Issuu on Google+

Lupa oppia ja osata Johannes Aaltonen ja Sami Niemonen , Mankkaan koulu

Menestyminen Nordic Math Class Competition -kilpailussa vaatii tahtoa ja tekoja. Viime vuonna Mankkaan koulu toi Tukholmasta Suomelle kultaa ja tänä vuonna Kööpenhaminasta hopeaa. Kilpailut antavat opiskelulle lisäarvoa ja oppilaille tärkeää tietoa omasta osaamistasostaan.

S

uomessa matematiikan osaamisen taso on laskenut. Mitä muuta voidaan odottaakaan, sillä peruskoulun opetussuunnitelmaa helpotetaan jatkuvasti ja luokat ovat muuttuneet entistä hetero­geenisemmiksi. Koska tasoryhmiä ei nykyisin voi kouluissa olla, on painotusluokkien perustaminen ainoa keino antaa hyville oppilaille kykyjensä mukaista opetusta ja saada nämä samalla pois ”häiritsemästä” hitaampien oppimista. Vaikka tavallisillakin luokilla on matemaattisesti hyviä oppilaita, harva nuori haluaa tehdä perustunneilla ylimääräistä työtä. Riittää, että osaa kirjan tehtävät ja säästyy ”hikarin” maineelta. Yläkouluikäiset lukevat usein koealueen asiat juuri koetta edeltävinä päivinä ja unohtavat ne nopeasti. Kun oppikirjoissa aiheet on vielä rajattu tarkasti pieniin osiin, niin esimerkiksi seitsemännellä luokalla opiskellut murtolukujen laskutoimitukset ovat jo yhdeksännellä luokalla unohtuneet. Jos kieliä tai taideaineita opetettaisiin samalla tavalla pilkotusti, lukioon siirtyvä oppilas ei osaisi esitellä itseään englanniksi eikä muistaisi miten tikku-ukko piirretään. Peruskoulun tasavertaisen oppimisen ideologia on huono. Nykyisessä enimmäkseen heikkoja tukevassa järjestelmässä on vain häviäjiä, voittajat tulevat muualta. Suurinta vääryyttä kärsivät lahjakkaat oppilaat ja tämän myötä myös koko kansa- ja ihmiskunta. Urheiluväki on ymmärtänyt, ettei kaikista voi tulla yhtä hyviä ja että parhaat pääsevät valmennukseen. Surullista, että opetuksen tiedepuolella tätä ei ole hyväksytty. On todennäköistä ja valitettavaa, että opetussuunnitelmaa tullaan edelleen helpottamaan. Tällöin nopeat oppilaat tulevat edelleen vastaamaan ennen kuin hitaimmat edes ymmärtävät kysymystä. Näin kumpikaan ryhmä ei edisty. Jos taas vaatimustaso on korkealla, syntyy myös tulosta. Tämä ei kuitenkaan heikennä hitaampien oppilaiden asemaa, vaan silloin parhaat pääsevät vain hieman pidemmälle. Mankkaan koulu sai Espoon kaupungilta luvan matemaattis-luonnontieteellisen painotusluokan perustamiseen lukukaudesta 2010–2011 lähtien.

 D i m e n s i o 5/2013

NMCC-kilpailujoukkue: Emilia Muhonen, Lotta Siitonen, Joona Aaltonen ja Juuso Heikkilä.

Luokalle valittiin pääsykokeiden perusteella 20 oppilasta. Painotuksen opetuksessa päätimme toteuttaa OPS:ssa mainittua pyrkimystä: jokaisella oppilaalla on oikeus oppia. Lähdimme siitä, että luokan parhaallekin pitää riittää mielenkiintoista tekemistä. Ja sitähän tuli – erityisesti meille opettajille, sillä teemme itse painotukseen liittyvän oppimateriaalin. Varsin nopeasti kävi ilmi, että suurin osa malu-luokan oppilaista oli tuskastunut alakoulun matematiikan helppouteen, opettajien matemaattisten tietojen vähäisyyteen sekä oppimisen etenemisen ja syventämisen estämiseen. Selväksi tuli myös se, että yläkoulun OPS:n mukaiset kirjat ja aikasuositukset tekevät oppimisesta epämielenkiintoista ajankuluttamista.


Painotusluokan kanssa OPS:n aiheita voi käsitellä syventäen ja laajempina kokonaisuuksina. Käytämme seitsemännen luokan alusta lähtien pitkän matematiikan mukaisia merkintätapoja ja määritelmiä sekä kirjainlausekkeita. Aiemmin opitut asiat kulkevat kaikessa mukana, jolloin myöhempi kertaustarve vähenee ja oppilaat ymmärtävät paremmin matematiikan eri osa-alueiden yhteyden. Vähäisemmän kertaustarpeen vuoksi yhdeksännen luokan keväällä opiskellaan lukion pitkän matematiikan ensimmäinen kurssi. Mankkaan matemaattisluonnontieteellinen painotuslinja tekee yhteistyötä Etelä-Tapiolan lukion kanssa, jossa kurssin koe tehdään ja arvostellaan.

