Page 1

VIRALLINEN MESSULEHTI

TORNION

Seniori-

MessuSanomat 2017 yhteistyössä

Sisäsivuilla runsaasti tietoa Tornion Seniori-Messuista sekä senioreille suunnatuista palveluista.


2 • SENIORI-MESSUSANOMAT TORNIO 2017

Vihdoin Meri-Lapissa! Aiemmin Oulussa ja Rovaniemellä kiitosta ja kumarrusta saaneet Seniori-Messut tekevät vihdoin odotetun debyyttinsä myös Meri-Lapissa. Tapahtuma toteutetaan Elämystehdas Lapparilla, Torniossa: monipuoliseen messuosastotarjontaan pääsee tutustumaan Club Teatrian puolella, Ravintola Paja 1873 puolestaan isännöi ohjelmalavaa. Yli 50-vuotiaiden näkökulmasta suunniteltu tapahtuma on muilla paikkakunnilla vedonnut monen ikäisiin – toivotammekin kaikki kiinnostuneet tervetulleeksi mukaan. Kirjallisuus ja kulttuuri? Kyllä! Liikunta ja hyvinvointi? Ehdottomasti! Terveys- ja sosiaalipalvelut? Mukana! Muoti ja kauneus? Totta kai! Harrastukset ja asuminen? Tietysti!

keelle tänä kesänä on hyvä hetki tarkastella mennyttä sekä ideoida ja suunnitella tulevaa.

Uutta tietoa, tekemistä, kokemista ja inspiraation lähteitä löytyy siis laajalla rintamalla! Ohjelmalavan tähtenä säteilee lääkäri Risto Laitila, johon olet kenties jo törmännyt TVohjelma Akuutissa tai ET-lehden sivuilla?

Ensimmäistä kertaa Seniori-Messuilla ja Pohjois-Suomen Messujen tahtipuikoissa olen siis minäkin. Odotan iloisia ja idearikkaita kohtaamisia messukävijöiden ja näytteilleasettajien kanssa, huikeita ohjelmaelämyksiä ja ennen kaikkea onnistunutta, riemukasta ja hyväntuulista messutapahtumaa. Nappaathan siis hihasta kiinni, kuuntelen mielelläni minkälaisia messuelämyksiä te, meri-lappilaiset, toivotte meidän järjestävän teille.

Lisätietoa näytteilleasettajista ja ohjelmasta löydät tämän lehden sivuilta.

Tornio, olethan siis valmis? Seniori-Messut pärähtävät käyntiin 2.9. klo 10.00!

Pohjois-Suomen Messut on Suomen toiseksi vanhin messujen ammattijärjestäjä – olemme järjestäneet tapahtumia jo vuodesta 1952. Pitkäaikaisen toimitusjohtajan jäätyä eläk-

Tapaamisiin messuhumussa, Anna Tiensyrjä toimitusjohtaja, Pohjois-Suomen Messut ry

Seniori-Messut 50+ Tornio Paikka: Elämystehdas Lappari, Vesaisenkatu 1, 95400 Tornio Aika: la-su 2.–3.9.2017 klo 10-17 Liput: 5 euroa / päivä, ostetaan tapahtumaan saavuttaessa ovelta. • Maksu käteisellä tai maksukortilla. • Pääsylippujen myynti tapahtuu sekä etuoven kautta tultaessa, jossa on myös messu-info, mutta myös takaovelta tultaessa. • Alle 12-vuotiaat aikuisen seurassa veloituksetta. • Veteraanit pääsevät sisään veloituksetta osoittamalla Kela-kortin (R-tunnus) tai tammenlehvä-tunnuksen. • Liikunta- ja näkövammaisten saattajat ja avustavat pääsevät sisään veloituksetta. Pysäköinti: Lapparin edustalta löytyy runsaasti parkkipaikkoja. Kiireisimpänä aikana ne eivät välttämättä riitä, lisää pysäköintitilaa löytyykin Lapparin takaa.

Järjestää Pohjois-Suomen Messut ry Anna Tiensyrjä Toimitusjohtaja +358 50 482 8599 Mika Jääski Tekninen johtaja +358 40 068 1317 Helena Paldanius Projektimarkkinoija +358 50 311 8004 Maarit Mäntylä Projektimarkkinoija +358 50 311 8006 Kaisu Kovalainen Messusihteeri +358 50 311 8003 Jaana Vähälä Tapahtumatuottaja +358 50 311 8008


Seniori-MessuSanomat SENIORI-MESSUT 50+ järjestetään tänä syksynä myös Torniossa. Seniori-ikäisille ja heidän läheisilleen suunnatut messut ovat saaneet jo vakaan suosion aiempina vuosina Rovaniemellä ja Oulussa. – Tapahtuma haluttiin ehdottomasti tuoda tänä vuonna myös Meri-Lappiin, kertoo toimitusjohtaja Anna Tiensyrjä Pohjois-Suomen Messut ry:stä. Tornion messuilla on myös kansainvälinen ulottuvuus rajan ylittävän Tornio-Haaparanta -yhteistyön ansiosta. Seniorit valtaavat Elämystehdas Lapparin Vesaistenkatu 1:ssä Torniossa lauantaina ja sunnuntaina 2.–3. syyskuuta, molempina päivinä kello 10–17. Messuosastoihin pääsee tutustumaan Club Teatrian puolella, ja samassa rakennuksessa sijaitseva Ravintola Paja 1873 puolestaan isännöi ohjelmalavaa. Seniori-Messujen näytteilleasettajat esittelevät senioreiden elämää rikastuttavia uutuustuotteita ja -palveluita – perinteisiä ja hyväksi koettuja unohtamatta. Messuosastoihin ja näytteilleasettajiin voi tutustua tarkemmin tämän lehden keskiaukeamalla sivuilla 12–13. Messuohjelmistoon kuuluu niin tietopainotteisia esittelyitä kuin humoristisempaakin otetta. Messukansa voi nauttia muun muassa musiikista ja runoesityksistä. Esiintymislavalla ohjelma alkaa lauantaina tervehdyksellä naapurimaasta. Sen tuo Tornion puolelle rajaa Suomalainen Kulttuuriseura Haparanda: Senioritanssiryhmä Rajakatrilli aloittaa kello 10.30.

No nyt ne valtaa Lapparin!

Seniorimessutapahtuma

ensi kertaa Torniossa

Laitila vaskoolaa hippuja Televisio-ohjelma Akuutista ja muun muassa ETlehdestä tutuksi tullut lääkäri Risto Laitila palaa halusta päästä keskustelemaan Tornioon Seniori-Messuille. Hän luo suhteita messuyleisöön esiintymislavalla lauantaina kello 13.30 ja sunnuntaina kello 11.30 alkaen. – Viisaus asuu yleisössä, Seniori-Messujen yleisössä sitäkin varmemmin, Risto Laitila tiivistää. – On mukava vaskoolata yleisöstä kultahippuja esiin. Minulle on tärkeää, että yleisö osallistuu esityksiini, hän kuvailee. Kukin yleisö on omanlaisensa, ja vuorovaikutuksen syntyminen ohjaa esityksen sisältöä. Laitila tietää, että juuri terveyteen liitetään monenlaisia väittämiä. Pitävätkö

Tohtorilla on Tornion Seniori-Messuilla suun täydeltä asiaa. Ennakkotehtävänä messuilla esittettävälle gallup-kyselylle hän antaa tässä lukijoille tunnistustehtävän. – Tunnistatko kuvasta kumpi ompi... kysyy selfiekuvan ottaja itse, Risto Laitila.

ne paikkansa vai eivät, se voikin riippua monesta asiasta. – Se mikä on totta Toppilassa, se voi olla täyttä tarua Torniossa. – Esityksen punainen lanka on puhua seniorin hyvän elämän aineksista, kuviakin on mukana. – Mutta yleisö esittää pääosaa, minä olen siinä keskustelussa vaan kätilönä. Olen kuullut asioita terveydestä, lukenut viisauksia. Nyt tulen Tornioon senioreitten luo kuulostelemaan miten asiat oikein ovat. – Höystän huumorilla tiettyjä kysymyksiä, tehdään vähän niin kuin galluppi, pitääkö ne väittämät

Tornionlaaksossa paikkansa vai onko ne täyttä pötyä, Risto Laitila lupaa. – Esitys ei missään nimessä ole tylsä vaikka se onkin terveysaiheinen. Naurunremakka jossain välissä ja lopussa tuntuisi oikein mukavalta. – Ideana on saada aikaan hyvää mieltä messukävijöille, ja jos asioista tarttuu aivan oikein kotiin mukaan jotakin, mikä panee ajattelemaan, niin aina mukavampi.

Väylä soljuu elämänvirtana

Tornionlaakson yhdistävä Väylä on teemana, kun tänä vuonna ilmestyneen Väy-

län vaahtopäillä -runoantologian kirjoittajat esittelevät vertauskuvallisen elämänvirran sisältävää kokoelmaansa ja lausuvat omia runojaan. Runoja Väylän varrelta -teemaa esitellään laajemmin tässä lehdessä seuraavalla aukeamalla. Seuraavalla aukeamalla on myös messuille saapuvan taiteilija Kari Holman haastattelu. Kari Holma julkaisi pohjoisia kirkkorakennuksia esittelevän kirjansa pari vuotta sitten. Hän on kuvannut myös Lapin kirkkoja maalaustaiteessaan. Taiteilija Kari Holman puoliso, lausuntataiteilija

Eeva Holma esiintyy messuilla sunnuntaina. Eeva Holma on suosittu runonlausuja. Hän on esiintynyt ainakin 700 juhlassa ja tilaisuudessa. Omia runokirjoja on julkaistu kahdeksan, runokirjat on kuvittanut Kari Holma. Kirjailija Mika Kulju kertoo sunnuntaina uusimpien kirjojensa ”Eränkävijät” ja ”Käsivarren sota” aiheista. Historioitsijana hän on kirjoittanut tietokirjoja vuodesta 1997 lähtien. Muun muassa hänen Lapin sota -kirjansa vudelta 2013 on herättänyt paljon keskustelua. Ohjelmalavalla Ravintola Pajassa nähdään myös kirjailijat Jouko Saksio ja Juhani Hiltunen. Jouko Saksio on on julkaissut useita runokirjoja sen jälkeen, kun hän valmistui ylioppilaaksi torniolaisesta Putaan lukiosta vuonna 1983. Hänet tunnetaan myös vapaa-ajattelijana. – Runoissani nähdään painajaisunta, juopotellaan, hikoillaan, pelätään, ikäännytään ja ollaan kaikkea vastaan, mutta lempeästi, Saksio kuvaa. Juhani Hiltunen on Kemissä vuonna 1959 syntynyt toimittaja, tiedottaja, luovan kirjoittamisen opettaja ja tietokirjailija. Messuilla Hiltunen puhuu viime vuonna ilmestyneen esikoisteoksensa aiheesta. ”Ensimmäinen kivi” kertoo Kemin kromikaivoksen malmin löytöhistorian ja

malmin löytäneen sukeltaja Martti Matilaisen elämäntarinan. Alueellisista kuoroista messuilla ovat mukana Tornion Mieskuoro ja Kamarikuoro Arios. Kuoron johtaja Johanna Päätalo luonnehtii Ariosta sekakuoroksi, ja kamarikuoro-nimitys sopii hänen mielestään Ariokselle hyvin kuorolaisten määrän vuoksi. – Täydellä vahvuudella meitä on 20, mutta messuilla esiinnymme noin 15 kuorolaisen kokoonpanolla. Seniori-Messuilla ohjelmistossa meillä on perinteisiä sekakuorolauluja, kuten Kalliolle kukkulalle, mutta myös popimpaa, myös Beatles-sovituksia, hän kertoo. Arios on yli 20-vuotias kuoro, joka julkaisee ensimmäisen levynsä jouluksi.

Monipuolinen ohjelmisto

Seniori-Messuilta voi ammentaa tietoa ikäihmisten terveyden lisäksi mm. kotipalveluista ja miellyttävien alusasujen valinnasta. Eija Keränen (Operosus) painottaa liikunnan merkitystä, Sanna Vanhapiha (HyväFiilis) liikuttaa yleisöä ihan konkreettisesti Lavis-näytöksessään lavatanssijumpalla, Satu Myllymäki tutustuttaa joogaan ja Päivi Rauma (Apuna Pharmax) kertoo osteoporoosista ja lääkehoidon arvioinnista.

PENTTI KIVIRANTA

Tornion Seniori-Messut 50+ järjestetään Elämystehdas Lapparilla 2.–3. syyskuuta, molempina päivinä kello 10–17.

TORNION SENIORI-MESSUT 50+ OHJELMAT JA OSASTOLUETTELO KESKIAUKEAMALLA


4 • SENIORI-MESSUSANOMAT TORNIO 2017 PENTTI KIVIRANTA

Kari Holma pitää tupailtoja kirkoista VUODEN KULTTUURITEOKSEKSI esitetyn uuden Kirkkokirjan tekijä taiteilija Kari Holma tarinoi Pohjois-Suomen kirkoista Seniori-Messuilla molempina messupäivinä Torniossa Elämystehdas Lapparilla. Kirkkoaiheisia akvarelleja ja kuvia on esillä myös hänen osastollaan messuilla. Kari Holma maalaa mielellään sekä maisemia että rakennuskohteita. Oulun Aluetaidemuseo ja Kemin Aluetaidemuseo tilasivat 2000-luvun alussa Holman töistä näyttelyt, joita kierrätettiin eri puolilla PohjoisSuomea. Vuosina 2016 – 2017 kierrätti Oulun Aluetaidemuseo hänen kirkkoaiheista näyttelyään Oulun läänissä. Kiertonäyttelyiden edetessä Holma maalasi lähes jokaisesta näyttelypaikkakunnasta jonkin taulun. Taulut myös koottiin kirjoiksi. Julkisiin tiloihinkin syntyi lähes 90 akvarellia, joista lähes kaikki pääsivät kahteen kulttuurikirjaan, Kulttuurikohteita Pohjois-Suomessa ja pohjoissuomalaisia kirk-

Kari Holma on julkaissut tänä vuonna Kirkkokirjan, jossa hän esittelee suomalaisia kirkkoja sekä tekstein että maalauksin. Vasemmalla saamelaiseen perinteeseen kuuluvan Kemissä säilyneen taikarummun aihe, joka liittyy samaan tematiikkaan.

koja, Kari Holma kertoo. Ylivieskan kirkon palo sattui 26.3.2016. – Seurakunta tilasi minulta taulun kirkosta, ja kuva taulusta julkaistiin myös Kirkkokirjassani, hän toteaa. Holma alkoi pitää esitelmiä kirkoista erilaisissa tilaisuuksissa, kirjastoissa ja seurakunnissa, ja kokosi samalla tarinoita ja muisteluk-

sia kirkoista. – Ensimmäisen akvarellin kirkoista maalasin kuitenkin jo 1996, Kari Holma kertoo. – Se oli kotikuntani Haukiputaan kirkko. – Minusta on mukava muovata esitelmiäni tupailtojen tyyliin, yleisö voi osallistua ja kertoa omista muistoistaan. Aina joku muistaa jotakin erikoista. Minulle on

kerrottu muun muassa, kuka poltti Kuusamon kirkon aikoinaan. Monenlaisia tarinoita olen kuullut myös esimerkiksi Hailuodon kirkon palosta, hän kertoo. Juttutupatyyliin Holma lupaa edetä myös Tornion Seniori-Messuilla, kun hän kertoo maalauksistaan, kirjan teosta ja kirkoista. Kari Holma on tehnyt maalaukset monesta Lapin kirkosta. Ne ovat mukana myös Kirkkokirjassa. – Kannessa on julkaistu Keminmaan vanha kirkko. Olen maalannut myös muun muassa Tornion, Tervolan, Kolarin, Muonion, Äkäslompolon, Rovaniemen, Kittilän ja Kemijärven kirkkojen sekä Posion vanhan saarnatuvan kuvat. Suurin osa näistä on seurakuntien kokoelmissa. Seuraavaksi suunnitelmissa on maalata akvarelli Sallan kirkosta. Kirkot ovat esillä myös Lions Clubin hyväntekeväisyysmyyntejä varten toteutetussa kalenterissa tänä vuonna. Holma on koonnut ja lahjoittanut Lions-kalentereihin maalaustensa kuvia tai alueen valokuvia jo 20 vuoden ajan.

