Poljin 2/2021

Page 1

2

2021 2021

Poljin 2/2021

1


Pääkirjoitus

Infraa pyörämatkailijalle – rahaa kunnalle Pyörämatkailu on jopa pyöräliikennettäkin monimuotoisempi kokonaisuus. Pyörämatkailua voi tapahtua lähes kaikissa mahdollisissa ympäristöissä, joista osa on varmasti liikenneympäristöä, mutta osa jotain ihan muuta. Pyörämatkailu itsessään jakaantuu niin riemastuttavan moneksi alalajiksi, ettei kukaan ole vielä pystynyt määrittelemään kaikkia niitä kovin tarkasti. On pyöräretkeilyä, retkipyöräilyä, pyörävaellusta tai bikepackingiä, perhepyöräilyä, kaupunkipyöräilyä, maantiepyöräilyä ja gravelpyöräilyä. Maastopyöräilevä matkailija voi suunnata leveälle ulkoilureitille, sorastetulle single trackille, neulaspolulle, bikeparkiin, alamäkiradalle, pump track -radalle, lanatulle talvireitille tai hankikannolla suoraan tunturiin. Ylämäkeen voi polkea itse, antaa sähkön avustaa tai ryhtyä hissipyöräilijäksi. Vuosi sitten perustettu Pyörämatkailukeskus on pyöräilyjärjestöjen, Pyöräilykuntien verkoston ja Pyöräliiton, yhteinen voimanponnistus pyörämatkailun vauhdittamiseksi Suomessa. Tavoite ottaa haltuun koko pyörämatkailun kenttä on haastava, mutta mieluisa. Pian koittaa odotettu hetki, kun Suomen pyörämatkailun uusi kotipesä Bikeland.fi, avataan ennen juhannusta sekä pyörämatkailijoiden että pyörämatkailun edistäjien iloksi ja hyödyksi. Sivuston karttapalvelusta löytyvät myös kaikki Welcome Cyclist -tunnuksen saaneet pyöräily-ystävälliset matkailuyritykset, joita on jo yli 80 eri puolilla Suomea ja määrä kasvaa koko ajan. Tahto kehittää pyörämatkailua vahvistuu myös kuntatasolla jatkuvasti eikä ihme. Pyörämatkailun kasvulla on välittömiä myönteisiä vaikutuksia paikallistalouteen, jopa enemmän kuin matkailulla keskimäärin. Kaikki pyöräliikenne tuottaa toki terveyshyötyjä, joiden talousvaikutukset ovat valtavat varsinkin pidemmällä aikavälillä, mutta pyörämatkailija käyttää rahaa tässä ja nyt. Nämä eurot ovat tavallistakin tärkeämpiä juuri nyt, kun koko matkailuala yrittää nousta ylös koronakuopasta. Kunnan kannalta pyörämatkailuun panostaminen on kannattava ja kestävä investointi. Pyörämatkailu tuottaa mukavasti jo nyt, mutta huippuvuodet ovat vasta edessäpäin. Infran parantaminen kannattaa kytkeä katuverkolla ja tieverkolla muun pyöräliikenteen verkon kehittämiseen, mutta sitä kannattaa tehdä myös puhtaasti pyörämatkailun lähtökohdista. Laadukkaat ja turvalliset pyöräliikenteen ratkaisut palvelevat tietysti myös pyörämatkailijaa ja esimerkiksi opasteiden merkitys korostuu. Samalla kannattaa kehittää ulkoilureitteihin, hiekkateihin ja maastopolkuihin tukeutuvia pyörämatkailu- ja maastopyöräilyreittejä. Seudun parhaat luonto- ja kulttuurikohteet yhteen kytkevä bikepacking-reitti ei välttämättä ole paras työmatkapyöräilyreitti, mutta se voi olla ihanteellinen pyörämatkailureitti kasvavalle kohderyhmälle. Pyörämatkailija on kuitenkin erittäin palveluhakuinen ja siksi pelkkä reitti ilman palveluja, tuotteistamista ja segmentoitua markkinointia ei riitä. Suomi pyörämatkailukohteena tulee houkuttelemaan enenevässä määrin myös kansainvälisiä matkailijoita lähivuosina. Tämä kesä mennään vielä voittopuolisesti kotimaan pyörämatkailun voimin ja toivottavasti vilkkaampana kuin koskaan! Matti Hirvonen päätoimittaja

Poljin 2/2021 Pyöräilykuntien verkosto ry:n uutislehti. Kannen kuva: Joel Kauppinen 24. vuosikerta ISSN 1796-6388

2

Poljin 2/2021

Päätoimittaja Matti Hirvonen matti.hirvonen@poljin.fi Toimituskunta: Matti Hirvonen Sanna Ojajärvi Martti Tulenheimo

Painos: Sähköinen julkaisu Toimituksen osoite ja osoitteenmuutokset: info@poljin.fi Pyöräilykuntien verkosto ry Iso Roobertinkatu 3-5 A 22 00120 Helsinki

Poljin 3/2021 ilmestyy syyskuussa. Lehteen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa 30.8. mennessä. facebook.com/poljin.fi @pyorailykunnat @pyorailykunnat


Pyöräilijän Suomi – Bikeland.fi avataan pian! Lisätietoja: Henna Palosaari, asiantuntija, pyörämatkailun kehittäminen Pyöräilykuntien verkosto / Pyörämatkailukeskus henna.palosaari@pyoramatkailukeskus.fi p. 040 845 6763

Pyörämatkailukeskuksen odotettuja pyörämatkailun sisäänheittosivuja on työstetty ahkerasti kevään aikana. Sivut tulevat esittelemään Suomen merkittävimpiä pyörämatkailureittejä ja -kohteita karttapalvelussa, ja kohteita pystyy hakemaan hakutoiminnoilla. Pyörämatkailijoiden tarvitsemat palvelut ovat luonnollisesti myös isossa roolissa sivustolla ja Welcome Cyclist -tunnuksen saaneet yritykset löytyvät suoraan karttapalvelusta. PRO-osiosta tulee löytymään kootusti ohjeita ja tietoa pyörämatkailureittien ja -kohteiden kehittäjille, yhteistyötahoille ja pyörämatkailun edistäjille. Sivujen nimen haluttiin kertovan yhdellä sanalla siitä, kuinka Suomi on hieno pyörämatkailumaa jo nyt – ja entistä vahvemmin myös tulevaisuudessa. Finland = Bikeland.fi

SISÄLTÖ Suomalaiset suuntaavat pyörälomalle...................................................................... 4 Pyhä-Näsin reitistöstä kasvaa Järvien Reitit............................................................ 8 Tervetuloa pyöräilijä -tunnuksen saaneet yritykset ovat valmiina pyöräilykesään 2021 ............................................................................... 10 South Coast Bikepacking Trail............................................................................... 13 Pyörämatkailusta uutta kestävää kasvua............................................................... 16 Kiireetöntä nautiskelua Saariston Rengastiellä...................................................... 20

Poljin 2/2021

Nollasta sataan − Ylläksen matka ympärivuotiseksi pyörämatkailukohteeksi........ 24

3


Teksti: Pirjo Räsänen Graafit: Ellare Oy Kuvat: Johannes Sipponen

Suomalaiset suuntaavat pyörälomalle

Molempien tutkimusten tulosten mukaan kohde valitaan ensisijaisesti hyvän reittiverkoston perusteella. Kotimaan pyörämatkailun potentiaalitutkimukseen tuli lähes 1800 vastausta ja jopa 82 prosenttia vastaajista arvioi erittäin tai melko todennäköisesti lähtevänsä seuraavan vuoden aikana pyöräilyä sisältävälle lomamatkalle tunnin päähän kotoa. Yli kolmannes lähtisi todennäköisesti 12 tunnin päähän tai kauemmas.

4

Poljin 2/2021

”Pyörämatkailu on kasvanut viime vuosina valtavasti, ja tänä kesänä tulemme näkemään pyörämatkailubuumin”, arvioi tutkimuksen teettäneen Ellaren toimitusjohtaja Pirjo Räsänen, itsekin aktiivinen pyörämatkailija.

Pyöräily houkuttelee jopa retkeilyä enemmän ”Vastauksissa tuli selkeästi esille, että pyörämatkailu on retkeilyä kiinnostavampaa,” kertoo Räsänen. Tätä havaintoa tukevat myös viime kesänä nähty polkupyörien myynnin kasvu ja eri reiteillä pyöräilleiden matkailijoiden määrän kasvu. Esimerkiksi Puumalan saaristoreitin

pyöräilijämäärät ovat kolminkertaistuneet neljän vuoden sisällä. Suomen suurimman ulkoiluportaalin Outdooractiven kesän 2020 tilastoista käy ilmi, että pyöräilyreitit keräsivät retkeilyä enemmän katselukertoja. Maastopyöräilyn suosion kasvu näkyi myös Outdooractiven tilastoista, sillä maastopyöräilyreitit nousivat suosituimmaksi sisällöksi koko viime vuoden ajalta. Retkipyöräilynkin suosio oli huikeaa, esimerkiksi Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön teemalliset retkipyöräilyreitit saivat viime kesänä ennätykselliset 250 000 reittien katselukertaa pyöräilyreittien ollessa kirkkaasti kärjessä. Kansainvälisillä markkinoilla näkyy sama kehitystrendi. Tällä hetkellä matka-


Kuinka merkittäviä seuraavat tekijät ovat, kun valitset uutta luonto- tai outdoorsmatkakohdetta?

Uuden luonto- ja outdoorsmatkakohteen valitseminen

Asteikolla 1 (ei lainkaan merkityksellinen)– 5 (erittäin merkityksellinen) Matkanjärjestäjillä uuden kohteen valintaan vaikuttaa eniten tarjolla oleva reitti-informaatio, kuten kartat, reittikuvaukset, reittiprofiilit ja erilaiset jäljet sekä kattava reittiverkosto. Merkitystä on myös sillä, että palveluntarjoaja tuntee alueen kohteet ja osaa kertoa laajemman alueen tarjonnasta ja yhdistää näitä.

paketit, jotka sisältävät useita aktiviteetteja, patikointia ja vaellusta, ovat suosituimpia tuotteita. Vaelluksen ja retkeilyn osuus kaikista matkapaketeista on suurin (59 %) ja retkipyöräily tulee esiin vasta kolmantena. Yhteensä pyöräilyn osuus kaikista matkapaketeista on 35 prosenttia. Muutaman vuoden sisällä tapahtuu iso muutos ja maantie-, maasto- ja retkipyöräily nousevat tärkeimmiksi matkapakettien sisällöksi kunkin osuuden ollessa 31 prosenttia. Yhteensä pyöräilyn osuus nousee 66 prosenttiin ja vaelluksen ja retkeilyn suosio laskee alle 50 prosenttiin. Molempien tutkimusten tulokset lupaavat kasvua myös sähköpyöräilyssä. Kotimaan tutkimuksen mukaan lähes viidesosa niistä, joilla ei ole vielä sähköpyörää, harkitsee sellaisen ostamista, ja vajaa puolet on kiinnostunut kokeilemaan sähköpyörää. Sähköpyörien kysyntään voidaan siis odottaa piikkiä sekä myynti- että vuokrauspuolella. Monen kansainvälisen matkanjärjestäjän edellytys yhteistyölle on, että alueella on tasokkaita sähköpyöriä vuokrattavana.

