Page 1

Keski-Suomen Ev.lut. Kansanlähetys

Kyselytutkimus Leipäsunnuntain kävijöille Miten seurakuntalaiset kokevat Kansanlähetyksen ja Jyväskylän seurakunnan

Huhtasuon

alueseurakunnan

järjestämän

Leipäsunnuntai-vaihtoehtojumalanpalveluksen ja mitä toiveita heillä on sen suhteen

Matti Olkkonen yhteistyössä Marjut Haapasaari, Mikko Haapasaari, Jarkko Lemetyinen, Reino Saarelma

2011


SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ....................................................................................................................3 TAUSTA ...........................................................................................................................3 MENETELMÄT ..................................................................................................................3 TULOKSET ........................................................................................................................4 IKÄRYHMITTÄIN .................................................................................................................... 4 Yhdistäviä tekijöitä ............................................................................................................ 4 Jakautuneita mielipiteitä .................................................................................................. 5 20-30 -vuotiaat (n=13) ...................................................................................................... 5 30-40 -vuotiaat (n=7) ........................................................................................................ 6 40-50 -vuotiaat (n=4) ........................................................................................................ 7 50-60 -vuotiaat (n=6) ........................................................................................................ 8 Yli 60 -vuotiaat (n=10) ....................................................................................................... 9 LAPSIPERHEITTÄIN ................................................................................................................ 9 SATUNNAISET KÄVIJÄT........................................................................................................ 11 VASTUUNKANTAMISESTA ................................................................................................... 12 POHDINTA ..................................................................................................................... 13 EHDOTUKSIA ................................................................................................................. 14 JATKOA.......................................................................................................................... 15 VIITTEET ........................................................................................................................ 16 LIITTEET ......................................................................................................................... 17

2


TIIVISTELMÄ Tämän kyselytutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Keski-Suomen Ev.lut. Kansanlähetyksen säännöllisen yhteisöllisen päätapahtuman, Leipäsunnuntain kävijäkunnan kokemuksia Leipäsunnuntaista sekä syitä siihen, miksi kävijät valitsevat juuri Leipäsunnuntain. Erityistä huomiota haluttiin kiinnittää lapsiperheisiin, jotka tulevat lastensa kanssa Leipäsunnuntaihin. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti. Leipäsunnuntain Kolme Kuvaa -osuuden koettiin kautta ikäryhmien toteutuvan liian pitkänä ja osin irrallisena, ja muutenkin ohjelmassa koettiin olevan liikaa kaavamaisuutta. Erityisesti musiikkivalinnat jakoivat mielipiteitä ikäryhmien välillä. Opetuksen raamatullisuuteen ja lastenopetukseen oltiin erityisen tyytyväisiä, mutta opetukseen kaivattiin lisää elävyyttä ja yhteyttä arkipäivään. Leipäsunnuntai kaipaakin tämän kyselyn perusteella rakenteellista hiomista kaavamaisuuden poistamiseksi sekä kenties joitakin lisäelementtejä elävyyden ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Raamatullinen aikuisten- ja lastenopetus taas ovat Leipäsunnuntain selkeitä vahvuuksia, joista on syytä pitää kiinni.

TAUSTA Keski-Suomen Ev.lut. Kansanlähetyksen Leipäsunnuntai järjestetään joka toinen sunnuntai Huhtasuon kirkolla Jyväskylässä. Leipäsunnuntaissa on tarjolla ehtoollinen joka toinen kerta eli kerran kuussa. Lapsiperheet on pyritty huomioimaan Leipäsunnuntaissa hyvin: lapsille ja juniori-ikäisille on tarjolla omat opetuskanavansa. Leipäsunnuntain opettaja on tällä hetkellä usein vieraileva puhuja. Myös musiikista vastaava bändi vaihtuu. Opetuksen aiheet nousevat Raamatusta: kyselytutkimuksen aikaan Leipäsunnuntaissa on käyty jo pitkään läpi Matteuksen evankeliumia.

MENETELMÄT Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena kyselytutkimuksena. Teoreettista viitekehystä ei käytetty, vaan vastaukset ja mielipiteet koottiin yhteen monipuolisen kokonaiskuvan saamiseksi. Kyselylomakkeet jaettiin kävijöille Leipäsunnuntaissa 17.4.2011. Kyselyn sai ottaa kotiin täytettäväksi, viimeinen palautuspäivä oli 20.5.2011. Kyselyn taustatiedoissa tiedusteltiin vastaajan ikää, kuinka usein vastaaja käy Leipäsunnuntaissa vuosittain (satunnaisesti (1-3), harvoin (3-6), usein (7-10), lähes joka kerta (11 tai enemmän)) sekä onko vastaajalla lapsia ja käyvätkö he lastenopetuksessa (Liite 1, Kyselytutkimus Leipäsunnuntain kävijöille).

3


Saadut vastaukset (n=41) analysoitiin ikäryhmittäin, lapsiperheittäin, satunnaisten ja harvoin kävijöiden sekä vastuunkannon osalta, jotta saataisiin monipuolinen kokonaiskuva Leipäsunnuntain kävijäkunnasta ja heidän kokemuksistaan. Olen pyrkinyt analyysissäni huomioimaan erityisesti perustellut vastaukset sekä pohtimaan sitä, miksi joidenkin kysymysten kohdalla vastauskenttä jätettiin useasti tyhjäksi. Koska kyselyä ei toteutettu satunnaisotantana ja osa vastaajista täytti kyselyn perheittäin, vastaajien ikäjakaumasta ei voida tehdä johtopäätöksiä kävijäkunnan ikäjakaumasta.

TULOKSET

IKÄRYHMITTÄIN Tässä analyysissä käsitellään ikäryhmittäin vastaajien syitä käydä Leipäsunnuntaissa, heitä Leipäsunnuntaissa innostavia asioita, ärsyttäviä asioita sekä toiveita Leipäsunnuntain suhteen.