Muutakin kuin matematiikkaa Norjalaisen Abel-säätiön Nordic Math Class Competition -kilpailu peruskoulun kahdeksasluokkalaisille järjestetään vuosittain. Kansallinen kilpailu käydään Vaasassa ja finaali vuorollaan kussakin Pohjoismaassa. Kilpailu on kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa esitellään luokan yhteisesti valmistama projekti­ työ ja toisessa ratkaistaan matemaattisia ongelmia. Oman oppimisen lisäksi nuorille on tärkeää tietää osaamisensa taso ja verrata sitä muihin. Kansalliset ja kansainväliset kilpailut antavat mahdollisuuden omaa koulua laajempaan vertailuun. Mankkaan koulu on osallistunut kaksi kertaa kansalliseen MatCup -kilpailuun ja sitä kautta pohjoismaiden finaaliin. Viime vuonna voitimme finaalin matematiikkaosuudessa Tukholmassa kultaa ja tänä vuonna ylsimme Kööpenhaminassa hopealle. Molemmilla kerroilla oppilaat pitivät kuitenkin Suomen mestaruutta pohjoismaisessa finaalissa menestymistä tärkeämpänä. Kilpailun tehtävien ratkaisuissa vaaditaan matemaattisten tietojen lisäksi oivalluksia, nopeutta sekä matemaattista ja loogista ajattelutapaa. Pelkillä matemaattisilla tiedoilla ei aikaa ja muita hyviä joukkueita vastaan käydyssä kilpailussa kuitenkaan pärjää. Joukkueella pitää olla hyvä yhteishenki ja luottamus sekä omaan että toistensa osaamiseen. Painotetun matematiikan oppeja ei kilpailussa sellaisenaan juurikaan pääse käyttämään, mutta niiden kautta oppilaille on muodostunut hyvä ja itsevarma käsitys omasta osaamisestaan. Kahden tytön ja kahden pojan muodostaman joukkueen valinnassa pitää huomioida matematiikan lisäksi myös oppilaiden keskinäinen yhteistyökyky. Kun kilpailun toisena osana on vielä projektityö, pitää joukkueen jäsenten osata myös esiintyä, vieläpä englanniksi. Annoimme luokan itsensä tehtäväksi kilpailu­ joukkueen valinnan. Tänä vuonna molemmat myös

Sven-Priscilla Ala-Kulma vastaanottaa vieraita.

opettajien mielestä ensisijaisiksi valitut tytöt kuitenkin kieltäytyivät kunniasta, jolloin mukaan valikoitui seuraavat kaksi tyttöä. Poikien valinta oli hieman helpompaa. Halukkaita oli useita ja luokka pääsi nopeasti yhteisymmärrykseen. Tosin toinen valituista sairastui juuri ennen Vaasaan lähtöä ja varamies tuli paikalle. Kööpenhaminassa kilpaili sama joukkue kuin Vaasassa.

Otavasta vesimolekyyliin NMCC -kilpailun ongelmatehtävät on laadittu siten, että pisteitä saa oikean ratkaisun lisäksi myös ratkaisu­ tavasta ja sen perusteluista. Näin kilpailu pysyy jännittävän tasaväkisenä loppuun asti. Projektin arvostelussa otetaan huomioon kirjallinen aineraportti ja projektipäiväkirja, julisteet ja pöytäesittelyt sekä sanallinen esitelmä. Vuonna 2012 projektin aihe oli Matematiikka ja kuviot. Mankkaalaiset tekivät esityksen Ursa Major 3D, jossa havainnollistettiin valkoisilla hansikkailla ja uv-valolla Otavan tähdistö eri suunnista katsottuna. Taustamusiikki oli sävelletty muuntamalla tähtien maasta mitatut etäisyydet valovuosista hertseiksi. Projekti sai kunniamaininnan kilpailuhistorian ”parhaasta ja mieleenpainuvimmasta” esityksestä. Tänä vuonna kilpailuprojektin aiheena oli Matematiikka ja meri, vesistöt tai ylipäätään vesi. Projektityössään Mankkaan oppilaat selvittivät, mistä ja miten heidän kotiensa vesihanoihin lopulta tulee juomakelpoista vettä. Projektin pöytämallista näki, miten vesi valuu tunnelissa Päijänteestä kaupunkia kohti ja miten se pumpun avulla nostetaan vesitorniin. Kaupungin keskellä oli oikea vesihana, josta saattoi päästää keittopullosta valmistettuun vesitorniin varastoituvaa vettä kaupungin viemäriin. Mallin vettä kierrätti akvaariopumppu. Projektin esityksessä taas kuvattiin yksittäisen vesimolekyylin matka Päijänteestä käyttäjälle. Esityksen

D i m e n s i o 5/2013 


taustalla käytettiin isolle kankaalle maalattuja kuvia, joiden edessä voimistelulajeja harrastava Lotta Siitonen pyörähteli vesimolekyylipuvussaan. Vaikka joukkueemme esiintyi hauskasti ja vakuuttavasti, koko projektin voitto meni tänä vuonna Tanskalle. Työssään he selvittivät veden nopeuksia ja aallonkorkeuksia tsunamin lähestyessä rantaa.