Koti täynnä taidetta

Kari Holman maalaus Kemijärven kirkosta talvimaisemassa.

Kotonaan Kari Holmalla on seinät täynnä taidetta. Joitakin omia töitäkin on esillä, mutta hän on koonnut myös muiden pohjoissuomalaisten taiteilijoiden taidetta – oman makunsa mukaan sekä vanhempaa että uutta. Yhdellä seinällä on rinnakkain kolme akvarellia – Karin kahden oppi-isän työt ja Karin oma akvarelli. – Lahden pojiltahan minä olen oman akvarel-

litekniikkani perinyt, hän naurahtaa. Oikeasti Kari Holma on ollut ”kisällisuhteessa” sekä taiteilijaprofessori Nandor Mikolan että hänen parhaan oppilaansa, iiläisen Kalevi Vallen kanssa eli saanut myös yksityisopetusta akvarellien maalaukseen jo 1980-luvulla – Opin heiltä isojen vetojen tekniikan, joka tuntuu sopivan minulle hyvin. Tällainen akvarellitekniikka ei enää nykypäivänä ole kovin yleistä. Vedän suurilla linjoilla ja lisäilen sitten myöhemmin yksityiskohtia ja sävyjä pienemmällä pensselillä, hän kuvailee. Hän näyttää työhuoneessaan, kuinka maisema saa syvyyttä. Pöytä on täynnään väripaletteja, joista näkee että niitä on käytetty. – Joku sanoi tässä pöydän ääressä, että miten voit tehdä niin kirkkaita sävyjä noin suttuisilla väreillä, hän virnistää. – No, eihän niitä sotkuisimpia värinappeja tarvitse käyttää.

Taide jalostuu tuotteiksi Taiteilija Kari Holma on tuotteistanut valmiit akva-

Taiteilija ja Muonion kirkko.

rellinsa. Niistä voi tilata liike- tai muiksi lahjoiksi esimerkiksi postikortteja, adresseja, julisteita. Myös maalauksia voi tilata taiteilijalta, esimerkiksi rakennuksista ja kulttuurimaisemista, kirkoista sekä Lapin maisemista. Holma on julkaissut useita taidekirjoja sekä runokirjoja. – Olen halunnut kaikissa kirjoissani liittää maalauksen aiheeseen liittyvää historiaa tai runoja. Eeva- muusani kielten opettajana on ollut ansiokkaasti niitä myös englanniksi kääntämässä. – Maalaan myös kohteita, joita ei enää ole olemassa. Akvarellissa syntyvät taas eloon esimerkiksi palaneet kirkot tai muut rakennukset, tai tuhotut miljööt kuten OulunToppilan satama tai Kemin vanha satama. – Joskus luonnostelen maalauksia myös muistinvaraisesti. Ihan aina värit eivät ole sattuneet kohdalleen. Tornion kirkkoa esittävään maalaukseen paanulauta sai punertavan värin, siitä on minulle huomautettu, ja kun kävin hiljattain varmistamassa, niin tervattuhan se oikeasti on. No, palaute otetaan vastaan ja lupaan korjata värin, Kari Holma naurahtaa.


SENIORI-MESSUSANOMAT TORNIO 2017 • 5

Ajankuvaa vuodelta 1906 TORNION kansalaisopiston opetuksen liittyvistä harrastusryhmistä on noussut monenlaista pysyvääkin kulttuuria: esimerkiksi teatteritoimintaa ja musiikin esittäjiä. – Me opetamme harmonikansoittoa kansalaisopistossa. Mukana on monenikäisiä ihmisiä: lapsia, nuoria, työssä käyviä, senioreita, kertoo kansalaisopiston rehtori Tarja Hooli. – Musiikki ja harmonikansoitto on aina kiinnostanut senioreita, joten ohjelmistovalintamme Tornion Seniori-Messuille oli helppo, hän jatkaa. – Harmonikalle messuesityksiin tehdyt kappalevalinnatkin on tehty kohderyhmä huomioon ottaem.

Toinen painotus kansalaisopiston messitarjonnassa on seniorinaisten teatteriryhmä. – Alunperin ryhmä on valmistanut esityksen Peräpoohjolan markkinoille, joka on perinteinen vuosittainen tapahtuma Torniossa, Hooli kertoo. Näytelmässä eletään vuotta 1906. – Silloin Tornioon perustettiin naisten voimisteluseura. – Asut on valittu ajankohdan muodin mukaan, ja näyttelijät myös puhuvat sen ajan kielellisen tyylin mukaan. – Näytelmässä perustetaan voimisteluseuraa, mutta myös voimistellaan ja käydään piknikillä, Tarja Hooli avaa esityksen sisältöä.

Tornion kansalaispistossa voivat rehtori Tarja Hoolin mukaan opiskella kaikki monipuolisista opiskeluja harrastusmahdollisuuksista kiinnostuneet, pohjakoulutuksesta ja iästä riippumatta. Tornion kansalaisopisto on Tornion kaupungin omistama oppilaitos, joka toimii Opetushallituksen ja Lapin aluehallintoviraston valvonnan alaisena. – Etsimmme niin nuorten kuin aikuistenkin ja seniori-ikäisten opetukseen osaavia henkilöitä, joilla on valmiuksia tarjota, suunnitella ja toteuttaa eri kohderyhmien kysyntää vastaavia kursseja sekä osallistua niiden markkinointiin, Tarja Hooli hoksauttaa.

Kansalaisopiston teatteriryhmän esityksessä ollaan tässä Voimisteluseuraa perustamassa. Kuvassa vasemmalta Siiri Heikkinen-Pitkänen, Kyllikki Körkkö, Sanni Juntura ja Anneli Lohiniva. Alemmassa kuvassa ollaan jo piknikillä. Kuvat: Tarja Hooli

”Herää ja näytä maailmalle” Eija Keränen kysyy, onko suomalaisuus tunne

MILLAINEN tunne on suomalaisuus? Muun muassa tähän kysymykseen on hyvä etsiä vastausta, sillä vastaus herättää uusia kysymyksiä, sanoo Eija Keränen. Hän puhuu Tornion Seniori-Messuilla sunnuntaina suoma-

laisuuden erilaisista ilmentymistä, itsenäisen Suomen 100-vuotiseen historiaan peilaten, Hän vaatii, että Suomen tulee herätä ja ”näyttää maailmalle”. Miten? – Otetaan käyttöön avoin ja kokeileva kulttuuri ja yhteistyön kehittäminen. Kokeileva kulttuuri ei tapahdu nappia painamalla vaan pistetään ajatuksia liikkeelle ja ideat lentoon, Keränen aloittaa, – Ollaan hereillä ja ajan her-

molla. Emme saa jättäytyä valinnoillamme ja päätöksillämme takapajulaksi. Puhe ei riitä vaan tarvitaan myös käytännön tekoja. Ja noustaan hyvinvoinnin, koulutuksen, perhekeskeisyyden, työllisyyden parantamisen ja tuottavuuden kärkimaaksi uudelleen. – Innostuksen, henkisen ilmapiriin kohottaminen ja uusien tapojen jalkauttaminen ei saa antaa hiipua, Keränen miettii. Elämästä tulee hänen mielestään

mielekkäämpää ja merkityksellisempää, kun pääsee vaikuttamaan omiin, eri yhteisöjen, työpaikkojen, ympäristön ja yhteiskunnan asioihin. On oltava lähellä ihmistä, nähtävä ja kuultava, miltä heidän arkensa tuntuu. – Aion puhua siitä, miten muutosta syntyy: kun ihmiset kuuntelevat toisiaan ja tekevät yhdessä jotakin, mikä helpottaa arkea ja lisää elävöittäviä kokemuksia, Eija Keränen Operosus Oy:stä sanoo.

Elämän vaahtopäillä VÄYLÄN VAAHTOPÄILLÄ -runoantologian kirjoittajat esittelevät kirjaansa ja lukevat itse omia runojaan sunnuntaina Tornion SenioriMessujen esiintymislavalla Elämystehdas Lapparissa. Antologia kuuluu Mediapinta Oy:n Suomi 100 -juhlasarjaan, jossa on tarkoitus vuoden loppuun mennessä julkaista tänä vuonna sata kirjaa. Väylän vaahtopäillä -antologiaan on koottu torniolaisten Anita Myllykosken, Raili Ilolan ja Sanni Liitin sekä rovaniemeläisen Ritva-Elina Pylvään runoja. – Yritämme kaikki päästä paikan päälle yhtä aikaa, Anita Myllykoski sanoo. Runot on koottu tekijöidensä tuotannosta vuosien varrelta. Mukana on muutamia uusiakin. Runoilijoiden yhteisesiintyminen on otsikoitu ”Runoja Väylän varrelta”. – Esittelemme messuilla kirjaamme ja sen taustoja, ja esitäm-

me vuorotellen omia runojamme yleisölle, hän kertoo. – Me muut kirjoitamme yleiskielellä, mutta RitvaElina Pylvään runoissa paikallisuus ulottuu myös kieliasuun. Syntyjään kolarilainen Pylväs käyttää jokivarren murretta runoissaan. Antologian runot kattavat Myllykosken mukaan elämän koko kirjon. – Siis ei mitenkään erityisesti tai pelkästään jokeen liittyvää. Väylä on laajasti ottaen muutakin kuin joki, se on kulkutie, eli Väylän voi ymmärtää näissä runoissamme elämänvirraksi, elämänväyläksi lapsuudesta elämän ehtoopuolelle. On arkea, on juhlaa, luonto ja rakkaus on mukana, on elämän tarkoituksenkin pohdintaa, hän kuvailee. Kirjoittajat ovat valinneet antologiaan teemasta useita näkökulmia ja painotuksia. – Katsomme, että olemme saaneet aikaan kiinnosta-

van kokonaisuuden väylästä symbolisemminkin käsiteltynä, Myllykoski jatkaa. Antologiassa eletään ikääntyvien ihmisten arkea, pariskuntien problemaattistakin perhe-elämää, hoitosuhteeseen liittyviä arkoja asioita ja sivutaan maahanmuuttoakin. Runokirjan ensimmäisessä osiossa pohditaan erityisesti kieltä ja sen merkitystä. Anita Myllykoski avaa teemaa. – Ritva-Elina kirjoittaa, että ”kielelä ei saata valehtella, mutta sanoila saattaa”. Tämä tarkoittaa sitä, että jos väittää olevansa Turusta kotoisin ja kasvaneensa koko elämänsä Aurajoen rannalla, kukaan ei usko, koska kielestä kuulee että on pohjoisesta. Kielen merkitys yksilölle ja koko kulttuurille on keskeinen asia, se on keskeinen elämänsisältö. – Minun omassa kielessäni kuuluu varmaankin

myös Oulujokivarren murre. Olen lähtöisin Utajärveltä, jossa Oulujoki valjastettiin 1950-luvun alussa. Utajärvellä oli silloin Euroopan suurimmat maansiirtotyöt: jokeen räjäytettiin kosken tuhonnut alakanava keskelle vapaana virrannutta uomaa 25 metriä syväksi kanavaksi, monen kilometrin pituudelle. Myös ihmisten elämä muuttui täysin. Puhun tästä runossani Valjastettu. Olen todella iloinen, että Torniojoki on saanut säilyä Euroopan pisimpänä vapaana virtaavana jokena, se on hieno asia, Anita Myllykoski peilaa. – Vapaalla elämänvirralla on suuri merkitys ihmisen henkiselle hyvinvoinnille, hän selittää runoantologian sanomaa. Väylän vaahtopäillä -antologian kirjoittajat ovat Lapin Kirjallisuusseuran jäseniä. He ovat julkaisseet runojen lisäksi myös muuta kirjallisuutta.

Anita Myllykoski, Raili Ilola, Sanni Liitti ja Ritva-Elina Pylväs lausuvat omia runojaan Tornion Seniori-Messuilla.


6 • SENIORI-MESSUSANOMAT TORNIO 2017


SENIORI-MESSUSANOMAT TORNIO 2017 • 7

Tilannetiedolla mielenrauhaa

TEKSTI: ANITTA ISO-MARKKU KUVAT: JARI ISO-MARKKU

Älykäs teknologia ei loukkaa yksityisyyttä MODERNIN teknologian tuotteiden tulo ikäihmisten hoivapalveluiden järjestämiseen herättää helposti ajatuksia yksityisyyden menettämisestä. – Teknologian voi toteuttaa myös siten, että havainnointi ei loukaa yksityisyyttä, sanoo Suvanto-palvelut kehittäneen rovaniemeläisen Suvanto Care -yrityksen toimitusjohtaja Antti Haukipuro. – Kehittämämme Suvanto® Care on uudenlainen, entistä laadukkaamman ikäihmisten hoivapalvelun mahdollistava älykkääseen teknologiaan perustuva palvelu. Se havainnoi yksityisyyttä loukkaamattomalla tavalla ikäihmisen arkea kotona tai kodin ulkopuolella liikuttaessa ja tarjoaa hoitajille ja omaisille hoitotyötä tukevaa tilannetietoa. Suvanto voi myös hälyttää poikkeavissa tilanteissa kuten kaatumisista. – Suvannon avulla voidaan varmistaa, että ikäihminen saa apua hoitajiltaan tai omaisiltaan juuri silloin, kun hän sitä tarvitsee. Samalla järjestelmä auttaa hoivapalvelun tarjoajia priorisoimaan asiakkaiden hoidon tarvetta. Se myös mahdollistaa tilannetiedon saatavuuden omaisille ja hoitajille jatkuvasti, minkä ansiosta niin rutiinitarkastuskäyntejä kuin muitakin vierailuaikoja voidaan optimoida ikäihmisen tarpeet huomioiden.. Rutiinikäynneistä säästyvä aika voidaan tarvittaessa käyttää pidempiin ja aktiivisesti läsnäoleviin kohtaamisiin ikäihmisten kanssa. – Suvanto muodostuu kahdesta osasta, jotka ovat ikäihmisen turvallista itsenäistä asumista tukeva Suvanto Kotona -ratkaisu sekä ulkona liikkumista ja itsenäistä aktiivista elämäntapaa tukeva Suvanto Mukana -ratkaisu. Molemmat palvelut ovat saatavilla sekä erikseen että yhteispakettina, kertoo toimitusjohtaja Antti Haukipuro.

