LOMASANOMAT Itsenäisyyden juhlavuoden kansallispuisto avattiin Hossassa
Lomamatkailu kotimaassa kasvaa Suomen 100-vuotisjuhlavuonna aiempaa yhä suurempi määrä suomalaisia viettää kesälomiaan kotimaisissa kohteissa. Kolea kevät säikäytti myös varaamaan ulkomaanmatkoja, mutta Suomi nousee myös juhlavuoden ansiosta yhä kiinnostavammaksi, myös juhlateemaan liittyvien tapahtumien ansiosta.
Paljon ovat lomakohteetkin ja erityisesti palvelut kehittyneet Suomen itsenäisyyden aikana. Sata vuotta sitten käsite kesälomasta oli aika lailla toinen kuin nykyään. Suomi oli maatalousvaltainen maa, ja kesällä päin vastoin tehtiin eniten töitä koko vuonna. Vähitellen muutamaan kaupunkiin nousseen teollisuuden työväen lomat olivat niukat. Vanhinta lomaperinnettä edustaa jo 1800-luvulla vallinnut tapa, että kaupunkien kauppiasporvarien perheet muuttivat koko kesäksi kaupunkiasunnostaan aivan lähellä keskikaupunkia sijainneeseen kesähuvilaansa. Kesäloman vietosta muualla kuin kotona alettiin unelmoida enemmän vasta 1920-luvulla, kun kaupunkien toimisto- ja palveluammateista an-
Hossan Värikallion maalausten sarja on Suomen suurimpia esihistoriallisia kalliomaalauksia. Somerjärvestä nousevan kiviseinämän kuvat on maalattu kivikaudella noin 3500–4500 vuotta sitten. Värikalliolle johtava kävelysilta katselutasanteineen on hiljattain uusittu täysin. Kuva: Metsähallitus.
Hossan kansallispuistossa voi retkeillä säällä kuin säällä. Polut ovat hyväkuntoisia ja sopivat lapsillekin. Kuva: Metsähallitus.
sionsa saaneet perheet kävivät synnyinkodeissaan lomapäiviä viettämässä – usein osallistuen kotitalon töihin. Heinäntekotalkoot lomailevan sukulaisjoukon kesken olivat yleinen ilmiö 1950-luvulla, kun suomalaiset jo vaurastuivat jälleenrakennuskauden loppupuolella. Suomen matkailun nykyinen jalokivi, Lappi ja Koillismaa, olivat matkailun kannalta vielä 1950-luvulla lähes vain pelkkää erämaata. Aavasaksa tunnettiin sentään ulkomaillakin. Eteläisemmässä Suomessa suosituimpia lomakohteita olivat linnat, joihin 1960-luvulla tutustuttiin muun muassa 4h-
kerhojen järjestämillä ryhmämatkoilla. Bussinkuljettajien työt lisääntyivät kesäisin. Nyt Suomen lomakohteet ja -palvelut kukoistavat. Se on huomattu myös ulkomailla: suomalaisten ei ole mitään syytä jättää itse käyttämättä 100-vuotisen Suomen omia lomailumahdollisuuksia.
Juhlavuoden kansallislahja
Yksi Suomen juhlavuoden suurimmista lahjoista on Hossan kansallispuisto, Suomen 40. kansallispuisto, joka perustettiin itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi. Hossa
sijaitsee kolmen kunnan alueella: sen pinta-ala 11.000 hehtaaria ylittää Suomussalmen, Kuusamon ja Taivalkosken kuntarajat. Hossan kansallispuiston avajaisia vietettiin lauantaina 17. kesäkuuta. Koko Hossan seutu on kiehtova kertomus ihmisen ja luonnon tuhansia vuosia jatkuneesta rinnakkaiselosta. Hossan kansallispuistossa sijaitsee muun muassa Julma-Ölkyn jylhä kanjonijärvi, jonka kallioseiniltä voi ihmetellä 3500–4000 vuoden ikäisiä kalliomaalauksia. Suurin osa puistosta sijaitsee Suomussalmella, jolla on ollut merkittävä rooli itsenäisen
Uudesta kansallispuistosta kansainvälinen brändi Suomussalmen Hossan ansallispuiston perustaminen on herättänyt huomiota kansainvälisesti. – Vuosittaiset kävijämäärät Hossassa ovat olleet viime aikoina jo 70 tuhatta, ja nyt uskomme että pian menee jo sadantuhannen kävijän raja rikki. Laadukkaiden majoitusmuotojen kysyntä on nyt kova, Suomussalmen elinkeinoasiamies Hannu Leinonen kertoo.