Pyörämatkailu jakaantuu eri segmentteihin Kotimaisista pyöräilijöistä pystyi erottamaan maasto-, maantie-, retki-, alamäki-, kaupunki- ja perhepyöräilijät omiksi

segmenteikseen. Suurimman ryhmän muodostavat retkipyöräilijät, jotka hakevat suhteellisen helppoja reittejä, mielenkiintoisia maisemia ja monipuolisia palveluita. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan pyöräilijät jakaantuvat selkeästi eri kategorioihin ja retki- ja maastopyöräilymatkailun rinnalle nousee yhtä vahvana matkailumuotona maantiepyöräily. Seniorit, perheet ja erilaiset erityisryhmät nousevat kolmen vuoden sisällä merkittävimmiksi kohderyhmiksi. ”Tämä olisi hyvä pitää mielessä pyörämatkailukohteita kehitettäessä. Pyörämatkailijat tosiaankin segmentoituvat entistä tarkemmin eri alalajeihin. Lisäksi kannattaa huomioida, että pyörämatkailija arvostaa helppoutta ja vaivattomuutta sekä hyviä palveluita eikä niinkään pitkiä reittejä ilman palveluita,” kertoo Räsänen. Valtaosa sekä kotimaan että kansainvälisten markkinoiden pyörämatkailupotentiaalista kohdistuuhelppoihin ja korkeintaan keskivaikeisiin reitteihin. Kansainväliseen tutkimukseen vastanneista 71 prosenttia kertoi asiakkaiden haluavan erittäin helppoja tai helppoja reittejä ja vain neljä prosenttia kertoi asiakkaiden haluavan haastavia tai erittäin haastavia reittejä. ”Ja onhan se niinkin, että reitit, joilla ei ole palveluita, eivät myöskään tuo matkailutuloa paikallistalouteen yhtä paljon,” Räsänen muistuttaa.

Kotimaan tutkimuksissa tuli myös vahvasti ilmi, että yhtenä pyörämatkailun esteenä on yksinäisyys, seuran ja matkakaverin puute.

Kaunis maisema ja vesistöt vetävät puoleensa Kotimaan tutkimuksen mukaan pyörämatkailija haluaa nauttia kauniista maisemasta ja luonnossa ja ulkoilmassa vietetystä ajasta. Maisema-alueista eniten kiinnostivat rannikko ja saaristo, TunturiLappi sekä Järvi-Suomi. Näissä tuloksissa näkyy myös se, missä pyörämatkailun mahdollistavaa reittiverkostoa on kehitetty. Molempien tutkimusten tulosten mukaan kohde valitaan ensisijaisesti hyvän reittiverkoston perusteella. ”Pyörämatkakohteista esimerkiksi Ylläs, Puumalan ja Saimaan saaristoreitit sekä Saariston Rengastie ovat tehneet pitkäjänteistä reitistöjen kehittämistyötä,” kertoo Räsänen. Reittien ympärillä on myös riittävästi majoitusta, ravintolapalveluita ja kiinnostavaa nähtävää. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan uusi pyörämatkailukohde valitaan kattavan reitti-informaation ja laadukkaan reittiverkoston perusteella. Ensisijaisesti toivotaan yhteistyötä majoituskohteiden sekä oheis- ja ohjelmapalveluyrittäjien kanssa. Heiltä toivotaan ammattitaitoa,

Poljin 2/2021

5


Tällä hetkellä Yhteenlaskettuna: Pyöräily 35 % Vaellus 59%

Avaintuotteet 3 vuoden päästä Yhteenlaskettuna: Pyöräily 66 % Vaellus 46 %

Tällä hetkellä kansainvälisten matkanjärjestäjien suosituimmat tuotteet ovat useamman aktiviteetin yhdistelmiä. Kun kaikki vaellukseen ja retkeilyyn liittyvät aktiviteetit lasketaan yhteen, on vaellus suosituin lomalla harrastettu aktiviteetti (59 %) ja pyöräilyn osuus on 35 prosenttia. Tilanne muuttuu kolmen vuoden päästä. Pyöräily eri lajeineen nousee selkeästi suosituimmaksi ja yhteenlaskettu osuus nousee 66 prosenttiin. Merkille pantavaa on se, että pyöräily jakaantuu selkeästi eri lajeihin, ja kaikkien kolmen kärjessä olevien lajien suosio kasvaa yhtä paljon.

Miten vaativia paketteja asiakkaanne haluavat

1 (helppo, vähäriskinen)... 5 (seikkailullinen, haastava)

71 %

Tuotteet 4%

Matkapakettien vaativuus. Matkanjärjestäjien asiakkaat suosivat joko erittäin helppoja tai helppoja reittejä ja päiväretkiä lomansa aikana. Niiden osuus on 71 % ja vaativien tai erittäin vaativien 4 %. Samansuuntaisia tuloksia tuli myös Norjan vastaavassa tutkimuksessa

6

Poljin 2/2021


4. Pohjois-Lappi

2. Tunturi-Lappi 55 %

Matkapyöräilijät

56 %

Pyöräpäiväretkeilijät

54 %

Pyöräpäiväretkeilijät kotoa

Pyöräilijäsegmenttien kiinnostus tehdä pyörämatkoja eri maisemaalueille

45 %

Matkapyöräilijät

44 %

Pyöräpäiväretkeilijät

42 %

Pyöräpäiväretkeilijät kotoa

5. Vaara-Suomi 41 %

Matkapyöräilijät

37 %

Pyöräpäiväretkeilijät

34 %

Pyöräpäiväretkeilijät kotoa 3. Järvi-Suomi 57 %

Matkapyöräilijät

52 %

Pyöräpäiväretkeilijät

49 %

Pyöräpäiväretkeilijät kotoa

1. Turun saaristo & Ahvenanmaa 71 %

Matkapyöräilijät

66 %

Pyöräpäiväretkeilijät

64 %

Pyöräpäiväretkeilijät kotoa

6. Uusimaa & Kaakkois-Suomi 42 %

Matkapyöräilijät

34 %

Pyöräpäiväretkeilijät

35 %

Pyöräpäiväretkeilijät kotoa

KUVAT: TUNTURI

Pyöräilijät jaettiin eri pyöräilylajeista kiinnostuneiden lisäksi segmentteihin sen mukaan millaisia reittejä ja retkiä he suosivat lajista riippumatta. Matkapyöräilijät ovat maantie-, retki- ja esimerkiksi maastopyöräilijöitä, jotka haluavat ajaa pitkiä reittejä. Yhteistä heille on halu polkea kohteesta toiseen pidempään reittiä pitkin. Päiväretkeilijät puolestaan polkevat joko kotoa tai matkakohteesta käsin päiväretkiä. Kuvassa nämä segmentit on kohdennettu eri maisema-alueille.

vastuullista toimintaa sekä alueen reittien tuntemusta. Kotimaan tutkimuksessa löytyi eroja sen suhteen, mihin eri lajeista kiinnostuneet haluavat matkallaan suunnata. Karkeasti voi sanoa, että maastopyöräilijät suuntaavat pohjoiseen, mutta heitä kiinnostaa myös Järvi-Suomen ja VaaraSuomen kohteet. Järvialue ja rannikko kiinnostavat monipuolisemmin: näillä alueilla pyöräilevät muun muassa maantie- ja retkipyöräilijät sekä päiväretkeilijät.

Suomi esiin pyörämatkailumaana Kansainvälisten markkinoiden tutkimuksessa tuli myös ilmi, että suomalaisia pyörämatkatuotteita on varsin vähän kansainvälisillä markkinoilla. Samat matkapaketit ovat myynnissä useassa jakelukanavassa eri puolella maailmaa ja uusia tuotteita on harmillisen vähän. Matkanjärjestäjät eivät myöskään tunteneet Suomea pyörämatkailukohteena. Tuotetarjonnassa ja markkinoinnissa nähtiin myös kehittämisen tarvetta. Tuotteet pitäisi kohdentaa paremmin ja lisäksi pitäisi tuottaa materiaalia pyöräilyreiteistä. Kansainvälisten jakelukanavien

käyttäjät eivät myöskään halua lähettää asiakkaitaan pyöräilemään tienpiennarta pitkin. Pienistä puutteista huolimatta Suomi nähtiin potentiaalisena pyörämatkailukohteena, jolla on paljon tarjottavaa kansainvälisille pyörämatkailijoille. Tämä artikkeli perustuu Ellaren teettämään kahteen pyörämatkailututkimukseen. Kotimaan potentiaalitutkimuksen aineisto koostui 1776 vastauksesta, jotka koottiin osin sähköisellä verkkokyselyllä ja kuluttajapaneelin kautta syksyllä 2020. Suurin osa vastanneista ei ollut aiemmin pyörämatkaillut, mutta mukana oli myös pyöräilyn harrastajia. Kansainvälinen tutkimus toteutettiin alkutalvesta 2021 ja se kohdennettiin ulkomaisiin matkanjärjestäjiin, joilla on tarjonnassaan luonto- tai ulkoilmamatkapaketteja. Kansainvälisen tutkimuksen aineisto koostui 103 vastauksesta, joista 30 oli syvähaastatteluja. Lisätietoja pyörämatkailututkimuksista: Pirjo Räsänen / Ellare Oy pirjo.rasanen@ellare.fi

Poljin 2/2021

7


Teksti ja kuvat: Hanna Eronen

Pyhä-Näsin reitistöstä kasvaa Järvien Reitit Olen ollut viisi minuuttia jo lähes liikkumatta ja kyyhötän ojanpenkassa, joka sirittää korvia huumaavana heinäsirkoista ja kaskaista. Olen taivaassa, tai tarkemmin jossain päin Parkanon pohjoisosaa. Pyörä seisoo hiekkatien reunalla ja tangon etulaukku ammottaa avoimena kohti kirkkaansinistä taivaankantta, jolla lipuu vain muutama repaleinen pilvi. Tuli äkkijarrutus. Näitä on pyöräretkilläni usein lukuisia, vaan nyt bongasin valkohäntäkaurisvasan emoineen, mutta kadotin ne jonnekin korkeaan heinikkoon. Olen toki aika kaukana kohteesta, mutta jos vain jotenkin pääsisin lähemmäs. Mukana oleva kamera on kompakti, eikä siinä ole linssiä pitkälle kuvausvälille. Oikeastaan tässä on aivan hyvä. Kuvaan ojasta pyörääni ja kömmin takaisin. Punkkitsekki odottaa, kunhan pääsen majoituskohteeseen ja saunaan. Olen Parkanossa uuden Aure-reitin hiekkateillä kartoittamassa uusimpia reittejä, jotka tulevat osaksi jo olemassa olevaa Pyhä-Näsiä. Osana työnkuvaani on nyt reilun kolmen vuoden ajan kuulunut reissata Tampereen suurjärviä Näsija Pyhäjärveä kiertäviä pyöräreitistöjä ja kirjoittaa niistä blogitarinoita nettisivuillemme. Tämän työn tarkoitus on ollut avata, sanoittaa, kuvittaa sekä tuoda lähemmäs kaikkea sitä, mitä noilla teillä (ja ojanpohjilla) voi kokea. Blogireissuja on ollut jo useita. Nuo samaiset tienpätkät ovat tulleet kovin tutuiksi monin tavoin, sillä keväisin ajelen myös autolla korjaamassa ja uusimassa reitityksen kylttejä.