Apua kotiin kun sitä tarvitaan – Suvanto Kotona -palvelussa asiakkaan kotiin asennettaan huomiota herättämättömiä havaintolaitteita, joiden avulla havainnoidaan automaattisesti asukkaan arkirutiineja ja vuorokausiryt-

Suvanto Caren toimintaan voi tutustua havainnollistavien esittelyvideoiden kautta Suvanto Caren nettisivuilla. Näissä videosta irrotetussa kuvassa hoivapalvelun tukemana yksin asuva ikäihminen ja hoivapalvelun työntekijä tutustuvat yhdessä Suvanto-käyttöliittymään. Suvanto Caren esittelyvideon on tuottanut Mediarautio Oy.

miä. Havaintolaitteita voi olla esimerkiksi jääkaapin ovessa, mikroaaltouunissa, vedenkeittimessä, vuoteessa, ulko-ovissa sekä huonekohtaisia aktiivisuuden havaintoyksiköitä. Tarvittavien havaintoyksiköiden määrä ja käyttötarkoitukset arvioidaan asiakaskohtaisesti. Havaintoyksiköt muodostavat automaattisesti vahvasti salatun langattoman yksityisverkon, jonka avulla ne lähettävät havaintonsa Suvanto-keskusyksikölle, kuvailee Suvanto Caren markkinointijohtaja Olli Nurmela. – Hoitajat ja lähiomaiset näkevät Suvannon tekemät havainnot visuaalisesti selkeinä koosteina Suvantosovelluksesta omalta älypuhelimeltaan. Suvanto oppii ikäihmisen normaalit arkirutiinit ja vuorokausirytmin ja siihen voidaan asettaa tieto esimerkiksi siitä, kuinka pitkään henkilön olisi hyvä nukkua yössä tai kuinka monta ateriaa valmistaa päivässä. Mikäli havainnot poikkeavat liiallisesti näistä, Suvanto hälyttää asiasta hoitajille ja lähiomaisille, Haukipuro kuvaa Suvannon toimintaa. – Suvanto voidaan asettaa hälyttämään myös esimerkiksi siitä, jos ikäihminen kaatuu asunnossaan eikä pääse ylös tai jos vaikkapa ulko-ovi unohtuu auki ja asunnon lämpötila alkaa laskea. Tällöin hoitohenkilökunta ja lähiomaiset tietävät tulla apuun tarvittaessa, vaikka ikäihminen itse ei

pystyisi tai huomaisi hälyttää apua, Nurmela lisää. – Suvanto ei tallenna kuvaa tai ääntä ja kunnioittaakinnäin itsenäisesti asuvan ikäihmisen yksityisyyttä. Suvanto-havaintolaitteet ovat hyvin huomaamattomia ja toimivat täysin automaattisesti. Asiakkaamme ovatkin kertoneet, ettei niihin normaaliarjessa kiinnitä mitään huomiota, mikä on ollut yksi laitteiden suunnittelun tärkeä lähtökohta, Haukipuro kertoo.

Turvaa ulkona liikkumiseen

– Samalla periaattella toimii Suvanto Mukana -palvelu. Suvanto Mukana -palvelu rekisteröi muun muassa tiedon ikäihmisen ulkoiluretken kestosta. Suvantoon voidaan asettaa tieto siitä, kuinka kauan henkilö normaalisti ulkoilee. Suvanto ei tallenna aktiivisesti reittitietoa siitä, missä ikäihminen liikkuu. Jos normaaliulkoilun kesto kuitenkin ylittyy huomattavasti tai Suvanto Mukana -turvapaikannin rekisteröi ikäihmisen kaatuneen, Suvanto tekee hälytyksen ja automaattisen paikannuksen. Hälytys voidaan asettaa myös tulemaan siitä, jos henkilö poistuu liian kauaksi. Hälytyksen jälkeen henkilön sijaintitieto näkyy Suvanto-sovelluksessa kartalla. Näin kaatunut tai esimerkiksi eksynyt ikäihminen voidaan löytää nopeasti, Haukipuro sanoo. – Suvanto Mukana -laite

toimii myös turvapuhelimena, jolla ikäihminen itse voi tehdä hälytyksen hälytysnappia painamalla. Hoitaja tai omainen voi myös soittaa laitteeseen, sillä siinä on sisäänrakennettu kaiutinpuhelintoiminto. Turvapaikantimen akku kestää yhdellä latauksella jopa pari viikkoa. Mikä tärkeintä myös akun tilasta saadaan hälytyksiä, jotta laite voidaan ladata ajoissa, Nurmela täydentää. Olli Nurmela kertoo, että nykyisellään monet kotihoivan tarjoajat tekevät asiakkaidensa luona päivittäin ja viikottain useita pikaisia rutiinikäyntejä, joilla tarkistetaan nopeasti, että asiat ovat kunnossa. Varsinaiseen läsnäolevaan kohtaamiseen, jutusteluun tai yhteiseen tekemiseen näillä rutiinipistäytymisillä ei juuri jää aikaa. – Suvannon avulla tällaisia rutiinitarkistuksia voidaan vähentää, kun hoitaja näkee Suvanto-sovelluksen kautta jatkuvasti perustiedot asukkaan tilasta ja saa tarvittaessa automaattisesti hälytyksen poikkeuksista. Rutiinipistäytymisistä säästyvä aika voidaan käyttää pidempään yhdessä oloon esimerkiksi muutaman kerran viikossa, Haukipuro pohtii. Suvanto Mukana ja Suvanto Kotona -järjestelmien ominaisuudet yhdistyvät Suvanto Hoiva -kokonaisuudessa, joka auttaa läheisiä, hoivantarjoajia ja julkista sektoria mahdollistamaan laadukkaan hoivan kotona asumiseen tukea tarvitseville.

SUOMU

2h+k+kh+s 46,5 m² TEE TARJOUS

Helppo ja huoleton lomaosake as.oy rivitalossa

SUOMUTUNTURILLA

n. 200 m päässä hotellista ja ravintolasta, rinteille n. 300 m. Näkymät olo- ja makuuhuoneesta suoraan Lapin luontoon. Oma parkkipaikka. Keskuslämmitys. Vesijohtovesi. Sauna. Keittiössä nykyaikaiset varusteet. Vaatteiden kuivauskaappi. Taloyhtiön yhteistiloissa iso sauna, kabinetti, isot pesukoneet, suuri kuivaushuone, mankeli. Osake myydään kalusteineen. Noin 15 neliön grillikodan, tiestön, pihan ja muun peruskunnossapidon hoitaa taloyhtiö. Hanki nyt vaivaton tukikohta: Suomu, Ruka ja Pyhä!

KYSELYT JA TARJOUKSET 0400 580085


8 • SENIORI-MESSUSANOMAT TORNIO 2017

Mobiilin ohjausjärjestelmän uusia ominaisuuksia tarkastelevat Pasi Nurmela Seniortek Oy:stä, vs. kotihoidon osastonhoitaja Liisa Hyry ja HoivaTurvaa Tornioon tänä syksynä asentava Janne Nurmela.

Kotihoitoon tuli uutta sisältöä Reaaliaikainen mobiili ohjausjärjestelmä Länsi-Pohjaan TÄNÄ VUONNA käynnistettyyn ”Toimiva kotihoito Lappiin” -kärkihankkeeseen kuuluva palveluneuvonnan pilottiprojekti alkaa Länsi-Pohjassa tänä syksynä. Hanke tuo mukanaan muun muassa ”yhden palvelunumeron taktiikan”. Kotihoidon palveluita on kehitetty tänä vuonna Länsi-Pohjan alueella myös uudella ohjausjärjestelmällä: koko alue kuuluu kotihoidon reaaliaikaiseen mobiilijärjestelmään, joten akuutti asiakaskäynti pystytään ohjaamaan juuri sille lähimmälle kentällä liikkuvalle työntekijälle, jolla ei ole muuta tehtävää kesken. Länsi-Pohjan kunnat Simosta Tornioon, Keminmaasta Ylitornioon -alueella tekevät tiivistä yhteistyötä mobiilijärjestelmän avulla myös päivittäisissä kotihoitokäynneissä. Rutiininomaiset reittikartan mukaan tehtävät kierrot ovat jääneet historiaan, ja kotihoitajan työreitti asiakkaiden luona kehittyy päivän mittaan aina kulloistenkin kiireellisten tilanteiden mukaan. – Kotihoidon henkilökunta pystyy seuraamaan koko alueen kotihoidon asiakkaiden kotihoitosuunnitelmat,

niiden toteutumisen sekä myös potilastiedot. Uutta järjestelmää on nyt käytetty jonkin aikaa, ja siitä on saatu hyviä kokemuksia. Myös järjestelmän käyttöönotossa ja suunnittelussa teemme yhteistyötä kunnissa: esimerkiksi uudistukset järjestelmän ominaisuuksiin tehdään yhteisillä päätöksillä, kertoo Tornion kaupungin vs. kotihoidon osastonhoitaja Liisa Hyry. – Alueellisen kehittämisen yhteistyö näkyy konkreettisesti tavallisessa työarjessa, lisää kotihoidon ohjaaja Anne Alapiessa. – Järjestelmä helpottaa esimerkiksi terveydentilan seurantaa. Jos asiakas on esimerkiksi edellispäivänä käynyt terveyskeskuksessa vastaanotolla, siellä tehdyt toimenpiteet, myös kokeiden tulokset, on luettavissa mobiilijärjestelmästä reaaliaikaisesti. Ei tarvitse lähettää uusiin kokeisiin, jos tuoreet tulokset näkyvät heti ruudulla, hän kuvailee. Anne Alapiessan mukaan tekniikka tulee yhä vahvemmin kotihoitoon. – Kenttätyön arjessa uusi mobiilijärjestelmä on jo, ja sen olemme jo sisäistäneet, mutta uusia teknisiä laitteita ja sovelluksia tulee varmasti yhä tiuhemmin, hän arvelee. Uutta tekniikkaa on luvassa myös palvelualueille: Tornion Arpelassa otetaan käyttöön 10-paikkainen pienkoti, jossa kotona asuminen toteutuu yhteisöllisesti iäkkäiden asukkaiden ryhmässä. Putaalla

suunnitellaan pienkerrostalojen muuttamista teknisesti kehittyneiksi ikäihmisten palvelukortteleiksi. Alapiessan mielestä on hyvä, että mahdollistetaan erilaisia, uudentyyppisiä asumismuotoja. – Kun kotona ei enää pysty asumaan yksin, ei tarvitse heti seuraavana vaihtoehtona pompata tehostettuun asumiseen palvelutaloon, vaan välissä voi olla kevyempikin ratkaisu.

Yhden numeron taktiikka – ”Toimiva kotihoito Lappiin” -kärkihankkeeseen kuuluva palveluneuvonnan pilottiprojekti tuo LänsiLappiin yhden numeron taktiikan ikäihmisten palveluneuvonnassa, kertoo Tornion kaupungin vs. kotihoidon osastonhoitaja Liisa Hyry. Myös uutta tekniikkaa kehitetään kotihoidon asiakkaiden käyttöön. Esimerkiksi kotihoidon virtuaalinen kotikäynti asiakkaan luo tulee mahdolliseksi Arctic Connectin näytön avulla. Konkreettisesti kotiin menevä ”Toimiva kotihoito Lappiin”- hanke kestää ensi vuoden loppuun, johon mennessä projekteista on tarkoitus saada pysyviä jälkiä kotihoidon käytäntöjen tehostamiseen. Hanke työllistää: toteutusaikanaan Lapissa 30 henkilötyövuotta. Hankkeeseen kuuluu useita projekteja, joista Länsi-

Lapissa on tähän mennessä painotuttu Ikäihmisten palveluneuvonta -projektiin ja Teknologia-projektiin. – Ikäihmisten palveluneuvontaa keskitetään ja kehitetään muun muassa avaamalla Länsi-Pohjan alueelle yksi yhteinen kotihoidon palvelunumero. Tästä yhdestä ja samasta numerosta osataan neuvoa ja ohjata sekä tarvittaessa lähettää palvelutarvetta kartoittava työntekijä paikan päälle, Liisa Hyry toteaa. – Uusi mobiilitekniikka voi helpottaa ja lisätä myös sosiaalisia yhteyksiä asiakkaan ja hänen omaistensa tai muiden kauempana asuvien tuttujensa välillä, kotihoidon ohjaaja Anne Alapiessa uskoo. ”Toimiva kotihoito Lappiin” on Valtioneuvoston lanseeraamista kärkihankkeista ainoa, joka ei keskity hallinnollisiin uudistuksiin. Lapin hankkeessa palvelumuotoilussa ovat mukana kotihoidon henkilökunnan lisäksi myös asiakkaita ja heidän omaisiaan: kehittäjäasiakkaita ja kokemusasiantuntijoita. Tänä syksynä hanke laajenee laitoksesta kotiuttamisen prosessin kehittämiseen ja kotihoitoasujan kunnon ylläpitoon.

Turvallisuutta ja virikkeitä asiakkaan kotiin Teknologia -projektissa kehitetään kolmea palve-

lua: HoivaTurva-senioriturvaa, Sävelsirkku-aktivointiohjelmaa ja Arctic Connect -näytön ominaisuuksia. HoivaTurva tukee iäkkäiden ihmisten kotona asumista. Se kuuluu digitaalisiin kotiin asennettaviin järjestelmiin, jotka lisäävät esimerkiksi asiakkaan turvallisuutta seuraamalla huomaamattomilla mittareilla kotia ja varoittamalla tavallisuudesta poikkeavista tilanteista. HoivaTurva ei välitä videokuvaa asiakkaan kodista, vaan luo mittauksiin perustuvaa reaaliaikaista tietoa hänen aktiivisuudestaan, esimerkiksi hengityksestä, nukkumisesta, huoneissa liikkumisista ja ulosmenoista. – Kun kotihoito asennuttaa lisää HoivaTurvaa asiakkaidensa koteihin, lähtökohtana on aina turvallisuuden lisääminen, Liisa Hyry muistuttaa. Reaaliaikaista tilannetta tai tallentuneita tietoja voi järjestelmällä seurata sovitussa paikassa, esimerkiksi palvelutalon toimistolla tai omaisen kotona. Sävelsirkku on digitaalinen alusta, josta voi avata monenlaisia ohjelmia ja palveluita. Kotihoitajat voivat tuoda puhelimellaan kotikäynnille asiakasta piristämään uudenlaista ikäihmisille suunnattua sisältöä: esimerkiksi musiikkia, tietokilpailuja, paikallista kulttuuria videolla, jumppahetkiä. Vastaavanlaista ohjelmaja toimintapankkia on käy-

tetty laitoshoidossa jo vuosia, mutta nyt siitä on tehty kotihoitajien taskuun sopiva mobiiliversio. Arctic Connect -näyttö toimii mobiililaitteessa tai verkon kautta esimerkiksi televisiolaitteessa. Ohjelmaan tehtyjen esiasetusten mukaisesti kotihoidon asiakas voi näyttöä koskettamalla avata videopuhelun kaltaisen mutta suojatun yhteyden esimerkiksi kaukana asuviin omaisiinsa, lapselleen Amerikkaan tai muihin ennalta sovittuihin numeroihin. Myös omaisten suunnasta voi ottaa yhteyden. Kotihoito voi tehdä virtuaalisen kotikäynnin äänen ja kuvan voimin ja esimerkiksi varmistaa lääkkeiden oton. – Arctic Connect -järjestelmään voidaan yhdistää Sävelsirkun kaltaisia palveluita, mutta myös kaksisuuntaisia kanavia: esimerkiksi samaan jumppaan voi osallistua vaikka kymmenestä kodista eri puolilta Lappia, nähdä näyttöruudulta kaikki ryhmään osallistuvat ja myös jutella heidän kanssaan, Liisa Hyry iloitsee. Ohjelma voi tuoda jollekin kanavalle esimerkiksi hartaustilaisuuden jostain palvelukodista – ja jollekin toiselle kanavalle vaikkapa jonkin sekakuororyhmän laulamaan yhdessä yksittäisten kotihoitoasiakkaiden kanssa.

