Page 1

RAUMAN KESÄ 2018

OHOY! hti Ota kesäle ilmaiseksi mukaasi!

KESÄRAUMALAISEN TUHTI LUKUPAKETTI


Silmäoptikot Palmu on paikallinen, palveleva optikkoliike Vanhan Rauman sydämessä. Olemme huolehtineet raumalaisten näkemisestä tarjoamalla huippuosaamista ja viimeisintä teknologiaa jo vuodesta 1981. Aloitimme silmien kuvantamisen vuonna 2003 ja OCT-kuvaukset vuonna 2012, joten meillä on mahdollisuus saada tarkin tieto silmiesi terveydestä. Monipuolisesta valikoimastamme löytyy kehykset ja aurinkolasit jokaisen tarpeeseen!

Kuninkaankatu 10, Vanha Rauma puh. (02) 8378 6000 www.silmaoptikot.fi


ESIPUHE

Tullista tullut, mutta tervetullut

R

Maija Männistö tuottaja

6

RAUMAN KAUPUNKI

aumalla tavataan sanoa kaupungissa syntyneitä paljaskonttisiksi raumalaisiksi, kun taas muualta muuttaneet ovat tullista tulleita. Sanonnalla on oikeaan historiaan viittaava kaiku, sillä ennen vanhaan puutalokaupunkiin kulku tapahtui Porin ja Turun tulleista. Kaupunkia kiersi tuolloin tulliaita ja kulku oli ohjattu alueen pääporteille. Niistä kulkiessa matkaajilta perittiin myös tullimaksua. Itse olen asunut Raumalla viitisen vuotta ja miellän kaupungin elämänmenon vahvasti kodikseni, vaikka tullista tullut olenkin. Satakuntalaisesta sisäänpäin kääntyneisyydestä puhutaan aika ajoin, mutta itse näen asian toisin. Jos olet valmis hyppäämään uuden kaupungin sykkeeseen, otetaan sinut siellä avosylin vastaan. Jos ravintolan ikkunat huurustuvat sisällä vietettävän kuubalaisfiestan vuoksi, mene mukaan! Jos torin pystökaffella patsastelee joukko ukkoja, ota kuppi kuumaa ja mene jutulle! Jos jääkiekko vähänkin kiinnostaa, hanki seisomakatsomoon lippu ja mene föliin kannustamaan! Kuten montaa muutakin Suomen kaupunkia, myös Raumaa kehutaan värikkääksi ja iloiseksi kesäkaupungiksi. Silloin puutalojen kirkkaat maalit ilakoivat auringossa ja ihmisten hymy on herkässä. Enää ihmisiltä ei peritä porteilla tullimaksuja vaan kaikki toivotetaan Raumalle tervetulleiksi; samoihin kesätapahtumiin ja mukulakivikaduille mahtuvat niin kaupunkilaiset, mökkiraumalaiset kuin lyhyemmälläkin visiitillä olevat turistit. Siis lämpimästi tervetuloa aistimaan kesä-Raumaa ja samalla luomaan omaa tullista tulleiden rytmiä kaupungin arkeen!


PÄÄJUTUT: EVE TÄHTELÄ

10

RAUMAN KAUPUNKI

23

I LOVE RAUMA on kesällä 2018 kahdeksatta kertaa kaupunkilaisten ja matkailijoiden iloksi ilmestyvä ilmaisjakelussa oleva kesälehti. PÄÄTOIMITTAJA Janne Rantanen janne.rantanen@marvamedia.fi TUOTTAJA Maija Männistö maija.mannisto@marvamedia.fi

Kesäloma Rauman saaristossa

28

Kauppatori on kaupungin sydän

GRAAFINEN SUUNNITTELU Heli Lehtonen heli.lehtonen@marvamedia.fi KANNEN KUVAT Eve Tähtelä Heli Lehtonen Rauman kaupunki

74

TOIMITTAJAT Maija Männistö Henrika Bäcklund JULKAISIJA Marva Media Oy PL 5, 26101 RAUMA www.marvamedia.fi PAINOSMÄÄRÄ 15 000 kpl

Kotonaan kuin kesämökillä

Äitiyspakkauksen matka Raumalta

MUUTA MUKAVAA:

8

8

Poroholman komeat kesäpaatit

38

Kotimuseo Vanhassa Raumassa

56

Rauma Blues soi taas

78

Raum, Rome, Paris

Riku Räsäsen upea laivasto esillä lomakeskuksessa.

Vanhan tavaran aarreaitta avoinna Pitsiviikolla.

Legendaarinen musiikkijuhla yhdistää bluesin ystävät.

Iiro Kosken brändi on valloittanut Rauman.

Porilaiset aa kehuvat Raum s. 68–69

PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Joensuu www.punamusta.com

Rauman kartta löytyy sivuilta 84–8 5. Sivulla 86 o n Vanhan Rauman ka rtta. Tapahtumak alenteri s. 80–81

48:s Pitsiviikko järjestetään Raumalla heinäkuun lopulla - poimi ohje lmatärpit! s. 50–53


UUTTA!

Viiden tähden lomakeskus meren äärellä .. ja silti kaupungin keskustassa! Poroholma on Raumalla, Otanlahden hiekkarannalla sijaitseva, puistomainen lomakeskus, jonka ainutlaatuinen miljöö 1800-luvun pitsihuviloineen ja purjelaivasatamineen tarjoaa loistavat puitteet onnistuneeseen lomailuun.

Alueen yksi helmistä on purjelaivasatama, jossa ankkuroituna ovat sekä priki Gerda, Suomen suurin purjehduskuntoinen purjelaiva, että ravintoloinakin toimivat, upea kuunari Kathrina ja tunnelmallinen kaljaasi Marita.

Purjelaivakaraoke Gerdassa joka päivä, heinäkuun ajan.

Lomakeskuksen korkeatasoisella caravan- ja mökkialueella on mahdollista majoittua aivan rantaan tai puiden siimekseen. Alueelta löytyy useiden ruoka- ja iltaravintoloiden lisäksi monenlaista aktiviteettia, aina karaokesta monipuoliseen rantaelämään, kuten vesilautailuun kaapeliradalla. Lisäksi terassikahvila Ruormiehessä on esiintyjiä läpi koko lomakauden.

Lomakeskus on osa Otanlahden rantapuistoa, josta lisäksi löytyy maauimala, kesäteatteri sekä monia urheilualueita. Poroholma on myös kaupungin virallinen vesibussisatama, josta lähtevät risteilyt Rauman saaristoon, Kylmäpihlajan majakalle ja muihin matkailusaariin.

Maauimalasta kesäkylpylä

Karaoken lisäksi, Raakapurjeilla varustetussa 49 metrisessä priki Gerdassa on tunnelmallinen tilaussauna. Lomakeskus on aloittanut sen vieressä sijaitsevan maauimalan mittavan remontin. Poroholma rakennuttaa maauimalasta tasokkaan kesäkylpylän, kevääksi 2019.

Kävelymatkan päässä Poroholmasta sijaitsee idyllinen Vanha Rauma, Unescon maailmanperintökohde, jonka pikkukaupoissa ja kahviloissa voi aistia entisajan tunnelmaa, omine kielineen ja perinneherkkuineen. Vanhaan Raumaan pääsee kätevästi myös kaupunkijuna Kakella, jolla on säännöllinen yhteys lomakeskuksen ja keskustan välillä. Tervetuloa Raumalle, Suomen aurinkoisimpaan kaupunkiin, ja ol niingon gotonas!

(02) 533 5522 | info@poroholma.fi | Poroholmantie 8, 26100 Rauma | www.poroholma.fi

KOE AINUTLAATUINEN ELÄMYS RISTEILE AIDOLLA PURJELAIVALLA

Kuunari Kathrina purjehtii sekä Helsingin aluevesillä, keväisin ja syksyisin, että Rauman saaristossa heinäkuussa. Lisätiedot ja purjehduspäivät: W W W. K ATH R I N A . F I


3

KOMEAA KESÄPAATTIA Poroholman lomakeskuksesta löytyy merellistä tunnelmaa, viihdettä ja maittavia makuja.

10


M

eren rannassa sijaitseva Poroholman lomakeskus on kolmen historiallisen purjelaivan kotisatama, mikä tekee siitä valtakunnallisesti ainutlaatuisen vierailukohteen. Yrittäjä Riku Räsäsen laivastoon kuuluvat Suomen suurin purjehduskuntoinen, raakapurjein varustettu priki Gerda, täysin purjehduskuntoinen vuonna 1949 rakennettu Kathrina sekä museolaivaksi muutettu, vuonna 1947 valmistunut kaljaasi Marita. KOLMEN LAIVAN kokonaisuus tarjoilee vierailijalle kolme erilaista vierailukohdetta. Kun kaljaasi Maritan kannella olevassa Captain Jack’s -ravintolassa voi paistatella päivää rennosti burgerin ja kylmän juoman kanssa, löytyy Kathrinan ruumatiloista puolestaan astetta fiinimpi Puosun kellari -pihviravintola. Kathrina on tullut tutuksi myös pääkaupunkiseutulaisille, sillä talvikaudeksi laiva purjehtii jo perinteisesti Helsingin kolera-altaalle kauppatorin kupeeseen. Uusin tulokas Poroholman laivakokoelmaan on ollut priki Gerda. 1800-luvun alkuperäisten piirustusten mukaan vuonna 2005 rakennettu Gerda on kotoisin Ruotsista, ja laivalla on juhlinut syntymäpäiviään myös itse prinsessa Madeleine. Nykyäänkin aluksessa onnistuu niin juhlien järjestäminen kuin myös majoittuminen. PURJELAIVOJEN kupeeseen voi saapua myös itse meriteitse, sillä Poroholman yhteydessä toimii yksi kaupungin vierasvenesatamista. Sinne pääsee lipumaan isommallakin jahdilla, aina 2,5 metrin syväykseen asti. Vuonna 2017 uusitusta poukamalaiturista löytyy kaksikymmentä maksutonta kiinnittymispaikkaa.

LOMAKESKUS & RANTAPUISTO Poroholman lomakeskus ja Otanlahden rantapuisto muodostavat yhdessä tärkeän palasen merellistä Raumaa. Vaikka omaa venettä ei omistaisikaan, alueella pääsee aistimaan sinistä aavaa monin tavoin. Jos omien varpaiden kasteleminen meriveteen ei hirvitä, voi rannassa kokeilla kaapeliradalla vesilautailua tai vuokrata SUP-laudan. Rannan vieressä sijaitseva maauimala on tämän kesän remonttityömaata, mutta suunnitelmien mukaan vuoden 2019 kesällä kaupunkilaiset ja turistit pääse-

vät jälleen uimaan legendaarisessa ja taiten uudistetussa makiksessa. Poroholma on perinteisesti myös monen karavaanarin ykköskohde. Kun osa matkaajista varaa itselleen vaunupaikan koko kesäksi, käy alueella myös lyhyempien visiittien viettäjiä. Heidän kanssaan on hauska ajautua Ruormiehen terassilla keskusteluihin ja testata vaikka kunkin rauman giälen taitamusta! Viihdepuolesta kesäterassilla vastaavat monina iltoina livemuusikot, mutta rohkeimmat voivat tarttua myös itse mikin varteen: purjelaiva Gerdan tiloissa lauletaan heinäkuussa joka ilta amiraali Järvisen karaokea.

11


Tähtelät viettivät kesälomansa Rauman saaristossa. Mukana matkanteossa oli myös perheen Peppi-kissa.

MAAILMAN PARAS IDEA

K

TEKSTI | HENRIKA BÄCKLUND KUVAT | TÄHTELÄT

un paattiranta sijaitsee kivenheiton päässä kotinurkilta, pääsee kotisatamaan palaamaan kätevästi tarpeen niin vaatiessa. Tällä periaatteella Tähtelän perhe vietti kesälomansa vuonna 2017. – Oltiin reissussa aina kolme tai neljä päivää kerrallaan. Sitten käytiin kotona pesemässä pyykkiä, äiti Eveliina kertoo. – Ja lataamassa puhelinta! kymmenvuotias Justus lisää. Kylmäkalletkin muistettiin aina kotikäyntien aikana laittaa hetkeksi pakkaseen. Kuukauden aikana kotona vietettiin vain muutamia öitä. LAPSET NAUTTIVAT luontolomasta täysin rinnoin. Koko perhe oli innoissaan siitä, kuinka paljon kivoja paikkoja Raumanmereltä löytyikään. – Jee veneilemään, maailman paras idea! Justus kertasi tuntemuksiaan hetkestä, jolloin vanhemmat kertoivat kesän suunnitelmista. Perheen nuorimmainen pelkäsi ensin suuria laineita ja haki turvaa äidin jaoista. Pelko ei ollut ihan aiheeton: pari lippalakkia lensi pikkupaatin laitojen yli. Vauhdin hurmaan saattaa kuitenkin hurahtaa ja niin kävi myös kolmevuotiaalle. – Isot aallot! Kaikki oli kivointa, sanoo nyt nelivuotias Amanda.

12


TÄHTELÄT KOLUSIVAT YHDEKSÄN SAARTA. HE AJOIVAT VENEELLÄÄN MUKAVANNÄKÖISEN POUKAMAN TUNTUMAAN JA JOS PAIKKA HOUKUTTELI TARPEEKSI, PÄÄTETTIIN SIIHEN PYSTYTTÄÄ LEIRI.

13


Mirko oli ennen matkaa hitsannut puukäyttöisen retkikeittimen, joka toimii pikkutikuilla.

TÄHTELÄT KOLUSIVAT yhdeksän saarta. He ajoivat veneellään mukavannäköisen poukaman tuntumaan ja jos paikka houkutteli tarpeeksi, päätettiin siihen pystyttää leiri. – Aika kului todella hyvin. Oli uimista ja muuta tekemistä. Jos oli kylmempi, kierrettiin saaria, leikittiin ja keinuttiin, Mirko kertoo. Eveliina jatkaa, että juuri viileämmässä kesäsäässä kannattaa lähteä kiertämään saaria, sillä lapset jaksavat paremmin, kun ei tule liian kuuma. – Se tosin yllätti, että merellä oli usein paljon lämpimämpää kuin mantereella. Jos Raumalla oli huono sää, meillä oli merellä kunnon kesäkeli, Mirko vielä lisää. Vuorotyötä tekevä Eveliina toteaa, että mahtavinta saares-

Nykyteknologiaa ei unohdettu reissun aikana aivan täysin, vaan perhe teki reissultaan live-lähetyksiä Facebookissa.

sa asumisessa oli se, ettei kelloon tarvinnut katsoa koko päivänä. Aamulla herättiin ja sitten syötiin, kun oli nälkä. Lapset olivat onnellisempia ja illalla tuli hyvin uni, kun oltiin koko päivä touhuttu ulkona. PUNKKITARKASTUKSET, ENSIAPUPAKKAUKSET ja desinfiointilaput kuuluivat kesän sanavarastoon. – Käärmeitä nähtiin kolme tai neljä kertaa! hihkaisee Justus innoissaan. Kyypakkaukselle ei onneksi tullut tarvetta. Mutta desinfiointilaput todella tekivät saarimatkalla tehtävänsä, Eveliina vinkkaa. Lämmin kerrasto pitää muista pakata retkireppuun kesälläkin.

JUSTUS JA AMANDA VIETTIVÄT MIELELLÄÄN KESÄPÄIVIÄ RIIPPUMATOSSA.

14


Saaressa juhlittiin myös Mirkon syntymäpäiviä aidon kermakakun kera.

– Tärkeintä on, että lapsille on mukana lämpimät vaatteet. Jos jotain likastuu, niin se ei paljon saaressa haittaa! PERHE ON aiemmin harrastanut retkeilyä ja vaeltamista lähimaaston retkipaikoissa. Hyviksi perhekohteiksi ovat osoittautuneet ainakin Raumalla Omenapuunmaa, jännittävät luolat Laitilan Hautvuorella ja Eurajoella sijaitseva Pinkjärvi. Kesä 2017 oli ensimmäinen, kun Suomen luontoa tutkittiin veneestä käsin. Sekä Mirko että Eveliina pitävät tärkeänä, että lapset oppivat arvostamaan luontoa ja osaavat toimia siellä. – Rakkaus luontoon on ollut parempaa kuin mitkään lahjat, joita olen pystynyt antamaan, Eveliina sanoo.

Yhteen saarista rakennettiin itse telttasauna, jossa tuli hyvin tuli hiki pintaan.

Molemmat vanhemmat kaipasivat lapsina retkielämää, mutta jäivät sitä vaille. – Nykyinen kipinä on osittain lapsuudenkodeista lähtöisin, mutta juurikin siksi, että omat vanhempamme eivät ole itse meidän kanssamme paljon retkeilleet, vaan olemme sellaisesta kumpikin haaveilleet, Mirko ja Eveliina toteavat kuin yhdestä suusta. TELTTASAUNA OLI koko perheelle yksi kesän kohokohdista. Retkisaunan rakentaminen oli ollut Mirkon haave siitä asti, kun hän kuuli sellaisesta nuorena poikana. Kiuaskivet kasattiin rantakallioille. Kivikasan alle laitettiin puut palamaan ja lämmittiin niitä pari tuntia. Kiukaan ym-

15


pärille aseteltiin pressu pitkien keppien varaan. – Isokorkiakarista löytyi kivikasan pohja valmiina! Olihan se hyvä sauna, kuumat löylyt tuli, Mirko hymyilee. Eveliina kertoo, että epäili aluksi saunan jäävän varsin viileäksi. Hän meni löylyihin vaatteet päällä, mutta se osoittautui hyvin pian virhearvioksi. – Se oli paras sauna, missä olen ikinä ollut! Hyvin tuli hiki pintaan. Ja uskalsi uida kylmempänäkin päivänä, Justus täydentää. Vihdan ja kiukaan he jättivät saareen odottamaan seuraavia saunojia. PAJUPILLIN PAKERTAMINEN oli puolestaan ollut Eveliinan unelma. – Olin aina halunnut tehdä pajupillin! Se pitäisi veistää tuoreesta pajusta, mutta sitä ei ollut. Olin silti päättänyt, että loppupäivästä pilli soi.

1 | REKSAARI: ”Saaresta sai hyvää kalakeittoa, joka maistui jopa Justukselle, joka ei aikaisemmin ole kalasopasta piitannut.” 2 | ISO KORKIAKARI: ”Tällä tehtiin telttasauna. Kiva kiertää saarta, paljon katseltavaa. Hyvännäköisiä kallioalueita.” 3 | VÄHÄ KORKIAKARI ELI PIKKUPIHLUS: ”Sopi tosi hyvin lapsiperheille. Ilta-aurinko näkyi ihanasti toiselle puolelle saarta ja aamuaurinko toiselle puolelle. Ei niin tiheään kasvanut, mikä oli kiva. Joka päivä jossain kohtaa joku tuli vastaan, eli saari oli aika suosittu.”

Kartalle on , joilla merkitty saaret kävi. e rh pe än Tähtel än Vieressä heid sa in tt kommen saarista.

4 | ISO SUOKARI: ”Peppi-kissa oli hukassa ja meillä oli partio ympäri saarta. Paljon umpeutuneita paikkoja, myös nuotiopaikka kasvoi heinää. Polttopuut olivat kaikeksi hämmästykseksi kuitenkin tuoreita.”

