Issuu on Google+

Ilmestyskirja

2007 Pirkko Valkama Kansanl채hetysopisto


1

Johdanto

Voiko Jeesuksen opetuslapsi Johannes olla Ilmestyskirjan kirjoittaja? Miten tulkita Ilmestyskirjaa?

Luku 1

Ilmestyskirjassa on menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden perusta.

Luvut 2-3

Sanoma seurakunnille. Mikä on keskeistä kaikille seurakunnille kaikkina aikoina?

Luvut 4-6

Valtaistuin (luku 4); Kirjakäärö ja Karitsa, joka voi avata kirjakäärön (luku 5); Karitsa avaa kuusi sinettiä (luku 6).

Luku 7

Kaksi näkyä seurakunnasta: Sinetin painaminen 144000 otsaan; Perillä oleva suuri joukko, jota ei kukaan osaa lukea.

Luvut 8-9

Karitsa avaa seitsemännen sinetin: seitsemän enkeliä ja seitsemän torvea. Kuusi enkeliä puhaltaa torveen (8-9).

Luku 10

Enkeli ja kirjakäärö (10) Lupaus: kun seitsemäs enkeli puhaltaa torveen aika on lopussa, Jumalan salattu suunnitelma on viety päätökseen (10:7).

Luku 11

2 näkyä seurakunnasta: Temppelin ja alttarin mittaaminen; Kaksi todistajaa (maanjäristys Jerusalemissa). Seitsemäs enkeli puhaltaa torveen: ”koko maailman kuninkuus on nyt tullut meidän Herrallemme” (11:15-19).

Luku12

Suuren taistelun ääriviivat. Pelastuksen aikakauden alku.

Luku 13

Pedon viimeiset yritykset pelastuksen aikakauden lopulla. Saatanan jäljitelmä Ihmisen Pojan valtakunnasta ja Jumalan kolminaisuudesta.

Luku 14

Miten pelastuksen aikakausi päättyy: 144000 Karitsan kanssa Siionin vuorella (1-5). Kolme enkeliä ja kullakin heistä sanoma (6-13). Ihmisen Pojan suorittama elonkorjuu (14-12).


2

Luvut 15-16

Pedosta voiton saaneet kristallimeren rannalla (1-4). Vihan maljat: seitsemän viimeistä vitsausta (15:5-16). Näihin tyhjentyy Jumalan viha.

Luvut 17-18

Pedon ja porton salaisuus (luku 17) Babylonin, ”maailman porttojen ja iljetysten äidin,” tuho (luku 18)

Luku 19

Karitsan häiden aika on tullut (19:1-10). Valkoisella hevosella ratsastaja ja maailman kuninkaiden sotajoukon tuho (19:11-21)

Luku 20

Ensimmäinen ylösnousemus (4-6). Saatana sidotaan tuhanneksi vuodeksi (1-3). Kun tuhat vuotta on kulunut, Saatana pääsee villitsemään kansoja. Saatana heitetään tuliseen järveen (7-10). Kaikkien kuolleiden ylösnousemus. Viimeinen tuomio. Toinen kuolema. (11-15)

Luvut 21-22

Uusi taivas ja uusi maa. Paluu elämän puun luo.

Johdanto Kuka kirjoitti Ilmestyskirjan?

Ilmestyskirja ei määritä kirjoittajaa sen tarkemmin kuin että hänen nimensä on Johannes ja hän on henkilö, joka oli tuttu Vähän-Aasian seurakunnille (Ilm.1:1,4,9). Ajatustapa ja lauserakenteet osoittavat, että kirjoittaja on puhunut äidinkielenään hepreaa ja vasta toisena kielenä kreikkaa, jolla kirje on kirjoitettu. Kaksi tunnettua alkukirkon opettajaa, Justinos ja Irenaeus sanovat, että kirjoittaja on Jeesuksen opetuslapsi Johannes, joka kirjoitti myös Johanneksen evankeliumin.

Justinos toimi Efesossa (kaupungissa, jossa Johannes oli elänyt joitakin vuosia aiemmin) vuoteen 135 jKr. Hän oli kristitty filosofi ja apologeetti (Raamatun puolustaja). Efesosta Justinos siirtyi Roomaan, jossa hän toimi marttyyrikuolemaansa saakka (165 jKr.). Irenaeus oli Vähässä-Aasiassa, ilmeisesti Smyrnassa, syntynyt kirkkoisä ja piispa. Hän toimi pääasiallisesti Galliassa. Irenaeus kuoli noin 200 jKr. Hän tunsi Polykarpuksen, joka oli ollut Johanneksen oppilaana ja joka oli toiminut Smyrnan piispana.

Eriävää näkemystä Ilmestyskirjan kirjoittajasta esitti ensimmäiseksi Aleksandrian piispa Dionysios (kuoli n. 264 jKr.). Dionysios laati kielellisen vertailun ja osoitti, että evankeliumi ja Ilmestyskirja eivät voi olla saman henkilön tekemiä, koska evankeliumin kieli on kaunista kreikan kieltä, mutta Ilmestyskirjan kieli on huonoa kreikkaa. Kesarean piispa ja kirkkohistorioitsija Eusebios (kuoli 339 jKr.) sanoi, että Efesossa oli kaksi Johannesta: apostoli Johannes, joka kirjoitti evankeliumin ja presbyteeri Johannes, joka kirjoitti Ilmestyskirjan.

On totta, että Ilmestyskirja ja Johanneksen evankeliumi ovat kielellisesti hyvin eritasoisia. Jos evankeliumin ja Ilmestyskirjan kirjoittaja on yksi ja sama henkilö, evankeliumin ovat ilmeisesti


3 kirjoittaneet kirjurit (tai kirjuri) ja Ilmestyskirja on Johanneksen omaa käsialaa. Ajatusta kirjurista tukee myös evankeliumin loppulause. Joh.21:24-25: Juuri tämä opetuslapsi todistaa kaikesta tästä. Hän on tämän kirjoittanut, ja me tiedämme, että hänen todistuksensa on luotettava. Kirjeen ulkoasusta vastasi usein kirjuri, mutta kirjoittajaksi sanottiin sitä, joka oli antanut sisällön. Näin on Paavalinkin kirjeiden kohdalla. Sen lisäksi, että Johanneksen evankeliumi ja Ilmestyskirja eroavat kielellisesti toisistaan, evankeliumin ja Ilmestyskirjan välillä on nähty myös muita piirteitä, jotka viittaisivat eri kirjoittajiin: 1. Evankeliumissa ja kirjeissä ei ole mitään viittauksia Ilmestyskirjaan, eikä Ilmestyskirjassa ole viittauksia evankeliumiin ja kirjeisiin (Jo Dionysius esitti tämän huomion). Toisaalta molemmissa kirjoissa on samoja ilmauksia, esimerkiksi Kristusta sanotaan Sanaksi, Karitsaksi, puhutaan elämän vedestä jne. 2. Evankeliumissa ei ole paljon sitaatteja Vanhasta testamentista, mutta Ilmestyskirja on niitä täynnä. Käsittääkseni tämä eroavuus selittyy kirjojen luonteella. 3. On sanottu myös, että Johannes ei voi olla kirjan tekijä, koska Ilmestyskirjan kirjoittaja ei esittäydy apostoliksi, vaikka hän puhuu apostoleista (Ilm.21:14). Toisaalta Johanneksen evankeliumissakaan kirjoittaja ei kerro nimeään, vaan puhuu itsestään kiertoilmaisuin. Miten näin erityinen kirja olisi saanut alkukirkossa niin lujan apostolisen aseman, jos se ei olisi apostoli Johanneksen kirjoittama? Minusta on todennäköistä, että olemme saaneet sekä evankeliumin että Ilmestyskirjan Jeesuksen opetuslapsen, apostoli Johanneksen, välityksellä.

Milloin Ilmestyskirja on kirjoitettu?

Kirkkoisä Irenaeus (kuoli noin 200 jKr.) sanoo kirjoitusajasta: ”Johannes näki näkynsä, ei kovin kauan sitten, lähes meidän aikanamme, Domitianuksen hallituskauden lopulla”. Domitianus hallitsi vuosina 81-96 jKr. Ilmestyskirja ajoittuisi siis 90-luvulle. Valtaosa tutkijoista pitää tätä ajoitusta oikeana. Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että kirje on kirjoitettu keisari Neron kuolemaa (68 jKr.) edeltäneinä vuosina. Nämä tutkija ajattelevat että kirjeessä kuvataan Neron vainoja. Ilmestyskirja sisältää viitteitä siitä, että se on kirjoitettu suhteellisen myöhään: 1. Seitsemälle seurakunnalle osoitetuista kirjeistä näkyy, että seurakunnat eivät ole äskettäin perustettuja. 2. Efeson seurakunnan kirjeessä mainitaan nikolaiittojen ryhmä (2:6). Nikolaiittoja ei todennäköisesti ollut vielä 60-luvulla jKr. Domitianuksen vainot ajoittuivat vuosiin 90-95 jKr. Keisari vaati jumalallista kunnioitusta itselleen. Seurakunnissa vaino kohdistui erityisesti seurakuntien johtajiin. Perimätiedon mukaan synagogiin ja seurakuntiin asetettiin keisarin patsas, jota olisi pitänyt palvoa. Johannes kieltäytyi palvonnasta ja joutui Patmokselle. Hänet vapautettiin vuonna 96 jKr. ja hän palasi Efesoon.

Kirjeen vastaanottajat

Seitsemän Vähän-Aasian seurakuntaa (Ilm.1:4) Efeso, Smyrna, Pergamo, Tyatira, Sardes, Filadelfia ja Laodikea. Luku seitsemän on samalla symbolinen: Seitsemän (7) on kokonaisuuden ja täydellisyyden luku. Nämä seitsemän seurakuntaa edustavat Jumalan seurakuntaa kokonaisuudessaan. Kirjeistä näkyy että niiden sanoma on tarkoitettu, ei ainoastaan vastaanottajaseurakunnalle vaan kaikille seurakunnille: ”Jolla on korvat se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnille” (2:7). Näin sanotaan jokaisen seurakunnan kohdalla. Näillä seitsemällä seurakunnalla oli ilmeisesti sellaisia ongelmia, jotka ovat tyypillisiä seurakunnan ongelmia kautta aikojen. Jokainen paikallisseurakunta löytänee itsensä näiden seurakuntien kuvauksista. Jokaisen seurakunnan ja jokaisen seurakuntalaisen tulisi peilata itseään näiden kirjeiden valossa.


4

Ilmestyskirjan tulkintamallit

Ilmestyskirjaa on tulkittu monin eri tavoin. Tulkintamallit voidaan jakaa neljään pääryhmään: Eskatologinen (lopun aikaa käsittelevä): Ilmestyskirja on ennustusta tulevista tapahtumista. Aikahistoriallinen: Ilmestyskirja kertoo peitekielellä Johanneksen oman ajan tapahtumista - eikä mistään muusta. Kirkkohistoriallinen: Ilmestyskirja on kuvaus kirkon vaiheista eri aikakausina. Esimerkiksi seitsemän seurakuntaa kuvaa kirkon eri aikakausia (apostolinen aika, marttyyrikirkon aika, valtiokirkon aika jne.). Idealistinen: Ilmestyskirja sisältää ajatuksia ja ideoita, jotka soveltuvat kaikkiin aikoihin. Kyseessä ei ole lopun ajan kuvaus, koska maailma pysyy miljoonia ja miljardeja vuosia. Kaikkina aikoina on käynnissä pahojen, tuhoavien, voimien ja Kristuksen kirkon välinen taistelu. Ilmestyskirje kuvaa tätä taistelua. Nähdäkseni kaikissa näissä malleissa on jotain oikeaa: Aikahistoriallinen: Seitsemän seurakuntaa ja niiden tila, on historiallista kuvausta ajasta, jolloin Johannes kirjoitti. Johanneksen aika näkyy Ilmestyskirjeessä myös siinä, että Johannes kuvaa näkemiään ihmeellisiä asioita oman aikansa käsitteillä eli sellaisilla käsitteillä, jotka hän tunsi. Kirkkohistoriallinen: ”History is His story”. Ilmestyskirja puhuu Jumalasta, jonka käsissä on menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Poikkileikkauksen tavoin Ilmestyskirjassa tulevat esille (esimerkiksi luvut 1,12, 20) Jumalan kansan vaiheet eri aikakausina. Idealistinen: Kaikkina aikoina on käynnissä pahojen, tuhoavien, voimien ja Kristuksen kirkon välinen taistelu (esim. luku 12). Ilmestyskirja keskittyy taistelun ratkaiseviin tapahtumiin. Eskatologinen: Ilmestyskirjassa kuvataan tapahtumia ennen Ihmisen Pojan paluuta ja jälkeen Ihmisen Pojan paluun.

Ilmestyskirjan sisältö

Ilmestyskirjan ensimmäisessä luvussa kirkastettu Kristus ilmestyy Johannekselle ja sanoo: ”Kirjoita siis, mitä näet: se, mikä on nyt, ja se, mikä on myöhemmin tapahtuva” (1:19). Voisimme siis määrittää kirjeen sisällön seuraavasti: 1. Mitä näet: kirkastettu Kristus ja hänen valtansa (Ilm.1:12-18). 2. Mikä on nyt: seurakuntien tila ja pelastus, jota kuvataan. 3. Mikä on myöhemmin tapahtuva. Alkutekstissä kirjan nimi on apokalypsis. Apokalypsis-sana tulee kreikan sanoista kalyptoo (peittää) ja apo (pois). Apokalyptoo merkitsee siis ”ottaa peite pois”. Apokalyptistä kirjallisuutta edustavat Raamatussa Ilmestyskirjan lisäksi erityisesti Danielin kirja ja Hesekielin näyt.

Ilmestyskirjan juuret ovat Vanhan testamentin profetiassa. Ilmestyskirjan kieli ja kuvat ovat pääasiallisesti Vanhasta testamentista. Kirjassa on yli 500 viittausta Vanhaan testamenttiin. Ilman Vanhaa testamenttia Ilmestyskirjaa on vaikea ymmärtää tai se ymmärretään väärin. Vanhan testamentin profetiat ja Ilmestyskirjan nivoo yhteen Jeesuksen suuri eskatologinen puhe (Matt.24; Luuk.21; Mark.13).

Luku 1


5 Ilmestyskirjassa on menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden perusta. Me keskitymme yleensä Ilmestyskirjan jatkolukuihin, mutta kaikki oleellinen historiasta ja pelastuksesta on sanottu ensimmäisessä luvussa. Jatkossa kuvataan monia yksityiskohtia, mutta aina välillä palataan keskeiseen, ettei se hämärry.

Ilm.1:1-3

Jeesuksen Kristuksen ilmestys: Nämä ensimmäiset kolme sanaa olisivat osuva nimi tälle kirjalle. Kyseessä on Jeesuksen Kristuksen ilmestys. Jumala antoi tämän ilmestyksen enkelin välityksellä Johannekselle. Näyttääkseen palvelijoilleen, mitä pian on tapahtuva. Tässä käytetty ilmaisu en takhei, voidaan kääntää joko pian tai yhtäkkiä. Jos paino on sanalla pian, sana liittynee esimerkiksi Jeesuksen opetukseen, ”Minä tulen pian” (Ilm.3:11). Jos paino on sanalla yhtäkkiä, puhutaan siitä miten Jeesus tulee yllättäen, hetkellä, jota emme voi aavistaa (Ilm.3:3). 3. Autuas se, joka tämän toisille lukee, autuaat ne, jotka kuulevat nämä ennussanat ja ottavat varteen sen, mitä tähän kirjaan on kirjoitettu, sillä hetki on lähellä. Ilmestyskirjassa on seitsemän autuaaksi julistamista (14:13; 16:15; 19:9; 20:6; 22:7,14). Sana makarios (autuas) voidaan kääntää mm. onnellinen, siunattu tai onniteltava. Vastaava hepreankielinen sana on ashrei (onniteltava). Ashrei tarkoittaa onniteltavaa merkityksessä ’Jumalan siunaama’, ’Jumalan hyväksymä ihminen’. Sanan vastakohta ei ole onneton vaan Jumalan hylkäämä. Sillä hetki on lähellä: Sana kairos (hetki) tarkoittaa myös aikaa tai ajanjaksoa. Raamatussa käytetään tätä sanaa muun muassa puhuttaessa pakanoiden ajasta (kairoi ethnon, Luuk.21:24) ja ajan merkeistä (ta de semeia ton kairon, Matt.16:3). Sanalla on usein eskatologinen (lopunajallinen) merkitys.