TEKSTI JA KUVA: PENTTI KIVIRANTA


SENIORI-MESSUSANOMAT TORNIO 2017 • 9


10 • SENIORI-MESSUSANOMAT TORNIO 2017

Hopeakirstusta lisää hyvinvointia senioreille Hopeahoivan kotihoidon lähihoitajat Anu Körkkö (vasemmalla) ja Marie Makslahti (oikealla) saavat kiitokset toimitusjohtaja Outi Keinäseltä hyvästä työstä ja ystävällisestä asiakaspalvelusta suunnittelupalaverissa.

Hopeakirstusta lisää hyvinvointia senioreille Seniorikahvila edistää terveyttä, Santra neuvoo ja ohjaa, Kyläringistä saa vertaistukea, Osaajakirstu kokoaa senioritaitajia TORNIOLAISTEN senioreiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä yhteisöllisyyttä edistävässä Hopeakirstu-projektissa on saatu reilussa vuodessa konkreettisia tuloksia, kertoo toiminnanjohtaja Outi Keinänen Karungin Palvelukoti ry:stä. Hopeakirstun tarjoamia osallistumisen mahdollisuuksia esitellään Tornion Seniori-Messuilla. Aarrearkkua kuvaava projektin nimi alkaa olla jo tuttu. Senioreiden hyvinvointia kehittävään Hopeakirstun toimintaan kuuluu muun

muassa senioreiden ohjausta ja neuvontaa sekä puhelimitse että kotikäynneillä, on asiantuntijaluentoja, vertaistukea ja ystävätoimintaa sekä harrasteryhmiä. – Haasteellisissa tilanteissa elävät yksinäiset seniorit eivät aina löydä ratkaisuja ongelmiinsa, koska he eivät ilman tukiverkkoja jaksa itse etsiä ja pyytää apua. Kehitettävän uuden yhteistyömallin avulla etsimme niitä ikäihmisiä, jotka tarvitsevat tukea tai ystävää, Keinänen jatkaa. Hopeakirstu-projektia hallinnoi Karungin Palvelukoti ry, ja yhdistys toteuttaa sitä yhdessä Tornion kaupungin, Tornion seurakunnan ja Lapin AMK:n sekä paikkakunnan muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa projektia Veikkauksen tuotoilla. Karungin Palvelukoti -yhdistyksen tehtävänä on toiminnanjohtaja Outi Keinäsen mukaan kaikin tavoin

kehittää vanhustyötä. Hopeakirstun tavoitteena on luoda pysyviä yhteistyömalleja ja toimintamuotoja, jotka jatkavat edelleen senkin jälkeen, kun projekti päättyy vuoden 2018 lopussa.

Kaikille avoin Seniorikahvila

Hopeakirstu-projekti sisältää useita osa-alueita. Valistusta terveysasioista sekä monista senioreiden elämään liittyvistä kysymyksistä saa Tornion Seniorikahvilasta, ohjausta ja neuvontaa antaa Santra, ja vapaaehtoistoimintaan sekä harrastuksiin ja yhdessäoloon innostetaan Osaajakirstussa ja Kyläringissä. Hopealuupista kehitetään Tornion oma toimintamalli etsivään vanhustyöhön. Tornion Seniorikahvila kokoontuu useassa paikassa, eri puolilla Torniota. – Seniorikahvilaan voi tulla kuka tahansa kuuntelemaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koske-

via asiantuntijaluentoja. Seniorikahvila on järjestetty nyt kolme kertaa kuussa, pääsääntöisesti Suensaaressa Hopeahovin kerhotilassa sekä Arpelan ja Karungin kylätaloilla. Seniorikahvila voi kiertää myös muilla alueilla, ja otamme mielellämme vastaan kutsuja. Toiveita luentoaiheista on kerätty senioreilta, kertoo projektipäällikkö Outi Keinänen. Seniorikahvilan kokoontumisissa esitellään myös sekä kolmannen sektorin että kaupungin ja seurakunnan toimintoja.

Santra opastaa, taitajat kokoavat harrastusryhmiä Ohjaus- ja neuvontatoiminnan nimi on SenioriSantra. Santra opastaa asioinnissa ja palveluissa, esimerkiksi Kelan hakemuksissa. Tietoa saa erityisesti kolmannen sektorin tarjoamasta palvelu-, harraste- ja vapaaehtoistoiminnasta. Oh-

Hopeahovin senioritalossa asuva Anna Pulkkinen nauttii loppukesän auringosta. Ulkoiluttamassa vapaaehtoistyöntekijä Marja Liljamaa.

jaaja vierailee myös eläkeläisjärjestöjen kokouksissa. Keväällä Hopeakirstu järjesti Lapin AMK:n kanssa Onni-bussissa neuvontaa Juhannussaaressa sekä Putaalla. Syksylle suunnitelmissa on hyvinvointibussin vierailut Vojakkalassa, Kaakamossa, Lautamaassa, Ruottalassa ja Suensaaressa. – Hopeakirstun työntekijät, joilla on sosiaali- ja terveysalan koulutus ja vanhustyön sekä verkostojen hyvä tuntemus, antavat hy-

vinvointia edistävää ohjausta joko puhelimitse tai kotikäynnillä. Opastusta annetaan myös Seniorikahvilan ja ryhmien kokoontumisissa sekä Onni-bussissa, Outi Keinänen kertoo. Osaajakirstu ja Kylärinki kokoavat vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita ja senioreita yhteen. – Olemme saaneet Osaajakirstuun joukon eri alojen taitajia, vapaaehtoisia senioriosaajia, joille on kertynyt ohjaus- tai esiintymisvalmiuksia


SENIORI-MESSUSANOMAT TORNIO 2017 • 11 oman harrastuksen tai työelämän kautta. Uusia osaajia tarvitaan aina lisää, Keinänen vinkkaa. Hopeakirstussa toimii senioreiden vetäminä nyt liikunta-, tanssi- ja kirjoittajaryhmiä sekä tietokoneen käytön opastusta. – Meillä on ollut lisäksi hanke- ja järjestöyhteistyönä ylisukupolvinen Terho-kerho Kaakamossa sekä kokki- ja liikuntaryhmät Hopeahovissa. – Kylärinkiin olemme kouluttaneet vapaaehtoisia vertaistukihenkilöiksi ja ystävätoimintaan. Jatkamme uusien kouluttamista sekä järjestämme toimijoille työnohjausta, Keinänen kertoo. – Olemme sopineet kaupungin kanssa ulkoiluystävätoiminnan järjestämisestä. Siihen tuo lisäpotkua YliPerttulan säätiön avustuksella tilaamamme sähköavusteinen Riksa-pyörä. SenioriMessuilla voi jo kokeilla uuden Riksamme kyytiä. Koulutamme Riksa-pyöräilyyn sekä vapaaehtoisia ulkoiluttajia että palkkaamme kaupungin kesätyösetelillä ensi kesänä muutaman reippaan ja liikennesäännöt osaavan nuoren ulkoiluttamaan Riksalla ikäihmisiä. Ikäihmisetkin voivat sitten nauttia pyöräajeluista kaupungilla tukka tuulessa hulmuten. Riksa

tuo myös piristystä Tornion kaupunkikuvaan, Outi Keinänen innostuu.

Sukupolvien välisiä kohtaamisia Osaajakirstu ja Kylärinki ovat poikineet uutta toimintaa, kuten Tarinatupa-kokoontumisia kevään aikana Karungissa ja Arpelassa. – Vapaaehtoisohjaajana toimiva kirjailija Terttu Rousu keräsi ja ohjasi senioreita kirjoittamaan omasta elämästä tarinoita, joista työstettiin pienoisnäytelmät. Näytelmien ohjauksesta vastasi myös Osaajakirstun vapaaehtoinen Anna-Maija Lauri. Keinänen iloitsee Tarinatuvan osallistujien onnistumisen kokemuksista ja innostuksesta. Toukokuussa Karungin ja Arpelan kouluilla järjestettiin Perinnepäivät, jotka sukupolvet toteuttivat yhdessä. – Näytelmissä seniorit kertoivat kylien elämästä ja historiasta. Lapsille syntyi yhdessä tekemisen kautta positiivinen käsitys ikäihmisistä. Lapset esittivät omaa ohjelmaa sekä kuuntelivat kiinnostuneina senioreiden koulumuistoja ja arvailivat vanhojen esineiden käyttötarkoituksia, Keinänen ku-

vailee. – Karungissa pienoisnäytelmä esitettiin myös kesäpäivillä. Hyvien kokemusten perusteella käynnistämme keskeisen kaupunkialueen senioreille Hopeahovissa syksyllä kolmannen Tarinatuvan. Tarinoista on talven mittaan tarkoitus koota oma kirja, hän paljastaa.

Hopealuupista ”Tornion malli”

– Kehitämme lisäksi uutta Tornion mallia etsivästä vanhustyöstä, Outi Keinänen kertoo. – Hopealuupin nimellä luomme Tornion kolmannen sektorin, kaupungin ja seurakunnan yhteisen etsivän vanhustyön toimintamallia. – Etsivä työ voi ehkäistä liian aikaista hoivapalvelujen tarvetta. Yksinäisyys on yksi vakava riskitekijä. Sote-uudistuksen myötä kolmannen sektorin toiminta ja paikallistuntemus etsivässä vanhustyössä tulee korostumaan entisestään. Yhteinen toimintamalli auttaa meitä löytämään ne seniorit, jotka ovat vaarassa jäädä yksin: eläköityvät, sairastuneet, leskeytyneet tai joiden yhteisöllistä osallistumista rajoittaa muu toimintakyvyn alentuminen tai elämänkriisi. Pyrimme saamaan heidät tuki-

verkostojen, vapaaehtoistoiminnan tai harrastusten piiriin, Outi Keinänen kuvailee Hopealuupin tavoitetta. Hopeakirstu-projektia toteuttaa vapaaehtoisverkoston ja yhteistyökumppanien kanssa tiiviissä yhteistyössä projektipäällikkö, projektisihteeri ja projektityöntekijä. – Hopeakirstussa teemme työtä torniolaisten senioreiden hyvinvoinnin parantamiseksi sekä luomme ja kokeilemme uutta. Se onnistuu parhaiten, kun mahdollisimman moni tulee rohkeasti mukaan toimintaamme. – Hopeakirstussa saa tietoa, taitoa, tukea sekä sisältöä ja iloa elämäänsä, sanoo Outi Keinänen. – Syyskuussa käynnistyy uusia tapahtumia ja ryhmiä, hän innostaa senioreita mukaan. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa Hopeakirstuprojektia STEA-projektiavustuksella. Hopeakirstun toimisto sijaitsee Kiinteistö Oy Tornion Hopeahovissa Satamakatu 12:ssa.

TEKSTI JA KUVAT: PENTTI KIVIRANTA

Karungin Palvelukoti -yhdistyksellä vankka kokemus seniorityöstä

TORNIOSSA toimiva Karungin Palvelukoti ry on perustanut kaksi yhtiötä, jotka palvelevat sekä ikäihmisiä että muita kuntalaisia. Lisäksi Tornion kaupunki tarjoaa tehostettua palveluasumista yhdistykseltä vuokratuissa tiloissa. Yhdistys on toiminut yli 50 vuotta. Palvelukotiyhdistyksen perustama Hopea Palvelut Oy tarjoaa Hopeahoivatoiminimellä hoiva-, kodinhoito-, siivous- ja muita kotipalveluita niin Hopeahovissa kuin muuallakin kotonaan asuville. Samaan yhtiöön kuuluva Lounaskahvila Meän Hovi toimii Hopeahovissa. Toinen palvelukotiyhdistyksen käynnistämä yhtiö on Kiinteistö Oy Tornion Hopeahovi. Sen Satamakatu 12:ssa sijaitsevassa viisikerroksisessa talossa on 45 senioriasumiseen sopivaa vuokra-asuntoa: yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. – Asunnot ovat kaikki vuokrattuja. Vaihtuvuus ei ole kovin suurta, sillä huoneistot sopeutuvat ikääntymisen myötä muuttuviin tarpeisiin. Asukkaille tarjolla olevat kotipalvelut lykkäävät ympärivuoro-

kautisen tehostetun palveluasumisen tarvetta. Invamitoitettuihin asuntoihin voidaan esimerkiksi lisätä turva- ja sosiaalitekniikkaa vuosien mittaan. Asukas saa valita räätälöityjä palvelupaketteja elämäntilanteensa mukaan, samasta talosta. Asumisen voi siis täällä sovittaa tarpeidensa ja muiden kulloistenkin edellytystensä mukaiseksi, Outi Keinänen vakuuttaa. Uusia vuokrahakemuksia voi hänen mukaansa tehdä milloin tahansa. Hopeahovin kotisivulta voi tulostaa hakemuslomakkeet. – Tällä samalla tontilla on rakennusoikeutta toisenkin samankokoisen kerrostalon verran. Senioriasumisen kysyntä tuntuu koko ajan kasvavan, hän tuumaa. Keinäsen mukaan Hopeahovi on suosittu asuinkohde myös yhteisöllisyytensä vuoksi. Talossa on ohjelmaa ja tapahtumia sekä yhteistiloja ryhmille ja harrastuksille.

Meän Hovi, joka on sekä Satamakatu 12:ssa asuville että kaikille muillekin ihmisille avoin lounaspaikka. – Lähialueen työpaikoilta täällä kyllä käydään, mutta yleisesti ei taida olla tunnettua että Meän Hovi on tosiaan avoin kaikille, iästä ja asuin- tai työpaikasta riippumatta, Keinänen miettii. – Lounaskuljetuksen voi myös tilata kotiosoitteeseensa – tai hakea pakattuna lounaskahvilasta. Palvelusopimuksen tehneille toimitamme lounaan säännöllisesti kolmena päivänä viikossa. – Yritykset ja muut ryhmät voivat vuokrata Meän Hovista sali- ja kerhotiloja kokouksiinsa, juhliinsa ja muihin yksityistilaisuuksiinsa. Järjestämme näihin tilaisuuksiin haluttaessa myös ruokailut ja kahvitarjoilut, hän selventää. – Pitopalvelun saa myös koteihin, perhejuhliin ja muistotilaisuuksiin.