2

5 | EIRAKARI: ”Tosi kiva korkea kallio. Uimme täällä paljon. Hyvä grillauspaikka.”

3

6 | ISO RUOHOKARI: ”Oltiin toisella puolella yksi yö. Mutta siellä oli niin paljon muurahaisia, että oli pakko vaihtaa saaren toiselle puolelle.”

6

7 | KUUSKAJASKARI: ”Lampaita, liukumäki ja pomppulinna.”

6

8 | KALLIKAJASKARI: ”Saaressa oli ihmisystävällinen kettu, joka piiritti leiriä ja yritti viedä ruokaa.” 9 | TANKKARIT: ”Kettu vei kaikki meidän leivät. Saaret ovat Kallikajaskarin kanssa vierekkäin, joten olikohan sama kettu? Peurojakin alueella liikkuu. Näki selvästi, missä eläin oli nukkunut.”

7

8 9

16

1

5


Puutavaran laadun vuoksi tekemisessä todella oli haastetta. Mutta lopulta sinnikkyys palkittiin. – Äiti veisti pilliä koko päivän. Hän aloitti 17 pilliä, Justus hymyilee.

taisesti hyvin toimeen metsässä. – Kerran etsittiin todella pitkään. Sieltä se vihdoin tuli metsästä haukotellen, oli mennyt sinne nukkumaan, Justus muistelee.

”JOS RAUMALLA OLI HUONO SÄÄ, MEILLÄ OLI MERELLÄ KUNNON KESÄKELI.”

AIKAMOISIA IHMEITÄKIN matkan aikana kohdattiin. – Kuollut norppa oli mädäntynyt! Justus kertoo tohkeissaan. – Näkyi sorkanjälkiä ja sellaisia kakkakasoja, ettei ihan pieni eläin ole niitä tehnyt, Mirkokin nauraa. Amanda oli haltioissaan, kun yhdestä saaresta löytyivät haaksirikkoutuneet uimaportaat. Myös lasinsiruja ja roskaa tuli vastaan valitettavan paljon. Perhe kertoo yllättyneensä siitä, että monet hienot paikat olivat kasvaneet umpeen. – Toisaalta on kiva, kun ei ole niin paljon hälinää ja ihmisiä. Ja saa syödä kaikkia hyviä grilliruokia, Justus kiteyttää maailman parhaan reissun.

PEPPI-KISSA seikkaili omia polkujaan hänkin – välillä myös hukkateille. Alun perin kissan ei ollut tarkoitus tulla mukaan matkalle, mutta kun perhe keräsi kamppeitaan uutta lähtöä varten ensimmäisen kotikeikan jälkeen, hyppäsi Peppi mielenosoituksellisesti mukaan reissuremmiin. Pepin suonissa virtaa villikissan veri, joten se tulee luon-

MITEN SAARISTOON? ILMAN OMAA venettä Rauman saaristoon pääsee esimerkiksi reittiliikenteen vesibusseilla tai tilausristeilyillä. Reittiliikennettä Rauman saaristossa kesällä 2018 ajaa Rauman Saaristokuljetus. Poroholmasta Kylmäpihlajaan ja Kuuskajaskariin liikennöivien vesibussien aikataulun voi tarkistaa osoitteesta: www.raumansaaristokuljetus.fi. Kylmäpihlaja on tunnettu jykevästä nelikulmaisesta majakkatornistaan ja Kuuskajaskarin nähtävyytenä toimivat muun muassa vanhat puolustusvoimien kohteet vallihautoineen ja tykkiasemineen. Kesän kiireisimpinä viikkoina heinäkuussa Poroholman laiturista vesibussi irtoaa kahdeksan kertaa vuorokaudessa. Rauman pohjoisessa saaristossa sijaitseva Reksaari tarjoaa vierailleen luontoon liittyviä harrasteita, kuten retkeilyä, kalastusta ja melontaa. Omalla veneellä liikkujille Reksaaressa on retkisatama, jossa on kaikkiaan 25 venepaikkaa. Tilausvenettä saarelle ja muihin saarikohteisiin voi kysyä: pasi.poukka@bluecamp.fi tai 040 556 2659. Syväraumanlahden venesatamasta, Rokinnokasta ja Poroholmasta saaristoon haluavia kuljettaa myös Erähepun venetaksi ja muu kalusto. Lue lisää: www.eraheppu.fi. Mikäli reippailu kiinnostaa, Omenapuumaasta voi soutaa kaupungin soutuveneellä Reksaareen. Rauman keskustasta Omenapuumaahan on noin kahdeksan kilometriä.

17


Kahvila ja terassi avoinna joka päivä klo 10–22 Tervetuloa! Veneiden tankkaus korttiautomaatista 24/7

Suvitie 14, 26100 Rauma


Lissä löyly Kyllä sauna kuuluu kesään! Raumalla on useampia yleisiä kesäsaunoja, joissa pääsee heittelemään vettä kiukaalle joko ihan ilmaiseksi tai muutamalla kolikolla. Kaikkien saunojen yhteydessä on myös mahdollisuus uimiseen. RAUMAN KAUPUNGIN SEITSEMÄN SAUNAA OVAT AVOINNA KESÄKUUSTA ELOKUUN LOPPUUN:

LISÄKSI ALUEELLA ON TARJOLLA MUITA YLEISIÄ SAUNAVUOROJA:

Tenhonperän rantasauna Ti ja to klo 18–20.30 ja su klo 14–16.30, maksuton Santperäntie, Kortela. Matkaa keskustasta 7 km.

Merikylpylän eli ”Merskan” saunat Ti klo 15–20 ja to klo 15–18, 30.9. asti, saunamaksu 2,5 €. Fåfängan niemi, Suvitie, Rauma. Matkaa keskustasta 3 km.

Lillonkarin rantasauna Ti ja to klo 18–21 ja su klo 16–20, maksuton Lillonkarintie 57 a, Unaja. Matkaa keskustasta 10 km.

Poroholman yhteissaunat Miesten ja naisten vuoroja joka päivä klo 7–14, saunamaksu 3 €. Poroholmantie 8, Rauma. Matkaa keskustasta 2,5 km.

Pitkäjärven rantasauna Ti ja to klo 18–21 ja su klo 14–18, maksuton Kuusmontie 13, Vasarainen. Matkaa keskustasta 11 km. Mantereenpään rantasauna Ti ja to klo 18–21 ja su klo 15–19, maksuton Puuluntie 388b, Sorkka. Matkaa keskustasta 12 km. Noitajärven rantasauna Ti ja to klo 18–21 ja su klo 14–18, maksuton Noitajärventie 80, Vermuntila. Matkaa keskustasta 16 km. Kaljasjärven rantasauna Ti ja to klo 18–21 ja su klo 16–20, saunamaksu 2 € /aikuiset ja 1 € /lapset. Kaljasjärventie 135, Kodisjoki. Matkaa keskustasta 19 km. Narvijärven rantasauna Su–pe klo 16–22, saunamaksu 3,5 € /aikuiset ja 2 € /lapset. Ruonantie 319, Lappi. Matkaa keskustasta 25 km.

20

Kaaron rantasauna Ti, to ja su (ei juhannuksena) klo 17–20, saunamaksu 1 €. Kaarojärventie 109, Rauma. Matkaa keskustasta 6,5 km. Mustajärven rantasauna Kesä-elokuussa ti–pe klo 18–21, la klo 15–18 ja su klo 15–19. Syyskuussa la klo 15.30-18, saunamaksu 2 €. Padontie 822, Laitila. Matkaa keskustasta 22 km. Seurakunnan kesäkodin sauna Miehille maanantaisin, naisille tiistaisin ja molemmille perjantaisin klo 17–21, saunamaksu 1 €. Kesäkodintie 28, Rauma. Matkaa keskustasta 3,5 km.


Polskimaan! Upota varpaat hiekkaan ja sukella viilentävään veteen. Raumalla on tarjolla runsaasti rantaelämää sellaista kaipaavalle. Aurinkoa pääsee palvomaan ja uintitaitoja harjoittamaan neljällä isommalla uimarannalla. Otanlahden uimaranta Suvitie 2, Rauma. Matkaa keskustasta 2,5 km. Saharannan uimaranta Purjehtijankatu 26, Rauma. Matkaa keskustasta 3 km. Bergströmin lampi eli ”Pärskä” Monnankatu 32, Rauma. Matkaa keskustasta 3 km. Lapin uimaranta (Narvijärven rantasauna) Ruonantie 319, Lappi. Matkaa keskustasta 25 km.

Tilaa kesäksi paikallisuutiset! SAAT LISÄKSI RUNSAAT TILAAJAEDUT JA DIGILEHDEN

Länsi-Suomi PAINETTUN A & DIGINÄ

alle

1€

/pv

32

TEE TILAUS: netissä: ls24.fi tai maksuttomasta palvelunumerostamme: 0800-39-8338 (ma-pe klo 8–16) 21


AAPINE sonen Heli Laak ymi n ii l, k o ss o ”Aakk st!” a n sa st le ua märtävä p van su a Lapissa Rauman en in p a a n eilija murretait a W rsttu Elina on kuvite tarse ksilla ja tan piirro is rk u k n a u sk jo il e e h a en id e unasmurt tuksen lo it o v , ro a an. V m a a il m a kkuun! jäädä kou

n a a k u m a a m u a ä Pala R s s i l ä v n e i s n a k kirjan

ja ja joka laisia kirjo ri e n o lj a kin. on tehty p vieraileville ta a s s a is m g u n a u R uin kaup us. umoria. ikallisille k i sopivin Rauma-op noja ja hu a ru p , n a ii a n ri a to , his itselles ta on ilo Valokuvia sia. Kirjois in ja löydä u ih u e y k k ty s in e v kirja vuosi ilm imituksen Tutustu to

Pek

llio ka Lehmuska

Esa Urhonen

muskallio Pekka Leh honen Esa Ur

jan Lehtikuvaitaa tarino

an Lehtikuvaaj tarinoita

mi Tapio Nie in e H o & Hannu tehnyt n Kaksikko o kirjoja in tä it kymmen , yhdessä ja videoita n, rauman ja eriksee suomeksi. giälellä ja n tuttu Kaksikko o oristisista m myös hu Brander Nyyper ja än. is esityks tä

A TARINOIT VAAJAN rhonen U sa LEHTIKU E & siita pitää hmuskallio jan tarino Pekka Le a va tu ku is ti a h en Le essa julk 280-sivuin änsi-Suom tL te ti is h u le Ik a . nom rrelta sällään sa menten va yös a vuosikym via kuin m ku lö ki n e ja valokuvi ah rivi a ta tt n u o ik iin va n yhteen tuna on n ta. mia. Kuvie is tu o h ik a e p sk ta u ja kuva tulipaloja kyseisistä s muistoja noitu myö

22


i uruskorp 2 - Yrjö Ju Y N skorpi ru u JA NE aja Yrjö Ju st a rr RAUM EN a h sitn a a, jotka e en histori kuvakirjast Raumalain lo va i ks ut jo ka jassa. on koonn in ja nykya aa muino m u a R t vä tele AATT O EILS SE P VIÄLÄK T ukari Tapio Koiv a ja kieen kirjailij in la a Raum K o iv u k a jä Ta p io le n k ä ä n tä e rg -p a lb e in R u n ri p a lk it ti 0 1 6 . Ta vuonna 2 k in n o ll a lk a is su t ju u k a ri o n iv o K io p , kuun, novelleja romaaneja n tä n y t ä li sä k si k ä n e lm ia ja la is te n ti n la a ss a is muun mu suomen en teoksia kirjailijoid se paatt s iäläk teil kielelle. V sa runon ja ki aa lu o? johdatt lä muulla maan mil jen maail l. le iä g rauman kaan kuin

INEN PAHOLA A S IS R BAA mmela u N o k u Jo tellään vä si e Kirjassa ja u tt e n n tu hemmän a ia kohteit historiallis sri ä p ja ym Raumalla rrotaan ta ke ja ä ss tö n a ja stä. Kir rinoita nii isy eri ihm tt rä e k on li ly ty a ll a te n h a u sk is u ia m te lä k e rt o m s yö m a n ka luksia. Mu n e id e ja , jo Q R -k o o d lä e a o ts ka avulla voi u-l 0 5 9 1 a vää kuva asta. vun Raum

elin imo Sund . Salo, Ra A silmin. ti lt n e A ji a RAUMA ontokuva D lu L O ty / n siyt A st AUM on lähe timaisemie VANHA R a Raumaa n postikort a ki h n n e a it V a ku ass a on Tässä kirj rkoituksen ea. teoksen ta hteen ark ko tö n ri Näyttävän e p n a ilm a a ta m jaan kuva

23


24


Rauman tori on kaupungin sydän TEKSTI | MAIJA MÄNNISTÖ

KUVAT | MARVA MEDIA / RAUMAN KAUPUNKI

Haluat sitten ostaa kaupungin tuoreimpia perunoita, päästä eroon omista vanhoista vaatteistasi kirppistyyliin tai vain uppoutua seuraamaan ihmisvilinää, on kesäinen tori sinulle hyvä pysähdyspaikka.

25


Värejä päivään! Torilta löytyy kaikenkattava valikoima juureksia ja vihanneksia.

R

auman tori sijaitsee kirjaimellisesti keskellä kaupunkia – aivan Vanhan Rauman sydämessä. Kesän toripäivinä alueella riittää vilinää aamusta iltaan. Kukonlaulun aikaan paikalle kerääntyy kahvinjanoinen toriparlamentti, joka saapuu nauttimaan aamusumppinsa kojuista seisaaltaan. Paikalliset kutsuvat tätä tapaa pystökaffeksi. Vuonna 1776 valmistuneen raatihuoneen kupeessa on kesän mittaan nähtävää ja ostettavaa vaikka millä mitalla. Rauman torilta löytyy tuoreet ainekset niin kesäkeittoon kuin täydennystä takapihan yrttiviljelmille ja kukkaistutuksiin. Iltatorilla myyjäksi voi heittäytyä pientä pöytävuokraa vastaan kuka tahansa! – Ensimmäisiä torimuistojani on se, kun itse myin torin laidalla vanhoja pehmolelujani. Kauppa taisi käydä ihan hyvin, sillä muistan ostaneeni rahoilla paljon karkkia, Rakastunut Raumaan -yhteisön tapahtumakoordinaattori Pauliina Tanttu kertoo.

26

Hän vastaa pitkälti siitä, millaista ohjelmaa heinäkuun ohjelmallisilla iltatoreilla järjestetään. – Rauman torille on hirveän matala kynnys tulla esiintymään, sillä keväällä olemme laittaneet torin esiintymisvuoroja ihan avoimeen hakuun. Perinteisesti iltatoreilla on kuultu muun muassa puhallinorkestereita ja laulua sekä päästy elokuussa tutustumaan liigajoukkue Lukon uusiin pelaajiin, Tanttu luettelee. KUTEN MUILLAKIN toreilla, myös Raumalla sesongit ovat niitä, jotka vetävät ihmisiä paikalle. – Osa myyjistä käy torilla toki ympäri vuoden ja heille on syntynyt oma vakituinen asiakaskuntansa. Torin tärkeydestä kielii osaltaan se, että keskeiseen paikkaan liittyvät muutokset kirvoittavat aina kovasti palautetta: Rauman torilla paikallisten mielipiteitä on vahvasti jakanut aikoinaan esimerkiksi torille rakennetut katokset. Toisten mielestä ne ovat kaameita hirvityksiä, mutta toiset osaavat


arvostaa niiden käytännöllisyyttä esimerkiksi sadesäällä. – Kyllä itsekin viime kesänä iloitsin katoksista ja niiden tuomasta varjosta kuumana kesäpäivänä, Tanttu muistelee. Pari kesää sitten torin laidan käteisautomaatin sulkeminen oli iso puheenaihe. Tällä hetkellä lähin automaatti löytyy Osuuspankin (Kauppakatu 1) ulkoseinästä noin 400 metrin päässä torilta. JOS TAPAHTUMAKOORDINAATTORI Pauliina Tantun pitäisi kuvailla Rauman toria kolmella sanalla, olisivat ne paikallinen, tuore ja eläväinen. – Torilla näkyy mukavasti myös nuoria, niin myyjinä kuin asiakkainakin, Tanttu iloitsee. Esimerkiksi heinä-elokuussa järjestettävät sunnuntaikirppikset tarjoavat hyvän keinon tehdä tilaa vaatekaappiin tai vastaavasti hankkia pikkurahalla uusia löytöjä kotiin. Eläväinen tori pitää kaupungin vireystilaa yllä myös laajemmin. – Toriohjelman tavoitteena on saada ihmiset liikkeelle Vanhaan Raumaan. Kun he ovat tulleet torille, on heidän ympärillään iso joukko Vanhan Rauman liikkeitä kierrettävänään, Pauliina Tanttu kuvailee. Rauman tori on myös yhdistyksille esittäytymisen paikka. Heinäkuussa järjestetään useampi yhdistystori, jossa paikalliset yhdistykset jalkautuvat torille toimintaansa esittelemään.

KESÄN 2018 TORIOHJELMA: HEINÄKUU ti 3.7. iltatori to 5.7. ohjelmallinen iltatori la 7.7. yhdistystori su 8.7. sunnuntaikirppis Kauppatorilla ti 10.7. iltatori to 12.7. ohjelmallinen iltatori la 14.7. yhdistystori su 15.7. sunnuntaikirppis Kauppatorilla ti 17.7. iltatori to 19.7. ohjelmallinen iltatori la 21.7. yhdistystori su 22.7. shoppailusunnuntai ja sunnuntaikirppis ti 24.7. iltatori to 26.7. ohjelmallinen iltatori pe 27.7. Mustan pitsin yön toriohjelma la 28.7. yhdistystori su 29.7. sunnuntaikirppis Kauppatorilla ti 31.7. iltatori ELOKUU to 2.8. iltatori la 4.8. iltatori su 5.8. sunnuntaikirppis Kauppatorilla

Anniina Klaus kiersi viime kesänä Vanhassa Raumassa myymässä pitsisiä kahviherkkuja.