Yhdistäviä tekijöitä Muutamia kaikkia ikäryhmiä yhdistäviä tekijöitä löytyy. Vahva raamattuopetus on kaikkia ikäryhmiä yhdistävä syy tulla Leipäsunnuntaihin. Kaikissa ikäryhmissä esiintyy myös kritiikkiä Kolmen Kuvan osuuden aikataulun venymistä kohtaan sekä myös osuuden irrallisuudesta muuhun ohjelmaan. Erityisesti henkilökohtaiset asiat Kolmessa Kuvassa koetaan mielenkiintoisiksi ja innostaviksi. Useita vastaajia kaikista ikäryhmistä ärsyttää asioiden turhaksi koettu pitkittäminen ja aikataulujen venyminen, tosin kritiikki tätä kohtaan vähenee vanhempien ikäryhmien kohdalla. Ohjelman etenemiseen kaivataan selvästi lisää napakkuutta. Alle 40 -vuotiaat kaipaavat ohjelmaan lisää elävyyttä ja iloisempaa tunnelmaa varsinkin kirkkosalin puolelle. Vanhemman ikäpolven kohdalla tällaista toivetta ei erityisesti esiintynyt, vaikka joissakin vastauksissa tunnelmaa luonnehdittiin muun muassa innottomaksi. Kaikki ikäryhmät kokevat lasten siunaamisen alttarilla ennen opetusta hyväksi asiaksi. Vain vanhemmasta ikäpolvesta kuuluu yksittäisiä soraääniä. Lasten läsnäolo Leipäsunnuntaissa koettiin yleisesti ottaen hyväksi ja myös innostavaksi asiaksi. Kaikki ikäryhmät antavat hyvää palautetta monipuolisten, erityisesti lasten huomioimisen mahdollistavien tilojen suhteen kirkkosalia lukuun ottamatta, joka koetaan liian suureksi ja kolkoksi Leipäsunnuntain kävijöille. Useassa vastauksessa kaikissa ikäryhmissä on nähtävissä kaipaus opetuksen yhdistämisestä arkipäivään. Nyt opetus koetaan laadukkaaksi, mutta liian asiapitoiseksi 4


ja luentomaiseksi. Kaikissa ikäryhmissä esiintyy kritiikkiä teennäiseksi koettuja ryhmäkeskusteluja kohtaan. Lähes kaikki vastaajat kokevat, että rukousta Leipäsunnuntaissa on riittävästi ja riittävän monipuolisesti. Rukouspalvelua koskevia vastauksia on kuitenkin suhteellisen vähän. Moni piti rukouspalvelua toimivana, mutta erityistä kiitosta sitä kohtaan ei ollut. Monella vastaajalla oli muita kanavia samaan tarpeeseen. Rukouspalveluun liittyvää kysymystä tarkastelen johtopäätöksissä ja pohdinnassa lisää.

Jakautuneita mielipiteitä Musiikkivalinnat jakavat mielipiteitä. Nuorempi ikäpolvi kaipaa selvästi vanhempaa ikäpolvea enemmän reipasta musiikkia. Nuorempi ikäpolvi kokee musiikilla olevan myös suuren vaikutuksen Leipäsunnuntain tunnelmaan. Vanhempi ikäpolvi taas toivoo musiikilta enemmän virsiä ja rauhallista musiikkia. Musiikin hengellinen sisältö on tärkeää kaikille ikäryhmille. Sekä nuoremmasta että vanhemmasta ikäpolvesta kantautuu toive selkeälle ylistyshetkelle. Alle 40 -vuotiaiden joukossa noin puolet vastaajista kokee, että ehtoollista pitäisi viettää Leipäsunnuntaissa useammin, tosin osa heistä kokee nykyisen määrän riittävän. Yli 40 -vuotiaista suurin osa pääsee mielestään viettämään ehtoollista riittävän usein, vaikka heidänkin joukossa on niitä, jotka haluaisivat viettää ehtoollista useammin. Yli 60 -vuotiaissa on niitä, jotka eivät kovin mielellään jää kahvihetkeen, ainakaan joka kerta. Muissa ikäryhmissä kahvihetkeen jääminen on yleisempää, yhteisenä nimittäjänä ystävien tapaaminen ja kuulumisten vaihto. Muutamissa vastauksissa kannetaan huolta uusista kävijöistä ja heidän viihtyvyydestään kahvihetken aikana. Ikäryhmien mielipiteitä ja toiveita on käsitelty seuraavassa tarkemmin. Vain yksi vastaaja oli alle 20 -vuotias, hänen vastauksiaan en käsittele seuraavassa tarkemmin.

20-30 -vuotiaat (n=13) Hyvä raamattuopetus, seurakuntayhteys ja tavallista jumalanpalvelusta rennompi tunnelma ovat syitä tulla Leipäsunnuntaihin. Reippaus ja hyvä raamattuopetus koetaan innostavaksi, kun sellaista on. Elementtien lisäksi kiinnitetään huomiota erityisesti laatuun. Asioiden pitkittäminen, yhteyden puute nykypäivään, innottomuus ärsyttävät tai toisinaan huonolaatuinen musiikki ärsyttävät. Yksi vastaaja pitää juontajan itkuherkkyyttä ärsyttävänä. Kolme Kuvaa koetaan turhan pitkäksi, joidenkin kohdalla hyväksi ja joidenkin kohdalla tylsäksi. Elävyyttä ja innostavuutta kaivataan lisää, samoin Sing-Out – osiota. Tunnelmaa luonnehditaan kodikkaaksi, tervetulleeksi ja lämpimäksi, mutta myös pysähtyneeksi ja hieman vaihtelevaksi. Lisää välittömyyttä kaivataan. Noin puolet kokee, että heidät huomioidaan, huomioimisessa on muiden mielestä puutteita tai parannettavaa. Yli puolet kokee kuuluvansa joukkoon, osalle tässä on puutteita. 5