Hossassa rakennetaan parhaillaan sekä uutta infrastruktuuria että uutta majoitusta, mutta elinkeinoasiamies Hannu Leinonen toivoisi alueelle vielä enemmän rakentajia: majoitustilojen kysyntä tulee vain kasvamaan kansainvälisen kiinnostuksen lisääntymisen myötä. – Hossan kaavoituksen päivittäminen alkaa kuluvan vuoden aikana. Kansallispuisto ei
Yli 11 tuhannen hehtaarin kansallispuistossa riittää kirkkaita vesiä ja erämaan rauhaa. Kuva: Metsähallitus
ole yksi yhteen nykyisen retkeilyalueen kanssa, joten rakentamiselle vapautuu joitain uusia alueita. Kaavaan tulee huomattavasti lisää loma- ja matkailupalvelualuetta, jotta alueelle saataisiin uusia majoitustiloja, Leinonen kertoo. – Uusia maita vapautuu ran-
nan läheisyydestä ja hyville kankaille. Kiinnostusta riittää monelle eri tasoiselle majoitukselle, hotelleista varaustupiin. Luontomatkailussa arvostetaan myös yksinkertaisuutta, sähköttömässä erämökissäkin on tunnelmaa. Ranskalainen Norwide toteuttaa vuo-
den vaihteeseen mennessä kuusi uutta hotelliyksikköä, mutta etenkin talvikaudelle nekin tulevat varmasti täyttymään yhtiön omista kansainvälisistä asiakkaista, hän jatkaa. Ympäristövaliokunnan mietinnössä kansallispuiston perustamista Hossaan perustel-
Suomen alkutaipaleella ja itsenäisyytemme säilyttämisessä. Hossan kansallispuiston luonto on moni-ilmeinen: aluella on niin on avaria, hongikkoisia harjukankaita kuin kirkkaita, kalaisia vesieä. Kansallispuistossa pääsee samoilemaan myös hämyisissä aarniometsissä, sillä Metsähallitus on säästänyt alueen luonnonpuistona jo vuosikymmeniä, ennen kansallispuistoksi nimittämistä. Kansallispuistona alueen palveluden ja reittien kehitettämiseen saadaan investoitua nyt myös helpommin. Hossaan saapuvia 100-vuotislahjaan tutustuvia kannustetaan myös yöpymään kansallispuistossa. Hosaan tullaan omilla autoilla tai kulkuvälineillä – tai ryhmille sovituilla kuljetuksilla. Alueelle ei pääse julkisilla kulkuvälineillä. Värikallioille voi kulkea patikoiden, jalkaisin metsäpolkua pitkin, tai veneellä järviretkeilyreittiä myöten.
Ksnsallispuistoon, myös sen Värikallioon voi tutustua ympäri vuoden. Myös Värikalliolle jotavaa kävelysiltaa voi kulkea vapaasti, sillä kohteeseen tutustuminen on maksutonta. Kohteella ei ole henkilökuntaa opastamassa, joten historialliseen taustaan kannattaa tutustua etukäteen. Hossan kalliomaalaukset sijaitsevat jo muinoin käytetyn vesireitin varrella. Värikallion maalaukset poikkeavat muista Suomen muinaismaalauksista. Pieniä, tikkumaisia hirvikuvioita ei juuri tunneta muualla. Myös ihmishahmo kolmionmuotoisine kasvoineen, johon on merkitty silmät ja nenä, on omalaatuinen. Lähellä Värikalliota, Somerjärvellä on keittokatos, nuotiokehä, liiteri ja kuivakäymälä. Kahvia ja virvokkeita kansallispuiston kävijät saavat JulmaÖlkyn kioskilta ja Hossan luontokeskuksesta.
tiin luontoarvojen lisäksi alueen historiallisilla kytköksillä Suomen itsenäistymisprosessiin ja alueelle jo muodostuneen virkistys- ja matkailukäytön vilkkaudella. Retkeilypiireissä Hossa on tunnettu jo pitkään mm. presidentti Kekkosen suosimana retkeilyalueena, mutta kansallispuiston statuksen myötä Hossa on noussut kansainvälisiä matkailuoppaita julkaisevan Lonely Planetin listauksessakin Suomen kolmanneksi parhaaksi matkakohteeksi vuodelle 2017. – Vanhastaan on sanottu, että Kainuussa on kaksi matkailukeskusta, Vuokatti ja Ukkohalla-Paljakka. Nyt hyväksytään, että meillä on kolme matkailukeskusta: kaksi rinnekeskusta ja kolmantena yksi tämmöinen luontomatkailukeskus, Hannu Leinonen sanoo. – Hossan aktiviteetit ovat erämaisia, löytyy koiravaljakoita, hiihtämistä, lumikenkäilyä, pyöräilyä, melontaa ja luontokatselua kohtuullisen suuressa mittakaavassa. Suo-
mussalmen ja Kuhmon yhteinen matkailuyhdistys Idän Taiga ry käsittää noin 60 alan yritystä ja se on moneen kertaan palkittu WildTaiga-tuotekonseptistaan. Hossassa toimii yksi suomalainen ja kaksi ranskalaista matkanjärjestäjää jotka tuovat pääasiassa ranskalaisia ja hollantilaisia matkailijoita tutustumaan Suomen talviaktiviteetteihin. Kansallisuuksien kirjon odotetaan kasvavan kansallispuiston maineen kiiriessä laajemmalle. Valtiolta Hossan kansallispuiston perustaminen sai julkisen talouden suunnitelmassa 2,5 miljoonan euron budjetin. – Kun mukaan laskee nyt tiedossa olevat yksityisinvestoinnit, puhutaan jo kuudesta miljoonasta. Silti investointi on ollut suhteessa melko varovaista, Hannu Leinonen arvioi. – Meillä on maaseutukunnassa kaupunkitason palvelut. Suomussalmelle on keskittynyt suuri osa Ylä-Kainuun teollisuudesta. Viitostie on mahdollistanut palvelujen ja erikoisliikkeiden asettumisen tänne.