Meän Hovista ruokaa kotiinkin

Kotitalousvähennys kotipalveluista

Hopeahovin katutasolla toimii Hopea Palvelut Oy:n omistama Lounaskahvila

Kiinteistöyhtiössä on vuokralla myös muita palveluyrittäjiä.

Myös Hopeahoivan toimisto sijaitsee Hopeahovissa. Hopeahoiva on paikallinen torniolainen hoivayritys ja Tornion kaupungin hyväksymä palvelusetelipalvelutuottaja. – Hopeahoivan kotihoitopalveluja ja omaishoitajan tukipalveluja voi ostaa sekä palveluseteleillä että itse maksaen. Lisäksi Hopeahoiva tuottaa kodinhoito- ja siivouspalveluja, Outi Keinänen selventää. – Asiakas voi tehdä sopimuksen jatkuvista tai määräaikaisista kotipalveluista. Palvelun kokonaisuus räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan, hän jatkaa. Valitusta kokonaisuudesta tehdään kirjallinen hoitoja palvelusopimus. – Kun palvelusopimuksen mukaan maksajana on asiakas itse tai hänen lähiomaisensa, maksaja voi vähentää toteutuneiden palveluiden kuluja verotuksessa. Oikeus kotitalousvähennykseen koskee myös esimerkiksi ulkoiluttamista, peseytymisapua, ostoksilla ja asioilla käyntiä, siivousta sekä omaishoitajan sijaisapua, jotka kaikki kuuluvat palveluihimme, hän lisää.


12 • SENIORI-MESSUSANOMAT TORNIO 2017

SENIORI-MESSUT ELÄMYSTEHDAS LAPPARILLA 2.–3.9.2017

MESSUOHJELMA Lauantai 2.9.2017 10.00

Messut avataan

10.30

Senioritanssiryhmä Rajakatrilli Suomalainen Kulttuuriseura Haparanda

11.00

Alusasujen valinta Mari Takkunen, Evelace

11.30

Ikäihmiset ja liikunta! Eija Keränen, Operosus

12.00

Juhani Hiltunen: Ensimmäinen kivi

12:30

Naiskuoro Arios

13.00

Runoilija Jouko Saksio

13.30

Risto Laitila: Mistä hyvä elämä seniori-iässä rakentuu?

14.00

Taiteilija Kari Holman tupailta Aiheena pohjoissuomalaiset kirkot

14.30

Lavis Sanna Vanhapiha, HyväFiilis

15.00

Teatteriesitys Tornion sivistystoimi

15.30

Jooga tutuksi Satu Myllymäki, Mind Body Yoga

16.00

Mitä ovat eteeriset öljyt? Birgit Fuller, Öljymaailma – Young Living

17.00

Messut päättyvät

Risto Laitila

Tornion mieskuoro

Sunnuntai 3.9.2017 Kamarikuoro Arios

Mika Kulju

Jouko Saksio

Niko Mäenalanen

Kansalaisopiston teatteriryhmä

10.00

Messut avataan

10.30

Apuna Pharmax Päivi Rauma: Osteoporoosi ja lääkehoidon arviointi

11.00

Suomi 100 Eija Keränen, Operosus

11.30

Risto Laitila: Mistä hyvä elämä seniori-iässä rakentuu?

12.00

Runoja Väylän varrelta Raili Ilola, Sanni Liiti, Anita Myllykoski ja Ritva-Elina Pylväs

12.30

Jooga tutuksi Satu Myllymäki, Mind Body Yoga

13.00

Mika Kulju: Eränkävijät, Käsivarren sota

13.30

Runoilija Eeva Holma

14.00

Taiteilija Kari Holman tupailta Aiheena pohjoissuomalaiset kirkot

14.30

Tornion Mieskuoro

15.00

Teatteriesitys Tornion sivistystoimi

15.30

Perinteistä harmonikkamusiikkia Niko Mäenalanen, Tornion sivistystoimi

16.00

Mitä ovat eteeriset öljyt? Birgit Fuller, Öljymaailma – Young Living

17.00

Messut päättyvät


SENIORI-MESSUSANOMAT TORNIO 2017 • 13

NÄYTTEILLEASETTAJALUETTELO 18 Apuna Pharmax

Luuntiheysmittausta Bindex-laitteella sääriluusta (hinta: 35 eur käteisellä), tietoa Lääkehoidonarviointi -palvelusta, lisäravinnemyyntiä.

49 Attendo Oy

Attendo on Suomen johtava yksityinen terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden tuottaja. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille sekä mielenterveyskuntoutujille. Olemme joustava ja kannustava työnantaja, jonka yrityskulttuurin määrittävät arvomme osaaminen, sitoutuminen ja välittäminen. Lue lisää: www.attendo.fi

51 Bemer Group

Bemer Group: Virtaa lihaksille fysikaalinen BEMER verisuoniterapia. Heikentynyt mikroverenkierto voi aiheuttaa ja edistää monia oireita ja sairauksia. Solut saavat elintärkeät aineet - hapen ja ravinto-aineet - pienempien verisuonten kautta. Siksi verenvirtaus pienimmissä suonissa on ratkaisevassa asemassa sairaudesta toipumiseen sekä hyvään elämänlaatuun. Solujen heikentynyt aineenvaihdunta aiheuttaa mm. kipua, heikkoutta, väsymystä. Bemer stimuloi verenvirtausta mikroverenkierrossa.

50 Cityterveys Oy

Cityterveys on kotimainen, isoihin ketjuihin ja perinteisiin terveyspalvelutarjoajiin kuulumaton valtakunnallinen toimija, joka tuottaa Torniossa magneetti- ja laboratoriotutkimuksia merkittävästi nykyisiä hintatasoja edullisemmin. Tutkimuksiin voi tulla lääkärin lähetteellä tai ilman lähetettä.

43 Erja Raittinen Oy

Asut ja asukokonaisuudet arkeen ja juhlaan.

58 Esperi Care Oy - Anna meidän auttaa -

33 Evelace

Evelace-alusasut

26 Fuengicon Oy / Donna Taponero DT-luonnontuotehoitovoiteet: kuusenpihka-, pihka-terva-, pakuri-, inkivääri-MSM-hoito-, lämmittävä jalka-, hunajainen iho- ja antiseptinen voide, pesupallot. Suomi 100 vuotta juhlasarja: pihka-, pakuri-, pikiöljy-, kamferi-, terva- ja mesiangervosalva.

31 Hoitohuone Helmiina BYAS kasvo- ja vartalonhoitolaitteet ja tuotteet.

53 Hopea Palvelut Oy Karungin Palvelukoti ry

53 Hopeakirstu

20 Luontaishoitola Kirsti Niva

2 Hulkoffgården AB

-yrityskirjat, osat 1-11. Lisäksi erilaiset selvitykset, raportit ja tutkimukset. Operosus Oy on valittu Suomen vahvimpiin yrityksiin jo kymmenenä vuotena peräkkäin.

15 Länsi-Pohjan Muistiyhdistys ry Länsi-Pohjan Omaishoitajat ry

39 Oulun Sähkönmyynti Oy/ Oulun Energia Oy

Karungin Palvelukoti ry

Butiken på Landet - Klassiskt kvalitetsmode för damer o. herrar. Hulkoff Restaurang - lokal och gårdsproducerade råvaror förädlas till smakrikamåltider i Tornedalsk tradition, Beställningsrestaurang. Hulkoff Lodge - boende för större grupper, familjer, bröllop, födelsedagar. Alltid 19 bäddade sängar! Butiken på Landet - klassista muotia naisille ja miehille. Hulkoff Ravintola - paikallisista raakaaineista valmistettua hyvää ruokaa perinteisellä Torniojokilaakson tavalla. Tilausravintola. Hulkoff Lodge - majoitusta herttaisessa talossa, aina 19 pedattua sänkyä valmiina. Perhejuhlat yms.

34 Hämeen Laaturemontti Oy Katossa reikä, eikä! Kattoremontti 2 päivässä.

45 Kahvila- ja Pitopalvelu Roosamaria Oy/ Kantolan Hautauststo Kantolan Hautaustoimisto ja Pitopalvelu Roosamaria

53 Karungin Palvelukoti ry

Hopeakirstu, Karungin Palvelukoti ry. Hopeahoiva ja Meän Hovi, Hopea Palvelut Oy, KOy Tornion Hopeahovi.

53 Karungin Palvelukoti ry. Hopeahoiva ja Meän Hovi 41 Kemin Kaupunginteatteri ja Kemin Kaupunginorkesteri

29 Magnetix wellness

Miljoonat ihmiset ympäri maailman ovat jo vakuuttuneet magneettien voimasta saaden apua omaan terveyteen ja hyvinvointiin, mm. migreeni, reuma, selkäkivut, unettomuus. Tervetuloa tutustumaan ja osallistumaan arvontaan.

24 Nahka-Asu Airamo Ky Nahkatakit, kääntötakit, sisäturkit, muodistukset, korjaukset. Katso: www.airamo.fi

42 Naistaivas Oy 3 Niva Marja-Leena t:mi LR Health & Beauty

59 Nordea Bank Ab Suomen sivuliike

Nordea: Digitaaliset palvelut tutuksi – opetellaan yhdessä!

14 Operosus Oy

Operosus Oy on laadukas palveluosaaja, joka järjestää kehittämis-, koulutus- ja tutkimuspalveluja tilauskoulutuksena asiakkaidensa tarpeisiin. Suomen Tietokirjailijat ry on hyväksynyt Eija Keräsen jäseneksi. Ansioksi on luettu hänen noin 50 julkaisuaan; Operosus kehittää -julkaisusarja, osat 1-19 ja Menestyminen alkaa korvien välistä

fysioterapiapalveluita arkisen elämän ja kotona asumisen tueksi. Palveluksessasi on henkilökunta, jonka erityisvahvuutena vankan ammattiosaamisen lisäksi on ystävällisyys, asiakaslähtöisyys ja joustavuus. Nähdään messuilla!

46 Suvanto Care

Oulun Energia on 127 vuoden kokemuksella toimiva pohjoissuomalainen energiayhtiö. Edullisesti, varmasti ja ympäristöystävällisesti tuottamamme energia työllistää suoraan ja välillisesti satoja pohjoissuomalaisia. Tule piipahtamaan pisteellämme: autamme sinua mielellämme sähkösopimusasioissa.

6 Paulanka

Suvanto Care - Turvassa kotona.

13 Taiteilija Kari Holma

Akvarellit, taidepostikortit, taidekuvat, taide- ja historiakirjat. Uutuutena kirja Pohjoissuomalaisia kirkkoja. PowerPoint - esitelmä; Pohjoissuomalaisia kirkkoja.

17 Tomerin Oy

Tomerilta saat luotettavan ja ammattitaitoisen siivoojan! Jos fyysinen toimintakykysi on heikentynyt ja tarvitset säännöllistä siivousapua, niin pystymme tuottamaan sen sinulle edullisemmin. Kysy lisää osastoltamme!

Vaatteita ja asusteita pellavasta ja villasta.

44 Pohjolan Varmakoti Oy

Unohda rispaantuneet saumat - uusi kylpyhuone edullisesti, vaivattomasti ja saumattomasti! www.varmakoti.fi

32 Salonki Luonnon Kauniit Ky

Ekokampaamopalvelut, hiusten kasvivärjäykset, luonnonmukaiset hiushoidot ja hiusten leikkaukset. Luonnonkosmetiikkaa ihon ja hiustenhoitoon sekä meikkejä. Edustan myös BYAS-kauneuslaitteita.

47 Silmäasema Optiikka Oy

21 Tornion kaupunki Sivistystoimi

Tornion kaupungin sivistystoimi esittäytyy kansalaisopiston, kirjaston, maakuntamuseon sekä taidemuseon voimin. Tutustu laajaan kurssi- ja liikuntatarjontaan, kirjaston ja museoiden palveluihin tai kysy mitä tahansa ikäihmisille suunnatuista palveluistamme.

52 Tornion kaupunki/ Hyvinvointipalvelut 4 Öljymaailma - Young Living

Silmäasema

Hyvinvointia ja merkitystä elämään terapeuttisen asteen eteerisistä öljyistä.

16 Sovea Oy

Sovea tuottaa asiakkailleen laadukkaita kodinhoito- ja hoivapalveluita sekä monipuolisia

MUUTOKSET MAHDOLLISIA

SISÄÄN

53 KOy Tornion Hopeahovi Karungin Palvelukoti ry

56 Kuuloliitto ry

Kuuloliitto on jäsenyhdistystensä muodostama sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestö. Kuuloliitto toimii kuulovammaisten edunvalvojana ja tarjoaa virkistys- ja vertaistoimintaa sekä sopeutumisvalmennusta. Kuuloliiton visio on, että yhteiskunta on kuulovammaiselle esteetön ja saavutettava.

27 Kuusiluoto Oy

apuajoneuvo.fi Sähköiset liikkumisen apuvälineet. Sähkömopot ja -pyörätuolit, rampit.

40 Lapin Kansa

SISÄÄNKÄYNTI

INFO


14 • SENIORI-MESSUSANOMAT TORNIO 2017

Parisuhteen muuttuminen omaishoitosuhteeksi saattaa jäädä huomaamatta, jolloin arki käy raskaaksi

– Toivomme, että omaishoitajat kykyjensä ja vointiensa mukaan pystyisivät osallistumaan yhteisiin tilaisuuksimme ja tapahtumiimme, sanoo Marjatta Uusitalo Länsi-Pohjan Omaishoitajat ry:stä. – Olemme tarjonneet henkilökohtaisen tiedon ja vertaisryhmätuen lisäksi myös virike- ja virkistysmahdollisuuksia. Uusista syksyllä järjestettävistä retkistäkin kuulee parhaiten osallistumisesta toimintaamme, hän kertoo.

