaisessa maailmassa lähetystyön juhlavuosi. Luterilaisen lähetystyön alkamisesta tulee kuluneeksi 300 vuotta. Ensimmäisen suomalaisen lähetystyöntekijän lähdöstä Surinamiin 250 vuotta ja ensimmäisen virolaisen lähetystyöntekijän lähdöstä työalueelleen 200 vuotta. Kirjallisuutta: Paunu, Uno, Suomen Pakanalähetystoimi I. 1908. Beck, Hartmut: Brüder in vielen Völkern. 250 Jahre Misson der Brüdergemeine. Erlangen 1981. Vie Sanoma 3/2006


http://www.sekl.fi/sites/default/files/sekl/page/attachment/Ensimm%C3%A4inen%20suomalainen%20lt%2025  

http://www.sekl.fi/sites/default/files/sekl/page/attachment/Ensimm%C3%A4inen%20suomalainen%20lt%20250v.pdf

Advertisement
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you