Kaikista vastaajista on mukava laulaa yhdessä tai kuunnella, tosin joidenkin vastaajien kokemukseen vaikuttaa bändin tasokkuus. Musiikilta ja lauluilta kaivataan monipuolisuutta, reippautta ja nuorekkuutta ja musiikin toivotaan auttavan Jumalan ylistämisessä ja tunnelman luomisessa. Lapsiesiintyjät saavat kritiikkiä. Tilat koetaan toimiviksi, vaikkakin kirkkosalin kohdalla joidenkin osalta liian suuriksi. Juontoihin ollaan pääosin tyytyväisiä, mutta niiltä kaivataan eloisuutta, nuorekkuutta, ryhdikkyyttä ja aitoutta. Kolme Kuvaa osuutta pidetään hyvänä, erityisesti jos se liittyy ihmisten henkilökohtaisiin kokemuksiin. Kritiikkiä kuitenkin saa osuuden liian pitkäksi venyminen, myös osuuden tarpeettomuutta koetaan. Lasten siunaaminen koetaan hyväksi asiaksi. Noin puolet vastaajista haluaisi ehtoollista vietettävän useammin ja noin puolet kokee nykyisen riittävän. Opetusta luonnehditaan puhuttelevaksi, mutta tämä riippuu joidenkin kohdalla kerrasta. Uudet näkökulmat, yhteys nykypäivään, sopiva aihe ja arkiset esimerkit koetaan puhutteleviksi. Suurin osa kokee opetuksen sopivan mittaiseksi, joillekin opetus tuntuu liian pitkältä. Opetuksen taso vaihtelee joidenkin vastaajien mielestä liikaa minkä tähden opetusta on vaikea luonnehtia. Rukousta koetaan olevan Leipäsunnuntaissa riittävästi, kaksi vastaajaa kaipaisi hieman enemmän rukousta. Rukouspalvelun käytettävyyteen ja toteutukseen vastanneet ovat pääosin tyytyväisiä. Näihin vastauksiin on myös neljä tyhjää vastausta ja usea perustelematon vastaus. Vastaajat jäävät mielellään kahvihetkeen ja sen aikana on mukava tavata ihmisiä. Tuttavilla on tässä suuri merkitys. Yksi vastaaja mainitsee, että mikäli ei tuntisi ihmisiä, niin jäisi kenties yksin.

30-40 -vuotiaat (n=7) Seurakuntayhteys, raamattuopetus, sopiva kellonaika ja lapset ovat syitä tulla Leipäsunnuntaihin. Innostavaksi koetaan hyvä ja arkeen tuleva raamattuopetus, mikäli sellaista on, samoin lasten huomiointi. Venyvä Kolme Kuvaa, laimea tunnelma ja toisinaan huonolaatuinen musiikki sekä kaavamaisuus ärsyttävät. Teennäiset ryhmäkeskustelutilanteet koetaan turhiksi. Yhteyttä arkipäivään, rentoutta tunnelmaan ja paimenuutta kaivataan. Tunnelmaa luonnehditaan välittömäksi, iloiseksi ja vastaanottavaksi, erityisesti eteisessä. Vastaajat kokevat pääosin, että heidät huomioidaan, mutta tässä on joidenkin kohdalla puutteita. Kaikki vastaajat tuntevat kuuluvansa joukkoon. Kaikista vastaajista on mukava laulaa yhdessä. Musiikilta odotetaan tuttuutta, helppoa laulettavuutta, koskettavaa hengellistä sisältöä ja osin myös laadukkuutta. Lauluvalinnoilta odotetaan monipuolisuutta, virsiä ja ylistyslauluja kaivataan erityisesti. Tilojen koetaan olevan toimivia, mutta varsinkin kirkkosalin koetaan olevan liian suuri Leipäsunnuntain tarpeisiin. Kiitosta tilat saavat toimivuudestaan lasten suhteen. 6


Juontoihin ollaan pääosin tyytyväisiä ja sillä koetaan olevan merkitystä tunnelman luontiin. Napakkuutta, selkeyttä ja innokkuutta juontoihin kaivataan. Kolmen Kuvan koetaan usein venyvän liian pitkäksi, eikä se joka kerta innosta. Kolmeen Kuvaan kaivataan lähettikuulumisia, konkretiaa ja evankelioivuutta. Lasten siunaaminen koetaan hyväksi ja esimerkilliseksi. Lähes kaikki haluaisivat viettää ehtoollista joka kerta, mutta hieman yli puolet kokee nykyisen määrän myös riittävän. Opetuksen puhuttelevuuden koetaan riippuvan paljon opettajasta. Opetus on vastaajien mielestä sopivan mittainen tai se voisi olla pidempikin. Opetusta luonnehditaan raamattuun sitoutuneeksi, arkipäivän yhteyttä opetukseen kaivataan. Rukousta koetaan olevan Leipäsunnuntaissa riittävästi ja monipuolisestikin. Yhden vastaajan mielestä rukousta pienissä ryhmissä voisi olla enemmän, yhden vastaajan mielestä rukous on parempi toteuttaa edestä johdetusti. Rukouspalvelun toteutukseen ja helppokäyttöisyyteen ollaan varauksellisesti tyytyväisiä, yksi vastaaja kaipaisi rukouspalvelulle rauhallisempaa sivutilaa, yksi nuorempia rukouspalvelijoita. Vastaajat jäävät mielellään kahvihetkeen: ystävien kohtaaminen on tärkeää. Kaksi mainitsee, että voisi kenties tutustua uusiinkin ihmisiin. Suurin osa vastaajista sanoo tulevansa kahvihetkessä kohdatuksi, yksi vastaaja sanoo että se on omasta tai kavereiden aktiivisuudesta kiinni. Uudelle kävijälle kohtaaminen syntyy yhden vastaajan mielestä ajan kanssa.

