Issuu on Google+

TEKNIIKAN AKATEEMISTEN JÄSENLEHTI

16.12.2011

2011

7

Tavoitteena

INNOVAATIO

Raami toi rauhan työmarkkinoille Väitöspalkinto paikannuksen kehittäjälle Komennuksella Turkissa


Kuva Antonin Halas

5 Pääkirjoitus

Osaamisen siedettävä kustannus

6 Tavoitteena innovaatio 12 AJASSA 19 TEK-vaikuttaja

Jarno Kolehmainen: TEKin on pidettävä kiinni nuorista

EDUNVALVONTA

20 Lakitieto

Keksijä, valvo etujasi!

24 Samalle viivalle lakon avulla 28 Luottamusmieskysely kertoo:

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta TEK-lehdelle lukijoille! TEK on lahjoittanut joulutervehdyksiin varatun summan tänä vuonna Hyvä Joulumieli -keräykseen.

49 Luottamusmies Tolvanen ABB:ltä

Kuva Helena Hagberg

s.19

Retuperän WBK:n senioreista koostuva orkesteri Retun Wihtorit Heino Koistisen johdolla viihdytti TEKin valtuuston illallisella 24.11. valtuutettuja ja opinnäytetöistä palkittuja. Illallisen yhteydessä Wihtorien letkumestari Lauri Ratia luovutti taitelija Huilutsalon alias Pentti Lehtiluodon, 86, pajassa valmistetun Retun Wihtorien suurristin letkujen kera TEKille – tosin luovutettavaksi edelleen Teekkarimuseolle. Suurristejä on valmistettu vain seitsemän kappaletta, ja nyt luovutettu jää Huilutsalon mukaan hänen viimeisekseen. Kunniamerkin vastaanotti TEKin puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström. Sisäsivun artikkelissa kerrotaan illan pääteemasta: palkituista opinnäytetöistä.

Suhteet työpaikoilla kohdallaan

S.

49

TYÖELÄMÄ

36 Työmaan päällikkö johtaa töitä Turkissa vaikka Suomesta käsin 41 Insinööristä tuli vientituote 52 Uraillat keväällä 2012 JÄRJESTÖ

31 Työhön reilun työelämän ja yrittäjyyden puolesta

2

TEK

7/2011


7/11 42 Kesätöitä riitti mukavasti KOULUTUS

48 Fysiikan työt remonttiin ja ulkomaalaisille survival guide

VAIN VERKOSSA lehti.tek.fi

Kuva Helena Hagberg

OPISKELIJAT

50 Osaamisen kehittäminen osaksi työelämän arkea KOLUMNIT

S.

35 Pylväiden välistä

Sauli Ahvenjärvi

TEKNIIKKA

44 DI:stä tohtoriksi

GPS:n haastajat valtaavat taivaan

50

– Osaamisen edistämisessä tärkeintä on oma kyky ja halu sekä oppimisen mahdollistava työympäristö, Kaisa Harmaala TEKin koulutus ja työvoimapolitiikka -yksiköstä sanoo.

57 Tekniikan ihmeitä Insinöörin paras mobiilisofta

51 Teekkarilaulu

Pieniä käärmeitä

55 Jouluristikko

Kuva Helena Hagberg

15

Kansko vietti 50-vuotisjuhlia.

Kuva Ilkka Heino

Akavan ensimmäinen ammatinharjoittaja- ja yrittäjäpalkinto annettiin diplomiinsinööri Pekka Jussilalle. Jussila on edistänyt akateemista yrittäjyyttä aktiivisesti, myös ammattiliittotoiminnassa.

Kiinalainen juttu

S.

lehti.tek.fi

Uutta yrittäjää neuvoo parhaiten toinen yrittäjä

s. 36

Kiinassa työskentelevä nuori suomalainen diplomi-insinööri Juuso Takalainen aloitti TEK-verkkolehdessä kolumnisarjan. Ensimmäisessä kirjoituksessa on kiinostava ja rohkeakin tuote-esittely Kiinan muurista – siitä uudesta, tietoteknisestä.

Hitech voi olla hauskaa Oululaisstudion kännypelissä naputetaan työtahtia liukuhihnan roboteille. Kasvava peliyritys Ludocraft on kerännyt mainetta ja palkintoja sekä kotimaassa että maailmalla.

TEK

3


ILMOITUS


PÄÄKIRJOITUS

Osaamisen siedettävä kustannus Erilaiset elinkeinoelämän toimijat ovat viime aikoina viestitelleet, että Suomen menestystä ei uhkaa oikeastaan mikään muu kuin liian korkea palkkataso ja palkansaajajärjestöjen pyrkimykset sopia edes joten kuten inflaation kanssa kilpailevista palkankorotuksista. Pääasiallisesti hinnalla kilpailtaessa palkoilla onkin vain yksi suunta: alaspäin. Jos teknologia, tuotteen ominaisuudet ja laatu ovat kaikilla kilpailijoilla samat, kaupan saa se, jolla on alhaisimmat palkkakustannukset. Alarajaksi 1800-luvun taloustiede määritteli sen palkan, jolla työntekijä juuri ja juuri pysyy hengissä. Mikäli palkka laskisi sen alle, työntekijöiden kuolleisuus lisääntyisi, mikä rajoittaisi työvoiman tarjontaa ja palkka palaisi toimeentulorajalle. Tämä ajatusrakennelma tunnetaan “rautaisena palkkalakina”. Sittemmin käsitys palkanmuodostuksesta on saanut uusia vivahteita ja on huomattu, että työntekijöille itse asiassa kannattaa maksaa enemmän, koska he ovat silloin tuottavampia ja motivoituvat tavoittelemaan yhä korkeampaa tuottavuuden tasoa. Koko kansantalouden näkökulmasta on myös hyödyllistä, että jollakin on varaa ostaa tuotettavia hyödykkeitä. Pitkällä tähtäyksellä kansakunnan hyvinvointia tavoiteltaessa ei olekaan hedelmällistä kysyä, kuinka saisimme suomalaiset tekemään työtä mahdollisimman halvalla. Kysymykseen mahdollisesti saatava vastaus johtaa

lehti.tek.fi

hyvinvoinnin edistämisen kannalta epätoivottavaan lopputulemaan. Sen sijaan tulee kysyä: Mitä pitää tehdä, jotta suomalaisille voitaisiin maksaa mahdollisimman kor­keaa palkkaa? Pitkän tähtäyksen päätöksenteon tavoitteena ei siis pidä olla työvoiman hinnan minimointi vaan sen maksimointi. Korkean palkkatason tavoittelun tulee olla yksi poliittisen päätöksenteon keskeisistä päämääristä. Korkeita palkkoja ei tietenkään voi saavuttaa julistautumalla kovapalkkaiseksi, vaan niitä tavoiteltaessa on välttämätöntä keksiä, kuinka muu maailma saadaan hyväksymään ne osana suomalaisten tuotteiden ja palveluiden hintaa. Hinnalla osaa kilpailla toopempikin, mutta korkean hinnan perustelemiseen tarvitaan jotakin ainutlaatuista tai ylivoimaista. Tarvitaan sitä kuuluisaa osaamista, mielellään vielä alallaan maailman parasta. Heikki Kauppi heikki.kauppi@tek.fi

Tavoitteena tulee olla työvoiman hinnan maksimointi, joka perustuu maailman parhaaseen osaamiseen.

TEK

5


Tavoitteena

INNOVAATIO

Kyky jalostaa keksinnöistä aitoja innovaatioita on kansantalouden menestyksen edellytys. Miten ja millä eväillä innovaatiosampo Suomessa pyörii? Teksti Kirsti Levander

Y

ksikönjohtaja Pekka Pellinen pitää suomalaista innovaatiotoimintaa liian organisaatiokeskeisenä. Tekniikka ja yhteiskunta -sektorista TEKissä vastaavaa Pellinen sanoo, että korporatiivisen toiminnan rinnalle tarvitaan yksilökeskeistä lähestymistapaa. – Innovaatioaihiot tulevat aina yksilöiltä, joten heitä on tuettava. Innovatiiviset ihmiset tarvitsevat kannusteita ja organisaatioita hoitamaan keksintöjen jatkojalostusta. Alkuvaiheen yritystoiminnan edistämisen pitää olla osa innovaatiojärjestelmäämme. Pellinen muistuttaa, että yksilöiden innovaatiokyvykkyyden hyödyntäminen kirjattiin jo vuonna 2008 – eduskunnalle annetuksi selonteoksi kutistuneeseen – Suomen innovaatiostrategiaan. – Mutta onko se siirtynyt käytäntöön? Tarve yksilökeskeiseen lähestymistapaan näkyy ainakin kentällä.

6

TEK

– Itsenäinen ja yksilön omista lähtökohdista nouseva innovaatiotoiminta on lähtenyt käyntiin esimerkiksi Protomohankkeissa, joissa myös TEK on mukana, Pellinen kertoo.

Innovaatioiden synnytyssaleissa Yksi Protomoista pyörii Tampereen Finlaysonilla Tammerkosken partaalla. Uudessa tehtaassa kaksisataa vuotta nähneet valurautaportaat johtavat innovaatioiden synnytyssaleihin, Protomoon ja Demolaan. Tunnelma on modernin boheemi: työpisteitä, sähköjohtoröykkiöitä, punainen sohva, purettuja pahvilaatikoita… Protomossa voidaan leipoa innovaatio oikeastaan kenen tahansa ideasta. Käytännössä protomolaisiksi ovat ryhtyneet aiemmin eri yrityksissä työskennelleet ammattilaiset, vastavalmistuneet osaajat sekä sarjayrittäjät. Jos ajatus arvioidaan kehityskelpoiseksi, se saatetaan puolen vuoden kypsytysprosessiin. Eikä idean äidin tai isän tarvitse olla huolissaan IPR:stä: sopimusmallit takaavat luottamuksen.

7/2011


– innovaatio vaatii rutkasti määrätietoista työtä

Ennen kansanedustajaksi valintaansa Juha Sipilä on toiminut muun muassa toimitusjohtajana ja osakkaana Solitra Oy:ssä ja Elektrobit Oyj:ssä sekä perustamansa Fortel Invest Oy:n toimitusjohtajana.

lehti.tek.fi

– Idean kasvattaminen innovaatioksi vaatii tahtoa ja kestävyyttä, kansanedustaja ja pääomasijoittaja, DI Juha Sipilä sanoo. – Monen ideanikkarin homma tyssää siihen, ettei nälkä ole riittävä. Mielessä väikkyy kyllä kuva kylän Shellin taakse nousevasta tehtaasta, mutta päättäväisyyttä ei ole tarpeeksi. Ja kun ei uskaltauduta mukavuusalueen ulkopuolelle, ideasta ei kasva innovaatiota. Yrittäjä ja innovaattori tietää mistä puhuu. Yksi Sipilän perustamista yrityksistä on Volter Oy. Se on loistoidean, mutta ennen kaikkea tahdonvoiman tulos. Kaikki alkoi kesämökin sähköistyksestä. Sipilä piti tarjottua liittymää sikakalliina. Niinpä hän päätti pitää mökkinsä irrallaan valtakunnan sähköverkosta ja rakentaa siitä energiaomavaraisen saarekkeen. – Ensin sähkö tuotettiin tuulivoimalla ja dieselillä käyvällä aggregaatilla. Sitten keksin korvata dieselin ekologisemalla ja edullisemmalla puuhakkeella. Puukaasua. Heureka! Sipilä uskoi puukaasuideaansa ja myi ajatuksen kokonaisesta ekologisesta energiaomavaraisesta asuinalueesta myös Kempeleen kunnalle. Tekninen ratkaisu ei ollut ihan paketissa, mutta luja usko ja pakko – perheet olivat jo rakentamassa talojaan alueelle – panivat Sipilän kumppaneineen menemään läpi harmaan kiven. Epämukavuusalueelle uskaltautunut mies vietti projektinsa kanssa pari unetonta yötä, mutta lopputuloksena oli puuhaketta hyödyntävä asuinalue ja Volter. Pieniä lämmön- ja sähköntuotannon yhdistäviä CHP-laitoksia ekokortteli-idean pohjalta valmistavasta yrityksestä on Sipilän omistuksessa edelleen neljännes. – Jotkut myös pelkäävät kuollakseen, että heidän ideansa varastetaan. On mahdotonta löytää kumppaneita ja rahoittajia, jos ei ole valmis jakamaan tietoa ja myös omistusta, Sipilä muistuttaa. Yhteistyö vaatii luottamusta, alusta asti.

TEK

7

Kuva Helena Hagberg

Ideaan riittää ripaus luovuutta


Kuva Helena Hagberg

Yksilöiden innovaatiokykyä on hyödynnettävä paremmin.

Parissa vuodessa tuote- tai palveluideoiden ympärille on syntynyt Tampereella parikymmentä yritystä. – Kaikki hengissä, innovaatioiden laukaisualustaksi määritellyn kansallisen Protomo-verkoston johtaja Petri Räsänen sanoo. Jyväskylästä alkanut Protomo-toiminta on levinnyt ympäri maata: innovaatioapparaatit toimivat myös Salossa, Turussa, Kouvolassa, Porissa ja Aalto-yliopistossa. Rahoitus tulee kaupungeilta ja ely-keskuksilta.

Matalat kynnykset Marraskuussa Pirkanmaan tulevaisuus- ja innovaatiojohtajaksi siirtyneellä Räsäsellä on ollut Hermia Oy:n johtajana näppinsä pelissä myös Demolan rakentamisessa. Demolassa ahertaa vuosittain 350 alueen korkeakouluopiskelijaa lähinnä paikallisten yritysten tilaamien ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kehityshankkeiden kimpussa. Työt ovat bisnesrelevantteja, mutta eivät yrityksen itsensä toteutettavissa. Tuloksina syntyy monialaista innovaatiotoimintaa ja start upeja sekä harjoitus-, projekti- ja lopputöitä kolmeen korkeakouluun noin 10 opintopisteen edestä. Malli on ainutlaatuinen Suomessa. Maailmalla samantyyppistä toimintaa on MIT:ssä. Räsänen istahtaa säkkituoliin. – Tällaista rentoa meininkiä pitäisi olla enemmän. – Yliopistojen ja niiden rinnalla toimivien hautomoiden ja teknologiakeskusten, -puistojen ja yrityshautomoiden pitäisi tarjota matalan kynnyksen siirtymäpaikkoja, joissa ihmiset ja erilaiset osaamiset kohtaisivat. Eikä riitä, että talot ovat vierekkäin, pitää luoda myös edellytyksiä ihmisten ja osaamisten yhteistyölle, Räsänen sanoo.

Nopeat syövät hitaat – Kansakunnan luovuuden merkitys korostuu globaalissa maailmassa, sillä innovaatiot kannibalisoidaan markkinoilla aiempaa nopeammin, Pekka Pellinen sanoo.

8

TEK

Räsänen arvostaa perustutkimusta, mutta muistuttaa, että tiedevetoinen toiminta on yksinään hidasta. Maailma muuttuu nopeasti, joten aika ajaa ohi, jos asioita haudutellaan liian pitkään. – Sitä paitsi yliopistojen tutkijatyypit eivät välttämättä ole kiinnostuneita yrittäjyydestä, Räsänen toteaa. – Tiedevetoisen innovaatiotoiminnan rinnalle tarvitaan kysyntä- ja markkinalähtöistä tietämystä ja nopeatempoista toimintaa, jossa jyvät erotellaan akanoista jo innovaatioprosessin alkumetreillä.

7/2011


Pullauttakaa ideat ulos

– Tiedevetoisten innovaatioiden rinnalle tarvitaan kysyntä- ja markkinalähtöistä tietämystä ja nopeatempoista toimintaa, Petri Räsänen tuumaa.

Kuva Kirsti Levander

Kehityskelpoisia ideoita Räsänen kaivaisi yrityksistä. Erityisesti isoihin yrityksiin kertyy oman bisneksen ulkopuolisia ideoita pölyttymään. – Ne pitäisi pullauttaa rohkeasti ulos spin-offeiksi jatkojalostukseen. Nyt tässä ei olla vielä riittävän aktiivisia. Selkeillä toimintamalleilla ja tuloksellisiksi todistetuilla kanavilla spinn-off-toiminnan kynnystä voidaan alentaa. Tulevaisuuden tuotteita tai aloja Räsänen ei lähde luettelemaan. – Meidän on hyödynnettävä omia vahvuuksiamme, mutta lähdettävä samalla luomaan uusia ennakkoluulottomia sovelluksia, hän määrittelee väljästi. – Haasteita ainakin riittää, sillä ympäristö- ja energiakysymykset, globaalit väestönkasvun ja ruoantuotannon ongelmat vaativat tulevaisuudessa ratkaisuja.

Protomojen kaltaista rentoa meininkiä pitäisi olla enemmän. Näytä demo Räsänen sanoo juuri hoksanneensa demojen ja protojen ratkaisevan merkityksen koko innovaatiojärjestelmälle ja sen tarjoamille tukitoimille. – Pelkän idean kanssa eteneminen on tuuleen viuhtomista. Sen sijaan demo tai proto edellä on helppo mennä kertomaan ajatuksistaan ja saada oikeaan osuvaa tukea. Demo toimii myös stimulanttina jatkojalostuksessa. – Sen avulla voidaan helpommin hakea esimerkiksi akateemista osaamista ongelmien ratkaisemiseen. Parhaimmillaan tutkijakin palaa halusta viedä asiaa eteenpäin.

Outputissa parantamista

lehti.tek.fi

Kuva Kirsti Levander

Pari vuotta sitten Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälistä arviointia kuunnellut Räsänen sanoo ihmetelleensä sitä, miten kiinni Suomi on vielä 1950-luvun teollisuusrakenteessa. Selvitys nimittäin osoitti, että sektoritutkimuslaitoksemme ovat keskittyneet alkutuotantoon, maa- ja metsätalouteen ja geologiaan. Räsäsen mielestä Suomen innovaatiopolitiikan tuottavuus ei hyvästä yrityksestä huolimatta ole suuren suuri. – Inputia on, mutta output ei ole silti järin mahtava. Suomen innovaatiotoimintaa arvioitaessa olemme inputissa Top 3:ssa, mutta outputissa mahdumme enää 20 parhaan joukkoon. Tulosta voisi syntyä enemmänkin.

TEK

9


Suomen innovaatiopolitiikkaa ei tehdä enää pelkällä rahalla.

Soppaan selkeyttä TEKin Pekka Pellisen mielestä innovaatiopolitiikan kentällä vallitsee myös sekamelska. – Maassa toimii joukko julkisia tai julkistaustaisia palveluntarjoajia, joiden roolit ovat epäselviä ja osin päällekkäisiä. Myös ministeriöiden yhteistyössä on toivomisen varaa. Asia tuli esiin suomalaisen innovaatiojärjestelmän kansainvälisessä arvioinnissa, mutta saamme samasta asiasta palautetta myös suoraan TEKin jäseniltä, Pellinen kertoo.

Elinkeinopolitiikkaan yhtenäisyyttä Työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osaston ylijohtaja Petri Peltosen mielestä on myös kysyttävä, miksi rönsyjä on syntynyt. Selitys on yksinkertainen: elinkeinopolitiikan monopoli ei ole TEMillä, vaan sitä tehdään suurilla summilla myös kunta-, maakunta- ja EU:n aluerahastohankkeissa. Kuvaa sumentaa se, että vahva rahoitus maakunnalliselle ja kunnalliselle toiminnalle lähtee pikemminkin aluekehityspolitiikan päämääristä kuin kansallisista päämääristä. – Aluekehitysrahoituksen kohdentaminen elinkeinopolitiikkaan pitäisi uudistaa tuomalla siihen selvästi yhtenäinen kansallinen näkemys. Järjestelmäkin yksinkertaistuisi, jos sitä ohjattaisiin vahvemmin yhtenäisen elinkeinopolitiikan päämääristä, Peltonen sanoo. Se vaatii rohkeutta päätöksentekijöiltä.

10 TEK

Niukkuus – mutta myös innovaatiopolitiikassa havaitut muutostarpeet – ovat saaneet ministeriön etsimään uusia tulokulmia innovaatiotoiminnan edistämiseen. Parhaimmillaan valtion kassasta pantiin veroeuroja perustutkimukseen ja yritysten t&k-toiminnan tukemiseen kaksi miljardia, mutta nyt potti on kutistumassa. – Esimerkiksi yritystukiin on tulossa ensi vuonna 110 miljoonan leikkaukset, joista puolet kohdistuu Tekesiin. Nämä leikkaukset eivät välttämättä edes riitä, jos valtiontalouden näkymät vielä synkkenevät, Peltonen sanoo.

Vapauttamalla ja joukkoonnuttamalla – Innovaatioita kiihdytetään jatkossakin tutkimustietoa tuottamalla, mutta myös kysyntää ohjaamalla, markkinoita vapauttamalla sekä joukkoonnuttamisella. Peltonen luettelee näistä esimerkkejä. – Yksi on smart regulation, fiksu normittaminen. Se toimii jo autoteollisuudessa. Autovalmistajille asetetut vaatimukset yhdessä CO2-vetoisen ajoneuvoverouudistuksen kanssa ovat johtaneet siihen, että polttomoottorit ovat nopeasti kehittyneet vähäpäästöiseen suuntaan, samoin markkinoille ovat tulleet hybridi -ja sähköautot. Auton ostaja on saatu tekemään vihreitä valintoja, ja samalla on onnistuneesti ohjattu teknologian kehitystä ympäristöystävälliseen suuntaan. Innovointia kiihdyttävästä sääntelyn purkamisesta malliksi sopii myös puurakentaminen. – Siihen on viimein saatu vauhtia, kun on onnistuttu poistamaan hölmöjä paloturvallisuusmääräyksiä. TEM kannustaa myös innovoinnin joukkoonnuttamiseen eli osallistamaan asiakkaat ja kuluttajat tuotekehitykseen. Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyttä ministeriö edistää muun muassa User-Driven Innovation -sivuston (www. udi.fi) avulla esimerkein ja ohjein. – Joukkoonnuttamisen mallia pitäisi käyttää meillä nykyistä huomattavasti enemmän, Peltonen sanoo.

7/2011


Kuva Kirsti Levander

Voimaannuta innovaattorisi

– Työpaikalla pitää olla myös kivaa. Hulluttelu on parhaimmillaan osa motivoivaa toimintakulttuuria, Taneli Tikka sanoo.

Jos haluat joukoltasi innovatiivista toimintaa, selkeytä tavoite, inspiroi älyllisesti ja pidä homma humoristisena. Äläkä vahdi. Sarjayrittäjänä ja tietotekniikkavaikuttajana tunnettu Soprano Brain Alliancen toimitusjohtaja, KTM Taneli Tikka neuvoo voimaannuttamaan yrityksen etulinjan tekijät. Hän kehottaa tekemään tavoitteista lähes käsinkosketeltavan selkeitä. Lisäksi tarvitaan kannustusta ja positiivista palautetta. – Pelkkä katsomosta hurraaminen ei riitä. Tarvitaan kirittäviä tavoitteita. Anna motivoivia, riittävän isoja haasteita ja kasvata niitä tarvittaessa matkan varrella, Tikka luettelee. – Johtamisotteen pitää olla valmentava. Innovoi nyt, perkele! -käskyt eivät tehoa. Varsinkin nuori Y-sukupolvi vaatii inspiroivaa ja älyllisesti stimuloivaa johtamisotetta. Y-sukupolvelle työssä oppiminen – ammatillisesti ja ihmisinä – on tärkeää.

lehti.tek.fi

Tikka sanoo, että lähtökohtana voimaannuttamisessa on oltava myönteinen ihmiskuva. Hän muistuttaa, että varsinkin nuoret tekijät lähtevät siitä, että heihin luotetaan ja heitä arvostetaan. – Uusi polvi ei ole enää vanhempiensa tapaan nöyrää ja kärsivällistä. Jos työpaikka ei miellytä, se vaihdetaan.

