Page 1

w w w. m a r tat. f i

4 2018 M AR T TAJÄ R J ES TÖ 119 V UOTTA | 1899 –2018

Suuria tunteita sienimetsässä Itsenäinen elämä edessä: Miten opiskelijan rahat riittävät? 1 | Martat 1 • 2010

Perhe ja puutarha

Nina Petelius-Lehdon unelmat toteutuivat


Keräyslupa: Poliisihallitus RA/2017/741. Lupa voimassa 2.8.2017–1.8.2019 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lupa myönnetty 27.7.2017. Keräysvarat käytetään keräyskauden aikana ja välittömästi kauden jälkeen.

TUE TYÖTÄMME

Lahjoita Afrikassa tehtävään kotitalousneuvontaan www.martat.fi/info/tue-tyotamme/

Lokakuu on puurokuu! Martat kehittivät Puurokuun idean 1990-luvulla ja ryhtyivät keräämään rahaa järjestön kehitysyhteistyöhankkeiden hyväksi keittämällä ja myymällä puuroa. Nyt perinne elvytetään uudelleen: järjestetään vaikka marttailta puurojen merkeissä. Lue lisää: martat.fi/puurokuu

LAHJOITA VERKOSSA

martat.fi/ kertalahjoitus

TESTAMENTTIja MERKKIPÄIVÄLAHJOITUS

Lisätiedot: reijo.petrell@martat.fi, p. 050 302 1533.

kotitaloustaitoja ja itsemääräämisoikeutta K amerunin, Etiopian ja malawin köyhille naisille ja tytöille Keräystili: Danske Bank FI15 8000 1570 4855 90 /Marttojen kehitysyhteistyö, viite 2066

15€ Viikon kotitalouskoulutus vähävaraiselle perheenäidille

25€

40€

80€

20 tuntia henkilökohtaista ohjausta yrittäjäksi aikovalle naiselle

Tyttöjen kerhotoiminnan ohjaaminen ja materiaalit kuukaudeksi

Naisyrittäjän starttiraha raaka-aineisiin ja tilavuokraan.

Lisätiedot: terhi.lindqvist@martat.fi, p. 050 516 9412.


KERTTU MALINEN

28

Löytyikö nyt sikurirousku? Marttojen sienitietäjien matkassa Nuuksion metsissä.

SISÄLTÖ

4/2018 5 6 8 14 23 24 28 32 34 36 38 40 42 43 44 46 48 51 52 54 58 61 66 67

Pääkirjoitus Marttakartta Tomaatteja, taimia ja tarinoita Kasviskauden keskellä Rautaisannos: fosfori Kantarelli vai valevahvero? Suuria tunteita sienimetsässä Syksy on värien räiskettä Sato talteen hyvän sään aikaan Hyviä tuloksia Kamerunissa Vastuuta ja vohvelin makua Yksisarvisella yli esteiden Kuvassa kivikasvot Parempi hyötykäytössä kuin ravintoketjussa ”Innostusta ilmassa” Vaali veitsiäsi Osalliseksi ilosta Terveisin hallitus Enemmän kuin harrastus Missä mennään? Monessa mukana Elämänmeno Marttaristikko Uusi alku

LAURA RIIHELÄ

KIRSI-MARJA SAVOLA

KANNEN KUVA MARJA SEPPÄLÄ

34

SATO KORVA A TARHURIN VAIVAT

Varo s a p r a k o k l va sie n t a

14

KASVISKAUDEN

keskellä, syksyä ilmassa. Nyt letuissa maistuvat tattari ja lehtikaali.

03_sis.indd 3

KUN KAKSI SIENILAJIA

muistuttaa toisiaan hyvin paljon, puhutaan näköislajeista. Opettele tunnistamaan niistä yleisimmät, s. 24.

Jos jaksoit kitkeä ja kastella, poimit nyt palkintosi. Tarkista kalenterista, milloin on paras hetki korjata satoa.

40

KEPPIHEVONEN

kokee muodonmuutoksen ja ottaa taruolennon hahmon. Valmista ratsu ja loikkaa yksisarvisella yli esteiden.

10.8.2018 13.18


KILPAILU

n a t r a m a Jok a k k u s a l ju h Maarrttttaalliiit M itto to jjaa Novita Novviita No ta järjestävät järrjje est stävväätt Marttaliitto suunni su unnitt un niitt n tte elluk ukililpa uki ilp paaililu un n 120 120 20 vuotta vuo ott ta suunnittelukilpailun täyt tä yttä tttäävään marttajärjestön maart m rtttaajjääärj rje rj esstö ön kunkunku täyttävän niaksi. Suunnittele ja toteuta villasukkapari Novitan käsityölangoista. Sukassa tulee näkyä viitteitä perinteeseen, joka on tuotu tähän päivään. KILPAILU KESTÄ Ä 28.9.2018 saakka. Lähetä sukat ajalla 17.– 28.9. osoitteeseen Novita Oy/ Lankapalvelu, Leipurimestarintie 5, 45610 Koria. Lisää lähetykseen viitteeksi sana Marttasukka. Kerro samalla hieman tekemästäsi sukkaparista ja itsestäsi neulojana. Liitä mukaan yhteystietosi. RA ATI Marttaliiton ja Novitan edustajista koostuva raati valitsee voittajan, joka saa 250 euron lahjakortin Novitaknits.com verkkokauppaan. Lisäksi raadin suosikkeja palkitaan marttatuotteilla. Kilpailuun lähetettyjen sukkien kuvia julkaistaan Marttaliiton ja Novitan nettisivuilla.

S ÄN SÄ ÄNNÖT N NÖT NÖ ÖT

»Kilpailutyön » Ki K lp paaiilu uty t ön n tulee tul ule ee e olla olllla ennen e ne en en julkkaaisse em matton on jjaa idea id deaan te ttekijän ekkiijä jän n oma. om o m kaisematon idean »Voittajaan ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti. Voittajan nimi ja kilpailutyö julkistetaan Suomen Kädentaidot -tapahtumassa Tampereella 16.11., Martat- ja Novitalehdissä sekä Marttaliiton ja Novitan sähköisissä kanavissa. »Palkintoja ei voi vaihtaa käteiseksi tai muiksi palkinnoiksi. »Voittajatyöstä tehdään ohje, joka julkaistaan Martat-lehdessä ja Marttaliiton nettisivuilla. Novitalla on oikeus julkaista ohje Novitalehdessä. »Osallistumalla kilpailuun osanottaja hyväksyy nämä ehdot. »Kilpailun järjestäjä on Marttaliitto ry, Lapinlahdenkatu 3A, 00530 Helsinki. Kilpailutöitä ei palauteta, vaan ne lahjoitetaan juhlavuoden käsityötempaukseen.

Osallistu kilpailuun ja suunnittele juhlavuoden villasukat. »

4 | MARTAT 3 | 2018

04_sukkakilpailu.indd 4

10.8.2018 12.11


MARTAT 4 / 2018

PÄ Ä K I R J O I T U S 2 0 . 8 . 2 0 1 8

116. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2018. Toimitus | Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki, lehti@martat.fi, www.martat.fi

Kohti lapsimyönteistä Suomea

Päätoimittaja | vt. pääsihteeri Pirkko Haikkala p. 044 713 6209 Toimituspäällikkö | Helena Kokkonen p. 050 374 3192 Ulkoasu | Katja Kuittinen Asiantuntijat | Arja HopsuNeuvonen ja Kaisa Härmälä, ravitsemus ja ruoka | Teija Jerkku, kodin talous | Asta Kuosmanen, kotipuutarha | Terhi Lindqvist, kansainväliset asiat | Marjahelena Salonen, opinto- ja koulutusasiat, palvelumuotoilu | Reija Salovaara, järjestöasiat Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@ media-q.fi, p. 040 523 8813 Levikki 40 826 (LT 2017) Tilaukset Anna-Maija Palosuo, p. 050 511 8099, jarjestosihteeri@martat.fi. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 6 numeroa 50 €. Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €. Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Painopaikka

PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista.