27


Kesäilta omalla mökkilaiturilla? ASUNTORAUMASTA LÖYDÄT MÖKIT JA HUVILAT

28

PLACETOSLEEP.COM


Trendikästä kesää

Kauppakatu 7 | 045 3195977 Avoinna: ma–pe 10–18 la 10–15 www.cameoboutique.fi

Kuninkaankatu 6 ma– to 10 – 17.30 pe 10 – 18.00 la 10 – 14.30

Kesän hehkua upeissa alusasuissa,uimapuvuissa ja bikineissä

PIKKU-VAKKA

alusasuliike

Kauppakatu 9, p. 02 822 7520, ark. 9-17.30, la 9-14

miellyttävän palvelun erikoisliike

www.alusasuliikehelmi.fi

Torin laidalla p. 822 9055 ark. 9.30 – 18 la 9.30 – 15


KOKO AJAN KUIN KESÄMÖKILLÄ Vanhassa Raumassa asuminen on sekä rakkautta että turhautumisen tuulahduksia. Yhteisöllisessä puutalomaisemassa elämiseen kuuluvat niin herkulliset piha-aamiaiset auringonpaisteessa kuin jääkylmät varpaat keskitalven paukkupakkasissa. Samaan aikaan yhtä todellisia ovat kuvankaunis idylli ja työvuori, joka odottaa tekijäänsä. TEKSTI | HENRIKA BÄCKLUND

30

KUVAT | HELI LEHTONEN / HENRIKA BÄCKLUND


W

ähä-Päewäsen pihapiirissä jaetaan niin kesäjuhlat kuin talven ulkohommat. Historiaa henkivän pientalokiinteistön ensimmäiset paalut on isketty maahan jo ennen 1800-luvun puoliväliä. Nykyisin sisäpihalta aukeaa ovi kolmeen erilaiseen kotiin. Asunnossa A asuvat Tanja Kinisjärvi ja Ari Friberg tyttärineen. He ovat asuttaneet Wähä-Päewäsen päärakennusta kymmenen vuotta. – Kolkon kerrostalon jälkeen humaltui siitä takan lämmöstä ja puutalon tunnelmasta, Friberg toteaa

KESKIMMÄISESTÄ OVESTA kotiinsa kulkee Sanna Mäntylä, joka on asunut huoneistossaan vuodesta 2011 lähtien. Hän haaveili kodista Vanhassa Raumassa ja alkoi etsimällä etsiä sellaista. – Kun tämä oli myynnissä ensimmäisen kerran, oma silloinen asuntoni ei ollut vielä myyty. Eräs perhe osti tämän, remontoi ja asui ehkä vuoden. Minulla kävi hyvä tuuri, Mäntylä toteaa. Ja juuri tuuripeliä asunnon löytyminen tästä Unescon maailmanperintökohteesta usein onkin.

31


Talon alkuperäiset piirustukset ovat onneksi säilyneet ajan saatossa. Nyt niitä pidetään taulussa seinällä.

C-OVEN TAKAA tervehtii Katja Kinisjärvi, joka muutti Ivalosta Vanhan Rauman syleilyyn kaksi vuotta sitten. – Vuosien ajan kävin täällä joka kesä vieraana ja ihastuin Raumaan, 19 vuotta Tukholmassakin asunut koiranomistaja kertoo. Kun hieman yllättäen tarjolle tuli asunto samasta pihasta serkun kanssa, päätti Kinisjärvi tarttua tilaisuuteen. – Rakastan tätä pihaa, hän huokaa ja rapsuttelee sylissä istuskelevan koiransa korvantaustaa. MUTTA SITÄ tekemistäkin riittää. Niin kuin monet mökkiläiset tietävät, kuvankauniissa ympäristössä asuminen ei välttämättä ole se kaikkein helpoin ratkaisu. – Täytyy olla hullu muuttaakseen tänne. Tulepa maaliskuussa katsomaan, kun räntää sataa, sanon monesti tuttaville. Ei ole mitään juhlaa, Friberg tokaisee.

32

Serkukset Tanja ja Katja Kinisjärvi sekä Sanna Mäntylä tutkivat talon vanhaa pohjapiirustusta.

Ja toisinaan ne vieraatkin laitetaan hommiin, kuten maalaustalkoisiin. VANHASSA PUUTALOSSA vesi on se pahin vihollinen. Ja katto talon sydän, väittää Friberg. Hänellä on väitteelleen varsin vedenpitävät perusteet. Tai oikeastaan veden läpäisemät. – Edellisten asukkaiden aikana vuotavaa vettä oli ilmeisesti useiden vuosien ajan kerätty ullakolle jätettyyn kaukaloon, kun katto oli niin huonossa kunnossa. Emme tienneet tätä. Epämukava yllätys selvisi uusille asukkaille varsin karulla tavalla. – Meillä oli olohuoneessa vesiputous, kun kaukalo yllättäen keikahti ja vesi meni seinää pitkin lattiasta läpi. Se oli ihan näyttävän näköinen keskitalvella, pariskunta kertoo nyt jo kuitenkin asialle nauraen.


Sannan koti on täynnä ihania ja tietenkin myös vanhoja yksityiskohtia, kuten nämä Suomen Kuvalehden painokset.

Pihalla on vanhoista ikkunoista tehty pieni kasvihuone, josta löytyy mm. tomaatin taimia.

Muuton jälkeinen puutaloeuforia vaihtui kertarykäyksellä tosielämän realiteetteihin: jos katto vuotaa, ei alaosakaan pysy ehjänä. NYT WÄHÄ-PÄEWÄSEN katto kiiltelee kesäauringossa. Se korjattiin kauttaaltaan vuosina 2011–2012. Puutalossa asuminen on jatkuvaa paikkojen kunnostamista. Tekeminen ei lopu koskaan. – Portti pitäisi korjata, portaat laittaa uusiksi, kivetystä nostaa ja sitten on juoksevia asioita, kuten puiden halkomista. Heti kun pääsee huipulle, alkaa uusi ylämäki, Friberg listaa. Uuttaa hommaa vain ilmestyy. Huolenaiheita löytyy myös maanrajasta. – Maa on Vanhassa Raumassa noussut vuosien saatossa ja talosamme on melko matala kivijalka. Huomasimme viime kesän maalausurakan yhteydessä, että maan lähellä puu on paikon mädäntynyt. Eikä se peittämällä parane.

33


VANHAT KATTOPARRUT OVAT PALVELLEET AIEMMIN JOSSAIN MUUSSA TARKOITUKSESSA.

Koristeellinen tulisija on edelleen käytössä ja tarjoaa paljon kaivattua lämpöä talvi-iltoihin.

RAKENNUKSEN FASADI maalattiin kesän 2017 alussa. Julkisivu on ollut vanhoissa taloissa aina prioriteetti, samoin Wähä-Päewäsessä. Kun tien puolisissa ulkoseinissä on koristuksia ja värejä, ovat sisäpihan seinät koreuksia vailla. Niinpä maalausurakka aloitettiin perinteitä kunnioittaen juuri julkisivusta: pihapuolen seinäpinnat odottavat vielä viimeistelyä. – Muutoslupia ei tarvitse hakea, jos käyttää maalatessa samoja värejä kuin aikaisemmin. Museovirastolta voi hakea avustuksia talon kunnostamiseen, naiset kertovat.

NAAPURIN PUOLELLE MENEVÄSTÄ TONTIN KULMASTA ON KIRJOITETTU SADAN VUODEN VUOKRASOPIMUS. PÄÄRAKENNUKSEN LISÄOSA valmistui vuonna 1883. Nykymuotoinen talo on valmistunut vuonna 1938. – Kolmeen osaan Wähä-Päewäne on jaettu muistaakseni vuonna 1978, Friberg mietiskelee. Pihassa on kivitalo, jonka toisessa päässä on sauna. Löylyhuone sinne on rakennettu niin ikään vuonna 1938 ja varsin persoonallisesti rakennuksen toiseen kerrokseen. Pihan perän navettarakennus laitettiin kuntoon vuonna 2008. Varhaisin rakennus tontilla on jököttänyt jo vuonna 1846.

34


80-LUVULLA WÄHÄ-PÄEWÄNE toimi miljöönä aktiiviselle taiteilijayhteisölle, jonka vahva kosketus näkyy pihalla vieläkin: muun muassa Eila Minkkisen luoma Wähä-Päewästen villiruusu koristaa kivistä seinää. Taiteilijoille tiloja oli myös piharakennuksessa. Ennen tätä tilassa sijaitsi nahkaparkkaamo, jossa eläinten vuotia kuivattiin ja suolattiin. VANHASSA RAUMASSA rakentamista säädellään tarkasti. Vastaan voi tulla yllättäviäkin byrokratian koukeroita. – Käyttöullakollemme vievät portaat ovat japanilaistyyliset ja kapeat, sillä ne eivät saa näkyä ikkunasta kadulle. Ennen taloissa kun ei ollut yläkertoja, eikä näin ollen myöskään portaita. Näkymä halutaan säilyttää autenttisena. Hauska fakta on myös se, että naapurin puolelle menevästä tontin kulmasta on kirjoitettu sadan vuoden vuokrasopimus jo vuonna 1954. Asukkaat arvioivat, että pienestä maapalasta haluttiin aikoinaan maksaa summa sen tähden, että pihalle pääsisi autolla. IHAN TAVALLISTA arkea koristellussa puutalossakin elellään, omin pikku lisämaustein. Jäteauto ja mukulakivet eivät esimerkiksi ole ylimpiä ystävyksiä: niiden riitely kantautuu myös talojen seinien sisälle. – Ensinnäkin jäteauto ei mahdu ajamaan kuin pääkatua. Ja kun roskia tyhjennetään, takkaa on halattava, kun koko talo tärisee. Ja koira huutaa, asukkaat kertovat. Talon julkisivun ikkunat ovat koristeelliset ja maalausurakkakin jo valmis. Sisäpihalla remontoitavaa vielä riittää.

35


SÄHKÖ ON pääasiallinen lämmitysmuoto, mutta myös puulla pidetään sisätilat lämpöisinä. – Varpaankynnet pyörivät jaloissa talvisin! Ja kaikki kulmat vetävät. Ei kukaan muuttaisi asumaan Vanhaan Raumaan, jos ei tykkäisi asua vetoisessa talossa, Tanja Kinisjärvi tokaisee. – Pitää elää taloa kuunnellen. Ei se voi olla yliremontoitu. Jos lattiat ovat kylmät, niin sitä varten on keksitty räsymatot, mies komppaa. Ikkunat muuten liimataan talveksi kiinni – tai no oikeastaan koko vuodeksi.

ASUNNON LÖYTÄMINEN UNESCON MAAILMANPERINTÖKOHTEESTA ON USEIN TUURIPELIÄ. – Siinä on hirveä työ avata kesäksi ja taas syksyksi liimailla, joten antaa olla kiinni vaan, Katja Kinisjärvi heittää. Ikkunasta kurkisteluunkin asukkaat ovat oikeastaan jo tottuneet. Ohi ajelleista turistibusseista on kuulemma ollut suhteellisen hyvät näköyhteydet suoraan sisälle. – Jos vähän kurkitaan, niin ei se nyt niin haittaa, he naurahtavat. WÄHÄ-PÄEWÄSEN tiimillä on niin sanottu 24/7-vartio, sillä yleensä aina yhden oven takana on joku kotosalla. Yh-

36

teisöllisessä pihapiirissä myös keskinäinen auttaminen korostuu. – Muutenkin Vanhassa Raumassa elämisessä tuntuu yhteisöllisyys. Se on omanlaisensa maailma. Puutalossa asuminen on elämäntapa. Vaikka Unescon maailmanperintökohteessa asumisessa on omat kommervenkkinsa, on haavekuvien unelmaidyllikin yhtä totta – ainakin osan vuotta. – Täällä ­­ asuminen on kuin olisi kesämökillä koko ajan, Katja miettii. – Joo, mummonmökki keskustassa! Tanja yhtyy ajatukseen. Joka ikinen työtunti taitaa olla kaiken sen vaivan arvoista. – On asukkaan velvollisuus pitää talosta huolta! Ja se onkin kunniatehtävä.


RAUMAN PITSIKORUT VAIN MEILTÄ!

Eläköön paikallinen palvelu!

MANDELTÄHT ALK. 31;

PITSKAAR ALK. 39;

Tutustu mallistoon WWW.KULTASEPPALAIHO.FI

Arkisin 9–17, la 9–13 Kuninkaankatu 12, Rauma (02) 8221 211, 040 535 9147

SISUSTAJAN UNELMAPAIKKA! Tervetuloa fiilistelemään kauppatorin kulmalle, keskelle kaunista Vanhaa Raumaa. Laaja valikoima sisustamisen tuotteita: lahja- ja sisustustuotteet, kankaat, valaisimet, kalusteet, matot ja vaikka mitä! Olet tervetullut!

RUNSAS VALIKOIMA JÄÄTELÖJÄ JA SORBETTEJA SEKÄ ARTESAANIJÄÄTELÖJÄ YM. Savilankatu 6 p. 040 673 2299 jaatelokauppa@gmail.com

AVOINNA JOKA PÄIVÄ!

Ajankohtaiset tiedotteet ja aukioloajat löydät päivityksistämme: sisustustalokodinonni

sisustustalo.kodinonni

KODINONNI s i s u s t u s t a l o Kauppakatu 17,17, RAUMA Kauppakatu RAUMAwww.kodinonni.net , puh. 02 822 1030

www.kodinonni.net. , email. kodinonni@kodinonni.net


V a n h a R a u m a 38

-

eh

-

VUOSI 1442. Rauma kantaa Suomen neljänneksi vanhimman kaupungin titteliä. Kaupunki katsotaan perustetuksi huhtikuun 15. päivänä, jolloin Kaarle Knuutinpoika Bonde antoi Kalmarin unionin silloisen kuninkaan Kristofer Baijerilaisen nimissä Rauman porvareille oikeuden harjoittaa kauppaa ja nauttia kaikkia lain ja oikeuden suomia etuja mitä Turun porvareillakin oli. AVOIN. Vanhaa Raumaa kutsutaan Suomen suurimmaksi ulkoilmakauppakeskukseksi. Rakastunut Raumaan -jäsenyritysten joukkoon kuuluu noin sata yritystä, ja kaikkien yhteisenä tavoitteena on ylläpitää ja kehittää Rauman keskustan elinvoimaisuutta ja kannustaa kuluttajia valitsemaan Rauma. NAAKKA.  Kirkhakkine on hyvin oleellinen lintu Vanhassa Raumassa, eikä Rauma-vierailuaan voi yleensä tehdä näkemättä naakoista vilaustakaan. Sanotaan, että Rauman vanhin lintuhavainto on tehty naakasta, jonka tiedetään muuttaneet Raumalle Turun palon jälkeen.

HJ. NORTAMO. Hän oli raumalainen murrekirjailija, professori ja lääkäri. Nortamo tunnetaan Rauman murteella kirjoitetuista kertomuksista, raumalaisista jaarituksista. Hj. Nortamon syntymäpäivä on vakiintunut liputuspäivä Raumalla.

AHDAS. Raumalta löytyy Suomen kapein katu eli Kitukränn, joka on reilut pari metriä leveä ja noin 60 metriä pitkä. Instagramista löytyy tällä erää vajaat 400 kuvaa, jotka on merkitty hashtagilla #kitukränn. Tuleeko kuvien joukkoon tänä kesänä myös sinun otoksesi?

RAATIHUONE. Se on yksi Suomen 1700-luvun kaupunkiarkkitehtuurin merkittävimpiä luomuksia, minkä lisäksi vuosisadan raatihuoneista on alkuperäisessä asussaan säilynyt vain Porvoon raatihuone. Nykyään rakennuksen tiloissa toimii Rauman museo.

ASUNNOT. Vanha Rauma koostuu noin 600 puutalosta. Tunnusomaisia Vanhalle Raumalle ovat kapeat ja mutkittelevat kadut sekä epäsäännölliset tontit.

UNESCON MAAILMANPERINTÖKOHTEET. Raumalla voidaan pikkuisen paukutella henkseleitä, sillä kun Lapin kunta liitettiin Raumaan vuonna 2009, tuli kaupunkiin toinenkin Unescon maailmanperintökohde Vanhan Rauman puutalokaupunginosan lisäksi. Lapissa turisteja puoleensa vetää Sammallahdenmäen kiviröykkiöt. MUNKKI. Vanha Rauma on kahviloiden aarreaitta. Jokaisen makuun sopivia herkkuja löytyy alueen sympaattisista kahviloista. Jos haluaa ujuttautua oikein periraumalaisen tavan äärelle, kannattaa munkki ja aamuinen kahvi nauttia torilla. Seisaaltaan juotu kahvi on raumalaisittain tietenkin pystökaffe. ARVO. Vielä 1960-luvun alkupuolella suunniteltiin ränsistyneen puukaupunginosan purkamista ja rakennusten korvaamista modernilla rakennuskannalla. Tuolloin alueelta purettiin vain yksi rakennus kauppatorin laidalta. Viime vuosina paljon keskustelua on herättänyt Vanhan Rauman kupeeseen kaavailtu moderni kauppakeskushanke – tuoko se Raumalle uusia asiakasvirtoja vai tyrehdyttääkö se Vanhassa Raumassa käytävän kaupan?

-

eh

-


museoturistina raumalla! PUUTA, RAUTAA, RAKKAUTTA

Raumalaisten museoiden yhteinen mobiiliopas. Kurkista kaupungin historiallisiin kohteisiin: tarinasoitin.fi/prr #puutarautaarakkautta

LÖNNSTRÖMIN MUSEOT

RAUMAN MERIMUSEO

Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo / Lönnströmin taidemuseon projektit Galleriassa, mm. Khronoksen talon virtuaalitodellisuusympäristö

Kalliokatu 34 puh. 02 822 4911 rmm.fi

Syväraumankatu 41 puh. 045 2610 504 lönnströminmuseot.fi

Kesän 2018 vaihtuvana näyttelynä Suojasta maailmalle - Rauman sataman historiaa.

Flatlands-esitykset: 2.–3.6. Riika, Latvia, rigabiennial.com 9.8. Poselli, Rauma, raumafestivo.fi 16.8. Helsingin Musiikkitalo

Muista myös laivasimulaattori ja lasten Saa koskea! -toimintapisteet

MARELA, LAIVANVARUSTAJAN KOTI Kauppakatu 24 puh. 02 834 3528 rauma.fi/museo

Rauma 1918 Meritähti ja muita muistoja maailman meriltä

VANHA RAATIHUONE & MUSEOKAUPPA "KISTUPUAD" Kauppakatu 13 puh. 02 834 3532 rauma.fi/museo Kaikkjast Vanhin Vanh Rauma –kaupungi ensmäise vuossada Rauman pitsi – Mestarinyplääjät Anna Palmu ja Ester Aaltonen

RAUMAN TAIDEMUSEO KIRSTI, MERIMIEHEN KOTI Pohjankatu 3 puh. 02 834 3529 rauma.fi/museo Kauniisti säilynyt pihapiiri rakennuksineen kertoo, miltä Vanha Rauma näytti 100 vuotta sitten.

Kuninkaankatu 37 puh. 02 822 4346 raumantaidemuseo.fi Koivu ja tähti idän valossa - teoksia J. O. Mallanderin taidekokoelmasta 9.6.–16.9.2018 Tooli - Rauman Taiteilijaseuran kesänäyttely 15.6.–2.9.2018 Erkki Paasikiven veistoksia taidemuseon piha-alueella 20.6.–9.9.2018

Avoinnaolo- ja näyttelytiedot museoiden verkkosivuilta. Kaikkiin kohteisiin Museokortilla! Opaspalvelut: Rauman matkailuneuvonta, puh. 02 834 3512, matkailu@rauma.fi Lisää löytöretkikohteita Raumalta osoitteesta aikamatkasatakunnassa.fi/kunnat/rauma


Aikuisten nukkekodissa aika pysähtyy TEKSTI | MAIJA MÄNNISTÖ

KUVAT | HELI LEHTONEN

Vanhan tavaran täyttämästä suloisesta huoneistosta ei ole aiemmin osannut edes unelmoida, mutta sieltä poistuttuaan harmittelee, ettei ole tullut käyneeksi aiemmin.