Älä nitistä, vaan naurata Tikan mukaan motivoituneet ja voimaannetut ihmiset ovat itseohjautuvia. Etulinjan tekijät tietävät itse, miten työ parhaiten tehdään. On turha mennä väliin vahtimaan. – Jos pomo tarkastaa virheet ja sanoo aina viimeisen sanan, hän tappaa luovuuden ja kokeilukulttuurin.

– Tulokset ovat paljon positiivisempia, kun tekijät päästetään tekemään villejä kokeiluja kohti selkeitä päämääriä ja tavoitteita. Ja työpaikalla pitää olla myös kivaa. – Huumoria ja hulluttelua tarvitaan. Se on inspiroiva tapa motivoida ihmisiä ja parhaimmillaan osa motivoivaa toimintakulttuuria. – Huumori saa yleensä parhaat mahdollisuudet kukkia silloin, kun työyhteisön asiat ovat kunnossa.

Muutos ja luovuus käsikädessä – Aika on nyt otollinen luovuuden johtamiselle. Elämme jatkuvassa muutoksessa. Jotta yritys pystyisi vastaamaan muutokseen, sen tulee tarjota elinympäristö myös luovuudelle, Tikka toteaa.

TEK 11


Vigoon haettiin mallia Israelista.

Kiihdytysohjelma kasvuyrityksille

Kuva Helena Hagberg

– Yrityskiihdyttämäohjelma Vigo on yksi työ- ja elinkeinoministeriön merkittävimpiä avauksia kasvuyritysten tukemisessa, Petri Peltonen sanoo.

12 TEK

Elinkeinoelämään halutaan vauhtia uusien alojen ja maailmanmarkkinoille suuntaavien kasvuyritysten avulla. Tekesin tuoreen strategian mukaan tukea ohjataan juuri näille kasvuyrityksille ja start upeille. – Meidän on saatava elinkeinoelämään monipuolisuutta.­­ Tiede- ja teknologiavetoisten yritysten rinnalle on nostettava palvelualalla ja luovalla alalla toimivat yritykset, Peltonen sanoo. Ministeriön näkyvimpiä avauksia kasvuyritysten löytämisessä ja tukemisessa on yrityskiihdyttämöohjelma Vigo. Vigolla on parissa vuodessa luotsattu kasvuun yli 30 yritystä, jotka työllistävät jo noin 350 henkilöä. Ohjelmassa mukana olevat yritykset ovat keränneet yli 60 miljoonaa euroa pääomasijoituksia kansainvälisiltä ja kotimaisilta sijoittajilta sekä julkisilta rahoittajilta. Vigossa sijoituskohteiden valinta ei ole ensisijaisesti virkamiesten käsissä, vaan nuoret lupaavat yritykset kaivetaan esiin yksityissijoittajien vedolla. Mukana on kokeneita sijoittajia ja sarjayrittäjiä. – Vigossa yhdistyy hyvällä tavalla julkinen ja yksityinen rahoitus. Yli 60 miljoonan Vigo-potista reilusti yli puolet tulee yksityisiltä sijoittajilta ja loput veronmaksajilta Tekesin ja Finnveran välityksellä. Erityisen tyytyväinen Peltonen on siihen, että Vigoon on saatu mukaan ulkomaisia sijoittajia. Vuonna 2009 lanseerattuun Vigoon TEM haki mallia Israelista. – Ei kopioitu, mutta tehtiin Suomeen sovitettu Israelin malli.

Verotus kannustavaksi, eläkeyhtiöt talkoisiin Peltonen uskoo, että yksityinen raha ottaisi kasvuyrityksissä enemmän riskiä verokannusteiden avulla. – Asiaa on tutkittu vakavasti, sillä on selvää, että suoralla tuella ei nykyistä enempää saada aikaan. Käyttökelpoisia verotuksellisia keinoja on kaksi: t&ktoimintaan ja pääomittamiseen kannustaminen. Tutkimus- ja tuotekehityksen verokannusteessa ajatuksena on, että jos yritys uskoo ideaansa ja haluaa kohdentaa siihen t&k-työpanosta, sitä tuetaan innovaatiotyöhön kohdistettavalla verohelpotuksella. – Maksimissaan verotuki olisi 100 000 euroa. Näin siksi, että tuki halutaan suunnata nimenomaan pienille firmoille; niille satatuhatta on iso raha.

7/2011


Peltosen mukaan toimialoja erottelemattoman verokannusteen etuna olisi se, että laajat joukot – myös luovilta ja palvelualoilta – saataisiin mukaan innovaatiotoimintaan. Maan hallitus on luvannut ottaa verokannusteet käsittelyyn keväällä. – Tilanne on ”fifty-sixty”. Katsotaan, mitä maan hallitus päättää, Peltonen sanoo. Uusina kasvuyritysten pääomittajina Peltonen näkisi mieluusti eläkevakuutusyhtiöt, joilla on tilillään suomalaisten yhteiset eläkevarat.

Shokeissa ei pidä sortua näpertelyyn.

Keksijät keskiöön – Eläkeyhtiöt ovat kaihtaneet riskejä, mutta promillesijoitukset kasvuyrityksiin olisivat niille hiekanjyväsiä. Onnistuessaan ne loisivat Suomeen uusia yksityissektorin työpaikkoja. Kansantalouden kasvun ja uudistumisen pitäisi kyllä olla eläkeyhtiöidenkin pitkän tähtäyksen intressissä, Peltonen perustelee.

Shokeissa ei pidä näperrellä Vaikka innovaatiopolitiikan avainsana on nyt monipuolistaminen, valtion varoin pusketaan eteenpäin myös perinteisen teknologiavetoisen teollisuuden innovaatioita. Tekesin tuki kohdistuu Suomen kuudelle vahvalle teollisuusalalle, joilla on suuri osa yksityisistä työpaikoista ja jotka vastaavat viennin valtaosasta. Tuki kulkeutuu yrityksille toimialalle perustettujen osakeyhtiöiden, strategisten huippuosaamiskeskittymien Shokkien, kautta. – Shokeissa rakennetaan uudistusohjelmia, jotka rahoitetaan puoliksi Tekesin kanssa. Nyt Shokki-ohjelmilta myös odotetaan jotain oikeasti uutta. Niissä ei pidä sortua näpertelyyn, Peltonen sanoo.

Julkiset hankinnat peliin Pekka Pellinen TEKistä antaa päättäjille vielä vinkin: Maailmalla on innovaatiotoiminnan ohjauksen instrumentiksi otettu myös julkiset hankinnat. – Suomessa tätä konstia on käytetty turhan varovaisesti. n

lehti.tek.fi

Keksijän Päivän tapahtumassa Helsingissä 8.11. mikrokeksijä Nina Ignatiuksen puheenvuoroon kilpistyi kaikkien yksittäisten keksijöiden ja mikroyrittäjien huoli: Mistä rahaa ja tukea? – Ei mitään satasivuisia nettisaitteja, vaan esimerkiksi puhelinnumero, josta saa selkeitä neuvoja ja apua, hän pyysi. Keskosvauvojen vaatteisiin ihoystävällisen peitesauman kehittänyt ja innovaationsa pohjalta Beibamboo-yrityksen perustanut Ingnatius puhui omien kokemustensa pohjalta. Sama sanoma on tilaisuudessa julkistetussa Helsingin Keksijöiden Keksijän manifestissa. Keksijät ovat yksin ideoidensa kanssa. Tarvitaan innovaatiotuottajia, jotka keräävät idean ympärille keksintöä edistäviä tiimejä. Keksijät haluavat myös nostaa ja kirkastaa profiiliaan. Keksijä ei halua olla sarjakuvan Pelle Peloton tai propellipää, vaan vakavasti otettava innovaation kehittäjä. Keksijän Päivän ovat perustaneet 40-vuotista toimintaansa juhliva Suomen Keksijöiden Keskusliitto KEKE yhteistyössä Suomalaisten Keksijöiden Tukiyhdistyksen ja kansallisen Keksijäforumin kanssa.

TEK 13


AJASSA

Hyytävää kylmyyttä ja raakaa suomalaista voimaa Kovina talvina koko Pohjanlahti ja iso osa Itämerestä voivat jäätyä. Koska lähes kaikki Suomen vienti tapahtuu meriteitse, ainoa ratkaisu on jään murtaminen – ja se vaatii todella raakaa voimaa. Murtajasta Urhoon ja Kontiosta Nordicaan jäänmurtajat ovat taistelleet äärimmäisissä olosuhteissa kiveäkin kovempaa ja arvaamatonta jäätä vastaan. Jäänmurtajat ja jäissä kulkevat alukset ovat suomalaisen insinööritaidon ja suunnittelun mestarinäytteitä. Suomella on yksi maailman voimakkaimmista jäänmurtajalaivastoista. Arktisten alueiden öljykentillä tarvitaan jäänmurtotekniikan osaamista, jonka suomalaiset hallitsevat. Tämä suomalaisten ylpeydenaihe on

nyt laitettu komeasti koviin kansiin, kun Atena Kustannus julkaisi kirjan Raakaa voimaa – suomalaisen jäänmurtamisen tarina. Kirja kertoo selkein tekstein ja upein kuvin suomalaisten jäänmurtajien tarinan ja niihin liittyvien keksintöjen historian. Kirjan ovat kirjoittaneet toimittaja, tieto­kirjailija Ari Turunen ja tekniikkaan erikoistunut toimittaja, diplomi-insinööri Petja Partanen. Viimemainitun taito popularisoida ja havainnollistaa tekniikan saavutuksia on TEK-lehden lukijoille tuttua hänen toimittamistaan artikkelisarjoista DI:stä tohtoriksi ja Tekniikan ihmeitä. 200-sivuinen kirja on saatavana kirjakaupoista ja Atena Kustannuksen verkkokaupasta, jossa hinta on 39 euroa + toimituskulut 3,90 euroa. (HA)

Anna palautetta lehdestä ja voita kahviautomaatti!

Vielä ehdit hakea alennusta TEKin jäsenmaksusta!

Jokainen numero on

UUSI MAHDOLLISUUS OSALLISTUA Vastaaminen on helppoa ja nopeaa! 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi /tek. 2. Merkitse numerosarja 785362. 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan! Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät ksyyskaudella 2011. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2012. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

14 TEK

Jäs enmaksusta voi saada alennusta monin eri syin, muun muassa työttömyyden, varusmies- tai siviilipalveluksen, perhe- tai hoitovapaan sekä päätoimisen opiskelun vuoksi. Alennusta voi hakea, vaikka koko vuoden jäsenmaksu olisikin jo maksettu. Tällöin alennuksen myöntämisen yhteydessä muodostuva liikaa maksettu jäsenmaksuosuus siirtyy hyvitykseksi ensi vuoden jäsenmaksuun. Alennusta haetaan joko lomakkeella, joka on tämän lehden sivulla 56, tai vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella. Hakemuksen liitteineen voi toimittaa myös sähköpostitse osoitteeseen jasenrekisteri@tek.fi

Hakemuksen tämän vuoden jäsenmaksualennuksesta pitää olla TEKissä viimeistään 31.12.2011. Tarkemmat ohjeet alennusperusteista ja alennuksen hakemisesta: www.tek. fi/jasenyys

7/2011


AJASSA

Kansko on insinöörijärjestöjen linkki maailmalle

Kansko, Suomen insinöörijärjestöjen kansallinen komitea, on tehnyt insinöörejämme tunnetuiksi erityisesti Euroopassa jo yli 50 vuotta.

Suomen insinöörijärjestöjen kansallinen komitea, Kansko, edustaa suomalaisia insinöörijärjestöjä Eurooppalaisessa insinöörijärjestöjen liitossa FEANIssa. Koska FEANI otti riveihinsä vain yhden järjestön per maa, Suomen Teknillinen Seura, Insinööriliitto, Driftingenjörsförbundet i Finland ja Tekniska Föreningen i Finland perustivat yhteisen Kanskon maaliskuussa 1960. Järjestöt halusivat kansainvälistää toimintaansa ja tehdä suomalaisen insinöörikoulutuksen tunnetuksi maailmalla.

EUR ING -nimike Yhteistyö FEANIn kanssa painottui alusta asti koulutuspolitiikkaan ja insinöörien yhteiskunnalliseen rooliin. Kansko on muun muassa1970-luvun alusta lähtien osallistunut eurooppalaisen insinöörirekisterin luomiseen ja ylläpitämiseen. Insinöörit olivat ensimmäinen

lehti.tek.fi

Kuva Helena Hagberg

Teksti Riikka-Maria Illman

Kansko juhli 50-vuotista taivaltaan 9. marraskuuta Helsingissä. Kuvassa (selin) hallituksen jäsen Martti Annanmäki, keskellä Veli-Pekka Mattila, hallituksen jäsen 1995–2008 ja oikealla Matti Hirvikallio, pääsihteeri 1988–99 ja puheenjohtaja 2000–10. Takana Matti Kaario, pitkäaikainen hallituksen jäsen ja pääsihteeri 1967–79. Taustalla kuvitusta Riikka-Maria Illmanin kirjoittamasta muistitietotutkimuksesta Kanskon taival 1960–2010.

ammattiryhmä, joka otti käyttöön yhteisen rekisteröidyn EUR ING -ammattinimikkeen 1980-luvun lopussa. Ensimmäiseen korkeakouluinsinöörien luokitukseen hyväksytyt suomalaiset diplomi-insinöörit ja insinöörit ovat saaneet hakea EUR ING -nimikettä vuodesta 1987 asti.

Ympäristö- ja yhteiskuntakomiteat Kansko on ollut aloitteellinen myös ympäristöasioissa. Järjestö vei 1970-luvulla FEANIin professori Pentti Malaskan uraauurtavan ympäristöaloitteen, mikä johti FEANIssa erillisen ympäristökomitean syntyyn. Malaskan aloite eteni insinöörijärjestöjen maailman liittoon WFEO:hon. Se esiteltiin myös YK:n ensimmäisessä ympäristö- ja kehityskonferenssissa Tukholmassa 1972. Insinöörijärjestöjen kestävän kehityksen parissa tehtävän työn alkupiste on siis jo 1970-luvulla. Kanskolla oli myös erityinen rooli FEANIn yhteiskuntakomitean perustamisessa ja toiminnassa, sillä sen puheenjohtajaksi nimettiin Kanskon esityksestä suomalainen professori Antti Niemi. Komitea pyr-

ki yhteiskunnan, teknologian ja kulttuurin välisen vuorovaikutuksen syventämiseen. Suomessa järjestettiin huhtikuussa 1985 myös yhteiskuntakomitean ja Kanskon yhteinen seminaari.

Länteen ja itään FEANIn lisäksi Kansko hakeutui yhteistyöhön myös Maailman insinöörijärjestöjen liiton WFEO:n kanssa vuonna 1968. Korkeat matkakustannukset eivät kuitenkaan aina sallineet edustajan lähettämistä kokouksiin ja resurssipulasta johtuen jäsenyydestä päätettiin luopua vuoden 1997 alussa. Kansko solmi maan tavan mukaisesti suhteet myös sosialististen maiden, Neuvostoliiton, Unkarin, Puolan ja Kiinan, tieteellisteknillisten järjestöjen kanssa. Yhteistyö jäi kuitenkin virallisten vierailujen ja asiantuntijavaihtojen varaan ja loppui kokonaan Neuvostoliiton hajottua. 2000-luvulle tultaessa Kanskon työ on keskittynyt FEANIn lisäksi pohjoismaiseen yhteistyöhön NordIng-verkoston kautta. Itämeren alueen yhteistyö on tavallaan korvannut WFEO:n jättämän aukon.

TEK 15


AJASSA

Oulun Teekkaritalo uudistuu – tukijoita tarvitaan Haave Oulun Teekkaritalon profiilin kohottamisesta on edennyt hankkeeksi: rakennuskonsultti on palkattu, arkkitehtipiirustukset piirretty ja luvat valmiina. Nyt etsitään yrityksiä ja yksityishenkilöitä, jotka ovat valmiita tukemaan hankkeen toteutumista taloudellisesti. Tukijat saavat vastineeksi lahjoituksesta esimerkiksi kyltin talon seinälle tai etuja tilavarauksista. – Yrityksille on luvassa ”mainospaikkoja” muutamasta satasesta lähtien, mutta maksimisummaa ei onneksi ole rajoitettu, Teekkarilupin hallituksen puheenjohtaja Tuomas Havela kertoo.

kunnostetaan ja keittiö uusitaan. Saniteettitilat korjataan, eikä viemäri ole sen jälkeen lattian korkein kohta. Toisen kerroksen terassille tulee kylpytynnyri. Samalla terassin alla oleva katto uusitaan niin, ettei vesi kulje enää seinän läpi ennen kuin päätyy ränniin, Havela valaisee suunnitelmia. – Ja tilavarauksiinkin tulee sähköinen varausjärjestelmä. Jatkossa löylyvettäkin voi tilata tekstarilla suoraan kiukaalle. (KL)

Lisätietoja www.teekkaritalo.fi Kuva: Linja-Arkkitehdit

Peruskorjaus ja kylpytynnyri Vuonna 1992 valmistunut, suosittuna kokous- ja juhlatilana toimiva talo vaatiikin isosti työtä. – Tavoitteena on nostaa Teekkaritalon ilmettä ja lisätä palvelutasoa. Juhlasali

Miten? Missä? Milloin? TEK on uudistanut abi- ja oposivustonsa. Käy katsomassa ja anna vinkki muillekin!

16 TEK

7/2011


AJASSA

LUT on akkreditoinnin pioneeri Pohjoismaissa Lappeenrannan teknillinen yliopisto läpäisi kansainvälisen teknillistieteellisen alan akkreditoinnit ensimmäisenä Suomessa ja Pohjoismaissa. Arviointiprosessiin lähtemisen tavoitteena oli koulutuksen laadun parantaminen.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Lappeenranta University of Technology, LUT) läpäisi Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttaman laadunhallinnan ulkoisen auditoinnin keväällä 2009. – Sitä ei kuitenkaan pidetty riittävän systemaattisena arviona koulutuksen sisällön ja valmistuneiden osaamisen onnistuneisuudesta, kertoo LUT:n laatupäällikkö Annikka Nurkka. – Siksi yliopiston johto päätti, että lähdetään kehittämään tutkintojen laadunvarmistusta ja vertailtavuutta kansainvälisellä akkreditoinnilla. Ensimmäisinä intensiivisiin arviointeihin lähtivät kemiantekniikan, sähkötekniikan ja tuotantotalouden tutkinto-ohjelmat. Akkreditoinnit liittyvät EU:n tavoitteeseen vahvistaa Euroopan korkeakoulutuksen kilpailukykyä. Akkreditoinneilla halutaan tukea koulutuksen kehittämistä, tutkintojen vertailtavuutta sekä tutkinnon suorittaneiden työllistymistä ja liikkuvuutta kansainvälisillä työmarkkinoilla.

dattava akkreditointi on tarkoitettu teknillistieteellisille ja luonnontieteellisille tutkinto-ohjelmille. ASIIN-akkreditoituja tutkinto-ohjelmia on jo yli 2000. ASIINlaatuleiman yhteydessä voidaan myöntää myös EUR-ACE-laatuleima. LUT:ssa arviointimenetelmäksi valittiin tämä kansainvälinen akkreditointi ASIIN/ EUR-ACE-kriteeristöjen pohjalta. – Akkreditointi ei ole mikään läpihuutojuttu, Annikka Nurkka sanoo. – Kaikki arvioinnin vaiheet vaativat huolellista valmistautumista. Yhden kandidaatin ja maisterin tutkinto-ohjelmien muodostaman kokonaisuuden akkreditointiin käytettiin LUT:ssa arviolta 1200–1500 työtuntia.

Pian akkreditointi hankittavissa Suomestakin Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteydessä toimiva Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) on päättänyt hakea EUR-ACE-akkreditointioikeuksia, joten ehkä noin vuoden kuluttua tutkinto-ohjelmien akkrediointia voi hakea sieltä. KKA on riippumaton asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on avustaa korkeakouluja ja opetus- ja kulttuuriministeriötä korkeakoulujen arvioinneissa. Toimikaudeksi kerrallaan nimitetyn neuvoston jäsenet edustavat yliopistoja, ammattikorkeakouluja, opiskelijoita ja työelämää. (HA)

Arviointimenettelyt insinööriverkostojen yhteistyönä EUR-ACE eli European Accredited Engineer on eurooppalaisten insinööritieteiden verkostojen yhdessä EU:n tuella rakentama teknillistieteellisen alan tutkinto-ohjelmien akkreditointimenettely. Akkredointia koordinoimaan ja tukemaan perustettiin verkosto. EUR-ACE-akkreditoituja tutkintoohjelmia on jo pitkälti yli 800 eri puolilla Eurooppaa. Saksalaisen ASIIN e.V -organisaation kansainvälinen, Bolognan sopimusta nou-

lehti.tek.fi

si- ja ongelmanratkaisutaidot, suunnittelutaidot, tieteellisen tutkimustyön toteuttaminen ja teknillistieteellisen osaamisen soveltaminen käytännön harjoituksissa ja/ tai työssä. Tarkastelussa ovat myös yleiset valmiudet: ryhmätyötaidot, kommunikaatiovalmiudet, projektityö- ja johtamisvalmiudet, tiedonhankinnan ja jatkuvan oppimisen edellyttämät valmiudet, asenteelliset ja eettiset valmiudet. Kriteeristöissä kuvataan ne tutkinto-ohjelman piirteet, joita laadukkaalta ohjelmalta edellytetään. Kriteereiden toteutumista arvioidaan sekä koulutusohjelman tuottaman laajan itsearvioinnin että kansainvälisen asiantuntijaryhmän arvioinnin perusteella. Nurkan mielestä työlääseen savottaan kannatti lähteä: – Prosessin eri vaiheissa saadut palautteet osoittautuivat erittäin hyödyllisiksi koulutuksen kehittämisessä kohti kansainvälistä huipputasoa. Prosessin tuloksena yliopisto ja koulutusohjelmat ovat saaneet uusia menetelmiä opetussuunnitelmatyöhön ja tutkintojen laadunvarmistukseen.

Tulos on vaivan väärti Akkreditoinnissa tarkastellaan tutkinnon osaamistavoitteiden toteutumista. Näitä ovat tieteellisen ajattelun, matematiikan ja oman teknillistieteellisen alan perustiedot ja osaaminen, teknisten ilmiöiden analyy-

Yksityiskohtaisempi, LUTin asiantuntijoiden kirjoittama kuvaus akkreditointiprosessista on luettavissa TEK-verkkolehdestä: http://lehti.tek.fi > Koulutus

TEK 17


AJASSA

NIMITYKSIÄ

V TM Susanna Bairoh nimitettiin 1.11.2011 vastaavaksi tutkijaksi TEKin koulutus- ja työvoimapoliittiseen yksikköön. Tutkimustyön lisäksi hänen tehtäviinsä kuuluvat myös tutkimustoiminnan koordinointi, kehittäminen ja sidosryhmäyhteistyö. Tuotantotalouden DI Henna Laasonen nimitettiin 5.12.2011 TEKin neuvotteluyksikköön tutkimusasiamieheksi. Hänen vastuullaan ovat edunvalvontaan liittyvät tutkimukset, muun muassa TEKin työmarkkinatut­ kimus.