PEFC/02-31-151

PIA INBERG/PALTA

Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002

M A AMME HALLITUS asetti viime kevään kehysriihes-

sä ohjausryhmän, joka ryhtyy valmistelemaan kansallista lapsistrategiaa. Laaja-alaisen ryhmän tavoitteena on rakentaa pohjaa vaikuttavalle suomalaiselle lapsiperhepolitiikalle. Tarkoituksena on käydä laajaa yhteiskuntapoliittista keskustelua ja vahvistaa lapsi- ja perhemyönteistä yhteiskuntaa. Lähtökohtana on ongelmien tunnistaminen ja ehkäisy sekä lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi ja tuki arjessa. Strategian valmistelusta vastaavat opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko. TARVE K ANSALLISELLE lapsistrategialle ylittää hallinnolliset ja poliittiset rajat. Valmistelussa kiinnitetään huomioita erityisesti varhaisiin vuosiin. Kaikki tutkimustieto korostaa lapsuuden merkitystä kasvulle, kehitykselle, oppimiselle, hyvinvoinnille ja elämässä menestymiselle. Työn tavoitteena on vahvistaa tietoon ja lapsen oikeuksiin perustuvaa toimintakulttuuria päätöksenteossa ja palveluissa. Ennaltaehkäisevien ja lapsiperheitä arjessa tukevien palvelujen kehittäminen on toistaiseksi jäänyt liian vähälle huomiolle. Tarvitaan varhaista tukea perheille ja vanhemmuudelle sekä perheystävällisyyttä työelämään. Tilastojen mukaan Suomessa syntyy ennätyksellisen vähän lapsia. Miten voimme tukea perheitä heidän oman lapsitoiveensa täyttymisessä? TASA-ARVOINEN JA ilmainen koulutus, turvallinen kasvuympäristö ja puhdas luonto ovat olleet hyvä perusta elämälle Suomessa. Hyvinvointiyhteiskuntaa pitää edelleen vahvistaa: On löydettävä keinot lapsiperheköyhyyden poistamiseen ja turvattava lasten harrastusmahdollisuudet perhetaustasta riippumatta. On parannettava työelämän tasa-arvoa sekä työn ja perheen yhteensovittamista. On uudistettava perhevapaalainsäädäntö joustavammaksi.

www.pefc.org

PEFC/02-31-151 Kestävän metsätalouden edistämiseksi. Lisätietoja www.pefc.org

4041-0619 Painotuote

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 1798-4068

OLEMME EDUSKUNTA-, maakunta- ja eurovaalien edessä. Perheiden ja lasten arki on asetettava kaikissa vaaleissa keskiöön, jos haluamme olla edelläkävijöitä hyvän elämän vahvistamisessa. Myös jokaiseen maakuntaan ja kuntaan pitää laatia lapsiperhestrategia ja sen toimeenpano-ohjelma. Arjen tuelle on tilausta myös uusissa perhekeskuksissa ja osana järjestöjen tuottamia palveluja ja toimintaa. Martat ovat tehneet ennaltaehkäisevää lapsiperhetyötä 119 vuotta. Vastuu perhemyönteisestä yhteiskunnasta on meillä kaikilla.

2017–2019 Teemakausi ELÄMÄ ON PARASTA ITSE TEHTYNÄ Martat on kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Valtakunnalliseen keskusjärjestöön, Marttaliittoon, kuuluu 14 alueellista piiriä, joissa kotitalous- ja puutarhaasiantuntijat neuvovat ja kouluttavat. Paikallisia marttayhdistyksiä ja toimintaryhmiä on 1 300 ja niissä on 46 000 jäsentä, jotka harrastavat yhdessä ja järjestävät mm. kotitalouteen liittyviä tapahtumia.

05_pääkir.indd 5

Marianne Heikkilä marianne.heikkila@martat.fi marianne.heikkila MarttaManna mannamarianne

Marttaliiton pääsihteeri on kutsuttu valmistelemaan kansallista lapsistrategiaa 1.8. alkaen. Virkavapauden ajan vt. pääsihteerinä toimii Uudenmaan Marttojen toiminnanjohtaja Pirkko Haikkala.

Martat 5/2018 ilmestyy 8.10.

10.8.2018 12.12


SHUTTERSTOCK

Parasta päälle Laajenna näkemystäsi leivänpäällisistä ja kokeile marjaisia yhdistelmiä: raejuustoa ja viinimarjoja, rahkaa ja puolukoita, tuorejuustoa ja lakkoja.

SATA VUOTTA SITTEN Emäntälehti N:o 8 elokuu 1918

Kaikki tarkasti tallelle. Ihana on ollut kesä. Kauniilta näyttää vuoden tulo. Nyt on käsissä se aika, jolloin kaikki on otettava tallelle, mikä vaan ruuaksi kelpaa. Sillä edessämme on pitkä talvi, jonka yli on tultava omin voimin. Vaikka ei marjavuosi olekaan hyvä, saapi niitä marjoja sentään tarkasti keräilemällä. Varsinkin on puolukoiden poimiminen tärkeä, sillä ne ovat helppoja tallentaa. Kaikkialla maaseudulla olisi tehtävä voimakasta herätystyötä sienien kokoamisen suhteen. Puhdistetut, suolatut sienet ovat verratoin särpimen lisä pitkänä talviaikana. Ja kuivatut sienet kelpaavat sekä kaupaksi että kotona käytettäväksi lihan asemesta. Alli Nissinen

PÄI VÄN KUVA Intomartat testasivat, miten martalta onnistuu cheerleading. Kiitos ohjauksesta BDC Kouvola! #intomartat

JOKAPÄIVÄINEN LEIPÄ Suomalainen söi vuonna 2017 leipää keskimäärin 41,5 kiloa, mikä vastaa noin 4 viipaletta päivässä. Mieluiten valitsemme kotimaista leipää, ennen kaikkea ruis- ja kauraleipiä. Leivän kulutus on säilynyt melko tasaisena koko 2010-luvun ja on nyt jopa nousussa. Lähde: Leipätiedotus ry LIPASKERÄ Ä JIÄ TARVITA AN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

KOKEILE TÄTÄ MARTTAILLASSA JÄRJEST YSMIES

Pese suihkuverhot.

Perustetaan lukupiiri. Aloitetaan dekkarilla, jossa martta ratkoo sukutilan arvoitusta. Eppu Nuotio: Anopinhammas. Otava 2018

»Nälkäpäivä-keräyksellä autetaan katastrofien uhreja Suomessa ja maailmalla; parhaillaan esimerkiksi Bangladeshissa. Siellä Suomen Punaisen Ristin kenttäsairaala auttaa Myanmarista paenneita ihmisiä. Lipaskeräys järjestetään 20.–22.9. Ilmoittaudu mukaan! www.nalkapaiva.fi

6 | MARTAT 4 | 2018

06-07_marttakartta uusi.indd 6

10.8.2018 11.19


MARTAT MATKUSTAVAT JÄSENETUHINNALLA! Katso lisää www.martat.fi/martat/ jasenkanava ja varaa linkin kautta kaikki opastetut matkamme 5% alennuksella. Katso kaikki matkamme www.matka-agentit.fi – paljon vaihtoehtoja myös ryhmille! Kerää oma marttaryhmä maailmalle – pyydä tarjous ryhmat@matka-agentit.fi

TEEMA- JA KIERTOMATKAT KÄSITYÖMATKA VIROON

AGATHA CHRISTIEN ENGLANTI

vanhaa ja uutta: mm. korusuunnittelija Kriss Egliten studio, Kostiveren kartanon käsityömylly, Lõngaliisu-käsityöpaja.

3.-7.10. 1.295,-

PLACIDO DOMINGON KONSERTTI

JORDANIAN KIERTOMATKA

Tallinnassa 19.-20.2. 210,-

27.-29.9. 265,-

mm. Amman ja Jerash, Kuollut meri, Wadi Rumin erämaa, Petran kalliokaupunki.