Nimen synty Kun Pyhä-Näsi -pyöräreitistöhanke syntyi ja kehittyi alkuunsa muutamia vuosia sitten, se rakentui osaltaan jo hyvin tuttujen ja suosittujen pyöräilyreittien ylle, sillä muun muassa Näsijärven rantoja oli poljettu useita vuosikymmeniä. Suuren

8

Poljin 2/2021

väen tietoisuudessa kauniit tiestöt eivät silti olleet, ja tätä aukkoa Pyhä-Näsi saapui paikkaamaan. Alussa olleen Näsijärvireitin rinnalle kasvoi hetimmiten perään Pyhäjärvireitti, kunnes nimi lyheni pelkäksi Pyhä-Näsiksi. Nimikehitys jatkui markkinointityöpajassa ja sen lopussa tiivistyi hyvin kuvaava ”Järvien Reitit”. Ja nyt ollaan taas siinä tilanteessa, että seudut ja järvet tämän sateenvarjon alla lisääntyvät ja reittiverkostomme laajenee. Järvien Reitit -nimi on monin tavoin hyvin looginen lopputulema kehitykselle, sillä myös mukaan liittyvät uudet reitistöt kiertävät Pirkanmaan kauniita ja vetovoimaisia järvenselkiä. Näitä ovat Aurejärvi, Rautavesi, Kulovesi ja Kyrösjärvi. Nuo ovat myös helppo lyhentää samalla logiikalla kuin Pyhä ja Näsi ja sama toimii kylteissä − jos ja kun sellaiset uudet reitistön varteen saadaan (nyt ne ovat vielä ilman kyltitystä). Pyhä ja Näsi eivät kuitenkaan katoa minnekään ja nämä kaksi alkuperäistä rengasreittiä tulevat pysymään hyvin keskeisenä ytimenä, jonka ympärille uudet reitit saavat renkaantua rauhassa. On hyvä, että runko on ennestään tuttu ja turvaisa.

Voi kun en tulisi perille Istun laiturin nokassa ja koetan saada vettä ulos korvasta. Järvivesi on keskikesän lämpöistä ja virkistävää. Vielä olisi parin tunnin matka maatilalle, jonne olen varannut aittamajoituksen, vaan yhä on paljon nähtävää ja mielenkiintoista matkan varrella. Tapani edetä on hyvin hidas, sillä pysähtelen paljon. Olen ottanut ohjenuoran, että jos yhtään jokin tienpätkä, kyltti, vinkki tai maisema houkuttaa, sallin itseni lähteä poikkeamaan − tämä metodi on tuonut mukanaan aina suurta löytämisen iloa sekä mitä kauneimpia ja yllättäviäkin hetkiä. Samasta syystä olen oppinut ilmoittamaan majoitukseen saapumisajan

vähintään kaksi tuntia arvioimaani myöhemmäksi. Näin kaikki ovat tyytyväisiä, eikä maatilan isännän tarvitse ihmetellä, että onko jotain sattunut. Ei ole, olen vain jälleen ojanpohjalla tai järvessä. Ihan parastahan tässä kaikessa on itse matka. Sen tajuaminen vaatii vaan lukuisia toistoja. Pitää malttaa pysähtyä. Pitää malttaa irrottaa kameranjalka ritsiltä ja ajastaa kuvaus, kävellä keskelle tuota asetelmaa, hidastaa ja hengittää sisään sen hetkisen maailman kauneinta maisemaa. Tämän oivaltaminen tuo suuren onnen. Enkä väitä, etteikö perillä sitten sauna ja sananvaihto maatilanpitäjän kanssa maistuisi. On useita kesäiltoja, kun olen istunut kuistilla kukkoa heltasta hellien tai kissaa rapsutellen ja kuunnellut viisaita.

Pirkanmaa pyöräilijän silmin Lappilaisena minulle kaikki täällä Pirkanmaan korkeuksilla on vehantaa, kumpuilevaa ja luontorikasta. Järviä on tuon tuosta. En näe minne ei voisi reitittää uutta ja kiehtovaa rengasreittiä. Maisemat vaihtuvat tiuhaan ja niiden varsilta löytyy joka väliin hännänheiluttajia ja märkäturpia. Vaan palvelut ovat toki avainasemassa uusia reittejä miettiessä. Majoittuminen sekä eväiden saaminen ovat lähtökohtia, jotka tulee ottaa aina huomioon. Tätä var-


ten olemme ihan alusta lähtien antaneet nettisivuillamme suuren arvon kartalle, jotta sieltä löytyisivät kaikki tarpeelliset palvelut, mitä pyörämatkailija voi toivoa. Tuota karttapalvelua myös päivittämme ja ylläpidämme vuosittain. Vuonna 2019 lisäsimme karttaan mukaan myös yleiset laavu- ja telttapaikat. Lisäksi olemme keränneet sinne kaikki reittien varren saunat, jos joku haluaa tempaista vaikka Bike & Sauna -henkisen reissun. Bike & Boat -konsepti on myös toistuvasti yksi kesän suosituimpia kokemuksia, sillä juuri mikään ei voita hetkeä aaltojen yllä laivan keinutellessa matkaajaa. Se on kerrassaan leppoistavan ihanaa. Tärkeänä on myös nähty, että pidemmillä ja ”kuivemmilla” suorilla nettikartasta löytyvät lisäksi huoltoasemat ja kyläkaupat, jossa voi tankata energiaa ja huilata. En usko, että missään päin Suomea voit päivästä toiseen rullata täydellisessä luontomatkaajan idyllissä, vaan joka reitistöltä löytyy haasteisempiakin pätkiä. Joskus nämä ovat isoja ja vilkkaita pikiteitä ja joskus rytyyttäviä sorateitä. Yhtä kaikki, Suomi on ihmeellinen maa – enintään vartti kotiovelta ja olet luonnon helmassa. Se on ihan mieletöntä. Ja tämän voi sanoa meistä jokainen, asuu missä päin maata hyvänsä. Olemme monessa suhteessa valtavan onnekkaita.

Kyrö, Aure ja Rauta Kuuletko jo Kyrön, Auren ja Raudan kutsun? Siellä ne pian avautuvilla Järvien Reitit -sivuillamme vilkuttavat ja odottavat matkaajiaan – uudet uljaat reitistöt. Ja jos lähdet näitä kokemaan, niin ehkäpä huomaat mäkeä alas viilettäessäsi t-paita hulmuten tuon saman valkohäntäkauriin, joka on nyt jo nuori aikuinen. Pysähdyt ja saat täydellisen kuvan. Elämyksellistä pyöräilykesää toivottaen, Hanna Eronen Pyhä-Näsi - Järvien Reitit, Ekokumppanit Oy https://pyhanasi.fi/

Poljin 2/2021

9


Teksti: Riina Jorasmaa Kuvat: Visit Finland ja VR

Tervetuloa pyöräilijä -tunnuksen saaneet yritykset ovat valmiina pyöräilykesään 2021 Tervetuloa pyöräilijä -tunnuksen pilotointi syksyllä 2020 oli menestys. Nyt tunnuksen saaneita ravintoloita, kahviloita ja erilaisia majoituspalveluyrityksiä on jo yli 80 eri puolilla Suomea. Tulevasta kesästä odotetaan viime vuottakin vilkkaampaa pyörämatkailukesää. Se tulee olemaan testi myös tunnukselle. Tunsitko jo kesän 2021 kolkuttelevan ovella, kun huhtikuun lämpimät päivät veivät ihmiset puistoihin ja pyörien satulaan. Tästä kesästä näyttäisi olevan tulossa pitkälti edellisen kaltainen: kotimaan-

10

Poljin 2/2021

matkailu kukoistaa, liikunta ja ulkoilma kutsuvat ihmisiä sankoin joukoin, ja pyöräily elää huimaa kasvukauttaan. Tulossa on ensimmäinen kesä, jonka aikana pyöräilijät pääsevät testaamaan myös todellisia pyöräily-ystävällisiä palveluita, sillä ensimmäiset Tervetuloa pyöräilijä -tunnuksen saaneet yritykset ovat nyt valmiina ottamaan vastaan pyöräileviä asiakkaitaan.

Innostunut vastaanotto Pyöräilykuntien verkoston ja Pyörämatkailukeskuksen viime kesän ja syksyn aikana kehittämä tunnus myönnetään yritykselle, joka sitoutuu tarjoamaan tunnuksen kriteerien mukaiset palvelut pyöräilijälle, esimerkiksi turvallisen pyöräpysäköinnin, säädöt ja kevyen huollon

mahdollistavat työkalut ja paikan, paikallista infoa reiteistä ja pyöräily-ystävällisistä palveluista. Syksyllä tunnus herätti jo paljon huomiota alan toimijoiden keskuudessa, ja kutsuja esittelemään tunnusta erilaisiin pyörämatkailua -ja hankkeita käsitteleviin seminaareihin, webinaareihin, työpajoihin ja työryhmien kokouksiin tuli runsaasti.


Tahti ei hidastunut vuodenvaihteessa. Moni pyörämatkailualue, -hanke tai reitin kehittäjätaho on ottanut tunnuksen omakseen ja vienyt tietoa tunnuksesta yrityksiin. Esimerkiksi Pienen Rengastien varrelta, Pyhä-Näsin alueelta sekä Saimaalta löytyy jo tänä kesänä hyvinkin runsas määrä yrityksiä, joilla on polkupyörän sisältävä sininen sydänlogo tekstillä ”Welcome Cyclist”. Tervetuloa pyöräilijä -tunnus ja sen kehittäminen on konkreettinen tapa tuoda esiin uutta, kasvavaa ja entistä tiedostavampaa asiakasryhmää tarpeineen ja toiveineen. Hanke auttaa matkailualan yrityksiä ja toimijoita huomioimaan entistä paremmin pyörämatkailun tarpeet. Yrityksille tunnus tarjoaa mahdollisuuden saada kotimaista ja ulkomaista näkyvyyttä ja profiloitua pyörämatkailuun. Uudessa matkatavaravaunussa on laadukkaat pyöränkuljetuspaikat kahdeksalle polkupyörälle. Ensimmäinen vaunu tulee koekäyttöön yöjuniin Helsingin ja Kemijärven välillä.

Kuljetuspalvelut, pyörävuokraamot, ohjelmapalvelut ja matkanjärjestäjät

VR:n uusi pyöränkuljetusvaunu koekäyttöön toukokesäkuussa

Tervetuloa pyöräilijä -tunnus kehitettiin maaliskuussa 2020 käynnistyneessä ja vuoden loppuun kestäneessä työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamassa hankkeessa. Tunnuksen saaman hienon vastaanoton innoittamana hankkeelle haettiin jatkoa, jotta hyvä kehitys ei jäisi ainakaan resursseista kiinni. Iloksemme myös työ- ja elinkeinoministeriö uskoi tunnukseen, ja jatkohankkeelle myönnettiin rahoitus huhtikuun alusta alkaen. Kesää vasten tunnus saadaan pilotointiin ainakin pyörävuokraamoihin, pyöräreittien varren yhdyslautoille ja -laivoille, takseille ja busseille. Ohjelmapalveluyritykset saanevat omat kriteerinsä myös. Pyyntöjä laatia omat kriteeristönsä tunnuksen saamiseksi on tullut paljon: muun muassa matkanjärjestäjät, joilla on pyörämatkailutuotteita valikoimissaan, toivovat saavansa tunnuksen, ja matkailukeskukset kaipaavat omaansa. Molempiin on suunniteltu laadittavan kriteerit. Lisäksi tunnusta laajennetaan myös esimerkiksi kulttuurikohteisiin, museoihin ja luontokeskuksiin – lomailijoiden suosimiin kohteisiin, jotka haluavat profiloitua myös pyöräilijöille ystävällisinä palveluina.