Vastaa TEKin palkkatutkimukseen! Nyt on taas aika kantaa kortensa kekoon ja osallistua TEKin työmarkkinatutkimukseen. Vastauspyyntö on jo lähetetty sähköpostitse niille vuosijäsenille, joiden sähköpostiosoite on kunnossa TEKin rekisterissä. Tutkimuslomake on avoinna netissä 10.1.2012 asti osoitteessa www.tek.fi/tmt. Vuosittain toistuvien palkkakyselyjen lisäksi kaikki YTN-liitot sel-

vittävät tänä vuonna työmarkkinatutkimuksissa muun muassa työttömyyden jälkeistä työllistymistä. Palkkatilastoja julkaistaan TEKin verkkosivuilla sitä mukaa kun niitä valmistuu ja yksityiskohtaisempia artikkeleita kevään lehdissä. Kysymyslomakkeeseen vastaaminen vie huolelliselta vastaajalta noin puoli tuntia. Kyselyn tuloksia käytetään hyväksi muun muassa TEKin palkkanosturissa. (MH)

Suomalainen Insinöörityöpalkinto 2012 julistetaan haettavaksi. Palkinnon myöntävät yhdessä TEK ja TFiF. Palkinto on suuruudeltaan 25 000 euroa. Tunnustus myönnetään ansioista insinöörityön alalla henkilölle tai työryhmälle, joka on huomattavasti edistänyt teknillistä osaamista Suomessa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös liiketaloudellisiin ja kansantaloudellisiin seikkoihin. Työn omaperäisyys, luovan panoksen määrä, sekä idean tai teorian soveltaminen käytäntöön ovat keskeisiä valintakriteerejä. Tarkempia tietoja sekä ehdotuslomakkeita verkosta: www.tek.fi/palkinnot Lomaketilaukset: Riitta Kärki riitta.karki@tek.fi tai puh. (09) 2291 2258 Lisätietoja: yksikönjohtaja Pekka Pellinen pekka.pellinen@tek.fi tai puh. (09) 2291 2259 Ehdotukset liitteineen viimeistään 31.1.2012 mennessä osoitteella: Tekniikan Akateemiset TEK Teknologiavaliokunta Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki


AJASSA

Kuvat Antonin Halas

Opinnäytetöitä palkittiin TEK, Tekniska Föreningen i Finland TFiF ja Matemaattisluonnontieteellisten alojen Akateemiset MAL palkitsivat vuoden ansiokkaimmat opinnäytteet Helsingissä 24. marraskuuta. Väitöskirjapalkinto 7 500 euroa TkT Lauri Wirolalle Studies on Location Technology Standards Evolution in Wireless Networks (Tutkimuksia lokaatioteknologiastandardien kehityksestä langattomissa verkoissa) TkT Lauri Wirolan väitöstyö käsittelee standardoitujen paikannusmenetelmien kehitystä ja tulevaisuutta. Väitöskirja on tieteellisiltä ansioiltaan huomattava ja korkeatasoinen. Työ liittyy matkapuhelin- ja päätelaitteissa käytettäviin paikannuksen standardeihin ja tekijöihin, jotka tulee huomioida, jotta standardeista tulee toimivat ja parhaiten kuluttajia palvelevia. Työ on tehty Nokian palveluksessa. Opinnäytetyö hyväksyttiin TTY:n luonnontieteiden ja ympäristötekniikan tiedekunnassa. Wirolan haastattelu ja työn esittely tämän lehden sivuilla 44–47.

Diplomityöpalkinto 5 000 euroa arkkitehti Satu Huuhkalle Kierrätys arkkitehtuurissa. Betonielementtien ja muiden rakennusosien uudelleenkäyttö uudisrakentamisessa ja lähiöiden energiatehokkaassa korjaus- ja täydennysrakentamisessa. Arkkitehti Satu Huuhka etsi diplomityössään ratkaisuja

lehti.tek.fi

1960- ja 70-lukujen betonilähiötalojen kohtaloon. Ratkaisujen tarvetta lisäävät uudet energiavaatimukset ja EU:n uusi jätedirektiivi, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä rakennusjätteestä 70 prosenttia on pantava kierrätykseen tai uusiokäyttöön. Diplomityö osoittaa, että energiatehokkuusvaatimukset ja tekninen korjaustarve voidaan nähdä myös mahdollisuutena ja purkujäte resurssina. Huuhka esittelee ajatuksen siitä, että lähiötaloja purettaisiin osittain ja poistettavia betonielementtejä käytettäisiin uudelleen rakentamiseen. Käytetyistä betonielementeistä voidaan toteuttaa alkuperäisestä poikkeavaa, korkeatasoista arkkitehtuuria, toiminnallisia asuntoja ja houkuttelevia ympäristöjä. Palkittu diplomityö on tehty Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitokselle. Palkintolautakunta totesi työn aiheen tärkeäksi ja ajankohtaiseksi.

Pro gradu -palkinto 2 500 euroa FM Markus Koskimiehelle Constructing A General Purpose Cellular Computer – An Explorative Approach to Nanocomputers (Yleiskäyttöisen solukkotietokoneen toteuttaminen)

FM Markus Koskimies tutki yleiskäyttöisen solukkotietokoneen toteuttamista. Solukkotietokoneiden laitteistoarkkitehtuurina on soluista koostuva, viereisiin naapurisoluihin kytketty verkko. Tutkimus toteutettiin konst­ ruktiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen aikana rakennettiin virtuaalinen solukkotietokone, jonka avulla tutkittiin erilaisten laskennallisten ongelmien ratkaisemista. Yleiskäyttöisen tietokoneen tärkeimmiksi teoreettisiksi ominaisuuksiksi havaittiin Turingtäydellisyys ja nk. konstruktiivinen täydellisyys. Näitä tekijöitä tarkasteltiin paitsi teoreettisesti, myös kokeellisesti ratkaisemalla virtuaalisella solutietokoneella valittuja laskennallisia ongelmia. Tulosten perusteella tärkein kriteeri solutietokoneiden ohjelmistotyökalujen valitsemiselle on tuottavuus, sillä kehittyvä kääntäjäteknologia pystyy häivyttämään muuttuvan laitteistoarkkitehtuurin. Työn ansioiksi katsottiin erinomainen tietokonetekniikan ja tietojenkäsittelyteorian osaaminen sekä selkeä esitystapa. Työ on tehty Oulun yliopiston luonnontieteiden tiedekunnan tietojenkäsittelytieteiden laitoksella.

Lauri Wirola

Satu Huuhka

Markus Koskimies

TEK 19


AJASSA

NSN:n irtisanomiset isku Suomen insinööreille Nokia Siemens Networksin rajuissa irtisanomisissa aiotaan vähentää maailmanlaajuisesti 17 000 työntekijää. Lähes neljäsosa joutuu lähtemään ensi vuoden loppuun mennessä. Yhtiö ei kertonut vielä maakohtaisista vähennystarpeista. Suomessa vähennysten on arveltu osuvan jopa 2 000 NSN:n osaajaan. NSN työllistää Suomessa noin 7 000 ihmistä. Heistä suurin osa on insinöörejä ja diplomi-insinöörejä.

NSN:n eurooppalaisen yritysneuvoston EWC:n puheenjohtaja ja Tampereen yksikön luottamusmies, DI Jari Nummikoski toteaa, että uutiset ovat odotetusti pahoja. Ilmoitusta vähennyksistä tiedettiin odottaa. – Lohdullista kuitenkin on, että NSN aikoo jatkossakin olla Euroopassa merkittävä työnantaja, Nummikoski sanoo. Ylemmät toimihenkilöt YTN pitää tässä surkeudessa myönteisenä sitä, että NSN aikoo järjestää uudelleenkoulutusta ja työllistymisohjelmia.

TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kauppi arvelee, että vaikka ICT-osaajien työllisyystilanne on Suomessa nyt hyvä, NSN:ltä lähtemään joutuvien määrä saattaa ylittää kysynnän. – Maailmanlaajuisesti ja Euroopassa alan osaajista on edelleen pulaa. Nyt pitäisi kiireesti käynnistää toimia, joilla alan globaaleille toimijoille markkinoidaan Suomea osaavana ja innovatiivisena tutkimusja tuotekehitystoimintojen sijaintipaikkana, Kauppi sanoo. (MH)

Työttömyysturva paranee Työttömyyskorvaukset nousevat ensi vuoden alusta. Nousu johtuu siitä, että työttömien perusturvaan tulee 100 euron tasokorotus. Ensi vuonna peruspäiväraha, sitä vastaava ansiopäivärahan perusosa ja työmarkkinatuki nousevat 5,62 eurolla 31,36 euroon nykyisestä 25,74 eurosta. Korotukseen sisältyy tasokorotuksen lisäksi indeksitarkistus. Perusosan korotus nostaa myös työttömyyskassan jäsenten ansiopäivärahaa. Ansiopäivärahan laskukaavan vuoksi perusosan korotus ei kuitenkaan siirry kokonaisuudessaan ansiopäivärahaan. Ansiopäivärahan määrä ilman korotusosia lasketaan myös ensi vuonna siten, että päivärahan perusosaan lisätään 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta, jos päivärahan perusteena oleva kuukausipalkka ei ylitä 3 292,80 euron taitekohtaa kuukaudessa. Tänä vuonna taitekohta on 2 702,70 euroa. Sen alapuolelle jäävillä tuloilla kassapäiväraha nousee 3,09 euroa päivässä. Taitekohdan ylimenevät tulot kasvattavat ansiopäivärahaa sen laskutavan vuoksi vain 20 prosentilla. Niinpä TEKin teollisuuden jäsenen noin 4 500 euron keskipalkalla ollut saa ensi vuonna ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa noin 95,86 euroa päivässä ilman korotusosia. Se on 9,95 euroa

enemmän kuin tänä vuonna eli työttömyyspäiväraha on 2060,99 euroa kuussa (21,50 x 95,86 euroa). Tänä vuonna ansiosidonnainen päiväraha samoilla tuloilla on noin 85,91 euroa päivässä ilman korotusosia eli 1 847,07 euroa kuukaudessa (21,50 päivää x 85,91 euroa). Työttömien perusturvan tasokorotus vahvistetaan ensi vuoden talousarviokäsittelyn yhteydessä eduskunnassa.

TEKin jäsenten työttömyys laskussa IAET-työttömyyskassassa vakuutetuista TEKin jäsenistä oli lokakuussa tuensaajina 2,5 prosenttia eli 1 166 tekkiläistä. Tässä luvussa eivät näy esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät ja ansiosidonnaisen päivärahan ulkopuolelle pudonneet. Kokonaan työttömänä oli 966 ja lomautettuna 106 TEKin jäsentä. Lyhennettyä työpäivää teki 94. Luku on laskenut hiljalleen viime vuoden yli 3 prosentin työttömyyslukemista. IAET-kassan kaikkien jäsenten laskennallinen työttömyysaste oli syyskuussa noin 3,2 prosenttia. Yli 50-vuotiata oli kaikista IAET-kassan tuensaajista 37,4 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan Suomen työttömyysaste oli lokakuussa 7,0 prosenttia. (MH)

Matrikkeli valmistuu hitaasti mutta varmasti Suurin osa Tekniikan akateemiset ja arkkitehdit -matrikkelin henkilötiedoista on tarkistettu ja toimitettu sivutaittoon, alkuosa myös painoon. Loppuosaa urakoidaan toimituksessa, mutta vielä

20 TEK

on satoja sivuja tiivistä tekstiä läpi käytä­ vänä. Kaksiosainen kirja ja/tai sähköinen tallenne toimitetaan ennakkotilaajille heti, kun opus on saatu painetuksi ja kansiin. (HA)

7/2011


TEK-VAIKUTTAJA

1998

2001

2002

2010

Tampereen teknilliseen korkeakouluun teknillisen fysiikan koulutusohjelmaan

TEKin teekkarivaliokuntaan ja järjestövaliokunnan jäseneksi

opiskelijaedustajaksI TEKin hallitukseen

valmistuu konetekniikan diplomi-insinööriksi

TEKin on pidettävä kiinni nuorista Teksti Kirsti Levander Kuva Vesa Laitinen

T

EKin Nuoret -valtuustoryhmää liiton hallituksessa edustava Jarno Kolehmainen pitää järjestön suurimpana haasteena työelämän muutosta. – Lähivuosina toimintaympäristö muuttuu rajusti. Tekkiläiset työskentelevät yhä useammin pienissä yrityksissä. Palvelusektori vahvistuu. Työsuhteet ovat epätyypillisiä. Ja moni tekkiläinen toimii samanaikaisesti yrittäjänä ja palkansaajana. Kehitys näkyy jo esimerkiksi ICT-alalla, Kolehmainen kuvailee. Myös jäsenkunta muuttuu. Kolehmainen näkee tulevaisuuden tekkiläiset monitaitoisina ja taustoiltaan varsin erilaisina. – Opintojen kaksiportaisuus johtaa siihen, ettei jäseniä rekrytoida jatkossa enää suoraan fuksi-illoista, vaan potentiaaliset tekkiläiset löytyvät yhä useammin vasta maisterivaiheen opintoja aloittavien joukosta. Kirjava jäsenistö saattaa olla hyvinkin kansainvälistä ja edustaa myös arvomaailmaltaan uutta sukupolvea. – Perhe, harrastukset ja vapaa-aika ovat tälle nuorelle polvelle tärkeitä, joten työnteon pitää olla tasapainossa muun elämän kanssa ja joustaa tarvittaessa. Toisaalta, työn niin vaatiessa, ollaan itsekin valmiita joustamaan. Kolehmainen arvelee, että moni uuden polven edustajista on kiinnostuneempi työelämän pelisäännöistä kuin palkankorotusprosenteista, vaikka odotusarvo onkin, että koulutus kannattaa: työn on oltava palkitsevaa sekä taloudellisesti että henkisesti. TEKille tuhannen taalan kysymys on nyt se, tavoittaako liiton viesti nämä ihmiset ja puhutteleeko järjestö heitä. – Siinä on meneillään olevalle strategiatyöllemme haastetta. 33-vuotias Kolehmainen edustaa itsekin työelämän nuorta polvea. Entinen opiskelija-aktiivi ja ylioppilaskunnan pääsihteeri on työskennellyt vuodesta 2006 teknologia- ja kasvuyritysten kehityskonsulttina Hermia Yrityskehitys Oy:ssä. Perheetön tamperelainen harrastaa pallolajeja golfista pesikseen. – Elämäni henkireikä ovat ystävät ja heidän kanssaan puuhailu. Kolehmainen on myös mies, joka pysähtyy auttamaan, kun jäät autosi kanssa tielle tai tarvitset apua kantamustesi kanssa. n

lehti.tek.fi

TEK 21


LAKITIETO

Keksijä, valvo etujasi! Kirjoittaja Anu Kuokkanen työskentelee TEKissä lakimiehenä.

Työntekijällä on aina oikeus kohtuulliseen korvaukseen tekemästään työsuhdekeksinnöstä. Keksintö voi osoittautua joskus erittäin arvokkaaksi.

K

eksintöjä syntyy kaiken aikaa. Y llättävät keksinnöt, hullun hauskat ja naurettavatkin ideat voivat saada alkunsa iloisissa illanistujaisissa. Niiden syvällisempi kehittely saattaa jatkua vaikkapa työpaikan kahvitauolla työkavereitten kanssa. Työntekijän oikeudet keksintöön voidaan turvata, valvo siis etujasi. Vain perehtymällä termeihin kuten immateriaalioi­keus, patentti, patenttiasiamies, työsuhdekeksintö, keksintöilmoitus, keksintöohjesääntö, Patentti- ja rekisterihallitus tai työsuhdekeksintölautakunta voit ryhtyä valvomaan etujasi keksijänä. TEKin lakimiesten asiantuntemusta kannattaa käyttää hyväksi tässäkin asiassa.

22 TEK

Oikeus aineettomaan omaisuuteen Immateriaalioikeudella tarkoitetaan henkilön yksinoikeutta aineettomaan omaisuuteensa. Aineettomalla omaisuudella tarkoitetaan esimerkiksi henkilön tekemää keksintöä, johon hänellä voi olla yksinoikeus. Keksintö voi olla vaikkapa uusi menetelmä, laite, tuote tai tällaisen uusi käyttö. Jotta keksijä voisi turvallisin mielin hyödyntää keksintöönsä sisältyviä varallisuusarvoja, hänen on pystyttävä suojaamaan keksintönsä muilta. Siksi Patentti- ja rekisterihallitukselta haetaan keksinnölle patenttia. Patentin haltija voi kieltää muilta keksintönsä ammattimaisen hyväksikäytön tai hän voi luovuttaa rajallisia ja rajattomia käyttöoikeuksia eli lisenssejä keksintöönsä.

Ammattimaisella hyväksikäytöllä tarkoitetaan patentoidun tuotteen valmistusta, myyntiä, käyttöä ja maahantuontia. Laajojen ja teknisesti monimutkaisten patenttihakemusten laatimisessa joudutaan usein turvautumaan asianajotoimistoissa työskentelevien patenttiasiamiesten apuun.

Työsuhdekeksintö vai ei? Entä jos keksintö syntyykin työsuhteen voimassaoloaikana, työnantajan toimitiloissa ja työajalla? Työsopimusehdotuksissa esiintyy usein ehto, jonka mukaan työntekijän tekemät keksinnöt siirtyvät automaattisesti työnantajan omaisuudeksi. Vaikka tällainen ehto olisikin, työnantajalla ei kuitenkaan ole suoraan yksinomaista oikeutta kaikkiin työntekijän tekemiin keksintöihin. Työnantajan oikeudet rajoittuvat vain ja ainoastaan työsuhdekeksintöihin. Ensin on siis aina ratkaistava, onko kysymys työsuhdekeksinnöstä. Työsuhdekeksinnöstä on kysymys ensinnäkin silloin, kun työntekijä tekee työsuhteessa keksinnön, joka voidaan patentilla suojata. Toiseksi työnantaja saa oikeuden tällaiseen keksintöön vain silloin, jos sitä voidaan käyttää hyväksi työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan yrityksen toiminta-alueella tai jos on kysymys keksinnöstä, jo-

ka on syntynyt työntekijälle annetun tarkalleen määrätyn työtehtävän tuloksena. Toiminta-alueella tarkoitetaan lähtökohtaisesti aluetta, jolla työnantaja tosiasiallisesti toimii. Siksi esimerkiksi kaupparekisteriin ilmoitettua toimialaa on pidettävä usein liian laajana toiminta-aluetta ratkaistaessa. Voi siis hyvin olla niin, että työntekijä tekee työsuhteessaan, työaikanaan ja työpaikallaan keksinnön, joka ei olekaan työnantajan omaisuutta.

Ilmoitus työsuhdekeksinnöstä työnantajalle Jotta työnantaja saisi tiedon syntyneestä työsuhdekeksinnöstä, työntekijän on viipymättä ilmoitettava asiasta työnantajalle. Sen jälkeen vetovastuu siirtyy työnantajalle. Työnantajan on ratkaistava, ottaako hän keksinnön itselleen. Siitä on tehtävä ilmoitus työntekijälle neljän kuukauden kuluessa työntekijän työsuhdekeksintöilmoituksesta. Tämä työnantajalle varattu neljän kuukauden aika on käytännössä osoittautunut liian­lyhyeksi. Siksi työantajat usein sopivatkin työntekijöiden kanssa keksintöohjesäännön noudattamisesta. Niissä voidaan sopia, että päätös keksinnön ottamisesta voidaan tehdä neljän kuukauden jälkeenkin.

7/2011


LAKITIETO

Työntekijän oikeudet keksintöön voidaan turvata. Jotta keksinnön suojaaminen patentilla ei tulisi jatkossa turhaksi, työntekijällä on ehdoton salassapitovelvollisuus tekemästään keksinnöstä tämän neljän kuukauden tai sovitun pidemmän ajan aikana.

Aina oikeus kohtuulliseen korvaukseen Työnantaja voi myös ilmoittaa työntekijälle, ettei hän ota oikeuksia keksintöön. Silloin työntekijä voi tehdä keksinnölleen mitä haluaa. Työntekijä voi myös vastustaa työnantajan ilmoitusta keksinnön ottamisesta itselleen osoittamalla, ettei kysymys ole lainkaan työsuhdekeksinnöstä, koska keksinnön hyväksikäyttö ei kuulu työnantajayrityksen toiminta-alaan eikä keksinnöllä ole muutakaan yhteyttä työntekijän työsuhteeseen. Jos työnantaja ottaa keksinnön itselleen, työntekijällä on aina oikeus kohtuulliseen korvaukseen tekemästään keksinnöstä. Työsopimusehdotuksissa esiintyy hyvin usein ehtoja, joiden mukaan työntekijän mahdollisesti tekemät keksinnöt siirtyvät korvauksetta työnantajan omaisuudeksi tai että keksintökorvaus on otettu huomioon työntekijän palkkauksessa tai esimerkiksi, että työnantajan työsuhdekeksintö­ ohjesäännön mukainen työsuhdekeksintökorvaus on katsottava kohtuulliseksi.

lehti.tek.fi

Tällaiset ehdot katsotaan usein suoraan sitomattomiksi, koska keksinnön arvoa ei ole pystytty arvioimaan ennakolta niin, että siitä olisi pidettävä kohtuullisena. Oikeus kohtuulliseen korvaukseen pitää toteutua kaikissa olosuhteissa, silloinkin kun siitä ei ole etukäteen sovittu mitään tai kun työntekijä on oikeuksiaan tuntematta työ­ sopimuksessa tai muuten luopunut etukäteen korvauksesta tai suostunut muuhun kuin objektiivisesti kohtuulliseksi katsottavaan korvaukseen. Mitä aiemmassa vaiheessa työntekijä ja työnantaja sopivat korvauksesta, sitä epävarmempaa on, voidaanko korvausta pitää kohtuullisena kaikissa tulevissa olosuhteissa. Keksinnön tekemisen jälkeen työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin vapaasti sopia korvauksesta. Silloinkin korvauksen määrään voidaan poikkeuksellisesti puuttua, jos olennaisesti muuttuneet olosuhteet antavat siihen aihetta. Olosuhteiden olennaisella muuttumisella tarkoitetaan lähinnä täysin ennalta arvaamattomia olosuhdemuutoksia. Nämä tapaukset ovat erittäin harvinaisia.

Korvaus osa keksinnön arvosta

Suurin osa työsuhdekeksintöihin liittyvistä kysymyksistä tai epäselvyyksistä liittyykin kohtuullisen korvauksen määrittämiseen. Usein joudutaan kääntymään työsuhdekeksintölautakunnan puoleen. Se antaa lausuntoja kohtuullisen korvauksen määrästä. Käytännössä tuomioistuimet ovat noudattaneet lautakunnan lausuntoja kohtuullisen korvauksen määrästä, vaikka lausunnot eivät olekaan tuomioistuimia sitovia. Määrää arvioitaessa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi työnantajan keksinnöstä saamaa hyötyä kuten raakaaine-, työvoima- tai energiasäästöä, työnantajan myötävaikutusastetta keksinnön syntymiseen, missä asemassa työntekijä on keksinnön tehnyt tai onko keksintö syntynyt työntekijälle osoitetun työtehtävän tuloksena. Lisäksi kohtuullisen korvauksen määrää arvioitaessa voidaan ottaa huomioon ulkopuolisen vastaavan keksinnön lisenssikustannukset. Joskus korvauksen määrä joudutaan perustamaan puhtaasti arvioon. Käytäntö on osoittanut, että työntekijän, työnantajan ja työsuhdekeksintölautakunnan käsitykset keksinnön arvosta voivat olla hyvin erilaiset. Pääsääntöisesti työntekijät ovat pitäneet keksintönsä arvoa suurempana kuin työnantajat. Työsuhdekeksintölautakunnan päätöksiin voi tutustua lautakunnan sivuilla. n

Kohtuullinen korvaus on osa keksinnön taloudellisesta arvosta.

TEK 23


Metso Paperin Arto Leskinen (vasemmalla) ja Vesa Vauhkala varustautuivat Järvenpäässä lakkovahtivuoroonsa raamit kaulassa. Järvenpäässä otettiin kaikki irti vakavasta asiasta ja jokaiselle lakkopäivälle keksittiin jotain uutta.

Samalle viivalle lakon avulla Teksti Marketta Harinen Kuvat Marjo Nykänen ja Arto Leskinen

Ylempien toimihenkilöiden teknologiateollisuuden ratkaisu toi ylemmille toimihenkilöille samantasoiset ja samanmalliset palkankorotukset kuin alan muille henkilöstöryhmille – mutta vasta lakon jälkeen.