OMAISHOITAJIEN yhdistyksissä on tarjolla paljon tarpeellista tietoa, apua ja vertaistukea kaikille omaishoitajan asemassa toimiville. – Toivomme, että kaikki omaishoitajat ottaisivat yhdistyksemme omakseen ja hyödyntäisivät tarjoamamme tuen, innostaa Marjatta Uusitalo Länsi-Pohjan Omaishoitajat ry:stä. – Pyrimme tukemaan omaishoidon arkea kaikin tavoin, hän jatkaa. Tukea on yhdistyksessä tarjolla kaikille omaistaan tai läheistään hoitaville: mukaantulon edellytyksenä ei ole kunnallinen tukipäätös. – Kun parisuhde muuttuu kotona omaishoidolliseksi tilanteeksi, ei aina tulla ajatelleeksi sitä kuinka raskaaksi se voi hoitavalle osapuolelle käydä. Silti puolisoaan hoitamaan jääneellä ei tule usein edes mieleen hakea kunnalta omaishoidon tukea. – Jaamme tietoa ja opastusta myös taloudellisen tuen hakemisesta. – Omaishoitajien yhdistyksestä saa myös virkistystä. Vertaiskeskusteluryhmien lisäksi voi osallistua esimerkiksi retkille. – Toiminnassamme on toki jo nyt valtavasti porukkaa liikkeellä, mutta suinkaan kaikkia omaistaan hoitavia emme ole vielä onnistuneet tavoittamaan, joten aktiivisesti mukaan vaan! Uusitalo tsemppaa.

neljän seinän sisään. Vertaisryhmissä ja retkillä on koettu paljon voimaantumisia. – OmaisOiva-toimintaan saamme hankerahoitusta STEA:lta, hän kertoo. OmaisOiva-toiminta on liiton ja sen paikallisyhdistysten yhteinen omaishoitajien voimavaroja tukeva toimintamuoto. OmaisOivassa kehitetään, toteutetaan ja juurrutetaan erilaisia toimintamalleja, joiden avulla lisätään omaishoitajien hyvinvointia, osaamista ja jaksamista. – OmaisOiva-ryhmiin on helppo tulla, Uusitalo jatkaa. Esimerkiksi Kemissä Palvelutalolla toimii kaksi kertaa kuukaudessa Hoivaparkki, jonne hoidettavan voi viedä siksi aikaa kun omaishoitaja osallistuu johonkin vertaisryhmään. Pellossa ja Kolarissa on samanlainen järjestely niinä päivinä kun vertaisryhmä kokoontuu, ja Kittilässä järjestetään päivätoimintaa hoidettaville ryhmien kokoontumispäivinä. Monilla paikkakunnilla tilaisuuksiin voi yhtä aikaa osallistua sekä hoidettava että omaishoitaja. Omaishoitajien ryhmäkokouksissa saattaa olla mukana myös esimerkiksi jumppari tai muuta ohjattua liikuntaa. Marjatta Uusitalon mukaan yhdistyksen toiminta aktivoituu OmaisOivaprojektin edetessä kaikissa kunnissa. – Oma toimisto nyt vain Kemissä Majakka-talossa ja Torniossa, mutta tavoitteena on saada yhdistykselle oma toimipiste, säännöllisten kokoontumisten tila jokaiseen kuntaan. – Kun vielä saisimme järjestettyä omaishoivapaikkoja, hän huokaa. – Kunnille koituu melkoinen säästö, kun omaiset hoitavat sairaita läheisiään kotona. Siihen verrattuna kuntien pitäisi antaa enemmän taloudellista tukea esimerkiksi hoidettavien Hoivaparkkeihin ja omaishoitajien ryhmätoimintaan, joka auttaa omaishoitajia jaksamaan. Kun omaishoitaja väsyy tehtävän raskauteen, on kohta kunnan terveyshuollon vuodepaikoilla on kaksi uutta sairasta hoidettavana, Marjatta Uusitalo muistuttaa.

Avointa kaikille halukkaille – Länsi-Pohjan Omaishoitajat ry:n tilaisuuksiin voivat tulla mukaan ja toimintaan osallistumaan sekä kuntien sosiaali- ja terveystoimen maksamaan tukeen hyväksytyt omaishoitajat että aivan kaikki muutkin, jotka hoitavat läheistään kotona. Omaishoidon tukea koskeva päätös ei missään tapauksessa ole edellytys osallistumiselle, vaan toimintamme on avointa kaikille halukkaille, Marjatta Uusitalo korostaa. Omaishoidon tukea saavien ryhmä on hänen mukaansa loppujen lopuksi pieni verrattuna siihen, kuinka moni tosiasiassa hoitaa omaistaan tai läheistään kotona. – Omaishoidollinen tilanne on syntynyt kotona yhdistyksemme toimintaan osal-

Omaishoitajille tarjolla vertaistukea omasta yhdistyksestä listumisen kannalta heti silloin, kun läheinen tarvitsee apua. Myös etäomaishoitajat ovat tervetulleita toimintaamme. Kaikki, jotka kokevat pitävänsä huolta läheisestään ja kaipaavat siihen vertaistukea toisilta samassa asemassa olevilta, ovat meille tärkeitä ihmisiä. – Yhdistyksen perustamisesta, vuodesta 1999 lähtien, tavoitteenamme on ollut antaa omaishoitajille nimenomaan henkilökohtaista tukea, vertaistukea, että he

jaksaisivat. Omaishoitajille on annettava sekä tietoa että tukea kotiin. Kuntien viranomaiset kertovat Marjatta Uusitalon mielestä tuen piiriin hyväksytylle omaishoitajalle melko niukasti hänen eduistaan ja oikeuksistaan hoitotehtävässä. Hänellä on asiasta omakohtaista kokemusta. – Olen huomannut tiedon saannin hankaluudet hyvin konkreettisesti oltuani nyt muutaman kuukauden itse-

kin omaishoitajana läheiseni sairastuttua. Tosiasia on, että jos itse ei uskalla kysyä, ei tietoja saa, miten missäkin tilanteessa voi toimia, mistä saa apuja ja tukea, hän kertaa.

OmaisOiva-projekti vahvistaa toimintaa

Länsi-Pohjan Omaishoitajat -yhdistyksen toimintaalue kattaa Kemi-Tornion lisäksi koko Länsi-Lapin Simosta Enontekiölle. – Joka

ikisessä alueen kunnassa pyrimme toimintaa järjestämään. Kerromme tapahtumista säännöllisesti paikallislehdissä ja radioissa. Meille voi myös soitella ilmoituksissa näkyviin puhelinnumeroihin, Uusitalo ehdottaa. Yhdistyksen ryhmissä ja muussa toiminnassa saatu henkilökohtainen tuki on koettu hyvin tärkeäksi. – Omaishoitajan on tärkeää päästä välillä ulos kotoa virkistäytymään eikä jäädä

PENTTI KIVIRANTA


SENIORI-MESSUSANOMAT TORNIO 2017 • 15

Avaa ovi Esperi Kotiin! Lämminhenkistä ja turvallista asumispalvelua. Vakituisen asumisen ohella tarjoamme huolenpitoa myös lyhytaikaiseen hoivan tarpeeseen. Asukkaaksi voi tulla myös palvelusetelillä. Ikäihmisten Esperi Hoivakoti Tervarinne | Kemi Anja Korpela | 046 922 2441 Mielenterveyskuntoutujien Esperi Koti Järventaus | Keminmaa Mirva Pussila | 050 595 1884

Tutustu koteihimme: esperi.fi Tervetuloa!

SHOPRIDER® LIIKKUMISEN APUVÄLINEET Olemme MESSUTARJOUS! 888 nrs mukana a ill su es 1600,M i or Seni Torniossa 2.-3.9.2017 tutustu laajaan valiKoiMaan:

APUAJONEUVO.fi tai soita oulu:

0440183684 feal lastausrampit -edulliset salkkuja teleskooppirampit

DieZ liam 2800,-

Maahantuonti, Myynti ja vuokraus: Kuusiluoto oy | KehittäjänKatu 16 | 04440 järvenpää | info@apuajoneuvo.fi | p. 040 124 4282

Kävelykuntoutusta Ainoa Lokomat kävelykuntoutusharjoittelulaite Pohjois-Suomessa

Tornion Sairaskotisäätiö Pitkäkatu 7, 95400 Tornio (016) 226 4400 saarenvire@saarenvire.fi www.saarenvire.fi Saarenvire


16 • SENIORI-MESSUSANOMAT TORNIO 2017

VIIHTYISÄ HOTELLI YLITORNION KESKUSTASSA.

Alkkulanraitti 67, 95600 Ylitornio puh. 040 640 2486, myynti@hotelkievari.fi www.hotelkievari.fi

Muistiyhdistyksen ”Mukaan pääsee ilman pelkoa hylkäämisestä, kaikille riittää sopivaa työtä”

LÄNSI-POHJAN Muistiyhdistys ry kutsuu merilappilaisia mukaan vapaaehtoistyöhön. – Kenenkään ei tarvitse pelätä, että hänelle sopivia tehtäviä ei olisi tarjolla, tai että niitä ei osaisi tehdä. Me opastamme kaikki vapaaehtoiset tekemään sitä, mistä he ovat kiinnostuneita, lupaa yhdistyksen sihteeri Ulla Kuusisto. Vapaaehtoistyöhön voi osallistua säännöllisesti toistuvissa tapaamisissa tai tapahtumissa – tai vain yksittäisiin tilaisuuksiin esimerkiksi esiintyjänä. Ulla Kuusisto kertoo, että vapaaehtoistyö on Länsi-Pohjan Muistiyhdistyksessä ainoa keino tarjota jatkuvaa virkistystoimintaa ja vertaistukea muistisairauksiin sairastuneille ja heidän läheisilleen. Työntekijöiden palkkaukseen yhdistyksellä ei ole varaa, joten toiminta perustuu täysin vapaaehtoistyöhön.

on vapaaehtoistyön – Silti tietoa ja neuvontaa muistisairauksista saa Länsi-Pohjassa käytännössä vain meiltä, Ulla Kuusisto Länsi-Pohjan Muistiyhdistys ry:stä sanoo. – Meillä ei ole ollenkaan palkattua henkilökuntaa, hän kertaa. – Juuri tällä hetkellä meillä onneksi on määräaikainen järjestöavustaja, jonka TE-toimisto on työllistänyt työelämään tutustumisen määrärahoista. Tällainen apu on meille ensiarvoisen tärkeää, sillä yhdistys itse ei saa minkäänlaisia tukia. Ulla Kuusisto hoksauttaa oppilaitoksia, että opiskelijoita saa lähettää yhdistykseen työharjoitteluun ja saamaan ohjattua koulutusta muistisairauksista. Länsi-Pohjan Muistiyhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluvat kaikki LänsiPohjan sairaanhoitopiiriin kuuluvat kunnat: Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola ja Simo. – Toiminnan järjestämisessä meillä on Kemin-Tornion alueella säännöllisesti mukana vain kolme-neljä vapaaehtoista. Yhdeksänjäseninen hallitus on tekee lisäksi niin paljon kuin pystyy, Kuusisto jatkaa. Ylitornion alaosastossa

vapaaehtoistyöhön osallistuu tukiverkostoineen säännöllisesti kaksi vapaaehtoista. – Toiminnan laajuudesta on syytä kiittää myös Ylitornion kuntaa, sillä se on mukana yhteistyössäsuhteellisesti aivan erilaisella panostuksella kuin muut kunnat. – Keminmaalla, Simossa ja Tervolassa meillä ei ole ollenkaan toimintaa, koska kukaan ei ole niissä kunnissa ilmoittautunut vapaaehtoistoimintaan.

Toiminta rahoitetaan lahjoituksilla Jäseniä yhdistyksellä on parisataa, vastaavasti jäsenmaksu 20 euroa varsinaiselta jäseneltä ja 10 euroa perheenjäseneltä. Jäsenmaksut eivät riitä kuin osaan menoista, sillä yhdistyksen kiinteisiin vuosikuluihin täytyy koota 10.000 euroa. – Rahoitamme toimintamme nyt pääosin lahjoituksilla, laskee Ulla Kuusisto. Toiminta on kaikille avointa, jäsenyyttä ei vaadita. – Kemissä maksamme Majakkatalossa sijaitsevan sekä toimistohuoneemme että kokoontumistilan vuokrat. Sen sijaan Tornio

ja Ylitornio osoittavat tilat toiminnallemme ilmaiseksi, Ulla Kuusisto vertailee. — Toivoisimme, että saisimme kaikissa kunnissa sopivat toimitilat korvauksetta. Toimintamme antaa voimia muistisairaille ja heidän omaisileen ja siitä koituu varmasti säästöjä kunnan sosiaalitoimelle. – Nostamme myös hattua Kemin kaupungille, joka on siirtänyt soveltavan liikunnan tasapainoryhmän kokoontumiset parempien yhteyksien äärelle Sauvotaloon, ja jumppakerhomme saa osallistua ryhmään, Kuusisto kiittää.

Vapaaehtoistyö virkistää

– Muistiyhdistyksien toiminnassa ei tavoitella vain jo sairastuneita ja heidän lähipiiriään. Vapaaehtoistoiminta on palkitsevaa myös sen tekijälle: siinä saa mahdollisuuden jakaa iloa toisillekin omasta osaamisestaan ja harrastuksistaan, tuumaa Ulla Kuusisto. Esimerkiksi muistikerhojen ohjaajana voi valita oman mielenkiintonsa mukaisen sisällön pienryhmän toiminnalle ja ohjata sitä yksin tai yhdessä toisen vapaa-


SENIORI-MESSUSANOMAT TORNIO 2017 • 17

Muistiluotsi ohjaa vaikka Muistikaverin kanssa kahville

Länsi-Pohjan Muistiyhdistyksellä on yhteinen esittelyosasto Tornion SenioriMessuilla. Osastolla voi tavata muun muassa sekä Muistiluotsin ohjaajan Sirkku Rauman (vas.) että muistiyhdistyksen sihteerin Ulla Kuusiston.

toiminta varassa

ehtoisen kanssa. – Sosiaalisiin suhteisiin liittyvät harrastukset, kulttuuri ja liikunta piristävät sekä vapaaehtoistyöntekijän omaa mieltä että ryhmäläisten aivoja ja muistia. Myös vertaistukiryhmät tarvitsevat lisää ohjaajia. Vertaistapaamisissa muisti virkistyy, ja niihin on sairastuneen ja hänen lähiomaisensa helppo tulla yhdessä.

Avointa toimintaa

Yhdistyksen toimintaan kuuluu muun muassa vertaistukea ja sosiaalista kanssakäymistä, joka auttaa esimerkiksi hallitsemaan stressiä, ehkäisee masentuneisuutta ja muutenkin aktivoi aivoja. Tämä edistää aivojen terveyttä ja ennaltaehkäisee sairastumista. – Toimintamme on kaikille avointa, ennakkoilmoittautumisia ei tarvita, Ulla Kuusisto muistuttaa. Vertaistukea tarvitsevat hänen mukaansa sekä sairastunut että hänen omaisensa. – Muistisairaan läheisen, varsinkin omaishoitajan arki muistisairaan kanssa käy raskaaksi. Sekä lähiomaiset että sairastuneet voivat osallistua esimerkiksi Muistikah-

vilan kokoontumisiin. Niitä on Kemissä Majakkatalossa parillisen viikon maanantaisin, Torniossa Suensaaren palvelutalossa vastaavasti parittomien viikkojen maanantaipäivinä. Muistikerhot kokoontuvat Ylitorniolla kerran kuussa. Yhteistyössä Veitsiluodon eläkkeensaajat ry:n kanssa pidämme muistikerhoa myös Rytikarissa, samoin kerran kuussa. – Luottamukselliseen, syvälliseen vertaistukeen on mahdollisuus Majakkatalossa järjestettävissä Aivoterveys -keskusteluryhmissä. Tämä aikuisten omatoimisten naisten ja miesten mielenvirkistysryhmä kokoontuu joka toinen tiistai. Tähän suljettuun ryhmään otetaan jäseniä vain hakemuksesta, koska keskustelunaiheet voivat olla henkilökohtaisesti arkoja, Ulla Kuusisto toteaa.