Yksi eniten keskustelua ja toiveita herättävistä asioista on pyörien kuljetus junissa. Pyöräilykuntien verkosto, Pyöräliitto ja Pyörämatkailukeskus ovat osallistuneet VR:n pyöränkuljetusten parantamiseen liittyvään työhön, ja parannuksia onkin luvassa yöjuniin jo tälle kesälle. Tervetuloa pyöräilijä -tunnuksen myöntämistä juniin esimerkiksi junatyyppi kerrallaan selvitetään jatkohankkeen puitteissa yhteistyössä VR:n kanssa. Jotta tunnus junatyypille voitaisiin myöntää, tulee kapasiteetin ja pyöränkuljetuksen turvallisuuden sekä miellyttävyyden toteutua riittävällä tasolla. VR parantaa polkupyörien kuljetusmahdollisuuksia yöjunissa tuomalla liikenteeseen uusia matkatavaravaunuja. Uusista vaunuista löytyy laadukkaat ja käyttäjäystävälliset pyöränkuljetuspaikat kahdeksalle polkupyörälle. Paikat on suunniteltu niin, että ne soveltuvat eri tyyppisille pyörille (esim. maantiepyörä, maastopyörä, fatbike). Ensimmäinen uusi vaunu tuli koekäyttöön touko-kesäkuussa vuoropäivinä Helsingin ja Kemijärven välillä liikennöiviin 265 ja 274 yöjuniin. Pyöräpaikan koekäytössä olevaan vaunuun voi ostaa junan konduktööriltä ja

tämänhetkisten suunnitelmien mukaan pyöräpaikkojen etukäteen varaaminen on tulossa mahdolliseksi vielä tämän vuoden aikana. VR:n tavoitteena on saada seitsemän uutta vaunua valmiiksi tämän vuoden aikana ja ensi vuoden lopussa kaikki 10 uutta vaunua olisivat liikennekäytössä. Pyöräliitto ja Pyöräilykuntien verkosto ovat osallistuneet kehittämistyöhön kommentoimalla ja testaamalla uutta ratkaisua suunnitteluvaiheessa yhdessä suunnittelijan, Insinööritoimisto Comatec Oy:n kanssa. VR tulee lähiaikoina tarkastelemaan pyöränkuljetusmahdollisuuksien kehittämistä myös päiväjunissa.

Mysteeripyöräilijä piipahtaa kylään Yksi edellisessä hankkeessa käynnistyneistä käytännöistä on mysteeripyöräilijäkonsepti. Tunnuksen kriteerien täyttymisen valvominen Pyörämatkailukeskuksen omana työnä on mahdoton tehtävä, kun yrityksiä on eri puolilla Suomea kymmeniä, toivottavasti pian satoja. Onneksi pyörämatkailusta kiinnostuneet ihmiset ovat innokkaasti mukana, kun on kyse heille tähdätyistä palveluista. Valvontatehtävää päätettiin lähestyä positiivisen

Poljin 2/2021

11


kautta: entä jos kyseessä ei olisikaan ainoastaan jäykkä kriteerien tarkistus, vaan lisäksi positiivista kannustusta ja pyöräily-ystävällisyyteen tähtääviä vinkkejä tarjoava palvelu yrityksille? Vapaaehtoisia löytyi syksyllä järjestettyyn, etänä pidettyyn koulutustilaisuuteen hetkessä kaivattu määrä. Nyt alkukesästä on tarkoitus järjestää muutamia tilaisuuksia lisää, jotta kesällä toiminta pääsee pyörähtämään käyntiin toden teolla. Toimintaa kehitetään sitä mukaa, kun kokemusta karttuu.

Markkinoinnilla ja yhteistyöllä näkyvyyttä Yksi jatkohankkeen isoja tavoitteita on saada yrityksille tunnuksesta kunnolla lisähyötyjä. Sellaisia ei saada ilman tunnuksen markkinointitoimenpiteitä ja erilaisia yhteistyökumppaneita, jotka voivat nostaa palveluita tarjoavat yrityksen niille kuuluvaan kirkkaampaan valoon.

Visit Finlandin kanssa yhteistyö jatkuu, ja tunnuksen saaneet yritykset pääsevät Visit Finlandin nostoihin matkailumarkkinoinnissa. Syksyllä tiedotteita tehtiin suomeksi ja englanniksi, ja niiden satoa on kerätty yrityshakemusten muodossa kevään aikana. Matkailualan toimijoita lähestytään myös muun muassa yhteistyössä Suoma ry:n kanssa. Yritykset tuodaan näkyviin myös OutdoorActive -palveluun, jolla on jo Suomessakin iso määrä käyttäjiä, ja joka on erityisesti saksankielisessä Euroopassa erittäin suosittu. Pyörämatkailukeskuksen omat uudet nettisivut, bikeland.fi, tulevat olemaan pääkanava tunnuksen saaneiden yritysten esiin nostamisessa. Tavoite on, että yritykset löytyvät karttapalvelusta, jolloin kuka tahansa voi missä tahansa Suomessa pyöräretkeä suunnitellessaan pähkäillä, polkisinko tästä hotellista tähän bed & breakfastiin, kun näköjään molemmissa olisi tunnuskin myönnettynä. Taidenäyt-

telyn ihmettelyn aikana ei tarvitse huolehtia pyörästä, se on turvallisesti lukittuna, ja kahville jatkaessaan pyöräilijä voi kartalta vilkaista, missä voisi sen kupposen nauttimisen lisäksi ladata sähköpyörän akkuun vähän lisää virtaa tai pumpata renkaisiin ilmaa, jotta kotiin palatessa pyörä rullaisi hieman kevyemmin.

Tunnusta hakemaan! Jos tunnus kiinnostaa, tai haluat vinkata siitä yrityksille, tunnuksen hakulomakkeet hakuohjeineen löytyvät tällä hetkellä osoitteesta: pyorailyvuosi.fi/tervetuloapyorailija-tunnus Ja kesäkuun aikana uusilta Suomen pyörämatkailun sisäänheittosivuilta: bikeland.fi

Lisätietoja Welcome Cyclist tunnuksesta: Henna Palosaari, asiantuntija, pyörämatkailun kehittäminen Pyöräilykuntien verkosto / Pyörämatkailukeskus henna.palosaari@pyoramatkailukeskus.fi p. 040 845 6763

12

Poljin 2/2021


Teksti ja kuvat: Kristiina Vaano

South Coast Bikepacking Trail Pyörämatkailua tuhat kilometriä eteläisimmässä Suomessa läpi kuntarajojen. Projekti alkoi upeiden nietosten keskellä tammikuussa 2021 ja tuo yhteen Etelä-Suomen pyörämatkailulliset helmet ja kätketyt aarteet. Pieni pakkanen natisee fatbike-pyörän renkaiden alla. Ajan syrjäisellä metsätiellä, joka on huputettu valkoiseen lumihuntuun. Metsätietä pitkin on ajanut maastoauto. Lunta on varmasti jo 20 senttiä, mutta auton tekemää uraa pitkin on hyvä ajaa. Metsä on talvisin niin hiljainen. Pienet lumihiutaleet leijuvat tykkylumeksi kuusipuiden oksien päällä. Hiljaisuus on lumoavaa. Rakastan metsää ja vuodenaikoja, jotka korostuivat kaipauksena kotimaahan lähes kymmenen ulkomaan vuoden aikana maailmalla matkailualalla toimiessani. Meille suomalaisille metsän olemassaolo on tavallaan itsestäänselvyys, mutta metsän kokeminen saattaa olla hieman vieraampaa. Ulkomaalaiselle Suomemme on yhtä kansallispuistoa, mikä alkaa aivan pääkaupunkimme keskustasta, jonne havupuiden satumetsään voi pyöräillä, vaikka suoraan asemalta. Metsäinen luonto alkaa pääkaupungistamme jatkuen loputtomine luontoaarteineen läpi koko Suomen. Suomi on totisesti täydellinen

pyöräilyseikkailujen maa. Metsän ohella matkailullinen ”Pyöräily-Suomi” koostuu myös vedestä, jota tarjoillaan South Coast Bikepacking Trailin varrella monessa muodossa. Meillä on reitin varrella historiallisestikin merkittäviä jokia, joiden varrella ihastuttavat ruukkikylät käsityöläisineen saavat varmasti matkailijan pysähtymään. Upeaa meri- ja järvimaisemaa metsäisine puroineen ja lampineen, jotka houkuttavat matkailijoita läheisyyteensä. Useassa kohtaa reittiä vesi solisee ja hongat huminoivat, vaikka reitti kulkeekin monen kaupungin kautta.

Merkittävä Etelä-Suomea yhdistävä bikepacking-reitti South Coast Bikepacking Trail on noin 1000 kilometriä pitkä pyörävaellus/bike-

packing -reitti, joka on yksi upeammista yhteistyöprojekteista monen kunnan ja kaupungin, mutta myös kahden eri maakunnan alueella. Reitti yhdistää Uudenmaan ja Kymenlaakson luonto- ja matkailukohteita. Hankkeen päävastuutaho on Raaseporin kaupunki, ja hankekumppaneina ovat Porvoo, Hanko, Lohja, Siuntio, Inkoo, Kirkkonummi, Espoo, Helsinki, Vantaa, Sipoo, Porvoo, Loviisa, Kouvola, Metsähallitus sekä Pyöräilykuntien verkosto, joka vastaa hankkeen koordinoinnista sekä reittikehitystyöstä. Reitti on matkailullisesti tärkeä ja merkittävä yhteistyö. Tosiasiahan on, ettei pyörämatkailija kiinnitä kuntien rajoihin pyöräillessään huomiota. Ellei sitten etsi tietoa ennen pyöräretkeään eri kuntien ja kaupunkien kotisivuilta. Nyt kun

Poljin 2/2021

13


14

Poljin 2/2021


pyöräilyreittejä kehitellään – tuodaan reittitieto yhteen ja samaan paikkaan, josta matkailijan on helppo poimia tieto oman vauhdin, ajankäytön ja intressien mukaan. South Coast Bikepacking Trail kulkee luonnonläheisesti pitkin hiekkateitä ja helppoja polkuja Hangosta Kouvolaan. Reitti tulee olemaan myös helposti saavutettavissa reitin varrella olevista julkisen liikenteen solmukohdista, sillä tarkoituksenamme on luoda ympäristövastuullinen, kestävä sekä luonnonläheinen matkailutuote. Reitille pääsee helposti myös muualta Suomesta ja saavutettavuus on hyvä myös kansaivälisille pyörämatkailijoille Helsinki-Vantaan lentokentältä.

Bikepacking-elämystä kaikille aisteille Mikä onkaan parempi tapa kokea monimuotoista luontoamme kuin pyörämatkailu ja pitkät bikepacking-reitit! Aistimme kaiken ympäristöstämme – tunnemme tuulen tuiverruksen, auringon säteet ihollamme tai napakat rakeiden pistelyt kasvoillamme. Voimme aistia kevään heräämisen talven jälkeen ja tietää milloin reitin varrella suopursut kukkivat. Minulle tulee mieleen ihana lapsuus, kun vastaan tulvii kuumana kesäpäivänä kangasmetsän tuoksu. Kuulemme kaiken ympärillämme (myös hiljaisuuden), näemme asioita juuri sillä vauhdilla, jonka itse voimme määrätä ja pyörällä pysähtyminen paikallisuuteen on helppoa. South Coast Bikepacking Trail tulvii montaa erilaista paikallisuutta - saaristolaisuutta, kaupunkien vilinää, idyllisiä vanhoja puukaupunkeja, luontokyliä, maaseutua, ruukkeja, kartanoiden ylellisyyttä, kansallispuistoja jne. Paikallisuus tuotteistuu pyörämatkailijan makuaisteille vaikkapa paikallisin herkuin – meriherkkuja rannikolla, perinneruokia, riistaa, villiyrttejä, paikallisia olutpanimoita, herkkukauppoja, mansikan ja herneenmakuista suoramyyntiä. Rantakahvilat ja torikojut varmasti houkuttavat pyöräilijän paikalle. Paikallinen ruokakulttuurin kokeminen voi hyvinkin olla ohikulkevalle nälkäiselle pyörämatkailijalle se päivän odotetuin hetki – ja parasta varmasti olisi, jos annos on suuri.