40


A

skel Wälmlän pihapiirin kokoelmahuoneen kynnyksen yli on kuin aikamatka menneisyyteen. Omat kengät riisutaan eteiseen vanhojen kalossien ja päälikenkien viereen, minkä jälkeen räsymattoja pitkin voi tepsuttaa huikeaan huoneeseen: katosta roikkuu ruisleipätankoja, seinähirressä näkyy kehystettynä jäänteitä vuoden 1879 sanomalehdestä ja toinen toistaan kauniimmat vanhat astiat on aseteltu näkyville avohyllyille. Aika tuntuu pysähtyvän. TAPIO JA KAARINA NURMI muuttivat Vanhan Rauman puutaloon vuonna 1995. Ensimmäisenä kuntoon piti laittaa tietenkin varsinainen asuinrakennus. – Siinä taisi mennä ainakin vuosi ennen kuin otimme kunnolla asiaksi perehtyä pihapiirin toiseen rakennukseen, joka oli todella huonossa kunnossa, Tapio Nurmi kertoo.

41


– Muistan nostaneeni lattian korkkimattoa ja nähneeni sen alta paljastuneen vanhan lankkulattian, hän jatkaa. Ensimerkit piharakennuksen potentiaalista olivat siis lupaavia, mutta julmetusti työtä kiinteistö vaati. – Huoneistosta lähti kaatopaikalle tavaraa noin yhdeksän tonnia, Nurmi muistelee. PARISKUNTA EI missään nimessä tiennyt kunnostusprojektin alkumetreillä, että pihapiirin yhdestä huoneistosta tulee uudella vuosituhannella kohde, joka Pitsiviikkoisin houkuttelee avoimien pihojen tapahtumassa tuhansia kävijöitä. Viime kesän virallinen lukema vieraskirjassa oli noin 2000 nimeä – se on kaikkien kesien ennätys. – Ennen Vanhaan Raumaan muuttoa emme olleet myöskään erityisen kiinnostuneita vanhasta tavarasta, mutta puutaloympäristössä kiinnostus heräsi, Kaarina Nurmi kuvailee.

TOIVEISSA OLISI VIELÄ LÖYTÄÄ LEIPÄHÖYLÄ, PÄREPIHDIT JA JUUSTONKUIVATIN. He keräsivät pihan rakennukseen vanhaa tavaraa aktiivisesti noin viiden vuoden ajan. Tutuiksi tulivat niin huutokaupat kuin kirpputoritkin. – Tuolloin vanhaa tavaraa oli vielä kiitettävästi saatavilla. Nyt esineitä ei tahdo löytää mistään ja tavaroiden hinnat ovat korkealla. Hyvä esimerkki ovat huoneen puolella olevat isot ja mustavalkoiset kuvasuurennokset vanhoista Rauma-aiheisista valokuvista. Tapio osti ne aikoinaan 10–40 markalla. Nykyisin niistä saisi helposti pulittaa satoja euroja. Nurmien innokkaimmasta keräilyvaiheesta on nyt vierähtänyt aikaa jo kymmenisen vuotta. Erityisellä etsintälistalla on silti vielä kolme tavaraa, jotka kokoelmiin olisi toiveissa saada: leipähöylä, pärepihdit ja juustonkuivatin. – Meille kokoelma on jo omalla tavallaan valmis. Alkuaikoina tulimme tänne erikseen viettämään oikein aikaa, mutta enää emme niinkään.

Museovieraat saavat jättää omat kenkänsä kotimuseon eteiseen vanhojen jalkineiden viereen. Talosta löytyneitä tapettikerroksia riittää!

42


Hirren pinnassa on pala päivän aviisia tai muuta sen ajan kirjallisuutta.

– Nyt mukavaa on seurata ensikertalaisten reaktioita, kun he tulevat kokoelmahuoneesta. Osa voi olla jopa hämmentyneitä ja toiset taas kuvailevat tunteen olevan kuin ulkomailta tullessa. Lapsiperheille vierailu vanhan ajan kodissa on varmasti erityinen – Wälmlässä kaikkiin esineisiin saa koskea. AVOIMISTA OVISTA Pitsiviikolla on ollut Nurmen pariskunnalle monenlaista iloa. – Kerran yksi kävijöistä huomasi työkalupakistani yhden isomman veitsen. Hän osasi kertoa, että se on sokeriveitsi, jolla on aikoinaan kuutioitu sokeripaloja. Nyt veitsi on esillä huoneen puolella, Tapio Nurmi kertoo. Yksi ikimuistettava hetki porttien avaamisesta osui erää-

nä vuonna Pitsiviikon jälkeiseen ajankohtaan, kun Raumalla vietetään kamarimusiikkifestivaali Festivoa. – Meidän pihallamme piti tuolloin järjestää yksi monista ulkokonserteista, Kaarina muistelee. – Sateen vuoksi siirsimme konsertin kuitenkin pihapiirimme puurakennukseen. Oma musiikillisesti suurin hetkeni koitti, kun sain iltahämärässä valaista viulistin nuotteja kynttilän valolla, Tapani naurahtaa. Avoimien pihojen tapahtuma ja kuitenkin suojaisa pihapiiri tiivistävät Katariina Nurmen ajatuksen Vanhassa Raumassa asumisesta. – Aivan keskellä kaupunkia, mutta kuitenkin omassa rauhassa. Kokoelma avoinna Pitsiviikolla, Eteläpitkäkatu 30.

Kalkkilinimenttipullo on ainoita esineitä, mitä löytyi remontoitavan huoneiston tiloista. Vanhat valokuvat muistuttavat remontin lähtötilanteesta.

43


Rauman merimuseossa on tarjolla erityinen museo-opastus: sen lomassa tarinaa vahvistamaan tarjotaan pieniä suupaloja.

Makujen avulla merimiehen matkaan TEKSTI | MAIJA MÄNNISTÖ

M

KUVAT | PEKKA LEHMUSKALLIO

aistelen Rauman mesimuseossa ruokosokerilla glaseerattua tuoretta ananasta. Suljen silmät ja kuuntelen ääneen luettuja otteita raumalaisen merimies Onnin päiväkirjasta: miten Jamaikalla sinisenvihreään mereen yhtyy valkea korallisanta ja miten palmut huojuvat kaupungin talojen punaisia kattoja vasten. Olen osallisena Rauman merimuseon Onnin matkassa -maistelukierroksella. Opastuksella kuullaan otteita Onnin päiväkirjasta ja uppoudutaan historian havinaan aiheeseen sopivilla suupaloilla: Viipurissa maistelluilla suolakurkulla ja hunajalla, Itämeren laivoilla tutuksi tulleella ruisleivällä ja suolalihalla tai Saksan satamissa saaduilla pähkinöillä ja marmeladilla. – Makuaistin käyttö museoissa opastuksien yhteydessä on vielä uusi juttu, museonjohtaja Anne Meronen kertoo yhdessä Hovi Salesin kanssa Raumalla alkuvuonna lanseeratusta konseptista. – Tarkoituksenamme on herättää kävijöissä tunteita ja vahvistaa tarinaa makupalojen avulla, hän jatkaa. Erityisen ylpeitä Rauman museossa ollaan siitä, että kierroksen keskiössä on aito raumalaisen merimiehen päiväkirja ja museosta löytyy myös Onnin itse tekemä laivan pienoismalli, jossa on hyödynnetty Haitilta löytyneitä simpukoita. – Onni vietti merillä kaikkiaan kuusi vuotta. Eksoottisten kohteiden lisäksi hänen päiväkirjansa paljastaa miehen joutuneen myös sotavangiksi Saksassa ensimmäisen maailmansodan aikaan, Meronen taustoittaa. Alkuperäinen Onnin päiväkirja on hänen sukulaistensa hallussa, mutta digitoinnin ansiosta museon väki – ja nyt kuka tahansa voi päästä tutustumaan sen tarinaan. – Onni kirjoitti päiväkirjaansa kovin säntillisesti. Hänen poikansa jatkoi Onnin työn loppuun, sillä viimeisiltä sivuilta löytyy merkintöjä Onnin halvauskohtauksesta sekä aivan lopusta Onnin kuolinilmoitus, Meronen kertoo vuodesta 1971. Merimuseolla (Kalliokatu 34) järjestetään Onnin matkassa -maistelukierroksia varauksesta ja Pitsiviikolla to 26. ja pe 27.7.

44


RAUMAN MUSEOITA: KIRSTI Kotimuseon pihapiiri rakennuksineen kertoo 1700ja 1800-luvun alkupuolen rakennustavasta. Talon omistajana on ollut merimiehiä, työmiehiä ja käsityöläisiä. Pohjankatu 3, Rauma KODISJOEN KOTIMUSEOT: MAKASIINI Makasiinimuseo on koottu vuosina 1956–1958. Siellä on runsaasti maalaistaloon kuuluvaa esineistöä. Kodisjoentie 1445, Kodisjoki KODISJOEN KOTIMUSEOT: SEPÄN TORPPA Entisen sepän, Iisak Grundströmin ja hänen perheensä asuinrakennus on nykyisin museona ja vaihtuvien näyttelyjen tilana. Kodisjoentie 1449, Kodisjoki

Parhaat pihvit hyvässä tunnelmassa. 

Traditional steakhouse with local seafood dishes.

KOTISEUTUMUSEO MUINA Muinanmäellä voit tutustua mm. maa- ja kotitalousesineistöön, päärakennuksen interiöörinäyttelyyn, pienoismalleihin sekä navetan vaihtuviin näyttelyihin. Muinantie 7, Vasarainen LAIVANVARUSTAJAN KOTIMUSEO MARELA Marela esittelee vauraan raumalaisen laivanvarustajaperheen asumista ja elämistä 1800-luvun lopulla. Kauppakatu 24, Rauma LAPIN KOTISEUTUMUSEO JA KIRKKOTALLIT Makasiinissa ja kirkkotalleissa on esillä vanhaa talonpoikaisesineistöä, pienoismalleja rakennuksista ja suutarin verstaan työkaluja. Museotie 2, Lappi PUHELINMUSEO Kattavasti vanhoja puhelimia ja puhelintekniikkaa esittelevä museo keskellä idyllistä Vanhaa Raumaa. Avoinna mm. Pitsiviikolla heinäkuussa sekä tilauksesta. Eteläpitkäkatu 22, Rauma

Avoinna joka päivä 

Open daily

RAUMAN TAIDEMUSEO Vuonna 1969 taidemaalari Alpo Sarava teki aloitteen taidemuseon perustamisesta Raumalle. Rauman taidemuseo avattiin yleisölle joulukuussa 1970. Kuninkaankatu 37, Rauma SAVENVALAJA GUSTAF LÖFMANIN VERSTAS Savenvalaja Gustaf Löfmanin verstas ja asuinrakennus, jossa 1900-luvun alussa tehtiin uunikaakeleita. Nummenkatu 12, Rauma TERESIA JA RAFAEL LÖNNSTRÖMIN KOTIMUSEO Museo esittelee raumalaisen tehtailijapariskunnan ainutlaatuisen edustuskodin ja taidekokoelman. Syväraumankatu 41 VANHA RAATIHUONE Näytteillä raumalaista pitsiä. Museokauppa Kistupuadissa on myynnissä Rauma-aiheisia matkamuistoja. Kauppakatu 13, Rauma

ANUNDILANKATU 8 P. (02) 866 6700 WWW.WRK.FI

45


Varaa valita

Kun vatsa kurnii tai kahvijano yllättää, Raumalla on monta herkullista levähdyspaikkaa valittavana.

AASIALAISET

FIINIT

Everest Himal (Kuninkaankatu 19) Kadulle asti leijailevat nepalilaisen ruoan tuoksut houkuttelevat ihmisiä runsaiden annosten äärelle. A T Min Yan (Kuninkaankatu 4) Ravintolassa pääsee tuttujen kiinalaisten makujen pariin. Min Yanin sisäpihalle kannattaa eksyä. A Wen Jing (Kauppakatu 11) Ravintolan lounasbuffet susheineen ja aasialaisine herkkuineen on kaupungissa erittäin suosittu. Makujen pariin pääsee myös illallisaikaan. A T

Goto (Kuninkaankatu 17) Ravintolassa panostetaan sesongin makuihin ja sujuvaan palveluun. Kesäaikaan sisäpihan terassilla tarkenee ruokailla ja nauttia drinkkejä. A T Kalatori (Kalatori 4) Ravintola tarjoilee fiiniä ruokaa vuodenaikojen vaihtelua kunnioittaen. A T L Kapteeninhuone (Kalliokatu 25) Kalaruuat ovat täällä kaupungin kärkeä. Sisustuksessa on onnistuttu tavoittamaan vanhan purjelaivan henkeä. A Savila (Vanhankirkonkatu 1) Aivan Vanhan Rauman kupeessa sijaitseva ravintola palvelee niin lounas- kuin illallisasiakkaitakin. A T

MISÄ KAIKKE LIKEMÄLTTÄ ON DRAHTÖÖR? MISSÄ ON LÄHIN RAVINTOLA?

Sydvest (Kuninkaankatu 6) Gastropub-ravintola on kooltaan pieni, mutta se tarjoilee asiakkailleen suuria makuja sesonkien mukaan. A T Villa Tallbo (Petäjäksentie 178) Villa Tallbon pitsihuvilan tunnelmassa voi nauttia maittavan lounasbuffetin meren läheisyydessä. A T

MERKKIEN SELITYKSET: A A-oikeudet

46

L Leikkipiste

T Terassi

Wanhan Rauman Kellari (Anundilankatu 8) Puitteet ovat nimensä mukaisesti kellarimaisen komeat. Kissan katto -terassilla tarkenee kesällä. A T


KAHVILAT Café Passion (Valtakatu 2) Kahvila sijaitsee aivan keskuspuiston leikkihärveleiden vieressä, jonne lapsiperhe voi suunnata sulattelemaan nautittuja makeita leivoksia tai lounassalaatteja. T L Café Sali (Kuninkaankatu 22) Kahvien ja kakkujen lisäksi kansainvälisyyttä henkivä Sali tunnetaan myös lounassalaateistaan. A T L Ketunleipä (Isokatu 21) Leipomomyymälän yhteydessä toimivaan kahvilaan voi istahtaa hengähdystauolle. Tuotteet on valmistettu monesti luomuraaka-aineista, ja leivät leivotaan aina juureen. Kontio (Kuninkaankatu 9) Perinteinen kahvila on kuuluisa vaniljamunkeistaan, joita voi nauttia myös sisäpihan suojaisalla terassilla. A T Männistön lippakioski (Syväraumankatu 1-3) Kioski sijaitsee Vanhan Rauman ja Otanlahden välissä, joten siinä voi hörpätä kahvit ja jäätelöt matkalla merelle. T Prassen (Posellinkatu 6) Pikkuisen kahvilan vitriinien tarjottavat saavat paatuneimmankin makeanhampaan kolotuksen laantumaan. A T L Pystökaffe (Rauman Kauppatori) Torin legendaarinen kahvikoju, jolla vaihdetaan päivän kuulumiset ja mutustetaan maukkaita possumunkkeja. Tiihosen kahvila-konditoria (Syväraumankatu 12) Päivittäin laaja valikoima erilaisia konditoriatuotteita. Torni (Vesitornintie 2) Kaupungin korkeimmat näköalat tarjoaa kahvila-ravintola Torni, jossa voi nauttia kahvin, lounaan tai illallisen. A T Tullin Kaffe (Kuninkaankatu 50) Kotoisa lounaskahvila sijaitsee Vanhan Rauman sydämessä Hauenguanossa. A T Wanhan Rauman Jäätelökauppa (Savilankatu 6) Tarjolla monenlaisia italialaisia Minetti-jäätelöitä. Lisäksi paikan päällä paistettuja vohveleita ja erikoiskahveja. T Wanhan Rauman Kaffebar (Kuninkaankatu 27) Kahvila on vanhoine puukalusteineen ja pitsiliinoineen symppis! Valikoimassa on itseleivottuja tuotteita. A T L

LAPSKOUSSI ON KESTOHITTI KUN MARTAT avaavat Pistiviikolla taidemuseon pihalla lapskoussin myyntikojun, ovat pitkät jonot taattuja. Raumalaista perinneruokaa ostetaan niin heti nautittavaksi kuin myös kotiin vietäväksi. Perunoista ja käsin riivitystä lihasta valmistettu mössö ei ole sieltä kauneimmasta päästä, mutta se maistuu mahdottoman hyvältä voisilmällä, suolakurkuilla ja etik-

kapunajuurilla ryyditettynä. Vuosikymmeniä käytössä olleella reseptillä valmistuu kaupunkilaisten suuhun sopiva lapskoussi, mutta sen lisäksi Marttojen kojulla pääsee perinteisesti myös pannkakkon, topseilvellingin ja sämpylöiden makuun. Ja muista! Sinua on varoitettu. Saavu paikalle ajoissa, ellet halua ostaa eioota.

47


RENNOT Amarillo (Savilankatu 1) Keskiviikkoiltoina Caliente vetää Amarillon terassin täyteen väkeä. Nälkä lähtee ravintolassa nachoilla, burgereilla ja pihveillä. A T L

La Bamba (Posellinkatu 6) Terassille on kesäaikaan helppo pysähtyä ja ravintola tarjoaa mutkatonta ruokaa, josta löytyy suosikkeja myös lapsiperheille. A L T

Buena Vista (Kanalinranta 5) Perinteinen raumalainen ravintola on vakiinuttanut paikkansa monen ruokailijan sydämessä. Kanalin varrella tarjoillaan nimikoidun Vistan burgerin lisäksi myös muun muassa pannuruokia, pastaa ja monenlaista kanaa. A T L

Osteria da Filippo (Kauppakatu 20) Filippossa vähän jokainen astia ja tuoli on eriparia, mutta ne sopivat mutkattomasti yhdeksi kokonaisuudeksi. Testaat sitten pizzan tai pasta-annoksen, muista jättää tilaa italialaisille jäätelöille! A T L

Mr. Jones (Valtakatu 5) Tässä seurusteluravintolassa saa tyydytettyä niin wingsien kuin myös burgerin himon. Kesäaikaan ravintolan edustalla voi ruokailla myös aurinkoisella terassilla. A T

Riviera (Hallikatu 6) Perinteisten kinkkujen ja kebabien lisäksi Rivieran täytevalikoimasta löytyy mm. ilmakuivattua kinkkua, parsaa, paahdettuja pinjansiemeniä, simpukoita… A T L

Teatteriravintola Ankkuri (Alfredinkatu 2) Lounas tarjoillaan buffet-tyylisenä. Kaupunginteatterin yhteydessä olevan ravintolan terassilta voi kuunnella kanaalin solinaa. A T Tifosi (Kauppakatu 3) Vahvasti urheilua henkivässä sporttibaarissa voi matsin lomassa taltuttaa nälän tapaksilla, burgerilla tai pihvillä. Vieraile myös aurinkoisella kattoterassilla. A T

SAAKOST SIÄLL LAILIST TROPPI? TARJOILLAANKO SIELLÄ VÄKEVIÄ?