Ilm.1:4-8 Tervehdys kolmiyhteiseltä Jumalalta Armoa ja rauhaa teille: kolmiyhteisen Jumalan toiminnan kautta me saamme armon ja rauhan. Ensin mainitaan Jumala muuttumattomuudessaan: Häneltä, joka on, joka oli ja joka on tuleva. Vertaa 2 Moos.3:14. Jumala ilmoitti itsensä nimellä, Minä olen. Tätä nimeä Jahve (Hän on) käytetään usein Raamatussa. Suomenkielisessä Raamatussa se on käännetty juutalaisen perinteen mukaisesti sanalla Herra. Jumala on ikuisesti, siksi hänestä käytetään ilmausta: joka on, joka oli ja joka on tuleva. Seuraavaksi mainitaan Henki moninaisuudessaan, täydellisyydessään: ja niiltä seitsemältä hengeltä, jotka ovat Hänen valtaistuimensa edessä. Vertaa Jes.11:1-3. Rabbiinisen selityksen mukaan Jesaja kuvaa Hengen seitsenmuotoista olemusta. Paavalikin puhuu siitä miten Henki ilmaisee itseään monin eri tavoin (1 Kor.12:7, 11). Seitsemän viitannee myös siihen, että Pyhä Henki toimii kaikkialla. Niin kuin seitsemän seurakuntaa kuvaa kaikkia seurakuntia, niin seitsemän henkeä, kuvaa Hengen toimintaa kaikissa seurakunnissa. Ja Jeesukselta Kristukselta: Jeesuksesta Kristuksesta sanotaan: 1. Millainen hän on. 2. Mitä hän on tehnyt. 3. Miten hän tulee takaisin. 1. Millainen hän on: Luotettava todistaja (KR38: uskollinen todistaja): Katso Hepr.5:8-9: Jeesus ei missään kohdassa poikennut Jumalan tahdosta. Hän pysyi uskollisena todistajana ja eli synnittömän, puhtaan ja täydellisen elämän ihmisenä, siksi hän voi antaa meille iankaikkisen pelastuksen. On esikoisena noussut kuolleista: Kukaan ei ennen Jeesusta ole pysyvästi voittanut kuolemaa. Eläessään Palestiinassa Jeesus herätti kuolleita, mutta nämä heräsivät vain jatkamaan tätä elämää. Jossakin vaiheessa he kuolivat uudestaan. Jeesus on ensimmäinen, joka on pysyvästi noussut kuolleista. Hän ei


6 enää ikinä kuole ja hänen kauttaan me voimme saada kuolemattomuuden. On maailman kuninkaiden hallitsija: Jeesus on sitä jo nyt. Tulevaisuudessa se käy kaikille ilmeiseksi. 2. Ylistys siitä mitä hän on tehnyt: Hänelle, joka rakastaa meitä ja on verellään vapauttanut meidät synneistämme. Hänelle, joka on tehnyt meidät kuningassuvuksi ja Jumalan, Isänsä papeiksi, Hänelle kunnia ja valta aina ja ikuisesti! Amen. 3. Miten hän tulee takaisin: Tulee pilvissä (Apt.1:9-11). Kaikki ihmiset näkevät hänet: Jeesus sanoi omasta tulemuksestaan mm., että ”Ihmisen Pojan nähdään tulevan pilvien keskellä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan” (Mark.13:26). Nekin, jotka hänet lävistivät: Sak.12:9-10: Jeesuksen palatessa myös juutalaiset näkevät Herran, jonka lävistivät, ja kääntyvät kansana hänen puoleensa. Ja Hänen tullessaan vaikeroivat maailman kaikki kansat: Miksi kansat vaikeroivat? Suurin syy lienee se, että hän tulee tuomitsemaan. Katso esim. Jes.2:17-22. Näin on käyvä. Aamen. Kaikki nämä tapahtumat ovat varmoja: ne tulevat toteutumaan. Miksi ne ovat varmoja? Minä olen A ja O, alku ja loppu, sanoo Herra Jumala, hän, joka on, joka oli ja joka on tuleva, Kaikkivaltias (jae 8). A ja O ovat kreikan aakkosten ensimmäinen ja viimeinen kirjain. Jumala, joka ei muutu, on kaiken alku ja loppu. Kaikki tapahtuu hänessä ja hänen kauttaan. Alkua ei ole ilman häntä. Loppua ei ole ilman häntä.

Ilm.1:9-20

Johannekselle puhui ääni, joka käski häntä kirjoittamaan niille seitsemälle seurakunnalle, mitä hän näki. Johannes kääntyi katsomaan, mikä ääni hänelle puhui. Mitä Johannes näki? Seitsemän kultaista lampunjalkaa (12). Myöhemmin Johannekselle selitetään mitä nuo lampunjalat kuvaavat: ”Lampunjalat ovat ne seitsemän seurakuntaa” (20). Jeesus sanoi samasta asiasta opetuslapsilleen muun muassa: ”te olette maailman valo”, ”loistakoon valonne” (Matt.5:14-16). Seurakunnat ovat maailman valo, siksi niitä kuvataan lampunjalkoina. Lamppujen keskellä hahmo, joka oli ihmisen (Ihmisen pojan, hyion anthropou) kaltainen (13): Kristus on seurakuntansa keskellä. Jeesus käytti useimmiten itsestään nimitystä Ihmisen Poika. Sana esiintyy yli 80 kertaa evankeliumeissa ja vain kerran muiden käyttämänä (Joh.12:34). Jeesuksen käyttämä käsite Ihmisen Poika on peräisin Danielin kirjasta (Dan.7:13-14). Danielin teksti kuvaa sitä miten Jeesus palasi Ihmisen Poikana, kirkastetussa ruumiissa, Isän tykö. Ihmisenä, Ihmisen Poikana, Jeesus sai tuolloin kaiken vallan. Jumalana Jeesuksella oli kaikki valta ja kirkkaus iankaikkisesti, mutta nyt hän sai tuon kirkkauden ja vallan ihmisenä (Joh.17:5).

Danielin kirjan Ihmisen Poika-hahmo on selvästi Vanhan ja Uuden testamentin välisen ajan juutalaisuudessa liitetty tulevaan pelastajaan, Messiaaseen. Esimerkiksi I Henokin kirjassa (200-100 eKr.) sanotaan tästä Ihmisen Pojasta: ”Hän on Messias. Hän on ennen kaikkea luomakuntaa. Hän on kansojen valkeus, Hän on oikeamielinen tuomioissaan. Hänen nimensä kautta valitut pelastuvat ja Jumala on armollinen heille. Kaikki maan päällä asuvaiset tulevat kumartamaan häntä.”

Hänellä oli yllään pitkä viitta ja rinnan ympärillä kultainen vyö (13): Hänellä oli ylipapillinen, kuninkaallinen asu. Hänen päänsä ja hiuksensa hohtivat valkoisina kuin valkoinen villa (14). Vertaa: kirkastusvuori tapahtuma Matt.17:1-2. Matteus käyttää verbiä metemorfothe (muuttui). Jeesus ei ainoastaan heijastanut valoa kuten Mooses (2 Moos.34:29). Hänen silmänsä olivat kuin tulen liekit (14): Mikään ei ole hänen katseeltaan peitossa. Katse polttaa. Hänen jalkansa välkehtivät kuin sulatusuunissa hehkuva pronssi (15): Pronssi on yleensä tuomion vertauskuva. Esimerkiksi puhuttaessa siitä miten Jumala rankaisee kansaa sanotaan: ”maa teidän allanne tulee pronssin kaltaiseksi”(3 Moos.26:18-19). Jeremian kirjassa, kun puhutaan siitä ettei


7 mikään voi estää tuomioiden toteutumista sanotaan: ”mikä voi muuttaa raudan, pohjoisesta tulevan raudan ja pronssin”(Jer.15:12-13). Hänen äänensä oli kuin suurten vesien pauhu (15). Katso esim. Ps.29:3-5. Hänellä oli oikeassa kädessään seitsemän tähteä (16). Jakeessa 20 sanotaan, että nämä seitsemän tähteä ovat seitsemän seurakunnan enkelit. Angeloi -sana, jota tässä käytetään ja joka on käännetty sanalla enkeli, tarkoittaa lähettilästä, sanansaattajaa. Ilmeisesti tässä tarkoitetaan seurakuntien johtajia. Hänen suustaan pisti esiin kaksiteräinen, terävä miekka. Jeesusta kutsutaan myöhemmin Ilmestyskirjassa Jumalan Sanaksi (Ilm.19:13; vertaa Joh.1:1), jonka suusta lähtee terävä miekka, jolla hän lyö kansoja (Ilm.19:15). Vertaa Hepr.4:12-13. Ilm.1:17-19: Näky oli sellainen että Johannes, joka oli elänyt kolme vuotta Jeesuksen seurassa, kaatui kuin kuolleena hänen jalkojensa juureen. Johannes koki samanlaista pelkoa kuin Jesaja Jumalan pyhyyden edessä (Jes.6). Miten Jeesus rohkaisi pelkäävää Johannesta? ”Älä pelkää. Minä olen ensimmäinen ja viimeinen, iäti elävä”: Ei ole syytä pelätä, koska minussa on kaikki; alku ja loppu. ”Minä olin kuollut, mutta nyt minä elän, elän aina ja ikuisesti. Minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet”: Mikään luotu ei pysy ikuisesti, mutta minun voittoni on täydellinen. Minä elän ikuisesti. Avain on vallan vertauskuva. Jeesus siis sanoo, että hänellä on valta kuoleman ja tuonelan yli.

Luvut 2-3

Sanoma seurakunnille: mikä on keskeistä kaikille seurakunnille kaikkina aikoina. Jokaiselle seurakunnalle sanotaan: 1. Jokin ensimmäisessä luvussa mainittu Jeesuksen ominaisuus, joka on seurakunnan tilan kannalta tärkein muistaa. 2. ”Minä tiedän”: Jeesukselta emme voi salata mitään. 3. ”Jolla on korvat, se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnille” 4. Lupaus

Ilm.2:1-7 Efeso

Efeso oli Vähän-Aasian huomattavin kaupunki. Se oli roomalaisen kuvernöörin hallituskaupunki ja tärkeä satama ja kauppakaupunki. Uskonnollisesti Efeso oli muun muassa hedelmällisyyden jumalattaren Artemiin palvonnan keskus (Apt.19:23-40). Artemiin temppelissä ollutta jumalattaren patsasta pidettiin yhtenä antiikin ajan suurista ihmeistä. Temppelissä työskenteli tuhansia pappeja ja papittaria. Monet papittaret olivat omistautuneet kultilliseen prostituutioon. Efeson kaupunki hävitettiin ja rakennettiin useaan otteeseen. Turkkilaiset hävittivät sen lopullisesti vuonna 1402 jKr. Efeson seurakunta: Paavali toimi Efesossa kolme vuotta (Apt.20:31). Efeson seurakunnan alkuvaiheista kerrotaan Apt.18:24-20:1. Lisäksi Apt.20:17B38 kertoo jäähyväispuheesta, jonka Paavali piti Efeson seurakunnan vanhimmille. Ollessaan vankina Roomassa, Paavali kirjoitti seurakunnalle kirjeen. Kirjeessään Timoteukselle Paavali kertoo miten hän Makedoniaan lähtiessään kehotti Timoteusta jäämään Efesoon (1 Tim.1:3). Kirjeessä Paavali antaa ohjeita Timoteukselle ja Efeson seurakunnalle. Johannes toimi Efeson seurakunnassa ilmeisesti noin kolmekymmentä vuotta. Efeso oli kolmannen yleisen kirkolliskokouksen paikka (431 jKr.). Ilm.2:1: Hän, jonka kädessä ovat seurakunnan vanhimmat ja joka on seurakunnan keskellä.


8 Ilm.2:2-3: Seurakunnalla oli oikea oppi. Se oli nähnyt paljon vaivaa. Se oli ollut kestävä. Ulkoisesti Efeson seurakunta näytti malliseurakunnalta. Ilm.2:4-5: Jeesus ei merkinnyt seurakunnalle enää samaa kuin uskoontulon alkuaikoina. Suhde Jeesukseen oli kylmentynyt. Oliko hengellinen toiminta tullut Jeesusta tärkeämmäksi? Oliko ilo ja kiitollisuus Jeesuksen sovintotyöstä kadonnut? Keskeistä ei enää ollutkaan osallisuus Jeesuksen valmistamasta pelastuksesta. Enää ei ollut tarvetta elää päivittäin syntien anteeksisaamisessa. Jeesus sanoo, että jos ei seurakunnan tilanne muutu, Jeesus siirtää seurakunnan lampun paikaltaan. Toisin sanoen, Jeesus ei enää kulje seurakunnan keskuudessa ja seurakunta lakkaa olemasta maailman valo. Ilm.2:6: Nikolaiitat (gnostilainen ryhmä)ottivat osaa pakanallisiin uhriaterioihin ja elivät siveettömästi. He opettivat, että ihminen voi viettää millaista elämää tahansa ja silti säilyttää henkensä puhtaana Jumalan edessä. Ilm.2:7: Mahdollisuus päästä siihen olotilaan, jonka Jumala alun perin ihmiselle valmisti.

Ilm.2:8-11 Smyrna

Nykyisin Izmir. Tärkeä kauppakaupunki. Smyrna oli suuri ja kaunis kaupunki. Se kilpaili Efeson ja Pergamon kanssa Aasian ensimmäisen kaupungin asemasta. Smyrna oli kaupunki, joka aikoinaan sai Rooman senaatilta etuoikeuden rakentaa ensimmäisen temppelin keisari Tiberiuksen kunniaksi. Yksitoista muutakin kaupunkia olisi halunnut tuon oikeuden. Paitsi monia temppeleitä, Smyrnassa oli myös suuri, kristinuskoa vastustava, juutalaisyhteisö. Vuoden 155 jKr. tienoilla Smyrnan piispa Polykarpos kärsi marttyyrikuoleman. Polykarpos oli ollut apostoli Johanneksen oppilaana. Smyrnan seurakunta kirjoitti Filemonin seurakunnalle selonteon piispansa kuolemasta. Se on vanhin tunnettu marttyyrikertomus jos ei oteta mukaan Apostolien teoissa olevaa kertomusta Stefanuksen marttyyrikuolemasta. Kun Polykarposta kehotettiin herjaamaan Kristusta, hänen kerrotaan sanoneen: ”Jo kahdeksankymmentä kuusi vuotta olen häntä palvellut, eikä hän ole tehnyt minulle mitään pahaa. Kuinka voisin pilkata kuningastani, joka on minut pelastanut?” (Apostoliset Isät; Polykarpoksen marttyyrio) Smyrnan seurakuntalaiset olivat uskollisia todistajia. Jeesus ei nuhtele heitä mistään. Ulkoisesti Smyrnan seurakunta ei varmasti vaikuttanut menestyvältä seurakunnalta. Se kärsi ahdinkoa, köyhyyttä ja herjausta. Ilm.2:8: Smyrnan seurakunnan oli tärkeä vainoissa muistaa, että Jeesus on kuoleman voittaja. Ilm.2:9: Miksi seurakunta, joka eli varakkaassa kaupungissa, oli köyhä? Olivatko kristityt joutuneet taloudelliseen boikottiin, kun eivät suostuneet keisarin palvontaan? Vaikka seurakunta eli köyhyydessä ja ahdingossa, se oli rikas. Vertaa 2 Kor.6:10: meillä ei ole mitään, mutta omistamme kaiken. Minä tiedän, miten sinua herjaavat nuo, jotka sanovat itseään juutalaisiksi vaikka eivät ole - Saatanan synagogaa he ovat: Smyrnassa seurakunta oli joutunut erityisesti juutalaisten taholta vainon kohteeksi. Ovatko nuo vainoojat korostaneet sitä, että he ovat todellisia juutalaisia, toisin kuin kristityt? Polykarpoksen marttyyriossakin kerrotaan, että Polykarposta olivat teloittamassa paitsi roomalaiset myös juutalaiset. Jeesus sanoo, että ne juutalaiset, jotka vainosivat kristittyjä, eivät olleet oikeita juutalaisia. He toimivat Saatanan vaikutuksesta. Ilm.2:10: Älä yhtään pelkää sitä, mitä joudut kärsimään. Saatana on sulkeva muutamia teistä vankeuteen, jotta teitä koeteltaisiin, ja te joudutte ahdinkoon kymmeneksi päiväksi. Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle voitonseppeleeksi elämän.


9 Jumala salli Saatanan kiusata, mutta Jumala määräsi ajan. Seurakunnan oli tärkeä muistaa, että se, joka on uskollinen kuolemaan saakka saa elämän. Emme tiedä onko luku 10 tässä konkreettinen vai symbolinen. Olettaisin, että kyseessä on symbolinen luku: 10 on kokonaisuuden, valmiin vertauskuva, koska se on luku, joka yhdistää kaikki perusluvut yhdeksi kokonaisuudeksi. Ilm.2:11: Siihen, joka voittaa ei toinen kuolema kajoa: Toinen kuolema on ikuinen ero Jumalasta. Jeesuksen oman ei tarvitse pelätä sitä, joka voi tappaa vain ruumiin (Matt.10:28).

Ilm.2:12-17 Pergamon

Pergamon oli Efeson ja Smyrnan ohella alueen merkittävimpiä kaupunkeja. Se oli virallisesti Rooman Aasian provinssin pääkaupunki, mutta kuvernöörin toimipaikkana oli Efeso. Pergamossa oli, Aleksandrian jälkeen, valtakunnan toiseksi laajin kirjasto. Siellä oli myös suuri Zeuksen alttari ja neljä keisarin palvontaa varten rakennettua temppeliä. Kaupungissa palvottiin erityisesti Dionysusta, kuninkaiden jumalaa, jota symbolisoi härkä ja Asklepionia, lääketieteen jumalaa, jonka tunnuksena oli käärme. Ilm.2:12: Hän, jolla on Jumalan sana (katso myös jae 16). Pergamon seurakunta ei pysynyt sanassa, vaan salli harhaoppeja keskuudessaan. Ilm.2:13: Siellä missä Saatanalla on valtaistuimensa: Tällä ilmeisesti viitataan siihen, että Pergamon oli keskeinen kaupunki monien epäjumalien ja keisarikultin harjoittamisessa. Teksti voi tarkoittaa myös jotain epäjumalanpalvonnan temppeleistä, jonka välityksellä Saatana erityisesti piti ihmisiä vallassaan. Seurakunta oli vainojen keskelläkin uskollinen. Antipas oli marttyyri, joka perimätiedon mukaan poltettiin elävältä Domitianuksen vainoissa. Johannes kirjoitti ilmestyskirjan Domitianuksen vainojen aikaan, joten Antipaksen kuolema oli tapahtunut lähiaikana. Ilm.2:14-15: Moabin kuningas Balak pyysi Bileamin apua kirotakseen Israelin, kun se tuli lähelle Moabia erämaavaelluksen aikana. Jumala ei antanut Bileamin kirota, vaan laittoi tämän siunaamaan. Bileam neuvoi silloin Balakille keinon, jolla tämä voi tuhota Jumalan kansan (4 Moos.25:1-3,9; 31:16). Nikolaiitat ottivat osaa pakanallisiin uhriaterioihin ja elivät siveettömästi. He opettivat, että ihminen voi viettää millaista elämää tahansa ja silti säilyttää henkensä puhtaana Jumalan edessä. Heitä on sinunkin luonasi, noita jotka seuraavat nikolaiittojen opetusta: Tarkoittaako lause sitä että nämä kaksi opetusta muistuttivat toisiaan (nikolaiittojen oppi oli uusi versio Bileamin opista) vai pitivätkö muutamat kiinni nikolaiittojen opista ja muutamat Bileamin opista? Ilm.2:16: Jos Pergamon seurakunta ei pitäydy sanaan, vaan sallii tällaista harhaoppia keskuudessaan, Jeesus itse tulee tuomitsemaan seurakuntaa ja rankaisemaan näitä harhaopettajia. Ilm.2:17: ”kätkettyä mannaa”. Tarkoittaako taivaallista leipää, josta Jeesus puhui esim. Joh.6:32-35? Vai tarkoittaako sitä, että Jumalan oma pääsee osalliseksi todellisista salaisuuksista (gnostilainen salatieto ei ole mitään sen rinnalla). ”Valkoisen kiven, kiveen kirjoitetun uuden nimen”: Babyloniassa oli tapana kovertaa kiinteistön omistajan nimi valkeaan kiveen, jossa oli kuva jumalan valvovasta silmästä. Uusi nimi (Jes.65:15) merkitsi yleensä suurta muutosta tai uutta asemaa ihmisen elämässä. Pergamossa oli korkein roomalainen oikeus. Oikeuspaikalla käytettiin mustia ja valkoisia kiviä. Jos tuomiouurnaan tuli enemmän valkoisia kuin mustia kiviä, syytetty pääsi vapaaksi.