ROMEO JA JULIA –BALETTI

28.11.-7.12., 20.2.-1.3., 20.3.-29.3. alk. 1.485,-

AMSTERDAM JA KEUKENHOFIN KUKKAPUISTO

Tartossa 29.-30.9. 250,-

8.-11.4. 965,-

PITKÄT LOMAT ESPANJAN AURINKORANNIKKO Torremolinos

Lähdöt Helsingistä: 7.-28.11. 995,24.11.-14.12. 1.030,20.2.-13.3. alk. 895,Lähtö Joensuusta: 24.11.-14.12. 1.070,Lähdöt Tampereelta: 17.11.-8.12. 1.349,23.2.-16.3. 1.349,-

ADVENTTI JA JOULU

Retkiohjelmaa, joillakin matkoilla puolihoitoateriat.

MYÖS OMATOIMISESTI: 7 vrk esimerkkihinta 390,sis. lennot ja majoitus, huoneistohotelli Bajondillo, Torremolinos. PYYDÄ TARJOUS!

PORTUGALIN ALGARVE Albufeira

Lähdöt Helsingistä: 17.11.-10.12. 1.295,26.1.-16.2. alk. 1.155,-

WIEN JA BRATISLAVA 23.-25.11. 695,-

PÄHKINÄNSÄRKIJÄ-BALETTI Tallinnassa 1.-2.12. alk. 140,ROOMA 5.-8.12. 725,-

MY FAIR LADY –MUSIKAALI Tallinnassa 7.-8.12. 160,RIIKA 22.-26.12. alk. 385,ANDALUSIA 22.-31.12. 995PRAHA 23.-26.12. 895,-

Suomalainen matkanjärjestäjä KATSO KAIKKI MATKA-AGENTTIEN MATKAT www.matka-agentit.fi Vapaa-ajan matkat puh. 010 321 2800 Helsinki, Teollisuuskatu 21 – Joensuu, Kirkkokatu 20 – Porvoo, Lundinkatu 16 – Turku, Linnankatu 8 E

06-07_marttakartta uusi.indd 7

Matka agentit 10.8.2018 11.19


HENKILÖ

TOMAATTEJA, TAIMIA JA TARINOITA »

8 | MARTAT 4 | 2018

08-12_nina.indd 8

10.8.2018 12.12


Haapatöyryn tilan valtiatar Nina PeteliusLehto kuuluu Kuusankosken Euromarttoihin.

Perhe ja puutarha. Ne ovat Kouvolan teatterin näyttelijän Nina Petelius-Lehdon elämän tärkeimmät asiat. Ne olivat unelmissa jo pikkutyttönä, ja ne antoivat elinvoimaa, kun Nina sairastui rintasyöpään. Tällä hetkellä kotipuutarhuri » elää juhlaviikkojaan, kun tomaatti kypsyy kasvihuoneessa. HANNELE NIEMI //KUVAT MARJA SEPPÄLÄ

MARTAT 4 | 2018

08-12_nina.indd 9

| 9

10.8.2018 12.13


HENKILÖ »

"YMMÄRSIN, ETTÄ LAPSET LÄHTEVÄT, KUTEN HEIDÄN KUULUUKIN, MUTTA PUUTARHA JÄÄ." Tomaatissa on uskomatonta elinvoimaa! Miten monimuotoinenkin se on, ihastelee kouvolalaisnäyttelijä ja kuusankoskelaismartta Nina Petelius-Lehto. Samaa voi sanoa Ninasta itsestäänkin. Elinvoimaa Nina Petelius-Lehto ammentaa tomaattien ohella etenkin ensimmäisestä lapsenlapsestaan, joulukuussa 2016 syntyneestä Lyydiasta, jota mummo kutsuu luomusytostaatikseen. Maaliskuussa 2017 mammografiassa todettua rintasyöpää on hoidettu sekä sytostaatein että leikkauksin. Muutaman itkupotkuraivarin jälkeen Nina päätti elää tässä ja nyt. – Tähän en voi itse vaikuttaa. On vain otettava vastaan se, mitä annetaan. Jonain päivänä minä kuolen – siihen asti elän joka päivä. – Lapsille sairastumiseni oli kyllä kova juttu, Nina pohtii loppukeväästä 2018. HAAVEET TOTEUTUVAT Nina Petelius-

Lehto hymähtää olevansa ammatillisesti täysin kunnianhimoton ihminen. – Tiedän olevani hyvä monessakin asiassa, ja voisin nyt olla melkein missä tahansa. Minulle tärkein on kuitenkin aina ollut perhe. Sen jälkeen tulee puutarha. Perheestä ja puutarhasta Nina haaveili jo lapsena, 1960-luvulla kuusaalaisessa kerrostalossa. Haaveiden toteutuminen alkoi näyttää mahdolliselta, kun hän harrastajateatterissa kohtasi unelmiensa miehen. Pekka Lehto oli komea – on yhä, Nina painottaa – ja lähes naapurista Voikkaalta, mutta 17 vuotta vanhempana oli jo ehtinyt perustaa perheen. Rakkauden puolesta piti taistella. Vuonna 1978 tuore aviopari muutti Ninan vaatetussuunnittelijaopintojen ja Pekan vesilaitostöiden myötä Kuopi-

Touko, Toini ja Arvo muuttivat pois kotoa. Ymmärsin, että lapset lähtevät, kuten heidän kuuluukin, mutta puutarha jää. Kovin kauas jälkikasvu ei kadonnut. Arvo asuu Riikkansa ja Lyydiansa kanssa noin puolen kilometrin päässä, Touko ja Toinikin Kouvolan alueella. Jossain vaiheessa Ninan ja Pekan kuvioihin tulivat puutarhamatkat. Nina huomasi Englannista saapuvien siemenluettelojen lievittävän marrasmasennusta. – Kasvithan tuovat valoa pimeyteen! oon. Sinne perustettiin ensimmäinen yhteinen, pöydänkokoinen kasvimaa. Sillä välin Pekan vanhemmat, Toini ja Oiva Lehto, olivat löytäneet Inginmaalta nuorelleparille täydellisen talon. Se toi Ninan ja Pekan takaisin synnyinseudulle. Vuonna 1887 valmistunut rakennus vaati täysremontin, jonka keskelle perhe muutti vuonna 1984. Esikoinen Touko oli kymmenkuinen, kodin ikkunoita peittivät muovit ja vesi kannettiin kaivosta. – Halusimme alkeellista elämää. Sitä saimme, Nina kuittaa. He halusivat myös perheelleen mahdollisimman hyvää ja puhdasta ruokaa. Viljely on jatkunut luomuna jo 40 vuotta. PERUNA A JA PORKKANA A Nykyään Kouvolaan kuuluvalla Haapatöyryn tilalla kasvatettiin aluksi perunaa, porkkanaa, mangoldia ja maa-artisokkaa. – Kaikki perinteisiä suomalaiskasveja, Nina huomauttaa. Pihalta löytyi vanhoja perennoja, kuten taatankurjenmiekkaa ja myskimalvaa. Pihasyreeni osoittautui harvinaiseksi vanhaksi vaaleanpunaiseksi lajikkeeksi. Kolmen ja puolen hehtaarin tontilla piti kasvaa vain perinteisiä lajeja, mutta homma karkasi käsistä. – Viimeistään kai silloin, kun lapset