48

PIZZAT

MEREN ÄÄRELLÄ Captain Jack’s & Puosun Kellari (Poroholmantie 8) Poroholman laivaravintoloissa nautit mm. rentoja burgereita ja tyylikkäitä pihviannoksia. A T Merijakamo (Suvitie 14) Merifiilis on huipussaan tällä terassilla, joka sijaitsee aivan Syvärauman pienvenesataman kupeessa. A T Rantatalo (Otanlahden ranta, Suvitie) Tuulahdus Karibian meininkiä! Ruokana tarjolla salaatteja, pizzoja ja tapaksia. Monipuolisen juomavalikoiman lisäksi Rantatalossa panostetaan myös erikoiskahveihin. A T Ruormies (Poroholmantie 8) Rauman isoin terassi sijaitsee Poroholmassa. Terassikansaa on edelliskesinä viihdytetty niin elävällä musiikilla kuin myös stand upilla. A T


SÄE RAUMAN GIÄLEL Sanota, ett Rauman giäl o lyhkäst, mutt iha ai ei asi ol näi. Yks säe runoilija Percy Shelleyn värsyst kuulu näi:

ISLAND, ISLAND GRASSY ISLAND, GRASSY ISLAND’S PRID

Näköala yli kaupungin merelle asti!

JOKA PÄIVÄ iltamyöhään kesä–elokuussa

RAUMAKS:

SAAR, SAAR HEINSAAR, HEINSAARE MORSSI

Herkulliset

KAKUT JA PULLAT

RUATTIKS:

Ö, Ö HÖ Ö, HÖ ÖS MÖ

kahvittelijoille Ruokailu

NORTAMO-SEOR Nortamo-Seor vaalii ja tuo esille kirjailija Hj. Nortamon perinnettä, rauman kieltä, vanhaa purjelaivakauden merimieskulttuuria ja raumalaista kotiseutuhenkeä. Seura liittyi Twitteriin helmikuussa 2018, jossa rauman giälellä sanailu on ollut taattua laatua.

À LA CARTE -LISTALTA klo 21 asti

Nortamo-Seoran kapteeni Mikko Vapanen.

Runsas

NOUTOPÖYTÄ

lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12-16

LOUNAS arkisin klo 11-15

A-oikeudet JUHA SINISALO

Vesitornintie 2, Rauma 050 3388 069, 02 822 0550 www.rosmariini.fi 49


Lounas arkisin alkaen 10 € A la Carte iltaisin ja viikonloppuisin Kaupungin parhaat kesäjuomat

4,6/5

4,3/5

4/5

”Gotossa ruokailumme oli paras ravintolakokemus Suomessa vuosiin” ”best in town...friendly and high quality !!” KUNINKAANKATU 17, VANHA RAUMA

WWW.RAVINTOLAGOTO.FI


Lounastarjous arkisin klo 11–14

alk. 5,60€

Meiltä myös

L AHJA KORTIT

sis. maito, vesi, kahvi

KOTIINKULJETUS 2,50€ klo 22 saakka, PE ja LA klo 23 asti!

www.denisskebab.com

Since 1992 Valtakatu 10, p. 02 823 5770 ma–to 11–22.30 pe–la 11–04 su 12–22.30

Kesätarjouksia! LIHAVARRAS TAKUUMUREASTA HÄRÄN SISÄFILEESTÄ BBQ-KASTIKKEELLA

180 g

22€

KANASALAATTI

GRILLATTUA BROILERINFILEETÄ, HEDELMIÄ JA PÄHKINÖITÄ

13€

KANALINRANTA 5. PUH. (02) 822 7757

Tervetuloa herkuttelemaan!

WWW.RAVINTOLABUENAVISTA.COM


Koko Rauman festivaali TEKSTI | MAIJA MÄNNISTÖ

KUVA | PEKKA LEHMUSKALLIO

Rauman Pitsiviikolla tapahtumia tuottaa kaikkiaan noin 70 järjestävää tahoa.

Y

hteistyö on heinäkuista Pitsiviikkoa parhaiten kuvaava sana. Kun tapahtuma pullistelee monenkirjavasta ohjelmasta, ei kukaan voi suoriutua siitä yksin. Kaupungin kulttuurija museopalvelut huolehtivat paketin kasassa pitämisestä, mutta iso osa ohjelmatarjonnan järjestämisvastuusta on kaupungin lisäksi yhdistyksillä, seuroilla, seurakunnalla ja ihan yksittäisillä kaupunkilaisilla ja taiteilijoilla. – Pitsiviikko on koko kaupungin tapahtuma. Se näkyy niin innosta järjestää tapahtumaa kuin myös ihmisten aktiivisesta osallistumisesta eri ohjelmiin, vastaava kulttuurituottaja Leila Stenfors kertoo. On suorastaan mahdotonta arvioida, paljonko väkeä Pitsiviikko vuosittain saa liikkeelle. – Tämän vuoden jälkeen ollaan kuitenkin hieman viisaampia, sillä maailmanperintöyhdistyksen tarkoituksena on suorittaa kesän aikana Vanhassa Raumassa kävijätutkimusta, Stenfors kertoo. Perinteinen tapahtuma on kaupungissa odotettu juttu. Rakasta Pitsiviikkoa vaaditaan vuodesta toiseen silti myös uudistumaan. – Tapahtumarunkomme on ollut melko pitkään samankaltainen. Isot kansainväliset markkinat otimme mukaan viikolle 4–5 vuotta sitten. – Ehkä eniten saamme kritiikkiä tai kehitysehdotuksia juuri siitä, että viikon pitäisi tarjota enemmän jotain uutta ja yllättävää. Toisaalta taas meidät tunnetaan siitä, että tarjoamme kävijöille joka vuosi taattua laatua, Stenfors puntaroi. Eniten kiitoksia Pitsiviikko kerää kaupunkikuvan elävöittämisestä keskellä kesää. Pitsiviikko juhlitaan aivan kaupungin sydämessä, eikä missään syrjäisellä tapahtumatantereella. Nimestään huolimatta Pitsiviikko kestää yhdeksän päivää 21.-29.7.

52

Seuraavalta aukeamalta jä löydät tärppe ! ta is um ht tapa


KAHVILLE

Kuumat kupilliset ja päivän tuoreet pullat

LOUNASTA

Alkaen 10€, arkisin klo 11-14

À LA CARTE

Suussasulavat herkut klo 14 alkaen

ROOFTOP TERRACE

Kaupungin aurinkoisin kattoterassi

HUIPPU-URHEILUA

K AUPPAKESKUS POTKUR

K AUPPAK ATU 3, R AUMA

050 514 6 693


Pitsiviikon tärpit: I love Rauman toimitus kokosi listaa Pitsiviikon menovinkeistä. Lisätietoja Pitsiviikosta ja ohjelmatarjonnasta löydät osoitteesta www.pitsiviikko.fi.

LAUANTAI 21.7. 10 Pitsiviikon avajaiset Helsingintorilla. Pitsiviikko avataan Nyplääjäpatsaan kukituksella. Pyyrman trumbutta. 11.30 Nyplääjät ry:n näyttelyn ”Kyll pits träkkis pitä” -avajaiset Posellissa (Nortamonkatu 12). Pitsi on Nyplääjät ry:n merihenkisen näyttelyn pääosassa – pitsin käytössä vain mielikuvitus on rajana. Näyttely avoinna 11.30–16. 12 ja 14 Seikkailuretki Vanhan Rauman kujille alkaa Raatihuoneelta (Kauppakatu 13). Toiminnallinen retki sopii 7–12-vuotiaille, nuoremmat vanhemman kanssa. Retken hinta 6 €/lapsi. 13 Pitsikeskus Emelian näyttelyn avajaiset henkilöstöravintola Kerttu Pruutmestarskassa (Kanalinranta 3). Vuoden 2018 nyplääjän julkistaminen. Avoinna klo 13–15.

SUNNUNTAI 22.7. 9.00 Agipitsi 2018 -kisatapahtuma Susivuoren koirakentällä (Pulttivahe 2). Pääosassa agility ja pitsiin pukeutuneet ohjaajat. Kilpailussa arviolta yli tuhat agilitysuoritusta. 12–16 Sunnuntaikirppis Rauman kauppatorilla. Kaikille avoimet myyntipaikat 5 €/pöytä, lisäpöytä 3 €. Tiedustelut p. 040 824 6400 tai torivalvoja@raumanyrittajat.fi. 12–16 Kotimuseo 30 vuotta! Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseon (Syväraumankatu 41) avaamisesta tulee kuluneeksi 30 vuotta. Juhlan kunniaksi museoon on ilmainen sisäänpääsy ja tarjolla on erikoisohjelmaa. 14–16 Tapahtumapäivä Sammallahdenmäellä. Aloitus eteläiseltä info-pisteeltä (Savulaaksontie 181). Opastuskielinä suomi ja englanti. Vapaa pääsy!

MAANANTAI 23.7. 10–11 Ohjattu hathajoogaharjoitus Katariinanpuistossa, Pyhän Kolminaisuuden kirkon raunioiden vieressä. Oma joogamatto tai muu alusta mukaan. Säävaraus.

54

11, 12 ja 13 Vanhan Rauman opastuskierrokset. Lähtö Vanhalta Raatihuoneelta (Kauppakatu 13). Kesto noin 50 minuuttia, maksu 5 € käteisellä oppaalle. 11–17 Tammelan pihalla tapahtuu (Eteläpitkäkatu 17). Nuorten työpaja järjestää ohjelmaa sekä lapsille että aikuisille. Kahvila ja tuotemyyntiä. Sepät takovat kuumaa rautaa. Puukkonäyttely. Ali-Unkin lammastilan kehräysnäytös. 16.30 Rauman keskiaikaiset kirkot. Lähtö Pyhän Kolminaisuuden kirkon raunioilta Kalatorilta Rauman Pyhän Ristin kirkolle. Kesto 1,5 tuntia, maksu 6 € käteisellä oppaalle. 16.30 Maister teke afäärei Elokuvateatteri Iso-Hannu (Savilankatu 4). Kirjailija Hj. Nortamon jaarituksesta tehty raumankielinen elokuva. Liput 9 €. 17 Kansallispukutuuletuspiknik. Tuuletus aloitetaan kaupungintalon pihalta (Kanalinranta 3), josta kävellään Marelan pihalle (Kauppakatu 24), jossa piknik ja pukujen esittely. Pukeudu kansallispukuun ja ota eväskori mukaan!

TIISTAI 24.7. 11–18 Rouva Manner ja Kongaamo (Tullivahe 2). Pop up vintagemekko- ja retrotakkikauppa avaavat ovensa. Myynnissä menneen ajan mekkoja, kenkiä ja laukkuja. 14–16 Solmeilutyöpaja Pajapuistossa, Isopoikkikadun ja Pohjankadun kulmassa. Tervetuloa opettelemaan makrameesolmeilua ja täydentämään Puistopuuhastelijoiden kesäteosta ”Solmui yhres”. 14–17 Kantoväline- ja imetyspiknik Katariinanpuistossa Pyhän Kolminaisuuden kirkon raunioiden vieressä. Lapsiperheiden vapaamuotoinen piknik-tapahtuma. Tarjolla neuvoja ja tukea imetykseen sekä kantoliinan ja –repun käyttöön. Omat eväät ja viltti mukaan. 15–17.30 Merimuseon elokuvailtapäivä (Kalliokatu 34). Tule katsomaan elokuva ”Kamppailu merta vastaan”ja perehdy Merimuseon näyttelyyn. Iltapäivä on maksuton. Elokuvan ikäraja on K12. Mukaan mahtuu 50 henkilöä.


16–20 Ohjelmallinen iltatori Rauman Kauppatorilla. Tapahtumassa ToriRock! Relmun, Rock Academyn ja nuorisotoimen kanssa toteutettu nuorten rock-tapahtuma.

KESKIVIIKKO 25.7. 11, 12 ja 13 Vanhan Rauman opastuskierrokset. Lähtö Vanhalta Raatihuoneelta, Kauppakatu 13. Kesto noin 50 minuuttia, maksu 5 € käteisellä oppaalle. 11–16 Makrameekorut Taitokeskus Rauma (Lensunkatu 4). Pitsiviikon käsityöpaja aikuisille. Materiaalimaksu alkaen 7 €. Tiedustelut ja ennakkoilmoittautumiset p. 044 792 8884 tai rauma@taitosatakunta.fi.

SUNNUNTAI 29.7. 11.30 Vanhan Rauman kävelykierros. Lähtö Vanhalta Raatihuoneelta, Kauppakatu 13. Kesto 1,5 tuntia, maksu 6 € käteisellä oppaalle. 12–16 Sunnuntaikirppis Rauman Kauppatorilla. Kaikille avoimet myyntipaikat 5 €/pöytä, lisäpöytä 3 €. 20 Iltasoitto Vanhan kaupungintalon tornissa (Valtakatu 2). Juho Vilo, trumpetti. Rauman puhallinorkesteriyhdistyksen tervehdys Pitsiviikkoa viettäville.

12.30 Keppihevoskavalkadi ja estekisa. Kokoontuminen Tammelan pihalla (Eteläpitkäkatu 17), josta lähdetään klo 13 kulkueena Tekkalan puistoon, jossa keppihevosten estekisat klo 13.30. Ota mukaan oma ratsu tai lainaa keppihevonen tapahtumapaikalta. Lähtömaksu 2 €. Säävaraus. 14–14.30 Opastus Suojasta maailmalle – Rauman sataman historiaa –näyttely Rauman merimuseossa (Kalliokatu 34). Opastus sisältyy pääsylipun hintaan, pääsyliput 9/7/6/3 €, museokortti käy. Ei ennakkoilmoittautumisia. 16–20 Ohjelmallinen iltatori Rauman kauppatorilla. Kaikille avoimet myyntipaikat 5 €/pöytä, lisäpöytä 3 €. Pitsimissit esittäytyvät yleisölle.

TORSTAI 26.7. 11–16 Ristipistoja langalla ja kangastussilla Taitokeskus Rauma (Lensunkatu 4). Käsityöpaja lapsille. Materiaalimaksu alkaen 4 €/hlö. Alle 8-vuotiaat aikuisen seurassa. Tiedustelut ja ennakkoilmoittautuminen p. 044 792 8884 tai rauma@taitosatakunta.fi. 15­­–19 Neulepiknik Pyhän Ristin kirkon puistossa (Luostarinkatu 1). Mukaan oma käsityö, eväät ja istuinalusta. 16–20 Iloinen iltatori Rauman kauppatorilla. Kaikille avoimet myyntipaikat 5 €/pöytä, lisäpöytä 3 €. Katuliitukarnevaalit, joissa väritetään tori valmiiksi Mustan pitsin yötä varten. 18 Pitsimissifinaali (Savilanpuisto). Pitsimissi ja -prinsessat kruunataan yleisömeren edessä.

LAUANTAI 28.7. 11–14 Lasten lauantai Kauppatorilla. Sähköankerias esiintyy, ilmapalloja ja suunnistusrata lapsille. 11–15 Lasten taidetapahtuma Nokan torpalla (Suvitie 10). Inspira ry:n perinteisessä kesätapahtumassa lapset saavat maalata ja piirtää paperille, kivimaalausta, huovutusta, ongintaa ja paikalla on myös poni. Kahvio ja taidenäyttely avoinna. 14–15 Juhlakyyditys G&G:n hevoskyyditystä sekä poniratsastusta Pyhän Ristin kirkon edessä (Luostarinkatu 1). Maksullinen, säävaraus.

Mustan pitsin yö pe 27.7. 10 Siikasoppaa Kanalin sillan kupeessa kaupungintalon edessä (Valtakatu 1). Myös omiin astioihin kotiin vietäväksi. Myynnistä kertynyt tuotto käytetään kalanistutukseen. 10–22 Käsityöläismarkkinat Kalatorilla Vanhassa Raumassa. Perinteiset käsityöläismarkkinat järjestetään tänä vuonna 30. kerran. 12 Karikatyyrejä elävästä mallista Julkkis-Galleria, torin laidalla, Isokirkkokatu 7. Taiteilija Teuvo Salminen piirtää karikatyyrejä galleriansa edustalla klo 12 alkaen iltaan asti. 12–01.00 Mustan pitsin yön tanssit Narvi-Sähkön sisäpihalla (Kauppakatu 5). Tapahtuman ajan puffetti auki, tarjolla mm. virvokkeita, hattaroita, popcornia ja muuta pikkusuolaista. 16–20 Ohjelmallinen iltatori Rauman kauppatorilla. Kaikille avoimet myyntipaikat 5 €/pöytä, lisäpöytä 3 €. Trubaduuri Mara & Cathering esiintyy. 16–00 Savilanpuisto soi! Savilanpuiston perinteisessä musiikki-illassa esiintyvät tänä vuonna muun muassa Ida Paul ja Kalle Lindroth, Samae Koskisen Korvalääke sekä Maija Vilkkumaa. 17.30–21 Prännvahdik kiärtelevä Vanhas Raumas ja varjelevak kaupunkki valuvaarald ja pahandekkjöild. Nortamo-seor on elvyttänyt 1600-luvulta 1800-luvun loppupuolelle asti käytössä olleen palovahtien yöllisen vartiotoiminnan.

55


Rauman matkailuneuvonta puh. 02 834 3512, matkailu@rauma.fi Matkailuneuvonta kesällä Palvelupiste Pyyrman Valtakatu 2 A 1.6.-31.8. ma-pe 9–18

AJANVARAUS MYÖS NETISSÄ 24/7!

Vanha Raatihuone

Kauppakatu 13 1.-30.6., 1.-31.8. ti-su 10–17 1.-31.7. joka päivä 10–17 Toimipisteet suljettu juhannuksena 22.-24.6.

visitrauma.fi

WWW.LAAKARIKESKUSMINERVA.FI

www.vormu.fi

TEHTAANMYYMÄLÄN KESÄ Meiltä löydät monenlaiset keittiötarvikkeet Eskimo-tuotepaketti on myös toivottu tuliainen kesäkeittiöön! Kaikki tutut Eskimo-tuotteet saat nyt Fredmanilta. Tehtaanmyymälä avoinna ma–pe 10–17. Eurajoentie 10, 27230 Lappi. Puhelin 010 411 0726.

Kesäkuun tarjous

KESÄPEITTEET 150x200/80g/m²

25,-

kpl

Heinäkuun tarjoukset

TYYNYT

50x60/400–600g

15,-

kpl

Meiltä asuntovaunuj en ja veneiden sijauspat jat mittatilaustyönä

LATTIATYYNYJÄ

10,-

kpl

Elokuun tarjous Valkoinen 100% puuvillasatiiniraita

LIINAVAATESETTI

Oxford-reunuksella tyynyliina 55x65 pussilakana 150x220 Setti

2 settiä

35,- 66,www.fredmangroup.com www.eskimofinland.fi

SAMPAANALAN TEOLLISUUSALUE Tehtaanmyymälä av. ark. 9-17, la 9-13 (kesälauantait suljettu vk. 25-31) Niittaajantie 7, 26820 RAUMA. Puh. 824 0100


TELTASSA SYNTYY TARINOITA JA BLUESIN SULOSÄVELIÄ TEKSTI | MAIJA MÄNNISTÖ

KUVAT | PEKKA LEHMUSKALLIO

Rauma Bluesin yli 30 vuoden taipaleeseen mahtuu monia unohtumattomia tarinoita. Tässä niistä valtaistuin- ja uimaretkikertomukset.