10

Ilm.2:18-29 Tyatira

Tyatira oli pieni kauppakaupunki. Siellä valmistettiin muun muassa kankaita, nahkaesineitä ja pronssiesineitä. Siellä oli käsityöläiskiltoja ja kauppakiltoja, jotka vaikuttivat kaupungin sosiaaliseen, poliittiseen ja uskonnolliseen elämään. Killoilla oli omat jumalansa ja juhlansa, joissa näitä jumalia palvottiin. Purppurakankaiden kauppias Lyydia, joka tuli kristityksi Filippissä, oli kotoisin Tyatirasta (Apt.16:13-15). Ilm.2:18: Hän, joka näkee kaiken. Hän, joka tulee tuomitsemaan (katso jae 23). Ilm.2:19: Seurakunnassa oli paljon hyvää. Ilm.2:20: Tyatiran seurakunnassa oli profeetta, jota monet ilmeisesti arvostivat ja joka johti seurakuntalaisia harhaan opetuksellaan. Hän osasi varmasti perustella oppinsa ”hengellisesti”. Harhaopettajaa kutsutaan Isebeliksi. Nimi on ehkä vertauskuvallinen, jolloin se viittaa Ahabin vaimoon. Isebel yllytti Ahabia tekemään sitä mikä on väärin Herran silmissä (1 Kun.21:25-26) ja johti siten koko Jumalan kansaa harhaan. Tässä puhutaan ilmeisesti harhaopista, jonka mukaan kristityn tuli antautua kiusauksiin, jotta hän oppisi tuntemaan Saatanan salaisuudet (24: Mutta teille muille tyatiralaisille, jotka ette seuraa tuota oppia ettekä ole vihkiytyneet Saatanan salaisuuksiin, niin kuin sanonta kuuluu), mutta samalla myös kokisi miten Jumala on Saatanaa voimakkaampi. Apostolien teoista ja kirjeistä näemme, että alkuseurakunnassa oli paljon profeettoja ja heitä pidettiin arvossa. Paavali sanoo kirjeessään, että profeettojen sanoma on arvioitava (1 Kor.14:29). Pietari varottaa vääristä profeetoista, jotka salakuljettavat seurakuntaan harhaoppeja (2 Piet. 2:1). Johannes korostaa kirjeessään, ettei tule uskoa kaikkia henkiä vaan on koeteltava mikä on Jumalasta, koska vääriä profeettoja on liikkeellä (1 Joh.4:1). Profetoimista on nykyäänkin paljon ja on tärkeää, että kristityt ovat niin juurtuneet sanaan, että he näkevät mikä on Jumalan Hengen vaikutuksesta tapahtuvaa profetiaa ja mikä ei.

Ilm.2:21-23: Jeesus oli antanut tälle profeetalle aikaa parannuksen tekoon. Oliko Jeesus lähettänyt omiaan ohjaamaan häntä oikealle tielle? Tämä nainen ei halunnut luopua elämäntavastaan. Koska hän ja hänen seuraajansa eivät halunneet kääntyä pois synneistään, vaan jatkoivat siinä ja saastuttivat seurakuntaa opeillaan, Jeesus rankaisee häntä suistamalla hänet tautivuoteeseen. Jeesus laittaa ahdinkoon myös kaikki tuon naisen kanssa syntiä tekevät, ”elleivät he luovu hänen tavoistaan”. Edelleen Jeesus siis odottaa, että he kääntyisivät takaisin totuuteen. ”Hänen lapsensa minä surmaan rutolla (lyön kuolemalla)”: Tuon profeetan seuraajille Jeesus sanoo antavansa ankaran rangaistuksen. ”Kaikki seurakunnat tulevat tietämään, kuka minä olen: minä tutkin sydämet ja ajatukset ja annan jokaiselle teistä hänen tekojensa mukaan”: Jeesuksen toiminta tähtää siihen, että seurakunnat näkisivät, kuka tämä seurakunnan keskellä oleva Herra on: kaikkivaltias, kaikkitietävä, pyhä Jumala. Ilm.2:24-26: Annan vallan hallita kansoja: Vertaa Ilm.20:6. Annan aamutähden: Vertaa Ilm.22:16: ”Minä, Jeesus, olen lähettänyt enkelin luoksenne, jotta seurakunnat saisivat tämän todistuksen. Minä olen Daavidin juuriverso ja suku, kirkas aamutähti.” Jeesus antaa siis meille itsensä. Saamme aina olla hänen kanssaan.

Ilm.3:1-6 Sardes

Sardes oli muinaisen Lyydian kuningaskunnan pääkaupunki. Lyydian kuuluisin kuningas oli Kroisos (n. 550 eKr.). Kroisoksen aikana Persia valtasi maan. Sardes oli ollut vuosisatojen ajan alueen mahtavimpia kaupunkeja. Se sijaitsi kukkulalla ja oli sotilaallisesti strateginen kaupunki, koska sitä oli vaikea vallata. Kaupunki tuhoutui maanjäristyksessä vuonna 17 jKr. Keisari Tiberius rakennutti sen uudestaan. Sardes hävitettiin 1400-luvulla. Sardes oli merkittävä teollisuuskeskus. Se oli kuuluisa


11 muun muassa villan valmistuksesta. Kaupungin asukkaat olivat tunnettuja ylellisestä ja veltosta elintavasta. Ilm.3:1:Jumalan seitsemän henkeä: Pyhän Hengen täyteys, Pyhä Henki toiminnassaan. Kaikki hengellinen elämä on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Pyhä Henki ei saanut toimia Sardeessa. Ja seitsemän tähteä: seurakunnan vanhimmat (Ilm.1:20). Sardeen seurakunnan vanhin ei valvonut. Sinä olet elävien kirjoissa, mutta sinä olet kuollut: Seurakunta näytti elävältä seurakunnalta, mutta se oli hengellisesti kuollut. Ehkä ylellinen elämä oli siihen osittain syynä. Ilm.3:3: Muista kuinka kuulit sanan ja otit sen vastaan, tarkkaa sitä ja tee parannus. Ellet ole hereillä minä tulen kuin varas, yllätän sinut hetkellä, jota et aavista. Vertaa 1 Tess.5:1-4. Ilm.3:4-5: Puhtaat vaatteet. Vertaa Sak.3:3-4, 8-9 ja Gal.3:27. Sardeessa oli vain muutamia, jotka eivät olleet lianneet vaatteitaan; jotka elivät syntien anteeksisaamisessa. Ilm.3:5: 1. Saa ylleen valkeat vaatteet: saa pukeutua täydelliseen vanhurskauteen. 2. En pyyhi hänen nimeään elämän kirjasta. Vertaa Dan.12:1-2; Luuk.10:20. 3. Tunnustan hänet omakseni Isäni ja hänen enkeleidensä edessä. Vertaa Matt.10:32.

Ilm.3:7-13 Filadelfia

Nykyisin Alasehir. Filadelfia perustettiin noin 150-130 eKr. Pergamon kuningas Attalon II, joka perusti kaupungin, antoi sille nimen Filadelfos (veljeään rakastava) osoittaakseen rakkauttaan veljeensä. Kaupunki tuhoutui maanjäristyksessä vuonna 17 jKr. Tiberius auttoi kaupungin jälleenrakentamisessa. Sen kunniaksi kaupunkilaiset antoivat kaupungille Neocaesarea (uusi keisari). 70-luvulla nimi muutettiin Flaviaksi. Jatkossa kaupungista käytettiin sekä Flavia että Filadelfia nimeä. Filadelfian seurakunta on Smyrnan ohella seurakunta, jolle Jeesuksella ei ole nuhdetta. Jeesus rohkaisee seurakuntaa edelleen pysymään hänessä. Ilm.3:7-8: Jeesus nimittää itseään tässä kirjeessä kolmella arvonimellä: 1.Pyhä (hagios: muusta erotettu). 2. Tosi (alethinos: todellinen, väärentämätön, aito). Vertaa: ”Minä olen totuus”. 3. Daavidin avaimen haltija: Vanhan testamentin lupaama Daavidin jälkeläinen, joka on saanut vallan. Filadelfian seurakunnasta saattoi pienuudessa ja ahdistuksessa tuntua että Jeesus ei tiennyt, mutta: ”minä tiedän”. Seurakunnasta saattoi myös tuntua että se ei pystynyt mihinkään. Jeesus tuo esiin että oleellisinta on se että he ovat olleet uskollisia; pysyneet Jeesuksen sanassa. Hänellä Jeesuksella oli valta avata ovet heidän eteensä ja hän myös tekisi sen. Avoin ovi merkitsee yleensä sitä, että uusille ihmisille tarjoutuu tilaisuus evankeliumin vastaanottamiseen (Apt.14:27; katso myös 1 Kor.16:9) Ilm.3:9: Saatanan synagogasta: tarkoittaa ilmeisesti juutalaisia, jotka hylkäsivät Jeesuksen: juutalaisia, jotka eivät pitäneet Jeesusta messiaana ja taistelivat kristittyjä vastaan. Vertaa Smyrnan seurakunnan tilanne. Jumala lupasi vaikuttaa heissä ihmeen seurakunnan tähden. Ilm.3:10: Tarkoittaako tämä lähellä olevaa suurta vainoa vai puhutaanko tässä suuresta vainon ajasta? Oikumenes tarkoittaa maanpiiriä, maailmaa. Sanaa Oikumenees käytettiin yleensä, kun puhuttiin Rooman valtakunnasta. Ilm.3:11-12: Minä tulen pian. Pidä kiinni siitä mitä sinulla on, ettei kukaan vie voitonseppelettäsi. Voitonseppele: Vertaa 1 Kor.9:25: saadaksemme katoamattoman seppeleen: ikuisen, pysyvän, voiton. Siitä joka voittaa minä teen pylvään Jumalani temppeliin: annan heille tärkeän aseman Jumalan


12 asumuksessa (Gal.2:9: joita pidettiin pylväinä). Eikä hän joudu milloinkaan lähtemään sieltä: hän saa olla siellä ikuisesti. Minä kirjoitan häneen Jumalani nimen, Jumalani kaupungin nimen, uuden Jerusalemin, joka laskeutuu taivaasta Jumalani luota, ja oman uuden nimeni. Tuohon aikaan orjiin ja myös muuhun omaisuuteen merkittiin omistajan nimi. Se osoitti kenelle omaisuus kuuluu. Voittaja kuuluu aina Jumalalle, pyhälle kaupungille ja Jeesukselle. Filadelfian kaupungin nimi oli vaihtunut historian tilanteiden mukaan. Filadelfian seurakunnan jäsenet, jotka pysyvät uskollisina loppuun saakka, saavat pysyvän, ikuisen kaupungin, jonka nimi ei muutu. Jeesus itse kirjoittaa heihin tuon kaupungin nimen ja myös oman uuden nimensä ja Jumalan nimen.

Ilm.3:14-22 Laodikea

Laodikea oli suuri, rikas, teollisuus, -kauppa ja - pankkikaupunki. Kaupunki oli niin varakas, että vuoden 17 jKr. maanjäristyksen jälkeen kaupunkilaiset kieltäytyivät keisarin tarjoamasta avusta ja rakensivat kaupunkinsa omilla varoillaan. Kuumat lähteet vaikuttivat Laodikean luona virtaavaan jokeen ja tekivät veden haaleaksi. Huolimatta kaupungin varakkuudesta sen vesi oli huonoa. Laodikea oli tunnettu mustasta villasta tehdyistä kankaista, lääkärikoulusta, korvaöljystä ja jauheesta, jota käytettiin silmävoiteeseen. Ilm.3:14-17: Jeesus on Aamen (tosi, varma); uskollinen ja luotettava todistaja, Jumalan luomakunnan alku (Joh.1:3: Kaikki on luotu Hänen kauttansa ja Häneen). Miten Laodikean seurakunta voi olla penseä häneen nähden? Et ole kylmä. Et ole kuuma: tarkoittaa ilmeisesti, että seurakunta ei ole hyödyllinen? Lähistöllä olevat kuumat lähteet olivat hyödyllisiä, samoin kylmä, raikas vesi oli hyödyllistä. Olet haalea: Seurakunta oli itsetyytyväinen ja itseriittoinen. Se ei ymmärtänyt tilaansa; köyhyyttään, alastomuuttaan ja sokeuttaan (jae 17). Ilm.3:18: Osta (Vertaa Jes.55:1-3) minulta tulessa puhdistettua kultaa (kestäviä, iankaikkisia rikkauksia) niin tulet rikkaaksi. Osta valkoiset vaatteet: puhdistus. Osta silmävoidetta ja voitele silmäsi niin näet. Laodikean seurakunnalla oli rikkauksia, hienoja vaatteita ja kuuluisat silmävoiteet, mutta heillä ei ollut todellisia rikkauksia: syntien anteeksisaamista ja näkökykyä iankaikkisiin. Sitä he saattoivat saada vain Jeesukselta. Ilm.3:19-20: Jeesus rakasti vieläkin Laodikean seurakuntalaisia. Hän halusi auttaa heitä, siksi hän kuritti ja nuhteli. Hän etsi. Hän kolkutti. Oven saattoi avata yleensä vain sisältäpäin. Ainoa mitä voimme tehdä on avata, sallia Jeesuksen tulla elämäämme. Jeesus lupaa, että jos joku (olipa kuka tahansa, millainen tahansa), avaa oven niin hän tulee sisään ja aterioi tämän henkilön kanssa. Yhteinen ateria merkitsi toisen hyväksymistä ja vastaanottamista ystävänä. Ilm.3:21: Voittaja ei suinkaan menetä valtaa ja kunniaa, vaan hän saa hallita yhdessä Jeesuksen kanssa.

Nyt on kerrottu se mikä on kaikille seurakunnille, kaikkina aikoina, elintärkeää. Tästä alkaa kirjan toinen pääjakso: ”mitä tämän jälkeen on tapahtuva”.


13

Luku 4

Taivaassa Johannes ensin näki valtaistuimen ja sillä istujan. Jumalan valtaistuin mainitaan useimmissa luvuissa tämän jälkeen (yhteensä 47 kertaa). Ilmestyskirjan lukijat olivat ahdistettuja kaikesta keisarin valtaistuimeen liittyvästä. Johannekselle tehdään ilmestyksen kautta selväksi, että on valtaistuin, joka on kaikkien muiden valtaistuinten yläpuolella. Ilm.4:1: Ovi saattaa merkitä sitä, että näky oli rajattu tai se voi merkitä pääsyä sisään taivaallisiin salaisuuksiin. Näytän sinulle mitä tämän jälkeen on tapahtuva: Ei sanota ’mitä mahdollisesti tulee tapahtumaan’. Jumala on ennaltatietämisensä perusteella jo ikuisuudessa ennaltamäärännyt kaiken. Ilm.4:3: Istujaa ei Johannes pysty kuvaamaan kuin jalokivien kirkkautena. Valtaistuimen ympäristöä hän kuvaa tarkemmin: valtaistuinta ympäröi sateenkaaren kaltainen smaragdinvärinen hohde. Sateenkaari on liiton merkki. Ilm.4:4: 24 valtaistuinta ja 24 vanhinta. Luku 24 on kokonaisuuden, täydellisyyden luku: kreikkalaisessa aakkostossa on 24 kirjainta, vuorokaudessa on 24 tuntia. Luku 24 on harvinainen sekä Ilmestyskirjassa että koko Raamatussa. Pidän todennäköisempänä sitä, että nämä 24 vanhinta ovat perille päässeitä voittajia Vanhan testamentin ja Uuden testamentin ajalta. He voisivat olla esimerkiksi 12 kantaisää ja 12 apostolia. Näistä vanhimmista ja enkeleistä puhutaan erillisinä ryhminä (Ilm.7:11). Enkeleistä ei käytetä sanaa vanhin. Pelastuneisiin ihmisiin liitetään yleensä käsitteet valkeat vaatteet, puhtaus ja kultaseppeleet. Useimmiten Johannesta puhuttelee enkeli, mutta lohdutuksen (Ilm.5:4-5) tuo yksi vanhimmista. Katso myös Ilm.7:13-14.

On esitetty, että tässä olisi kyse enkeleistä: Enkelit esiintyvät valkeissa vaatteissa (Joh.20:2, Apt.1:10). Enkeleitä sanotaan valtaistuimiksi ja hallitsijoiksi (Kol.1:16, Room.8:38). Vanhimmat osoittavat ylistyslaulunsa Luojalle (8,11), eivät lunastajalle. Johannes ei näytä lukevan itseään näihin vanhimpiin, jotka ovat hänen yläpuolellaan (Ilm.7:13-14).

Ilm.4:5: Salamat ja ukkosenjyly liittyvät usein Jumalan kohtaamisiin - esimerkiksi Siinailla, kun Jumala ilmoitti itsensä ja antoi lakinsa (2 Moos.19:16). Seitsemän soihtua, Jumalan seitsemän henkeä: Pyhä Henki toimii kaikkialla. Pyhä Hengen kautta olemme maailman valo. Ilm.4:6: Sen edessä oli myös ikään kuin lasinen, kristallin tavoin kimmeltävä meri. Katso Ilm.15:2-3. Merta, joka oli ikään kuin lasinen, on selitetty monin eri tavoin. Olisiko tässä kuva Jumalan saavuttamattomasta ja ehdottomasta pyhyydestä? Meri näyttää korostavan vaikutelmaa välimatkan pituudesta kaikkivaltiaaseen. Vai kuvastaako meri tyyneyttä (vastakohtana levottomana kohisevalle kansojen merelle Jes.17:12), täydellistä rauhaa, joka vallitsee Jumalan läheisyydessä. Vertaa 2 Moos.24:10; Hes.1:22, 26; 1 Kun.7:23. Ilm.4:6-8: Neljä olentoa valtaistuimen edessä ja ympärillä. Vertaa Jesajan näky serafeista (Jes.6:1-3) ja Hesekielin näky kerubeista (Hes.10:14). Luku neljä on luomakunnan luku: 4 ilmansuuntaa, 4 vuodenaikaa, 4 perusainetta: maa, ilma, tuli, vesi. Katso myös Ilm.7:1. Edustavatko nämä olennot Jumalan luomakuntaa?