TAIMIEN TUOKSU – Tomaatteja olen

kasvattanut parikymmentä vuotta. Pitkään se oli vain yksi kasvi muiden joukossa, mutta sitten sain kasvihuoneen… Enimmillään Ninan kasvihuoneessa on kypsynyt 170 tomaattilajiketta, mikä on vielä pientä Pekan parinsadan perunalajikkeen rinnalla. Maailma on täynnä hurmaavia tomaattisivustoja, Nina vinkkaa. Kalifornialaisella tomatofestillä esitellään 600 lajia ja herkutellaan tomaattimaistajaisissa. Puolalaissivustolta löytyy 2 000 lajiketta. – Rakastan pienten tomaatintaimien keväistä tuoksua kasvatushyllyssä. Kasvattaisin varmaan tomaatteja, vaikkeivät ne edes tekisi hedelmää. Kasvun seuraaminen on ihanaa. Ninan mielestä vaikeinta tomaatin kasvatuksessa on pitää kasvusto niin hyvänä, että siitä saa myös satoa. Martatkin ovat päässeet nauttimaan Ninan tomaateista, taimista ja tarinoista käydessään Haapatöyryn tilalta. MARTTOIHIN MAHTUU Kuusankos-

ken Euromartat perustettiin samoihin aikoihin, kun Suomi vaihtoi markkansa euroon. Muutama vuosi sitten Toini-tytär houkutteli Ninan mukaan lähes 50 jäsenen yhdistykseen. Kovin suuria houkutteluja ei tarvittu. Nina

10 | MARTAT 4 | 2018

08-12_nina.indd 10

10.8.2018 12.13


NINA NEUVOO:

"

Enimmillään Ninalla on ollut kasvihuoneessaan 170 tomaattilajiketta. - Kasvun seuraaminen on ihanaa, hän sanoo

»Tomaatti on tullut meille Väli- ja Etelä-Amerikan länsiosista. Kotiseudullaan monivuotisena viihtyvä kasvi tarvitsee lämpöä, mutta ei voi hyvin yli 30 asteessa. Myös liian kylmä, sateinen sää estää siitepölyn itämisen. Tomaatti rakastaa aurinkoa. »Kasvihuone avasi minulle oven tomaattimaailmaan, jossa on tuhansia ja taas tuhansia toistaan ihanampia lajikkeita. Satoisimmat, kuten Sibiria ja Vilja, tulevat idästä. Virolaisista siemenliikkeistä löytyy konstailemattomia peruslajikkeita. »Kasvatusaltaissa kasvavia tomaatteja ravitsen luonnonmukaisella, hitaasti vaikuttavalla sarvilastulla, josta kasvumaa saa sopivasti kaliumia. Sarvilastu ehkäisee myös latvamätää. Ikioma keksintöni kasvitautien ehkäisyyn on lampaanvilla, jota laitan tomaatin kasvualustalle päällimmäiseksi. »Kasvihuoneessa erityisen tärkeitä ovat ilmanvaihto ja tuuletus. Katon tuuletusluukkujen ohella kannattaa pitää ovia auki – aurinkoisella säällä jottei lämpö nouse liikaa, ja kosteilla keleillä, etteivät sienitaudit ala muhia. »Tomaatti tarvitsee tilaa. Kannattaa tehdä isompi kasvihuone kuin alun perin uskoo tarvitsevansa. Ruokahalu kasvaa syödessä, kun itse kasvatettu voittaa ostotuotteen 6–0. Tomaattien rinnalla on mukava kasvattaa vaikka chiliä. »Kun sato valmistuu, sille pitää keksiä säilytyspaikka ja käyttötarkoitus, hyvinä kesinä useita. Parhaiten tomaatti säilyy viileässä huoneessa. Jääkaapissa sen sokeripitoisuus laskee ja maku sekä rakenne kärsivät. »Hyvästä sadosta saa ämpäritolkulla tomaattimurskaa. Soseutan kypsät hedelmät valkosipulin kera ja panen pakkaseen. Sosetta voi käyttää melkein mihin tahansa, pitsasta lihapataan. Meillä tätä herkkua on monesti nautittu vielä maaliskuussa. Sosetta sulattaessa rasian pohjalle jää makoisaa tomaattimehua. »

MARTAT 4 3 | 2018

08-12_nina.indd 11

| 11

10.8.2018 12.13


HENKILÖ » PIENI M ARTTATESTI

Haapatöyryn vanha päärakennus vaati täysremontin, ja vuosien varrella taloon on rakennettu lisäosia. Kuva on otettu vuosi sitten, kun Ninalta läksivät hiukset syöpähoitojen sivussa.

1

Lempiruokani on paistetut silakat ja omat perunat. Kotityö, josta pidän eniten, on ruoanlaitto. Elämä on parasta nyt. Tunnuslauseeni on Asioilla on taipumus järjestyä (hyvin tai huonosti). Pyrin aina viimeiseen asti siihen, etten loukkaisi ketään. En koskaan sano en koskaan. Innostun liian helposti. Aion vielä elää loppuelämäni. Haluan oppia järjestelmällisyyttä. Huomenna menen lapsenlapsen kanssa puutarhatöihin.

2 3 4 5

6 7 8 9 10

LISÄ Ä TOM A ATEISTA

Sonja Lumme: Tomaatti! Readme.fi

sanoo aina kokeneensa Marttojen arvot omiensa mukaisiksi. – Rakastan ruoanlaittoa, kasvatan valtaosan ruoasta itse, tykkään käsitöistä, ja vaatesuunnittelijana katson asioita visuaalisesti. Pelkkä Martatlehti tekee minut onnelliseksi. – Martta-aatteeseen näkyy mahtuvan myös ennakkoluulottomia ja hauskoja juttuja, kuten kantritanssia.

Nina arvelee olevansa varsin huono martta, kun iltatyönsä takia pääsee harmittavan harvoin osallistumaan tilaisuuksiin. Aina kun voi, hän kuitenkin pyrkii kantamaan kortensa kekoon, vaikka pitämällä martoille runoiltoja. – Eikä ihan tavallisia, vaan muun muassa Suomen kansan rivoja runoja, hän paljastaa.

Vuodesta 1993 Kouvolan teatterin henkilökuntaan kuulunut Nina on näytellyt muun muassa lasta, koiraa, L. Onervaa, Huojuvan talon Leaa ja Florence Foster Jenkinsiä, ”maailman huonointa laulajaa”. Seinäjoella hän vieraili Niskavuoren nuorena emäntänä ja Siipirikkona. Olisiko kohta jo Hetan vuoro?

12 | MARTAT 4 | 2018

08-12_nina.indd 12

10.8.2018 12.13


ARJA HOPSU-NEUVONEN JA OUTI MEHTO //KUVA LAURA RIIHELÄ

Sienipiiraset Kuoritaikina: 2 dl piimää 2 dl kaurahiutaleita 25 g hiivaa 1 dl vettä 1 tl suolaa 1 dl öljyä noin 5 dl vehnä- tai hiivaleipäjauhoja

Täyte: 1,5 l pilkottuja mietoja sieniä, esim. haperoita, tatteja tai kantarelleja 1–2 sipulia 3 valkosipulinkynttä 2 rkl öljyä 1 tl suolaa 0,5 tl mustapippurirouhetta 1 dl tilli- tai persiljasilppua puolen sitruunan mehu 200 g kevytranskankermaa noin 2 dl juustoraastetta Voiteluun: 1 kananmuna

»Sekoita kaurahiutaleet piimään taikinapohjaksi. Anna hiutaleiden turvota 3–4 tuntia tai yön yli. Liuota hiiva lämpimään veteen ja lisää seos taikinapohjaan. Lisää suola ja öljy. Alusta jauhoilla pehmeä taikina, joka irtoaa käsistä. Leivo taikinasta tanko ja jaa se 12 palaan. Pyöritä paloista sämpylöitä ja peitä ne leivinliinalla. Anna nousta puolisen tuntia. »Valmista täyte. Kuumenna sieniä pannulla. Kun enin neste on haihtunut, lisää pilkotut sipulit ja öljy joukkoon. Hauduta hetki. Mausta seos suolalla ja pippurilla. An-

na jäähtyä ja lisää sitten seokseen persiljasilppu, sitruunamehu, ranskankerma ja juustoraaste. Taputtele sämpylät ohuiksi pyörylöiksi. Levitä päälle pari ruokalusikallista täytettä, jätä reunat vapaiksi. Rypytä reunat karjalanpiirakoiden tapaan. Anna piiraiden nousta hetki ja voitele reunat munalla. Paista 200-asteisessa uunissa 15–20 minuuttia. MARTAT 4 | 2018 MARTAT 6 | 2014