Y

TN:n teknologiateollisuus oli historiansa ensimmäisessä lakossa kuusi päivää 1.–6. marraskuuta. Lakossa olivat ABB:n, Bolidenin, Koneen, Konecranesin, Metson, Oraksen, Outotecin, Patrian, Rautaruukin ja Ruukin, Sakon, Sandvikin, Valmet Automotiven ja Wärtsilän ylemmät toimihenkilöt. Sopuun päästiin viime metreillä ennen lakon laajenemista. Esimerkiksi Nokia, Nokia Siemens Networks ja Outokumpu välttyivät työtaistelulta. Yksittäinen ylempi toimihenkilö turvasi tällä lakolla palkkakehityksensä pitkälle tulevaisuuteen nimenomaan yleiskorotuksen ansiosta. Palkankorotuksista neuvotellaan paikallisesti. Ensimmäinen korotus tulee takautuvasti 1.10. lähtien. Silloin maksetaan 1,6 prosentin yleiskorotus ja 0,8 prosen-

24 TEK

tin paikallinen erä, jos muusta ei ole sovittu. Jos paikallisesta erästä ei päästy sopuun eiliseen 15.12. mennessä, sekin jaetaan kaikille yleiskorotuksena. Luottamusmies ja työnantaja käyvät paikalliset neuvottelut. Jos yrityksessä ei ole luottamusmiestä, erästä neuvotellaan ylempien toimihenkilöiden kanssa heidän yhdessä sopimallaan tavalla. Seuraava palkankorotus maksetaan 1.11.2012 lähtien 1,3 prosentin suuruisena yleiskorotuksena ja 0,6 prosentin suuruisena paikallisena eränä, jos muusta ei ole sovittu. Myös ensi vuoden paikallinen erä maksetaan kaikille yleiskorotuksena, jos muusta ei päästä paikallisesti sopuun. Lisäksi tammikuun alussa 2012 maksetaan 150 euron kertaerä. Sopimuskausi alkoi lokakuun alussa ja jatkuu lokakuun loppuun 2013.

7/2011


Samantapaisia sopimuksia solmittiin myös muilla yksityisen sektorin aloilla. Yliopistot, kunnat ja valtio liittyivät omine raamisovelluksineen mukaan valtakunnalliseen ratkaisuun.

Raamissa pysyttiin YTN ei halunnut kaataa valtakunnallista raamiratkaisua näissä epävarmoissa taloudellisissa oloissa. YTN:llä oli teknologiateollisuuden neuvotteluissa kaksi keskeistä tavoitetta: saada sama palkkaratkaisu kuin muutkin hen­kilöstöryhmät ja saada vapaa-aikana työ­ asioissa matkustamista korvattavaksi. Alan luottamusmiehistä koostuva YTN-teknologiateollisuuden taustaryhmä ja YTN:n hallitus olivat näkemyksessään yksimielisiä: valtakunnansovittelijan esitys oli hyväksyttävissä, vaikka matka-ajan korvaaminen ei edennyt. Noin puolet teknologiateollisuuden henkilöstöstä saa jo jonkinlaisen kor­vauksen vapaa-aikana työasioissa matkustamisesta, mutta monissa yrityksissä asia on vielä levällään. Työehtosopimuksen mukaan matka-ajan korvaamisesta pitää neuvotella paikallisesti työehtosopimuksen 6. pykälän mukaan. YTN:n teknologiateollisuuden pääneuvottelija Ismo Kokkoa kalvaa sitovan matka-ajan korvauksen jääminen pois sopimuksesta. Se kiukuttaa myös jäsenistöä. YTN kiertää sopimuskauden aikana yrityksiä vauhdittaakseen paikallisten sopimusten syntymistä matka-ajan korvaamisesta. Jo vanhastaan työehtosopimuksessa on kirjaus, jonka mukaan asiasta sovitaan paikallisesti – Katsotaan, missä olemme kahden vuoden päästä ja jatkamme siitä. Myös sovintolautakunnan poisto työehtosopimuksesta on seuraavalla kierroksella ykköstavoitteiden joukossa, Kokko sanoo. Kokon mielestä teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden lakko kohensi YTN:n neuvotteluasemaa. – Nyt työnantaja tietää, että ylemmät toimihenkilöt osaavat ja haluavat puolustautua. Kentällä tehtiin hyvää ja uhrautuvaa työtä yhteisen asian puolesta.

Muutamia tekstiparannuksia Palkankorotusten lisäksi uuteen työehtosopimukseen saatiin muutamia tekstiparannuksia. Liukuvan työajan määräyksiä muutettiin niin, että liukumaan tuli 120 tunnin yläraja. Kokon mukaan liukuman yläraja on työsuojelullisesti tärkeä parannus. Tähän saakka liukumia on voinut kertyä miten paljon tahansa. – Liukumajärjestelmää on käytetty alalla paljon väärin. Useimmiten kyseessä onkin oikea ylityö, josta pitäisi maksaa lainmukaiset korotetut korvaukset joko vapaana tai rahassa. Toivomme, että ylärajan saaminen tekee liukuman ja ylityön rajaa selvemmäksi, Kokko huomauttaa. Liukumia voi jatkossa ottaa vapaana kokonaisina

lehti.tek.fi

Kaksi vuotta työrauhaa Vaikka maahan syntyi valtakunnallinen raamiratkaisu, kaikki ei ollut sillä selvä. Raami antoi liittopöytiin vain 4,3 prosentin kustannusvaikutuksen. Sen sisällä piti vääntää eri alojen työehtosopimukset, mikä osoittautui enemmän kuin vaikeaksi. Lähes alalla kuin alalla jouduttiin kinaamaan siitä, miten raamiratkaisun kustannusvaikutus jaetaan. Palkansaajat halusivat varmistaa palkankorotuksen kaikille painottamalla yleiskorotusta ja koko korotukselle täyttä perälautaa. Työnantaja halusi valita itse palkankorotuksen ansainneet. – Metalliliitto ja Pro saivat palkankorotuksiin täyden perälaudan neljän lakkopäivän jälkeen. Työnantaja ei halunnut antaa täyttä perälautaa ylemmille toimihenkilöillekään ilman lakkoa, ei teknologiateollisuudessa eikä tietotekniikan palvelualoilla, YTN:n puheenjohtaja ja TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kauppi sanoo. Teknologiateollisuudessa tarkoitus oli saada edistettyä matkaajan korvaamistakin, mutta työnantaja ei suostunut siihen. – Raamissa piti pysyä ja YTN olisi ollut valmis tinkimään palkankorotuksista matka-ajan vuoksi. Se ei käynyt Teknologiateollisuudelle. Kaupin mukaan sitovien kirjausten saaminen vapaa-aikana työasioissa matkustamisen korvaamiseen olisi vaatinut lakon jatkamista. – Sekä alan taustaryhmä että YTN:n hallitus totesivat yksimielisinä, että perälaudan saaminen riitti näissä raamiratkaisun kahlitsemissa oloissa. Viime vuodet ovat olleet YTN:ssä yhtä hulinaa, kun koko ajan on ollut joku sopimus katkolla. – Raamiratkaisun myötä meillä on kahden vuoden rauha edessä. On aikaa keskittyä esimerkiksi työhyvinvointiin, osaamisen kehittämiseen tähtääviin hankkeisiin ja matka-ajan korvaamisen edistämiseen paikallisissa neuvotteluissa, Kauppi toteaa. – Nyt on myös aikaa tiivistää ja tehostaa YTN:n organisaatiota, hän pohtii. YTN:n puheenjohtajuus on järjestöjen välillä kiertävä pesti, joka vaihtuu 2–4 vuoden välein. TEKin ja Kaupin kausi on päättymässä vuoden vaihteessa. YTN:n seuraava puheenjohtaja on Uuden Insinööriliiton Pertti Porokari. (MH)

TEK 25


YTN: Työnantajan pitäisi vastata huutoonsa YTN pitää syntynyttä raamisopimusta hyvänä ja tärkeänä. On kuitenkin huomattava, että kolmasosa ylemmistä toimihenkilöistä eli noin 70 000 palkansaajaa jää raamin ulkopuolelle työnantajan tahdosta. YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi kummastelee sitä, että työnantajan edustajat korostivat raamisopimuksen kattavuuden merkitystä, mutta kieltäytyivät samanaikaisesti tekemästä työehtosopimuksia usean alan ylempien toimihenkilöiden kanssa. YTN:n suurimpia sopimuksettomia aloja ovat kauppa, elintarvike-, rakennus- ja graafinen ala. Kaikilla näillä aloilla YTN on pyrkinyt toistuvasti neuvottelemaan työehtosopimuksista, mutta yhtä monta kertaa työnantajapuoli on kieltäytynyt istumasta neuvottelupöytään. - Työnantajan olisi aika vastata huutoonsa: lakata puhumasta yhtä ja tekemästä toista, Kauppi vaatii. Tästä kyltistä asia selviää kaikille: täällä ollaan lakossa.

saldopäivinä. Jos työnantajalle ei käy toimihenkilön esittämä vapaa, työnantaja joutuu antamaan sen kuukauden sisällä toivotusta ajankohdasta. Teksteihin tuli nyt sitovasti kuuden päivän palkallinen isyysvapaa, josta ei tarvitse neuvotella paikallisesti. Myös kirjaus kaikkien mahdollisuudesta ammatilliseen koulutukseen on uusi lisä työehtosopimuksessa. Luottamusmiehen asema kohenee ja tiedonsaanti paranee. Luottamusmiehelle tuli kuuden kuukauden jälkisuoja liikkeen luovutuksen yhteydessä, eikä luottamusmiestä saa siirtää muihin tehtäviin pienemmällä palkalla. Luottamusmiehen korvaus nousee 5 prosenttia ja työsuojeluvaltuutetun korvaus 15 prosenttia. Työsuojeluvaltuutettu saa irtisanomis- ja lomautussuojan.

Raamista verohelpotusta Valtakunnallisen raamiratkaisun syntyminen muutti neuvotteluasetelmia kaikilla aloilla. Sen jälkeen neuvotteluissa keskityttiin hakemaan ratkaisu raamissa sovitun kustannusvaikutuksen mukaisesti. Valtio osallistuu raamiin omilla toimillaan. Se antaa palkansaajille pienen veronalennuksen ja oman osansa saavat myös yritykset. Tulossa on muutamia muitakin maan hallituksen lupaamia parannuksia kuten kahden viikon isyysvapaa vuoden 2013 alusta. Vuorotteluvapaan heikennykset perutaan. Tulkintaerimielisyyksiä aiheuttanut kolmen päivän koulutusvapaa puhututtaa kevään myötä työryhmää, jonka pitäisi saada näkemyksensä valmiiksi toukokuun alkuun mennessä. Lue lisää raamiratkaisusta TEKin verkkolehdestä! n

Yliopistot, valtio ja kunnat raamiin mukaan Yliopistojen sopimuskausi on 1.3.2012 – 31.3.2014. • Yleiskorotus 1.3.2012 on 1,7 prosenttia ja palkkausjärjes telmän taulukoihin kohdennettu järjestelyerä 0,7 prosenttia. • Sopimuksen toisen jakson yleiskorotus 1.4.2013 on 1,2 prosenttia ja järjestelyerä 0,7 prosenttia. • Raamisopimukseen liittyvä 150 euron kertaerä maksetaan huhtikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä. • Vuoden 2013 järjestelyerän toteuttamisesta neuvotellaan 31.5.2012 mennessä. Valtion sopimuskausi on 1.3.2012–31.3.2014. • Yleiskorotus 1.3.2012 on 1,9 prosenttia, kuitenkin vähintään 39,50 euroa. • Toisen vuoden yleiskorotus 1,4 prosenttia maksetaan 1.4.2013.

26 TEK

• •

Virastoerä molempina vuosina on 0,5 prosenttia, joka tulee yleiskorotuksena, jos erästä ei päästä sopuun työpaikoilla. Matkapäiväkorvaus viikonlopun ulkomaanvirkamatkasta nostettiin 55 eurosta 150 euroon.

Kuntien sopimus sisältää kaksi kolmentoista kuukauden jaksoa. • Ensimmäinen jakso 1.1.2012–31.1.2013 sisältää 1,7 prosentin yleiskorotuksen 1.1.2012 sekä keskitetysti sovitun, tekstikysymyksiin kohdentuvan järjestelyerän, jonka kustannusvaikutus on 0,7 prosenttia. • Lisäksi maksetaan 150 euron kertaerä tammikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä. • Toisella jaksolla yleiskorotus olisi 1,46 prosenttia 1.2.2013 ja samasta ajasta lukien paikallisesti sovittava järjestelyerä 0,6 prosenttia. Sopimuskausi päättyisi 28.2.2014.

7/2011


Luottamusmieskysely kertoo: Suhteet työpaikoilla kohdallaan Teksti Pirkka Jalasjoki

Ylempien toimihenkilöjen luottamusmiesten mielestä ilmapiiri työpaikoilla on hyvä. Asiat tuntuvat olevan kohtuullisessa jamassa muutenkin. Tehtävän koetaan jopa parantavan omaa ammatillista pätevyyttä.

Y

TN:n kyselyn mukaan peräti 88 prosenttia luottamusmiehistä pitää suhteita johdon ja ylempien toimi­henkilöjen edustajien välillä melko tai erittäin hyvinä. Vain 12 prosenttia piti näitä suhteita melko tai erittäin huonoina. Ylempien toimihenkilöjen ja muiden henkilöstöryhmien edustajien välisiä suhteita piti melko tai erittäin hyvinä 97 prosenttia vastaajista.

lehti.tek.fi

Hieman yli neljännes kyselyyn vastanneista kertoo kuitenkin kohdanneensa työsuhteessaan ongelmia luottamustehtävän takia. Yleisin ongelma on työnantajan kielteinen suhtautuminen vastaajan rooliin henkilöstön edustajana. Kielteisyys ilmenee epäluulona, vinoiluna ja jopa työn tekemisen hankaloittamisena. Muita ongelmia ovat ajan riittämättömyys ja oman ura- ja palkka­kehityksen hidastuminen.

TEK 27


Osaaminen ja palkkaus 40 prosentin mielestä luottamustehtävän hoitaminen on parantanut omaa ammatillista pätevyyttä. Toisaalta 45 prosenttia vastaajista ei usko luottamustehtävällä olleen vaikutusta ammatilliseen pätevyyteensä. Hieman yli neljännes kyselyyn vastanneista sanoo, että luottamustehtävän hoitaminen on heikentänyt omaa palkkakehitystä. 60 prosenttia ei usko henkilöstöedustajan tehtävän hoitamisen vaikuttaneen palkkakehitykseensä.

Kuormitus lisääntyy 63 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo luottamustehtävänsä kasvattaneen henkistä kuormitusta jonkin verran ja 21 prosenttia melko tai erittäin paljon. Vastaajien mielestä henkistä kuormitusta lisäsivät luottamustehtävän liian vähäinen arvostus (33 % vastaajista), taustatuen puute (32 %) sekä omien työtehtävien ja luottamustehtävän yhteensovittaminen (30 %). 73 prosenttia piti suurimpana kokonaistyökuormaa kasvattavana tekijänä ajankäytön vaikeuksia. Muita suuria työkuormaa kasvattavia tekijöitä ovat edustettavien hajaantuneisuus eri työpaikoille (23 % vastaajista) ja huonot neuvottelusuhteet työnantajan kanssa (19 %).

Kaksi tuntia riittää useimmille Yli kaksi kolmannesta kyselyyn vastanneesta käyttää enintään kaksi tuntia viikossa henkilöstöedustajan tehtäviin. Viidenneksellä vastaajista niihin kuluu viikoittaisesta työajasta keskimäärin kolmesta viiteen tuntia. Neljännes vastaajista joutuu raportoimaan työantajalleen luottamustehtäviin käyttämänsä ajan.

Parasta ja pahinta Parhaina puolina luottamustehtävän hoitamisessa pidettiin mahdollisuutta vaikuttaa (30 % vastaajista), näköalapaikkaa yrityksessä (27 %), edustettavien luottamusta ja arvostusta (15 %) sekä onnistumisen elämyksiä (13 %).

Pahimmalta tuntuu vähäinen vaikuttamisen mahdollisuus (18 % vastaajista) sekä neuvottelujen vaikeus ja yt-neuvottelujen käyminen (17 % kummassakin).

Tiedonsaanti huonoa 61 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo saavansa liian vähän tai ei lainkaan tietoa yrityksen henkilöstön koulutustavoitteista. Henkilöstösuunnitelmasta sai liian vähän tietoa 53 prosenttia vastaajista ja t­ asa-arvosuunnitelmasta 39 prosenttia vastaajista. Yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä saatiin hieman paremmin tietoa. Ylempien toimihenkilöjen yksilöityjä palkka- ja muita henkilötietoja kaipaa yli viidennes vastaajista. Hieman yli viidennes ei saa edes pyytäessään tietoja ylempien toimihenkilöjen yleisistä työsuhteen ehdoista. 32 prosenttia vastaajista sanoo samaa työsuhteen ehdoissa olevista poikkeuksista. Hieman yli kolmanneksella ei ole mahdollisuutta tutustua edustettaviansa koskevaan työaikakirjanpitoon. Yli kymmenys kertoi, että yrityksellä ei ole käytössä työaikakirjanpitoa lainkaan. Kolmannes voi käyttää työaikaansa rajoituksetta luottamustehtävää tukevaan kouluttautumiseen. 55 prosenttia vastaajista voi käyttää tähän työaikaansa rajoitetusti. 58 prosenttia olisi halunnut osallistua johonkin luottamustehtävää tukevaan koulutukseen, mutta ei ollut ehtinyt työkiireiden vuoksi. Työnantaja on suoraan kieltänyt neljää prosenttia vastaajista osallistumasta tällaiseen koulutukseen. n

Joka kolmannella yli sata edustettavaa Ylemmät toimihenkilöt YTN selvitti keväällä 2011 kyselyllä henkilöstöedustajiensa asemaa, toimintaedellytyksiä ja luottamustehtävästä aiheutuvaa kuormitusta. Kyselyyn vastasi 480 YTN:n henkilöstöedustajaa. Vastausprosentti oli 41. Vastanneista hieman yli viidennes

28 TEK

on naisia. Hieman alle kolmannes on yli 50-vuotiaita. 42 prosenttia kyselyyn vastanneista työskentelee teknologiateollisuudessa. Seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat suunnitteluala (15 % vastaajista), kemia (12 %) ja ICT-ala (7 %). Puolet kyselyyn vastanneista edus-

taa enintään 50 ylempää toimihenkilöä. Kolmanneksella oli yli sata edustettavaa. 40 prosenttia on työskennellyt alle kaksi vuotta henkilöstöedustajan tehtävässä. Hieman yli neljännes on ollut luottamustehtävässään yli viisi vuotta. Kiitos kaikille vastanneille!

7/2011


Luottamusmies Tolvanen ABB:ltä Teksti Marketta Harinen Kuva Tuulikki Holopainen

Jukka Tolvanen on ylpeä työpaikastaan ABB:stä, joka on tahkonnut tulosta myös huonoina aikoina. Tolvanen on myös liki 600 ylemmän toimihenkilön luottamusmies.

T

änä syksynä luottamusmies sai varsinaisen tulikasteensa, kun ABB:n ylemmät toimihenkilöt osallistuivat teknologiateollisuuden lakkoon. DI Jukka Tolvanen oli tuttu näky keltaisissa lakkovahtiliiveissään Helsingin Pitäjänmäen porteilla neljänä lakkopäivänä. Tolvasen ottamat kuvat Pitäjänmäen reippaista lakkovahdeista ja tyhjistä parkki­halleista kertoivat YTN-teknologiateollisuuden Facebook-sivustolla muille, että ABB:n luottamusmiehet osaavat hommansa. Lakko toimi. Leipätyönään Tolvanen vastaa energiatehokkuuteen liittyvistä tutkimushankkeista taajuusmuuttajatehtaalla sen tutkimus- ja tuotekehitysyksikössä. 15 ABB-vuoden aikana on ollut tilaisuus vaihtaa työtehtäviä muutaman vuoden väliajoin, joten intoa ja innostusta on riittänyt. Sen kuulee Tolvasen puheestakin. Harvoin kukaan kehuu lähintä esimiestään yhtä vuolaasti. Luottamusmiestehtävä ei ole Tolvasen mielestä häirinnyt ura- tai palkkakehitystä. Myös ammatillista osaamista on päässyt kartuttamaan.

Ilo irti menestyksestä! Kun edustettavia on lähemmäs 600, on pakko oppia priorisoimaan. Luottamusmiestehtäviin kuluu noin päivä viikossa. – Pitää olla tarkkana oman kalenterin kanssa. Rajallisen tiedonsaannin

lehti.tek.fi

vuoksi olen joutunut tekemään paljon lisätyötä, jotta edustettavilla olisi kattava paketti työhön liittyvää dataa, Tolvanen selittää. Hyvää perustietoa kertyy muun muas­sa palkkatutkimuksista, joita tehdään säännöllisesti. Tolvanen harmittelee, että ABB:n ilma­piiri on vuosien myötä kiristynyt ja henkilöstöpolitiikka on tiukentunut. – Me olemme millä tahansa mittarilla mitattuna maailman kärkeä alallamme. Tästä menestyksestä kannattaisi ottaa enemmän irti ja luoda uutta yhteishenkeä ja hyvää tuloksentekijöiden joukolle. Tolvasen mielestä myönteisiin muutoksiin päästäisiin aika pienellä vaivalla, jos työnantaja oikeasti haluaisi hoitaa asioi­ta paikallisesti parhain päin. Sellaisesta halusta ei ole näkynyt merkkejä. Parasta luottamusmiehen työssä ovat edustettavien kiitokset, kun joku kinkkinen ongelma on saatu ratkaistua hyvin. – Tehtäviin pitää suhtautua objektiivisesti. Muutoin ei voi auttaa parhaalla mahdollisella tavalla edustettavia. Objektiivisuus auttaa myös hallitsemaan omaa mieltä, Tolvanen tuumaa. YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmässäkin vaikuttava Tolvanen rentoutuu laittamalla ruokaa ja matkustelemalla. Historia ja filosofia kiinnostavat. Ja perhe on tärkeä elämän tukipilari. n

Luottamusmies Jukka Tolvanen pääsi ulkohommiin marraskuun ensimmäisenä päivänä, kun lakko alkoi myös ABB:llä. – Saimme hyvän työehtosopimuksen, Tolvanen summaa.

TEK 29


ILMOITUS


Valtuuston kokous sujui varsin leppoisasti. Äänestää ei tarvinnut kuin kansanedustajien paneelissa esitetyistä kysymyksistä. Esimerkiksi 59 prosenttia valtuutetuista olisi sitä mieltä, että Suomen talouden tervehdyttämiseksi tarvitaan menoleikkauksia, 41 prosenttia oli taas veronkorotusten kannalla.

Työhön reilun työelämän ja yrittäjyyden puolesta Teksti Marketta Harinen Kuvat Antonin Halas

TEK keskittyy edistämään reilua ja kannustavaa työelämää sekä lisäämään yrittäjyyttä uudella valtuustokaudella.

K

olmantena mittavana kärkihankkeena rakennetaan Suomen kilpailukyvyn rautalankamalli ja määritellään muun muassa insinöörien rooli kasvun luomisessa. Hallitus oli valinnut kärkihankkeiden aiheet jo aiemmin. Nyt kuultiin valtuustossa edustettuina olevien ryhmien evästykset hankkeiden jatkovalmisteluun. Yleisesti ottaen kärkihankkeita pidettiin hyvänä tapana edistää TEKille tärkeitä asioita. Kokoomuksen Ari Anttila korosti, että vaikka kärkihankkeita nimetäänkin, ne eivät rajoita keskittymään pel-

lehti.tek.fi

kästään niihin. Toisaalta hankkeisiin haetaan myös yhteistyökumppaneita. Erityisesti Suomen kilpailukykyä monimuotoisesti kartoittava hanke koettiin useammassakin puheenvuorossa melkoisen laajaksi ja fokusoimattomaksi. Insinöörityön Jari Nummikoski kaipasi hankkeille kunnollisia toimintasuunnitelmia ja konkretiaa. – Reilua ja kannustavaa työelämää tarvitaan. Se työ pitää aloittaa heti ja laajalla rintamalla. Yrittäjyys on yksi ratkaisukeino, kun kohta on taas tuhat uutta insinööriä työttömänä, NSN:n luottamusmies Nummikoski totesi.