40-50 -vuotiaat (n=4) Seurakuntayhteys ja lastenopetus ovat syitä tulla Leipäsunnuntaihin, ehtoollinen herättää kiinnostuksen tulla. Hyvä raamattuopetus, lastenopetus ja tutut ihmiset innostavat. Asioiden pitkittyminen ärsyttää. Armolahjojen käyttöä ja ylistyshetkiä kaivataan, samoin synnintunnustusta. Tunnelmaa luonnehditaan hyväksi ja ystävälliseksi. Suurin osa vastaajista kokee, että heidät huomioidaan. Puolet vastaajista kokee kuuluvansa joukkoon, loput kokevat kuuluvansa joukkoon vain osittain. Kaikista vastaajista on mukava laulaa yhdessä, tosin lauluilta odotetaan helppoa laulettavuutta. Laulujen toivotaan olevan monipuolisia ja tuttuja. Erityisesti ylistyslauluja kaivataan. Tilojen koetaan olevan pääosin liian suuret, vaikkakin toimivat, erityisesti lasten osalta. Juontoihin ollaan pääosin tyytyväisiä. Kolme Kuvaa jakaa mielipiteitä. Se koetaan hyvänä tapana pitää toimintaa esillä, mutta usein liian pitkänä. Yksi vastaaja pitää Kolmea Kuvaa tarpeettomana. Lasten siunaaminen koetaan hyvänä asiana. Ehtoollista vastaajat pääsevät mielestään viettämään riittävän usein, tosin yhden vastaajan mielestä ehtoollista voisi viettää silti joka kerta. Raamatussa pitäytyvän opetuksen koetaan puhuttelevan, mutta puhuttelevuus vaihtelee kerrasta riippuen. Opetuksen koetaan olevan pääosin sopivan mittainen, 7


yhden vastaajan mielestä opetus on liian pitkä. Opetusta luonnehditaan hyväksi ja raamattukeskeiseksi. Leipäsunnuntaissa rukoillaan vastaajien mielestä riittävästi. Rukouspalvelua on joidenkin vastaajien mielestä helppo käyttää, mutta tässä koetaan myös epäröintiä. Kaikki eivät myöskään koe sen olevan luonnollinen osa Leipäsunnuntaita. Kaikki vastaajat jäävät mielellään kahvihetkeen ystävien kohtaaminen on tärkeää. Yksi vastaaja sanoo, että voisi toisinaan tutustua myös uusiin ihmisiin. Kaikki vastaajat sanovat tulevansa kohdatuksi kahvihetken aikana, tutuilla on tähän suuri merkitys.

50-60 -vuotiaat (n=6) Raamattuopetus on syy tulla Leipäsunnuntaihin, kiinnostuksen yhteisöllisyys ja ystävien tapaaminen. Raamattuopetus koetaan innostavana.

herättää

Luentomaisuus ja ryhmäkeskustelut koetaan ärsyttäviksi. Tunnelmaa luonnehditaan hyväksi ja välittömäksi, mutta toisinaan innottomaksi. Puolet vastaajista kokee, että heidät huomioidaan, loput taas kokevat tässä olevan joitakin puutteita. Lähes kaikista vastaajista on mukava laulaa yhdessä, yhdestä vastaajasta on mukava laulaa yhdessä laulusta riippuen, yksi ei osaa laulaa. Musiikilta ja lauluilta odotetaan puhuttelevuutta ja innostavuutta. Yksi vastaaja kaipaa, että musiikin mukaan voisi ”heittäytyä”. Tilojen koetaan pääosin olevan liian suuret Leipäsunnuntain tarpeisiin, vaikka ne ovatkin muuten toimivat. Juontoihin ollaan pääosin tyytyväisiä, joskin kritiikkiä annetaan kaavamaisuudesta ja valmistautumisen puutteesta. Kolme kuvaa koetaan pääosin mielenkiintoiseksi, mutta joidenkin kohdalla tämä vaihtelee kerrasta riippuen. Lähes kaikki kokevat lasten siunaamisen hyväksi asiaksi. Kaikki vastaajat pääsevät mielestään viettämään ehtoollista riittävän usein. Viiden vastaajan mielestä opetus on puhuttelevaa. Yksi vastaaja kaipaisi opetukseen lisää julistavuutta luennoinnin sijaan. Opetusta pidetään pääosin sopivan mittaisena, yhden vastaajan mielestä varsinainen opetus voisi olla lyhyempikin. Erilaisia opettajia pidetään rikkautena. Rukousta koetaan pääosin olevan riittävästi, mutta osan mielestä sille voisi antaa enemmän aikaa, ainakin toisinaan. Rukouspalvelun koetaan olevan pääosin helppokäyttöinen, mutta ihmisten näkyvillä oleminen nostaa kynnystä käyttää rukouspalvelua. Rukouspalvelijoita voisi yhden vastaajan mielestä olla enemmän. Kaikki vastaajat jäävät mielellään kahvihetkeen, heistä yhdelle kahvihetki on tärkein osa Leipäsunnuntaita. Lähes kaikki sanovat tulevansa kahvihetken aikana kohdatuksi. Yksi vastaaja sanoo, että ei tule aina kahvihetken aikana kohdatuksi.

8


Yli 60 -vuotiaat (n=10) Raamattuopetus on syy tulla Leipäsunnuntaihin, sen lisäksi kiinnostuksen tulla Leipäsunnuntaihin herättää myös lasten huomioiminen. Tasokas opetus ja lasten mukana olo innostavat. Tuntemattomat laulut, liian kova musiikki ja keskusteluosuudet Todistuspuheenvuoroja kaivataan, samoin lisää virsiä.