13_kokeilekotona.indd 13

| 13 | 13

10.8.2018 11.04


RUOKA

»

Kaali-sienipata

14 | MARTAT 4 | 2018

14-21_ruoka.indd 14

10.8.2018 11.21


Kasvikset ja marjat ovat todellisia terveystuotteita. Kerää koriin kotimaista, nyt on sato hemaisevimmillaan. » ARJA HOPSU-NEUVONEN, OUTI MEHTO JA MINNA RAUTIO-PAKASTE //KUVAT LAURA RIIHELÄ

KASVISKAUDEN KESKELLÄ

Juurisellerikeitto ja tilliöljy

MARTAT 4 | 2018

14-21_ruoka.indd 15

| 15

10.8.2018 11.21


RUOKA

»

SYÖ K ASVIKSIA JOK AISELLA ATERIALLA . TATTARI-LEHTIK A ALILETUT

Ruokasesonki on värikäs ja vitamiinipitoinen. Nyt on helppo elää suositusten mukaan ja nauttia puoli kiloa kasviksia päivässä – toki enemmänkin saa popsia! Valikoima on nyt parhaimmillaan: on kaaleja, juureksia, sieniä, marjoja… Kotona kasvikset hujahtavat menemään kuin huomaamatta, kun pilkot niitä naposteluvalmiiksi jääkaappiin tai lisäät lämpimiin ruokiin tai leivonnaisiin. Kasvikset tuovat väriä, makua ja mehevyyttä keittoihin, kastikkeisiin, pata- ja uuniruokiin sekä leipä- ja sämpylätaikinoihin ja piirakoihin.

(4 annosta, 8 isoa lettua) 2 kananmunaa 0,5 dl vehnäjauhoja 5 dl maitoa 2 dl tattarijauhoja 0,5 tl suolaa 2–3 lehtikaalin lehteä Paistamiseen: margariinia tai öljyä

K ASVIKSISTA ENERGIA A , VÄRIÄ JA TERVEY TTÄ

»Kun lisäät kasvisten osuutta ruokavaliossasi, hyödyt kasvisten terveysvaikutuksista ja vähennät ilmastokuormitusta. Kauden kasvikset, marjat ja hedelmät ovat ilmastoystävällisen ruoan perusta. Pienin ympäristökuorma on kotimaisilla juureksilla. Kun poimit itse marjoja, sieniä ja luonnonyrttejä, saat myös hyötyliikunnan ilot. Nauti juureksia, vihanneksia, marjoja, hedelmiä ja sieniä yhteensä vähintään puoli kiloa päivässä. Syö kasviksia joka aterialla: osa kypsentämättä sellaisenaan, raasteina tai salaateissa, ja osa kasvisruokana tai lisäkkeenä. Marjoja ja hedelmiä kannattaa syödä mahdollisimman paljon tuoreeltaan. Kasvikset keventävät ruokavaliota, sillä ne sisältävät niukasti energiaa eivätkä lainkaan suolaa tai kolesterolia. Kasvikset sisältävät runsaasti suojaravintoaineita eli vita-

miineja, kivennäisaineita ja antioksidantteja, ja kasviksista saa runsaasti kuituja. Sienissä on muitakin bioaktiivisia yhdisteitä ja antioksidantteja, jotka saattavat aktivoida immuunijärjestelmää ja ehkäistä syöpää. Marjoissa on polyfenoleja, joilla oletetaan olevan monia edullisia terveysvaikutuksia. Runsas marjojen syönti vähentää tutkimusten mukaan metabolisen oireyhtymän ja kakkostyypin diabeteksen riskiä. Marjoja nauttimalla voidaan vähentää sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä ja todennäköisesti ehkäistä bakteeritulehduksia. kasvikset, marjat ja hedelmät

RUOK AKOLMIO HALTUUN

»Ruokakolmio ohjaa meitä syömään tasapainoisesti, terveyttä edistävästi ja ympäristöystävällisesti. Ruokakolmiossa on kahdeksan lokeroa, joihin on koottu täysipainoisen ruokavalion ainekset. Yhdeksäs lokero sisältää herkkuja, joita voi nauttia silloin tällöin, jos haluaa.

»Tänä vuonna keskitymme syömään ravitsemussuositusten mukaan. Käymme Martat-lehdessä läpi ruokakolmion lokero lokerolta ja annamme ohjeita hyvään arkiruokaan.

K A ALI-SIENIPATA

1 punasipuli 700 g keräkaalia 200 g kantarelleja tai suppilovahveroja tai 30 g kuivattuja metsäsieniä 2 rkl öljyä 2,5 dl rikottuja ohrasuurimoita 7–8 dl vettä 1 tl suolaa 1 tl meiramia 1 tl timjamia 0,5–1 tl mustapippuria noin 2 rkl siirappia »Hienonna sipuli ja suikaloi kaali. Jos käytät tuoreita sieniä, pilko ne, kypsennä pannulla öljyssä ja mausta ripauksella suolaa. Kuivatut sienet lisätään ohrasuurimoiden kanssa yhtä aikaa pataan. Kuullota sipuli isossa kattilassa tai padassa tilkassa öljyä. Lisää kaali ja paista, kunnes suikaleet hieman pehmenevät. Lisää ohrasuurimot, vesi ja mausteet (ja kuivatut sienet). Peitä kannella ja anna hautua noin 15 minuuttia. Lisää vettä sen mukaan, kuinka mehevää tai kuivaa kaali on. Lisää sienet ja hauduta vielä 5 minuuttia, kunnes ohrasuurimot ovat pehmeitä. Mausta siirapilla. Tarjoa puolukkasurvoksen kanssa.

»Riko munat kulhoon ja vatkaa joukkoon vehnäjauhot. Lisää maito koko ajan vatkaten. Sekoita lopuksi taikinaan tattarijauhot. Anna taikinan turvota noin 15 minuuttia. Huuhdo lehtikaalin lehdet ja poista kovat lehtiruodit. Hienonna lehtikaalit kulhoon ja kaada päälle kiehuvaa vettä. Anna kaalien pehmetä vedessä noin minuutin verran. Valuta kaalit ja jäähdytä kylmän veden alla. Purista kaalit kuivaksi, hienonna ja lisää suolan kanssa lettutaikinaan. Paista taikinasta pannulla isoja tai pieniä lettuja. Tarjoa lettujen kanssa puolukkasurvosta tai lehtikaalisipsejä. LEHTIK A ALISIPSIT

150 g lehtikaalia (5–6 lehteä) 2–3 rkl oliiviöljyä 0,25 tl suolaa »Huuhtele lehtikaalin lehdet ja poista kovat lehtiruodit. Leikkaa lehdet suupaloiksi ja levitä ne pellille leivinpaperin päälle. Kaada päälle öljyä ja suolaa. Sekoittele niin, että öljy leviää tasaisesti lehdille. Kypsennä 150-asteisen uunin keskitasolla noin 20 minuuttia. Ohut kaali kärähtää helposti, joten seuraile sipsien tummumista. »

16 | MARTAT 4 | 2018

14-21_ruoka.indd 16

10.8.2018 11.21


Lohileivokset

TEE LOHILEIVOKSET MEHEVÖITYMÄ ÄN EDELLISENÄ PÄIVÄNÄ .