Irenaeus (kuoli n. 200 jKr.) opetti, että nämä neljä olentoa ovat neljä evankelistaa. Evankelista-symboleja alettiin käyttää 300 luvulla. 400-500 luvuilla ne olivat jo hyvin yleisiä. Ihminen - Matteus; leijona - Markus; härkä Luukas ja kotka - Johannes. Hieronymus (348-420jKr.): Matteuksen symbolina on siivellinen ihminen, koska Matteus aloittaa evankeliuminsa kertomalla Kristuksen ihmiseksi tulemisesta. Markusta kuvaa leijona, koska Markus aloittaa kertomalla Johannes Kastajasta, huutavan äänestä erämaassa. Luukas aloittaa kertomalla pappi


14 Sakariasta ja siksi Luukkaan evankeliumin symbolina on uhrieläin, härkä. Johannes aloittaa laajoilla näköaloilla ja siksi häntä kuvaa kotka.

Olentojen siivet olivat molemmilta puolilta täynnä välkehtiviä silmiä. Tarkoittaako sitä, että Jumala valvoo lakkaamatta kaikkea luomakunnassaan? Olennot antavat taukoamatta Jumalalle kunnian sanoen: ”Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala, kaikkivaltias! Hän oli ja Hän on ja Hän on tuleva”.

Ilm.4:9-11: Kruunun tai seppeleen laskeminen toisen jalkojen juureen oli itämailla kunnian osoituksen ilmaisu. Herra, meidän Jumalamme! Sinä olet arvollinen saamaan ylistyksen, kunnian ja vallan, sillä sinä olet luonut kaiken. Kaikki, mikä on olemassa, on sinun tahdostasi luotu: Kaikki kunnia, valta ja ylistys, kuuluvat Jumalalle, koska hän on luonut kaiken. Kaikki mikä on olemassa, on olemassa siksi, että hän on tahtonut niiden olevan olemassa.

Luku 5

Edellisessä luvussa pääpaino oli valtaistuimella ja siinä istuvalla. Tässä luvussa pääpaino on kirjakäärössä ja sen avaajassa.

Ilm.5:1: Kirjakäärö oli kirjoitettu täyteen molemmin puolin ja sinetöity seitsemällä sinetillä. Roomalaisen oikeuden mukaan testamentti varustettiin todistajien seitsemällä sinetillä. Sinetöityä kirjaa ei voinut lukea. Katso Jes.29:11-12 ja Dan.12:9. Tässä oli Jumalan testamentti. Se on täydellinen pienimpiä yksityiskohtia myöten. Se on etukäteen kirjoitettua historiaa. Ilm.5:2-4: Yleensä testamentin laatijan kuolema oikeuttaa avaamaan testamentin. Kuka tahansa ei voi avata ihmisenkään laatimaa testamenttia! Kuka olisi arvollinen avaamaan Jumalan testamentin? Eivät edes mahtavimmat enkelit, ei kukaan elävistä eikä kuolleista eikä kukaan luomakunnasta voinut avata sitä. Johannes itki. Hän ilmeisesti itki pelosta, ettei Jumalan suunnitelma toteutuisikaan. Ilm.5:5: Useimmissa tapauksissa Johannesta puhuttelee enkeli. Lohdutuksen sanoman tuo yksi vanhimmista. Johanneksen ei tarvitse itkeä, koska on eräs, joka voi avata kirjan: Hän on: 1. Juudan heimon leijona (1 Moos.49:8-10). 2. Daavidin juuriverso (Jes.11:1-5). Tämä henkilö on saanut voiton. Hän avaa kirjan ja murtaa kaikki seitsemän sinettiä. Avaaminen on hänen voittonsa seuraus. Ilm.5:6: Johannes ei nähnyt leijonaa vaan Karitsan, joka oli kuin teurastettu. Ilmestyskirjassa käytetään Jeesuksesta nimitystä Karitsa 35 kertaa. Vertaa Joh.1:29; 1 Kor.5:7; Jes.53:5-7. Pääsiäiskaritsa oli esikuva Kristuksesta. Sinä yönä, jolloin pääsiäislammas teurastettiin, Israelin kansa pelastui tuomiosta ja orjuudesta. Kaikki karitsan veren suojassa olleet pelastuivat.(2 Moos.12.) Kun Jumalan uhrikaritsa kuoli ristillä, hän valmisti kaikille kansoille pelastuksen. Jokainen Karitsan veren suojassa oleva ihminen pelastuu synnin orjuudesta, tuomiosta ja kadotuksesta. Karitsalla, jonka Johannes näki, oli seitsemän sarvea. Sarvi on vallan vertauskuva. Seitsemän on täydellisyyden luku. Karitsalla oli myös seitsemän silmää: ne Jumalan seitsemän henkeä, jotka on lähetetty kaikkialle maailmaan. Jeesus toimii Pyhän Hengen kautta kaikkialla maailmassa. Ennen kuolemaansa Jeesus lupasi lähettää Pyhän Hengen ja olla Pyhän Hengen kautta aina omiensa luona (Joh.14:15-20, 16:7). Ilm.5:7-10: Neljän olennon ja vanhinten reaktio osoittaa, miten suuri merkitys on tapahtumalla, jonka Johannes näki. He osoittivat Karitsalle samaa kunnioitusta ja palvontaa kuin valtaistuimella istujalle (Ilm.4:8-11). Heillä oli käsissään kultamaljat täynnä pyhien rukouksia. Uskovien rukoukset on talletettu. Rukoukset ovat Pyhän Hengen työtä meissä (Room.8:26-27). Rukousten kautta olemme osallisia Jumalan historian toteuttamisessa. Vertaa Ilm.8:3-5.


15 Vanhimmat ja neljä olentoa, lauloivat uuden laulun. Ilmestyskirja puhuu uudesta laulusta, uudesta taivaasta ja maasta ja uudesta Jerusalemista. Ne ovat jotakin sellaista, jota ei ennen ole ollut. Uusi laulu esittää yhteenvedon Kristuksen kuoleman tuloksista: 1. Olet arvollinen ottamaan kirjan ja avaamaan sinetit: Historia toteutuu sinussa. 2. sillä sinut on teurastettu. Olet verelläsi ostanut Jumalalle ihmisiä kaikista heimoista, kaikista kielistä, kansoista ja maista: Olet ostanut verelläsi ihmisiä. 3. Olet tehnyt heistä kuningassuvun, meidän Jumalamme pappeja. He tulevat hallitsemaan maan päällä: Olet asettanut heidät uuteen asemaan. Ilm.5:11-14: Nyt Johanneksen huomion herättää toisenlainen ylistyskuoro. Johannes mainitsee lukumäärän toisensa jälkeen kuvatakseen kuinka suuri tämä enkelijoukko oli. Vaikka heitä oli paljon, Johannes käyttää yksikkömuotoa sanasta ääni (fonen). Vertaa sinfonia. Seitsenkertainen kunnianosoitus Karitsalle (12). Kaikki kuuluu hänelle. Koko luomakunta osoittaa kunnioitusta Jumalalle ja Karitsalle (13-14). Ensin vanhimmat, sitten enkelit, ja nyt koko luomakunta. Jumala tekee kaiken omaksi kunniakseen.

Luku 6

Karitsa alkoi avata sinettejä. Hän avasi niistä kuusi ensimmäistä. Sinettien takana on Jumalan sallima ja määräämä tapahtumasarja. Sinettien takana olevat tapahtumasarjat ovat päällekkäin ja sisäkkäin. Nämä kuusi sinettiä näyttävät meille tapahtumien päälinjat. Niitä on tutkittava Jeesuksen eskatologisten puheiden kanssa (Matt.24:4-14, 29-30; Luuk.21:7-11, 25-28; Mark.13:3-13, 24-27). Luomakunnan ahdistus ja huokaus (Room.8:19-21) huipentuu neljästi (neljä olentoa vuoronperään) toistuvassa sanassa tule: toteuta se mikä pitää toteuttaa.

I Sinetti: Valkoinen hevonen ja ratsastaja, jolla oli jousi (Ilm.6:1-2)

Raamattu käyttää jousta Jumalan voiton vertauskuvana. Esimerkiksi Hab.3:9-13: Jumala pelastaa kansansa ja tuhoaa sen viholliset. Valkoinen on yleensä taivaan, Jumalan valtakunnan ja voiton väri. Valkoisen hevosen ei sanota tuovan mitään tuhoa. Jeesusta kuvataan valkoisella hevosella ratsastajaksi (Ilm.19:11). Valkoinen hevonen tarkoittaa käsittääkseni evankeliumin leviämistä. Vertaa Matt.24:14. Valkoinen hevonen ja sen ratsastaja on usein tulkittu myös harhaoppien leviämiseksi (Matt.24:4-5, 11,24). Koska muut hevoset kuvaavat rangaistuksia ja tuhoja, on ajateltu, että myös valkoinen hevonen kuvaisi jotakin negatiivista. Lisäksi tätä tulkintaa on perusteltu sillä, että Jeesus mainitsee ensin harhaopit ja sitten sodat eli järjestys olisi sama kuin Ilmestyskirjan kuvauksessa (6:1-4). Molemmat tulkinnat ovat mahdollisia.

II Sinetti: Tulipunainen hevonen, jonka ratsastajalle annettiin iso miekka (Ilm.6:3-4) Ratsastajalle annettiin miekka, annettiin valta riistää rauha maan päältä ja panna ihmiset tappamaan toisiaan. Vertaa Matt.24:6-7: Te kuulette taistelun ääniä ja sanomia sodista, mutta älkää antako sen pelästyttää itseänne. Niin täytyy käydä, mutta vielä ei loppu ole käsillä. Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja joka puolella on nälänhätää ja maanjäristyksiä. Katso myös Luuk.21:9-10. III Sinetti: Musta hevonen ja ratsastaja, jonka kädessä oli vaaka (Ilm.6:5-6)


16 Uuden testamentin kirjoittamisen aikaan miehen päiväpalkka oli yksi denari. Mitta tarkoittaa noin yhtä litraa. Viljan hinta on todella korkea. Ohra oli halvempaa kuin vehnä, joten sitä sai denarilla enemmän. Miten perhe pystyisi elämään päiväpalkalla? Vertaa Matt.24:7 (Luuk.21:11): joka puolella on nälänhätää. Öljy ja viini kuvaavat Raamatussa yleensä runsautta. Tarkoittaisiko ”öljyyn ja viiniin älä koske” sitä, että vaikka monet ihmiset näkevät nälkää, osa ihmiskunnasta elää ylellisyydessä.

IV Sinetti: Tuhkanharmaa hevonen, jonka selässä istui Kuolema (Ilm.6:7-8)

Tuhkanharmaa hevonen. Selässä istujan nimi oli Kuolema ja sen jäljessä tuli Tuonela. Kuolema raivoaa: neljäs osa maasta tuhotaan miekalla, nälällä, rutolla ja loput jätetään villipetojen kynsiin. Vertaa Luuk.21:10-11: Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan ja joka puolella on suuria maanjäristyksiä, nälänhätää ja ruttotauteja. Kauhistuttavia asioita tapahtuu ja taivaalla näkyy suuria ennusmerkkejä. Matt.24:7-8: joka puolella on nälänhätää ja maanjäristyksiä. Mutta kaikki tämä on vasta synnytystuskien alkua. Nämä ovat siis vasta synnytystuskien alkua. Synnytystuskat ovat alussa lieviä ja tihenevät ja voimistuvat juuri ennen lapsen syntymää.

V Sinetti: Marttyyrit alttarin alla (Ilm.6:9-12)

On ajateltu, että näillä sieluilla täytyi olla ruumiit, koska Johannes näki heidät. Mutta oliko valtaistuimella istuvalla ruumis - entä enkeleillä? Johannes näki myös heidät. Sielut olivat alttarin alla: he olivat antaneet itsensä kuolemaan (uhriksi) Jumalan sanan ja oman todistuksensa tähden. Vertaa Matt.24:9: Silloin teidät pannaan ahtaalle, monia teistä surmataan ja kaikki kansat vihaavat teitä minun nimeni tähden. Luuk.21:12-19. Ilm.6:10-11: Koska Jumala on valtias, pyhä ja tosi, tuomion täytyy tulla. Marttyyrit eivät huuda kostoa ihmisille, jotka tappoivat heidät. On kyse enemmästä: koska Jumala palauttaisi vanhurskauden maan päälle? Maan asukkaat -sanonta saa Ilmestyskirjassa merkityksen ’ihmiset, jotka vastustavat Jumalaa’ (Ilm.11:10, 13:8, 17:2). Kunnes...surmattuja, Jumalan palvelijoita, olisi täysi määrä (11): Jumalalla on marttyyrien tarkka luku tiedossa ja myös se milloin tuo luku on täysi.

VI Sinetti: Luonnon mullistukset (Ilm.6:12-14)

Tässä on Ilmestyskirjan yleissilmäys lopun tapahtumiin. Luonnon mullistuksia, jotka muuttavat maailman ja avaruuden rakenteita. Vertaa Matt.24:29-31, Luuk.21:25-27. Katso myös Joel 3:4 ja Jes.13:10-13. Luvussa 8 Karitsa avaa seitsemännen sinetin. Silloin seitsemän enkeliä valmistautuu puhaltamaan torviin (luvut 8-9). Seitsemäs sinetti on kuudennen sinetin sisällä: tarkempi, yksityiskohtainen kuvaus tapahtumista. Ilm.6:15-17: Tässä mainitaan 7 ihmisryhmää: riippumatta asemasta, vallasta, varakkuudesta - kaikki. Jumalan viha on yhtä tosi kuin Jumalan rakkaus. Jumala ei olisi pyhä, ellei hän vihaisi syntiä.

Luku 7

Kaksi näkyä seurakunnasta: sinetin painaminen 144000 otsaan ja perillä oleva suuri joukko, jota ei kukaan kyennyt laskemaan.


17 Tämän jälkeen näin... Uusi näky! Kristittyjen vainot ja marttyyrien pelastus on mainittu viidennen sinetin yhteydessä. Vielä ei ole sanottu mitään seurakunnasta näissä tapahtumissa. Nyt Johannekselle annetaan kaksi näkyä seurakunnasta. Ilm.7:1-3: Jumala ei anna minkään olla estämässä omiensa sinetöimistä. Sinetti on omistusmerkki. Kuvaavatko Maan neljä tuulta Jumalan tuomioita? Noille neljälle enkelille oli annettu valta hävittää maata ja merta. Odottivatko he hetkeä jolloin voivat aloittaa hävittämisen? Tarkoittaako hävittäminen niitä tapahtumia, joita kuudes ja seitsemäs sinetti kuvaavat? Mikä tämä sinetti on? Pyhästä Hengestä puhutaan sinettinä (Ef.1:13, 2 Kor.1:22). Tässä on ilmeisesti kyse jostakin muusta. Ilm.14:1: Sitten näin tämän: Karitsa seisoi Siionin vuorella, ja hänen kanssaan oli sataneljäkymmentäneljätuhatta ihmistä, joiden otsaan oli kirjoitettu hänen nimensä ja hänen Isänsä nimi. Oliko144000:n otsaan kirjoitettu nimi se sinetti, joka annettiin merkiksi siitä että he kuuluvat Jumalalle? Ilm.7:4-8: Siitä, mitä tämä joukko kuvaa, on olemassa erilaisia selityksiä (esim.: 1.Kuvaa koko seurakuntaa. 2. Kuvaa Jeesuksen vastaanottaneita, eri aikakausina eläneitä, juutalaisia). Minun nähdäkseni nämä 144000 ovat juutalaisia, jotka ottavat Jeesuksen vastaan Jeesuksen tullessa kirkkaudessa. He ovat koko ahdistuksen ajan maan päällä. Johannes ei nähnyt tätä joukkoa. Hän kuuli luvun. Kyseessä on ymmärtääkseni symbolinen luku. Vertaa Room.11:25-26: kun muista kansoista koottava määrä on tullut täyteen. Sen tapahduttua koko Israel on pelastuva. Dan puuttuu tästä luettelosta. Emme tiedä miksi. Jotkut juutalaiset rabbit ovat opettaneet, että Antimessias, Antikristus, tulee Danista (katso 1 Moos.49:17). Saman näkemyksen ovat esittäneet kirkkoisät Ireaneus ja Hippolytus (200-luvulla jKr.). Vanhan testamentin sukuluetteloissa Leevi mainitaan harvoin. Leevin heimo oli erityisasemassa. Nyt erityisasema on lakannut ja heimo on muiden joukossa.

Ilm.7:9-17: Tämän jälkeen näin: Uusi näky! Käsittääkseni tässä kuvataan sitä joukkoa, joka pääsee ensimmäiseen ylösnousemukseen? Jeesuksen omat menevät Jeesusta vastaan (1 Tess.4:16-17; Sak.14:5). Kaikista kansoista ja heimosta ja kaikista kielistä on tässä joukossa edustajia (9). Yllään valkeat vaatteet: He ovat pukeutuneet Kristuksen vanhurskauteen. Kädessä palmunoksa: Palmunoksalla ilmaistiin riemuitsevaa kunnianosoitusta kuninkaalle tai suurelle voittajalle. He ylistävät Jumalaa ja Karitsaa siitä, että heidän pelastuksensa perustuu kokonaan Jumalaan ja Karitsaan (10). Ilm.7:13-15: Nämä ovat päässeet suuresta ahdingosta (13-14): Tarkoittaako tämä suuri ahdinko juuri meneillään olevaa tai juuri ollutta suurta ahdinkoa vai yleensä ahdistusta maailmassa (Joh.16:33; Ilm. 1:9)? He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä (14). Sen tähden: 1. Ovat Jumalan valtaistuimen edessä: Ovat Jumalan kirkkaudessa ja pyhyydessä. 2. He palvelevat Häntä Hänen pyhäkössään päivin ja öin: Koko Jumalan kansa on siellä pappeja. 3. Hän, joka istuu valtaistuimella, on levittänyt telttansa heidän ylleen: Samaa sanaa teltta käytetään erämaavaelluksen teltasta. Sen kautta Jumala asui kansansa keskuudessa (2 Moos.25:8; 40:34). He ovat turvassa. Jumala on aina heidän keskellään. Ilm.7:11-12: Kun enkelien keskuudessa syntyy ilo (Luuk.15:8-10) yhdestä syntisestä, joka kääntyy, täytyy ilon olla valtava, kun kaikki lunastetut seisovat Jumalan edessä. Seitsenkertainen ylistys. Ilm.7:16-17: Pelastuneiden olotilaa kuvataan negaatioilla. Kerrotaan mitä siellä ei ole. Miksi ei ole nälkää, janoa, hellettä tai kyyneleitä? Ei ole enää syntiä eikä synnin aikaansaamaa turmelusta.