R

auma Bluesin järjestäjillä on ollut tapana pitää hyvää huolta artisteistaan. Se on tarkoittanut muun muassa keikkapäivän jälkeisiä veneretkiä porukalla Rauman saaristoon. Elettiin vuotta 2004, kun taas yksi saaristoretki oli alkamassa. Cedric Burnside oli pukenut urheasti jo pelastusliivit ylleen, mutta vesipelkoinen muusikko ei suostunut aluksi tulemaan rannallakaan kymmentä metriä lähemmäksi paattia.

man puutteessa rumpujen virkaa toimitti keittiöstä noudetut padat ja kattilat. Saarella totta kai haluttiin päästä myös uimaan. Suomalaisten esimerkistä innostuneena myös Robert Randolph hyppäsi mereen, jolloin muut bändiläiset huusivat täyttä kurkkua: ”Hän ei osaa uida!” Randolph saatiin onneksi merestä kuiville nopeasti, joten mies saattoi itsekin vain vitsailla tapahtuneelle. – I almost drowned in the Baltic sea!

”HOTELLISTA PITI PURKAA SUIHKUKAAPPIA, ETTÄ ISO MIES MAHTUI SUIHKUUN.”

TUNNU PÄRSSINEN ON ollut mukana Rauma Bluesin puuhamiehenä alusta asti, eli yhteensä jo 33 kertaa. Vuotta myöhemmin mukaan remmiin liittyi myös Jyrki Lehti. – Ei minua varmaan muuten olisi huolittu, mutta muilla ei tuolloin ollut uutta telexiä, Lehti virnistää. Tapahtuman koostamisessa vuoden kierto on selvä: kun pääkonsertti on saatu elokuisena lauantaina juhlittua, kokoontuu järjestäjäpoppoo summaamaan mennyttä ja katsomaan tulevaan jo seuraavana päivänä sunnuntaina. – Syksyn aikana pyrimme aina lyömään lukkoon tulevan vuoden tapahtumailmeen ja olemme myös yhteydessä sponsoreihin sekä yhteistyökumppaneihin, Pärssinen kertoo.

– Lopulta artistiemäntämme onnistui houkuttelemaan Burnsiden mukaan kyytiin, mutta en ole kyllä ennen nähnyt mustan miehen kasvojen menevän niin kalpeiksi, Hannu ”Tunnu” Pärssinen naurahtaa. Kun retkue lopulta pääsi perille Kylmäpihlajan majakalle, ilta eteni jossain pisteessä tietysti jammailuksi. Parem-

58

B


a m u a R

s e u l B 59


Artistitkin pyritään buukkaamaan mahdollisimman hyvissä ajoin, mutta aina voi sattua yllätyksiä. – Vaikka syksyllä jo käydään paljon neuvotteluja, voi osa artisteista varmistua vasta monen kuukauden kuluttua, Pärssinen sanoo. KOLMENA VIIME VUONNA Rauma Blues on järjestetty tarkoituksella elokuussa heinäkuun tapahtumapaljouden ulkopuolella. Teltan ansiosta Blueseilla ei kelinkään suhteen ole niin justiinsa. – Jos sattuu satamaan, teltassamme oleva lattia pelastaa, eikä kuravelliä synny, Lehti kuvailee. Vuosi -93 on piirtynyt molempien miesten mieliin sillä päinvastaisella tavalla – silloin Blueseilla tarvottiin nilkat mudassa. Teltassa on myös muita etuja.

– Meille on vuosien mittaan esitetty hyvin maltillisia takahuonetoiveita, mutta erityisesti yksi poikkeus muistuu mieleen vuodelta 2002. Tuolloin esiintyjäkaartiin oli kiinnitetty soul-solisti Solomon Burke, jonka pitkältä toivelistalta löytyi muun muassa valtaistuin takahuoneeseen. Sellaista yritettiin metsästää niin Ylen kuin Maikkarinkin studioilta ja kaupunginteatterin lavasteista, mutta ilman tulosta. – Lopulta sopiva tuoli löydettiin Timo Koivusalon filmistudiolta Nakkilasta. Ei taida Koivusalo vielä tänäkään päivänä tietää tästä erikoisesta lainasta, Pärssinen sanoo. Valtaistuimen vierustoille piti vieläpä tuoda isot puskat pitkävartisia ja piikittömiä ruusuja. Eikä Burken kanssa taiteilu suinkaan loppunut siihen. – Raumanlinnan hotellista piti purkaa suihkukaappia, että iso mies mahtui suihkuun, Lehti tarinoi.

BLUESIN PÄÄKONSERTISSA ESIINTYVÄT TÄNÄ VUONNA: Sugaray Rayford Band, Annika Chambers, Guitar Slim Jr, J.T. Lauritsen & The Buckshot Hunters sekä Slim Butler & The SlimCuts. Rauma Bluesin puuhamies Hannu ”Tunnu” Pärssinen on blues-mies henkeen ja vereen.

– Teltta on välitön ja helppo ympäristö. Kun Blueseja järjestettiin talviharjoitteluhallissa, kävi usein keikkojen välissä pihalle siirtyneiden keskuudessa niin, että musiikki ei kuulunutkaan ulos ja osa artistien ohjelmistosta jäi heiltä vahingossa seuraamatta, Lehti kertoo. VUODET JA VUOSIKYMMENET tapahtumatiimissä ovat opettaneet kaksikolle paljon. – Siinä meni varmaan 15–20 vuotta ennen kuin järjestelyihin oppi suhtautumaan tietyllä rentoudella ja löysimme delegoinnin taidon, Pärssinen sanoo. – Muistan sen ensimmäisen kerran, kun kaksi viikkoa ennen pääkonserttia istuimme kahvilla ja kaikki kohdat to do -listalla oli jo raksittu, Lehti muistelee. KOKENEILLA JÄRJESTÄJILLÄ TUNTUU olevan rutiini jo hyppysissä, mutta välillä artistit voivat yllättää.

60

– Kun miestä lähdettiin hakemaan hotellilta keikkapaikalle, totesi hän autosta, ettei se ole toivottu Mercedes. Sitten pihaan tilattiin kaikki Rauman tilataksit jonoon valittaviksi, joista Audi oli sitten lopulta ihan hyvä, hän jatkaa. Eikä miehen keikka jättänyt oikuttelujen jälkeen ketään kylmäksi. – Hän veti niin mahtavan setin, että kyllä siinä silmäkulma kostui, Pärssinen muistelee. RAUMA BLUES ON tullut kaupungin tapahtumakalenteriin jäädäkseen. – Järjestäjille paras palkinto on se, että yleisö viihtyy. Kävijöiltä saatu palaute on sellainen motivaattori, joka saa jatkamaan näitä hommia, Pärssinen ja Lehti sanovat yhdestä suusta.


Festivo rauhoittaa festarikesän keskellä TEKSTI | MAIJA MÄNNISTÖ

KUVAT | RAUMA FESTIVO & PEKKA LEHMUSKALLIO

Kamarimusiikkitapahtuma levittäytyy Vanhan Rauman pihoille ja lähiseudun konserttisaleihin 7.–11.8.

E

nsikertalaiselle Rauma Festivon ohjelman selaaminen voi olla hengästyttävä kokemus. Konsertteja riittää ympäri kaupungin, esiintyjät ovat vieraan oloisia ja matineat sekä urkusonaatit eivät soita kelloja. Jos viimeksi on bailannut festareilla JVG:n keikalla, miten kannattaa lähteä lähestymään Festivon ohjelmaa? – Isoin ero festareihin on ehkä se, että Festivon konserteissa harvemmin tanssitaan. Konsertteihin ei kuitenkaan tarvitse mitenkään erikseen pukeutua ja ne ovat kaikille avoimia. Meidän taiteilijamme tekevät musiikkia taatusti samalla intohimolla, kun JVG:kin, mutta musiikkityyli on vain eri, Festivon tiedottajatuottaja Kristiina Aatsinki kuvailee. – Ensikertalaisen voi olla helpoin tutustua Festivoon kahvila- ja pihakonserttien kautta, hän jatkaa.

62

Carpe diem! -pihakonsertit ovatkin yksi Rauma Festivon erikoisuuksista. Ohjelmistossa kerrotaan tuolloin kellonajat ja osoitteet, joissa kaikki Vanhan Rauman yllätyskonsertit järjestetään, mutta siinä se. Tällöin ei ehdi kehittyä myöskään minkäänlaisia ennakkoluuloja tai -oletuksia. – Ensikertalaisen kannattaa osallistua Festivoon ennakkoluulottomasti ja ilman itselle asetettuja raja-aitoja. – Itse pidän erityisesti siitä, että Festivon konserteissa on aikaa rauhoittua. Festareilla voi tuntea tarvetta ottaa selfieitä ja keikkoja striimataan koko ajan jonnekin, mutta Festivossa voi keskittyä musiikkiin ja rauhoittua, Aatsinki sanoo. Jos harkitsee Festivo-neitsyytensä menettämistä, suosittelee Aatsinki ennakkoon perehtymään tapahtuman ohjelmaan. – Konserttien kuvauksista voi löytää itseään kiinnostavia teemoja, on se sitten oopperaa, suomalaisten säveltäjien teoksia tai ranskalaista romantiikka. Jos kahvila- ja pihakonsertit ovat Festivossa niin sanottuja matalan kynnyksen tapahtumia vapaalla pääsyllään, ei kynnystä ole kasvatettu tapahtumaviikon pääkonsertteihinkaan. Lue lisää: www.raumafestivo.fi


ESITYKSET RAUMAN KESÄTEATTERISSA 15.6. - 11.8.2018

LIPUNMYYNTI

Alfredinkatu 2, 26100 Rauma

puh. (02) 8376 9900

raumanteatteri@raumanteatteri.fi


#ILOVERAUMA

IHASTELITKO VANHAN RAUMAN puutaloja, uskaltauduitko mereen uimaan vai tipautitko tötterön mukulakiville? Jaa Rauma-kuvasi Instagramissa käyttäen #iloverauma-hashtagia. Muista myös kurkkia, millaisia kuvia muut matkailijat ja kaupunkilaiset ovat jakaneet. Ties vaikka löytäisit makoisan kahvilan tai vinkin ihanasta piknik-paikasta!

Urheilukadun ja Raumanmerenkadun risteyksessä sijaitsee Rauman ainoa muraali eli seinämaalaus.

I love Rauma -kesälehti ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2011.

Paatit vesille. Oma vene on monelle raumalaiselle tärkeä kulkuväline ja vapaa-ajan harrastus. Ilta-aurinko hellii Poroholman Aurinkoterassi Ruormiehen asiakkaita.

64


#ILOVERAUMA

Rauman keskustan luoteispuolella sijaitseva Syväraumanlahti on yksi Suomen suurimmista pienvenesatamista.

Päivän aviisi Länsi-Suomi on ilmestynyt Raumalla jo 113 vuotta. Paikallisuutiset maistuvat tuoreen hyvällisen kanssa.

Rauman keskustan alueella on lapsille tarjolla hyviä leikkialueita mm. Kipparin puisto ja Liikennepuisto, Vähämaanpuisto 7.

Pesäpallo on yksi Rauman seuratuimmista kesälajeista.

65


RAUMAN OMAT JUHANNUSJUHLAT Raumanmeren juhannuksen kasvutarinaa ja haastavienkin vuosien yli pääsemistä kelpaa muistella. Samalla kannattaa kääntää katseet myös jo tulevaan ja fiilistellä tämän vuoden juhannusjuhlia!

1999

Kaikki alkoi. RMJ:n ensimmäisen vuoden artistikattaukseen kuuluivat muun muassa Tehosekoitin, CMX, Dingo, Egotrippi, J. Karjalainen, Ismo Alanko Säätiö, Popeda, Tommi Läntinen, Ultra Bra, Yö…

2000

Festivaali jatkoi kasvamistaan ja kokeilujaan. Juhlat menivät jopa yrittäjä Riku Räsäsen uniin, joista ammennettiin uusia ideoita. Tänä vuonna rakennettiin Lönnströmin alueen vanhaan teollisuushalliin konemusabileet, joissa esiintyi muiden muassa Dj Tiësto.

2001

RMJ siirtyi isojen festareiden sarjaan: nurkissa pyöri helikopteria, limusiinia ja huvijahteja. Juhliin halusivat niin kansalaiset kuin myös artistit. Vuosien saatossa RMJ:n bäkkäri niitti esiintyjien keskuudessa melkoista mainetta ja näihin bileisiin halusivat kaikki!

66

2002

Palmut tulivat Otanlahden rantaan ja Eppu Normaalin paluukeikka järjestettiin Raumalla yli miljoonan markan korvauksella.

2003

Otanlahden palmut päivitettiin komeampiin ja ne tuotiin rekkakyydillä Saksasta Raumalle. Ulkoilmadisco Mecano beach näki myös päivänvalon. Panostus vei festarin tulosta jonkin verran miinukselle, vaikkei se ulospäin näkynytkään.

2004

Sää suosi, paikalla oli törkeästi jengiä ja Mecano beachiin panostettiin edelleen. Festivaali alkoi saada legendaarista mainetta.

2005

Tila alkoi jo loppua ja majoitusvaihtoehtoja kartoitettiin mielikuvituksella: ”Ruotsinlaivaa en koskaan kovasta yrit-


tämisestä huolimatta Otanlahteen saanut.” Kävijäennätys 99 000.

2006

Festari oli joka päivä loppuunmyyty. Lipunmyynti piti lopettaa kesken, vaikka jonoa alueelle olisi vielä ollut. Tämä aiheutti sen, että lipputrokaaminen nosti jonkun verran päätään. Tuolloin ilmestyneen Uusi Rauma -lehden mukaan verkon huutokaupoissa kolmen päivän lippuja myytiin yli 180 eurolla, kun portilla vastaava olisi kustantanut 83 euroa.

2007

Festivaalien omistaja vaihtui. Uudeksi omistajaksi tuli SK Ravintolat Oy:n tytäryhtiö, SK Festivals Oy. Raumalle lennätettiin tänä vuonna Pamela Andersson.

2008–2009

RMJ järjestettiin kahdesti Porissa Kirjurinluodossa. Kävijätavoitteista jäätiin isosti ja ihmiset kaipasivat Raumalle Otanlahden rannalle. Vuonna 2009 sade saapui ensim-

mäistä kertaa RMJ:n historiassa latistamaan juhannuksen viettoa.

2010–2011

RMJ palasi Raumalle Unajaan pienimuotoisempana. Viihdepuiston kapasiteetti oli noin 5000 juhlijaa.

2016-2017

Uudistunut RMJ palasi Otanlahteen, ensimmäisenä vuonna kaksipäiväisenä ja sitten kolmipäiväisenä. Tapahtuman järjestämisestä vastasi WKND Festival Oy. Esiintyjäniminä muun muassa David Guetta, Jason Derulo ja Scooter. Kävijämäärä kolmipäiväisenä noin 50 000.

2018

Tänä vuonna tulilla on uusi festivaalijärjestäjä: Nelonen Median omistama NCD Production. Festivaali luottaa pääasiassa kotimaisiin ykkösnimiin: Cheekiin, Haloo Helsinkiin, Apulantaan ja JVG:hen. Raumanmeren juhannus Suomen Ibizalla eli Otanlahden rantapuistossa 21.–23.6.

67


Oi Rauma on niin ihana! Vaikka Rauma onkin pieni opiskelijakaupunki, on täällä opiskelevien nuorten kalenterit täynnä tapahtumia. Monet niistä näyttäytyvät myös muille kaupunkilaisille iloisen haalarikansan kokoontumisajoina. Raumalta löytyy ammattikorkeakoulu SAMK sekä Turun opettajankoulutuslaitoksen Rauman kampus. OLUTVIESTI Opiskelijat nappaavat kartan käteensä kahdesti vuodessa Olutviestin merkeissä. Tuolloin Rauman kuppiloita ja baareja kierretään tehtäviä suorittaen ja pisteitä keräten. Viime syksynä kierroksella ensiesiintymisensä teki liikkuva rastipaikka!

KANAALIKELLUNTA Parina vuonna järjestetty kanaalikellunta testaa opiskelijoiden kumialusten vedenkestävyyttä toden teolla. Satojen metrien lilluttelumatka taittuu Kauppiksen nurkilta aina keskustaan asti – jos vain oma kelluntalaite ja airovälineet kestävät koko matkan!

BUSSIKALJA Istutaan bussissa, ajetaan ympäri maakuntaa ja juodaan kaljaa! Tällä reissulla kierretään läpi kuppilat ja seurahuoneet. Konsepti on yksinkertainen ja totisesti toimivaksi todettu ­– tapahtuman liput myydään yleensä aina loppuun.

LOIKKA BEACH GAMES Kun koulut syksyllä alkavat, opiskelijat virittäytyvät vielä biitsitunnelmiin rantafutiksen ja -lentiksen parissa. Joinain vuosina keli ei ole tapahtumaa suosinut, mutta viime vuonna tarkeni – toivottavasti tämä perinne jatkuu!

KASTAJAISET Samkin uudet opiskelijat kastetaan perinteisesti Kanalin varrella paloletkun vesisuihkulla. Joinain vuosina lämmikettä on märille opiskelijoille suonut lähistölle ajettu ja lämmitetty saunavaunu.

TALVIPÄIVÄT 2019 Rauma sai järjestettäväkseen Suomen opettajaksi opiskelevien Talvipäivät vuosimallia 2019. Kaupunkiin odotetaan tuolloin lähes 3000 opiskelijaa ja luvassa on ainakin talviriehan tuntua, bilettämistä ja uusia ystäviä.

HENRIKA BÄCKMAN

68


Kesäkeskiviikot Olkiluodossa Tervetuloa opastetulle vierailulle Olkiluotoon! Kesän 2018 vierailupäivät ovat 26.6. (huom. tiistai), 4.7., 11.7, 18.7., 25.7., 1.8., 8.8. ja 15.8. klo 10-14. Vierailu alkaa Olkiluodon Vierailukeskuksesta sisältäen tervetulokahvit, TVO:n toiminnan esittelyn, opastetun kiertoajelun alueella, vierailun voimalaitosjäteluolaan ja ONKALO-näyttelyyn sekä omatoimisen tutustumisen Sähköä uraanista -tiedenäyttelyyn ja Havaintopolkuun. Vierailua varten tarvitaan jokaiselta henkilötiedot etukäteen (nimi, henkilötunnus, kotivaltio, syntymäpaikka ja työnantajan nimi). Ota voimassaoleva henkilötodistus mukaan. Ilmoittautuminen viimeistään edellisenä päivänä klo 14 mennessä, puh. (02) 8381 5221. Olkiluoto, 27160 Eurajoki. Opastus on maksuton. Tervetuloa! Olkiluodon Vierailukeskus on yleisölle avoinna päivittäin.

www.tvo.fi

M E K E R R O TA A N S U L L E R A U M A N

kuulumiset, tapahtumat, lounaat L ATA A I L M A I S E K S I : W W W. K A M U S O V E L L U S . F I


Porilaisetkin

rakastavat Raumaa! Naapurikaupunkien Rauman ja Porin viha-rakkaussuhde sykkii edelleen vahvana. Pyysimme tunnettuja porilaisia osoittamaan hieman sitä lempeämpää puolta ja kertomaan, mikä on Raumalla parasta.