ärsyttävät.

Vastaajat kokevat tunnelman iloiseksi ja välittömäksi ja tuntevat kuuluvansa joukkoon muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Lähes kaikki vastaajat laulavat mielellään yhdessä, mutta laulaisivat useammin, jos laulut olisivat tuttuja. Yksi vastaaja ei osaa laulaa. Laulujen hengellinen sisältö koetaan tärkeäksi ja musiikin odotetaan olevan ainakin välillä rauhallista. Lauluiksi halutaan virsiä, perinteisempiä tai vanhempia hengellisiä lauluja, itseään toistavia lauluja vieroksutaan. Yhden vastaajan mielestä myös uudet laulut ovat toisinaan mukavia. Tiloihin ollaan pääosin tyytyväisiä, samoin juontoihin vaikka molemmissa olisi vastaajien mielestä parannettavia asioita. Suurin osa vastaajista on tyytyväinen Kolmeen Kuvaan, mutta se saa myös kritiikkiä irrallisuudestaan muun ohjelman suhteen. Lasten siunaaminen koetaan hyväksi asiaksi. Pääosa vastaajista kokee pääsevänsä viettämään ehtoollista riittävän usein, osa tosin kaipaisi ehtoollista useamminkin. Opetus koetaan puhuttelevaksi, yksi vastaaja kaipaa lisää julistavuutta ja toinen pitää opetusta raamattutuntina. Opetuksen pituuteen ollaan yleisesti ottaen tyytyväisiä. Rukouksen määrään ollaan tyytyväisiä. Kaksi vastaajaa kaipaa kahta esirukoilijaa eteen, yksi lähettien puolesta rukoilemista. Rukouspalvelu koetaan helpoksi käyttää, jos sille olisi tarvetta: vastaajilla on myös muita kanavia tähän tarkoitukseen. Rukouspalvelusta tulisi vastaajien mielestä informoida paremmin. Suurin osa vastaajista jää vain harvoin kahvihetkeen. Vastaajat myös epäilevät, että eivät tulisi kahvihetken aikana kohdatuksi. Vain yksi sanoo jäävänsä mielellään kahvihetkeen.

LAPSIPERHEITTÄIN Tässä analyysissä on käsitelty lapsiperheitä ja erityisesti heidän kokemuksiaan lastenopetuksesta sekä sitä, miten suuria tekijöitä järjestetty lastenhoito ja lastenopetus ovat syynä Leipäsunnuntaihin osallistumiseen. Yli 50 -vuotiaiden lapset alkavat olla jo aikuisia, eivätkä ole enää lastenopetusikäisiä. Tästä syystä en ole analysoinut tässä syitä sille, miksi yli 50 -vuotiaiden lapset eivät käy lastenopetuksessa. Neljällätoista alle 50 -vuotiaalla vastaajalla on lapsia ja lähes kaikkien vastaajien lapset käyvät lastenopetuksessa, kuten taulukosta 1 on nähtävissä. Vain yksi vastaaja 9


ilmoittaa, että hänen lapsensa ei käy lastenopetuksessa: hänen lapsensa on vielä liian nuori. Yksi vastaaja ilmoittaa lastensa käyvän lastenopetuksessa silloin tällöin ja yksi yli 60 -vuotias sanoo lapsenlapsensa käyvän lastenopetuksessa. Kumpikin heistä jättää vastaamatta kysymyksiin 23. ja 24., yli 60 -vuotias tosin mainitsee, että opetukseen on luultavasti helppo ilmoittautua ja hänen lapsenlapsensa on tyytyväinen. 7 6 5 4

Perheen lapset käyvät lastenopetuksessa

3

Perheen lapset eivät käy lastenopetuksessa

2 1 0 20-30

30-40

40-50

Yli 60*

Taulukko 1:Lapsiperheet ja lastenopetuksessa käynti, (*): lapsenlapsi käy lastenopetuksessa

Vastaajille on tärkeää, että lapset on huomioitu Leipäsunnuntaissa. Osa viidestätoista vastaajasta mainitsee yhdeksi syyksi tulla Leipäsunnuntaihin lapsille järjestetyn opetuksen, yksi heistä haluaa lapsiensa saavan lisäksi uskovia ystäviä. Kaikki vastaajat ovat sitä mieltä, että lasten siunaaminen alttarilla ennen aikuisten opetusta on hyvä asia. Huhtasuon kirkon tilat saavat vastaajilta kiitosta toimivuudestaan lasten suhteen. Lastenopetus, perheiden läsnäolo ja ylipäänsä monipuolinen ikärakenne koetaan kaikissa kyselyyn vastanneissa ikäryhmissä kiinnostavaksi asiaksi. 20-30 -vuotiaiden muutamissa vastauksissa koko perheen huomioiminen koetaan innostavaksi. Palaan tähän muutaman nuoren aikuisen vastaukseen uudelleen pohdinnassa. Kaikki vastaajat, joiden lapset käyvät lastenopetukseen on helppo ilmoittautua.

lastenopetuksessa

kokevat,

että

Ilmeisesti osa vastaajista on sekoittanut käsitteet lastenhoito ja lastenopetus. Tämä voi johtua siitä, että pienimpien lasten opetus järjestetään samassa tilassa lastenhoidon kanssa. Vastaajat sanovat olevansa lastenhoitoon tyytyväisiä ja neljässä vastauksessa mainitaan, että myös lapset ovat tyytyväisiä. Hoitajia koetaan olevan riittävästi ja mahdollisuus leikkiin koetaan hyväksi, jos lapsi ei jaksa kuunnella opetusta.