Tietoa myös toimistolta

Muistiyhdistys jakaa tietoa aivoterveyden edistämisestä ja tarjolla olevasta avusta ja tuesta kaikissa tilaisuuksissaan. Tapaamisen voi erikseenkin sopia yhdistyksen Kemin toimistoon, joka sijaitsee Pohjoisranta-

katu 5:ssä Majakkatalon toisessa kerroksessa. – Vierailemme pyynnöstä myös muiden yhdistysten ja yhteisöjen tilaisuuksissa, muuallakin kuin Länsi-Pohjassa. Kerromme myös vaativasta tilanteesta, muistisairaan ihmisen kohtaamisesta, jota helpottamaan on kehitetty Tunteva-menetelmä. – Virkistävintä sosiaalista kanssakäymistä toiminnassamme sekä muistisairaalle että hänen läheiselleen toiminnassamme taitaa olla kuitenkin retkien teko. Jäsenmaksujen ja lahjoitusten avulla olemme antaneet mahdollisuuden jokaiselle jäsenellemme osallistua kerran vuodessa retkelle. Melkoinen määrä jäsenistämme osallistuu retkille, joten busseja ajetaan kesän mittaan useitakin. Bussi kiertelee mukaan ilmoittautuneiden jäsenten osoitteiden kautta ja lopulta lähdetään retkelle jonnekin päin Suomea, Ulla Kuusisto kertoo. – Yhdistys järjestää Muistiviikolla syyskuun loppupuolella useita luentotilaisuuksia, yhtenä aiheena eksyneiden muistisairaiden etsintä ja kohtaaminen. Muistimessu organisoidaan yhteistyössä seurakunnan kanssa tänä vuonna Torniossa.

MUISTILUOTSIN toiminta Länsi-Pohjan Muistiyhdityksen alueella perustuu yhteistyöhön Rovaniemen seudulla toimivan Lapin Muistiyhdistyksen kanssa. Muistiluotsi on valtakunnallinen hanke, johon osallistuva Lapin Muistiyhdistys saa rahoitusta STEA:lta eli sosiaali- ja terveysministeriön ohjaamista avustusvaroista. Muistiluotsi-toiminnassa tarjotaan palveluja, jotka on tarkoitettu julkistentukipalveluiden ulkopuolelle jääneille muistisairauteen sairastuneille ihmisille. Tavoitteena on siis kotona asuvien muistisairaiden auttaminen ja olosuhteiden kohentaminen. Muistiluotsilta voi hakea myös tuettuja lomia. – Keskeinen osa Muistiluotsia on Muistitupatoiminta. Muistituvalla kokoontuu ammatillisesti ohjattuja vertaisryhmiä, pienryhmiä, kertoo Lapin Muistiluotsin ohjaaja Sirkku Rauma Kemistä. Muistitupa sijaitsee Kemissä katutason osoitteessa Kirkkopuistokatu 18 B 13. Tästä asiantuntija- ja tukikeskuksesta saa muistiin liittyvissä asioissa ohjausta, tukea ja neuvontaa, ja sieltä voi kysyä myös muistikaveria sairastuneelle tai muistitukihenkilöä omaiselle. Muistikaveri- ja tukihenkilöpalvelut ovat maksuttomia. – Ja jos meidän omista numeroistamme ei onnistu tavoittamaan ketään, Muistineuvosta 09-8766550 varmasti vastataan maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin kello 12–17. Muistiluotsin pienryhmätoimintaa kutsutaan Muistikouluiksi. Tämän koulun oppiaineina on monenlaista aivoja aktivoivaa ohjelmaa ja muistelua. Muistikoulut aloittivat elokuun puolivälissä Kemissä Muistituvalla ja Torniossa Suensaaren palvelukeskuksessa sekä Simossa ja Keminmaalla päivätoiminnan tiloissa. Niihin pääsee vielä mukaan. Tervolassa syyslukukausi alkaa syyskuun kahdeksantena. – Kokoontumispäivistä ja kellonajoista kerrotaan lehti-ilmoituksissamme ja nettisivuillamme, Sirkku Rauma lisää. – Muistiluotsi-toimintaan voi vapaaehtoistyöntekijänä tulla mukaan myös muistikaverina tai muistitukihenkilönä. Annamme vapaaehtoiselle asianmukaisen koulutuksen konkreettiseen muistisairaan MuistiKaVeRi -toimintaan tai läheisille vertaistukea antaville muistitukihenkilöile, hän muistuttaa. Muistikaveriksi ryhtymisestä ja muistikaverin hakemisesta saa lisätietoa yhdistyksestämme, hän kertoo. Muistivapaaehtoistyön kurssi järjestetään Arpelassa 14.9.–5.10. ja Keminmaalla 26.10.–6.11. tänä syksynä. – Muistikaverina toimiminen on harrastus, jossa voi sekä antaa että saada, Sirkku Rauma luonnehtii.

12 kk/kk

25€ Sisältää kuntosalit ja ryhmäliikunnat

A TALTEEN A K K I E L • S SSUTAR JOU E M A E K I U H WWW.BODYCENTER.FI

Osaa auttaa Opi ensiapua kurssilla Lisätietoa: Suomen Punaisen Ristin lähin piiritoimisto tai 020 701 2376 (arkisin klo 9-16, matka puhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min)

punainenristi.fi/opi-ensiapua

SPR_Osaa_auttaa_eri_kokoja.indd 3

02/06/2017 9.56


18 • SENIORI-MESSUSANOMAT TORNIO 2017

Sotiemme veteraanien kuntouttaja katsoo tulevaisuuteen – TORNIOSSA Pitkäkadulla sijaitseva Saarenvire kehittyy laaja-alaisen neurologisen kuntoutuksen asiantuntijaksi, nuoremmankin väestön kuin vain ikääntyvien kuntoutuspaikaksi, kertoo laitoksen toimitusjohtaja Tuomo Hokkinen. Saarenvire on vuonna 1990 perustettu perinteinen sotainvalidien, sotiemme veteraanien hoito- ja kuntoutuslaitos. – Sotainvalidit ikääntyvät ja heidän määränsä vähenee koko ajan, jolloin kuntoutuslaitoksen toiminnan sisällönkin on muututtava, Tuomo Hokkinen toteaa. – Toiminnallisesti tämä on tarkoittanut sitä, että olemme viime vuosina kouluttautuneet uudelleen ja hankkineet uusia välineitä myös nuorempien, jopa kouluikäisten, mutta erityisesti työikäisen väestön kuntouttamiseen. Olemme painottaneet erityisesti neurologiseen ja jonkin verran myös ortopediseen kuntoutukseen: yleisesti aivoverenkiertohäiriö- eli ns. avh-sairauksiin liittyviin kuntoutustilanteisiin. – Uutta koulutusta ja osaamista olemme hankkineet yhdessä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Oulun yliopistollisen sairaalan kanssa.

Nyt laaja ikähaarukka

– Meille tulee perinteisten veteraaniasiakkaiden lisäksi potilaita nykyisin laajalta alueelta. Neurologisia potilaita meille lähettävät jatkuvasti lähikuntien lisäksi esimerkiksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja OYS. Näiden potilaiden keskiikä on huomattavasti alempi kuin veteraaniasiakkaiden: iäkkäin meillä asuva veteraani on 105-vuotias, ja vastaavasti nuorin laitoskuntoutuja meillä on ollut 17-vuotias. Asiakkaiden ikähaarukka on aika laaja, Tuomo Hokkinen toteaa. Hän laskee, että Saarenvireen asiakkaista jo noin puolet on muita kuin perinteisiä veteraaniasiakkaita eli nuorempia neurologisia ja muita kuntoutujia. – Koulutushankintojen lisäksi olemme tehneet muitakin investointeja nuorempien kuntoutujien tarpeita varten. Olemme saneeranneet Saarenvireeen tiloja sekä satsanneet erityisesti neurologiseen kuntoutukseen sopiviin välineisiin, laittei-

Saarenvireen rauhallisella, suojaisalla sisäpihalla on mukava jutella päivän kuulumisista.

Saarenvire painottaa neurologiseen kuntoutukseen siin ja varusteisiin, Hokkinen listaa. Laitehankinnat ovat olleet taloudellisesti merkittäviä.

Erityisterapiaa kehittyneillä laitteistoilla – Vuonna 2012 hankimme Saarenvireen potilaiden käyttöön sveitsiläisen Hocoman valmistaman Lokomatkävelykuntoutuslaitteen. Silloin se oli kolmas Suomessa, ja edelleen pohjoisin, Tuomo Hokkinen kertoo. – Nyt niitä taitaa olla maassamme neljä. Muut ovat Kannuksessa, Laitilassa ja Tampereella. – Lokomat-laite sopii suuren aivoverenkiertohäiriön aiheuttamien vaikeiden kävelyvaikeuksien korjaamiseen oikein hyvin. Täysin pyörätuolin varassa liikkuva potilas voi aloittaa sen avulla kävelyharjoittelun, kävelykuntoutuksen, siis vaikka hänellä ei olisi vielä omaa kävelykykyä ollenkaan. Saarenvireessä on saatu Lokomat-laitteesta Hokkisen mukaan hyviä kokemuksia. – Muuan 50-vuotias työelämässä mukana oleva henkilö, joka menetti aivoverenkiertohäiriön vuoksi liikkumiskykynsä, tuli meille laitoskuntoutusjaksolle pyörätuolissa ja lähti kävellen, hän kertoo. Hyvät tulokset eivät ole Hokkisen mukaan vain kä-

velykuntoutuslaitteen ja -terapian ansiota. – Aivoverenkiertohäiriöissä juuri oikeaaikainen, mahdollisimman varhain aloitettu ja nimenomaan monipuolinen terapia nopeuttaa kuntoutumista ja parantaa lopputulosta. Moniammatilliseen hoitoon ja kuntoutukseen kuuluu esimerkiksi myös fysioterapiaa ja toimintaterapiaa. Aivoverenkiertohäiriötilanteisiin liittyy usein myös käsien toiminnan ongelmia. – Olemmme satsanneet myös kädenkuntoutukseen. Toimintaterapeuttien määrää on lisätty yhdestä kolmeen, ja heidän työnsä koskee nimenomaan arjen toimintojen harjoittelua, siihen liittyen painopistealueena käsien toiminnan kuntoutusta. – Uusin, monipuolisin välineemme on Lokoman valmistajan Armeo Spring -kädenkuntoutuslaite. Usein aivoverenkiertohäiriö vaikuttaa enemmän vartalon toiseen puoleen. Kädenkuntoutusterapia ja kävelynkuntotusterapia nopeuttavat yhdessä koko heikomman puolen kuntoutumista, hän jatkaa.

totuspaikkoja on tällä hetkellä 34. Parin viikon mittaisille kuntoutusjaksoille tulee sotainvalideja ja sotiemme veteraaneja ympäri vuoden. Talossa myös asuu sotainvalideja, ja kuusi paikkaa on varattu ikäihmisten tehostetun palvelun asumiseen. – Laitoshoitoon ja -kuntoutukseen Saarenvireeseen voi tulla sotainvalideja mistä päin Suomea tahansa. Meille tulee Suomen sodissa taistelleita suomalaisia sotainvalideja myös Ruot-

sin puolelta, Etelä-Ruotsia myöten. Kaukaisin Suomen valtion rahoittamiin kuntoutuksiin tullut on Uudesta Seelannista, Tuomo Hokkinen kertoo. – Myös Suomi-poikia Virosta on käynyt pari kertaa Saarenvireen itse rahoittamassamme kuntoutuksessa, järjestöyhteistyön ansiosta. Neurologisten kuntoutujien osalta toimintaalueemme on käytännössä koko Pohjois-Suomi, Oulusta Utsjoelle. – Henkilökunnalle uusien

asiakasryhmien tuleminen taloon samoin kuin tuleviin sote-uudistuksiin perehtyminen ja valmistautuminen ovat tuoneet uusia haasteita ja lisää töitä. Emme kuitenkaan ole unohtaneet perinteistä perustehtäväämme, sotainvalidien ja muiden sotiemme veteraanien, puolisoiden, leskien ja lottien kuntoutusta ja sotainvalidien laitoshoidon tarjoamista, Tuomo Hokkinen sanoo.

PENTTI KIVIRANTA

Asiakkaita Utsjoelta Uuteen Seelantiin Saarenvireen toiminta on alkanut Torniossa vuonna 1990. Laitoshoito- ja -kun-

Saarenvireen potilaiden kuntoutuksessa käytetään muun muassa Lokomat-kävelykuntoutuslaitetta, kertoo toimitusjohtaja Tuomo Hokkinen.

MESSUSANOMAT LUETTAVISSA NÄKÖISLEHTENÄ


SENIORI-MESSUSANOMAT TORNIO 2017 • 19

Lippukassa puh. 016 258 232 www.keminteatteri.com NETISSÄ SIVULLA WWW.MEDIARAUTIO.FI


20 • SENIORI-MESSUSANOMAT TORNIO 2017 LAATUREMONTTI on laajentanut toiminta-alueensa Kemin-Tornion seudulle. – Hämeen Laaturemontti Oy on uudistanut Meri-Lapin alueellakin jo monet senioritalouksien omakotitalojen katot, kertoo yksikönjohtaja Marko Koskela. Hämeen Laaturemontti Oy toteuttaa jopa 90% omakotitalojen kattoremonteistaan kahdessa päivässä. – Se hämmästyttää asiakkaita yhä edelleen, kauhistellaan, että eihän se ole edes mahdollista. Ei sitä oikein kukaan meinaa uskoa ennen kuin itse näkee. Nopeasti tekeminen ei ole meille kuitenkaan mikään haaste, vaan jokapäiväinen rutiini: se on toimintamenetelmä, jonka olemme kehittäneet kattoremontin parhaan laadun takaamiseksi, MeriLapin alueelle toimintansa ulottavan Kempeleen yksikön johtaja Marko Koskela vakuuttaa. Koskelan mukaan keskeistä remonttien onnistumisessa luvatussa aikataulussa ja työn laadussa on työntekijöiden sitoutuminen ja koko porukan yhteishenki. – Urakassa ei sooloilla, vaan kaikki toimivat yhteisen tavoitteen eli korkealaatuisen työn toteuttamiseksi, hän jatkaa. Hämeen Laaturemontti työllistää Oulun-KeminTornion seudulla jo puolensataa kattoasentajaa ja -asiantuntijaa. Tyypilliselle omakotitalon kattosaneerauskeikalle lähtee yleensä viiden työntekijän porukka, vähän suurempaan taloyhtiöremonttiin saattaa osallistua tusina työntekijää. Hämeen Laaturemontti on viimeisen kolmen vuoden aikana panostanut voimakkaasti myös asunto-osakeyhtiöiden kattoremontteihin. – Aamu alkaa aina kello kuuden aikaan puurokattilan ja kahvin äärellä. Samalla varmistetaan päivän työsuunnitelmat ja sääolosuh-

Ripeän kattoremontin salaisuus on yhteishenki

Hämeen Laaturemontti Oy:n perustaja Kimmo Riihimäki iloitsi Kempeleessä uuden toimitilan käyttöönoton kunniaksi järjestetyssä tuki- ja hyväntekeväisyyshuutokaupassa, että liikkeelle oli lähdetty sankoin joukoin muun muassa urheiluseuratyön hyväksi.