Tattari-lehtikaaliletut ja lehtikaalisipsit

MARTAT 4 | 2018

14-21_ruoka.indd 17

| 17

10.8.2018 11.21


RUOKA

» Härkis-lanttupaistos

JUURISELLERIKEITTO

(4 annosta) 900 g juuriselleriä 1–2 jauhoista perunaa (250 g) 1 rkl öljyä 8 dl vettä 2 kasvisliemikuutiota 1 tlk kaurakermaa (2 dl) (suolaa) »Pese ja kuori juurisellerit ja perunat, paloittele kuutioiksi. Kuullota kuutioita öljyssä noin 5 minuuttia. Lisää vesi sekä liemikuutiot ja kuumenna kiehuvaksi. Anna kiehua hiljalleen noin 15 minuuttia, kunnes sellerit ja perunat ovat täysin pehmeitä. Soseuta keitto sauvasekoittimella ja lisää kaurakerma. Kuumenna keitto uudelleen kiehuvaksi. Lisää suolaa tarvittaessa. Tarjoa keiton kera tilliöljyä. TILLIÖL JY

1 valkosipulinkynsi 1 ruukku tilliä 0,5 dl persiljaa varsineen 1 dl oliiviöljyä 1 rkl pinjansiemeniä 0,5 tl suolaa 0,25 tl rouhittua mustapippuria »Kuori valkosipuli. Silppua tilli ja persilja. Soseuta kaikki ainekset sauvasekoittimella.

Silakkarieskat

RUKIINEN MUSTIKK AJÄ ÄTELÖHERKKU

HÄRKIS-L ANTTUPAISTOS

1 rasia Härkistä (250 g) 1 rkl öljyä 2 valkosipulinkynttä 1 tlk punaisia linssejä suolaliemessä (380/230 g) 1 tlk tomaattimurskaa (500 g) 1 dl vettä 3 tl kuivattua oreganoa 1 tl suolaa 0,5 tl mustapippuria myllystä 2 pkt lanttusosetta (à 500 g) tai 1 kg keitettyä, suolalla maustettua lanttusosetta 2 kananmunaa (korppujauhoja, juustoraastetta) »Painele Härkis puulastalla paloiksi. Mittaa öljy paistinpannulle ja hienonna joukkoon valkosipulinkynnet. Kuumenna hiljalleen, kunnes

valkosipuli on kuullottunut. Lisää Härkis ja paista sekoitellen noin 5 minuuttia. Kaada linssit siivilään, huuhdo ja valuta. Lisää ne pannulle tomaattimurskan kanssa. Huuhtele tölkki desillä vettä ja lisää vesi pannulle. Kuumenna kastike kiehuvaksi ja lisää mausteet. Hauduta kannen alla 15 minuuttia, kunnes kastike on paksua. Kaada kastike voideltuun uunivuokaan. Pane lanttusose kulhoon ja vatkaa joukkoon kananmunat. Levitä lanttusose vuokaan kastikkeen päälle. Voit ripotella pinnalle korppujauhoja ja juustoraastetta. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla noin 30 minuuttia, kunnes pinta on saanut hieman väriä.

4–5 dl pakastemustikoita 3 dl ruishiutaleita 1 rkl fariinisokeria 0,25 tl kardemummaa 0,5 l vaniljajäätelöä »Nosta mustikat huoneenlämpöön. Sekoita sokeri ja kardemumma ruishiutaleiden joukkoon. Paahda hiutaleita kuivalla pannulla keskilämmöllä, kunnes sokeri alkaa sulaa ja hiutaleet saavat vähän väriä. Jäähdytä. Paloittele jäätelö kulhoon. Lisää 2 dl kohmeisia mustikoita ja sekoittele, kunnes jäätelö on pehmeää. Jaa annoskulhojen tai lasien pohjalle ruisseosta, lisää mustikkajäätelöä ja mustikoita. Lisää loput ainekset kerroksittain kulhoihin. Nosta jälkiruoat vielä hetkeksi pakastimeen jähmettymään.

18 | MARTAT 4 | 2018

14-21_ruoka.indd 18

10.8.2018 11.22


JÄLKIRUOAN VOI TEHDÄ VUOK A AN TAI ANNOSKULHOIHIN. Rukiinen mustikka-jäätelöherkku

MARTAT 4 | 2018

14-21_ruoka.indd 19

| 19

10.8.2018 11.22


MUSTA HERUK K AVISPIP UURO

(8 annosta) 1 l vettä 2 dl tummia mannasuurimoita 1–1,25 dl sokeria 0,25 tl suolaa 200–250 g mustaherukoita (= 4–5 dl) 1 tl vaniljasokeria

MUSTAHERUKKAVISPIPUURO

1

Kuumenna vesi kiehuvaksi. Vatkaa joukkoon mannasuurimot, sokeri, suola ja herukat.

2

Anna seoksen kiehahtaa ja hauduta 6–7 minuuttia välillä sekoittaen. Lisää vaniljasokeri.

3

Jäähdytä puuro kylmävesihauteessa.

4

Vatkaa jäähtynyt puuro kuohkeaksi vaahdoksi sähkövatkaimella ja kaada tarjoiluastiaan. Tarjoa kylmän maidon tai vaniljakastikkeen kanssa.

20 20 | | MARTAT MARTAT44| 2018 | 2018

14-21_ruoka.indd 20

10.8.2018 11.23


HILLO VIEKÖÖN, MITEN HELPPOA! Maanmainio hillo syntyy kädenkäänteessä ja on juuri sen makuista kuin itse haluat.

Kesän paras lettuhillo Noin 1 litra

1 kg marjoja maun mukaan 500 g Dansukker Hillosokeria TAI 250 g (1 pkt) Dansukker Minihillosokeria vettä Katso helppo keitto-ohje pakkauksesta.

Keittoaika vain 5–10 min. Dansukker Minihillosokeri Raikasta uudenlaista hilloa, jossa on ministi sokeria* ja marjaisasti makua. Pakkauskoko 250 g.

Dansukker Hillosokeri Suomalaisten suosikki jo vuodesta 1988. Herkullista kotihilloa ihan itse tehtynä. Pakkauskoko 1 kg.

*Minihillosokerilla ohjeen mukaan tehty hillo sisältää yli 30 % vähemmän sokeria kuin hillot yleensä.

Kokeile, makustele ja löydä oma suosikkisi. Hyvää marjakesää! Suomen Sokeri Oy www.dansukker.fi

14-21_ruoka.indd 21

10.8.2018 11.23


SIENET

Sienihoysto 1 rasia (tummia) herkkusieniä 1 rasia siitakesieniä tai noin ½ l kantarelleja 2 valkopulinkynttä 1 rkl öljyä 1–2 rkl valkoista balsamicoa ½ tl suolaa rouhittua mustapippuria silputtua persiljaa

VINKKI:

Voit käyttää myös muita mietoja sieniä kuin ohjeessa mainittuja.

tarvitse pilkkoa, isot voi leikata suikaleiksi. Hienonna valkosipulinkynnet. Kuumenna öljy paistinpannulla. Kuullota sieniä ja valkosipulia muutama minuutti. Mausta balsamicolla, suolalla ja pippurilla. Ripottele päälle persiljaa. Tarjoa vaikka leivän päällä tai keiton kanssa.

LAURA RIIHELÄ

TEE NÄIN Puhdista ja paloittele sienet. Pienikokoisia sieniä ei

22 | MARTAT 4 | 2018

22_sienet.indd 22

10.8.2018 12.15


RAUTAISANNOS

10

Fosforia saadaan esimerkiksi maitovalmisteista. Siemenet sisältävät erityisen runsaasti fosforia.

kärjessä Fosfori mg/100 g

Vehnänlese 1 850 Siemensekoitus 1 000 Sulatejuusto 610 Edamjuusto 520 Mysli, pähkinäinen 505 Hapankorppu 482 Kaurahiutale 471 Kaurakeksi 459 Poronpaisti 438 Maksa, keskiarvo 390

Fosforia saadaan yllin kyllin.

FOSFORI FAKTAA RAVITSEMUKSESTA // KAISA HÄRMÄLÄ

1

MIHIN TARVITA AN?