10


Lastenopetukseen ollaan tyytyväisiä. Kaksi vastaajaa ei kommentoi, sillä ei ole ollut mukana seuraamassa opetusta, toinen heistä tosin sanoo lapsiensa pitävän opetuksesta ja että opetus jää mieleen. Kolme vastaajaa pitää nimenomaan raamattuopetusta tärkeänä. Opettajia pidetään yleisesti luotettavina. Yksi vastaaja mainitsee, että leikkiä ei saa unohtaa. Yhden vastaajan mielestä pienten ryhmä on haastava ja hän kaipaisi sitä, että opetukseen mentäisiin ripeästi ilman pitkiä jutusteluja, jotta pienet jaksaisivat vielä kuunnella opetusta. Lastenopetukseen ja lastenhoitoon vastaajat ovat siis kaiken kaikkiaan hyvin tyytyväisiä, eikä tämä Leipäsunnuntain osa-alue saanut kritiikkiä. Lastenopetuksen sisältöä vastaajat eivät osaa oikeastaan kommentoida muulla tavoin, kuin että siihen ollaan tyytyväisiä ja että on hyvä, että opetetaan Raamattua. Yhdeksän vastaajaa näistä viidestätoista sanoo kuuluvansa Leipäsunnuntaissa joukkoon. Kuitenkin kuusi luonnehtii kuuluvansa joukkoon enimmäkseen tai ”koko ajan enemmän” ja heitä on kaikista käsitellyistä ikäryhmistä (30-40, 40-50, 50-60) kaksi vastaajaa. Yksi näistä kuudesta sanoo, että erityisesti kahvihetkessä on vaikea kokea yhteenkuuluvuutta. Viisi heistä tulee Leipäsunnuntaihin erityisesti raamattuopetuksen vuoksi, yhdelle syynä tulla Leipäsunnuntaihin on nimenomaan lapsille järjestetty oma opetus. Yhtä näistä kuudesta ärsyttää Leipäsunnuntaissa nimenomaan se, että ihmisiin ei ole kovin helppo tutustua.

SATUNNAISET KÄVIJÄT Taulukosta 2 on nähtävissä kyselyyn vastanneiden ikäjakauma sekä osanottoaktiivisuus. Varsinkin monet 30-40 -vuotiaat vastasivat kyselyyn perheittäin. 2030 -vuotiaiden vastaajien ja yli 60 -vuotiaiden vastaajien kohdalla on niitä, jotka käyvät Leipäsunnuntaissa vain satunnaisesti tai harvoin, yhteensä viisi vastaajaa. Vastaajista muut ikäryhmät ovat aktiivisempia. Satunnaisista kävijöistä molemmat ilmoittavat syyksi satunnaisuuteen sen, että heidän ensisijainen seurakuntayhteytensä on toisessa seurakunnassa. Syyksi tulla Leipäsunnuntaihin he ilmoittivat musiikkivastuuvuoron. Molemmat kokivat kuuluvansa joukkoon. Harvoin Leipäsunnuntaissa kävijöistä yksi ilmoittaa käyvänsä vain harvoin, koska sanoo olevansa laiska ja yksi ilmoittaa tulevansa elämäntilanteen salliessa. Yksi jättää vastaamatta. Kaksi harvoin Leipäsunnuntaissa käyvästä tuntee kuuluvansa joukkoon, yksi kaipaisi vielä avoimempaa joukkoa vaikka kokeekin hänet huomioitavan. Kaksi jää mielellään kahvihetkeen, yksi jättää vastaamatta. Näiden vastausten perusteella on vaikea tehdä luotettavia johtopäätöksiä syistä, miksi jotkut seurakuntalaiset käyvät Leipäsunnuntaissa vain satunnaisesti tai harvoin. Näyttäisi siltä, että syitä voisivat olla kutsuminen vastuutehtäviin, silkka vierailu ja kulloinenkin elämäntilanne. Syitä satunnaisuuteen on vaikea tutkia juuri sen vuoksi, että tällaisia vastaajia ei tavoiteta kuin muutamia kertoja vuodessa.

11


8 7 6 5 Satunnaisesti (1-3)

4

Harvoin (3-6) Usein (7-10)

3

Lähes joka kerta (11-)

2 1 0 alle 20 (n=1) 20-30 (n=13) 30-40 (n=7) 40-50 (n=4) 50-60 (n=6) yli 60 (n=10)

Taulukko 2: Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma ja osanottoaktiivisuus

VASTUUNKANTAMISESTA Suurin osa vastaajista kokee, että heidän on helppoa tarjoutua auttamaan Leipäsunnuntain järjestämisessä, tai ainakin olisi helppoa, jos he niin haluaisivat. Muutamissa vastauksissa tulee esiin, että vastuunkantoon tarjoutumista helpottaa se, että tuntee vastuunjakajia. Myös jonkinlaista tehtävälistaa Leipäsunnuntain vastuutehtävistä toivotaan pidettäväksi esillä tai asian mainitsemista esimerkiksi juonnossa. Joidenkin vastaajien mielestä ei ole helppoa tarjoutua avuksi. Suurin osa vastuunkantajista kokee vastuunkannon hyvänä ja mielekkäänä asiana. Kuitenkin jotkin heistä kantavat jonkinlaista huolta omasta jaksamisestaan tai tuovat esiin sen, että haluaisivat välillä keskittyä vain opetukseen. Melko moni vastaajista on sitä mieltä, että voivat palvella omilla lahjoillaan. Muutama vastaaja sanoo vielä etsivänsä sopivaa tehtävää. Kaksi vastaajaa pohtii sitä, miksi Leipäsunnuntaissa ei käytetä esimerkiksi profetoimisen tai kielilläpuhumisen lahjaa ja hieman arastelee lahjansa käyttämistä tästä syystä. Nämä vastaajat olivat 20-30 ja 4050 -vuotiaita.