TEK 31


Antti Castrén toivoi, että TEK tehostaisi toimintaansa fokusoimalla harvempiin keskeisiin hankkeisiin.

Kansanedustajat Johanna Karimäki (edessä) ja Mirja Vehkaperä lupasivat laatia kevään aikana lehtiartikkelin tekniikan ja luonnontieteiden tärkeydestä kouluissa.

Keskustan Tuomo Tiainen ehdotti, että TEK voisi aloittaa kilpailukyvyn edistämisen esimerkiksi tekemällä tekniikkaa houkuttelevaksi nuorille. Vihreiden Tuula Aaltolaakin huolestutti rautalankamallin rakentamisen epärealistisuus. Hän ehdotti, että profiilia hieman laskettaisiin. Yhtenäinen TEK ja teekkarihenki -valtuustoryhmän Hannu-Matti Järvinen toivoi, että jäseniltä kysyttäisiin näkemyksiä kärkihankkeista. Hänen mielestään TEKin pitäisi näyttää tietä sivistykseen, jossa myös tekniikka on mukana. Nuorten Eero Judin arveli, että hankkeet eivät tuo uutta yhteiskunnalliseen keskusteluun. – Pitäisi löytää uusi tapa toimia ja olla asioiden edellä. Nyt syleillään maailmaa, kun pitäisi terävöittää, Judin tuumasi. Saman ryhmän Antti Castrén oli laskenut, että kolme kärkihanketta sisältää noin 30 erillistä tavoitetta. Hän toivoi, että toimintaa fokusoitaisiin keskeisiin asioihin. Opiskelijoiden Henri Lönn piti ideoita vanhoina. Hän kaipasi tuoreutta ja laatua. Tällä valtuustokaudella päivitetään TEKin strategia. Pohjaksi tehdään ensin ympäristöanalyysi, jota työstettiin työpajoissa valtuuston kokouksen lomassa.

Tulevana vuonna TEKissä on arvioitava uudelleen myös jäsenille tarjottavat lehtiedut kustannusten kasvun takia. –Uusia jäsenryhmiä on tulossa TEKiin, kun STTK:n liittoihin kuuluneet DI-joukot ovat vähitellen siirtymässä TEKin jäseniksi. – Ja tietotekniikan palvelualoilla on noin 7 000 osaajaa, jotka eivät ole vielä missään jäseninä, Kauppi huomautti. Työtä siis riittää.

Uusia jäsenryhmiä haetaan TEKIn ensi vuosi näyttäisi toiminnanjohtaja Heikki Kaupin mukaan alkavan hyvissä merkeissä. – Talous on kunnossa ja työttömyyskin on laskusuunnassa. Silti pitää olla valmis siihen, että työttömyys saattaa pamahtaa nousuun, Kauppi sanoi. Neuvottelujärjestö YTN:llä on nyt parin vuoden hengähdystauko, jolloin voidaan panostaa muun muassa matka-ajan korvaamisen edistämiseen työpaikoilla. Myös YTN:n organisaation kehittämiseen on aikaa.

32 TEK

Aloitteita ja valintoja Martti Tiuri teki valtuustoaloitteen siitä, että Suomen tekniikan ja luonnontieteiden tutkimus ja opetus pitäisi saada kilpailijamaiden tasolle. Toisessa aloitteessa kaivattiin helpotusta Matemaattisluonnontieteellisten alojen akateemiset MALin jäseneksi liittymiseen samalla kun liittyy TEKiin. Ehdotettiin myös uudistusta valtuuston varajäsenkäytäntöön, alueellisten vaikuttajien yhteystietoja verkkoon sekä teknillisille seuroille vähintään TEKin kerhojen rahoituksen tasoa. Opiskelijaedustaja valitaan TEKin hallitukseen aina vuodeksi kerrallaan. Paavo Leinonen Lappeenrannasta jatkaa ja varalla on Elina Honkala Oulusta. Kunnialautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Markku Markkula. Erovuoroisista jäsenistä jatkaa Ari Pääkkönen ja uutena aloittaa Virpi Paavola.

Jäsenmaksuun kuuden euron korotus TEKin jäsenmaksu nousee ensi vuonna kuudella eurolla 345 euroon. Se sisältää myös 78 euron työttömyyskassamaksun. Jäsenmaksu on alle 0,5 prosenttia jäsenten mediaanipalkasta. Tilattaviin lehtiin tulee yhdeksän prosentin arvonlisävero ja kahden prosentin sopimuskorotus, minkä vuoksi

7/2011


jäsenille Talentumilta tilattavista lehdistä koituu lisäkulua runsaat kuusi euroa maksavaa jäsentä kohti. TEKin henkilökunnan määrä pysyy ennallaan. Kokonaiskulut nousevat ensi vuonna lähes 17 miljoonaan euroon. Jäsenmaksutuloja arvioidaan kertyvän 14,9 miljoonaa. Toimintaa rahoitetaan omaisuudesta kahdella miljoonalla eurolla. TEKin tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö Tuokko Tilintarkastus Oy. Tilintarkastuskomiteaan tulivat Jarmo Talvitie (varalla Lauri Laitinen), Jori Byskata (Kimmo Koskinen) ja Arto Kiema (Mikko Seppäläinen).

Kansanedustajat tentittävinä Tällä kertaa kansanedustajien paneelissa olivat Kokoomuksen Arto Satonen, Keskustan Mirja Vehkaperä ja Vihreiden Johanna Karimäki, joka on myös TEKin valtuutettu.

Panelistit olivat samaa mieltä useimmista asioista: työuria on pakko pidentää, pätkätyöntekijöiden asemassa on parantamisen varaa, yrittäjyyttä on tuettava monin eri tavoin ja ulkomaisten huippuosaajien työlupabyrokra­tiaa on purettava kuten muutakin kotitekoista byrokratiaa. Kotitalousvähennyksen pienentäminen harmitti sekä Vehkaperää että Karimäkeä, joka hallituspuolueen edustajana kuitenkin totesi, että säästöt ovat aina valintoja. Hän arveli, että keväällä ollaan todennäköisesti uusien säästöjen ja veronkorotusten edessä. Karimäen mielestä veroja voitaisiin korottaa talouden tasapainottamiseksi, Satonen ja Vehkaperä hakisivat muita keinoja. Mari-Leena Talvitien innostamana Karimäki ja Vehkaperä lupasivat tehdä yhdessä lehtiartikkelin siitä, miten tekniikan ja luonnontieteiden pitäisi näkyä kouluopetuksessa. n

Yli 50-vuotiaiden työpanosta tarvitaan Teknologia-alan suuret henkilöstövähennykset iskevät rankasti pitkälle koulutettuun henkilöstöön ja pahiten yli 50-vuotiaisiin. TEKin puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström totesi TEKin valtuuston kokouksessa, että työttömistä insinööreistä reilu kolmannes on yli 50-vuotiaita. Heidän suhteellinen osuutensa on vuodessa kasvanut viisi prosenttiyksikköä. Tämän ikäryhmän työttömyysjaksot ovat usein olennaisesti pidempiä kuin nuorempien ja uudelleen työllistyminen on vaikeaa. Matikainen-Kallströmin mukaan yli 50-vuotiaiden työpanoksen hylkäämisen myötä Suomi on hukkaamassa huomattavan määrän osaamista. – Se on iso menetys Suomen kansantaloudelle ja suomalaisten hyvinvoinnille, Matikainen-Kallström sanoi. Siksi yli 50-vuotiaiden työllistämiseen on paneuduttava aivan erityisesti. Matikainen-Kallströmin mielestä myös työnantajilla on tässä näytön paikka. Osaajia työllistämällä työnantajat voivat antaa oman panoksensa työurien pidentämiseen ja sitä kautta kestävään kansantalouteen. Nyt näyttää siltä, että korkea koulutus ja pitkä kokemus ovat monen työnantajan mielestä rekrytoinnin este, Matikainen-Kallström ihmetteli.

lehti.tek.fi

TEKin puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström on huolissaan yli 50-vuotiaiden työllisyydestä. Työttömistä insinööreistä heitä on jo reilu kolmasosa.

TEK 33


ILMOITUS


PYLVÄIDEN VÄLISSÄ

70 vuotta ja yhä iloisesti töissä! TkT Sauli Ahvenjärvi Kirjoittaja on kristillisdemokraattien kansanedustaja ja TEKin jäsen.

On ilmeistä, että Suomen julkisen talouden kestävyysvajeen nujertaminen ei onnistu ilman eläkkeelle jäämisiän nostamista, jopa useilla vuosilla. Tämä pitäisi kaikkien asianosaisten ymmärtää ja ryhtyä viipymättä sen vaatimiin toimenpiteisiin. On etsittävä vastaus kysymykseen: miten ihmiset saadaan viihtymään ja jaksamaan töissä seitsemänkymppiseksi? Olin äskettäin tekemisissä tunnetun, itsenäisenä yrittäjänä elantonsa ansaitsevan viihdetaiteilijan kanssa, joka vielä seitsemänkymppisenä viihtyy vaativassa työssään ja tekee sitä mielellään. Tieteen, taiteen ja politiikan huipuista monet ovat normaalin eläkeiän ylittäneitä, mutta yhä työssään menestyviä. Olen nähnyt myös monia tavallisia julkisen puolen virkamiehiä, jotka jättävät vastahakoisesti mieluisan työnsä eläkkeelle jäämisen takarajan tullessa vastaan. Uskon, että suurin osa ihmisistä olisi valmis jatkamaan työelämässä pidempään, jos työolosuhteet olisivat kunnossa. Kyllähän työ aina eläkkeellä olemisen voittaa, jos työssä saa kokea onnistumista, työyhteisö voi hyvin ja työn rasittavuus on balanssissa henkisten ja fyysisten voimavarojen kanssa! Meistä suomalaisista miehistähän sanotaan, että me rakennamme

lehti.tek.fi

identiteettiämme erityisesti työn kautta. Eläkkeelle siirtyminen onkin monelle vakavan kriisin paikka. Luulisi jo tästä syystä meillä olevan lähtökohtaisesti positiivinen asenne työuran pidentämiseen. Mutta seniorin työlle on löydettävä myös maksaja. Voisivatko seitsemänkymppiset konkarit vielä olla työnantajalleen tarpeellisia ja palkkansa väärtejä? Miksi ei. Työuransa loppupäässä oleva ei ehkä pärjää nuorille, kun kyse on nopeudesta tai uuden omaksumisesta tai jos työtehtävä on henkisesti tai fyysisesti erityisen kuormittava. Mutta kun kysytään suurten kokonaisuuksien hallintaa, ihmissuhdetaitoja, pelisilmää ja kykyä strategiseen johtamiseen, ovat seniorityöntekijät vahvoilla. Usein myös asennepuoli senioreilla on kunnossa. Pitkän työuran tehnyt on luotettava. Uskon, että eläkeiän nostolle Suomessa vapaaehtoisuuden kautta on erittäin hyvät mahdollisuudet. Nyt olisi ennakkoluulottomasti etsittävä malleja lainsäädännöllisille porkkanoille ja pantava työuransa loppupuolella olevien työssä viihtymisen ja työssä jaksamisen edellytykset kuntoon. Entinen ukko totesi naapurilleen jäätyään kiinni omenavarkaista, että ”jossain kai munkin on oltava”. Jossain on seniorinkin oltava. Miksei sitten töissä, jos siellä viihtyy ja jaksaa?

Työ voittaa eläkkeellä olemisen, jos työssä saa kokea onnistumisia, työyhteistö voi hyvin ja rasittavuus on balanssissa omien voimavarojen kanssa.

TEK 35


Odas Elektrikin voimalaitoksella on tällä hetkellä kolme Wärtsilä 18V50SG kaasumoottoria, joista jokainen tuottaa sähköä maakaasusta 18,3 MW:n teholla.

36 TEK

7/2011


Työmaan päällikkö johtaa töitä Turkissa vaikka Suomesta käsin Teksti Jaakko Takalainen Kuvat Ilkka Heino

Kun on hyvä tiimi, pomonkaan ei tarvitse olla aina paikalla.

T

yömaan päällikkö toimii ulkomaan kohteessa monissa ristipaineissa: tilaaja, tavarantoimittajat, alihankkijat, oma väki ja kaikki mahdolliset ja mahdottomat aikataulut. Onnistuakseen työmaan, saitin, päällikön on oltava ongelmanratkaisija ja työn mahdollistaja tiimilleen. – Kaikenlainen käskyttämiseen ja nöyryyttämiseen perustuva johtaminen on mennyttä aikaa. Se ei toimi ja kapsahtaa varmasti käskyttäjän omaan nilkkaan, sanoo Jari Akkanen, Wärtsilän Kaakkois-Turkissa sijaitsevan Urfan saitin päällikkö.

Ristiin meni Tutustumismatkamme syys-lokakuun vaihteessa Wärtsilän voimalaitostyömaalle Urfan – tai virallisemmin Sanliurfan – kaupunkiin saa yllättävän käänteen. Työmatkustaminen on globalisaation arkea. Maailman suurimmilla kaasumoottoreilla varustettua voimalaitosta pystyttävä, tekkiläinen Jari Akkanen, on vierailumme aikana käymässä Suomessa. Mutta paikalla on hänen johtamansa suomaistiimi, joten ei muuta kuin matkaan kohti Kaakkois-Turkkia. Urfan työmaalle, turkkilaisittain pienehkön kaupungin (480 000 asukasta) läheisyyteen, keskelle puuvillapeltoja, asennetaan paikallisen energiayhtiön Odas Elektrik Uretimin voimalaitokselle kolme Wärtsilä 18V50SG -kaasumoottoria. Yksi tällainen maailman suurin maakaasulla toimiva generaattoriyksikkö tuottaa sähköä 18,3 megawatin teholla. Vuoden loppuun mennessä valmistuvan kolmen moottorin voimalaitoksen lisäksi Odas Elektrik on tilannut neljä yksikköä lisää, joten lopulta voimalaitoksen kokonaisteho nousee noin 130 megawattiin, Helsingin energian Salmisaaren voimalaitoksen kokoluokkaan.

lehti.tek.fi

Ulkopuolisen on hankala keksiä keinokastelun ja kesäajan kulutushuippujen tasaamiseen lisäksi sähkölle käyttöä Urfan seudulla. Mutta ilmeisesti vähän teollistuneen Kaakkois-Turkin infrastruktuuri luodaan ensin, jonka jälkeen energiaa vaativa teollisuus voi tulla. Myös Turkin sijainti Venäjän, Kaukasian ja Keski-Aasian alueelta tulevan maakaasuputkiverkoston reitin varrella tekee kaasuvoimalaitosten rakentamisesta kannattavan. Maassa on kattava kaasuputkiverkosto. Samansuuruinen investointi kaasun siirtolinjaan siirtää noin kymmenkertaisen määrän energiaa verrattuna sähkön siirtolinjaan. Energia kannattaa siirtää siis Turkissa kaasuna, ja kaasulla tuotettava sähkö kannattaa tuottaa siellä missä sitä tarvitaan.

Ulkomaan konkareita… Yhdeksästä Urfan saitin suomalaisesta on vierailumme aikana paikalla seitsemän. Laihialta kotoisin oleva Jaakko Anttila esittelee Urfan valmistuvaa voimalaitosta asiantuntevasti. Vuodesta 2006 Wärtsilässä työskennellyt laiteasennusten valvoja Anttila on jo 12. ulkomaankomennuksellaan. Aikaisempia työmaita on ollut muun muassa Afrikassa. Miltä Kaakkois-Turkki vaikuttaa Afrikkaan verrattuna? – Aika paljon saamakin on, mutta Afrikassa kaikki tapahtui hitaammin. Täällä on ollut hieman vaikeampaa kommunikoinnin kanssa, kun paikallisten kielitaito on ollut aika vaatimatonta. Mutta toimeen on tultu, sanoo Anttila. Wärtsilä 18V50SG -moottori rakennetaan Italian Triestessä, ja toimitus käsittää myös polttoainekaasuun, ahtoilmaan, jäähdytykseen ja pakokaasujärjestelmiin liittyvät ohjauslaitteet, automaation ja apulaitteet. Anttila esitte-

TEK 37


Moottorin ohjausjärjestelmän mittauksia tekevä Jimi Viirimäki ja sähkötöiden valvoja Vesa Järvinen ovat osa noin yhdeksän hengen Urfan saitin suomalaistiimiä.

Koneasennusten valvoja Jaakko Anttila esittelee Wärtsilä 18V50SG -kaasumoottorin turboahdinta, joka on toista kokoluokkaa kuin ­autoista tutut turbot.

lee esivalmistettujen apulaitteiden moduulirakennetta. ­Apulaitteet rakennetaan moduuleina eli itsenäisinä osina ja testataan ennen kuin ne tuodaan ja asennetaan työmaalle. – Tärkeintä moduulirakentamisessa on voitettava aika, joka tuo etua kilpailijoihin. Ja tietysti moduulit on jo kertaalleen testattu ennen asentamista, mikä tuo luotettavuutta, sanoo Anttila. Kuljetuskontin koko määrää moduulien koon, mutta alkukesästä Urfan saitille tuotu suurin kuljetus vaati teiden leventämistä ja muita erikoisjärjestelyjä. Jaakko Anttila on kohteissa puoli vuotta, kolme kuukautta kerrallaan.

jännitteistä, täytyy se muuntaa 154 kilovolttiin. Muuntajien asennuksen ja kaapeloinnin valvonta on Järvisen tehtävänä. – Kyllähän tämä vaatii pitkää pinnaa, mutta kaikki kyllä selviää lopulta, sanoo Järvinen. Anttila ja Järvinen sanovat, että heidän valintaansa hakeutua ulkomaan työhön vaikuttaa osin kotimaan työtä parempi palkka. He ovat projektiviennin konkareita, ­Perttu Puras on toista maata. Mikkelin ammattikorkeakoulusta valmistunut ja elokuun alusta Wärtsilässä töissä ollut insinööri on ensimmäisellä ulkomaan keikallaan. Pelottaako ensikertalaista? – Minua eri pelota mikään. Ulkomaan komennukselle voi lähteä minne päin maailmaa tahansa, vakuuttaa putkimiehenä ja huollossa työskentelevä Puras. Pitkien työpäivien jälkeen Urfassa on aika vähän tekemistä kuntosalin ulkopuolella, ellei sitten satu pitämään vesipiipun polttamisesta ja teen juonnista. Nuoret miehet

… ja tulevia konkareita Vaikka tilaaja Odas Elektrik hoitaa sähköasennukset Urfan saitilla, sähköpuolen valvojana toimii Vesa Järvinen. Jotta Turkin valtakunnan verkkoon tuotettu sähkö on oikean-

38 TEK

7/2011


Maalaisjärjellä pärjää pitkälle Noin 15 vuoden ja yli 20 ulkomaankohteen kokemuksella ­diplomi-insinööri Jari Akkasen neuvot ulkomaan töihin aikoville ovat yksinkertaiset, mutta toimivat. 1. Kielitaitoon kannattaa panostaa. Tavanomaisten kielten lisäksi on eduksi osata ranskaa, portugalia, espanjaa tai venäjää. 2. Henkilökohtaisen elämän pitää olla kunnossa, kuten terveys, ihmis suhteet ja talous. Oma osaamisalue ja työtoverit yrityksessä on tunnettava, joten työt kannattaa aloittaa kotimaassa ja hakeutua sitten ulkomaille. 3. Runsas annos käytännöllisyyttä, erilaisuuden sietokykyä, maalais järkeä ja ongelmanratkaisukykyä on tarpeen. On syytä muistaa, että delegointi ei ole ongelmanratkaisutekniikka. Omaa osaamista tulee kehittää. Vieraalle osaamisalueelle on riskaabelia hypätä. Wärtsilän Urfan työmaan päällikkö Jari Akkanen ei ole vielä tehnyt eläkesuunnitelmiaan, koska työvuosia on ainakin 15 jäljellä. Projektiviennissä iästä saattaa jopa olla etua joissakin maissa.

pitävät yhteyttä kotijoukkoihin internetissä esimerkiksi Skypen välityksellä. Wärtsilän Urfan saitilla tuntuu olevan hyvä joukkuehenki. Yksi hengenluojista on saitin assistentti, Site Engineer Henna Nyrhilä. Hän hoitaa kaikki mahdolliset ja mahdottomat käytännön asiat. – Kun saitin päällikkö Jari Akkanen on poissa, minä olen vähän niin kuin pomo, naurahtaa Nyrhilä. Koska muut suomalaiset naurahtavat vain hillitysti, asia lienee juuri niin.

Joukkuehenki ratkaisee Tapaamme Urfan saitin päällikön Jari Akkasen viikkoa myöhemmin Helsinki-Vantaan lentokentällä. Hän on paluumatkalla Urfaan. Rauhallisen oloinen diplomi-insinööri tähdentää joukkuehengen merkitystä saitin toiminnan onnistumisessa. – Yhteishengen täytyy löytyä heti alussa, jos se on löytyäkseen. Urfan saitilla yhteinen sävel löytyi niin hyvin ehkä siksi, että kaikki muut ovat kohtuullisen nuoria ja samanikäisiä, sanoo jo 50 vuoden rajapyykin ylittänyt Akkanen. Hänet sai 1990-luvun lama ja suunnittelualan töiden väheneminen opiskelemaan diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisessä yliopistossa. Diplomityön hän teki Wärtsilän Turun yksikköön ja työllistyi valmistumisen jälkeen Wärtsilän Vaasan yksikköön. Mitään erityisen ylevää syytä hän ei nimeä 15 vuotta kestäneeseen ulkomaan työn tekoon, joka on yltänyt yli 20 kohteeseen parissakymmenessä maassa. – Työtä on tehtävä siellä, missä sitä on, sanoo Jari Akkanen. Hän ei koe olevansa globalisaation mannekiini, eikä liioin uhri tai sankari. Hän haluaa muistuttaa, että Suomi on

lehti.tek.fi

tällä hetkellä kritiikistä huolimatta maailman neljänneksi kilpailukykyisin maa. – Globalisaatio on uhka lähinnä massatuotannolle, matalan jalostusarvon ja alhaisen tietotaidon tuotannolle. Globalisaatio luo myös mahdollisuuksia. Kohoava elintaso kehittyvissä maissa avaa uusia markkinoita esimerkiksi ympäristötekniikalle, jota Wärtsilälläkin on.

Mieluummin metsä kuin kasarmi Akkanen sanoo olevansa kotoisin maalta, Mietoisista. Ehkäpä siksi hän kertoo viihtyvänsä mieluummin ”metsässä kuin kasarmilla”. Ulkomaan työskentelyä hän ei pidä erityisenä ponnahduslautana uralle. – Valmistuva projekti on toimittajan koko hankintaja toimitusketjun päätepysäkki. Siellä voi näköalapaikalla seurata, miten onnistutaan kokonaisuuden hallinnassa. Työ on itsenäistä ja kaikelle osaamiselle löytyy käyttöä, Akkanen toteaa. Hänen mukaansa paikan päällä tehtävä työ on sitä, mikä tuottaa asiakkaalle lisäarvoa. Saitilla on helppo ymmärtää mistä saa palkkansa. Ulkomaan töissä hänen mielestään jalat pysyvät maan pinnalla. – Yleensä näkee miten kohdemaan kansa todella elää. Silloin aistii konkreettisesti sen, mitä eriarvoisempi yhteiskunta on, sitä epäoikeudenmukaisempi se on sen kansalaisille. Eli on edelleen lottovoitto syntyä Skandinaviaan ja Suomeen, sanoo Akkanen. Ulkomaan töissä Jari Akkanen on pohtinut myös laatuajattelua. Usein asiakas tarvitsee hänen mielestään apua oikean laatutason määrittelemisessä. Asiakas on kiinnostuneempi jatkuvasta liiketoiminnasta kuin kertaluontoisen projektin lopputuotteesta. Vaikka asiakas haluaa vaikuttaa laatuun ja sen myötä investoinnin kustannuksiin,

TEK 39


niin Akkasen mukaan tarkoituksenmukaisen laatutason määrittely on vaikeaa. - Tuotteen elinkaarikustannukset nousevat laadun laskiessa. Huolto- ja korjaustarve nousevat ja käytettävyys laskee. Hyvä laatu muistetaan, tarkoituksenmukaisen laadun alittaminen muistetaan vielä pidempään. Laadusta tinkiminen on siis uhkarohkeaa.