Hämeen Laatiremontti asentaa uudet katot niin rivi- kuin omakotitaloihin. Pellit ja rännit tulevat omalta tehtaalta. Sadevesijärjestelmien brändi on Vesivek.

teet. Työt alkavat kello seitsemän, mutta tästä emme ole tarkkoja, aina saa lähteä ennen seitsemää, Marko Koskela vitsailee. – Toimimme yhden päivän mittaan yli kymmenellä eri työmaalla. Vesivek ja Hämeen Laaturemontti yhdistyivät 2016, joten Vesivekin sadevesijärjestelmät ja kattoturvatuotteiden asennukset kuuluvat toimintoihimme, Koskela jatkaa. – Kattoremonteissa käytetään työturvallisuuden ja työkyvyn takaamiseksi nosturia jolla rakennusmateriaalit siirtyvät nopeasti ja vaivatta maasta katolle, mutta todellinen voimavara ovat silti juuri työntekijämme, joiden hyvinvointi ja ammattitaito ovat meille kaikki kaikessa, hän kuvailee. Työntekijöiden vaihtuvuus Hämeen Laaturemontilla on hyvin pieni. – Yhtiö on panostanut työntekijöihinsä erilaisilla työhyvinvointiohjelmilla, joihon on kuulunut muun muassa

ravitsemusneuvontaa ja uusimpana hyvinvoinnin edistämistoimena olemme rakentaneet työntekijöidemme käyttöön kuntosalin. Hämeen Laaturemontti Oy on ensimmäinen saneerausalan yritys, jolle on myönnetty ISO 9001:2015 -laatujärjestelmän mukainen sertifikaatti. – Laatusertikaatti koskee Laaturemontin kaikkia toimintoja, eli se kattaa meidän kokonaispalvelumme, ei pelkästään yksittäistä tuotetta vaan sen koko prosessin, jonka mukaisesti asiakkaalle toimitetaan laadukas kattoremontti. Se on todella tärkeää, sillä asiakkaalta kysyttäessä juuri työn laatu on yhdeksän kertaa kymmenestä se kaikkein tärkein asia, jolla on väliä. Se ei tarkoita vain sitä, että käyttämämme materiaalit ja tuotteet ovat laadukkaita, vaan myös että työntekijämme ovat hyvinvoivia ja hallitsevat kaikki työvaiheet varmasti, Koskela selittää. – Haluamme tarjota asiakkaalle kokonaispakettina kattoremontin kaikki työvaiheet ja rakennusmateriaalit. Kattopelti ja kaikki kattoturvatuotteet tulevat ilman välikäsiä omalta tehtaalta, Suomesta. Viimeistelyosat valmistetaan mittatilaustyönä omalla toimipisteellämme täällä Kempeleessä, hän jatkaa. – Koko ketju on omissa käsissämme. Laaturemontin konseptiin ei kuulu alihankkijoita, vaan kaikki kattoremonttiin tarvittava tulee asiakkaallemme yhdeltä toimittajalta, ilman välikäsiä suoraan meiltä. Teemme kaiken ja vastaamme kaikesta itse, Koskela tarkentaa.

INST

• Nuohous • IV-kanavien puhdistus ja mittaus • Hormien saneeraus liukuvaluna tai putkittamalla • Öljykattilan sisäpiiput • Vedonparantajat painovoimaiseen ilmanvaihtoon www.tornionnuohouspalvelu.fi

044 050 4021 Mika 040 355 6322 Jani


SENIORI-MESSUSANOMAT TORNIO 2017 • 21

TURVALLISTA ARKEA KOTONA Millaisin avun turvin voit elää turvallisesti kotona, missä tarvitset tukea ja mihin voimavarasi riittävät? Arvioiva ja valmentava asuminen antaa luotettavan arvion toimintakyvystäsi ja siitä, millaista apua ja tukea tarvitset. Samalla valmennamme arjen hallintaan ja elämänlaadun parantamiseen.

Lue lisää www.validia.fi/asuminen

Tarjoamme asumispalveluita ja kotiin vietäviä palveluita vammaisille ja eri tavoin toimintaesteisille henkilöille. Kokonaan kotimainen yritys kuuluu Invalidiliitto-konserniin.

Digilehti:

w w w . m e d i a ra ut i o . f i


22 • SENIORI-MESSUSANOMAT TORNIO 2017

”Asumisen laatu nousee ja muutolta vältytään”

Tiedätkö luustosi kunnon? Onko lääkelistassa selvitettävää? LUUSTON KUNTOMITTAUKSET NYT SENIORI-MESSUILLA! - Ultraäänimittaukset sääriluusta (Hinta 35 € käteisellä) - Lääkehoitojen tarkistukset ja arvioinnit (kysy lisää!)

www.ApunaPharmax.fi

040 739 7890

IKÄÄNTYVÄN henkilön mieleen voi nousta pelonsekaisia tunteita tulevaisuudesta, kun kunnan sosiaalitoimesta kerrotaan, että hänen kotona asumisensa mahdollisuuksista tehdään ulkopuolinen arvio. – Kotona asumisen arviointien tarkoitus ei suinkaan ole häätää asukkia pois kotoaan palvelutaloon tai muuta senkaltaista, vaan päinvastoin. Arvioimalla selvitellään, miten asiakas pystyisi jatkamaan asumista omassa kodissaan. Etsitään ratkaisuja helpompaan ja turvallisempaan selviytymiseen kotona, kertoo Validia Asumisessa arvioivasta ja valmentavasta asumisesta vastaava esimies Tuomas Kansanniva. Arvio voidaan tilata ja teettää, jos kotona asuvan terveydentilaan esimerkiksi on tullut huomattavampi muutos, hän on ollut vaikkapa leikkauksessa tai vammautunut ja on laitosjakson jälkeen palaamassa kotiinsa. Arvioinnin tekee puolueeton ulkopuolinen taho, joka arvioi esimerkiksi kunnan kotihoidon asiakkaan toimintakykyä ja avuntarvetta hänen omassa toimintaympäristössään kotona ja nykyisessä tukiverkostossaan. – Validia Asuminen tekee puolueettomia arvioita kotona selviytymisestä esimerkiksi kunnan sosiaalitoimen tai omaisten aloitteesta. Myös vakuutusyhtiö tai asiakas itse voi tilata tilanteen arvioinnin.

Arviointityö palja Asumisen haasteet arvioidaan – Kotona asumisen arviointia tarvitaan usein myös silloin, kun kotona eläminen on muuttunut haasteellisemmaksi, kun asiakkaan oma kunto on ikääntyessä heikentynyt tai toimintakykyyn on tullut muita muutoksia, tai kun kotiympäristössä tai lähipiirissä ja muissa tukiverkoissa on tullut muutoksia, Tuomas Kansanniva Validiasta selventää. – Esimerkiksi muuttaminen kylältä taajamaan on merkittävä muutos arjessa. – Kun arviointiryhmän tekemiä suosituksia ryhdytään toteuttamaan, asumisen laatu nousee. Asiakas pystyy edelleen elämään hyvää omaa elämää tutussa kodissaan, kotiympäristöön tehtyjen pienten muutosten ansiosta, ehkä myös enemmän tuettuna, tuttujen verkostojen kanssa. – Tehdyn arvioinnin tulosten toteuttamista voidaan jatkaa valmentavalla asumisella, jolla tarkoitetaan esimerkiksi sopeutumista kodin pienten remonttien tai uusien apulaitteiden kanssa, hän jatkaa. – Jos taas tapahtuneen muutoksen aiheuttamat vaikeudet ovat jo hyvin tiedossa, arviointia ei tietenkään tarvita, vaan voidaan keskittyä uuteen tilanteeseen sopeutumiseen eli valmentavaan asumiseen. Samal-

la voidaan auttaa myös esimerkiksi uuteen tilanteeseen sopivien sosiaalietuuksien ja -tukien hakemisessa.

Arviointia ei tarvitse jännittää – Me teemme arvioinnin asiakkaan normaalissa arjes-

sa, eikä hänen pidä mitenkään erityisesti valmistautua siihen. Jututamme ja kyselemme, millaiset tilanteet ovat olleet hankalia, Kansanniva kuvailee. – Lisäksi käytössä on erilaisia arviointimenetelmiä kuten FIM ja AMPS, jotka tukevat ammattilaista arviointityössä. Käytössä on myös itsearviointi ASTA-menetel-


SENIORI-MESSUSANOMAT TORNIO 2017 • 23

astaa kotona asumisen karikot Kotona toteutettavissa asumisen arvioinneissa kyse on Tuomas Kansannivan mukaan aina tilanteesta, joka on suhteellisen tasainen eikä akuutti: ennakkokäsitysten mukaan asiakkaalla on mahdollisuudet selviytyä kotona edelleen, varsinkin kun kotona toteutetaan selviytymistä auttavia ratkaisuja tai selviytymiseen annetaan tukea kodin ulkopuolelta.

Kirjallinen raportti ja suositukset

mällä, jonka käyttöön asiakasta myös ohjataan, hän jatkaa. – Seuraamme asiakkaan omaa arkea mahdollisimman tarkkaan. Jos nykyiseen ohjelmaan kuuluu jo kodinhoidon käyntejä tai muunlaista henkilökohtaista apua, arviointikäynnit ajoitetaan niin että myös niiden riittävyys saadaan arvioitua. Asi-

akkaan luvalla ollaan myös yhteydessä hänen omiin tukiverkostoihinsa, millaista tukea sieltä voidaan saada. Kotikäyntejä voi olla useita. Validia tarjoaa kahta valmista arviointipakettia. Kansanniva kertoo, että toiseen kuuluu kahdeksan tuntia kestävä seuranta asiakkaan kotona, toisessa arviointiin keskitytään 20 tunnin ajan.

– Arvioinnin jälkeen teemme kirjallisen raportin ja suositukset uusien toimenpiteiden rungosta, esimerkiksi lisättävästä kotihoidosta tai vaaranpaikkojen poistamisesta kotona. Tukitoimien toteuttajan valitsee asiakas. Toteutusvaiheeseen voi tulla mikä tahansa toimija, sen mukaan miten asiakas tai sosiaalityöntekijä tai muu päättäjätaho ratkaisee, Kansanniva toteaa. Validia tekee arviointikäyntejä koko maassa. – Oulun toimipisteestä käsin kuljemme hyvin laajalla alueella, esimerkiksi Oulussa, Meri-Lapin alueella ja Rovaniemellä, siis koko Pohjois-Suomessa ja etelämpänäkin. Palaute on Kansannivan mukaan ollut positiivista. – Sosiaalityöntekijät saavat puolueettoman asiantuntijalausunnon tueksi omalle työlleen. Ikääntyvien ihmisten osalta myös heidän lä-

heisensä ja omaisensa pyytävät vuosien mittaan useitakin arvioita kotiasumisen mahdollisuuksien päivittämiseksi. Arvioinnin tulos ei riipu siitä, kuka arvioinnin on tilannut, Tuomas Kansanniva painottaa. Arviointeja työstää Validiassa moniammatillinen tiimi. Ryhmätyötä johtava arviointitoiminnan esimies Tuomas Kansanniva on koulutukseltaan fysioterapeutti. Hän on tehnyt arviointeja ja valmentavan asumisen työtä vuodesta 2010. Ryhmissä on mukana arvioitavan tilanteesta riippuen tarvittaessa myös toimintaterapeutti, sairaanhoitaja, lähihoitaja, sosiaaliohjaaja tai kuntoutuksenohjaaja. – Ensimmäiseen tapaamiseen tulee kaksi ammattilaista, ja arvioinnin edetessä tilannetta selvittävät tarpeen mukaan vuorollaan muutkin asiantuntijat. Validia Oy:n tuotteisiin kuuluu myös palveluasumisen arviointi. Siinä arvioidaan asiakkaan toimintakykyä ja avuntarvetta nykyisessä palveluasumisen tilanteessa. Validia Asuminen tarjoaa asumispalveluita ja kotiin vietäviä palveluita vammaisille henkilöille sekä ikäihmisille. Toimimme 1500 ammattilaisen voimin yli 20 paikkakunnalla ympäri Suomen. Kokonaan kotimainen Validia Asuminen on yhteiskunnallinen yritys ja osa Invalidiliitto-konsernia.

Validia Asuminen on palveluasumisessa alan suurin täysin suomalainen toimija, Validian omistaa Invalidiliitto ry. Validia jakaantuu kolmeen toimialaan: asuminen, kuntoutus ja koulutus. Hallinnollisesti yhtiön toiminta on jaettu kolmeen alueeseen. Syyskuun alussa Validian toiminta laajenee Oulussa, kun mukaan tulee monialaiseen palveluasumiseen keskittyvä uusi yksikkö. Syyskuussa aloittavaa yksikköä johtaa Tuomas Kansanniva. Myös vanha toiminta jatkuu, sisältäen kotihoidon, vammaispalvelulain mukaisen palveluasumisen, henkilökohtaisen avun sekä päivätoiminnan.


24 • SENIORI-MESSUSANOMAT TORNIO 2017

Tämän voimme taata:

Miehet ja tuotteet samaa maata!

NDO • MU TE M M AT

A OL

Ainoa 100 % suomalainen toimitusketju, ilman välikäsiä • Varaudu syksyyn, katto 2 päivässä! • Laadukas ja tehokas asennus, joka pitää pihasikin siistinä • Markkinoiden parhaat takuut • Vesivekin kestävät kattovarusteet

Hyvää elämää ja huolenpitoa Attendon hoivakodeissa Kun läheisesi arki ei enää omin voimin suju, tai tarvitset itse hetken lepoa omaishoitajan vaativasta työstä, anna meidän auttaa. Attendon Mummola on luottamuksesi arvoinen, lämminhenkinen hoivakoti, johon on helppo tulla ja jossa on hyvä olla – joko lyhyen aikaa tai pysyvästi.

SOITA

Paikalliset pojat!

08 2377 9501

laaturemontti.fi Oulun yksikkö

Soita ja kysy lisää:

ATTENDO HILLANKUKKA, Hangaspisto 2, Rovaniemi Jaana Ryynänen p. 044 494 4390

Suomen Punainen Risti koulutti koko 1940-luvun ajan apusisaria sairaanhoitajien avuksi. Apusisaret työskentelivät aluksi sotasairaaloissa ja vankileireillä, ja sittemmin esimerkiksi kotihoidossa.

ATTENDO SUVISAARI, Keskikatu 31, Tornio Marja Kehus p. 044 494 4832

Katja Raatikainen p. 044 494 4690

ATTENDO KATAJAHOVI, Asematie 1, Ylitornio Jaana Ryynänen p. 044 494 3580

Suomen Punaisen Ristin kuva­arkisto

ATTENDO METSÄKUMPU, Louhitie 2, Kemi

an ma u t is sall mme o ja lle aan osasto m e ttel taan u j n e Tul arvo

49

SPR_Osaa_auttaa_eri_kokoja.indd 6

Punainen Risti on ollut mukana Suo­ men kaikissa ratkaisevissa kohtalon vaiheissa: sotien ja suuronnettomuuk­ sien keskellä, mutta myös hyvinä päivinä. Vuosien varrella tehtävät ovat muuttuneet tarpeiden mukaan, mutta työn perusta on edelleen sama – halu ottaa vastuuta heikommista.

On vapaaehtoisten ja tukijoiden an­ siota, että Punaisen Ristin työ turvalli­ suuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi jatkuu vielä tänä päivänäkin. Kiitos tuestasi.

Löydä oma tapasi auttaa: punainenristi.fi

02/06/2017 10.27

Tornion Seniori-MessuSanomat 2017  
Tornion Seniori-MessuSanomat 2017