18 Karitsa, joka on valtaistuimen edessä, kaitsee heitä ja vie heidät elämän veden lähteille. Vertaa Ps.23; Hes.34:15, 23; Joh.10:11.

Luku 8 VII Sinetti

Seitsemäs sinetti on kuudennen (Ilm.6:12-17) sinetin sisällä: yksityiskohtaisempi kuvaus tapahtumista. Ilm.8:1: Karitsa avasi seitsemännen sinetin. Nyt ovat kaikki sinetit avattu: Jumalan iankaikkinen suunnitelma viedään päätökseen. Miksi tuli äänettömyys? Jäivätkö kaikki jännittyneinä odottamaan mitä on viimeisen sinetin takana? Vai oliko hiljaisuus ’tyyntä myrskyn edellä’? Ilm.8:2: Jälleen luku 7: seitsemän enkeliä, seitsemän torvea. Torvet kuvaavat uuden alkua, suurta sovintopäivää, Jumalan kansan pääsyä luvattuun maahan ja Jumalan tuomioiden tuloa niille, jotka hylkäävät hänet.

Torvi (pasuuna) Vanhassa testamentissa: Kun Jumala ilmoitti itsensä Siinailla (2 Moos.19:17-19; 20:18). Uuden vuoden päivänä (3 Moos.23:24-25) ja suurena sovintopäivänä (3 Moos.25:9). Torvella kuulutettiin niiden alkaminen. Joos.6:4-5: seitsemän päivää, seitsemän torvea, seitsemän kertaa. Tällä kaikella kuulutettiin kahta asiaa: 1. Niiden tuhoa, joiden syntien mitta oli täysi (1 Moos.15:13-16) ja 2. Jumalan kansan pääsyä luvattuun maahan. Joel 2:1.

Ilm.8:3-5: Edellisissä luvuissa on puhuttu pyhien pelastuksesta (Ilm.7:9-17) ja kristittyjen vainoista. Tähän asti ei ole kerrottu heidän toimintansa vaikutuksesta maailman tapahtumiin. Heiltä ei ole kaivattu muuta kuin mitä seitsemälle seurakunnalle on sanottu, pysymistä Jeesuksessa. Nyt kerrotaan miten he vaikuttavat Jumalan maailman suunnitelman toteuttamiseen. Me rukoilemme ”pyhitetty olkoon sinun nimesi, tulkoon sinun valtakuntasi, tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaissa”. Enkelille annettiin paljon suitsuketta, jotta hän liittäisi suitsutusuhrin kaikkien pyhien (kaikkien aikojen kaikki pyhät) rukouksiin. Katso Room.8:26-27; Hepr.7:25: Olisiko enkelille annettu suitsuke taivaan (Pyhän Hengen ja Jeesuksen) rukousta? Niin nousi suitsutuksen savu enkelin kädestä Jumalan eteen yhdessä pyhiltä tulevien rukousten kanssa (4). Ilm.8:5-6: Tuli kuvaa yleensä Jumalan vihaa ja Jumalan pyhyyttä (Nah.1:6; 5 Moos.4:24; 2 Moos.19:16-18). Ja ne seitsemän enkeliä...valmistautuivat puhaltamaan torviinsa: Tässä on kuvattu Jumalan vastaus rukouksiin: Jumalan tuomiot tulevat maan päälle, että sovituspäivä ja uusivuosi voisivat alkaa, että Jumalan kansa pääsee luvattuun maahan. Ilm.8:7-12: Neljä ensimmäistä torveen puhaltamista liittyvät yhteen. Vitsaukset muistuttavat Egyptin vitsauksia, jotka merkitsivät Egyptille tuomiota ja Jumalan kansalle vapautusta. Voisiko tämä olla kuvausta ydinsodasta? Johannes kuvasi näkemäänsä käsitteillä, jotka hän tunsi!

I Pasuuna Ilm.8:7: Maan tuhot: kolmas osa maasta paloi, kolmasosa puista paloi ja kaikki vihanta

ruoho paloi.


19

II Pasuuna Ilm.8:8-9: Meren tuhot: kolmannes merestä muuttui vereksi, kolmannes meren elävistä

kuoli ja kolmannes laivoista tuhoutui.

III Pasuuna Ilm.8:10-11: Vesilähteiden tuhot: kolmas osa maan makean veden lähteistä tuhoutui. Monet ihmiset kuolivat vedestä, koska se oli tullut myrkylliseksi. Puhuessaan Israelin kansaa kohtaavista rangaistuksista, Jumala sanoo syöttävänsä heille koiruohoa (Jer.9:14; 23:15).

IV Pasuuna Ilm.8:12: Avaruuden tuhot. Neljää ensimmäistä torveen puhaltamista seuraavat tapahtumat kohdistuvat luontoon. Ilmeisesti nämä kaikki ovat ihmisten aiheuttamia tuhoja, joiden Jumala sallii tapahtua. 8:13: Johannes näki kotkan, joka huusi, että edessäpäin on vielä hirveämpiä vitsauksia; tuomioita. Vielä puhaltaa torveensa kolme enkeliä.

Luku 9 V Pasuuna Ilm.9:1-11. Ilm.9:1-6: Tähti on persoonallinen olento. Saatanasta puhutaan tähtenä, joka on pudonnut taivaalta (Jes.14:12). Syvyyden kuilu ei ole tuonela eikä kadotus, vaan pahojen henkien olinpaikka (2 Piet.2:4, Ilm.11:7). Jumala salli Saatanan avata syvyyden kaivon. Kuilusta tullut savu pimensi auringon ja taivaan ja savusta levisi maan päälle heinäsirkkoja. Vrt. Egyptin kahdeksas vitsaus (2 Moos.10:4-15); Joel 1:2-4: Joel tarkoitti erilaisilla heinäsirkoilla tuhoja: ehkä eri valloittajia. Tuliko Johanneksen käsite tästä Joelin tekstistä, ’nämä ovat Jumalan tuomioiden toteuttajia’? Nämä heinäsirkat eivät ole tavallisia heinäsirkkoja, koska ne eivät vahingoita kasvistoa vaan ihmisiä (4). Ne vahingoittavat ihmisiä, joilla ei ole otsassa Jumalan sinettiä. Myös Egyptissä Jumalan kansa varjeltui vitsaukselta (2 Moos.8:18, 9:4-6, 25-26). Heinäsirkat vaivaavat ihmisiä viisi kuukautta, mutta eivät tapa (5). Skorpionin pisto on tuskallinen. Ihmiset etsivät kuolemaa, eivätkä sitä löydä (6). Ihmiset eivät etsi Jumalaa! Ilm.9:7-10: Miltä nämä heinäsirkat näyttivät? Vertaa Joel luvut 1-2: vihollisen hampaat olivat kuin leijonan (1:6); hyökkääjät ovat näöltään kuin hevoset (2:4); ne hyppivät vuorten harjanteilla rämisten kuin sotavaunut (2:5). Ovatko nämä tuhoaseita, jotka näyttivät Johanneksesta tällaisilta vai onko kyseessä demoninen ilmiö? Joka tapauksessa toiminta on demonimaailmasta lähtöisin. Ilm.9:11: Heprean sana Abaddon tarkoittaa tuhoa ja tuonelaa. Kreikan sana Apollyon tarkoittaa tuhoojaa (pelastajan vastakohta). Tavallisilla heinäsirkoilla ei ole kuningasta. Johanneksen kuvaamat ’heinäsirkat’ toimivat, kadottajan, tuhooja-enkelin johdolla. Ilm.9:12: Ensimmäinen voi-huuto on ohi. Mutta sen jälkeen tulee vielä kaksi huutoa.

VI Pasuuna Ilm.9:13-21. Ilm.9:13: Johannes kuuli äänen. Ei kerrota kuka puhui.


20 Ilm.9:14-15: Nämä neljä enkeliä ovat pahoja enkeleitä, jotka ovat olleet sidotut tähän saakka. Pahojen enkelien valta on rajattu. Onko Eufrat-virta käsitettävä vertauskuvallisesti vai kirjaimellisesti? Ilmeisesti näillä seuduilla tapahtui ihmisen lankeaminen ja ensimmäinen murha sekä ensimmäinen suuri kapina Jumalaa vastaan, Baabelin tornin rakentaminen. Eufrat oli Baabelin virta. Baabel oli muodostunut israelilaisille Saatanan valtakunnan ja kaiken pahan vertauskuvaksi. Jumalan aikataulu on tarkka. Myös pahan toiminta tapahtuu hänen sallimissaan puitteissa ja ajoissa. Näiden enkelien oli määrä surmata kolmannes ihmiskunnasta. Ilm.9:16-19: Luku tuntui uskomattomalta, mutta Johannes sanoo, että hän kuuli sen luvun. Onko luku vertauskuvallinen vai konkreettinen. Tässä puhutaan käsittääkseni kansainvälisestä sodasta, joka käydään juuri ennen Jeesuksen paluuta. Vertaa Ilm.16:12-14. Millaiseen aseistukseen kuvaus voisi viitata? Ilm.9:20-21: Kaiken koetun jälkeenkään ihmiset eivät tahdo tehdä parannusta ja kääntyä Kristuksen puoleen. He turvaavat riivaajiin ja epäjumaliin. Onko tässä lueteltu lopunajan laajimmat synnit: murhat, taiat, siveettömyys ja varastaminen?

Luku 10

Enkeli ja kirjakäärö (10). Kun seitsemäs enkeli puhaltaa torveen, aika on lopussa, Jumalan salattu suunnitelma on viety päätökseen (10:7).

Ilm.10:1: Jälleen Johannes näki uuden näyn. Uusi mahtava enkeli. Tähän asti Johannes ei ole esitellyt enkeleiden ulkonäköä, mutta tätä enkeliä hän kuvaa. Pukuna pilvi: Pilvi on usein merkkinä Jumalan läsnäolosta (Siinailla, ilmestysmajassa, temppelissä, kirkastusvuorella). Päänsä päällä sateenkaari: merkki siitä, että Jumala muistaa liittonsa (1 Moos.9:11-13). Kasvonsa kuin aurinko: niin häikäisevät. Jalkansa kuin tulipatsaat. Ilm.10:2: Tämä kirjakäärö ei ollut suljettu kuten aikaisempi kirjakäärö. Tämä oli pieni, mutta avoin. Enkeli laski oikean jalkansa meren päälle ja vasemman maalle. Hän oli siis valtavan kokoinen! Ehkä Johannes tässä näki kuvan siitä, että Herra, jonka nimessä enkeli puhuu, hallitsee sekä maata että merta. Ilm.10:3-4: Ei kerrota mitä enkeli huusi. Sen jälkeen seitsemän ukkosta puhui jylisevällä äänellä. Vertaa 1 Sam.7:10, 2:10. Seitsemän ukkosta puhui jotakin sellaista, jonka Johannes ymmärsi. Johannes voi vain kertoa saaneensa sanoman, jota ei ollut lupa kertoa. On asioita, jotka Jumala on antanut meidän tietää ja on asioita, jotka Jumala on päättänyt ilmoittaa vasta myöhemmin tai ei ollenkaan. Neljäs jae antaa meille tietoa Johanneksen työskentelytavoista. Saatuaan ilmestyksen hän on heti tilaisuuden tullen kirjoittanut sen muistiin. Ilm.10:5-7: Nyt enkeli puhui uudestaan ja tällä kerralla kyseessä on sanoma, joka oli välitettävä eteenpäin. Enkeli vannoi iankaikkisen Jumalan, Luojan, kautta, että aika on lopussa! Kun tulee päivä, jolloin seitsemäs enkeli kohottaa torvensa ja puhaltaa, on Jumalan salattu suunnitelma viety päätökseen, sen mukaisesti kuin Hän on palvelijoilleen profeetoille ilmoittanut. Katso Ilm.11:15-18. Mikä on se Jumalan salaisuus, jonka hän on ilmoittanut palvelijoilleen profeetoille? Ilmeisesti se on pelastuksen salaisuus koko täyteydessään. Vertaa Ef.3:9-10; Kol.2:2-3.


21 Ilm.10:8-10: Johannesta käskettiin ottamaan avoin kirjanen enkeliltä. Enkeli käski Johannesta syömään sen. Hesekiel joutui myös syömään kirjakäärön (Hes.2:8-10; 3:1-4). Ilmeisesti kirjakäärön syöminen merkitsi sitä, että sen sisältö yhdistyi syöjään. Syöjä tuli yhdeksi sen sanan kanssa, jota hänen oli määrä viedä eteenpäin. Johannes sanoo kirjakääröstä, että se maistui suussani makealta kuin hunaja, mutta kun olin sen syönyt, alkoi vatsaani karvastella (10): Vertaa Jer.15:16: sanasi olivat iloni ja sydämeni riemu; Jer.20:8-9: Aina kun avaan suuni minun täytyy huutaa, minun täytyy kuuluttaa väkivaltaa ja sortoa. Herran sana tuo minulle pilkkaa ja herjaa joka päivä. Ilm.10:11 Vieläkin (taas...) sinun tulee ennustaa. Johannes saa nähdä valtavan kokonaisuuden joitakin yksityiskohtia.

Luku 11

Kuudennen ja seitsemännen sinetin välillä oli tauko, jonka aikana Johannes näki kaksi muuta asiaa (sinetin painaminen valittujen juutalaisten otsaan ja kristityt perille päässeinä). Samoin kuudennen ja seitsemännen pasuunan välillä näytetään kaksi muuta tapahtumaa: temppelin mittaaminen ja kaksi todistajaa. Käsittääkseni molemmissa ’välinäytöksissä’ kuvataan Jumalan kansan tilannetta tapahtumissa, joista edellä ja jäljessä puhutaan. Ilm.11:1-3: Ilmeisesti temppelin mittaaminen oli vertauskuvallinen teko, jonka tarkoituksena oli ilmaista, että Jumalan temppeli oli säilyvä. Tarkoitetaanko tässä Jerusalemin temppelirakennusta vai sitä että Jumalan kansa on tarkoin mitattu joukko? Hesekielin luvuissa 40-47 kuvataan temppeliä, jollaista ei vielä ole ollut. Hesekielin näyn ja joidenkin muiden Vanhan testamentin kohtien perusteella on arveltu, että temppeli rakennetaan uudelleen. Milloin se rakennetaan uudestaan? Tapahtuuko se tuhatvuotisen valtakunnan alussa, vai ennen sitä? Katso Jes.2:1-3. 2 Tess.2:3-4 puhuu siitä, miten Antikristus asettuu Jumalan temppeliin. Onko kyse seurakunnasta vai Jerusalemin temppelistä? Temppelin välityksellä Jumala asui Vanhan testamentin aikana kansansa keskuudessa. Temppeli oli esikuva Kristuksesta: Jeesus puhui itsestään temppelinä (Joh.2:19-22). Nyt seurakunta on Jumalan temppeli (1 Kor.3:16).

Ilm.11:1 Sauva voi tarkoittaa paimensauvaa tai valtikkaa. On kyse sellaisen alueen mittaamisesta, joka tulee olemaan Jumalan erityisessä suojeluksessa. Oletan, että ”temppeli ja alttari” tarkoittavat niitä juutalaisia, jotka Jeesuksen palatessa ottavat hänet vastaan eli niitä 144000, joista puhutaan Ilm.7:3-8. Vieraat kansat ovat Vanhassa testamentissa yleensä Jumalan kansan vastakohta. Ne ovat Jumalan temppelissä, vaikka eivät todellisuudessa ole Jumalan kansa. Vieraat kansat tallaavat pyhää kaupunkia. Ne eivät ole osallisia alttarista.

Temppeli ja alttari: osa raamatunselittäjistä on sitä mieltä, että kyse on Kristuksen seurakunnasta ja jakeessa 2 puhuttaisiin ulkoisesta kirkosta, joka ei ole Kristukselle kuuliainen.

Vieraat kansat polkevat pyhää kaupunkia neljänkymmenenkahden (3,5 vuotta) kuukauden ajan. Jatkossa kerrotaan kahden todistajan toiminnasta ja sanotaan, että peto eli Antikristus tappaa heidät (Ilm.11:7). Todistajat toimivat siis Antikristuksen aikana. Tässäkin on ilmeisesti kyse samasta ajasta: Antikristuksen hallitessa vieraat kansat polkevat pyhää kaupunkia, mutta myös silloin Jumala varjelee omansa. Luvussa 13 kerrotaan, että peto (Antikristus) saa vallan neljänkymmenenkahden kuukauden ajaksi (Ilm.13:5). Onko kyseessä symbolinen luku (3,5 on puolet seitsemästä)? Joka tapauksessa on kyse rajatusta ajasta. Ilm.11:3-6: Toimivatko todistajat samanaikaisesti kun pakanakansat tallaavat kaupunkia? Myös tänä aikana Kristus antaa todistuksensa kaikua: Minä annan kahdelle todistajalleni... Säkkivaatteeseen pukeutuneena: Säkkivaate oli katumuksen (Jes.22:12) ja surun (Ester 4:3) merkki. Keitä nämä todistajat ovat? Heidän toimintansa muistuttaa Mooseksen ja Elian toimintaa (2 Kun.1:5-12; 1 Kun.17:1; 2 Moos.7:17-19).