Pyörämatkailu aloittaa kesän matkailukauden Pyörämatkailulla jatketaan monen ”kesäkohteen” sesonkia. Tänäkin keväänä Hangossa, joka on South Coast Bikepacking Trailin eteläisintä aluetta, päästiin poluille ja hiekkateille jo hieman ennen pääsiäistä. Pyörämatkailijoiden kausi loppuu hyvän tovin kesälomien jälkeen vasta myöhemmin syksyllä. Voidaan sanoa, että sesonki jatkuu niin pitkään, kun tiet ja polut pysyvät ajettavassa kunnossa. Toki extreme-harrastajiakin löytyy, jotka jatkavat läpi lumen ja jään, mutta suurilumisina talvina latuverkostot estävät kuitenkin reittien ympärivuotisen käytön. South Coast Bikepacking Trail perustuu osittain jo olemassa oleviin reittihin, jotka talvella lanataan hiihtäjien käyttöön. Reittikehitys on parhaillaan käynnissä ja tavoitteena olisi saada aikaa upea reittikokonaisuus tämän kesän aikana pyöräiltäväksi. Tietysti mahdollisimman pian. On ollut upea huomata, miten paljon reitti on herättänyt kiinnostusta kaikissa sidosryhmissä! Tarve reiteille on valtaisa, ja siitä kielivät jo ylikuumentuneet pyöräteollisuuden markkinat. Pyöränosien toimitukset ovat viivästyneet ja paikalliset pyöräkaupat joutuvat ottamaan tilauksia vastaan pyörävarastojen kuihtuessa olemattomiin. Eikä ihme, sillä pyöräily on terveellistä, taloudellista, kestävää, hauskaa ja seikkailullista sekä mahdollistaa pääsyn reiteille, jonne ei moottoriajoneuvoilla pääse, luonnon keskelle. Tervetuloa bikepacking-seikkailulle South Coast Bikepacking Trailille heti, kun reitti on valmis. Pyöräilyllistä matkailukesää toivotellen Uudenmaan ja Kymenlaakson teiltä ja poluilta!

Lisätietoja: Kristiina Vaano kristiina.vaano@pyoramatkailukeskus.fi / puh. 040 5150538 Kristiina Vaano toimii South Coast Bikepacking Trail -reittikehitityshankkeen projektipäällikkönä. Kristiinalla on pitkä matkailualan työkokemus niin koti- kuin ulkomailla. Suunnistuksen ratamestarina hänellä kartat pysyvät käsissä ja luonto on hänelle kuin toinen koti. Seikkailu-urheilua, swimrunia ja maastopyöräilyä harrastavan Krissen löydät myös pyöräsuunnistuskilpailuista. Yrittäjänä hän on koukuttanut monet järjestämiensä TYKY-päivien ja seikkailu-urheilutapahtumiin osallistujat innostumaan seikkailullisista luontolajeista.

Poljin 2/2021

15


Teksti: Kirsi Översti, Kari Hillo, Marketta Viljasaari, Erkki Sarjanoja, Reetta Keisanen Kuvat: Reetta Keisanen

Pyörämatkailusta uutta kestävää kasvua Monet matkailijat haluavat nykyisin tehdä vastuullisia ja kestävää kehitystä edistäviä valintoja. Pyörämatkailu tukee tätä erinomaisesti – siinä yhdistyvät ekologisuus, hyvinvointi ja luontokokemus. Luonto tulee pyöräillessä iholle, kun polkija voi vihreän metsän, niittykukkien tai lintujen laulun myötä kokea luonnon monimuotoisuuden. Lihasvoimalla liikkuessa pyöräily on päästötöntä. Sähköpyörälläkään ei matkan aikana synny lähipäästöjä, ja lataukseen voi valita kestävästi tuotettua uusiutuvaa energiaa. Vastuullinen pyöräilijä tuo luonnosta pois sen minkä sinne viekin muun muassa kierrättämällä eväsroskat asianmukaisesti. Matkan aikana pyörämatkailija voi tehdä kestäviä valintoja esimerkiksi os-

16

Poljin 2/2021

tamalla lähiruokaa tai -tuotteita tai valitsemalla yöpymiskohteeksi esimerkiksi Sustainable Travel Finland -merkityn kohteen. Merkki tarkoittaa, että yritys kuuluu Suomen matkailun yhteiseen vastuullisten yritysten verkostoon, ja on saanut tunnuksen vastuullisuudesta toiminnassaan. Kestävässä matkakohteessa oheispalvelut kuten majoitus-, ravitsemus- tai ohjelmapalvelut huomioivat energiatehokkuuden, vesitehokkuuden ja jätteiden vähentämisen ja kierrätyksen omassa toiminnassaan, kannattelevat

paikalliskulttuuria ja tukevat alueen taloudellista hyvinvointia.

Kysyntä kasvaa Pyörämatkailu on viime vuosina ollut yksi matkailun vahvimmin kasvavia alueita ja kansainvälisellä mittapuullakin jo huomattava markkina. Etenkin viime vuosina pyörämatkailun kysyntä on kasvanut erityisen voimakkaasti. Lisäksi koronapandemia on nostanut luonto- ja lähimatkailun yhdeksi ajan ilmiöistä, mikä


on vahvistanut myös pyörämatkailun kasvutrendiä. Tämä on nähtävissä niin medianostoista, somesta, tilastoista kuin polkupyörämarkkinan hetkellisestä ylikuumenemisesta. Samanaikaisesti pyörämatkailun yleistyminen merkitsee, että matkailijoiden odotukset ja vaatimustaso kasvavat ja samalla kilpailu pyörämatkailun euroista kiristyy. Toisaalta tutkimusnäyttöä on, että pyörämatkaaja on valmis käyttämään reissullaan rahaa jopa enemmän kuin tavallinen turisti. Pyörämatkailijoiden tarpeisiin vastaaminen edellyttää suunnittelussa systemaattista, kokonaisvaltaista ja asiakaskeskeistä lähestymistapaa. Asiaa ei helpota se, että matkailun toimijakenttä on poikkeuksellisen laaja ja monitahoinen – esimerkiksi matkaketjun toteutukseen osallistuu paljon toimijoita, eikä mikään yksittäinen taho vastaa kokonaisuudesta. Merkittävä kehittämistarve liittyykin hajanaisesti eri toimijoiden kanavissa ja alustoissa olevien tietojen löytämiseen, jäsentämiseen ja niiden ajantasaisuuteen. Myös kohteiden saavutettavuus ja pyörien kuljettaminen julkisessa liikenteessä on usein esiin noussut käytännön este. Pyörämatkailijat nähdään lähes poik-

Pyörämatkailijoiden tarpeisiin vastaaminen edellyttää suunnittelussa systemaattista, kokonaisvaltaista ja asiakaskeskeistä lähestymistapaa. keuksetta potentiaalisena ja kiinnostavana kohderyhmänä. Kolme neljästä matkatoimistosta ja opasyrityksestä aikoo kehittää uusia palveluita ja tuotteita pyöräilyn ympärille (Traficom, pyörämatkailukysely 2019). Pyörämatkailu on ilmentynyt alueellisten matkailunorganisaatioiden toiminnassa olevien reittien markkinointina tai uusien reittien ja niitä tukevien palveluiden kehittämisenä muun muassa teemareiteiksi. Käyttäjäryhmien profilointi ja palvelupolkujen huolellinen ja avarakatseinen tarkastelu on keskeinen näkökulma onnistuneisiin toteutuksiin. Olennaiset ostopäätökseen vaikuttavat tiedot ja tuotteet alueen matkailupalveluista tulee löytyä vaivatta ja

mielellään faktoihin ja tarinallisuuteen mukavasti paketoituna. Yleisesti ottaen tuotteistaminen, kokonaisvaltainen palvelupaketointi ja seuranta ovat pyörämatkailussa vasta alkutaipaleella. Matkailun parissa toimivien keskuudessa saattaa edelleen askarruttaa, ovatko pyörämatkailijat riittävän iso ja houkutteleva kohderyhmä, jotta investointeja kannattaa tehdä. Useimmat kotimaan matkailukohteet tavoittelevat lisäksi ympärivuotisuuden lisääntymistä, mikä on hyvä pyörämatkailunkin kohdalla pitää mielessä. Tilannekuvaa kannattaa selvittää. Liiketoiminnallisten kehittymisedellytysten selvittäminen, skenaariot, vahvuuksien tunnistamiseen perustuva erottautuminen ja toimijoiden välisen yhteistyön tiivistäminen luovat tarvittavaa pohjaa päätöksenteolle. Pyörämatkailun kehittämistä kannattaa myös ajatella perinteisen turismin ohella paikallisia ja kausiasukkaita hyödyttävänä. Pyöräilyolosuhteiden ja luontomatkailun kehittäminen tuo samalla terveys- ja hyvinvointihyötyjä myös muille käyttäjäryhmille, kuten koululaisille, työmatkapyöräilijöille ja ulkoilu- ja virkistyskäyttöön.

Poljin 2/2021

17


Levin kasvu ympärivuotiseksi matkailukohteeksi Kittilän kunnan Kideve Elinkeinopalvelut on toteuttanut Levin pyörämatkailun kasvuohjelma -hankkeen vuonna 2020. Hankkeen tavoitteena on ollut parantaa Levin yritysten liiketoimintaympäristöä ja hakea uusia ympärivuotisia kasvumahdollisuuksia pyörämatkailun avulla. Merkittävinä pontimina ovat olleet korona-pandemian aiheuttama matkailun hetkellinen romahtaminen ja pyöräilyn, erityisesti maastopyöräilyn, suosion kasvaminen. Hanke on saanut Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta Lapin liitolta. Hanke on jakaantunut kahteen työpakettiin, joista ensimmäisessä on etsitty liiketoiminnan mahdollisuuksia ja määritelty kohderyhmät. Kohderyhminä ovat erityisesti perheet ja aloittelevat pyöräilijät, mutta myös tosiharrastajat huomioidaan. Levin ja muun Tunturi-Lapin alueella on jo nyt tarjottavanaan laaja valikoima erilaisia pyörämatkailukohteita, kuten Pallas-Ylläs kansallispuisto, Ylläksen varsin vaativat pyöräreitit ja Levin alamäkireitit. Työn yhteydessä on luotu

18

Poljin 2/2021

yhteinen suunta ja tavoitteet Levin pyöräilyn ympärivuotiselle kehittämiselle, joka on toiminut myös infran kehittämisen lähtökohtana. Työpaketin konsulttina on ollut Klue Oy. Toisessa työpaketissa on keskitytty pyörämatkailun infrastruktuurin ja toimintaympäristön kehittämiseen, ja suunnittelukonsulttina oli Ramboll Finland Oy. Aiempien selvitysten ja yleisen pyöräliikenteen muutostrendien perusteella Levillä on keskitytty maastopyöräilyyn ja arkipyöräilyyn sekä uudempana gravel- eli soratiepyöräilyyn. Arkipyöräilyyn voidaan lukea myös matkailijoiden pyörämatkat, jotka liittyvät muun muassa kaupassa käyntiin ja muihin aktiviteetteihin kulkemiseen. Työpaketti 2:ssa työ on keskittynyt käytännössä pyöräyhteyksien ja reittien sekä pyöräpalvelujen kehittämiseen. Hankkeessa käytiin läpi olemassa olevat pyöräreitit ja muut reitit, jotka voivat soveltua osaksi reitistöä. Esimerkiksi la-