12


POHDINTA Tuloksista on selvästi nähtävissä, että Leipäsunnuntaihin kaivataan lisää elävyyttä ja napakkuutta. Leipäsunnuntain tunnelman koetaan väljähtyvän kirkkosaliin siirryttäessä ja näyttäisi siltä, että tämä johtuu niin tilasta, kuin toteutustavasta. Tilaan ei voida lyhyellä aikavälillä vaikuttaa. Juontoihin ja opetukseen sen sijaan voidaan tuoda lisää kaivattua ryhtiä ja napakkuutta sekä oikeanlaisia persoonia tunnelmanluojiksi. Kolmen kuvan suhteen esiintyy melko turhautuneitakin vastauksia. Kolmen kuvan aikataulu on selvästi liian useasti venynyt liian pitkäksi. Ilmeisesti Kolmen Kuvan aihevalinnat ovat olleet myös liian irrallaan muusta opetuksesta tai ihmisten kokemuksista ja Kolmesta Kuvasta on muodostunut liian mainosmainen. Leipäsunnuntain opetukseen luotetaan ja sen koetaan olevan Raamatun mukaista, mutta yhteyttä arkipäivään ja eläviä esimerkkejä kaivataan lisää. Ryhmäkeskustelut koetaan turhiksi, mikä on suomalaisessa kontekstissa hyvin ymmärrettävää, varsinkin jos keskustelu on itsetarkoitus. Keskustelukulttuuriin ei ole Leipäsunnuntaissa vielä opittu. Se vaatii aikaa, hienotunteisuutta sekä onnistunutta toteutusta. Yli 40 -vuotiaissa esiintyy toiveita muun muassa julistavammalle opetukselle, todistuspuheenvuoroille ja armolahjojen käytölle. Nuoremmat vastaajat kaipaavat opetukseen lisää yhteyttä arkipäivään tai elävyyttä. Yleisesti opetus koetaan Raamatun mukaiseksi ja laadukkaaksi, mutta liian luentomaiseksi. Tämä voi monen kohdalla vaikuttaa siihen, että opetus ei enää puhuttele ja yhteys omaan arkipäivän elämään katkeaa. Opetuksiin olisikin tässä valossa tärkeä saada eläviä esimerkkejä ja pohtia kysymystä ”Mitä tämä tarkoittaa minulle tänään?” Rukouspalvelua koskevia vastauksia on suhteellisen vähän tai ne ovat perustelemattomia. Moni vastaaja vastaa kysymykseen 26. yksinkertaisesti ”Kyllä”. Tämän voisi tulkita johtuvan siitä, että vastaajat eivät käytä rukouspalvelua, mutta kokevat sen olevan jossain määrin toimivasti toteutettu. Herää kysymys siitä, onko Leipäsunnuntain kävijöiden todellakin helppo käyttää rukouspalvelua halutessaan, jos he eivät ole sitä tähänkään mennessä käyttäneet. Onko rukouspalvelu riittävän helposti lähestyttävä? Lastenopetukseen ja lastenhoitoon ollaan yleisesti tyytyväisiä, eikä kritiikkiä ole. Lastenopetuksen sisältöä ei kuitenkaan osata kommentoida. Herää kysymys, tietävätkö vanhemmat mitä heidän lapsilleen opetetaan ja olisiko se heille kenties tarpeellinen tieto. On myös tärkeää, että leikkiä ei koskaan täysin unohdeta lasten kanssa. Lasten huomiointi Leipäsunnuntaissa on monelle, perheettömällekin tärkeä asia. 2030 -vuotiaiden elämäntilanteet muuttuvat tulevaisuudessa paljon perheenlisäyksien myötä. Mikäli nämä nuoret aikuiset jäävät paikkakunnalle, näille tuleville perheille laadukas, hyvin toteutettu lastenopetus voi tulevaisuudessa olla yksi syy käydä edelleen Leipäsunnuntaissa. Koska 40 prosenttia lapsensa lastenopetukseen vievistä vanhemmista ei koe täysin kuuluvansa joukkoon, on tulevaisuudessa syytä erittäin huolellisesti ja vakavasti miettiä keinoja yhteenkuuluvuudentunteen lisäämiseksi. 13


Vastuunkantoa koskevissa kysymyksissä on melko paljon tyhjiä tai lyhyitä vastauksia. Voi olla, että osa vastaajista ei ole kantanut vastuuta, eivätkä he tästä syystä osaa kommentoida vastuunkantoa koskevia kysymyksiä laajemmin tai ollenkaan.