SHUTTERSTOCK

»Kivennäisaineista elimistössä on eniten kalsiumia ja seuraavaksi eniten fosforia. Sitä on yleisesti epäorgaanisena fosfaattina kaikissa elävissä soluissa. Noin 85 prosenttia fosforista on luustossa kalsiumfosfaattina. Fosforia tarvitaan elimistössä muun muassa luuston ja hampaiden rakennusaineeksi, solujen energia-aineenvaihduntaan, entsyymien toimintaan sekä happo-emästasapainon säätelyyn.

2

MISTÄ SA A?

»Fosforia on useimmissa elintarvikkeissa. Suomalaiset saavat sitä pääasiassa maito- ja viljavalmisteista sekä lihasta. Yksittäisiä runsaasti fosforia sisältäviä elintarvikkeita ovat sulatejuustot, leseet, siemenet ja kananmunan keltuainen. Munuaiset säätelevät fosfaatin määrää elimistössä. Munuaisten vajaatoiminnassa kyky erittää fosforia heikkenee. Siksi fosforirajoitus on keskeistä munuaistaudin hoidossa. Fosforin saanti vähenee, kun siirrytään käyttämään vaaleita viljavalmisteita ja rajoitetaan maitovalmisteiden, lihan, kalan, kananmunan ja muiden eläinkunnan tuotteiden käyttöä. Lisäksi käytetään fosforia sitovia lääkkeitä.

3

MITÄ ERIT YISTÄ?

»Fosfaattia käytetään happamuudensäätö- ja stabilointiaineena muun muassa liha- ja kalavalmisteissa, valmisruoissa, marinadeissa, sulatejuustossa, aamiaismuroissa ja kolajuomissa. Lisäaineesta fosfaatti imeytyy tehokkaammin kuin ruoasta. »Fosfaatit ovat tärkeitä lannoitteita. Fosforiyhdisteitä käytetään myös räjähteissä, kasvinsuojeluaineissa, hammastahnassa, pesuaineissa ja tulitukkuaskin raapaisupinnassa.

4

MITEN PAL JON TARVITA AN?

mg/vrk »Aikuiset 600 »Raskaana olevat 700 »Imettävät 900 »Suomalaiset naiset saavat fosforia keskimäärin 1 363 mg/vrk ja miehet 1 778 mg/vrk.

LÄHTEET Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Fineli.fi

MARTAT 4 | 2018

23_rautaisannos.indd 23

| 23

10.8.2018 12.16


SIENET

Kun kaksi sienilajia muistuttaa hyvin paljon toisiaan, puhutaan näköislajeista. Opettele nyt tunnistamaan niistä tavallisimmat. Yleensä näköislajin keräämisestä ei koidu harmia, mutta on joukossa myrkyllisiäkin. LASSE KOSONEN

Lasse Kosonen

SIENINEUVOJA KERTOO:

”Eräänä syksynä oli poikkeavan runsaasti valkokärpässieniä. Sieniretkeä vetäessäni kiinnitin osallistujien huomion tähän ja painotin voimakkaasti sen tuntomerkkejä ja eroja kuusiherkkusieneen. Jonkin ajan päästä nuorehko mies tuli metsästä kädessään valkokärpässieni ja kysyi: Onko tämä nyt varmasti kuusiherkkusieni?! Huh huh.” Lasse Kosonen

KERTTU MALINEN

KANTARELLI VAI VALEVAHVERO?

S

ienineuvojana törmään jatkuvasti samoihin kysymyksiin: Miten lampaankäävän erottaa typäskäävästä, entä kantarellin valevahverosta? Voinko olla varma, että tämä on kuusiherkkusientä eikä hengenvaarallista valkokärpässientä? Näköislajin poimiminen sienikoppaan on harvoin mikään kardinaalivirhe. Yleensä näköislajit ovat vain huononmakuisia tai sitkeitä. Toisinaan niitä ei edes huomaa kerättyjen sienten joukosta. Niinpä esimerkiksi valevahveroa voi kaikin mokomin käyttää kantarellin tavoin, se on enintään mauttomampi. Kohtalokkaaksi tilanne muuttuu, jos kerää valkokärpässientä kuusiherkkusienenä. Sieniä määritettäessä on ulkoisten tuntomerkkien lisäksi kiinnitettävä huomiota kasvuaikaan. Se on lähinnä suuntaa antava tieto, mutta en esimerkiksi ole koskaan nähnyt myrkkynääpikän kasvavan kesällä, jolloin koivunkantosieni taas kasvaa runsaslukuisena. Vasta elokuun loppupuolelta alkaen voi myrkky-

nääpikänkin mahdollisuus olla läsnä. Kasvupaikkakin on usein viitteellinen apu tunnistamiseen. Silti kannattaa kiinnittää huomiota siihen, millaisessa metsässä ja millaisella paikalla sieni kasvaa. Jos se kasvaa lahopuulla tai kannolla, pitää määrittää puun laji. Esimerkiksi kuusilahokka on pääasiallisesti havupuiden laji, ja lähilaji kitkerälahokka kasvaa lehtipuilla tai jopa näennäisesti nurmikolla. Maistaminen ei ole aloittelijan keino tunnistamisessa. Vasta kun on sataprosenttisen varma, että kyseessä ei ole myrkkysieni, voi nakertaa palasen. Kerääjä ei välttämättä arvioi makua oikein, mutta ainakin sappitatti on helppo erottaa herkkutatista sapenkarvaan makunsa takia. Maistamisessa sienen palaa mutustellaan hampaiden ja kielen välissä, todetaan maku ja syljetään palanen tarkoin pois. INFO Jutun kirjoittaja FK Lasse Kosonen on sienikirjailija ja keruutuotetarkastaja, jolla on takana 43 vuotta sieniharrastusta.

24 | MARTAT 4 | 2018

24-27_sienet.indd 24

10.8.2018 13.51


LASSE KOSONEN

» OPETTELE EROTTA M A AN «

Valevahveron jalka on ohuempi kuin kantarellilla.

SHUTTERSTOCK

KANTARELLIN LAKKI ON YLEENSÄ EPÄSÄÄNNÖLLISEN MUOTOINEN.

Kantarelli >< valevahvero »Valevahvero on syömäkelpoinen sieni; ei mikään erityisen hyvä mutta ei mitätönkään. »Se eroaa kantarellista tiheässä olevien helttojen perusteella. Heltat ovat usein syvän appelsiininpunaiset tai toisaalta kalvakan vaaleat (valjuvalevahvero).

»Valevahveron lakki on yleensä säännöllisemmän muotoinen ja ohuempi, jalka ohuempi ja lyhyempi kuin kantarellilla. »Valevahvero kasvaa mielellään lahopuulla tai lastukasoissa, kantarelli erityisesti koivun seurassa, monesti hieman kuluneella maalla.

Koivunkantosieni >< myrkkynääpikkä

Koivunkantosienen lakki on kaksivärinen.

Myrkkynääpikkä

SHUTTERSTOCK

N

sivärinen, keskellä vaaleankeltainen selvärajainen ”aurinko” ja tummemmat reuna-alueet. Myrkkynääpikän väri on usein yhtenäinen, tummahkon kinuskinruskea, vaikkakin sienen kuivuessa vaalenee myös kaksiväriseksi. »Koivunkantosienen rengas on voimakas ja sen alta jalka on ruskeasuomuinen. Myrkkynääpikän rengas on hento ja liimautuu usein kiinni jalkaan. Sen alta jalka on selvästi valkosäikeinen. »Myrkkynääpikkäästä johtuvia kuolemantapauksia ei tunneta Suomesta, muualta kylläkin.