22 Ilm.11:4: Vertaa Sak.4:1-14. Serubbabel ja Joosua olivat johtamassa temppelin rakentamista (Haggai ja Sakarja olivat temppelin rakentamisen ajan profeettoja). He rohkaisivat kansaa rakentamaan temppeliä Jumalaan luottaen. Vastoinkäymiset olivat suuret, voimaa oli vähän, mutta Jumala vastasi rakentamisesta. Kaksi oliivipuuta, tarkoittavat joko Serubbabelia ja Joosuaa (tai Haggaita ja Sakarjaa). He olivat Hengen täyttämiä: he toimivat Pyhän Hengen voimassa, jotta Jumalan temppeli tulisi rakennetuksi. Sakarjan kirjassa puhutaan vain yhdestä lampunjalasta, jossa oli seitsemän lamppua ja jokaisessa lampussa seitsemän liekkiä. Ilmestyskirjan luvussa 11 puhutaan kahdesta lampunjalasta: profeetat ovat ne kaksi lampunjalkaa. Ilm.1:20ssa seitsemän kultajalkaista lamppua kuvaavat koko Kristuksen seurakuntaa. Ilmeisesti Sakarjan kirjassa lampunjalka tarkoittaa seurakuntaa, Vanhan liiton Jumalan kansaa, kokonaisuudessaan. Se tarvitsi Pyhän Hengen voimaa loistaakseen. Sitä voimaa toivat Serubbaabel ja Joosua (Haggai ja Sakarja). Miksi Ilmestyskirjeessä todistajat ovat ne kaksi oliivipuuta ja kaksi lampunjalkaa? Olisiko niin, että he ovat seurakunnan edustajia, joka seurakunta (seitsemän kultajalkaista lamppua) ei enää ole maan päällä? On myös esitetty ajatus, että kyseessä ei ole kaksi henkilöä vaan seurakunnan julistus kokonaisuudessaan, mutta miten siinä tapauksessa olisi selitettävä ruumiit kadulla ja niiden ylösnousemus?

Nämä kaksi profeettaa toimivat Pyhän Hengen voimassa rohkaisten rakentamaan Jumalan temppeliä. Seurakunta on Jumalan temppeli. Ilm.11:7: Kahta todistajaa ei keskeytetä. He suorittavat tehtävänsä loppuun. Vasta sitten käy syvyydestä nouseva peto taisteluun heitä vastaan, ja se voittaa heidät ja tappaa heidät. Näyttää siltä kuin peto olisi voittanut, kuten Jeesuksen kuollessa näytti. Ilm.11:8-10: Näiden kahden todistajan ruumiit viruvat Jerusalemin kadulla. Niitä ei anneta haudata. Profeetat ovat siis ilmeisesti toimineet Jerusalemissa. ”Jossa heidän Herransa”: Jeesus on näiden profeettojen Herra. Kolmen ja puolen päivän ajan käyvät eri kansojen ihmiset katselemassa heidän ruumiitaan. Ihmiset juhlivat, lähettävät lahjoja toisilleen. Profeettojen todistus ei enää vaivaa heitä. Ilm.11:11-12: Ei peto eikä mikään maailmassa voi voittaa Jumalan omia. Profeetat heräävät kuolleista ja astuvat taivaaseen. Tapahtuma muistuttaa Jeesuksen ylösnousemusta ja taivaaseenastumista ja tapahtuu niiden ansiosta. Kauhu valtasi kaikki, jotka sen näkivät: Ihmiset ymmärsivät että he eivät voineet edes tappamalla tuhota näitä profeettoja. Ilm.11:13: Maanjäristys tuhoaa kymmenesosan Jerusalemista. 7000 ihmistä kuolee. Vertaa Sak.14:4-5; Hes.38:18-19. Muut kauhistuvat ja taipuvat kumartamaan taivaan Jumalaa: Tarkoittaako vain pelästymistä, joka toteaa Jumalan olevan olemassa, vai puhutaanko tässä Jerusalemissa jäljellä olleista juutalaisista (144 000), jotka kääntyvät tässä tilanteessa Jumalan puoleen. Ilm.11:14: Kolmas voi tulee pian (seitsemäs pasuuna). Tarkoittaako kolmas voi-huuto esimerkiksi jakeessa 18 kerrottuja asioita?

VII Pasuuna (Ilm.11:15-19)

Taivaassa kajahti monien äänien huuto. Olisivatko huutajina kaikki pyhät ja kaikki enkelit? Koko maailman kuninkuus on nyt tullut meidän Herrallemme ja hänen Voidellulleen. Hän on hallitseva aina ja ikuisesti. Katso Ilm.10:7. Ilm.11:16-18: 24 vanhinta: ”joka olet ja joka olit” (17). Huomaa, että enää ei sanota: joka tuleva on.


23 Otit käsiisi kuninkuuden: olet ottanut hallintavallan. Kansat ovat vihan vallassa, mutta nyt on sinun vihasi hetki: Jumalan vihan päivä on tullut. On tullut kuolleiden tuomion aika: Viittaako tulevaan viimeiseen tuomioon? On aika tuhota ne, jotka maata tuhoavat (18): Luomakunta on turmeltu ihmisten toimesta. Tarkoitetaanko, että turmelijat tuhoutuvat? Tuhatvuotisen valtakunnan aikana maa kukoistaa. Vai puhutaanko tässä maata tuhonneiden demonihenkien tuhosta? On tullut aika palkita kaikki pyhät ja kaikki jotka kunnioittavat sinun nimeäsi. (18). Ilm.11:19: Nyt avattiin Jumalan temppeli taivaassa. Liitonarkku näkyi. Liitonarkku oli kaikkein pyhimmässä. Sitä ei voinut nähdä. Tarkoittaako tämä, että koko liitto on nyt nähtävissä? Ovi Jumalan luo on täysin auki. Salamat, ukkonen, maanjäristys, rajumyrsky kuvaavat Pyhän Jumalan läsnäoloa.

Luku 12

Tässä on Ilmestyskirjan keskus. Tämä on yleiskatsaus taisteluun Saatanan ja Jumalan (Jumalan kansan) välillä. Kuvaus osoittaa, että taistelu, jonka keskellä olemme, on osa paljon suuremmasta taistelusta ja voitto on jo saatu. Raamatun ensimmäisessä ja viimeisessä kirjassa puhutaan naisesta ja poikalapsesta, joka murskaa Saatanan vallan. 1 Moos.3:15: Ja minä panen vihan sinun ja naisen välille ja sinun sukusi (zarah, siemenesi) ja hänen sukunsa (siemenensä) välille. Ihminen (hu: hän mask.) on iskevä sinun pääsi murskaksi ja sinä olet iskevä häntä kantapäähän. Jeesus ansaitsee yliluonnollisen syntymänsä perusteella nimen ’naisen siemen’. Jeesuksen tehtävä oli murskata Saatanan valta (1 Joh.3:8: Juuri sitä varten Jumalan Poika tuli maailmaan, että hän tekisi tyhjäksi Paholaisen teot). Ilm.12:1: Näemme asiat taivaan näkökulmasta. Nainen, jolla oli pukunaan aurinko, kuu, jalkojen alla ja pään päällä seppeleenä 12 tähteä. Vertaa 1 Moos.37:9-10: aurinko kuu ja 11 tähteä (12. tähti oli Josef). Kuu, aurinko ja tähdet viittaavat Israelin kansaan. Jaakob sai nimen Israel. Jaakobin pojat olivat Israelin kansan 12. heimon kantaisät. Vanhassa testamentissa Israelia kutsutaan Jumalan vaimoksi. Auringolle, kuulle ja 12 tähdelle on esitetty myös seuraavia merkityksiä: Naisen pukuna oleva aurinko kuvaa Jumalan kansan ihanuutta: Seurakunta on puettu Kristuksen vanhurskauteen. Kun Psalmissa 89 puhutaan Daavidin kuninkuuden pysyvyydestä sanotaan, että se kestää edessäni niin kuin aurinko, se pysyy ikuisesti niin kuin kuu (Ps.89:36-38). Danielin kirjassa sanotaan: ne, jotka ovat opastaneet monia vanhurskauteen loistavat niin kuin tähdet aina ja iankaikkisesti (Dan 12:3).

Ilm.11:2: Jumala valitsi kansan, jotta Jeesus voi syntyä. Messiaaniset synnytyskivut täyttävät koko Vanhan testamentin (Miika 4:9-10, Jes.66:7). Ilm.11:3: Toinen tunnusmerkki: suuri tulipunainen lohikäärme. Katso jae 9. Taivaallisessa valossa näkyy Saatanan todellinen olemus. Lohikäärme on täysin symbolinen, koska eläimenä sitä ei ole olemassa. Nimi korostaa Saatanan vallan kauhistavuutta ja pelottavuutta. Seitsemän päätä ja kymmenen sarvea ja kruunu kaikissa seitsemässä päässä: Seitsemän päätä: Saatanaa eri aikoina edustava, eri muodoissa esiintyvä, maailmanvalta tai kokonaisuudessa maailman vallat? Katso Ilm.13:1-2n ja 17:7-14n selitys. Sarvi ja kruunut ovat vallan vertauskuvia. Ilm.11:4: Kuvaa ilmeisesti enkelimaailmassa tapahtunutta lankeemusta. Ilm.9:1-2: enkelistä puhutaan tähtenä. Vertaa Jes.14:12-15; Hes.28:12-17. Ilm.11:4-5: Yritti niellä lapsen: Saatana taisteli koko ajan tuhotakseen Jeesuksen. esim. Herodeksen välityksellä, kiusausten välityksellä, surmaamalla. Jakeessa viisi ilmaistaan lyhyesti, että tuo lapsi on Jumalan Poika, josta kerrotaan mm. psalmissa 2 (Ps.2:7-9). Lapsi temmattiin Jumalan ja hänen valtaistuimensa luo: Saatana ei onnistunut tuhoamaan lasta. Kristus voitti ja hänet temmattiin Jumalan tykö Ihmisen Poikana.


24 Ilm.11:6: Myös naista, Jumalan kansaa, varjeltiin lohikäärmeeltä, mutta toisella tavalla: Jumala oli valmistanut hänelle turvapaikan, missä hänestä pidetään huolta tuhatkaksisataakuusikymmentä päivää. Tarkoittaako nainen tässä kohdassa Israelia vai alkuseurakuntaa (alkuseurakuntakin koostui pelkästään juutalaisista). Ymmärtääkseni tässä kohdassa puhutaan alkuseurakunnasta. Silloin teksti kuvaa sitä miten Jumala varjeli alkuseurakuntaa niin, että se ei tuhoutunut vainoissa, vaan pääsi syntymään ja kasvamaan (esim. Apt.5:12-13, 41-41, 6:7) On myös ehdotettu, että tässä puhutaan seurakunnan pelastumisesta erämaahan roomalaisen sotajoukon piirittäessä kaupunkia. Katso Luuk.21:20-24. 1260 päivää (3,5 vuotta). Onko kyseessä symbolinen luku? Seitsemän on täydellisen ja valmiin vertauskuva. 3,5 epätäydellisen, vielä täyttymättömän, vertauskuva. Ilmestyskirjassa ajanjakso 3,5 vuotta esiintyy sekä päivinä (1260 päivää) että kuukausina (42 kk). Kun Ilmestyskirjassa puhutaan Jumalan omista, aika ilmaistaan päivissä (12:6; 11:3). Päivät kuvaavat Jumalan varjeluksen yksityiskohtaisuutta. Jeesus lupasi omilleen: ”Minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti” (Matt.28:20). Kun Ilmestyskirjassa puhutaan Saatanan toiminnasta, aika määritetään kuukausissa (Ilm.11:2; 13:5).

Ilm.12:7-12 Sota taivaassa

Jeesus: ”Minä näin kuinka Saatana sinkoutui taivaasta kuin salama” (Luuk.10:18-20); ”Nyt tämän maailman ruhtinas syöstään vallasta”: heitetään ulos (Joh.12:31). Jeesuksen täytetyn työn ja taivaaseenastumisen jälkeen Saatanalla ei ollut enää oikeutta olla taivaassa. Vertaa Sak.3:1; Job 1:6. Katso jae 10: tähän asti Saatana pystyi syyttämään Jumalan omia (he olivat syyllisiä). Nyt on saatu voitto: pelastus on tullut. Voitto Saatanasta toteutuu Karitsan veren ja todistuksen sanan kautta. Iloitkaa siis taivaat ja te taivaiden asukkaat (Ilm.12:12): Kaikki Jumalan (taivasten) valtakunnan asukkaat (mekin) voivat iloita. Katso Joh.15:19, Joh.12:31-32. Ilm.12:12-18: Saatana tietää että se on voitettu ja että sen aika on lyhyt. Se yrittää tuhota Jumalan kansan (13). Vertaa: Koko maailma on pahan vallassa (1 Joh.5:19); Saatana on tämän maailman ruhtinas (Joh.12:31). 12:14: Mutta naiselle annettiin suuren kotkan siivet, jotta hän lentäisi turvapaikkaansa autiomaahan. Siellä hän on suojassa käärmeeltä, ja hänestä pidetään huolta vuosi, kaksi vuotta ja puoli vuotta. Jumalan pelastaa ja suojelee kansaansa yhtä ihmeellisellä tavalla kuin se pelastettiin Egyptistä. Vertaa 2 Moos.19:4: ' Te olette itse nähneet, mitä minä tein egyptiläisille ja kuinka olen kotkan siivin kantanut teitä ja tuonut teidät tänne luokseni. ”hänestä pidetään huolta vuosi, kaksi vuotta ja puoli vuotta”: Alkutekstissä on sanonta aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa. Tässä käytetään sanaa kairos: aika, ajanjakso, aikakausi. Sanonta ’aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa’ on apokalyptinen ilmaus. Sillä sekä kerrotaan että peitetään asia. Käsittääkseni tässä kuvataan juutalaisen kansan uutta erämaavaellusta ”kansojen erämaassa” (KR38 Hes.20:35), jossa Jumala varjelee kansan elossa. Sitä, että tässä kerrotaan Israelin kansasta osoittaa mielestäni ilmaisu: aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa. Sanonta ei esiinny muualla Ilmestyskirjassa. Danielin kirjassa käytetään tätä samaa ilmaisua (Dan.7:25; 12:7). Daniel 12:7: "Totisesti, on kuluva aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa! Kun pyhän kansan hajaannus on lopussa, tulee kaiken tämän loppu" (Alkutekstissä: Totisesti, on kuluva aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa! Kun pyhän kansan käsivarren murtaminen on lopetettu, silloin nämä kaikki täyttyvät).


25 Ilm.12:15-16: Vedet ja virrat kuvaavat vainoja ja ahdistuksia (esim. Ps.32:6-7; Ps.124:1,4-5). Vainojen tarkoituksena on tuhota Jumalan kansa. Maa auttoi naista - nielaisi virran. Kun Herra oli pelastanut israelilaiset Egyptin joukoilta, Mooses ja israelilaiset lauloivat: ”sinä ojensit kätesi ja maa nielaisi heidät” (2 Moos.15:12). Tarkoitetaanko tässä, että samalla tavalla kuin lohikäärmeen lähettämät egyptiläiset nielaisi maa, Jumala nytkin voimallaan pelastaa kansansa? Ilm.12:17: Saatanan raivo yltyi ja se lähti sotimaan naisen muita lapsia vastaan. Ketkä ovat naisen muita lapsia? Ne, jotka pitävät Jumalan käskyt ja Jeesuksen todistuksen eli kaikki Jeesuksen omat. Ilm.12:18: Jäikö Saatana odottamaan merestä nousevaa petoa (13:1) antaakseen voimansa pedolle ja tuhotakseen sen kautta naisen jälkeläiset. Ovatko kyseessä täysin erilliset näyt? Vai olisiko niin, että luvussa 12 kerrotaan miten pelastuksen aikakausi alkoi, luvussa 13 pedon viimeisistä yrityksistä tuon aikakauden lopulla ja luvussa 14 se miten tuo aikakausi päättyy?

Luku 13

Saatanan viimeiset yritykset pelastuksen aikakauden lopulla. Saatanan jäljitelmä Ihmisen Pojan valtakunnasta ja Jumalan kolminaisuudesta.

I Peto (13:1-10) Luvussa 12 kuvattiin Saatanan pyrkimystä tuhota Jeesus ja Jumalan kansa. Tässä Saatanan toiminta on huipussaan. Merestä nousi peto: tarkoittaako meri kansojen merta (Ilm.17:15; Jes.17:12)? Pedon (Antikristuksen) valtakunta merkitsee kaiken sen toteutumista mihin aikaisemmat maailmanvallat ovat tähdänneet. Pedon valtakunta on Ihmisen Pojan valtakunnan vastakohta. Petoa kuvataan samalla tavalla kuin lohikäärmettä (Ilm.12:3). Pedolla on kaikki vallan vertauskuvat ja tunnusmerkit: kymmenen sarvea (sarvi on vallan vertauskuva) ja kruunut jokaisessa sarvessa. Ilm.17:12-13: kymmenen sarvea ovat 10 kuningasta, jotka eivät ole vielä nousseet valtaan, mutta saavat myöhemmin kuninkuuden yhdessä pedon kanssa (12) ”Yksissä tuumin ne antavat valtansa ja voimansa pedon palvelukseen”(13). Pedon Seitsemän päätä: katso Ilm.17:8-10. Ilm.13:2: Peto, jonka näin, muistutti leopardia, mutta sillä oli jalat kuin karhulla ja sen kita oli kuin leijonan kita. Vertaa Danielin (Dan.7:2-8,17-25) näkemät neljä petoa: Leijona: Babylonia; Karhu: Meedo-Persia; Pantteri: Kreikka, Peto: Rooma ja siitä nouseva petovalta. Peto näytti Danielin näkemien neljän pedon (neljän maailmanvallan) yhdistelmältä. Eniten se muistutti neljättä ja pahinta (Ilm.13:1), mutta siinä oli myös muiden piirteitä. Lohikäärme antoi pedolle voimansa ja valtaistuimen ja suuren vallan (2): pedon valta on siis täysin Saatanalta. Peto vastaanottaa sen mistä Jeesus kieltäytyi (Matt.4:8-10). Peto alistaa itsensä Saatanalle. Hän toimii Saatanan sijaishallitsijana. Ilm.13:3-4: Kyseessä on ilmeisesti jonkinlainen Jeesuksen ylösnousemuksen jäljitelmä, joka saa maailman ihmetellen kumartamaan petoa, lohikäärmettä: kuka on pedon vertainen, kuka pystyy taistelemaan sitä vastaan. Olisiko kyseessä esim. valtakunnan (Rooman?) henkiin herääminen tai tuhotun hallitsijan paluu valtaan tai henkilön henkiin herääminen? Ilm.13:5-7: Peto herjaa Jumalaa: Jumalan nimeä (olemusta), Jumalan asuinsijaa, niitä, jotka asuvat taivaissa. Pedon valtakunnalle on tunnusomaista Jumalan pilkkaaminen.


