Issuu on Google+

Naisen siemen Raamattu alkaa kuvauksella siitä, miten Jumala loi kaiken. Sitten kerrotaan miten Jumalan luoma ihminen lankesi syntiin ja tuli pelastusta tarvitsevaksi. Heti syntiinlankeemuksen tapahduttua Jumala antoi lupauksen pelastuksesta. Alkutekstin mukaan tuo lupaus kuuluu: ”Ja minä panen vihan sinun ja naisen välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille. Hän [miespuolinen henkilö] on iskevä sinun pääsi murskaksi ja sinä olet iskevä häntä kantapäähän.” Jeesus ansaitsee yliluonnollisen syntymänsä perusteella nimen ”naisen siemen”. Hän ei syntynyt miehen siemenestä, vaan neitsyestä, Pyhän Hengen kautta. Ja hän murskasi käärmeen pään, Saatanan vallan, sovittaessaan meidän syntimme ristillä. Maailmanhistorian suurin ihme Vanhassa testamentissa kerrotaan useassa kohdassa, että Jumalan lupaama pelastaja, Messias, on sekä ihminen että Jumala. Miikan kirjassa sanotaan, että hänen juurensa ovat muinaisuudessa, ikiaikojen takana. Jesaja sanoo, että hän on Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä. Sakarjan kirjassa Jumala sanoo, että israelilaiset katsovat Herraan, Jumalaan, jonka ovat lävistäneet (Sak.12:10). Joulun aikaan puhutaan joskus neitseestäsyntymisestä ikään kuin se olisi ollut suurin ihme. Se oli mitätön ihme sen rinnalla, että Jumala tuli ihmiseksi. Jos uskomme siihen, että Jumala on tullut lihaksi, luulisi, ettei ole mitään vaikeutta uskoa Raamatun kuvauksiin siitä, miten hän syntyi. Jeesus sai ruumiin Marialta. Hän oli todellinen ihminen. Mutta hän oli myös Jumala, koska hän ei syntynyt syntiin langenneen ihmisen siemenestä vaan Pyhästä Hengestä. Enkeli oli sanonut Marialle: ”Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi.” Heprealaiskirjeessä sanotaan Jeesuksesta, että hän tuli kaikessa meidän kaltaiseksemme, kuitenkin ilman syntiä. Betlehemiin Miikan kirjassa on lupaus, että pelastaja syntyy Betlehemissä. Jumala johdatti Rooman imperiumin toimia niin, että Maria joutui raskausajan loppuvaiheilla matkustamaan Betlehemiin. Rooman keisarin määräyksestä Joosefin oli mentävä verolle kirjoittautumisen vuoksi sukunsa kaupunkiin. Pitikö myös Marian kirjoittautua? Vai lähtikö Maria mukaan siksi, että Nasaretissa oli liian ahdistavaa olla? Marian selitys siitä, että hänen kohdussaan kasvava lapsi oli syntynyt Pyhästä Hengestä, sai todennäköisesti aikaan lähinnä ivaa ja halveksuntaa. Ehkä Maria oli jopa hengenvaarassa, kun häntä syytettiin haureudesta. Jumala syöttökaukalossa Matka Nasaretista Betlehemiin kesti useita päiviä. Ehkä Maria ihmetteli, miksi Jumala ei varjellut häntä ja lasta niin, ettei hänen tarvitsisi tehdä tällaista rasittavaa, tuskallista matkaa. Jumalan toiminta ei yleensä tapahdu meidän ihmisten odottamalla tavalla. Jos me saisimme päättää, millainen paikka on sopiva Jumalan Pojan syntymiselle, tuskin laittaisimme häntä syntymään eläinten suojaan. Jos me saisimme päättää, millaisessa ympäristössä ja millaisissa olosuhteissa ihmiseksi tullut Jumala elää, tuskin antaisimme hänen elää köyhyydessä, vaaroissa, väärinymmärrettynä, ihmisten halveksimana. Meillä on joulukuvaelmista mielikuva tylystä majatalon isännästä, joka ei antanut matkalaisille yösijaa. Raamattu ei puhu mitään majatalosta. Maria ja Joosef yrittivät todennäköisesti hakea yöpaikkaa sukulaisten luota. Betlehemiin oli tullut paljon Daavidin suvun jäseniä kirjoittautumaan veroluetteloihin. Kaikille ei riittänyt yösijaa. Kenties Maria ja Joosef yöpyivät ensin ulkona, mutta kun synnytyspoltot alkoivat, oli pakko hakea jotain suojaa. Sellainen löytyi eläimille tarkoitetusta tilasta. Synnyttävällä äidillä ja vastasyntyneellä oli suojana haiseva, epästeriili eläinten suoja. Tällaisissa puitteissa aloitti maailman kaikkeuden Luoja elämänsä ihmisenä.


Alakertaan: Käsittämätön ihme Jouluna juhlimme ihmiskunnan historian ihmettä. Juhlimme sitä miten Jumala, kaiken Luoja, tuli kaltaiseksemme ihmiseksi. Meidän on mahdoton ymmärtää, miten ikuinen Jumala, joka ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan, saattoi tulla aikaan ja paikkaan sidotuksi ihmiseksi ja olla samalla ikuinen Jumala. Mutta niin Jumala teki. Jeesus sanoi monin eri tavoin, että samalla kun hän oli ihminen, hän oli Jumala. Jeesus myös osoitti sen teoillaan. Heprealaiskirjeen luvussa yksi Jumala sanoo Pojastaan muun muassa: ”Sinä, Herra, laskit alussa maan perustukset, sinun kättesi työtä ovat taivaat. Ne katoavat, mutta sinä pysyt. Ne kaikki kuluvat kuin vaate, sinä käärit ne kokoon kuin päällysviitan, ne vaihdetaan niin kuin vaate. Mutta sinä olet iäti sama, sinun vuotesi eivät lopu.” Kun Jumala tuli ihmiseksi, hän, joka laski maan perustukset, hän, joka on iäti sama, syntyi kuten jokainen meistä on syntynyt: synnytystuskien kautta. Hän imi äitinsä rinnoista maitoa. Hän oli äitinsä sylissä pienenä, puolustuskyvyttömänä vauvana. Hän oppi ryömimään, kävelemään, käsittämään erilaisia asioita, puhumaan niin kuin kuka tahansa lapsi oppii. Hän joutui kärsimään avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen häpeää. Hän eli vuodesta toiseen köyhän perheen vaatimatonta arkea. Hän teki töitä muiden perheenjäsenten kanssa elannon hankkimiseksi. Hän kärsi väsymystä, nälkää ja janoa. Miksi Jumala tuli ihmiseksi? Jumalan ihmiseksi tuloon oli vain yksi syy. Hän tuli kuollakseen. Jumala tuli osalliseksi lihasta ja verestä, että hän voisi kuolla, että hän voisi tehdä lihassa sen mitä hän ei voinut tehdä henkenä: kantaa meidän syntimme ruumiissaan ja siten kukistaa Saatanan. Jumala tuli ihmiseksi valmistaakseen meille pääsyn yhteyteensä, ikuiseen elämään. Raamattu korostaa monin eri tavoin sitä, että Jumalan tulo ihmiseksi ja Jeesuksen ristinkuolema on suurin osoitus Jumalan rakkaudesta.


Maailman%20historian%20suurin%20ihme