Viideltä aamulla lentokentällä, just siistii! Anivarhainen herätys ei haitannut innokkaita matkalaisia. Hyväntuulinen ryhmä saapui aikataulussa Kööpenhaminaan ja ensimmäinen päivä vietettiin kaupungilla kierrellen. Kilpakumppaneita odotellessa oli aikaa vielä pelleillä kisarekvisiittaan kuuluvalla irtoparralla. Hotellin käytävällä nähtiin muun muassa virallinen valvoja Sven-Priscilla Ala-Kulma ja dosentti Börje Tunnel. Tässä vaiheessa muutkin kilpailijat olivat saapuneet hotellille. Illallisen jälkeen jokainen ryhmä kajautti komeasti kansallislaulunsa, jonka jälkeen ohjelmassa oli Yatzyn peluuta ja kanssakilpailijoihin tutustumista. Toisena aamuna noustiin bussiin ja ajettiin Eksperimentariumiin, Suomen Heurekaa vastaavaan tiedekeskukseen. Alkoi kiivas projektitöiden rakennus. Tanskan voittoisan tsunami- ja Suomen Päijänne-projektin lisäksi nähtiin esitys jäätiköiden sulamisen vaikutuksesta Islannin rantaviivaan, norjalaisten tutkielma laivojen pituuden ja leveyden mittasuhteista sekä Ruotsin esitys Tukholmasta Pohjolan Venetsiana. Iltapäivällä oli vuorossa projektin presentaatio, josta Suomen joukkue selviytyi erinomaisesti. Vuorosanat lausuttiin ilman muistilappuja ja pyöreään valko-punaiseen asuun pukeutuneen vesimolekyyli Siitosen sulava liikehdintä Päijänteestä putkistoon herätti ansaittua ihastusta. Ilta vietettiin Bakkenin historiallisen hauskassa huvipuistossa, josta saavuttiin hotellille iltamyöhään. Kukaan kilpailijoista ei päntännyt laskukaavoja vaan kaikki hurvittelivat laitteissa, seurustelivat ja pitivät hauskaa. Viimeisenä kisapäivänä ohjelmassa oli matematiikkaosuus. Suomen joukkue oli toisen tehtävän jälkeen viimeisenä, mutta kykeni nousemaan yhden pisteen johtoon kahden seuraavan tehtävän aikana. ”Me ei luovutettu, vaan uskottiin voittoon”, totesivat oppilaat. Viidennen ja viimeisen tehtävän jälkeen oli lopputuloksen julkistamisen aika. Islanti ja Tanska jakoivat kolmannen sijan (10/25 p), Ruotsi ja Suomi jaetulla toisella sijalla 13 pisteellä ja Norja ykkösenä 14 pisteellä.

10 D i m e n s i o 5/2013

Vesimolekyyli Siitonen.

Hopeasija oli kirvelevä – Mankkaa olisi tarvinnut yhteen tehtävään vain muutaman sekunnin lisää. Tehtävässä piti asettaa kahdeksan kuningatarta shakkilaudalle siten, etteivät liikkumisreitit kohtaisi toisiaan. Muut joukkueet eivät saaneet määräajassa yhtään oikeata ratkaisua, kun taas mankkaalaisilla oli kaksi vaihtoehtoa vastausarkille merkittynä ja kolmas valmiina pöydällä. Sitä ei kuitenkaan ehditty merkitä paperiin annetussa ajassa. Yleisen harmittelun jälkeen Juuso Heikkilä kuitenkin totesi jo hymyillen: ”Ei pidä ottaa asioita liian vakavasti. Ryhmähenkemme pysyi hyvänä emmekä alkaneet kinastella, vaan ratkaisimme tehtävät hyvässä yhteisymmärryksessä”. Joona Aaltonen puolestaan kiteytti: ”Mahtava matka, eikä hienompaa matkaseuraa olisi voinut toivoakaan”. Kilpailureissulla otettiin rennosti, hassuteltiin ja naurettiin. On tärkeää, että teini-ikäisille luodaan salliva ja itseluottamusta vahvistava ilmapiiri. Edelliset 9Mluokan oppilaat vitsailivat haluavansa viettää vielä yhden vuoden yläkoulussa, vaikka yleensä hyvät oppilaat eivät malta odottaa lukioon pääsyä. Kotiin palattiin iloisina ja monta uutta tuttavuutta rikkaampina. Kisat oli järjestetty loistavasti – kiitos isäntämaa Tanskalle. Ensi vuonna Suomi on isännöintivuorossa ja toivottavasti kilpailuun tullaan osallistumaan runsaslukuisesti. Jo pelkästään alkukilpailut ovat jännittäviä ja tuottavat oppilaille normaaleista koulupäivistä poikkeavaa aktiivista ja vastuullista toimintaa. MatCup-kilpailuun voi myös osallistua pelkällä projektityöllä, vaikka luokka ei olisikaan päässyt semifinaaliin. Tässä sarjassa jaetaan oma palkinto ja kaikissa luokissa on varmasti erilaisia osaajia ja taitajia. Kannattaa osallistua!


Dimensio (MAOL) kevät 2013