200 hengen ruletti Wärtsilässä ulkomaan töitä hankkii oma myyntiosasto. Uusista töistä ei kenelläkään ole tietoa, ennen kuin sopimus on solmittu. Tämä ”noin 200 hengen ruletti”, joksi Jari Akkanen sitä kutsuu, lähettää wärtsiläläisiä ympäri maailmaa. – Jos tekee pitkiä keikkoja, Wärtsilän politiikan mukaan käydään kotona noin kolmen kuukauden välein. Wärtsilän matkustavat työntekijät voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään. Nuoriin, joilla ei ole pieniä lapsia ja vanhempiin joiden lapset ovat aikuistumassa tai aikuisia. Akkanen ei kuulu varsinaisesti kumpaankaan. Hänellä on pitkäaikainen tyttöystävä, jolle vie tuliaisina jotain hyödyllistä. – Tuliaisiin kannattaa matkatöissä panostaa. Näissä hommissa pysyy kyllä parisuhde tuoreena, hän sanoo. n

Maailman suurin kaasumoottori Wärtsilän Turkin Urfaan toimitettavien maailman suurimpien kaasumoottorien paras puoli on korkea hyötysuhde ja maakaasun tuottama vähäpäästöisyys. Wärtsilä 18V50SG muistuttaa normaalia dieselmoottoria, mutta koska maakaasu ei syty sylinterissä kuten kevyt tai raskas polttoöljy, se tarvitsee kipinän toimiakseen. Kaasumoottori on periaatteeltaan Otto-moottori. 18,3 megawatin teholla sähköä tuottavan Wärtsilä 18V50SG -moottoreilla varustetun voimalaitoksen hyötysuhde on parhaimmillaan yli 50 prosenttia. Urfan saitilla se on hieman alle 50 prosenttia, mutta Jari Akkasen mukaan se nousee, kunhan sähköntuotantoon yhdistetään pakokaasujen lämmön talteen ottava höyryturbiiniyksikkö. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa hyötysuhde on toki korkeampi, yli 90 prosenttia. Kun toisaalta Suomen suurimman hiilivoimalaitosyksikön pelkästään sähköä tekevän Meri-Porin voimalaitoksen hyötysuhde on 37 prosenttia, voi Wärtsilän kaasumoottoria pitää tehokkaana sähkötuotantotapana. Wärtsilä 18V50SG -kaasumoottorin luvut ovat vaikuttavat: pituus 19,2 metriä, leveys 5,33 m ja korkeus 6,48 m

40 TEK

ja paino 360 tonnia. Moottorin sylinterin sisäläpimitta on 50 cm ja männän iskupituus 55 cm. Wärtsilän moottorin ympäristöystävällisyys perustuu maakaasun käyttöön. Se ei aiheuta rikkipäästöjä lainkaan. Verrattaessa öljyä ja maakaasua, saman energia määrän tuottaminen maakaasulla aiheuttaa 30 prosenttia pienemmät hiilidioksidipäästöt. Ympäristöystävällisyys on myös myyntivaltti. Wärtsilän uusien kaasuvoimalaitosten myynti kohosi vuoden 2011 heinä-syyskuussa 55 prosenttia, kun öljyvoimalaitosten väheni kolmanneksen. Wärtsilän Power Plantsilla projektien toteutuksesta vastaava Senior Project Manager Johan Strömfors uskoo kaasumoottorin mahdollisuuksiin sähköntuotannossa. Sen kilpailuvaltteja kaasuturbiinilaitosten kanssa on hyvän hyötysuhde, tuotannon tehon ja määrän joustavuus sekä voimalaitosten koon kasvattaminen tarpeen mukaan. – Koska meidän voimalakonseptimme perustuu moduuleihin, pystytään laitoksen kokoa kasvattamaan helposti alkuinvestoinnin 18,3 megawatista aina 300–500 megawattiin asti, sanoo Johan Strömfors.

7/2011


Insinööristä tuli vientituote Teksti ja kuva Marketta Harinen

Insinööreistä on Saksassa huutava pula, Suomessa heitä on työttöminä. Fingineers Consulting houkuttelee suomalaisia Saksaan paremmille palkoille ja rakentamaan kansainvälistä uraa.

S

uomen Saksan-instituutin johtaja Anna-Maija Mertens havahtui vuosi sitten Helsinki-Vantaan lentokentällä uutiseen, jossa kerrotiin Suomen insinöörien ja diplomi-insinöörien valmistuvan työttömiksi. Kotona Saksassa iltauutisten ykkösaihe oli insinööripula. Mertens soitti heti juristiystävälleen Hanne Saloselle. – Nyt ideoidaan, mitä tälle asialle voidaan tehdä! Ylempien toimihenkilöiden työsuhdeasioita työkseen YTN:ssä ja Uudessa Insinööriliitossa vuosia hoitanut Salonen lensi seuraavana viikonloppuna Berliiniin. Naiset perustivat Fingineers Consulting -yrityksen, joka välittää suomalaisia tekniikan osaajia saksalaisille yrityksille. Keväällä aloitaneella yrityksellä on jo asiakkaanaan kymmenkunta saksalaista yritystä ja toimeksiantoja kymmenien insinöörien löytämiseksi. Insinöörille palvelu on ilmainen. – Insinöörien paikkoja on Saksassa auki yli 40 000. Uusimpien tutkimusten mukaan kolmella neljästä saksalaisesta yrityksestä on suuria vaikeuksia täyttää vapaana olevia insinööripaikkojaan, Salonen kertoo. Insinööripulan ennustetaan pahenevan edelleen, kun suuret ikäluokat ovat jäämässä pian eläkkeelle. Suomen koulutuksella on Saksassa kova maine. Suomea pidetään myös osaavana teknologia- ja innovaatiomaana. Toisaalta Suomi on Saksassa edelleen melko tuntematon maa, ja kansainvälistyminen on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä alkutekijöissään. Salosen mukaan Saksan yritykset tarvitsevat tukea ja osaavaa luotsia kansainvälistymiseen ja kansainvälisten työntekijöiden rekrytoimiseen. Siinä Fingineers Consulting tulee mukaan kuvaan täsmäpalveluineen.

Urapolkua ja elintasoa Mertens ja Salonen ovat vakuuttuneita siitä, että Saksa on suomalaisille insinööreille houkutteleva maa: tarjolla on mielenkiintoisia

lehti.tek.fi

– Fingineers Consultingin päämääränä on pitkäjänteinen, toimiva yhteistyö. Siksi autamme suomalaisia myös kotiutumiseen liittyvissä kysymyksissä, Hanne Salonen (vasemmalla) ja Anna-Maija Mertens sanovat. – Komennusmiehiä oli muuten C.G.E. Mannerheimkin.

uramahdollisuuksia kansainvälistyvissä yrityksissä – ja usein Suomea paremmat palkat ja halvemmat elinkustannukset. Fingineers Consulting myös opastaa suomalaisia uuden maan kulttuuriin ja tapoihin työsopimuksen laatimisen jälkeen. – Me osaamme kertoa lähtijälle, mitä tulee vastaan. Tarkoitus on, että tulisi mahdollisiman vähän yllätyksiä ja että rekrytoitava onnistuisi niin työssä kuin maahan sopeutumisessakin. Monet käytännön asiat vaativat usein perehdytystä. Apua tarvitaan lukuisiin arjen järjestelyihin kuten vaikkapa vuokrasopimuksen tekoon ja lasten päiväkotipaikkojen organisointiin. – Suurin syy ulkomailla työskentelyn epäonnistumiseen on siinä, että perheet eivät viihdy. Käytännön asioiden hyvä järjestely auttaa perheenjäsenten kotiutumisessa. Fingineers Consultingin asiakkaat ovat kansainvälisiä yrityksiä, joiden kieli on yleensä englanti. Osa kulttuuriin ja tapoihin sopeutumista on myös saksan kielen taito. Se kannattaa hankkia viimeistään Saksassa työn ohessa. n Lisätietoa: www.fingineers.fi

TEK 41


Kesätöitä riitti mukavasti Teksti Pirkka Jalasjoki

T

TEKin kyselyn mukaan kesätyöpaikkoja oli viime kesänä tarjolla edellisvuosia paremmin. Työt koettiin myös hyödyllisiksi tulevaa työuraa ajatellen.

EKin kesätyökyselyyn vastanneista 69 prosenttia työskenteli kesällä 2011 muussa kuin vakituisessa, kesän yli jatkuneessa työsuhteessa. Kesätyötä tehneiden suhteellinen osuus oli kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisvuoden kyselyssä. Kaksi kulunutta vuotta ovat olleet teekkarien työllistymisen kannalta parempia vuosia kuin taantumavuosi 2009. Kesätöitä kesällä 2011 tehneistä 37 prosenttia teki syventäviin tai ammattiaineisiinsa liittyvää työtä ja 13 prosenttia diplomityötään. Hieman yli neljännes kesätyöntekijöistä teki työtä, joka ei liittynyt opiskelijan opintoalaan. Vastaajista 14 prosenttia työskenteli vakituisessa, kesän yli jatkuneessa työsuhteessa. Viisi prosenttia opiskeli kesällä päätoimisesti. Seitsemän prosenttia käytti kesänsä pääasiassa lomailuun. Vuoden 2010 kyselyssä kesällä opiskelleita oli kuusi prosenttia ja lomailleita yhdeksän prosenttia vastaajista.

Monet jatkavat edelliskesän työssä Kesätyötä hakeneista vastaajista puolet aloitti työnhaun tammi- tai helmikuussa. Alle kymmenys hakeneista aloitti haun maaliskuussa tai myöhemmin. 13 prosenttia kesätyötä tehneistä jatkoi samassa työpaikassa kuin edellisenä kesänä. Hieman yli kymmenesosa kesätyötä tehneistä työskenteli kesätyöpaikassaan osa- tai kokopäiväisesti jo kevätlukukaudella 2011.

Kahdeksan prosenttia vastaajista epäonnistui tänä vuonna kesätyöpaikan hankkimisessa. Vuoden 2010 kyselyn vastaajista ilman töitä jäi 11 prosenttia ja vuonna 2009 peräti 15 prosenttia. Lähes puolet kesätyötä hakeneista katsoi, että työpaikan hankinta oli tänä vuonna helppoa tai erittäin helppoa. Vaikeana tai erittäin vaikeana sitä piti 39 prosenttia.

Työkokemus ja hyvä hakemus auttavat Kesätyötä hakeneet pitivät tärkeinä työnsaantia edistävinä tekijöinä aiempaa työkokemusta (66 % ), opinnoissa hankittua osaamista (61 %) ja hyvin tehtyjä työnhakupapereita (58 %). Työnhaussaan eniten käytetyt tietolähteet olivat työnantajien internetsivut (77 % kaikista vastaajista), opiskelu­kaverit, tuttavat ja sukulaiset (55 %) sekä TEKin julkaisu Teekkarin Työkirja (44 %). Teekkarin Työkirjan työnhakuohjeiden ja Työnantajat-tietokannan ohella käytetyin TEKin työnhakua tukeva palvelu oli palkka­suositukset, joita oli käyttänyt hyväkseen 46 prosenttia kaikista vastaajista. TEKin palkkatilastoja oli käyttänyt hieman alle kolmannes kaikista vastaajista.

Harva tekee kesätöitä ulkomailla Kesätöitä tehneistä vastaajista hieman yli neljännes työskenteli neljä kuukautta ja hieman yli kolmannes kolme kuukautta. Peräti 48 prosenttia kesätöitä tehneistä jatkoi samassa työssä vielä ainakin jonkin aikaa syksyllä 2011.

Opiskelijajäsenten kesätyötehtävien laatu vuosikursseittain (ei sisällä diplomityöntekijöitä)

Suhteellinen osuus vastaajista

100 % 23 %

80 % 60 %

27 %

15 %

62 %

63 %

13 %

2

46 % 25 %

3

4

Syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvä työ/”ammattiharjoittelu”

Opiskelijajäsenten kesä- ja diplomityöpalkat, €/kk Fraktiilit Opintopisteet Vastaajia Keskiarvo 10% 37,550 2 090 1 255 75524 1 866 1 300 112,5567 1 943 1 384 150565 2 002 1 486 195557 2 141 1 558 240856 2 191 1 500 Yhteensä 3 119 2 046 1 400 Diplomityö 442 2 083 1 500

42 TEK

20 %

37 %

40 %

0%

22 %

31 %

60 %

20 %

18 %

38 %

5 Opintoja sivuava työ/”haalariharjoittelu”

25% 1 490 1 500 1 600 1 700 1 800 1 850 1 667 1 857

Mediaani 1 790 1 700 1 800 1 948 2 100 2 100 1 990 2 096

75% 2 850 2 000 2 100 2 200 2 350 2 450 2 300 2 338

N Työ, joka ei liity opintoalaan

90% 3 500 2 600 2 920 2 600 2 800 3 000 2 863 2 500

TEKin suositus 2011 1 850 1 910 2 010 2 140 2 270 2 420 2 500

7/2011


Muuta kuin diplomityöhön liittyvää kesätyötä tehneiden kuukausipalkan mediaani oli 1 990 euroa ja keskiarvo 2 046 euroa. Diplomityöpalkkojen mediaani oli 2 096 euroa ja keskiarvo 2 083 euroa. Kesätyötä tehneistä 76 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla. Yliopistoissa työskenteli 12 prosenttia, valtiolla ja kuntapuolella neljä prosenttia kummassakin. Prosentti kesällä töissä olleista kertoi työllistäneensä itsensä omassa yrityksessään. Suurimmat kesätyöntekijöitä työllistäneet toimialat olivat metalliteollisuus (12 % ) ja koulutus- tai tutkimusala (10 %) sekä rakentaminen (7 %). Oman yliopistonsa lähialueella työskenteli 64 prosenttia kesätyöntekijöistä. Ulkomailla töissä oli vain kaksi prosenttia kesätyöntekijöistä. Puolet katsoi oppineensa kesätyössään paljon tai erittäin paljon valmistumisen jälkeen työnsaannissa hyödyttäviä asioita. Vain joka kymmenes uskoi, etteivät opitut asiat hyödytä tulevaisuuden työnsaannissa lainkaan. TEK kehottaa opiskelijajäseniään tekemään työsopimuksen työnantajan kanssa aina kirjallisena. 7 prosenttia kesätyöntekijöistä ei tehnyt lainkaan kirjallista työsopimusta. Tilanne on kuitenkin kohentunut vuosi vuodelta. Vuonna 2009 kirjallista sopimusta ei ollut 13 prosentilla. 9 prosenttia tämän vuoden kesätyön­tekijöistä ilmoitti, että heidän työsuhteeseensa ei sovellettu toimialalla noudatettavaa yleistä työehto- tai virkaehtosopimusta. Viidennes ei osannut sanoa, oliko näitä sovellettu.

matkaoppaasi tulevaan kesään

jaossa kampuksellasi joulukuussa

TEEKKARIN T

Y

Ö

K

I

R

J

Vakituinen työ hidastaa opintoja Vakituisessa, kesän yli jatkuneessa työsuhteessa työskentelevistä vastaajista 55 prosenttia katsoi työn vastaavan omaa opintoalaansa täysin ja 31 prosenttia jonkin verran. Työ ja opinnot eivät liity lainkaan toisiinsa kuudella prosentilla vakituisen työn tekijöistä. Miltei 90 prosentilla vakityössä olleista työ edistää vähintään jonkin verran omia uratavoitteita. Opintojensa ohella työskenteli lukuvuoden 2009–2010 kuluessa satunnaisesti 20 prosenttia, jatkuvassa osa-aikatyössä 19 prosenttia ja jatkuvassa kokopäivätyössä 18 prosenttia kaikista vastaajista. Opintojensa ohella satunnaisesti työskennelleillä lukuvuonna 2010–2011 suoritettujen opintopisteiden mediaaniväli oli 46–50, jatkuvassa osa-aikatyössä työskennelleillä 41–45 ja jatkuvassa kokopäivätyössä työskennelleillä vastaajilla vain 6–10. Pelkästään opintoihinsa keskittyneiden vastaajien suorittamien opintopisteiden mediaaniväli oli 51–55. Lisätietoja: www.tek.fi kohdasta Palkat – Salaries ja sieltä TEKin opiskelijajäsenten työssäkäynti- ja kesätyökyselyn tulokset. n

TEK kerää tietoa TEKin vuotuisella kesätyökyselyllä seurataan opiskelijoiden työllistymistä ja palkkoja. Tulosten perusteella annetaan TEKin opintopisteperusteiset palkkasuositukset. Tänä vuonna kyselyyn vastasi 5 656 opiskelijajäsentä eli noin neljännes TEKin opiskelijajäsenistä. Vastaajista 22 prosenttia oli naisia. Vastaajien keski-ikä oli hieman yli 25 vuotta. Hieman yli kolmannes vastaajista opiskeli vähintään kuudetta vuotta.

lehti.tek.fi

www.teekkarintyokirja.fi

TEK 43

A


44 TEK

7/2011


GPS:n haastajat

valtaavat taivaan Teksti Petja Partanen

TEKin palkitsema vuoden 2011 väitöskirja esittelee suuntaviivat kännyköiden paikannusjärjestelmien kehitykselle. Lauri Wirolan tutkimustyö Nokialla on poikinut jo kymmeniä patentteja.

K

aupan hyllyltä on tänään vaikea löytää kännykkää, joka ei osaisi jollakin teknologialla paikantaa itseään. Viisi vuotta sitten, Lauri Wirolan kirjoittaessa väitöstyönsä ensimmäistä artikkelia, kaikki oli toisin. Silloin naapurin sai kateelliseksi kojelaudan alkeellisella autonavigaattorilla. – Ei kukaan osannut ennustaa, että tänä päivänä olisi yli 50 000 applikaatiota, jotka hyödyntävät paikannusta, Lauri Wirola kuvailee teknologian voittokulkua. Satelliittipaikannuksen synonyymiksi vakiintunut amerikkalainen GPS-järjestelmä on sekin saamassa kilpailijoita. Venäjän GLONASS-järjestelmällä on jo maailmanlaajuinen peitto. Kiinalaiset rakentavat omaa järjestelmäänsä, ja EU:n Galileo-satelliitit saataneen nekin taivaalle tällä vuosikymmenellä. – Tämä on politiikkaa. Sotilaallisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeissä järjestelmissä ei haluta olla toisen valtion varassa, Wirola pohtii. Kuluttajille tilanne on hyvä. Varsinkin kaupunkioloissa paikannustarkkuus paranee, kun taivaallisen paikannussignaalin lähettäjät lisääntyvät. Sen sijaan standardien kehittäjille viisi eri teknologiaa yhden sijasta on painajainen. Lauri Wirola tietää tämän hyvin. Hän on ollut kehittämässä niitä standardeja, joiden varassa kännyköidemme paikannus tulevaisuudessa toimii.

lehti.tek.fi

Nokian iskunyrkki Vuonna 2006 matkapuhelinstandardit tukivat vain GPS-järjestelmän ensimmäistä versiota. – GPS-järjestelmää oltiin modernisoimassa, ja kaikki tiesivät että uusia järjestelmiä oli tulossa. Kolmen hengen iskunyrkki Nokialta ryhtyi hahmottelemaan uutta teknologiaa. Tuolloin syntyi Wirolan väitöskirjan rakkain julkaisu. Wirolan ja hänen esimiehensä Jari Syrjärinteen kirjoittamassa artikkelissa hahmoteltiin tekninen pohja kaikki tulevat satelliittipaikannusjärjestelmät kattavalle matkapuhelinstandardille. Setting a New Standard: Assisting GNSS Receivers That Use Wireless Networks ilmestyi lokakuussa 2006 paikannusalaa seuraavassa InsideGNSS-makasiinilehdessä. – Siitä tuli koko väitöstyön kulmakivi. Esittelimme julkaisussa maailmalle, miten haluaisimme järjestelmän toimivan. Kun tänään selailee matkapuhelinalaa sitovia paikannusstandardeja, sukulaisuus Wirolan artikkeliin on ilmeinen. – Matkapuhelinstandardointi ei koskaan ole yhden yrityksen show, mutta kyllä perusideat ovat meidän käsialaa. Ne olivat teknisesti erittäin hyvää tavaraa, Wirola toteaa. Standardeja noudattavat kaikki, lukipa puhelimen kuoressa Apple, Nokia tai Samsung. Wirola ja hänen kollegansa ovat vaikuttaneet siihen, että Applen uusin iPhone 4S -älypuhelin osaa hyödyntää venäläisiä GLONASS-satelliitteja.

TEK 45


DI:STÄ TOHTORIKSI

Standardointi raakaa peliä Matkapuhelinalan kulisseissa tehtävä standardointityö on raakaa peliä. Taloudelliset intressit ovat suuret, ja kaikki valmistajat haluavat omat teknologiansa standardeihin. Wirolasta on vuosien varrella kehkeytynyt kova neuvottelija, mutta miehen ensimmäinen standardointikokous Montrealissa 2006 ei mennyt aivan putkeen. Wirolan huolella valmistelema tekninen esitys oli hyvä, mutta silloisen arkki­vihollisen Qualcommin edustaja lyttäsi hienot ideat noin kolmessakymmenessä sekunnissa. Ju­nioria nöyryytettiin toden teolla. – Nyt ollaan usein yhteydessä ja hyvissä väleissä, Wirola naureskelee. – Standardointi on tiukkaa vääntöä, mutta kun taistelut on käyty ja päätökset tehty, koko porukka tekee päätösten pohjalta parasta mahdollista tekno­logiaa. Paikannusstandardeista käydyn taiston voittajaksi selvisi Nokia. Wirola laskee, että hänen väitös­kirjansa aiheista on syntynyt noin 30 patentti­perhettä. Kaiken kaikkiaan Wirolan nimi on noin 70:ssä Nokian patentoimassa keksinnössä. Toinen puoli Wirolan väitöstyöstä käsitteli verkko­ perustaisia paikannusmenetelmiä. – GPS on paikannuksessa se järein työkalu, joka kuluttaa puhelimen akkua nopeasti. Matkapuhelinverkkoon perustuvan paikannuksen tarkkuus riittää jo nyt useimpiin sovelluksiin. – Jos haluat tietää Tampereen sään, ei sijaintia tarvitse tietää kymmenen metrin tarkkuudella.

Sisätilapaikannus seuraavana Satelliittipaikannus ei myöskään toimi sisätiloissa. Sisätilapaikannus on tällä hetkellä matkapuhelinkehityksen kuuma aihe. Wirolan mukaan yhtä, kaiken ratkaisevaa sisätilapaikannusteknologiaa tuskin löytyy. – Ainoa ratkaisu on tuoda sekoitus eri tekno­logioita. Langattomiin lähiverkkoihin perustuva paikannus on tärkeässä roolissa, samoin puhelimen sensorit. 2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

GPS 31 satelliittia, käytössä USA GLONASS 30 satelliittia, käytössä Venäjä QZSS ensimmäinen laukaisu 2010, täysi konstellaatio jopa 7 satelliittia Japani GALILEO odotettavissa 2014–16 EU IRNSS ensimmäinen laukaisu odotettavissa 2012 Intia COMPASS 9 satelliittia, 7 lisää 2012 (täysi 30 satelliittia), dokumentointi pian julkisesti saatavilla Kiina SBAS, useita paikallisia järjestelmiä: WAAS,EGNOS, GAGAN, MSAS käytössö tai tulossa Kiina, Intia, USA, EU GPS-paikannussatelliitit ovat saamassa seuraa taivaalle.