26 Ilm.13:7-8: Annettiin lupa käydä taistelua pyhiä vastaan ja voittaa heidät. Ovatko kaikki kristityt vielä maanpäällä vai onko kyseessä sinetillä merkityt juutalaiset (Ilm.7:3-4)? Vertaa Dan.7:23-26. Peto saa maailmanlaajuisen menestyksen. Se saa valtaansa kaiken. Vain pyhät eivät kumarra petoa. Pedolle vaaditaan siis sellaista kunnioitusta, jonka pyhät tietävät vääräksi. Nimi kirjoitettu teurastetun Karitsan elämänkirjaan maailman perustamisesta asti (8): Jumala on ennaltatietämisensä perusteella ennaltamäärännyt. Ilm.13:9-10: Jolla on korva se kuulkoon (Ilm.2:7,11,17,29, 3:5): Tämä on tärkeä asia ymmärtää ja toimia sen mukaisesti! Mikä on tämä tärkeä asia? Kristuksen oma ei kumarra petoa. Nyt kysytään pyhiltä kestävyyttä ja uskoa.

II Peto (Ilm.13:11-18)

Ilm.13:11-12: Uusi näky. Toinen peto nousi maan uumenista. Alkukielessä ei ole sanaa uumenista. Peto nousi maasta: tarkoittaako Israelin maata? Toisella pedolla oli kaksi sarvea kuin Karitsalla. Sarvi on vallan vertauskuva. Toisen pedon valta näyttää Karitsan vallalta, mutta sen oppi on Saatanalta: puhui kuin lohikäärme. Kolminaisuuden saatanallinen vastine: Lohikäärme, I peto ja II peto. Kuten Isä antoi Jeesukselle vallan, lohikäärme antoi vallan pedolle. Kuten Pyhän Hengen tavoite on saada kaikki kunnioittamaan Jeesusta, toisen pedon pyrkimys on saada kaikki kumartamaan ensimmäistä petoa (Ilm.13:12-15). Sanoma vahvistetaan ihmeillä (Matt.24:24). Vertaa: Pyhän Hengen tulo, toiminta, ihmeet. Yksi tunnusteko, jonka peto pystyy tekemään: saa tulen lyömään taivaasta maahan. Vertaa Elia Karmelilla: se Jumala, joka vastaa tulella on oikea Jumala (1 Kun.18:22). Ilm.13:14-15: Kuten Nebukadnessar rakensi kultaisen kuvapatsaan (Dan.3), jota kaikkien kansojen on kumarrettava, toinen peto saa ihmiset tekemään ensimmäisen pedon kunniaksi patsaan, pedon kuvan, jota kaikkien kansojen on kumarrettava. Antaa pedon kuvalle hengen: Pedon kuva pystyy jopa puhumaan. Onko kyseessä jonkinlainen luomistekojen jäljitelmä? Se on myös saanut vallan tappaa kaikki, jotka eivät kumarra pedon kuvaa: Niin kuin kaikkien polvien on kerran notkistuttava Jeesuksen edessä (Fil.2:10-11) niin niiden on nyt notkistuttava pedon edessä. Ilm.13:16-18: Tämä on Saatanan vastine Pyhän Hengen sinetille ja niiden 144000 otsaan sinetin painamiselle (Ilm.7:3-4). Merkki laitetaan oikeaan käteen tai otsaan. Se liittyy talouselämään: Jos ei omista sitä joutuu taloudelliseen boikottiin. Ihmisen luku 666: Nimen voi usein korvata luvulla, koska kirjaimilla on monien kielten aakkosissa myös lukuarvo. Jos tiedetään nimi, on helppo laskea sen lukuarvo. Mutta on vaikea saada lukuarvosta esiin nimi, koska tietty luku saattaa sopia moniin eri nimiin. Monen nimen lukuarvoksi on löydetty 666 (esim. Nero, Hitler, Stalin). Kuusi (6) on ihmisen luku. Tarkoittaako 666 ihmisen korotusta? Vertaa 777.

Luku 14

Miten pelastuksen aikakausi päättyy: 144000 Karitsan kanssa Siionin vuorella (14:1-5). Kolme enkeliä ja kullakin heistä sanoma (14:6-13). Ihmisen Pojan suorittama elonkorjuu (14:14-12).


27 Ilm.14:1-5: Ja minä näin: Jälleen uusi näky! Huolimatta pedon kaikesta vallasta ja voimasta ja propagandasta Karitsan kanssa Siionin vuorella seisoi 144000. Ilm.14:1: Karitsa seisoi Siionin vuorella. Karitsan kanssa olivat ne 144000, joiden otsaan oli kirjoitettu hänen nimensä ja hänen Isänsä nimi. Tässä puhutaan samoista 144000:sta kuin Ilm.7:4:ssä eli juutalaisista, jotka pelastuvat Jeesuksen tullessa. Vertaa Jes.2:1-5; Miika 4:1-7: Näissä kohdissa puhutaan rauhan valtakunnasta, jonka keskuspaikkana on Siionin vuori, Jerusalem. Katso myös Jes.11:1-12, jossa kuvataan tätä rauhan aikaa maan päällä. Ilm.14:2: Johannes kuulee äänen taivaasta. Johannes kuvaa ääntä hyvin tarkasti: Kuin suurten vesien pauhu tai kuin ukkosen jylinä. Vertaa 1:15: Kristuksen ääni. Vaikka ääni oli voimakas, se oli kuin soittoa ja laulua. Ilm.14:3: He lauloivat uutta laulua. Jotain sellaista uutta, jota ei ollut ennen ollut. Aiemmin neljä olentoa ja 24 vanhinta lauloivat uutta virttä (Ilm.5:8-10). Nyt heidän edessään laulettiin. Laulua ei voinut oppia kukaan muu kuin nuo 144000. Olisiko niin, että vain he ovat kokeneet sen mitä laulussa sanotaan? Ovat ostetut maan päältä (alkutekstissä: maasta): Maa voi tarkoittaa joko Israelin maata tai pedon hallinta-aluetta. Oletan, että se tarkoittaa Israelin maata. Ilm.14:4-5: He eivät ole tahranneet itseään naisten kanssa: näin voi sanoa vain miehestä. Tällaista ilmausta käytetään yleensä avioliiton ulkopuolisesta sukupuolisuhteesta eli haureudesta. Ovat pysyneet puhtaina kuin neitsyet: näin voi sanoa vain naisesta. He ovat Kristuksen morsian. He eivät ole harjoittaneet haureutta, eivät ole palvelleet petoa. Vertaa Hoos.2:13, 5:3-4, 2 Kor.11:2. Seuraavat Karitsaa minne hän meneekin: He ovat uskollisia Karitsalle, minne hän sitten heitä kuljettaakin. heidät on ostettu ihmisten joukosta esikoislahjaksi Jumalalle ja Karitsalle: he ovat uuden sadon ensihedelmä. He ehkä johdattavat paljon ihmisiä Karitsan luo (Jes.11:11-12; 12:4-6; 66:18-20). Valhetta ei heidän suustaan ole kuultu (Kol.3:9).

Ilm.14:6-13 Kolme enkeliä ja kullakin heistä sanoma Ja minä näin: jälleen uusi näky.

I Enkeli (Ilm.14:6-7) Ensimmäisen kerran Jeesuksen syntymän jälkeen enkeli julistaa evankeliumia. Enkeli kehottaa pelkäämään ja kunnioittamaan Luojaa. Hän julistaa että tuomion hetki on tullut. II Enkeli (Ilm.14:8) Toinen enkeli ilmoittaa Babylonian kukistumisen jo tapahtuneena tosiasiana. Babylonian kukistumisesta ja portosta kerrotaan tarkemmin luvuissa 17 ja 18. KR38: Joka haureutensa vihan viinillä on juottanut kaikki kansa: Haureus tarkoittaa Raamatussa usein Jumalasta luopumista, epäjumalien palvelemista. III Enkeli (Ilm.14:9-12) Edellinen enkeli puhui haureuden viinistä, tämä puhuu Jumalan vihan viinistä ja vihan maljasta. Jokainen joka kumartaa petoa ja ottaa sen merkin joutuu juomaan Jumalan vihan maljasta. He kohtaavat Jumalan vihan laimentamattomana (10).


28 Vanhassa testamentissa puhutaan Jumalan maljasta, josta Jumala juottaa vihansa viinin. Esim. Ps.75:8-9; Jer.25:15 -17; Jes.51:17, 22-23. Jeesus joi tuon maljan meidän edestämme pohjasakkoja myöten (Luuk.22:42), siksi Jeesukseen turvautuvan ei tarvitse juoda Jumalan vihan maljaa. Tuli kuvaa ilmeisesti Jumalan vihan alaisuutta. Nah.1:6: Kuka kestää hänen raivoaan, kuka voi vastustaa hänen vihansa hehkua? Hänen suuttumuksensa purkautuu kuin tuli, ja kalliot halkeavat hänen voimastaan. Ilm.14:12-13: Kun Jeesuksen omat tietävät voittavansa, tietävät lopputuloksen, se auttaa heitä kestämään.

Ilm.14:14-20 Sadonkorjuu

Ja minä näin: Jälleen uusi näky! Ihmisen Poika vastaa elonkorjuusta. Vertaa Dan.7:13: Ihmisen Poikana Jeesus otti tuolloin vastaan vallan. Nyt hän tulee vallan omistaen. ”Isä on myös antanut hänelle tuomiovallan, koska hän on Ihmisen Poika” (Joh.5:27). Jeesus puhui vertauksissakin siitä, miten elonkorjuun aikaan vehnä korjataan talteen(Matt.13:24-30, 36-43). Jeesus korjaa omansa talteen (14:16). Jumalan vihan viinikuurna: Ilm.19:13,15; Jes.63:1-6; Joel 4:12-16.

Luvut 15-16

Pedosta voiton saaneet ovat kristallimeren rannalla (Ilm.15:2-4). Vihan maljat: seitsemän viimeistä vitsausta (Ilm.15:1;15: 5-16): näihin tyhjentyy Jumalan viha. Ilm.15:1: Minä näin: uusi näky! Seitsemän enkeliä, joilla on seitsemän vihan maljaa (7): Nämä vitsaukset ovat viimeiset, niihin tyhjentyy Jumalan viha. Ilm.15:2-4: Minä näin: uusi näky. Pedosta voiton saaneet ovat kuin kristallisen meren rannalla. He laulavat ensimmäisen pelastajan Mooseksen ja toisen pelastajan Karitsan laulua. Mooses pelasti kansan orjuudesta luvattuun maahan. Jeesus pelasti kansan synnin orjuudesta luvattuun maahan: ikuiseen elämään. Maailma on ihmetellyt petoa, mutta todella ihmeelliset ovat Jumalan teot: Suuret ja ihmeelliset ovat sinun tekosi, kaikki kansat tulevat eteesi ja kumartavat sinua. Kukaan ei enää kumarra petoa. Ilm.15:5-7: Minä näin: Todistuksen teltta taivaassa: todistuksen teltta maanpäällä oli Herran läsnäolon paikka; sen kautta hän asui kansansa keskuudessa. Maanpäällisen teltan täytti joskus Herran kirkkaus. Silloin sinne ei voinut kukaan mennä sisälle (3 Moos.40:34-35; 1 Kun.8:10-12). Taivaassa olevaan todistuksen majaan ei voi päästä ennen kuin Jumalan viha on vuodatettu maan päälle (Ilm.15:8-16:1). Seitsemän viimeistä vitsausta. Vitasukset muistuttavat Egyptin vitsauksia. Nämä ovat osittain yhteneviä niiden tuhojen kanssa, joita seurasi pasuunoihin puhaltamisen jälkeen, mutta nämä tuhot ovat suurempia. Tässä ilmeisesti kerrotaan aivan viimeisimmät tuhot.


29

I vitsaus (Ilm.16:2)

Vertaa Egyptin paisevitsaukseen (2 Moos.9:10-11). Vitsaus kohdistuu ihmisiin, joissa on pedon merkki.

II vitsaus (Ilm.16:3)

Meri muuttui kuin kuolleen vereksi ja kaikki meressä elävä kuoli. Vertaa 2. pasuuna (Ilm.8:8-9): kolmasosa meren eläimistä kuoli ja kolmannes laivoista tuhoutui.

III vitsaus (Ilm.16:4-7)

Makean veden lähteet muuttuvat vereksi. Vertaa 3. pasuuna (Ilm.8:10-11): kolmas osa makean veden lähteistä tuhoutui. On kysymys Jumalan oikeudenmukaisesta ja vanhurskaasta tuomiosta (6-7).

IV vitsaus (Ilm.16:8-9)

Kuumuus. Vertaa 4. pasuuna: avaruuden tuhot (Ilm.8:12). Tuska saa ihmiset herjaamaan Jumalaa. Ihmiset eivät käänny Jumalan puoleen (9)

V vitsaus (Ilm.16:10-11)

Pedon valtakunta pimeni. Vertaa 2 Moos.10:21-23. Ihmisten tuskien syytä ei kerrota. Vertaa 5. Pasuuna: heinäsirkkavitsaus (Ilm.9:1-11). Nytkään ihmiset eivät käänny ja luovu pahoista teoistaan vaan herjaavat Jumalaa (11)

VI vitsaus (Ilm.16:12-16)

Pahat henget kokoavat maanpiirin kaikki kuninkaat taisteluun joka käydään Jumalan kaikkivaltiaan suurena päivänä. Vertaa 6. pasuuna: valtava sotajoukko (Ilm.9:14-16). Tästä sodasta kerrotaan myös Vanhassa testamentissa: Hes.38:1-9,16,19,22; Sak.12:3, 9-10, 13:1, 14:4-5. Minä tulen kuin varas (16:15): Ensin tämä varoitus. Sitten kerrotaan sodasta (16:16). Jeesuksen omille Jeesuksen tulo tapahtuu ennen tuon sodan päättymistä, koska tuon sodan lopussa Jeesus tulee kaikkien nähden ja sitä ennen hänen omansa ovat menneet häntä vastaan yläilmoihin (1 Tess.4:16-17). Harmageddon (Megiddon vuori). Tällaista vuorta ei ole olemassa. Megiddo on tasankoa. Ilm.16:15: Minä tulen kuin varas. Autuas se, joka valvoo ja pitää huolen vaatteistaan, ettei joutuisi häpeään, kulkemaan alasti kaikkien nähden: On tärkeää olla puettuna Kristukseen. Vertaa Matt.24:44, 50; 25:13.

VII vitsaus (Ilm.16:17-21)

Vertaa Ilm.6:12-16; Matt.24:29-31; Luuk.21:25-27. Katso myös Joel 3:4; Jes.13:10-13. Maanjäristys: Kun kaksi todistajaa nousi taivaaseen tuli maanjäristys (Ilm.11:12-13). Myös Hesekiel puhuu lopunajan sodan yhteydessä maanjäristyksestä: Hes.38:16-23. Vertaa Sak.14:4-5; 12:10; 13:1.

Luvut 17-18

Pedon ja porton salaisuus (luku 17). Babylonin, maailman porttojen ja iljetysten äidin, tuho (luku 18)


30

Portto / Babylon (luku 17)

Ilm.17:1-6: Suuri portto, joka asuu suurten vesien äärellä. Jae 15: Vedet ovat kansoja, joukkoja maita ja kieliä. Ilm.17:3: Nainen (portto) istui helakanpunaisen pedon selässä. Peto (Antikristus) siis kuljetti naista. Kuvaako naisen istuminen pedon päillä sitä, että porton valta perustuu kokonaan pedon valtaan? Porton tavoitteet ovat samoja kuin Antikristuksen valtakunnan tavoitteet. Portto kuvaa Raamatussa yleensä langennutta Jumalan kansaa (esim. Hoos.1:2, Jer.3:6-9). Jos on kyse Jumalasta luopuneesta Jumalan kansasta, ei ole ihme, että Johannes hämmästyi, kun hän näki, että portto oli juovuksissa pyhien verestä (jae6). Katso myös Ilm.18:1-3,24. Ilm.17:4: Kädessään hän piti kultaista maljaa, joka on täynnä hänen haureutensa iljetystä ja saastaa. Vertaa Ilm.5:8: kultaiset maljat olivat täynnä suitsutuksia, jotka ovat pyhien rukouksia. Olisiko tuossa porton pitelemässä kultaisessa maljassa pitänyt olla rukouksia? Olivatko hänen rukouksensa ja jumalanpalveluksensa haureuden iljetystä ja saastaa? Vertaa Jes.1:15-21 Ilm.17:5: Porton nimi: Suuri Babylon, maailman porttojen ja iljetysten äiti: Baabelin torni oli ihmisen ensimmäinen yritys tehdä itselleen nimi, estää Jumalan tahdon toteutuminen. (1 Moos.11:1-9) Se oli kaiken Jumalasta luopumisen äiti. Katso myös Jes.14:3-6,12-17. [Babel (hepreaa) ja Babylon (kreikkaa) ovat sama nimi eri kielillä. Kun Uudessa testamentissa puhutaan Babelista, nimestä käytetään kreikankielistä muotoa Babylon, koska Uusi testamentti on alun perin kirjoitettu kreikaksi.] Ilm.17:7-14: Johannekselle paljastetaan pedon salaisuus ja naisen salaisuus Pedon kuvaus: Ilm.13:1-8. Peto (Antikristus) on jonkinlainen Saatanan sijaishallitsija. Pedon valtakunta on Ihmisen Pojan valtakunnan vastakohta. Seitsemän päätä tarkoittaa seitsemää vuorta, joilla nainen istuu. Myös kuninkaita on seitsemän (9). Seitsemän päätä kuuluvat pedolle (17:3,7). Sijoittavatko vuoret pedon vallan Roomaan? Rooma on rakennettu seitsemälle kukkulalle. On my��s ajateltu, että seitsemän vuorta viittaisi Rooman kirkkoon – jos tämä tulkinta on oikea, se voisi tarkoittaa yhdistynyttä, Kristuksesta luopunutta, maailmankirkkoa. Pedon päät viittaavat myös kuninkaisiin (kuningaskuntiin /valtakuntiin). Antikristuksen valtakunta on pedon seitsemäs pää. Seitsemän kuningasta: Johanneksen aikana viisi oli ollut, yksi oli vallassa, yksi ei ollut vielä tullut: 1. Egypti, joka yritti tuhota kansan; 2. Assyria, joka hävitti pohjoisen valtakunnan; 3. Babylonia, joka hävitti eteläisen valtakunnan; 4. Meedo-Persia, joka palautti jäännöksen, mutta sen aikana yritettiin tuhota juutalaiset (Ester); 5. Kreikkalaismakedonialainen valta: Antiokus Epifanes n. 175 eKr. ; 6. Rooma: Jeesuksen ristiinnaulitseminen, kristittyjen vainot, juutalaisten vainot; 7. Lopun ajan petovalta.