AINO-MAIJA LUUKKONEN, KAUPUNGINJOHTAJA

”Ensimmäisenä mieleen tulee Vanha Rauma, joka on ihan oma ainutlaatuinen kokonaisuutensa. Sen kaduilla on mukava kävellä ja tunnelmoida elämänmenoa. Raumalla upeaa on myös oma murre, jota nuoretkin puhuvat. Sen ansioista raumalaisilla on vahva sisäinen identiteetti. Ja murteessa on myös positiivinen sävy. Miettikääpä vaikka sanaa häävi. Kun muualla sanotaan, että joku asia ei ole häävi, voidaan Raumalla sanoa, että: Onpa sinulla häävit farkut!”

KUVA: ESA URHONEN

OLLI LINDHOLM, YÖ-YHTYEEN LAULAJA

”Raumasta minulle ei tule ensimmäiseksi mieleen niinkään paikka vaan henkilö – Riku Räsänen. 2000-luvun alussa toteutimme yhdessä hullujakin ideoita RMJ:ssä. Esimerkiksi vuonna 2006 bändimme soitti kolmen illan varieteen, jossa oli mukana muun muassa jousiorkesteri, ilotulitteita ja vierailijoita. Siinä on vaan jotain, kun Riku Räsänen huudahtaa kirosanojen saattelemana, että tää on törkkiä hianoo! Viime kesänäkin kävimme bändin kanssa RMJ:ssä ja kyllä yhä uudenkin järjestäjän kanssa kaikki sujui mallikkaasti, mutta sellainen menneiden vuosien tietynlainen yhteisöllisyys ei ole enää nuorempien ihmisten kanssa entisentä.”

MAREK SABOGAL

SUSANNA PUISTO, PORIN PESÄKARHUJEN PELAAJA

”Kummitätini ja yksi meidän joukkueen pelaaja asuvat Raumalla, joten ne nyt ainakin! Ravintola Gotossa olen myös käynyt kerran syömässä ja siellä oli todella hyvää ruokaa. Ylipäätään Raumalla tulee käytyä tosi harvoin, kun tuntuu ettei aika oikein riitä.”

JUHA SINISALO

70


JARNO KÄRKI, PORIN ÄSSIEN HYÖKKÄÄJÄ

”Olen kalastus- ja luontomiehiä, joten joltain ajelulta on jäänyt mieleen Rauman kauniit merimaisemat Poroholmassa ja Otanlahdessa. Rauman jäähallillakin tulee tietty muutaman kerran kaudessa piipahdettua. Pakko kehua, että Raumalta saa pelien jälkeen liigan parhaimmistoa olevaa ruokaa. Se on iso plussa.”

MAIJA MÄNNISTÖ

AKI JA RITA, HYVINVOINTIYRITTÄJÄT

”Raumalla lempipaikkamme ovat Poroholman leirintäalue ja Vanha kaupunki. Poroholman meren ääreltä meillä on hyviä muistoja ja olemme viettäneet Vanhan kaupungin kauniissa miljöössä hienoja hetkiä yhdessä. Muun muassa Wanhan Rauman Kellari -ravintola on täydellinen paikka romanttiselle illalliselle.”

TUURE BOELIUS, TUBETTAJA JA ARTISTI

”Vanha Rauma! Sen miljöö, ihanat vanhat puutalot, tori, kauppiaat, kalan tuoksu ja kahvilakioskista ostettiin muksuna aina jätskit. Se on parasta Raumaa!”

KYLLÄ PORISSAKIN OSATAAN I LOVE RAUMAN toimitus päätti lähettää kiitoksena porilaisten lämpimistä sanoista vähän vastarakkautta karhukaupunkiin ja lausua myös muutaman kehun naapuristaan. Porissahan vietetään tänä vuonna niin sanottua superkesää, joka kulminoituu kolmeen suuren tapahtumaan: Suomi Areenaan, Pori Jazzeihin sekä Karjarannan asuntomessuihin. Luvassa on siis bisnestä ja verkostoitumista, musiikkia ja street foodia sekä sisustusinspiraatiota ja asuntohaaveita.

Porin isot tapahtumat heijastelevat kesällä myös Raumalle, sillä Porin hotellien täyttyessä osa matkailijoista majoittuu Satakunnan kierroksellaan Raumalle. Pori on viime aikoina kiillottanut brändiään kekseliäin tavoin aina entisille asukkaille lähetetyin rakkauskirjein ja iskulausein. ”Todella outo, ehdottoman uniikki” -sloganin voi raumalainenkin helposti Porista ja porilaisista allekirjoittaa. Kaikella rakkaudella, tietty. , tuottaja

Maija

71


Lukko sydämessä ja iholla TEKSTI JA KUVAT | MAIJA MÄNNISTÖ

Rauman Lukon pelissä käy parhaimmillaan noin kymmenen prosenttia kaupungin koko väestöstä. Se on iso juttu pienessä kaupungissa. Marko Seppälälle seura on niin rakas, että hän on tatuoinut lehväslogon iholleen.

E

”OLIN MINÄKIN KERRAN JÄRJESTÄMÄSSÄ ULOSMARSSIA LUKON PELISTÄ.”

LUKKO ON länsirannikolla seura, joka on janonnut uusintaa ainoalle, vuonna 1963 voitetulle mestaruudelle jo pitkään. Vaikka pyttyä ei olekaan Raumalla tuon jälkeen nostettu, Lukko on tarjonnut kannattajilleen unohtumattomia hetkiä. – Niitä Jokerit-sarjan pelejä on tullut katseltua jälkikäteenkin Youtubesta. KalPaa vastaan pelattu playoff-sarja on jäänyt kanssa mieleen. Saatan myös muistaa joitain yksittäisiä maaleja jostain 90-luvulta. On joku joskus tainnut sanoa, että voisi sitä järkevämpiäkin asioita muistaa, Seppälä naurahtaa. Hän sai Lukon fanittamisen isältään perintönä, vaikka perhe asuikin Kokemäellä. Raumalle Seppälä muutti vuonna 1999. – Raumalla saa yleensä aina puheenaiheita Lukosta, vaikka toki kaupunkiin mahtuu niitäkin, joita jääkiekko ja Lukko ei kiinnosta ollenkaan.

Mielen ja sydämen lisäksi muisto liitettiin tuolloin myös Seppälän iholle, kun olkapäähän tatuoitiin Rauman Lukon lehväslogo. – Paikallinen tatuointiliike tarjosi voitetun sarjan jälkeen Lukko-aiheisia tatuointeja puoleen hintaan. Itse taisin olla päivän ensimmäisiä asiakkaita, mutta kaikkia liikkeeseen pyrkineitä tyyppejä ei edes ehditty 12-tuntisen päivän aikana tatuoida, Seppälä muistelee.

RAUMALLA FANITOIMINTA on viime vuosina ollut poikkeuksellisen aktiivista: kannattajaryhmä on ollut mukana katsomon rakennustalkoissa, hallilla on nähty näyttäviä tifoja, reissuja on tehty pitkänkin matkan taakse ja välillä kättä on seurajohdon kanssa väännetty ihan tosissaan, kun näkemyksen fanien ja seuran kanssa ovat menneet umpisolmuun. – Olin minäkin kerran järjestämässä ulosmarssia Lukon

lettiin vuotta 2013. Helsingin Jokerit oli ollut suvereeni runkosarjavoittaja ja Rauman Lukko puolestaan selvisi pudotuspeleihin viimeiseltä eli kymmenenneltä sijalta. Pudotuspelipari oli ennakkoasetelmissa selvästi Jokereiden heiniä, mutta toisin kävi. Raumalaiset lähettivät Jokerit historiallisesti kesälomalle voitoin 4-2. Kymmenenneltä tilalta jatkopeleihin ponnistanut joukkue ei ollut koskaan aiemmin yltänyt semifinaaleihin. – Tuo Jokereiden ja Lukon välillä käyty sarja on yksi mieleenpainuvimmista Lukko-muistoistani, Marko Seppälä kertoo.

72


pelistä, kun asiat olivat seurajohdon kanssa niin pahasti ristissä, Seppälä muistelee. Kun jääkiekkoon liittyvät asiat otetaan näin vakavasti, on se osaltaan merkki siitä, että Lukko on sydämen asia. Jos joku tapa tai toimintamalli ei miellytä, ollaan asioiden muuttamiseksi Raumalla valmiita taistelemaan. – Ihan viime aikoina on ollut merkkejä siitä, että seurajohto ymmärtää entistä paremmin fanien merkitystä. Hommaa ei pyöritetä enää niin norsunluutornista ja muistetaan paremmin, kenelle hommaa tehdään, Seppälä kiittelee ja mainitsee samalla erityiskiitosten kohteeksi Kalle Sahlstedtin palkkaamisen Lukon urheilujohtajaksi. – Oman seuran kasvatin ja vanhan kapteenin palkkaaminen hommaan on oikea askel kohti menestystä, mutta sen lisäksi tarvitaan lisää avoimuutta ja rehellisyyttä läpi organisaation, hän sanoo. JOS LUKKO lähivuosina voittaa sen Raumalle kauan odotetun mestaruuden, ei Marko Seppälä ole suin päin suuntaamassa uudelleen tatuointiliikkeeseen. – Ehkä sellainen pieni vuosiluku nykyisen tatuoinnin kylkeen voisi olla silloin paikallaan, hän pohtii. – Välillä Raumalla on ehkä tyydytty siihen, että pienestä länsirannikon kylästä ylipäätään löytyy liigassa jääkiekkoa pelaava seura. Nyt on ilmassa merkkejä paremmasta. Kohtuullisilla odotuksilla katson silti tulevaan. Vielä paljon asioita pitää muuttua, että Raumalla nostellaan kannua, Seppälä summaa.

NÄIN RAUMALLA URHEILLAAN PESÄPALLO Rauman Fera on tottunut menestymään naisten Superpesiksessä. Aivan kirkkaimmat mitalit ovat jääneet saavuttamatta, mutta vuonna 2015 seura ylsi historiansa parhaaseen sijoituksen saavutettuaan SM-pronssia. Kesän 2018 kauteen Fera lähtee voimakkaasti nuorentuneella joukkueella. Pesäpalloa pelataan Raumalla Otanlahdessa (Urheilukatu 23). www.fera.fi JALKAPALLO Pallo-Iirot on Satakunnan suurin jalkapalloseura ja Rauman suurin urheiluseura. Miesten edustusjoukkue pelaa Kolmosessa ja naisten edustusjoukkue Kakkosessa. Yksi kesän jalkapallokauden kohokohta on Pitsiyön spesiaali, joka pelataan Äijänsuolla (Nortamonkatu 23) Mustan pitsin yön perjantaina. Tuolloin katsomossa on normaalia enemmän tunnelmaa ja väkeä. Tänä vuonna spesiaalissa Pallo-Iirojen vastustajaksi saapuu Toejoen Veikot. www.palloiirot.fi JALKAPALLO/FUTSAL FC Rauman miesten edustusjoukkue pelaa kaudella 2018 miesten Nelosta. Talviaikaan FC Rauman pelejä futsalin parissa voi seurata Rauman Kauppaoppilaitoksella, jossa joukkue pelaa Ykköstä. www.fcrauma.com SALIBANDY Rauman SalBa pelaa neljän liigavuoden jälkeen kaudella 2018–2019 Divaria. Joukkue on tullut tunnetuksi sinnikkyydestään, ja sen rivistöt koostuvat yleensä pääasiassa SalBan omista kasvateista. Kotihalli Kauppista (Satamakatu 17) on monesti kehuttu vastustajien suusta pahaksi paikaksi pelata – sen takaa pieni halli ja pauhaava rumpuryhmä. www.salba.fi

Pitkältä tuntuvasta odotuksesta huolimatta hänen tossunsa suuntaavat säännöllisesti Rauman yhteen pyhimpään eli jäähallille. – Itselleni Lukon pelien seuraaminen on tällä hetkellä ainoa säännöllinen harrastus. Jos hallille ei esimerkiksi lastenhoidollisista syistä pääse, tulee pelit tällöin seurattua yleensä telkkarista.

JÄÄKIEKKO Rauman Lukko on kaupungin seuratuin joukkue, ja siltä janotaan joka vuosi myös menestystä. Monien raumalaisten kiekkokalenteriin on merkitty isolla valtakunnan suosituin liigakauteen johdattava elokuinen kiekkokarnevaali eli Pitsiturnaus (Nortamonkatu 23). Myös Lukon naisten joukkue pelaa liigatasolla. www.raumanlukko.fi

73 73


Rauma Golf

18 Rauma Golfin kentällä on yhteensä 18 väylää. Kenttä muodostuu kahdesta eriluonteisesta yhdeksiköstä, joista etuysi on puistomainen, pienen joen halkoma, tasainen osuus. Jälkimmäinen ysi sijoittuu vaihtelemaan metsämaastoon ja sisältää runsaasti vesiesteitä.

20 000

Yhden vuoden aikana Rauma Golfissa pelataan noin 20 000 kierrosta. Sitkeimmät sissit kiertävät rataa kelistä huolimatta, mutta kunnollisessa kaatosateessa kentällä ei juuri golfareita näy, ellei kesäkuuro sitten ole yllättänyt kierrokselle lähteneitä.

ÄLYTÖN MÄÄRÄ

74

Rauman Pomppusten viheriö houkuttelee golfareita aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn.

4-7 Kerralla koloon menneitä hole in one -lyöntejä koetaan Raumalla vuosittain vain muutamia kappaleita. Holarin lyöminen ei tunnu korreloivan juuri minkään kanssa, sillä se voi osua niin kymmeniä vuosia lajia harrastaneen kuin vaikka ensimmäisiä kertoja kenttää kiertävän golffarin kohdalle.

700 Seuran jäsenmäärä liikkuu noin 700 paikkeilla. Määrään tulee aina keväisin ja kesäisin piikkiä, kun viheriöiden kutsu voimistuu. Jäseneksi voi liittyä, vaikka ei olisikaan suorittanut green cardia.

Palloja hukkuu Rauman kentällä vuosittain paljon. Kentän läpi kulkeva joki, takaysin vesiesteet sekä metsiköt syövät palloja vuosittain kiitettävän määrän.

1984 Rauma Golfin seura perustettiin vuonna 1984, ja siitä neljän vuoden päästä avattiin myös golfkenttä.

80 Rauma Golfissa tapahtumia piisaa! Vuositasolla erilaisia kisoja, yritysgolf-aamuja sun muita tapahtumia riittää lähestulkoon jokaiselle kauden päivälle.

67 Rauman golfkentän ihannetulos on par 72. Kentän kirjattu ennätystulos on vielä sitäkin parempi: par 67. Kohti ihannetulosta voi Rauman kentällä treenata kaikille avoimella par 3 -kentällä, joka on erillinen alue varsinaisen radan ulkopuolella.


Tee aikamatka raumalaisen jääkiekkohistorian mekkaan ja nauti samalla lounasta! Kivikylän Areenalla (Nortamonkatu 23) on avoinna Perinnetila, jossa on esillä historiallisia kuvia, mitaleja, pokaaleja ja pelivälineitä. Paljon parkkitilaa, aivan kaupungin kupeessa.

Buffet -lounas 10 € Kivikylän Areenalla arkisin 10.30–13.30 Viikon ruokalista: raumanlukko.fi


Raumalla pakattu ja maailmalla kadehdittu TEKSTI | MAIJA MÄNNISTÖ KUVAT | HELI LEHTONEN, SAMMELI KORHONEN GRAFIIKAT | ISTOCKPHOTO

Kaikki Suomessa jaettavat äitiyspakkaukset kootaan ja pakataan Raumalla, josta ne lähetetään eteenpäin tuoreille vanhemmille. Omansa on tänä vuonna saanut myös Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja hänen puolisonsa Jenni Haukio. 76


K

un Johanna Lainio jakoi alkuvuonna Facebookiin kuvia uudistuneen äitiyspakkauksen kuosista, ehti hänen kosmetologinsa jo ajatella, että perheenlisäystä on tulossa. – Tarkensin siinä kohtaa, että ehei, olen töissä raumalaisessa yrityksessä, joka pakkaa kaikki Suomessa jaettavat äitiyspakkaukset. Monelle tulee edelleen yllätyksenä, että pakkaukset toimitetaan perheille täältä Raumalta käsin, Logistikas Hankinnan tuotanto- ja talouspäällikkö Lainio kertoo. Mistään pienestä määrästä ei ole kyse, sillä vuosittain äitiyspakkauksia lähtee Raumalta 35 000–40 000 kappaletta. – Olemme alkuvuoden aikana satsanneet pakkaustoimintojemme kehittämiseen laajemminkin. Toimintojen monipuolistuminen mahdollistaa jatkossa myös äitiyspakkausprosessin kehittämisen, Lainio kertoo.

KELAN TEKEMÄT muutokset äitiyspakkaukseen ovat aina odotettuja ja paljonpuhuttavia. – Uskon että pakkauksen ulkonäkö vaikuttaa myös sen kysyntään. Vaikka syntyvyydessä ei olisi heilahdusta suuntaan taikka toiseen, äitiyspakkauksen kysyntä voi kasvaa kuosin uudistuksen myötä, Lainio tietää. Äitiyspakkauslaatikon kuosi uudistuu parin vuoden välein. Kaksi uusinta kuosia ovat olleet taidekorkeakouluille järjestetyn suunnittelukilpailun tuloksia. Pakkauksen sisältöön tehdään päivityksiä aina vuosittain.

– Yleensä uusi äitiyspakkaus julkistetaan keväällä. Kela tilaa meiltä kiinteän pakkausmäärän vuosittain ja tilattu määrä loppuu aina syntyvyydestä riippuen kevään kuluessa. Alkuvuonna on kuitenkin havaittavissa sitä, että pakkauksen saajat alkavat pantata hakemuksen lähettämistä siinä toivossa, että saisivatkin uudemman äitiyspakkauksen, Johanna Lainio kertoo. Kelaa sääntelee äitiyspakkauksen kokoamisessa hankintalaki, ja tuotteiden valintaan ei tuotetta pakkaavalla ja lähettävällä yrityksellä juurikaan ole sanavaltaa.

”YKSI ERITYISEN SYKÄHDYTTÄVÄ PAKETTI LAITETTIIN POSTIIN RAUMALTA VUODEN ALUSSA.” – Sen verran voimme vaikuttaa, että dokumentoimme asiakaspalautteet esimerkiksi tuotteiden laadusta ja kokemukset eri tavarantoimittajien kanssa tehdystä yhteistyöstä ja välitämme palautteet Kelalle, joka puolestaan huomioi näitä asioita tulevissa tuote- ja toimittajavalinnoissa, Lainio sanoo. Vuonna 2018 lanseeratun äitiyspakkauksen arvoon tehtiin kolmenkymmenen euron korotus. Sillä hankittiin uusia tuotteita kuten Suomen ja Kelan juhlavuosia henkivät töppöset, sormilusikoita, lautanen, hanskaklipsejä… Ensimmäisen lapsen kohdalla lähes kaikki suomalaiset perheet haluavat vastaanottaa äitiyspakkauksen sen arvoa vastaavan rahasumman sijaan.

77


SUOMALAINEN ÄITIYSPAKKAUS on tuote, joka kiinnostaisi myös ulkomailla. Vaadittaisiin kuitenkin lakimuutos, jotta sosiaalietuudeksi suunniteltua tuotetta voitaisiin viedä ulkomaille. – Käsitykseni mukaan äitiyspakkauksen ostamisesta olisivat kiinnostuneet esimerkiksi isovanhemmat, joiden omat lapset asuvat ulkomailla ja ovat saaneet siellä perheenlisäystä. Heille haluttaisiin lähettää suomalaisia juuria henkivä äitiyspakkaus, Lainio sanoo. Suomen mallin mukaisesti äitiyspakkauskokeiluja on tehty yli 30 maassa. Monet kokeiluista ovat olleet yksittäisiä, mutta Skotlannissa alettiin jakaa vuonna 2017 äitiyspakkausta kaikille vastasyntyneille.