46 TEK

Nokian lipunkantaja Keskivertoihmiset viettävät kolmanneksen elämästään nukkuen, Lauri Wirola taas Nokian leivissä. Kolmekymppinen tekniikan tohtori ollut on Nokian palkkalistoilla aina 19-vuotiaasta lähtien. Töiden jälkeen kotiasuna palvelee Nokia-fleece. Wirola myöntää, että hän on Nokian mies henkeen ja vereen. Wirolan ja kollegoiden kovin standardointiponnistus on takana. – Paikannustutkimuksen hedelmät on tältä erää vuodatettu standardeihin. Nyt on aika viedä ne kuluttajatuotteisiin. Wirolan työpaikka on kotikonnuilla Tampereella, uudessa Location and Commerce –liiketoimintayksikössä tittelillä Technical Lead. Titteli kääntyy huonosti suomeksi, mutta vastuualueeseen kuuluu uusien paikannusteknologioiden tuotekehitys. – Ajamme yliopistojen tutkimustyötä osaksi omia tuotteitamme. Tutkijataustasta on tässä työssä apua. Wirola kiittelee vuolaasti entistä ja nykyistä esimiestään, jotka kannustivat eteenpäin akateemisella uralla. Hekin ovat tekniikan tohtoreita.

Messukeskuksissa, lentokentillä ja kauppakeskuksissa suunnistettaessa voidaan hyödyntää älypuhelinten kompassia, gyroskooppia, kiihtyvyys­ antureita ja barometria. – Niiden perusteella saadaan tietoa puhelimen liiketilasta. Painemittari taas huomaa kerroksesta toiseen siirtymisen. Lisäksi tarvitaan tietenkin sisä­ tilojen kartat ja muuta sisältöä, jotta tarkalle sisätilapaikannukselle olisi todella käyttöä ja tarvetta. TEKin väitöskirjapalkinnosta kilpaili 27 työtä. Mikä nosti Wirolan Tampereen teknillisellä yliopistolla tekemän työn ylitse muiden? – Monet työn ideat ja teknologiat ovat jo käytössä. On kai kohtuullisen harvinaista, että akateeminen tutkimus päätyy näin nopeasti teollisuuden käyttöön, voittaja arvioi. Tällä menolla Wirolan kehittämät teknolo­giat ovat muutaman vuoden päästä käytössä maapallon joka ainoassa matkapuhelimessa. Ei huono saavutus. n

7/2011


Mitä haluaisit saada aikaan tekniikan tohtorina? ”Haluan pitää luonnontieteiden lippua korkealla. Kaikki tulevaisuuden hienot jutut, joilla ratkotaan ongelmia, niissä on luonnontiede taustalla. Ja Nokian asiakkaille haluan tarjota maailman parhaat paikannusteknologiat – ulkona ja sisällä.”

Väitöskirja syntyi työn ohessa yllättävän kivuttomasti. Työnantajallekin tiedemaailman tuki oli arvokasta. – Standardoinnissa nähtiin hyödylliseksi, että kirjoitetaan samalla tieteellisiä julkaisuja, ja käydään esittelemässä niitä konferensseissa, Wirola kertoo. Nokian vaikeudet ovat olleet vuoden puheenaihe. Suomessakin on noin viisi miljoonaa asiantuntijaa Nokian käyttöjärjestelmäasioissa. Nokia-veteraani Wirola myöntää, että vaikeaa on ollut. – Mutta nyt on erittäin hyvä fiilis siitä, mihin suuntaan yritys on menossa. Nyt täytyy vain punnertaa. Paikkatieto ja karttapalvelut, niissä me olemme maailman parhaita, ja aiomme olla jatkossakin. Wirola aikoo pitää huolen siitä, että tulevaisuudessa navigointi onnistuu myös sisätiloissa. – Jos lentokentällä lähtöportti vaihtuu, puhelin opastaa sinut uudelle portille. Mutta mikä on paikannusekspertin oma suosikki paikannuspalveluiden joukossa? Ei Google – vaan Nokia Maps, tietenkin. – Pitää käyttää oman firman palveluja.

Suosikkileikkikalu? Laskutikku. ”Sillä on lennetty kuuhun, sen pitää riittää mullekin.” Lempiharrastus Metsästys. ”Hirvenmetsästystä ja pienriistaa. Huomenna taas metsään.”

Tulevaisuudessa navigointi onnistuu myös sisätiloissa.

LAURI WIROLAN TIE TEKNIIKAN TOHTORIKSI

1981 Lauri Wirola syntyy Kangasalla.

Tampereen Lyseon lukion IB-linjalle. ”Fysiikka oli mun ­juttu. Sen avulla selviävät maailman­kaikkeuden salat.”

Vappuna esiin kaivettu DI-isän teekkarilakki kiinnostaa pikkupoikaa.

1981 lehti.tek.fi

1985

Puolustusvoimien palvelukseen, reservi­ upseerikurssi 217.

Wirola voittaa Suomen Akatemian Viksu-tiedekilpailun.

1997

1999

Diplomityö valmistuu, jatko-opiskelijaksi.

Nokian akustiikan tutkimusyksikköön harjoittelijaksi, Tampereen teknilliseen yliopistoon opiskelijaksi. ”Väitteleminen on ollut kohtuullisen selvää yliopiston alusta alkaen.”

2000

2001

Wirola saa TEKin ja TFiFin vuoden 2011 väitöskirjapalkinnon.

Väitöstyö Studies on Location Technology Standards Evolution in Wireless Networks valmistuu.

2005

2010

2011 TEK 47


Opetuksen kehittäminen on iloinen asia! ­TEKin kou­ lutuspoliittisen yksikön joh­ taja Kati KorhonenYrjänheikki (toinen vas.) keskustelee TTY:llä me-­ neil­ lään olevista hankkeista vararehtori Matti ­Pentin (vas.), rehtori Markku Kivi­kosken (toinen oik.) ja kou­lutuspäällikkö Kirsi Reinmanin (oik.) kanssa.

Fysiikan työt remonttiin ja ulkomaalaisille survival guide Teksti ja kuva Pirre Hyötynen

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) kehittää opetusta konkreettisilla toimilla – hyvin tuloksin.

K

oulutuspäällikkö Kirsi Reiman kertoo, että TTY käyttää opetuksen kehittämishankkeisiin vuosittain 60 000–80 000 euroa. Sillä rahoitetaan kymmenkunta hanketta osana TTY:n koulutuksen kehittämisohjelmaa. – Haluamme tarjota yksiköillemme resursseja, työkaluja ja tukea, vararehtori Matti Pentti jatkaa.

Oh, behave! Yksi kehittämiskohteista on ollut ulkomaalaisten opiskelijoiden tien tasoittaminen. Tutkijatohtori Jouni Lyly-Yrjänäinen TTY:n teollisuustalouden laitokselta kertoo, että niin opinnoissa kuin työelämässäkin törmätään kulttuurieroihin varsin usein. – Kuuluuko suomalaista professoria sinutella vai teititellä? Jos saa sinutella, onko hän silloin kaveri vai auktoriteetti? Voiko tenttiarvosanasta neuvotella? Entä jos

48 TEK

opiskelijan vakaumus kieltää yhteistyön naispuolisten kollegojen kanssa? TTY:n kansainvälisten asioiden tuntijat tarttuivat ongelmaan ja toimittivat kompaktin survival guiden suomalaiseen yliopisto- ja työelämään. Oh Behave! Towards Understanding Communication in Finnish Universities on humoristinen ja käytännönläheinen opus. Siinä käydään läpi suomalaista kulttuuria saunomisen perinteestä yhteiskuntamme vähäiseen hierarkkisuuteen. Opas korostaa myös opiskelijalta Suomessa odotettavaa omatoimisuutta.

Pedagoginen linjaus TTY:n johtoa huolestuttaa myös se, että opinnot venyvät: tilastojen mukaan seitsemän vuoden kuluessa vain noin 40 prosenttia opiskelijoista saa DI-tutkintonsa valmiiksi. Syystä tai toisesta kolmasosa jää kokonaan valmistumatta.

7/2011


Tilannetta on lähdetty parantamaan sujuvoittamalla erityisesti alkuvaiheen opintoja ja panostamalla opettajien pedagogiseen osaamiseen. Ensi vuoden alusta opetuspainotteisissa tehtävissä olevilta edellytetään vähintään 10 opintopisteen yliopistopedagogiikan opintojen suorittamista kahden vuoden sisällä rekrytoinnista. Opinnot tarjotaan henkilöstökoulutuksena.

Tekniikan rahoituskriteereistä Tekniikan yliopistossa huolta herättää tietysti rahoitus. – Suunnitteilla olevassa rahoitusmallissa vaadittava 55 opintopisteen kertymä per vuosi on tekniikan alan näkökulmasta epärealistinen, koska alan opiskelijat työskentelevät usein opintojensa ohessa, vararehtori Pentti sanoo. – Tekniikan opiskelijoiden sivutyöt ovat pääsääntöisesti kuitenkin oman alan relevantteja tehtäviä. Opiskelijat saavat hyödyllistä työkokemusta, mikä on järkevää sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Realistisempi opintopistekertymä olisi luokkaa 45 opintopistettä per vuosi.

Opiskelijavalintoja kehitettävä Valtakunnallinen hakukohteiden uudistus – hakukohteiden määrän vähentäminen – teettää töitä myös Tampereella. – Tavoitteenamme on vähentää hakukohteita nykyisestä 14:sta 11–12:een. Myös kandiohjelmien määrää pienennetään reippaasti. Oleellista on, että hakukohde kertoo selvästi, mille alalle se johtaa. Nimien tulisi myös kestää ”säätä ja aikaa”, Pentti kertoo. – Opinnoissa tulisi jo alkuvaiheessa olla alakohtaista ja motivoivaa sisältöä. Samanaikaisesti niissä pitäisi olla tarpeeksi laaja-alaisuutta, jotta liikkuvuus esimerkiksi kandivaiheen jälkeen uuteen maisteriohjelmaan olisi mahdollista. Siinä on haastetta. – Myös opiskelijavalintoja ja yliopiston sisääntuloväyliä kokonaisuudessaan tulisi kehittää, että opiskelupaikan saanti olisi nykyistä jouhevampaa, Pentti sanoo.

den joukko nykyistä aktiivisemmaksi ja opiskelu selkeästi jatkotutkintoon tähtääväksi. Nyt jatko-opintoja käytetään myös täydennyskoulutustarpeisiin, mikä syö jatko-opiskelun resursseja eikä ole tarkoituksenmukaista, koulutuspäällikkö Reiman sanoo. Myös täydennyskoulutukseen satsataan. – Tavoitteena on kehittää yliopiston täydennyskoulutustarjontaa erityisesti niin, että opintoja voi suorittaa nykyistä joustavammin myös työn ohessa, Reiman kertoo. n

Fysiikan työt rästissä? Fysiikan laboratoriotyöt kuuluvat ensimmäisten vuosien perusopintoihin, mutta yllättävän monella teekkarilla kyseinen kurssi jää kuitenkin syystä tai toisesta roikkumaan. Paluu fysiikan labraan saattaa jäädä jopa valmistumisvaiheeseen. Tilastojenkin mukaan vain 5 prosenttia TTY:n opiskelijoista suoritti kaikki laboratoriotyöt ensimmäisen vuoden aikana. – ”Ajelehtimisen” ehkäisemiseksi fysiikan laitos käynnisti kehittämishankkeen. Tavoitteena oli opiskelija-opettaja-suhteen kehittäminen ja ennen kaikkea suoritusnopeuden parantaminen, lehtori, dosentti Mika Hirsimäki kertoo. Työ alkoi vuonna 2007. Sen tuloksena on nyt setvitty opintojakson pullonkaulat, uudistettu oppilaslaboratorion tilat ja laitteet, päivitetty opetusmateriaaleja -järjestelmiä sekä toteutettu opetuksen uudelleenjärjestely. – Yksi merkittävimpiä muutoksia on ollut perusfysiikan teoriakurssin ja laboratoriotöiden integrointi. Ensimmäisenä opiskeluvuotena fysiikan labrat suorittaneiden osuus on noussut lähes 72 prosenttiin. Mainioon lopputulokseen on vaikuttanut myös opetushenkilökunnan resurssien ja osaamisen parantaminen, tehostettu opiskelijoiden ohjaus sekä se, että laboratoriotöihin varataan koulutusohjelmakohtaiset vuorot.

Jatko-opintoja ja täydennyskoulutusta Perustutkintojen ohella huomiota on kiinnitetty myös tohtorikoulutukseen. – Tohtorikoulutusta systematisoidaan ja samalla saadaan kaikki siihen liittyvä tieto ja palvelu samalle luukulle. Tavoitteena on saada suuri ja hajanainen jatko-opiskelijoi-

lehti.tek.fi

TEK 49


Osaamisen kehittäminen

osaksi työelämän arkea Teksti Kirsti Levander Kuva Helena Hagberg

Osaamisen kehittämisen tärkeys tunnustetaan, mutta miten se leivotaan osaksi työelämän normia ja arkea?

Osaamisen kehittämisen työseminaari järjestettiin 24. marraskuuta Helsingissä. Iltapäivän fasilitoituun työskentelyyn osallistuivat myös Pulmu Puonti ja Pekka Potinkari.

O

saamisen kehittämisellä kilpailukykyä ja hyvinvointia – suosituksista käytäntöön! TEKin valtuuston kokouksen yhteydessä järjestetyn koulutuspoliittisen seminaarin otsikko kertoo sen, miksi osaamista pitää ja kannattaa edistää. Mutta ensin on otettavat askeleet käytäntöön. Seminaarin vetäjänä toiminut TEKin asiamies Kaisa Harmaala laittoi tekkiläiset aktiivit, akavalaisten liittojen toimijat ja koulutusammattilaiset pohtimaan yhdessä, miten osaamisen kehittämistä voidaan parhaiten edistää. Mi-

50 TEK

ten sitouttaa työnantajat ja työntekijät ammatillisen osaamisen kehittämiseen toimialakohtaisesti? Miten edistetään täydennyskouluttajien ja työelämän vuoropuhelua? Tulokset ryhmätöistä ja aiemmista selvityksistä kootaan maaliskuussa julkaistavaan osaamisen kehittämisen toimenpideohjelmaan.

Pilotti käynnissä Esimerkkiä osaamisen kehittämisestä työhyvinvoinnin osana ja yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kesken

7/2011


saatiin kuitenkin jo seminaarissa, kun asiantuntija Aki Sundell Teknologiateollisuudesta kertoi Hyvä työ pidempi työura -hankkeesta. Teknologiateollisuuden ja liittojen yhteisen hankkeen pilotointi on jo käynnissä ja tavoitteena on saada ensi vuonna sata uutta teknologia-alan yritystä mukaan ohjelmaan. Pilottiyrityksessä tehty kysely osoitti, että 80 prosenttia teknologiateollisuudessa työskentelevistä ylemmistä voi verrattain hyvin. Toivomisen varaa on selvityksen mukaan eniten työjärjestelyissä ja palautekäytännöissä. Pilotissa mukana olleen Foster Wheelerin ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Kimmo Koskinen toivoi työnantajansa järjestämään henkilöstökoulutukseen selkeyttä ja yksilöityjen koulutustarpeiden huomioon ottamista. – Koulutustarpeet, budjetointi ja ajankäyttö pitäisi suunnitella nykyistä paremmin. Jos koulutus ajoitetaan esimerkiksi alalla kiireiseen loppuvuoteen, koulutukseen ei koskaan ehditä, Koskinen totesi.

Tulossa tesseihin Sopimustoiminnan näkökulmasta osaamisen kehittämistä tarkasteli seminaarissa puhunut TEKin neuvottelujohtaja Yrjö Taivainen. Hän arvioi koulutuspäivien näkyvän tulevaisuudessa entistä useammin myös työehtosopimusteksteissä. – Tuore Teknologiateollisuuden ja YTN:n työehtosopimus vuosiksi 2011–13 pitää sisällään kirjauksen mahdollisuudesta ammatilliseen koulutukseen. Myös raamiratkaisuesityksessä on esillä kouluttautumismahdollisuus, jonka sisällöstä työryhmä antaa esityksen 31.5.2012 mennessä. Seminaarin päätöspuheenvuoron käytti TEKin koulutus- ja työvoimapoliittisen yksikön johtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki. – Työhyvinvoinnin parantamisella voidaan vaikuttaa merkittävästi sekä työurien pidentämiseen että tuottavuuden kasvattamiseen. Osaamisen kehittäminen on oleellinen työhyvinvoinnin osatekijä. Kolmiyhteys – motivaatio, mahdollisuudet ja luottamus – on välttämätöntä saada toimimaan niin yksilön kuin yhteisönkin oppimisen näkökulmasta. n

lehti.tek.fi

Työ tekijäänsä opettaa Aikuisen ihmisen osaaminen kehittyy parhaiten työssä. – Tutkimusten mukaan 70 prosenttia opista tulee suoraan työstä, 20 prosenttia siitä saadusta palautteesta ja 10 prosenttia formaalista koulutuksesta, asiamies Katri Närhi TEKistä sanoo. Tekkiläsille tehdyt kyselyt kertovat saman: työstä oppimista pidetään aina parhaana vaihtoehtona. Närhi onkin selvittänyt, olisiko työstä oppimista hyödyntävä täydennyskoulutuskonsepti kiinnostava ja toteutettavissa oleva tekniikan korkeakoulutetuille. – Tekniikan korkeakoulutetuille sopisivat 30–60 opintopisteen laajuiset korkeakoulututkinnon jälkeiset koulutuskokonaisuudet, joissa hyödynnetään työstä oppimista ja mahdollisuuksien mukaan myös aiemmin hankittua osaamista. Työstä oppimista täydennettäisiin yliopistollisilla teoriaopinnoilla, joiden osuus kokonaisuudesta tulee olla vähintään 30 prosenttia, Närhi sanoo. Oppimisen edellytyksenä on, että kouluttautuva henkilö toimii sellaisissa tehtävissä, joissa pystyy oppimaan ja kehittämään työtään oppimistavoitteiden mukaisesti. – Kriittisyyttä, luovuutta, innovatiivisuutta, tiedon luomista, monimutkaisten ongelmien ratkaisua tai toimien ja projektien hallintaa, johtamista ja kehittämistä ei voi oppia tekemällä rutiiniluontoisia tehtäviä, Närhi muistuttaa. Työstä oppiminen vaatiikin työnantajan sitoutumista koulutukseen. – Työntekijän, työnantajan ja täydennyskoulutusta tarjoavan tahon on keskusteltava tarpeista, joiden perusteella sovitaan oppimistavoitteet ja oppimista tukevat käytännönjärjestelyt. Opetussuunnitelmaa tehtäessä on myös otettava huomioon aiempi koulutustausta ja työkokemus. Jos henkilö pystyy osoittamaan aiemmin hankitun osaamisensa tason vastaavan osaamistavoitteita, se pitää voida lukea hyväksi opinnoissa. – Pedagogiset ratkaisut on tehtävä siten, että opiskelu on mahdollista työn ohessa ja että muullekin elämälle jää aikaa. Ja työpaikalla on muistettava, että se on myös oppimisympäristö. Tutkimusten mukaan tekniikan akateemisilla on tarvetta sekä syventää tietyn tekniikan alan osaamista että enenevässä määrin laajentaa osaamista muuhun kuin tekniikan alaan. – Tekniikan alan laajoja osaamiskokonaisuuksia tulee olla tarjolla kahden tasoisia sisällöltään ja vaatimustasoltaan. Suoritetut kokonaisuudet on voitava lukea hyväksi soveltuvin osin myös maisteritutkintoon sekä tieteellisiin jatko-opintoihin. – Oman työmarkkina-arvonsa säilyttäminen osaamistaan parantamalla on tärkeää kaikissa työelämän vaiheissa. Rahoitusmallit onkin luotava sellaisiksi, että laajoja osaamiskokonaisuuksia voi suorittaa myös työttömänä tai työttömyyden uhatessa, Närhi painottaa.

TEK 51


URAILLAT

URAILLAT KEVÄÄLLÄ 2012 URATILAISUUS ON NYT URAILTA TEKin uratilaisuudet ovat nyt nimeltään urailtoja. Sisällössä pidetään hyväksi todettu linja: jatkamme ajankohtaisilla työnhakuun, työelämän lakitietoon, ammattiuralla kehittymiseen, työhyvinvointiin ja kansainvälistymiseen liittyvillä aiheilla. Ja jatkossakin urailtoja järjestetään ympäri Suomea. Tilaisuuksien sisältö on suunniteltu ja räätälöity TEKin jäsenkunnalle, ja olemmekin saaneet tilaisuuksista pääsääntöisesti erittäin hyvää palautetta. Uraillat on tarkoitettu kaikille vuosijäsenillemme, ja ne sisältyvät TEKin jäsenmaksuun. Otamme myös mielellämme vastaan ideoita tilaisuuksien teemoista ja puhujista osoitteeseen urapalvelut@tek.fi. Nähdään ensi kevään urailloissa! Katso tilaisuuksien tarkemmat tiedot, paikat ja luennoitsijoiden esittelyt verkkosivuilta, www.tek.fi/uraillat.

Henkilöbrändäys ja sosiaalinen media työnhaussa – tehokäytön lyhyt oppimäärä

diaa arjessaan. Halutessasi voit ottaa mukaan oman kannettavan tietokoneesi. Luennoitsijana Sosiaalisen Median kouluttaja Tom Laine, HC Services Oy (blogi: http://socialmediocracy.com).

Muutokset työsuhteessa – tunne oikeutesi Lappeenranta 30.1.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 23.1. Helsinki 2.2.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 25.1. Lain näkökulma tilanteeseen, jossa työtehtävä päättyy ja uusi alkaa. Tilaisuuden teemoina muun muassa: • Miten kannattaa toimia eri irtisanomis tilanteissa: kun irtisanoutuu itse, työn antaja irtisanoo tai työsuhde päätetään yhteisellä sopimuksella? • Millä perusteilla työsuhteen ehtoja voi muuttaa työsuhteen aikana? • Mistä asioista työsopimuksen teossa voi neuvotella? Luennoitsijana TEKin lakimies.

Helsinki 23.1.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 16.1. Turku 8.3.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 29.2. Tule kuulemaan, miten varmistat nettibrändisi asiantuntijana ja miten saat sosiaalisen median työkaluista kaiken irti työnhaussa. Käymme läpi parhaimmat ja pahimmat esimerkit uusista rekrytointitavoista. Selvitämme LinkedIn:n tehokkaimmat ominaisuudet ja hiomme LinkedIn-profiilin optimaaliseksi. Tilaisuus on tarkoitettu jatkokurssiksi niille, jotka jo hyödyntävät sosiaalista me­

52 TEK

Esiinny eduksesi kansainväliselle yleisölle Turku 6.2.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 30.1. Kansainvälisissä esiintymistilanteissa on omat vaatimuksensa. Tilaisuudessa kuulet, kuinka otat huomioon kuulijoidesi kulttuurierot ja varmistat onnistuminen sekä ymmärretyksi tulemisen. Luennoitsijana FK Marjut Nieminen, International Skills (www.internationalskills.net).

Presenting Across Cultures Oulu, February 9, 2012 Registration by February 1. Companies these days spend large sums of money to try and attract and keep customers through advertising and marketing. In this event you will find out how we can adjust the style of a presentation to match the audience in today’s varied and diverse cultural environment. Both international and Finnish TEK members are welcome. The event will be conducted in English by Senior Trainer, Robin Shevlane, Richard Lewis Communications (www.crossculture. com/locations/finland/).

