Nyt tuli minun vuoroni kirjoittaa tälle palstalle, kun alokas Jämsén astui palvelukseen 04.01.2016 Upinniemen Rannikkoprikaatiin. Alkuun oli hyvin hankala kuvitella minne sitä oikeastaan oli edes menossa, mutta onneksi me kaikki alokkaat olimme samassa tilanteessa tämän suhteen. Heti alkuun menimme hakemaan tulevaa vuotta varten ison säkillisen vaatteita ja muita tavaroita, joita sitten vaihtelevalla menestyksellä yritimme mahduttaa kaappeihimme. Ensimmäiset päivät menivät tutustuessa talon tavoille sekä uusiin kavereihin. Jokaiseen paikkaan oli kova kiire odottamaan, ja tiilenpäiden tuijottaminen levossa seistessä tuli jo heti alussa tutuksi. Alokaskausi sujui melko rennosti hitaimpien ehdoilla edeten opetellessamme sotilaan perustaitoja kuten esimerkiksi tahtimarssia muonituskeskukseen, pinkan tekoa, rappusissa juoksemista sekä tietenkin aseenkäsittelytaitoja. Päällimmäisenä alokaskaudesta jäi mieleen tammikuussa koetut pakkaset kun -25 asteessa harjoittelimme leirillä esimerkiksi teltan pystyttämistä sekä taistelijan etenemismuotoja. 12.02. oli juhlallinen sotilasvala ja ensimmäinen ylennys, ja tuntui että armeija sittenkin etenee pikkuhiljaa eteenpäin. Pian alkoikin aliupseerikoulu ja tuntui kun alokaskausi olisi alkanut uudestaan. Mukaan tuli taas ohjatut aamutoimet, koulutuspäivät pitenivät ja kuri nousi taas astetta korkeammaksi. Ohjatut