ÄITIYSPAKKAUS ON tuote, joka todella herättää ihmisissä tunteita. – Kun kerron ihmisille, mitä teen työkseni, monet alkavat kertoa tarinoita äitiyspakkauksista, joita he ovat itse menneinä vuosina vastaanottaneet. Yksi erityisen sykähdyttävä paketti laitettiin postiin Raumalta vuoden alussa. – Pakkauksiin kiinnitetään täällä pakettikortit, joten tiesimme, mikä paketti lähti Sauli Niinistölle ja Jenni Haukiolle. Tavanomaisen sisällön lisäksi liitimme pakkaukseen mukaan Suomi 100 -kuvakirjan ja työntekijöiden allekirjoittaman kirjeen. Saimme siihen Haukiolta vastauksena käsinkirjoitetun kirjeen, Lainio kertoo.

LOGISTIKAS JA LOGISTIKAS HANKINTA • Logistikas Oy perustettiin vuonna 1997. Logistikas Hankinta Oy eriytettiin omaksi tytäryhtiökseen vuonna 2013 ja yhtiön äitiyspakkaustoiminta siirtyi Raumalle vuonna 2015. • Vuonna 2017 yhtiöiden liikevaihto oli yhteensä noin 18 miljoonaa euroa. • Logistikaksen palvelukokonaisuus sisältää lähilogistiikan, sisälogistiikan, paikallisvarastoinnin palvelutuotteet sekä hankinta- että asiantuntijapalvelut. • Henkilöstöä yhtiöissä on yhteensä noin 110 hengen verran. • Tulosyksiköt sijaitsevat Raumalla, Olkiluodossa, Jyväskylässä, Suolahdella, Uudessakaupungissa ja Nokialla.

78


Valokuvaaja J. V. Liljan valmistama panoraama Rauman satamasta vuonna 1920. Rauman merimuseo.

SATAMATOIMINTAA JO ENNEN KUIN KOLUMBUS LÖYSI AMERIKAN

...JA SATAMA KEHITTYY EDELLEEN

www.portofrauma.com

www.euroports.fi


– siinä kolme tosi kovaa TEKSTI | MAIJA MÄNNISTÖ

KUVAT | IIRO KOSKI

Raumalaisuutta henkivä logo ja tuoteperhe on villinnyt raumalaiset. Mies villityksen takana on Iiro Koski.

I

iro Koski on edennyt kuin vahingossa yhdeksi Raumaa brändäävistä henkilöistä. Hänen Raum Rome Paris -logonsa koristaa niin kasseja, paitoja kuin julisteitakin. Logo rinnassaan ovat poseeranneet muun muassa Antti Raanta ja Reino Nordin. Miltä tuntuu olla yhdet Rauman kaupunkia markkinoivista kasvoista? – Hyvä kysymys, sillä olen miettinyt tätä paljonkin, eikä aiheeseen ole vain yhtä tulokulmaa. Ihan mielelläni olen omilla kasvoillani ollut esillä, Koski muotoilee.

”PITÄÄ MYÖS TEHDÄ VIRHEITÄ, ETTÄ PYSTYY OPPIMAAN LISÄÄ.”

Vahvasti omaa kotikaupunkia henkivä logo ja sillä leimatut tuotteet ovat nousseet viimeisen vuoden aikana pieneksi suureksi hitiksi raumalaisten keskuudessa. – Alusta asti oli selvää, että vaikka odotukset ja menestymisen paineet olivat Raum Rome Parisin suhteen suuret, on tuotteen markkina vahvan paikallisuuden vuoksi rajallinen. Jos olisin havitellut koko Suomen tai maailman kattavaa tuotetta, olisi pitänyt tehdä tyyliin Billebeinoa, Koski heittää.

80

– Tosin yhdeltä porilaiselta kuulin kerran, että hänenkin oli pitänyt hankkia kassi, kun karhukaupungissa ei kuulemma ollut mitään yhtä hienoa, Koski naurahtaa. IIRO KOSKELLE oli alusta asti selvää, että Raum Rome Parisin kaltaiselle tuotteelle olisi kysyntää. Menestysreseptin syntyyn on monia syitä. – Logossa on pakko olla jotain vetoavaa. Olen lisäksi nuori yrittäjä – se on mielletty monessa käänteessä positiiviseksi asiaksi. Kun monet ovat vielä kuulleet, että painan itse käsin kaikki tuotteet, ovat he halunneet sellaisen omakseen, hän summaa. Koski on panostanut sosiaalisessa mediassa etenkin tuotteidensa markkinointiin. Ei ole kerta tai kaksi, kun hän on pakannut auton takakontin täyteen ja lähtenyt kuvailemaan: milloin postikortteja Kiikartornin kupeessa, milloin paitoja Vanhan Rauman mukulakivikaduilla ja milloin julisteita paikallisten jääkiekkoilijoiden kanssa. Kosken ystävät ovat olleet myös vahvasti brändilähettiläinä mukana toiminnassa. He ovat ikuistaneet Raum Rome Paris -logollisia paitoja ja kasseja Pariisin Eiffelin tornin luona, Malediiveilla kirkkaanvihreän veden äärellä sekä tietenkin myös siellä Roomassa.


ISOIHIN MITTASUHTEISIIN kasvanut tuotepaja eli kotosalla pyöritettävä paino on totta kai myös vaatinut verojaan. – Eihän sen pitäisi olla sellaista, että homma vie yöunet. Mutta kyllä viime kesänä Pitsiviikon kiireet olivat samaan aikaan hienoja, mutta myös järkyttäviä. Kun tekee asioita ensimmäistä kertaa, on selvää, että myös stressiä kertyy. Jollain tapaa Koski jäi silti kesän kiireeseen koukkuun: tarkoituksena on jalkaantua ihmisten pariin myös tänä kesänä Rauman iltatoreilla. Omaa vauhtiaan kauppaan tuo myös al-

kuvuonna avattu verkkokauppa. Yrityksiä ja erehdyksiä ei Iiron mukaan kannata pelätä. – Pitää myös tehdä virheitä, että pystyy oppimaan lisää. Vaikka oman tuotteen ja logon näkymiseen on katukuvassa ollut suosion myötä pakkokin jollain tapaa tottua, sykähdyttää se silti edelleen nuorta yrittäjää. – Ihminen, joka on ostanut tuotteen, on tykästynyt siihen niin paljon, että on halunnut sellaisen itselleen. Se on pirun makea tunne.

”KANALI ON NYKYÄÄN JO MELKO HAJUTON, JOSTA RAUMA KUULUISAKSI EHKÄ TULLUT ON. KAUPANKÄYNTI RANTAMILLA HELMEN LUONA SUJUU, JOSKUS LIIKAA NAUTTINUT HÄN KANALIHIN LUJUU.”

RAUNO TUUNA

KUKA? 26-vuotias Iiro Koski perusti Raum Rome Paris -tuoteperheen helmikuussa 2017. Ensimmäiset tuotteet olivat painettuja kangaskasseja. Brändin tuoteperhe on jalostunut myöhemmin T-paidoiksi, collegeiksi, postikorteiksi, keittiöpyyhkeiksi ja julisteiksi. Rauma Rooma Pariisi on vanha raumalainen sanonta. Usealle se saattaa olla tuttu raumalaisen iskelmälaulajan, Rauno Tuunan 1980-luvulla tekemästä kappaleesta Rauma-Rooma-Pariisi. Sanonnan alkuperä juontaa juurensa 1800-luvun lopulle, jolloin paikalliset merimiehet ovat sen luultavimmin keksineet. Vuonna 2017 nuori yrittäjä palkittiin Vuoden raumalaisena. Hän keräsi annetuista äänistä kaikkiaan 22 prosenttia. Koski on tunnettu myös paikallisen jalkapallojoukkueen maalivahtina. Parhaillaan hän viettää omien sanojensa mukaan jalkapallosta sapattivapaata.

81


RAUMAN KAUPUNKI

Tapahtumakalenteri Poimintoja Rauman seudun kesätapahtumista.

KESÄKUU

16.6. Rauma street race

Katuautojen ja moottoripyörien nopeuskilpailu Isometsäntiellä. Yleisölle vapaa pääsy.

21.6. Kaljasjärven yöjuoksu

Hölkkätapahtuma Rauman Kodisjoen kylässä juhannusaattona.

21.–23.6. RMJ

Kolmipäiväinen juhannusjuhla kokoaa Otanlahteen noin 50 000 juhlijaa. Tapahtumassa esiintyvät muun muassa Cheek, Nylon Beat, Haloo Helsinki!, Basshunter, Burak Yeter, Alex Mattson, JVG, Apulanta, Pikku G, Darude, Roope Salminen & Koirat sekä Kaija Koo.

29.6.–1.7. Urheilukarnevaali

Rantafutis- ja katusählyturnaukset järjestetään samaan aikaan vierekkäisillä Otanlahden kentillä, jolloin futis- ja sählykisaviikonlopusta muodostuu urheilukarnevaali. Tapahtumaan on yleisölle vapaa pääsy!

82

HEINÄKUU

21.­–29.7. Pitsiviikko & avoimet pihat

Rauman Pitsiviikko on hyväntuulinen koko perheen kaupunkifestivaali. Vuonna 2018 Pitsiviikko järjestetään jo 48. kerran. Uteliaat pääsevät kurkistamaan viikon aikana merkityille Vanhan Rauman pihoille.

25.–28.7. Kansainväliset suurmarkkinat

Ruokaa, käsitöitä, kukkia… Kymmenittäin kansainvälisiä kojuja Rauman keskustassa! Viime vuonna mukana oli 120 yrittäjää yli 30 eri maasta. RAUMAN KAUPUNKI


1 0. –1 1 . 8 . 2 0 1 8

A敐牯ugust.3 2018 ELOKUU

3.8. Pitsiturnaus

Yksi odotetuimpia Liiga-kautta ennakoivia harjoitusturnauksista. Aamukymmenen perinteinen matsi Lukko– Ässät vetää hallin täyteen.

3.–5.8. Lapin Löylypäivät

Perinteine kesätapahtuma Rauman Lapissa. Vuonna 2018 järjestetään 40. Löylypäivät, jota vietetään sekä perinteisten että uusien tapahtumien merkeissä.

7.–11.8. Rauma Festivo

Konsertit, iltapäivämatineat, esitelmät ja tori- ja kahvilasoitot sekä yllätyskonsertit yleisöltä yleensä suljetuissa yksityispihoissa tuovat musiikin ja kansainväliset huipputaiteilijat kaikkien kaupunkilaisten ja vierailijoiden ulottuville.

10.–11.8. Rauma Blues

Blueskentän ykköstapahtumiin lukeutuva 33. Rauma Blues Festivaali järjestetään perjantaina ja lauantaina. Lauantain 11.8. päätapahtumaa juhlitaan teltta-areenalla Parpansalissa Rauman ydinkeskustassa tutun tunnelmallisissa merkeissä.

17.8. Alumni all stars

Jääkiekkoa henkivä hyväntekeväisyystapahtuma. Länsi-Rannikon alumnijoukkue kootaan Lukon, TPS:n ja Ässien legendoista sekä nykyisistä aktiivipelaajista, joista suurin osa on NHL-pelaajia. Liiga Alumnin joukkueen rungon muodostaa ”Sormusten herrat” eli Stanley Cupin ja WHA:n Avco Trophyn voittaneet pelaajat.

23.–26.8. Blue Sea Film Festival

Sinisen Meren elokuvajuhlat ovat esityksineen ja vierailijoineen leffaystävän ykköstapahtuma.

25.8. Venetsialaiset

Venetsialaisia pääsee juhlistamaan Raumalla meren äärellä, kun Poroholman lomakeskuksessa raikaa musiikki ja taivas täyttyy raketeista.

Nämä ja monet muut Rauman kesätapahtumat löydät myös kaupunkisovellus Kamusta. Lataa ilmainen appi ja pidät parhaat menot mukanasi! kamusovellus.fi

PÄ Ä KO N S E R T T I L A 11 .8.

Sugaray Rayford

(USA)

Guitar Slim Jr. (USA) Annika Chambers (USA) J.T. Lauritsen & The Buckshot Hunters (NO) Slim Butler & The SlimCuts (FI) Raumablues.fi


METSÄN PARAATI Tervetuloa opastetulle kierrokselle Metsä Tervetuloa opastetulle kierrokselle Metsä Fibren Rauman tehtaalle sunnuntaisin Groupin Rauman sellutehtaalle sunnuntaisin 2.7.-6.8.2017 kello 15.00. 1.7.-5.8.2018 kello 15.00. Tutustu Kake-kaupunkijunan matkassa sellutehtaan Nouse linja-auton kyytiinNäe ja tule tutustumaan sellutehtaan toimintaan ja luontoon. missä kotimainen puu toimintaan ja luontoon. Näe missä Matkan kotimainen puu jalostuu jalostuu selluksi ja bioenergiaksi. aikana selluksi ja bioenergiaksi. Matkan aikana ja sellutehtaan opas kertoo sinulle Metsä Groupin metsäasioista ja auditoriossa opas kertoo sinulle Metsä Groupin metsäRauman kaupungista. asioista ja Rauman kaupungista. Lähtö Kake-kaupunkijunalla tapahtuu Poroholman leirintäalueelta. Matka on paraati maksuton ja kestäätapahtuu Lähtö linja-autolla Metsän -kierrokselle noin 1,5 tuntia. Vierailun päätteeksi saatnoin Luontoa Savilasta. Matka on maksuton ja kestää 1,5 tuntia. Vierailun päätteeksi saat Luontoa lähellä -julkaisun. lähellä –julkaisun. Varaa paikkasi www.metsafibre.fi tai Poroholman Kierrokselle ei varata etukäteen paikkoja, vaan linjaleirintäalueen p. (02) 533 5522,Kierrokselle josta tehdyn auto täytetääninfosta, saapumisjärjestyksessä. varauksen jälkeen lunastetaan matkalippu. ei ole alaikärajaa.

TERVETULOA! TERVETULOA!


Kake ttaa na kulje u ij k n u aup

K

7 8

RAU U KAT MAN

s in kesku satunne Lähtö ta ppatorilta ja Kau olelta noin pu sta. a lm o Poroh

E

TI

VI

SU

SINKOKATU

SYVÄ

.8.2018 8.6.–12 2 a 5, 16 ll ja A 3, 14, 1 1, 12, 1 1 lo k 5 1 e , 14, ma–p , 12, 13 la klo 11 3 2 1 1, , 1 su klo 1 tasta,

19

NKA TU

OHO

ERE

POR

KATU

PIDESLUODON

LMA

NTIE

NM

P

MA

16

RAU

10

14 15

KALASTAJANTIE

OTANTIE

TU OKA

RIST

SAA

U KAT

HAN

RAU

PETÄJÄKSENTIE

NTIE

UNI

HAK

2 21

8686

SATAMAKATU

U

KAT

EILU

URH


Rauman kartta 2018

U

ATU

9 | Old Coppers

17 | Rauma Blues

2 | Euroports

10 | Otanlahden Fun Park

18 | Rauman Kaupunginteatteri

3 | Intersport

11 | Palvelupiste Pyyrman

19| Rauman Kesäteatteri

4 | Kahvila-Ravintola Torni

12 | Pizzeria Riviera

20 | Rauman Merimuseo

5 | Kivikylän Areena

13 | Place to Sleep -hotelli

21 | Rauman Satama

6 | Lääkärikeskus Minerva

14 | Poroholma, Captain Jack’s

22 | Ravintola Buena Vista

7 | Lönnströmin museot

15 | Poroholma, Puosun Kellari

23 | Ravintola Kapteeninhuone

8 | Merijakamo

16 | Poroholma, Purjelaiva Gerda

LEHDEN ILMOITTAJAT LÖYDÄT TÄSTÄ JA SEURAAVAN SIVUN KARTASTA.

ÄNK

NPÄ

PYY

1 | Deniss Kebab & PIzza

SY

VÄ R

AU

M

AN

KA TU

NTIE

UNI

HAK

3

Ä TE

IS

PORINTIE

20

KANAVAKA TU

22

ISJÄR

KATU

11

6

NORTAMO N

ATU

AT U

12

KALLIOKA TU

VENK

VA LT AK

RINK

23

9

ATU

INAA

LU

O

SEM

TU AKA

AM SAT

NKATU

VÄ YL

U

13

KARJALA

KAUN

1

AT ANK

JAL

KAR

E

NTI

UNI

HAK

KUNINKA

P

ANKATU

KAUPPAKATU

17 18 ETELÄKA TU

Vanhan an kart u a R man ät löyd lta seuraava! a lt u siv

M EN

KA TU

HÄPLÄNTIE

NORTAMO NKATU

AITTAKARINKATU

NU M

4

5

C Rauman kaupunki 2012

0

500 m


F

C

M H

L S

Q I

P E

K

B

J

G

O

A

N D

R

Vanha Rauma A | Alusasuliike Helmi

F | Kirsti, merimiehen koti

L | Ruokapuoti Lumo

Q | Wanhan Rauman Kaffebar

B | Cameo Boutique

G | Koti-Vakka

M | Silmäoptikot Palmu

R | Wanhan Rauman Kellari

C | Candida

H | Kultaseppä Petri Laiho

N | Sisustustalo Kodinonni

S | Westlook

D | Hotelli Vanha Rauma/

I | Marela, laivanvarustajan koti

O | Vanha Raatihuone

Ravintola Kalatori

J | Pyörä-Nurmi

P | Wanhan Rauman

E | Kahvila-Ravintola Tifosi

K | Rauman Taidemuseo

Jäätelökauppa

Vanhankirkonkatu 26, Rauma

VIIHTYISÄ JA PERSOONALLINEN VAIHTOEHTO VIEHÄTTÄVÄSSÄ VANHAN RAUMAN MILJÖÖSSÄ.

Vanhankirkonkatu 26, Rauma

HUONEVARAUKSET

PÖYTÄVARAUKSET

www.hotelvanharauma.fi puh. 02 8376 2200

www.ravintolakalatori.fi puh. 02 8376 2200

AMMATTITAIDOLLA VALMISTETTUA MODERNIA LÄHIRUOKAA.


KESÄN PARHAAT

MERKIT

INTERSPORTISTA!

RAUMA Karjalankatu 5, 26100 Rauma • P. 010 420 5252 https://www.intersport.fi/fi/kauppa/rauma/


SUOMEN TYYLIKKÄIN URHEILUKAUPPA RAUMALLA

pualan huip merkit ja evaasiantunt palvelu.

Kauppakeskus Potkur, Rauma www.pyora-nurmi.com

I love Rauma 2018  

Kaupunkilaisten ja matkailijoiden iloksi ilmestyvä ilmaisjakelussa oleva kesälehti.

I love Rauma 2018  

Kaupunkilaisten ja matkailijoiden iloksi ilmestyvä ilmaisjakelussa oleva kesälehti.

Advertisement