Kuntaan on vastikään valittu reittisuunnittelija, joka keskittyy vuoden 2022 loppuun asti pyöräreittien kehittämiseen. tupohjista saa vähällä vaivalla hyviä kesäpyöräreittejä, jonka lisäksi uuttakin rakentamista tarvitaan. Lumettoman ajan reittien lisäksi esitettiin talvipyöräreittejä. Tärkeä osa selvitystä oli opastuksen periaatteiden kirkastaminen. Myös luontokohteet tarkistettiin avoimien aineistojen avulla. Yksi haaste oli, että rahoituksellisista syistä työ tehtiin loppuvuoden aikana, joten maastokäyntien anti jäi ajateltua vähäisemmäksi. Hyvää lähtöaineistoa saatiin muun muassa työpajoilla ja haas-

tatteluilla. Reittien rakentaminen ja ylläpito on lähtökohtaisesti Kittilässä kunnan vastuulla. Alamäkipyöräreiteistä vastaa hissejäkin operoiva Oy Levi Ski Resort Ltd. Pyöräpalveluihin liittyen digitalisaatiolla on merkittävä rooli. Jo matkan päätöksentekovaiheessa on hyvä saada tietoa pyöräpalveluista. Levillä on julkaistu viime talvena oma älypuhelinsovelluksensa, johon pyöräpalvelujen lisääminen on mahdollista. Kunnossapidon seurantaa ja reittien esittelysisältöä kehitetään. Työn lopputuloksena on esitetty master plan -tyyppinen suunnittelukokonaisuus, jossa määritetään erityyppisten pyöräily-yhteyksien ja reittien sijainteja, ominaisuuksia ja kehittämistarpeita. Niiden perusteella voidaan laatia toteuttamisen investointisuunnitelmia ja rahoitusjärjestelyjä. Pyöräreittien yhteismäärä moninkertaistuu nyytilanteeseen verrattuna, lisäksi alueen yrittäjät ovat investoimassa niin pyöräkalusteisiin kuin muuhunkin palveluinfraan. Kittilän kunnassa projektipäällikkönä työskentelevän Katja Kaunismaan mukaan master plan on antanut raamit pyörämatkailun kehittämiselle tuleville vuosille. Kuntaan on vastikään valittu reittisuunnittelija, joka keskittyy vuoden 2022 loppuun asti pyöräreittien kehittämiseen. Myös pyöräreittien infralle on varattu oma budjettinsa. Lisäksi kunta tekee yhteistyötä teeman parissa muun muassa Visit Levin, Metsähallituksen sekä paikallisten yrittäjien kanssa ja on mukana Pohjois-Suomen, -Ruotsin ja -Norjan alueelle sijoittuvassa Arctic Bikepacking Trail -hankkeessa. Merkittävää vapaa-ajan pyöräilyn kehittämisessä on tällä hetkellä, että edistämistyötä tehdään reilusti laajemmalla alueella kuin vain yhden kunnan sisäisesti. Suurin osa reiteistä kun ei pysähdy kunnan rajoille. Kittilän kunta näkeekin valtavaa kasvupotentiaalia pyörämatkailussa. Nyt rakennetaan jotain sellaista, joka samanaikaisesti lisää lumettoman ajan vetovoimaa, tasaa matkailun voimakasta sesonkivaihtelua ja edesauttaa kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Sekä lihakset että ympäristö kiittävät!


Tanskalaiset kokemukset pyörämatkailun kehittämisestä Saadaksemme kansainvälistä vertailukulmaa Levin pyörämatkailun kasvuohjelmaan haastattelimme kollegoitamme, Trine Buntonia ja Maria Thrysøe KroghMayntzhusenia Keski-Jyllantiin sijoittuvan Ringkøbing-Skjernin pitkäjänteisestä pyörämatkailun kehittämisestä, jossa he ovat olleet konsulttina mukana jo pidemmän aikaa. Noin 58 000 asukkaan Ringkøbing-Skjern yltää matkailun tuottamilla tuloilla mitattuna Tanskan neljänneksi suosituimmaksi matkailukunnaksi, jossa tilastoidaan vuosittain noin 5 miljoonaa yöpymistä. Kunta on asettanut tavoitteekseen profiloitua pyörämatkailun kunnaksi. Aiempaa ekologisemman elämäntavan vaaliminen on keskeinen osa kunnan identiteettiä ja näkyy myös sen vapaamuotoisesti käännetyssä motossa luonnon valtakunta – eikä suotta, sijoittuuhan kunta aivan Atlantin rannalle, mikä luo vaikuttavat puitteet luonnonläheisen matkailun kehittämiselle. Tanskassa tehdyt tutkimukset osoittavat, että rannikkomatkailussa pyöräily on yksi hyvä vaihtoehto, kun sää on kehno rannalla oleskeluun. Alueen ohi pyöräilleille kohdennetuissa maastohaastatteluissa vuonna 2017 selvisi, että pyörämatkailijoihin mahtuu sekä lyhyempiä, alle 10 kilometrin matkoja tekeviä, että pidempiä päiväretkiä tekeviä. Pyörämatkailukunnan tittelin saavuttaakseen kunnassa on toteutettu pitkäjänteistä kehittämistyötä jo kymmenen vuoden ajan kehittämällä yhtenäistä, korkealaatuista ja esteetöntä noin 100 kilometrin mittaista pyöräreittiä Rinkøbingin vuonon ympärille. Pyörämatkailun reittejä kehittämällä on vastattu myös paikallisten asukkaiden arkisen pyöräliikenteen edistämiseen ja osa reitistä toimiikin yhteytenä muun muassa koululaisille. Reittien kehittämisen lähtökohtina ovat olleet suorat reitit kohteisiin ja kiertoreittien mahdollistaminen. Kiertoreittejä tarjoamalla on saatu samalla joustavuutta eri käyttäjäryhmien reittivalinnoille. Työhön on sisältynyt myös ympärysreitin brändääminen ja tarinallistaminen, pyöräilyopastuksen ja viitoituksen kehittäminen

sekä digitaalisen viestinnän ja kohdennetumman markkinoinnin kehittäminen. Kunnan pyörämatkailun kehittäminen on alkanut infran kehittämisestä, jonka jälkeen suurin osa kehittämistoimien

Opastettu pyörämatka kokin kanssa: matkalle osallistuvat pääsevät keräämään villiyrttejä ympäröivästä luonnosta, joista kokki valmistaa aterian matkan varrella. resursseista on keskittynyt viestinnän ja markkinoinnin sekä yhteistyön ja toimintatapojen juurruttamiseen. Esimerkiksi pyörän vuokraamisesta on tehty helppoa, sillä mökin ja pyörän voi vuokrata samalla ja pyörä tuodaan niin haluttaessa suoraan mökille. Infon löytyminen ja matkan paketoiminen onkin keskeistä. Tärkeä osa

matkalla pyörämatkailun kunnaksi on ollut myös osallistaa vierailijoita ja paikallisia pyörämatkailuun järjestämällä erilaisia teemaan liittyviä kampanjoita ja tapahtumia. Esimerkkinä varsin kekseliäästä tapahtumatarjonnasta on opastettu pyörämatka kokin kanssa: matkalle osallistuvat pääsevät keräämään villiyrttejä ympäröivästä luonnosta, joista kokki valmistaa aterian matkan varrella. Kollegoiltamme kysyimme haastattelun yhteydessä myös, mitkä asiat he näkisivät Suomen pyörämatkailun vahvuuksina. Trine Buntonin mukaan erityisesti eri lajien helppo yhdistämismahdollisuus saman matkan aikana (esim. ski+bike) sekä Suomen eksoottiseltakin näyttäytyvä luontoympäristö ja eläimet ovat houkuttelevia tekijöitä osana pyörämatkaa koettavaksi. Pyörämatkailun edistämisterveisin, Ramboll Finland Oy Kirsi Översti, Kari Hillo, Marketta Viljasaari, Erkki Sarjanoja, Reetta Keisanen

Poljin 2/2021

19


Teksti ja kuvat: Martti Tulenheimo

Kiireetöntä nautiskelua Saariston Rengastiellä Parasta pyörämatkailussa on tunne, että on koko ajan perillä. Jokainen hetki, poljettu kilometri ja pysähdys ovat osa matkan antia. Varsinaista kohdetta ei edes ole. Matkan tarkoitus on vain oleminen. Oman olemassaolonsa aistimiseen ja pohdintaan hidas ja viipyilevä pyöräily on mitä suositeltavin työkalu. ”Hei hei, täällä taas! Kuusi päivää Saariston Rengastietä edessä. Aamubussilla Kampista Kupittaalle, lounasta Turun jokirannassa, ja 50 kilometriä pyörällä tavarat mukana Nauvoon. Tämä on sekä hauskin että edullisin tapa päästä paratiisisaarille. Kannattaa ehdottomasti kokeilla. Vaikea keksiä palkitsevampaa tapaa lomailla.” Näin päivitin Instagramissa 29. heinäkuuta 2014. Rypsipellot kukkivat kultaisina, aurinko paistoi ja meri kimmelsi ympärillämme. Olimme tien päällä tulevan vaimoni Päivin kanssa, edessämme siihen asti paras yhteinen seikkailumme. Päivi oli pyörämatkailemassa ensi kertaa, minä tunsin reitit ja aktiivilomailin Turun saaristossa jo kuin konkari. Olin

20

Poljin 2/2021

löytänyt pyörämatkailun mahtavuuden edellisenä kesänä ja kiertänyt samaisen rengasreitin viidessä päivässä kaveriporukalla. Myöhemmin palasin ja kiersin saman reitin toiseenkin suuntaan. Tällä kertaa poljimme Turusta Paraisten kautta Iniöön ja sieltä takaisin tulosuuntaan kiertämättä Naantalin kautta. Alkuperäisellä ensimmäisellä kerrallani tempaisimme reissuun ex tempore vailla sen selkeämpää suunnitelmaa kuin polttava tunne rinnassa, että saaristoon on päästävä. Lähdimme liikkeelle idean keksimistä seuranneena aamuna. Pakkasimme pyörät bussin kyytiin ja kiidimme viiden euron hintaisella äkkilähdöllä Helsingistä Turkuun. Tarkempi reittisuunnitelma hahmottui vasta matkan varrella. Turussa ensietappimme oli

retkeilykauppa, jonne suuntasimme ostamaan satulalaukut, makuupussin ja muuta tarpeellista. Teltan ja retkikeittimen olin tuonut mukanani. Paria tuntia myöhemmin olimme liikkeellä kohti Nauvoa. Sää oli ollut juhannukseen asti viileä ja ennuste manasi sen yhä jatkuvan pilvisenä. Saaristoon luvattu auringonpaiste, merimaisemat ja ajatus renkaan muotoisesta avoimesta tiestä vetivät puoleensa kuin magneetti. Ilman aiempaa kokemusta useampien päivien pyöräretkistä, seikkailu suorastaan velvoitti.

Antaa mennä vain – vai yksityiskohtaisesti suunnitellen? ”Päivä 2. Suomen kesä palkitsi ruhtinaallisesti. Pyörällä Pikku-Nau-


volta Ison-Nauvon vierassatamaan hengailemaan Otso Kivekkään veneelle, josta pitkän lounaan jälkeen kivaa hiekkatietä pitkin Korppoon kautta upeista maisemista nautiskellen Houtskariin lillumaan 25-asteiseen mereen.” – Matkapäiväkirjani 30. heinäkuuta 2014. Ensimmäisen ja matkapäiväkirjaani tallentamani saaristokierroksen välissä olin ehtinyt hankkia pyörämatkailusta kokemusta muutaman reissun verran. Tiesin jo, miten taival kannattaa suunniJos aikaa riittää, pyörämatkalle kannattaa varata myös kiireettömiä välipäiviä.

tella ja mihin lauttavuoroihin on ehdittävä, jos mielii ehtiä suunnitelman mukaisesti eteenpäin. Tiesin myös, että priimaa pyörämatkailussa on silti, kun antaa vain mennä ja luottaa tunteeseen. Jos sattuu myöhästymään illan viimeisestä kyydistä, lauttoja tulee aina seuraavanakin päivänä. Ehkä. Se juuri tekee pyörämatkailusta saaristossa pienen seikkailun. Varsinkin jos on teltta mukana, voi liikkua varsin joustavasti tilanteen mukaan. Telttailu ei ole kuitenkaan mikään edellytys pyörämatkailulle. Sisämajapaikkoja oli vielä tuolloin saatavilla kysyntään nähden majesteetillisen helposti ja runsaasti. Kun reittinsä luonnostelee lautta-

Syrjäisät pikkutiet ovat osa saariston taikaa.

vuorot huomioiden, ei tarvitse jännittää, ehtiikö lauttaan. Silloin voi suunnitella ja varata myös jokaisen yöpymisen etukäteen. Nykyään vapaat huoneet kannattaa varmastikin tarkistaa etukäteen, sillä kysyntää piisaa. Yhteydet ja aikataulut näkee osoitteesta Saaristolautat.fi erittäin kätevästä palvelusta, jonka Kyösti Ranto on koonnut auttamaan saaristoon suuntaavien matkojen suunnittelussa. Palvelu on täysin ohittamaton, sillä kaikki lautat ja yhteysalukset eivät kulje joka päivä.