EHDOTUKSIA Koska opetusten pitäjät vaihtuvat, voi olla vaikea vaikuttaa tapaan pitää opetusta. Olisi kuitenkin erinomaisen tärkeää ainakin ohjeistaa vierailevia opettajia niin, että opettajat voisivat avata kulloistakin Raamatun paikkaa elävien, konkreettisten esimerkkien kautta. Tapaan pitää opetusta voidaan vaikuttaa myös valitsemalla tietynlaisia opettajia, vaikka täytyykin pitää mielessä se, että opettajien monipuolisuutta pidettiin joissakin vastauksissa vahvuutena. Eräässä vastauksessa toivotaan opetukseen yhteyttä päivänpolttaviin asioihin tai kulloisenkin pyhän raamatuntekstiin. Kolmen Kuvan aikataulun venymiseen on helppo vaikuttaa antamalla osuuden pitäjille selkeät ja tiukat ohjeet. Sisällön puolesta lienee syytä pohtia sitä, ovatko mainosmaiset Kolmen Kuvan osuudet tarpeen vai olisiko syytä keskittyä ihmisten kokemuksiin ja elämän jakamiseen. Muutamassa vastauksessa kaivataan myös lisää lähettien kuulumisia. Nämä muutokset saattaisivat tuoda Leipäsunnuntaihin hieman kaivattua elävyyttäkin. Toiveita ylistyshetkestä tai lauluhetkestä Leipäsunnuntain jälkeen (niin sanottu SingOut –osuus) esiintyi muutamilla vastaajilla. Tämänkaltainen lauluhetki olisi helpohkosti järjestettävissä ohjelman lopuksi viemättä erityisesti tilaa muulta ohjelmalta. Yksi vastaaja ehdottaa, että tilaisuutta edeltävä 15:50 alkava Sing-In osuus voisi alkaa heti alkujuonnon jälkeen, sillä suurin osa ihmisistä saapuu paikalle kuitenkin vasta tilaisuuden alkaessa – tämä tosin saattaa tuoda tilaisuuden alkuun sen tunteen, että tilaisuudessa ei päästä liikkeelle. Ylistyshetkeä suunniteltaessa täytyy huomioida se, että erityisesti vanhempi ikäpolvi vierastaa lyhyitä, muutaman lauseen lauluja, ja että kautta ikäryhmien lauluihin kaivataan hengellistä sisältöä. Eräs vastaaja mainitsee virsitoiveidensa johtuvan henkilökohtaisten syiden lisäksi myös siitä, että hengellistä kenttää tuntematon mieltää virret luultavasti kuitenkin kirkon laulukirjaksi. Virsien käyttö voisi vastaajan mielestä vahvistaa mielikuvaa Kansanlähetyksestä kirkon lähetysjärjestönä. Virsissä on paljon hengellistä sisältöä ja virsien sovitukset voivat olla myös hyvin reippaita ja meneviä. Virsitoiveiden esittäjien ja menevämpää musiikkia kaipaavien toiveisiin voitaisiin yhtä aikaa vastata käyttämällä muiden kappaleiden lomassa virsiä ja niiden kanssa perinteistä reippaampia ja menevämpiä sovituksia. Rukouspalvelun toteutuksen ontuminen on tulkittavissa vastauksista ja niiden vähyydestä tämän kysymyksen kohdalla. Rukouspalvelu kaipaa selvästi kehittämistä. Muutama vastaaja ehdottaa huomaamatonta sivutilaa rukouspalvelua varten. Sing-Out osuuden ja rukouspalvelun voisi toisaalta kenties yhdistää, jotta voitaisiin aikaansaada sopiva tunnelma rukousta ja ylistystä varten, eikä rukouspalvelun käyttäminen olisi niin näkyvää. Lisää nuorempia rukouspalvelijoita kaivataan. Rukouspalvelua on myös syytä pitää rohkaisevasti esillä. 14


3-4 vuotiaan jatkuva keskittymiskyky on noin 10-15 minuuttia (1). Pienimpien lasten opetus voisi olla syytä aloittaa erityisen nopeasti esimerkiksi yhteisellä laululeikillä, jonka jälkeen siirryttäisiin lyhyeen opetuskertomukseen. Kertomuksen jälkeen olisi sitten aikaa jutustella tai leikkiä. Koska lastenopetuksen sisältöä ei osata kommentoida, voisi olla hyödyllistä jollakin tavalla saattaa opetuksen sisältö vanhempien tietoon. Lastenopetuksen aiheet voisivat esimerkiksi olla esillä liitu- tai lehtiötaululla lastenopetukseen ilmoittauduttaessa ja niiden otsikot voisi ilmoittaa kausittain Leipäsunnuntain nettisivuilla. Koska muutama vastaaja kaipaa lisää tietoa Leipäsunnuntain palvelumahdollisuuksista ja muutama kokee vielä etsivänsä paikkaansa, olisi Leipäsunnuntain palvelumahdollisuuksia syytä paremmin pitää esillä. Leipäsunnuntaissa voisi olla opetuksen jälkeen mahdollisuus esimerkiksi kirjapöydällä ilmoittautua seuraavan Leipäsunnuntain vastuutehtäviin. Tästä mahdollisuudesta voisi tiedottaa loppujuonnossa. Lienee myös syytä miettiä sitä, kuinka hengellisten lahjojen käytölle voitaisiin antaa luonteva mahdollisuus ja kuinka niiden käyttöön voisi rohkaista. Näin keinoin vastuunkantajien määrä voisi kenties myös hieman kasvaa ja useammalla vastuunkantajalla olisi toisinaan mahdollisuus keskittyä vain opetukseen.

JATKOA Tässä tutkimuksessa en käyttänyt teoreettista viitekehystä, kyse on pikemminkin vastauksien koonnista. Mikäli tulevaisuudessa nähdään aihetta jatkotutkimukselle, kannattaa miettiä olisiko teoreettisen viitekehyksen käytöstä oleellista hyötyä tutkimustuloksia ja toiminnan kehittämistä ajatellen. Viitekehyksen kanssa tutkimuksen työmäärä toki kasvaa ja tutkimuksessa voisi mahdollisesti olla aineksia lopputyöhön. Tutkimuksessa ei myöskään käytetty kvantitatiivista menetelmää. Joidenkin kysymysten, kuten tunnelmaa ja joukkoon kuulumista koskevien, kohdalla tämä olisi voinut olla kuitenkin perusteltua, tosin tällöin mielipiteiden ilmaiseminen olisi voinut olla vaikeampaa. Mahdollisessa jatkotutkimuksessa lienee syytä käyttää sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista menetelmää rinnan.

15


VIITTEET [1] http://sokl.joensuu.fi/aineistot/Psykologia/Projektit/kolmineli-fyys.htm

16


LIITTEET (1)

Kyselytutkimus Leipäsunnuntain kävijöille –lomake

17


Leip%C3%A4sunnuntai%202011%20Kyselytutkimus6  

http://keski-suomi.sekl.fi/sites/default/files/Leip%C3%A4sunnuntai%202011%20Kyselytutkimus6.pdf

Advertisement
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you