Esimiehenä ensimmäistä kertaa – pykälät haltuun Tampere 14.2.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 6.2. Esimiesasema tuo uusia haasteita: valta lisääntyy, mutta myös vastuu kasvaa. Tilannetta helpottaa, kun tietää omat oikeutensa ja velvollisuutensa. Tilaisuudessa käsitellään lakipykäliä tuoreen esimiehen näkökulmasta. Luennoitsijana TEKin lakimies.

Puhu ja tule kuulluksi – hyvät vuorovaikutustaidot vievät pitkälle! Kuopio 16.2.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 8.2. Nykypäivän työelämä edellyttää vuorovaikutusta monien ja monenlaisten ihmisten kanssa. Kun kuitenkin kommunikoit koko ajan, mikset tekisi sitä tehokkaasti ja

7/2011


v­ aivattomasti? Tässä uraillassa puhutaan selkein sävelin ja rennoin ottein puhumisesta ja vuorovaikuttamisesta työpaikalla.

suunnitella ja mitä työpaikkailmoitusten taakse kätkeytyy ja miten niitä kannattaa tulkita?

Asiantuntijana koulutuspäällikkö, FM (puheviestintä) Perttu Laaksonen, Puhe Production Oy (www.puheproduction.fi).

Luennoitsijana kehittämiskonsultti, TM Jere Vento, Psycon Oy (www.psycon.fi).

Näin sinua profiloidaan työnhaussa Ulkomaantyössä onnistuminen – henkilöarvioijan näkökulma Helsinki 5.3.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 27.2. Ammattitaito vie pitkälle, mutta ulkomaantyössä menestymiseen vaaditaan muutakin. Käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa: • Mitä työelämän kansainvälistyminen merkitsee rekrytoinnin kannalta? • Mitä tekijöitä ja ominaisuuksia painotetaan, kun haet ulkomaantyöhön? • Mitä tekijöitä löytyy ulkomaantyössä menestymisen tai epäonnistumisen taustalta? • Henkilöarviointi ulkomaantyöhön – syvempää kuin teknisen osaamisen kartoitus? • Lähtö- ja paluuvalmennuksen merkitys omien valmiuksien kehittämisessä? • Miten löydät omat ulkomaantyön kompetenssisi ja miten viestit niistä rekrytointiprosessissa? Luennoitsijana työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi Anita Rintala-Rasmus, Työterveyslaitos (www.ttl.fi).

Tehokkaasti työelämään! – urasuunnittelua ja työnhakua vastavalmistuneille Tampere 13.3.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 5.3. Työelämään siirtyminen on iso asia. Pitäisi tietää, mitä haluaa, mihin tähtää, mitä työnantaja haluaa ja miten nämä kaikki yhdistetään. Tietoiset päätökset ja suunnitelmat auttavat työnhaussa jaksamisessa ja uran kehittymisessä itselle mieluisalla tavalla. Tule kuulemaan, miten uraa kannattaa

lehti.tek.fi

Lahti 19.3.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 12.3. Rekrytoinneissakin käytetään profilointia. Työnantaja haluaa selvittää, vastaako sinun osaamisesi, motivaatiosi ja toimintatapasi työnantajan toiveita. Tilaisuudessa kuulet, mitä työhaastattelussa arvioidaan, saako vahvuuksiaan kaunistella, miksi soveltuvuusarvioita tehdään ja mitä ne voivat kertoa. Luennoitsijana henkilöstökonsultti, psykologi Taija Stoat, PD Search Oy (www.pdsearch.fi).

flow-tila, joka moninkertaistaa työtehosi. Illan aikana opit menetelmät, joiden avulla voit koordinoida tehokkaasti ajankäyttöäsi ja keskittyä niin, että jaksat vielä tuulettaa ennätyssatasella. Luennoitsijana tutkija ja kouluttaja, FM Lauri Järvilehto, Filosofian Akatemia Oy (www.filosofianakatemia.fi).

Sehän on vain työsopimus – vai onko? Oulu 28.3.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 20.3. Työsopimuksella on merkitystä, neuvottele se siis viisaasti. Tilaisuudessa TEKin lakimies käy läpi tärkeimmät työsopimuksen tekemiseen liittyvät asiat lähtien siitä, kun henkilö on tullut valituksi uuteen tehtävään. Esimerkkien ja jaettavan materiaalin avulla käydään läpi muun muassa koeaika, kilpailukielto, salassapitoasiat ja lomaraha. Luennoitsijana TEKin lakimies.

Headhunting Jyväskylä 22.3.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 14.3. • • • •

Miksi ja minkälaiset organisaatiot käyttävät suorahakua eli headhuntingia? Millainen suorahaku on prosessina? Kuinka voin osaajana erottua, jotta minusta kiinnostutaan ? Entä millainen CV tarvitaan?

Aiheesta kertomassa headhunter, ekonomi, MBA, Jukka Hytönen, Jutacon Oy, (www.jutacon.fi)

USAIN – ajattelunhallinta “Keskity kuin huippu-urheilija.” Helsinki 26.3.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 19.3. 2000-luvun avainsana on ajattelunhallinta. Illan aikana opit keskittymään jakamattomasti käsillä olevaan tehtävään ja toimimaan stressittä. Tuloksena on vapautunut

Urailtojen tarkempi sisältö, paikat ja luennoitsijoiden esittelyt www.tek.fi/uraillat.

llmoittaudu! Tilaisuudet täyttyvät nopeasti, joten toimi pian: Ilmoittaudu verkkosivuilla (www.tek.fi/uraillat) tilaisuuden kohdalta löytyvällä lomakkeella tai sähköpostitse uraillat@tek.fi. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä nimesi, syntymäaikasi sekä mahdollinen erityisruokavaliosi. Uraillat on tarkoitettu vain TEKin jäsenille. Etukäteen ilmoittautuminen tilaisuuksiin on välttämätöntä tarjoilu- ja tilajärjestelyjen vuoksi.

Lisätietoja: Pauliina Orrela (09) 2291 2207, pauliina.orrela@tek.fi, Timo Tapola (09) 2291 2272, timo.tapola@tek.fi ja kansainvälistymiseen liittyvät tilaisuudet Jukka Arppe (09) 2291 2248, jukka.arppe@tek.fi.

TEK 53


ILMOITUS


Nimi............................................................................................................................................................................................ Lähiosoite, postinumero ja postitoimipaikka.................................................................................................................................. .................................................................................................................................................................................................. Puhelin....................................................................................................................................................................................... Lähetä ristikko TEK-lehden toimitukseen, osoite Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki. Merkitse kuoreen ”Jouluristikko”. Vastausten on oltava perillä 16.1.2012 mennessä. Ristikon oikein täyttäneiden joukosta arvotaan voittaja, joka saa palkinnoksi TEKin lahjatavaraa.


Jäsenen palvelulomake TEKin JÄSEN­­MAKSUT 2012 Tekniikan Akateemisten Liiton jä­sen­mak­­su koko vuodelta 2012 on 345 euroa (28,75 euroa/kk). Kesken vuotta liittyviltä ja valmistuvilta jäsenmaksu laskutetaan ko­konaisilta jäljellä olevilta kalenterikuukausilta.   TEKin jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. TEK toimittaa tiedot maksetuista jäsenmaksuista suoraan verottajalle.   Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Eläkkeellä olevalta jäseneltä peritään jäsenmaksua vain, jos hän haluaa jäsenetulehdet. Tällöin maksu kotimaahan on 90 euroa vuodessa (7,50 euroa / kk). Pohjoismaiden ulkopuolella työskentelevä vuosijäsen maksaa ulkomaillaoloajalta jäsenmaksua 123 euroa vuodessa (10,25 euroa/kk). JÄSENMAKSU­ALENNUKSET TEKin jäsenmaksusta voi saada alennusta lomakkeessa mainituilla perusteilla. Vuosittainen jäsenmaksu ei saa laskea alle vähimmäisjäsenmaksun (vuonna 2012 IAET-kassaan kuuluvilta 123 euroa ja kassaan kuulumattomilta 45 euroa). OSOITTEENMUUTOKSET Tee osoitteenmuutoksesi mieluiten netissä osoitteessa www.tek.fi/jasentiedot. Samasta osoitteesta näet muutkin jäsenrekisterissä olevat tietosi. Voit tehdä osoitteenmuutoksen viereisellä lomakkeella tai sähköpostitse: jasenrekisteri@tek.fi.   Huom! Samalla ilmoituksella vaihtuvat jäsen­etulehtien (valitsemasi Talentumin lehdet ja TEK-lehti) osoitteet. JÄSENMAKSUTAVAN VALINTA Jäsenmaksutavan voit valita kolmesta vaihtoehdosta: • Jäsen hoitaa maksun itse, jolloin toi­mi­tamme viite­pank­ kisiirrot kotiin. • e-laskulla. Siirrä jäsenmaksusi verkkopankissa sähköiseen e-laskutukseen. • Työnantaja perii maksun pal­ kasta. Valtakirja löytyy osoitteesta www.tek.fi/jasenyys kohdasta Jäsenmaksut. LISÄTIETOJA JÄSENYYDESTÄ JA JÄSENMAKSUISTA Jäsenrekisteristä: puh. (09) 22912291 tai jasenrekisteri@tek.fi www.tek.fi/jasenyys 56 TEK

Voit postittaa allekirjoitetun lomakkeen liitteineen kuoressa ilman postimerkkiä osoitteella Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, Jäsenrekisteri, VASTAUSLÄHETYS, Tunnus 5005134, 00003 Helsinki. Voit lähettää lomakkeen liitteineen sähköpostilla jasenrekisteri@tek.fi tai faksilla: (09) 2291 2911. Tietojasi voit päivittää netissä: www.tek.fi/jasenyys. Ilmoitan yhteystietojen muutoksesta Sukunimi ja etunimet

Jäsennumero tai syntymäaika

Kotiosoite

Postinumero/Postitoimipaikka tai maa Sähköpostiosoite

TEK ei saa luovuttaa postiosoitetietojani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. jäsenalennukset, koulutustilaisuudet yms).

TEK saa käyttää sähköpostiosoitettani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. koulutustilaisuudet). Ilman tätä rastia sähköpostiosoitettasi käytetään vain TEKin oman jäseninformaation lähettämiseen.

Alennuksen saamiseksi alennusperusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta. Alennusta voidaan myöntää takautuvasti vain saman kalenterivuoden aikana, paitsi jatkuvissa alennuksissa (esim. puoliso­ alennus), jotka astuvat voimaan anomista seuraavan kuukauden alusta.

Alennuksen syy (rastita sinua koskeva peruste) varusmiespalvelus/ siviilipalvelus työttömyys (alennus myönnetään kuluvan vuoden loppuun) äitiys-/vanhempainloma (palkaton aika)

Alkamis- ja päättymisajankohta

Tarvittava liite Kopio palvelukseenastumismääräyksestä

____/____ 201___–____/____ 201___

____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___

hoitovapaa vuorotteluvapaa tai palkaton virkavapaa palkaton jatko-opiskelu pitkäaikainen sairaus (palkaton aika) myös avio-/avopuolisoni on TEKin vuosijäsen ja asuu samassa osoitteessa kanssani (Vain täyden maksun maksava puoliso saa jäsen­etulehdet).

____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___

Kopio viimeisimmästä päivärahan maksuilmoituksesta tai TE-toimiston todistus työttömänä työnhakijana olosta Kopio Kelan ilmoituksesta äitiys- tai vanhempainrahapäätöksestä Työnantajan todistus hoitovapaasta tai kopio Kelan lastenhoitotukipäätöksestä Todistus työnantajan myöntämästä vuorottelu- tai virkavapaasta Kopio opintotukipäätöksestä, apurahasta tms. Todistus sairausloma-ajalta

____/____ 201___–____/____ 201___ Puolison nimi

Siirryn eläkkeelle alkaen

____/____ 201___

Puolison jäsennumero tai syntymäaika

Jäsenmaksuvelvoite päättyy tätä ilmoitusta seuraavan kuukauden alusta lukien. Samalla päättyy TEKin kautta voimassa ollut IAETkassan jäsenyys.

Eläkeläisen lehtimaksu kotimaahan 90 €/v eli 7,50 €/kk. Haluan edelleen TEKin jäsenetulehdet.

Paikka ja aika

En halua jäsenetulehtiä.

Allekirjoitus

7/2011


TEKNIIKAN IHMEITÄ

Insinöörin paras mobiilisofta

E

Teksti Petja Partanen

lämä muuttuu, kun asentaa Android-puhelimeensa Smart Toolsin. Nykyiset älypuhelimet ovat antureita pullollaan, mutta hyödyllistä mittaustietoa ei ole saanut ulos. Nyt saa. Miten leveä on olohuoneen sohva? (1,95 metriä). Missä suunnassa on Linnanmäki? (Lännessä, suuntima 266). Onko musiikki kovalla? (78 desibeliä). Voiko mökin pihakoivu kaatua leikkimökin päälle? (Korkeus 18 metriä, leikkimökin etäisyys kuusesta 24 metriä, saha käyntiin vaan.) Kuinka suuri tästä kasvimaasta tulikaan? (35 m2). Smart Tools korvaa repullisen mittausvälineistöä. Mittaustekniikkaa myyvä sähköinsinööri tosin huomautti anturien epätarkkuudesta, mutta ihmisen aistielimistön tämä mainio softapaketti peittoaa mennen tullen. Mutta kuka ruoja on asentanut keittiömme ylähyllyn vinoon? (Itse asiassa hylly on täsmälleen vaaterissa, mutta sen alapuolella oleva ovenkarmi on 1,4 astetta vino.) Niin, asunnon edellinenkin asukas taisi olla insinööri. n Smart Tools. Hinta 1,7 euroa Android Marketissa.

lehti.tek.fi

TEK 57


TEKin henkilökunta palvelee Sähköposti tyyppiä: etunimi.sukunimi@tek.fi * TEK:s personal till din tjänst på svenska

Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Ratavartijankatu 2, 00520 HELSINKI Vaihde (09) 229 121, fax: (09) 2291 2911, www.tek.fi

Jäsenrekisteri

Tekniikka ja yhteiskunta

Sähköposti ..................................... jasenrekisteri@tek.fi Palvelunumero.........................................(09) 2291 2291

Pekka Pellinen, yksikönjohtaja................... 2291 2259 Martti Kivioja, asiamies ................................. 2291 2206 Tuula Pihlajamaa, asiamies, nuoriso­projektit............................................... 2291 2281 Riitta Kärki, assistentti ................................... 2291 2258

Omien tietojen päivitys: www.tek.fi/jasentiedot/

Oikeudelliset palvelut

Sähköposti kontaktilomakkeella: www.tek.fi/lakiposti/

Ralf Forsén * , yksikönjohtaja...................... 2291 2210 Mikaela Karavokyros*, lakimies..................2291 2243 Anu Kuokkanen, lakimies............................. 2291 2228 Riikka Tella, lakimies....................................... 2291 2221 Satu Tähkäpää, lakimies................................ 2291 2211 Katri Vainio, (työvapaalla) Kaarina Ylönen, lakimies............................... 2291 2225

Tutkimus

TMT: www.tek.fi/palkat

sähköposti ...............................................tutkimus@tek.fi Susanna Bairoh, vastaava tutkija .............. 2291 2563 Pirkka Jalasjoki, tutkija................................... 2291 2269 Henna Laasonen, tutkimusasiamies ...........2291 121 Teuvo Muhonen, asiamies............................ 2291 2215 Tiina Länkelin, assistentti.............................. 2291 2255

Viestintä Helena Andersson, viestintäjohtaja ......... 2291 2244 Marketta Harinen,........................................... 2291 2247 toimittaja-tiedottaja Kirsti Levander,................................................. 2291 2257 toimittaja-tiedottaja Jussi Nousiainen, verkkotiedottaja.......... 2291 2246 Maisa Nissinen, viestintäassistentti ......... 2291 2245 Helena Hagberg, viestintäassistentti........ 2291 2265

Hallinto Heikki Kauppi, toiminnanjohtaja .............. 2291 2200 Ari Åberg, YTN:n ja TP:n viestintä.............. 2291 2227 Kati Johansson henkilöstöpäällikkö..........2291 2268 Eija-Liisa Poutanen, ........................................ 2291 2201 johdon assistentti Pirkko Karlsson, hallintosihteeri ................ 2291 2202 Juha Fagerström, ............................................ 2291 2566 toimistoassistentti

Koulutus ja työvoimapolitiikka Kati Korhonen-Yrjänheikki, yksikönjohtaja.................................................. 2291 2203 Susanna Bairoh, vastaava tutkija............... 2291 2263 Pirre Hyötynen, asiamies, korkeakoulupolitiikka.................................... 2291 2236 Pirkka Jalasjoki, tutkija................................... 2291 2269 Kaisa Harmaala, asiamies aikuiskoulutus ja työvoimapolitiikka....... 2291 2235 Juhani Nokela, asiamies, korkeakoulupolitiikka ................................... 2291 2204 Tiina Länkelin, assistentti.............................. 2291 2255 Sanna Allt, opintovapaalla

Urapalvelut

www.tek.fi/urapalvelut www.tek.fi/cv-klinikka www.tek.fi/kv-palvelut www.tekrekry.fi www.teekkarintyokirja.fi Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja....................2291 2256 Jukka Arppe, lakimies, kansainvälistymispalvelut ...........................2291 2248 Heini Hult-Miekkavaara *, ura- ja rekryasiamies ......................................2291 2274 Arja Lindfors, ura- ja rekryasiamies.......................................2291 2230 Satu Myller, ura- ja rekryasiamies...............2291 2249 Pauliina Orrela, ura- ja rekryasiamies........2291 2207 Timo Tapola, ura- ja rekryasiamies............ 2291 2272 Marjo Hirvonen, vanhempainvapaalla

Talous ja toimistopalvelut Jari Mellas, yksikönjohtaja ........................... 2291 2238 (sihteeri 201) Arto Leskinen, it-asiantuntija...................... 2291 2242 Katariina Sammalkangas, it-asiantuntija.................................................... 2291 2283 Mika Virtala, it-asiantuntija.......................... 2291 2232 Anne Wikman *, kirjanpitäjä ....................... 2291 2205 Heidi Helin, vaihde.......................................... 2291 2261 Jäsenrekisteri .................................... (09) 2291 2291 Ira Enckell, jäsensihteeri Tuija Toikkanen, jäsensihteeri Salla Lindholm, jäsensihteeri

Neuvottelu Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja.............. 2291 2213 Teemu Hankamäki, asiamies....................... 2291 2219 Anja Helin, asiamies........................................ 2291 2209 Pia Hiltunen, asiamies.................................... 2291 2223 Henna Laasonen, tutkimusasiamies ...........2291 121 Teuvo Muhonen, asiamies............................ 2291 2215 Tapani Wahlberg, asiamies........................... 2291 2208 Daniel Valtakari *, asiamies.......................... 2291 2237 Heli Parjanen, assistentti............................... 2291 2216 Maritta Rantala, assistentti .......................... 2291 2212 Sirkku Pohja, assistentti, opintovapaalla

Kenttä ja järjestö Joel Salminen, yksikönjohtaja .................... 2291 2217 Seppo Järvenpää, asiamies ......................... 2291 2222 Björn Wiemers, asiamies...............................2291 2220 Kari Hankia, teekkariasiamies..................... 2291 2218 Jaana Sääksberg, assistentti ....................... 2291 2260

Lappeenrannan aluetoimisto Laserkatu 6, 53850 Lappeenranta puh. (05) 6243 065, fax (05) 4120 949 lappeenranta@tek.fi Saku Laapio, alueasiamies Pete Hyrkäs, teekkariyhdysmies

Oulun aluetoimisto Teknologiantie 1,90570 Oulu puh. (08) 5515 555, fax (08) 5515 556 oulu@tek.fi Jukka Orava, alueasiamies Kalle Kari, teekkariyhdysmies

Tampereen aluetoimisto Hermiankatu 6-8 A, 33720 Tampere puh. (03) 3184 440, fax (03) 3184 405 tampere@tek.fi Petri Partanen, alueasiamies Juho Koskenranta, teekkariyhdysmies

Turun aluetoimisto DataCity, Lemminkäisenk.14–18 A 20520 Turku, puh. (02) 2515 242 fax (02) 2515 420, turku@tek.fi Mia Adolfsson *, alueasiamies, regionombudsman Niclas Jern *, teekkariyhdysmies Minna Jalkanen (työvapaalla)

Uudenmaan aluetoimisto Otakaari 20, 02150 Espoo, otaniemi@tek.fi Jorma Louhelainen, alueasiamies, 040 487 3150 Jaska Viherkari, opiskelijakenttäasiamies 040 168 6661 Anni Suomalainen, teekkariyhdysmies, 045 677 7153

7 JULKAISIJA Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. (09) 229 121, fax (09) 2291 2911 www.tek.fi, tek-lehti@tek.fi, lehti.tek.fi Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@tek.fi PÄÄTOIMITTAJA Heikki Kauppi puh. (09) 2291 2200 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ, ILMOITUSMYYNTI Helena Andersson puh. (09) 2291 2244 TOIMITTAJAT Marketta Harinen puh. (09) 2291 2247 Kirsti Levander puh. (09) 2291 2257 Jussi Nousiainen puh. (09) 2291 2246 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI ILMOITUSTRAFIIKKI, TILAUKSET Maisa Nissinen puh. (09) 2291 2245 ILMOITUSHINNAT VUONNA 2012 1/1 sivua 3 400 euroa 1/2 sivua 2 300 euroa 1/4 sivua 1 600 euroa ILMESTYMISAIKATAULU 2012: 3.2., 16.3., 4.5., 15.6., 14.9., 26.10., 14.12. Julkaisija varaa itselleen oikeuden ilmestymispäivien muutoksiin. Tarkemmat mediatiedot: www.tek.fi/tek-lehti TARKASTETTU LEVIKKI 67 823 (LT 2010, -/-/100/-) OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenet: www.tek.fi/jasentiedot, jasenrekisteri@tek.fi tai puh. (09) 2291 2292 Muut tilaajat: maisa.nissinen@tek.fi puh. (09) 2291 2245 TOTEUTUS JA TAITTO MCI Press Oy Mikonkatu 18 B 10, 00100 Helsinki puhelin (09) 2525 0250 info@mcipress.fi www.mcipress.fi KANSIKUVA MCI Press Oy PAINOPAIKKA: Forssa Print 2011 puh. 010 618 5111 JAKELU Itella Oyj Painos: 69 900 kpl Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 31. vuosikerta ISSN 1459-1898

Vaasa Tomi Vaappo, teekkariyhdysmies, 050 5979 906

58 TEK

7/2011


Teksti Ilkka Aaltonen

ilkka.aaltonen@hummeripojat.fi

Teekkarilaulun alkulähteillä

Pieniä käärmeitä Pienet käärmeet

T. Powell / L. Whitcup suom. Saukki muk.

Cm D7 G7 Cm D7                   

On pie - ni - ä käär - mei - tä,

hel -ve - tin pie - ni - ä

G7  Cm  G7 Ab7              

käär - mei - tä.

Kun ne pan - naan yh -teen pus -siin,

  Cm  D7  Fm                  siel - lä ne saa -vat rau- has-sa... ja

taas on pie - ni - ä

Cm D7 G7 Ab7 G7  G7                   

käär -mei - tä,

hel - ve -tin pie - ni - ä käär- mei - tä. D.S. poco a poco morendo

Amerikkalaisten Teddy Powellin ja Leonard Whitcupin iskelmän The Snake Charmer suomensi Saukki Kuningaskobraksi 1956. Sen levytti peräti kolme maineikasta laulajaamme vielä samana vuonna, nimittäin Juha Eirto, Olavi Virta ja Annikki Tähti, joka sai sillä kolmannen kultalevynsä. Opiskelijapiireissä syntyi sitten joskus 1970-luvulla tämä ei niin herkkä versio.

Kuuntele teekkarilaulu lehti.tek.fi lehti.tek.fi

TEK 59


ILMOITUS


TEK7/2011