Ilm.17:11: Peto itse - se, joka on ollut mutta jota ei enää ole - on kahdeksas (kuningas) ja samalla yksi noista seitsemästä. Se joutuu tuhon omaksi. Tarkoittaako, että petovalta syntyy ensin ja sitten se saa pedon hallitsijakseen? Ilm.17:10 b: hänen on määrä hallita vain vähän aikaa: Petovallan hallituskausi on lyhyt verrattuna aiempiin petovaltoihin, jotka pysyivät vallassa satoja vuosia. Ilm.17:12: Nuo kymmenen kuningasta (valtaa) saavat kuninkuuden (vallan) yhdessä pedon kanssa. Antavat valtansa ja voimansa pedolle. Ilm.17:12c: kuitenkin vain hetkeksi aikaa: Ovat vallassa vain lyhyen ajan.


31 Ilm.17:8: Ketkä hämmästyvät? Ne maan asukkaat, joiden nimi ei maailman luomisesta alkaen ole ollut kirjoitettuna elämän kirjaan. Mitä he hämmästyvät? Hämmästyvät pedon nähdessään, sillä vaikka se on ollut ja mennyt, se on vielä tuleva (Vertaa Ilm.4:8). Ilmeisesti tässä puhutaan samasta asiasta kuin Ilm.13:3-4:ssa; jonkinlaisesta Jeesuksen ylösnousemuksen ja taivaaseen astumisen jäljitelmästä, joka saa maailman ihmetellen kumartamaan petoa. Ilm.17:13-18: Peto, pedolle valtansa antaneet kuninkaat ja portto taistelevat yhdessä Karitsaa vastaan. Petovalta ja sille voimansa antavat valtakunnat vihaavat porttoa, ja tuhoavat sen (17:16) vaikka portto ratsastaa pedon selässä ja taistelee yhdessä Karitsaa vastaan. Ilm.17:14: Taistelu on jo ratkaistu. Karitsalla on kaikki valta. Hän saa voiton ja hänelle uskolliset hänen kanssaan. Ilm.17:18: Nainen, jonka näit, on se suuri kaupunki, joka hallitsee maan kaikkia hallitsijoita. Babylonista puhutaan ilmeisesti vertauskuvainnollisesti kaupunkina (seurakunnastakin puhutaan kaupunkina, Ilm.21:9-10). Vai tarkoittaako myös Roomaa (1 Piet.5:13) tai jotain muuta kaupunkia? Onko kyseessä uskonnollinen (kaupunki)kulttuuri, joka palvoo rikkauksia ja loistoa (Ilm.18:1-3) ja joka on noussut kristillisen kirkon luopumuksesta (Ilm.17:4). Edellä on kuvattu Babylon, joka on maailman porttojen ja iljetysten äiti. Nyt kuvataan tämän Babylonin loiston tuho. Samalla tavoin kuvataan Jeremian kirjassa (luvut 50-51) Babylonin tuhoa. Katso myös Jes.13-14, Jes.47 ja Tyyron tuhon kuvaus Hes.26-28. Vanhan testamentin kuvaukset puhuvat paitsi oman aikansa jumalattoman valtakunnan tuhosta, myös lopun ajan ’Babylonin’ tuhosta. Ilm.18:1-3: Enkeli, jolla on suuri valta ja jonka kirkkaus valaisi koko maan, julisti tuomion Babylonille. Myös rikkaudet, pyrkimys saada enemmän ja enemmän, ovat epäjumalan palvelusta. Se mihin sydämemme on kiintynyt, on jumalamme. Sen porton viiniä, vihan viiniä, ovat kaikki kansat juoneet: Jumalalle selän kääntäminen, Jumalan halveksuminen, haureudessa (epäjumalanpalveluksessa) eläminen, on johtanut siihen että kaikki kansat ovat joutuneet Jumalan vihan alle. Ilm.18:4: Katso Jes.48:20-22; 52:7-12; 2:Kor.6:16-17 Vertaa kieltäytyminen ottamasta pedon lukua (Ilm.13:15-17; 14:8-12). Kun Jeesus puhui paluustaan kirkkaudessa, hän korosti valvomisen tärkeyttä (Matt.24:42-51; 25:1-30). Ilm.18:5-6: Babylonin, Jumalan vastaisuuden, syntien mitta on täyttynyt. Babylon kohtaa Jumalan vihan laimentamattomana. Ilm.18:7-18: Tässä mainitaan kolme ryhmää, jotka erityisesti järkyttyvät ja murehtivat Babylonian tuhoa: maailman kuninkaat, maailman kauppamiehet ja merenkäynnin harjoittajat. Nämä ryhmät kärsivät valtavia tappioita. He seuraavat sivusta Babylonian tuhoa ja valittavat. Ilm.18:20-24: Kaikkia Jumalan pyhiä kehotetaan iloitsemaan Jumalan vanhurskaasta tuomiosta. Babylonista, portosta, sanotaan, että se lumosi noitakeinoilla kansat ja johti ne harhaan. Kyseessä on siis ilmeisesti ensisijaisesti uskonnollinen eksytys. Vertaa 2 Tess.2:9; Matt.24:4-5,11,23-26.


32 Ilm.18:24: Sinun käsiäsi tahrasi profeettojen ja pyhien veri, maailman kaikkien murhattujen veri. Vertaa Ilm.7:6. Babylon on siis aivan erityisesti syypää Jumalan omien vainoihin. Babylon saa osalleen sen tuomion jonka Jumalan hylännyt Jerusalem sai kerran päälleen (Matt.23:29-39).

Luku 19

Karitsan häiden aika on tullut (19:1-10). Valkoisella hevosella ratsastaja ja maailman kuninkaiden sotajoukon tuho ( 19:11-21) Ensin (19:1-10) kuvataan perille päässeiden riemua. Sitten (19:17-21) kuvataan Jeesuksen paluu (19:11-16)ja pedon ja sen sotajoukkojen tuho (19:17-21). Sen jälkeen kuvataan sitä, miten saatana sidotaan ja alkaa tuhatvuotinen valtakunta (20:1-6) Ilm.19:1-10: Taivaassa ylistetään Jumalaa. Portto (Jumalasta luopunut Jumalan kansa) on saanut tuomion. 24 vanhinta ja ne neljä olentoa kehottavat kaikkia Jumalan palvelijoita ylistämään Jumalaa. Johannekselle kerrotaan, että Karitsan häiden aika on tullut (jae 6). Karitsan morsian (Jumalan kansa), on valmiina. Morsiamen puhdas puku tarkoittaa pyhien vanhurskaita tekoja. KR92:n käännös on alkutekstin mukainen. Katso Gal.3:27; Ef.2:8-10. Karitsan hääateria: Vertaa Luuk.14:15-24. Sana halleluja (ylistäkää Jahvea) esiintyy Uudessa testamentissa vain tässä kohdassa (jakeissa 1,3,4 ja 6). Vanhassa testamentissa se esiintyy psalmeissa. 19:10: Jeesuksen todistajissa on profetoimisen Henki: KR38: Sillä todistus Jeesuksen on profetian henki. Oikea profetian henki todistaa Jeesuksesta. Ilm.19:11-16 (uusi näky): Valkoisella hevosella ratsastaja: Hän on uskollinen ja totuudellinen (11);Hän tuomitsee ja taistelee vanhurskaasti (11); Hänellä on pukuna vereen kastettu viitta (13); Hänen nimensä on Jumalan Sana (13). Vertaa 1 Joh.1:1,14. Hänen nimensä on myös kuninkaiden kuningas, herrojen Herra (16). Valkoisella hevosella ratsastajaa kuvataan samalla tavoin (12,15) kuin kirkastettua Kristusta Ilmestyskirjan ensimmäisessä luvussa. Ilm.19:15: Hän lyö suunsa miekalla kansoja ja paimentaa niitä rautaisella sauvalla: Vertaa psalmi 2 (erityisesti jae 9). Hän polkee viinikuurnassa kaikkivaltiaan Jumalan hehkuvan vihan viinin: Vertaa Jes.63:1-5. Katso myös Ilm.14:19-20. Ilm.19:17-21: Peto ja maailman kuninkaat sotajoukkoineen taistelivat ratsastajaa ja hänen sotajoukkoaan (14) vastaan. Sota ja pedon joukkojen tuho: Hes.38:1-9, 16-23; 39:4, 21-22, 27-29. Sak.12:2-3,9; 14:3. Peto ja väärä profeetta joutuvat jo tässä vaiheessa tulijärveen (20).

Luku 20 Ilm. 20:1-3: saatana sidotaan tuhanneksi vuodeksi. Katso Jes.14:1-17, Jes.24:20-23. Ilm.20:4-6 I ylösnousemus Ensimmäinen ylösnousemus: 1 Tess.4:14-18; 1 Kor.15:20-26; Sak.14:4-5.


33 Alkaa tuhatvuotinen valtakunta: Jeesus, Ihmisen Poikana (Dan.7:11-14) hallitsee maan päällä. Ainoa kerta historiassa jolloin tosi ihmisyys hallitsee maan päällä. Onko luku 1000 konkreettinen vai symbolinen? Joka tapauksessa Vanhassa testamentissakin (esim. Jes.2:1-5, Miika 4:1-3; Jes.11:1-12) kuvataan maapallolla vallitsevaa erityistä rauhan aikaa, jollaista ei vielä ihmiskunnan historiassa ole ollut. Ilm.20:7-10 Tuhatvuotisen valtakunnan jälkeen tulee uusi sota. Saatana villitsee kansat sotaan. Sotajoukot saartavat pyhien leirin ja sen rakastetun kaupungin. Taivaasta iskee tuli, joka tuhoaa nuo sotajoukot. Saatana heitetään tulijärveen (10). Matt.25:41: Ikuinen tuli on alun perin valmistettu Saatanalle ja hänen enkeleilleen - ei ihmisille. Ilm.20:12-15 Kaikkien vielä kuolleina olevien ylösnousemus; Viimeinen tuomio Tuomittiin tekojensa mukaan. Vertaa Joh.5:24-29, Ef.2:8-10. Toinen kuolema (14-15): Ikuinen ero Jumalasta, Elämästä.

Luvut 21-22

Uusi taivas ja uusi maa. Paluu elämän puun luo. Ilm.21:1-6: Jumala luo uuden taivaan ja uuden maan. Merta ei enää ole. Uudessa taivaassa ja uudessa maassa ei ole aurinkoa ei kuuta eikä yötä (Ilm.22:5). Siellä on Jumalan läsnäolo: Jumala itse asuu heidän luonaan (Ilm.21:2-3). Siellä voittaja saa olla ikuisesti Jumalan lapsena (Ilm.21:7). Siellä ei ole kuolemaa, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut (Ilm.21:4). Ilm.21:7: Kaikki valheen orjat joutuvat tuliseen järveen. Tulinen järvi on toinen kuolema. Uusi Jerusalem: Karitsan vaimo (Ilm.21:9-27, 22:1-5) Ilm.21: 9-27: Johannekselle näytetään morsiamen (Paavali sanoo, että meidät on kihlattu Kristukselle), Karitsan vaimon (perille päässyt seurakunta), ihanuus. Karitsan vaimo oli uusi Jerusalem, joka loisti Jumalan kirkkautta. Tuosta uudesta Jerusalemista (Karitsan vaimosta) sanotaan, että Sitä ympäröi suuri ja korkea muuri, jossa oli kaksitoista porttia, ja niitä vartioi kaksitoista enkeliä. Portteihin oli hakattu Israelin kahdentoista heimon nimet (12): Vanhan testamentin Jumalan kansan kantaisät ovat pelastuksen alku, portti. Kaupungin muurissa oli kaksitoista peruskiveä, ja niissä oli kaksitoista nimeä, Karitsan kahdentoista apostolin nimet (14): Kaksitoista apostolia, ovat pelastuksen aikakauden perustuksen laskijat. Perustus on Kristus. Ilm.21:22-26: Kaupungissa ei ole temppeliä. Kaupungin temppelinä on Jumala ja Karitsa. Siellä ei ole aurinkoa eikä kuuta, ei yötä, koska Jumalan kirkkaus on siellä valona ja sen lamppuna on Karitsa. Siellä ei ole mitään epäpuhdasta. Kaikki se mitä tässä maailmassa on ihanaa ja kallisarvoista on siellä (26) Siellä ovat kaikki, joiden nimet on kirjoitettu Karitsan elämän kirjaan (27). Ilm.22:1-5: Paluu elämän puun luo. Katso 1Moos.2:9; 3:22-24. Jeesus tulee pian. Jumalan siunaama on se, joka ottaa varteen tämän kirjan ennussanat. Ilm.22:6-7: Minulle sanottiin: ”Nämä sanat ovat luotettavat ja todet. Herra Jumala, joka antaa Henkensä profeetoille, on lähettänyt enkelinsä näyttämään palvelijoilleen, mitä pian on tapahtuva. 7. Minä tulen pian. Autuas se, joka ottaa varteen tämän kirjan ennussanat.”


34 Ilm.22:8B9: Uuden Jerusalemin ihanuuden näkeminen teki Johannekseen niin suuren vaikutuksen, että se pani hänet heittäytymään kasvoilleen sen enkelin eteen, joka oli hänelle tämän näyttänyt. Mutta enkeli kielsi Johannesta kumartamasta itseään, koska hänkin oli vain Jumalan palvelija. Ilm.22:10-21: A ja O: Alfa on kreikkalaisten aakkosten ensimmäinen kirjain ja omega viimeinen. Jeesus on kaiken alku ja kaiken päätös. Hänessä ja häntä varten luotiin kaikki ja hän pitää kaiken koossa (Kol.1:16-17). Hän on uskomme perustaja ja täydelliseksi tekijä (Hepr.11:1-2). Autuaita ne, jotka pesevät vaatteensa: he pääsevät syömään elämän puusta ja saavat mennä porteista sisälle kaupunkiin (22:14): Pelastetut saavat palata elämän puun luo. Ulkopuolelle jäävät koirat ja noidat, irstailijat, murhaajat ja epäjumalien palvelijat ja kaikki, jotka rakastavat valhetta ja noudattavat sitä (22:15). Ilm.22:16-17: ”Minä, Jeesus, olen lähettänyt enkelin luoksenne, jotta seurakunnat saisivat tämän todistuksen. Minä olen Daavidin juuriverso ja suku, kirkas aamutähti.” 17. Henki ja morsian sanovat: ”Tule!” Joka tämän kuulee, sanokoon: ”Tule!” Joka on janoissaan, tulkoon. Joka haluaa, saa lahjaksi elämän vettä. Pyhä Henki ja seurakunta kutsuvat pelastuksen osallisuuteen. Jokainen joka haluaa, saa lahjaksi elämän vettä, saa tulla sitä vastaanottamaan. Katso Jes.55:1-3; Joh.7:37-38. Ilm.22:18-21: .Jokaiselle, joka kuulee tämän kirjan ennussanat, minä vakuutan: Jos joku panee niihin jotakin lisää, panee Jumala hänen kärsittävikseen ne vitsaukset, joista tässä kirjassa on kerrottu. 19. Jos joku ottaa pois jotakin tämän ennustusten kirjan sanoista, ottaa Jumala pois hänen osallisuutensa elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kerrottu. 20. Hän, joka todistaa tämän, sanoo: "Tämä on tosi, minä tulen pian.” Aamen. Tule, Herra Jeesus! 21. Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa.


35

7 Sinettiä (luvut 6,8)

I Sinetti: Evankeliumi kaikille II Sinetti: Kansainväliset sodat III Sinetti: Nälänhätä IV Sinetti: Kuolema raivoaa: neljäs osa maasta tuhoutuu V Sinetti: Kristittyjen vainot VI Sinetti: Taivaiden voimat järkkyvät. Vuoret ja saaret siirtyivät paikoiltaan. (seitsemäs sinetti on kuudennen sinetin sisällä) Kaksi kuvaa seurakunnasta: 144000 sekä perille päässeiden lukematon joukko (luku7) VII Sinetti: Seitsemän enkeliä, jotka puhaltavat seitsemään pasuunaan

7 pasuunaa (luvut 8-11)

I Pasuuna: Maan tuhot (kolmas osa) II Pasuuna: Meren tuhot (kolmas osa) III Pasuuna: Vesilähteiden tuhot (kolmas osa) IV Pasuuna: Avaruuden tuhot V Pasuuna: Heinäsirkat, jotka aiheuttivat hirveitä tuskia VI Pasuuna: Valtava sotajoukko, kolmannes ihmiskunnasta surmataan.

Kaksi kuvaa seurakunnasta: Temppelin mittaaminen ja kaksi profeettaa. Maanjäristys (luku11) VII Pasuuna: Jumalan salattu suunnitelma on viety päätökseen.


36

7 viimeistä vitsausta (luvut 15-16)

I vitsaus: Pahoja märkiviä haavoja (I, V pasuuna?) II vitsaus: Kaikki meressä elävä kuoli (II pasuuna) III vitsaus: Makean veden lähteet vereksi (III pasuuna) IV vitsaus: Kuumuus: hirveä tuska (I, V pasuuna) V vitsaus: Pedon valtakunta pimeni (IV pasuuna) VI vitsaus: Pahat henget kokoavat maanpiirin kaikki kuninkaat taisteluun, joka käydään Jumalan kaikkivaltiaan suurena päivänä. (VI pasuuna) VII vitsaus: Ankara maanjäristys, kaikki saaret katosivat, eikä vuoria näkynyt enää. (VI sinetti)


/ilmestyskirja