Poljin 2/2021

21


Ajan patinoimat venevajat ovat erottamaton osa saaristoa.

Olemisen sietämätöntä keveyttä etsimässä ”Päivä 3. Puolivälin kaffit. Reissun parhaat hetket kohdillaan. Matkaa edessä ja takana yhtä paljon. Kaksi päivää Houtskarissa ja Iniössä; matkan ehdottomasti kivoimmat paikat.” Turun saaristo oli minulle lapsuudesta etäisesti tuttu, olin käynyt samoissa maisemissa jo 1980-luvulla. Aiemmin olin tosin ollut yleensä autolla liikkeellä. Ja toki saariston taika vain paranee esimerkiksi veneillen. Autolla on hyvin helppo kulkea, mutta sillä paahtaa myös helposti oman onnensa ohi. Saariston helmet ovat usein piilossa auton ikkunasta katsovan silmiltä. Pyörämatkailussa on jotain samanlaista kuin veneilyssä. Voi pysähtyä, kun haluaa ja reissuun lähtiessä on vain hyväntahtoisesti hyväksyttävä, että matkustaminen on paitsi verkkaista, myös nimenomaan koko homman ydin ja lähtemisen syy. Ajan kuluminen on osa elementtiä. Itse asiassa aikaa vievä matkanteko on mitä paras keino hidastaa hiekan valumista omassa tiimalasissaan – useimmitenhan se juoksee aivan liian nopeasti. Taakse jää olemisen ajoittainen kevyt sietämättömyys, pyörän selässä oleminen muuttuu selittämättömän kevyeksi. Laukut pullollaankin hyvä pyörä tuntuu pidemmälläkin reissulla vaivattomalta polkea. Kotimaa tulee salakavalasti tutuksi, kun mieli alkaa askartelemaan yhä

22

Poljin 2/2021

uusien kohteiden parissa, joihin suunnata seuraavaksi. Mitä parhaita ovat varsinkin syrjäisät sivutiet ja valtateiden suuntaiset, mutta kapeammat ja usein hiekkapäällysteiset reitit. Ohi porhaltavat autot kannattaa suosiolla päästää menojaan ja valita sellaisia teitä, jotka ovat rauhallisia ja turvallisia ajaa. Saaristossa lossin saapuessa rantaan autot usein kaahaavat täyttä höyryä matkaan ja pian sen jälkeen on edessä pitkä tovi, jonka aikana pyörällä liikkuva tietää, että takaa ei tule yleensä ketään. Se on pyörämatkailijan kuningashetki.

suorastaan ylenpalttisen hienolta, kun kaikki palvelut ovat olleet tarjolla ilman jonoja ja välttämätöntä tarvetta tehdä varauksia etukäteen. Ympäristön kannalta pyörämatkailu on tukevasti kestävällä pohjalla. Toki saaristoon pääseminen edellyttää yleensä jonkinlaista kuljetusvälinettä ja alukset kulkevat polttomoottorilla vielä toistaiseksi. Perillä palaa kuitenkin ennen kaikkea kaloreita.

Kauneus, kohtuullisuus ja kestävyys kunniaan

”Päivä 5. Kotia päin. Poljimme Korppoosta Paraisille reilussa neljässä tunnissa. Valtateiden sijaan suosimme hiljaisempia pikkuteitä. Paitsi että niillä on vähemmän mäkiä, myös maisemia on mukavampi katsella kuin pääteillä. Yhteensä pyöräilimme päivän aikana 82 kilometriä. Omat ennätyksemme!” Kun matkantekoon tottuu, ylittää huomaamattaan itsensä. Alkuun pääsee kuitenkin lyhyinkin pyrähdyksin. Turusta Nauvoon on pyörällä 56 kilometriä, mutta matkan voi jakaa pätkiin, jos haluaa ottaa rennommin. Paraisille Turusta on vain 24 kilometriä ja maasto on erittäin kannustavaa myös ensikertalaiselle. Mäkiä on, mutta ylämäkeä seuraa aina alamäki. Kauppoja matkan varrelta löytyy kiitettävästi niin Paraisilta, Nauvosta, Korppoosta, Houtskarista, Iniöstä kuin Livonsaaresta. Matkantekoa helpottaa suuresti,

”Päivä 4. Meren suloinen kau­neus, voisiko sitä vangita jotenkin? Saariston taikahetket huipentuivat Norrskatan pikkusaarella aitta­ majoitukseen, johon kuului oma rantasauna. Tunnelman kruuna­ sivat vanhat venevajat.” Saariston karuun ja kauniiseen maisemaan kuuluvat erottamattomasti meri ja aurinko, lossit ja yhteisalukset, linnut, kiviset luodot, punaiset venevajat, tuore kala ja vielä jäljellä olevan kyläkaupan oma ruisleipä. Kotimaanmatkailu on helppoa, kätevää, turvallista ja ihmeellisen ihanaa, mutta vielä ennen pandemiaa se on silti ollut yllättävänkin aliarvostettua. Tämä on harmillista yrittäjien kannalta, mutta toisaalta sen ansiosta saaristossa liikkuminen pyörällä on tuntunut

Paikallisia palveluita sopivin etäisyyksin


Pyörämatkalla on lupa hemmotella itseään.

kun ei tarvitse kantaa mukanaan usean päivän edestä elintarvikkeita. Ravintoloita ja majoituspalveluita saaristossa on paljon, ja varsinkin majoitus kannattaa nykyaikana toki varata etukäteen, ellei ole seikkailua etsimässä. Matkapuhelinten karttasovellukset ovat jo vuosikymmenen olleet niin luotettavia, että navigointi sujuu niiden avulla täysin ongelmitta. Jos tykkää paperikartoista, kaikin mokomin, mutta moni suunnistaa mieluummin puhelimen avulla. Sen etuina ovat erityisesti reaaliaikainen tieto omasta sijainnista sekä lähes kaikkien olemassaolevien palveluiden yhteystiedot ja aukioloajat. Jos aikaa riittää, matkalle kannattaa varata kiireettömiä välipäiviä. Sellaiset päivät, jolloin ei mennä mihinkään palkitsevat ja palauttavat. Myös pyöräily saarissa vaikkapa majapaikan ja kaupan

välillä ilman muita mukana olevia tavaroita tuntuu keskellä matkaa ihmeellisen ja arkisen helpolta.

Mitä maksaa viikko saaristossa? ”Päivä 6. Kotona! Reissu paketissa. Edestakainen pyörämatka Turusta Paraisten, Nauvon ja Korppoon kautta Houtskariin, Iniöön, Norrskatalle ja takaisin oli niin upea, ettei sitä voi sanoin tai valokuvin oikein kunnolla kuvailla. Se kannattaa kokea itse.” Hintaa noin 300 kilometrin reissulle tuli noin euro per poljettu kilometri sisältäen edestakaiset bussikyydit Helsingistä Turkuun; lounaat saariston ravintoloissa neljänä päivänä sekä Turussa meno- ja paluupäivinä; monet itse keitetyt kaffet rantakallioilla; yhden majoituspaikan

tarjoaman päivällisen ja neljä herkullista omatekoista illallista; lukemattomia välipaloja ja pikku herkkuja siellä täällä; kaksi yötä hulppeassa aamiaismajoituksessa; kaksi yötä teltassa mukavilla leirintäalueilla ja yhden yön omalla rantasaunalla varustetussa aitassa. Juuri mikään ei ole yhtä huikeaa kuin kesäinen ja rauhallinen pyörämatka Suomen satumaisen kauniissa maisemissa. Hyviä hetkiä ja turvallista matkaa! Kirjoittaja Martti Tulenheimo on Pyöräilykuntien verkoston erityisasiantuntija.

Poljin 2/2021

23


Teksti: Heli Laukkanen Kuvat: Joel Kauppinen

Nollasta sataan − Ylläksen matka ympärivuotiseksi pyörämatkailukohteeksi Pohjoisen perinteiset hiihtokeskukset ovat viime vuosina panostaneet maastopyöräilyyn. Pyörävuokraamot, erämaakahvilat ja muut palvelut ovat matkailijan ulottuvilla myös lumettomaan aikaan. Ylläksen alueella on tapahtunut paljon noin kymmenen vuoden kuluessa ja matkailijat ovat löytäneet Ylläksen ja pyöräilyn – kesälläkin. Heinäkuussa 2011 istuimme ystävieni kanssa maastopyörälenkin jälkeen Ylläksen juurella, Äkäslompolon kylän siihen aikaan ainoalla kesällä avoinna olevalla terassilla. Kylän raitti oli kuin suoraan Kaurismäen elokuvasta: katukuvassa oli vain poroja, muutama satunnainen paikallinen ja mökkiläinen. Mietimme ääneen, voisiko maastopyöräilystä joskus tulla Ylläksen kesän vetovoimatekijä. Ylläksen alueella saattaa talvisesongin aikana olla matkailijoita jopa lähes 20 000 henkilöä viikossa, mutta vakituisesti siellä asuu vain murto-osa tästä: Äkäslompolossa alle 500, Ylläsjärvellä noin 300 ja koko Kolarin kunnan alueella alle 4 000

24

Poljin 2/2021

asukasta. Talvisesonkiin painottuvan matkailun vuoksi koko vuoden tulos tehdään noin neljässä kuukaudessa. Voisiko maastopyöräily saada matkailijat kiinnostumaan Ylläksen alueesta myös kesällä? Samoihin aikoihin oli julkaistu alueen ensimmäinen maastopyöräilykartta, joka käytännössä tarkoitti latuverkoston siirtoa kesäpohjalle. Reitit kulkivat osittain suolla, joka talvimatkailijalta jää huomaamatta jään ja lumen alta. Levillä ja Rukalla oli tehty suuria investointeja alamäkipyöräilyyn, johon oli alettu panostaa myös Ylläksellä. Pohdintamme tulos tässä vaiheessa oli, että maastopyöräily on lajina liian marginaalinen, jotta se

voisi tuoda Ylläkselle matkailijoita kesällä samassa mittakaavassa kuin talvella tai kolme viikkoa kestävän sesongin aikana. Onneksi olimme väärässä ja jaksoimme uskoa pyöräilyn houkuttelevuuteen. Lähes kymmenen vuotta on tuuli tuivertanut Ylläksen tuntureilla ja nyt samainen ravintola tunnetaan pyöräilijäystävällisenä ravintolana, joka on avoinna ympäri vuoden. Myös naapuriravintoloissa riittää kuhinaa. Entiset latukahvilat tunnetaan nykyisin erämaakahviloina, jotka palvelevat asiakkaita myös lumettomana aikana. Kesät talvet kylän raittia koristavat pyörätelineet, ja kesällä pyöränpesupaikkoja ja pyöräily-ystävällisiä


palveluntarjoajia löytyy jo kymmeniä. Vuokraamoissa on tarjolla jopa enemmän pyöriä kuin suksia. Kiitos kuuluukin alueen yrittäjille, jotka ovat uskaltaneet investoida vuokrapyöriin. Merkittävä sysäys maastopyöräilyn nopeaan kehitykseen Ylläksen alueella oli Pallas-Yllästunturin kansallispuiston reittien avaaminen maastopyöräilylle neljä vuotta sitten.

Miksi hiihtokeskukset panostavat nyt pyöräilyyn? Hiihtokeskuksissa panostetaan pyöräilyyn eikä syyttä: pyöräily on lähes kaikille sopiva laji. Pyöräilyä voi harrastaa ympäri vuoden myös perinteisissä hiihtokeskuksissa. Pyöräily on monipuolista, sillä se voi olla maastopyöräilyä, luontopyöräilyä, alamäkiajoa tai vaikka keino päästä kauppaan ja takaisin kotiin tai mökille. Pyöräilyssä on parasta, että jokainen voi harrastaa sitä omalla taitotasolla ja nauttia sen suomasta vapaudesta niin rakennetussa ympäristössä kuin luonnossa, kotimetsissä ja lomareissuilla. Joku viisas onkin joskus todennut, että pyöräily on uusi laskettelu/hiihto ja niinhän se on: lajivaihtoehtoja, varusteita ja maastoja löytyy kaikille ja jokainen voi harrastaa tai kilpailla, omien mieltymysten mukaan.

Lähes kaikki haluavat kokeilla pyöräilyä Ylläksellä Ylläksellä tutkittiin kesällä 2020, keitä perinteisesti hiihtokeskuksena tunnetulla

alueella kesäaikaan vieraili ja mitä alue voisi tulevaisuutta ajatellen oppia matkailijoista. Lisäksi tutkimuksessa kysyttiin pyöräilyyn liittyviä kokemuksia ja määriteltiin pyöräilevän asiakkaan erilaisia profiileja. Taloustutkimus Oy teki kyselytutkimuksen Ylläs Ympärivuotiseksi -hank-

Pyöräilyyn ollaan valmiita käyttämään rahaa noin 70 euroa päivässä. keen tilauksesta kesällä 2020 ja kysely toistetaan tulevana kesänä 2021. Kyselyyn vastasi kesä-syyskuun 2020 aikana yli 800 Ylläksen alueella vierailutta matkailijaa. Ylläs ympärivuotiseksi -hanke käynnistyi kesällä 2019 ja se saa rahoituksensa Lapin Liiton kautta Euroopan aluekehitysrahastolta. Covid19 -kesä oli Ylläksen matkailun kannalta positiivinen yllätys: Lapin kesää kokemaan tulleita matkailijoita riitti ja me pääsimme testaamaan, miten Ylläs toimii pyörämatkailukohteena. Tutkimukseen osallistujista reilu neljännes (28 %) kertoi valinneensa Ylläksen kesän matkakohteeksi pyöräilyn vuoksi ja heistä pieni osa (6 %) kertoi alamäkipyöräilyn olleen tärkein syy kohteen valinnalle. Iloisin yllätys tutkimuksen tilaajille oli, että jopa seitsemän kymmenestä (70 %)

Ylläksenkävijästä oli jo aiemmin pyöräillyt Ylläksellä joko lumettomana aikana, talvella tai molempina kausina. Kyselyn perusteella osa matkailijoista innostui kokeilemaan pyöräilyä paikan päällä: lähes viidennes (18 %) ei-vielä-pyöräilleistä kertoi kiinnostuneensa kokeilemaan pyöräilyä matkansa kuluessa. Tutkimuksen perusteella pyöräily näyttäytyy laskettelun tavoin ”kaikkien lajina”. Alle 65-vuotiaista lähes kaikki, noin 90 prosenttia, olivat joko pyöräilleet tai olisivat halukkaita kokeilemaan pyöräilyä. Myös 65 vuotta täyttäneistä yli 70 prosenttia vastasi haluavansa kokeilla pyöräilyä. Ylläksellä pyöräiltiin keskimäärin 4-5 päivänä. Tutkimus osoitti hienoisen sukupuolieron: miehet harrastivat pyöräilyä eri muodoissa useampina päivinä kuin naiset, jotka puolestaan olivat miehiä kiinnostuneempia ostamaan palveluita pyöräilyn ympärille. ”Kokeilin ensimmäisen kerran talvipyöräilyä vuosi sitten ja ihastuin. Sähköavusteisen pyörän avulla sain tänä kesänä toteuttaa monen vuoden haaveeni ja ajoin Ylläksen huipulle katsomaan yöttömän yön aurinkoa. Tätä en olisi muuten saanut kokea, koska en jaksaisi enää patikoida ylös tunturiin” -nainen 68 v.

Pyöriä vuokrattiin jopa viikoksi Vastaajista yli puolet (59 %) oli liikkeellä omalla pyörällä ja alle puolet (41 %) vuokrasi pyörän. Vuokrapyörät olivat erityisesti nuorimpien ikäryhmien suosiossa. Vuonna 2020 kysyntä oli tarjontaa

Poljin 2/2021

25


suurempi: avoimista vastauksista kävi selkeästi ilmi, että useampi olisi halunnut vuokrata pyörän, mutta alueen kaikki yli 300 vuokrapyörää olivat loppuunmyytyjä kesän aikana. ”Olisimme vuokranneet useamman sähköläskipyörän, mutta emme olleet osanneet varata etukäteen, joten emme saaneet haluamiamme pyöriä. Saimme kuitenkin yhden pyörän jolla pystyimme vuorotellen ajamaan.” -mies 48 v. Pyöräilyyn ollaan valmiita käyttämään rahaa noin 70 euroa päivässä. Matkailijoiden rahankäytöstä löytyy eroja: nuoret ovat valmiita käyttämään enemmän rahaa kuin vanhemmat ikäryhmät. Alueellisesti eteläsuomalaiset matkailijat ovat valmiita käyttämään enemmän rahaa kuin pohjoisuomalaiset matkailijat. Kesän aikana kerättyjen muiden aineistojen perusteella asiakaskäyttäytymisessä tapahtui muutoksia kesällä 2020. Aikaisemmin sähköpyörä vuokrattiin yleisimmin yhdeksi päiväksi, kun taas kesällä 2020 vuokraaika oli jopa viikon. Lapsiperheiden osuus myös pyöränvuokraajissa muodosti suuren asiakasryhmän aikaisempiin vuosiin verrattuna. Sähköavusteisten lastenpyörien myötä lajista on tullut perheystävällinen, koko perheen harrastus.

26

Poljin 2/2021

Pyöräilyyn, ja etenkin sen kasvaneeseen suosioon, suhtauduttiin kyselyssä myös kriittisesti. Muutamat vastaajat kokivat lisääntyneen pyöräilyn varsinkin maastoreiteillä häiritsevänä. Toiveissa oli, että pyöräilijöille ja patikoitsijoille/ retkeilijöille olisi maastossa erilliset reitit. Pyöräilijöiden käytöstä ja sääntöjen noudattamista myös moitittiin. Kriittisimmin pyöräilyn kasvuun alueen matkailuvalttina suhtautuivat yli 65-vuotiaat naiset, mutta heistäkin vain reilu neljännes (28 %) ei ollut lainkaan kiinnostunut kokeilemaan pyöräilyä matkallaan.

Reitistön kehittämisessä riittää töitä Ympärivuotinen pyörämatkailu on saavuttanut Ylläksen, mutta kehitettävää riittää niin reiteissä kuin muutoinkin. Reittimerkinnät eivät aina ole selkeitä ja polku saattaa upottaa tai kyltti ohjata väärään suuntaan. Talvella mökin pihalta pääsee näppärästi ladulle, mutta kesällä pyörällä liikkelle lähtevällä voikin olla vastassa. Osa reiteistä kunnostetaan joidenkin mielestä liian helpoiksi ja toiselle kunnostettu polku on täydellinen. Monimuotoista maastopyöräilyreitistöä siis tarvitaan ja

paine kehittää reitistöä kansallispuiston ulkopuolelle kasvaa. Reitistön kasvattaminen vaatii investointeja ja investointien saaminen puolestaan lisää ympärivuotista matkailua ja tuottaa tuloja alueelle. Samaan aikaan täytyy pitää mielessä, että toimitaan poronhoitoalueella ja luonnon kuluminen tulee ottaa huomioon. Ylläksen alueen tahtotila on jatkossakin olla ”luonnollisesti ykkönen”. Maastopyöräilyetiketti on jokaisen pyöräilijän hyvä ottaa haltuun. Ylläksen alueen matkailuyrittäjät ovat avainasemassa maastossa retkeilevien matkailijoiden opastamisessa – yhdessä viety viesti monenlaisten kulkijoiden mahtumisesta samaan luontoon lisää sopua ja kantaa pitkälle. Voimme yhdessä varmistaa kaikille luonnossa liikkujille hyvän kokemuksen: Lapin kesä on muutakin kuin maastopyöräilyä – patikointia, melontaa, kalastusta, ratsastusta, retkeilyä, rentoutumista, maisemien ihailua ja maailman puhtainta ilmaa, vaikka pyörällä paikasta toiseen siirtyen. Kirjoittaja Heli Laukkanen työskenteli Ylläs ympärivuotiseksi -hankkeessa suunnittelija ja toimii nykyään Ylläksen alueella yrittäjänä.


Poljin 2/2021

27


Pyöräilykuntien verkosto ry ● Kuntien, valtion, järjestöjen, yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyöverkosto. ● Tavoitteena on pyöräilyn lisääminen liikennemuotona ja liikuntana, joka tuottaa hyvinvointia yksilölle, ympäristölle ja yhteiskunnalle.

Liity edelläpolkijoiden kasvavaan joukkoon! Pyöräilykuntien verkoston toimintaan ovat tervetulleita kaikki pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneet suomalaiset kunnat, kaupungit, yritykset, järjestöt ja muut yhteisöt. www.poljin.fi

137 jäsenkuntaa! Katso ajankohtaiset yhteystiedot: www.poljin.fi/fi/toimintaa/ jasenkunnat-ja-yhteisot

Akaa Alajärvi Alavus Asikkala Espoo Eurajoki Forssa Haapajärvi Hamina Hanko Harjavalta Hattula Hausjärvi Heinola Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Ii Iisalmi Ikaalinen Ilmajoki Ilomantsi Imatra Inari Inkoo Janakkala Joensuu Jyväskylä Jämsä Järvenpää Kaarina Kajaani Kalajoki Kangasala Karkkila

Karvia Kauhava Kauniainen Kaustinen Kemiönsaari Kempele Kerava Keuruu Kirkkonummi Kitee Kittilä Kolari Kokkola Kontiolahti Kouvola Kuopio Kurikka Kustavi Kärkölä Lahti Laitila Lappeenranta Laukaa Lempäälä Leppävirta Lieksa Liminka Liperi Lohja Loppi Luoto Loviisa Masku Mikkeli Mustasaari

Mynämäki Mäntyharju Mänttä-Vilppula Naantali Nivala Nokia Nurmes Nurmijärvi Orivesi Oulainen Oulu Outokumpu Padasjoki Paimio Parainen Parkano Perho Pietarsaari Pirkkala Pomarkku Pori Pornainen Porvoo Puumala Pälkäne Pyhtää Raahe Raasepori Raisio Rauma Riihimäki Ruokolahti Rusko Salo

Sastamala Savonlinna Seinäjoki Sipoo Siuntio Sotkamo Suomussalmi Säkylä Taipalsaari Tampere Teuva Toholampi Tornio Turku Tuusula Tyrnävä Ulvila Utajärvi Uusikaupunki Vaala Vaasa Valkeakoski Vantaa Varkaus Vesilahti Vihti Virolahti Virrat Vöyri Ylivieska Ylöjärvi Ähtäri Äänekoski

Pyöräilykuntien verkoston toiminta www.poljin.fi pyöräilyvuosi.fi pyorailevaperhe.fi www.kilometrikisa.fi

28

Poljin 2/2021