LA SS E KO SO NE

»Tätä lajiparia on usein vaikea erottaa toisistaan. Kasvuaika on yleensä hyvä tuntomerkki. Koivunkantosientä löytää loppukeväästä alkaen, myrkkynääpikkää vasta syksyllä. »Koivunkantosieni on lehtipuiden laji, myrkkynääpikkä havupuiden. »Myrkkynääpikkä voi kasvaa tuhantisina parvina esimerkiksi lastukasoilla ja pururadoilla. Koivunkantosieni pysyy useimmiten saman kannon ympärillä, vaikkakin sitä voi olla paljon. »Koivunkantosieni on isompi, sen lakki on selvemmin kak-

Koivunkantosieni

LASSE KOSONEN

»Valevahvero on läheistä sukua pulkkosienelle, ja pulkkosieni tunnetaan myrkkysienenä. Voisi siis olettaa, että valevahveroakin olisi vältettävä. Sukulaisuussuhteiden perusteella ei voi kuitenkaan päätellä toisen lajin myrkyllisyyttä. Kärpässienissäkin on syötäviä ja myrkyllisiä lajeja.

»

MARTAT 4 | 2018

24-27_sienet.indd 25

| 25

10.8.2018 13.51


SIENET » OPETTELE EROTTA M A AN «

Kangasrousku

Kangasrousku >< lakritsirousku »Rouskujen suvussa on vain yksi myrkkysieneksi mainittu: lakritsirousku. Siitäkään ei saa vakavaa myrkytystä, enintään mahansa sekaisin. »Lakritsirouskun maitiaisneste on vesikirkasta, ainoana lajina rouskujen suvussa. Kangasrouskulla maitiaisneste on niukkaa ja valkoista. »Lakin väri on lakritsirouskulla piparkakkutaikinan ja kangasrouskulla paistetun piparkakun värinen.

LASSE KOSONEN

VASTAVALO

»

Lakritsirouskun lakki on vaaleampi kuin kangasrouskulla

Kehnäsieni >< valkovillaseitikki

SHUTTERSTOCK

VASTAVALO

SHUTTERSTOCK

Kehnäsienen sormusmainen rengas irtoaa herkästi jalasta.

Lapaankäävän pinta halkeilee usein ruutumaisesti.

L ASSE KOSONEN

»Kehnäsieni luetaan seitikkien monisatalukuiseen sukuun. Seitikkeihin kuuluminen ei tee siitä myrkyllistä, päinvastoin: se on parhaita ruokasieniä. »Kaikkien seitikkien itiöpöly on ruskeaa, mutta sävyeroja on. »Ehkä lähinnä kehnäsientä on valkovillaseitikin usein rengasmainen suojusvyö; yleensä muilla seitikeillä ei ole rengasta, vain hentoinen seittivyö. »Valkovillaseitikin myrkyllisyydestä ei ole varmaa tietoa – sitä on ainakin pidetty myrkyttömänä.

Valkovillaseitikin heltat ovat tumman punaruskeat.

Lampaankääpä >< typäskääpä »Lampaankääpä on paljon käytetty herkku ja typäskääpää pidetään huononmakuisena. Typäskääpä ei ole millään lailla vaarallinen, ja saattaa jopa mennä lampaankäävän joukossa huomaamatta. Yksinään valmistettuna se on karvas. »Typäskäävän itiöemä on persikanvärinen. Lampaankääpä

on kauempaa katsoen valkeahko ja läheltä katsoen vaalean ruskean harmaa. Usein pinta halkeilee ruutumaisesti. »Kun raaputetaan sieniveitsellä, lampaankäävän malto kellertyy, typäskäävällä enintään ruskettuu. »Typäskäävän haju on voimakkaampi, hieman hedelmäinen.

26 | MARTAT 4 | 2018

24-27_sienet.indd 26

10.8.2018 13.51


Valkokärpässieni

»Kohtalokas pariskunta! Näitä kahta lajia ei saa sotkea keskenään. Eroja on paljon, mutta kuitenkin myrkytyksiä tapahtuu. »Jo nuorena kuusiherkkusienen heltat ovat harmahtavat ja käyvät lopulta lähes mustiksi. Lakki kellertyy vioituskohdista ja on märälläkin ilmalla vain märkä, ei limainen. Rengas on iso, riippuva ja yleensä melko ehyt. Haju on miellyttävän anismainen. Kuusiherkkusieni kasvaa kuusen neulaskarikkeella. »Valkokärpässieni on valkoinen jokaiselta osaltaan. Vain lakin päällys saa vanhemmiten kuparinrusehtavaa väriä. Heltat ovat puhtaanvalkoiset, rengas usein repaleinen. Lakki on koste-

LASS E KOSO NEN

Kuusiherkkusienen heltat tummuvat, valkokärpässienen heltat pysyvät valkoisina.

alla ilmalla selvästi limainen ja nuorena munamainen. Haju muistuttaa perunaa, mutta siinä on makea sivuvivahde. »Erityisesti helttoihin pitää kiinnittää huomiota. Sekoittaminen on hengenvaarallista. Vajavaisella määritystaidolla ei valkoisia sieniä pidä poimia.

Typäskäävän itiöemä on persikanvärinen.

»Lampaankääpää tapaa usein kymmenien itiöemien kasvustoina, metsän pohjan mattona. Typäskääpä on yksittäisempi, vain muutama röykkiömäinen itiöemä lähekkäin. »Lampaankääpä on kuusen seuralainen, typäskäävälle kelpaa mäntykangaskin.

Herkkutatti

Herkkutatti >< sappitatti »Sappitatin karvas maku pilaa sieniruoan, vaikka herkkutattien joukossa olisi vain yksi lakki sappitattia. Sen maku tuntuu kielen takaosassa epämiellyttävänä, mutta karvaudessa on eroja. »Sappitatti kasvaa neulaskarikkeella ja jopa muurahaispesissä. Herkkutatti on puiden seuralainen; männynherkkutatti männyn ja herkkutatti kuusen ja koivun liepeillä. »Sappitatti on yleensä pienikokoisempi. Lakki on maitokahvin värinen, pillistö aluksi valkoinen ja myöhemmin tiilenpunertava. Jalan pinta on kauttaaltaan kuin isosilmäistä mustaa verkkosukkaa. Aivan jalan yläosassa verkko voi olla valkoistakin. »Herkkutatin jalkaverkko on pienisilmäistä ja valkoista. Pillit ovat aluksi valkoiset, myöhemmin vihertävän keltaiset. Lakin pintakelmu on ruskeampi kuin sappitatilla, hasselpähkinän kuoren värinen. SHUTTERSTOCK

Kuusiherkkusieni >< valkokärpässieni

WIKIPEDIA/TOM AS ČEK ANAVIČIUS

Kuusiherkkusienen lakki kellertyy, jos se vioittuu.

LASSE KOSONEN

WIKIPEDIA/PATRICK HARVEY

» OPETTELE EROTTA M A AN «

Sappitatin jalan pinnassa on musta verkkokuvio

MARTAT 4 | 2018

24-27_sienet.indd 27

| 27

10.8.2018 13.51


SIENET

Kohta korit täyttyvät. Inkeri Liinaharja (vas.) ja Aino Posti Uudenmaan Martoista valmiina maastoon.

28 | MARTAT 4 | 2018

28-31_sienineuvojat.indd 28

10.8.2018 12.17


Se löytämisen riemu! Siihen ei kyllästy koskaan, vaikka olisi kovan luokan sieniosaaja. HELENA KOKKONEN //KUVAT KERTTU MALINEN

SUURIA TUNTEITA SIENIMETSÄSSÄ

MARTAT 4 | 2018

28-31_sienineuvojat.indd 29

| 29

10.8.2018 12.17


SIENET

Arja HopsuNeuvosen kori tuli puolilleen yhdestä tuhtihaarakkaasta.

»

E

eva Manninen on suunnistanut suoraan suureen mustatorvikenttään. Tummat trumpetit kohottavat suuaukkojaan sammalesta; on pikkuruista ja jo isompaa torvea. – Nyt oli Eevalla hyvä sihti, juttelee Manninen, Keski-Suomen Marttojen kotitalousasiantuntija. Taina Pirkola ja Anna-Liisa Tikkanen vaipuvat polvilleen sienien ääreen. Hetki on historiallinen. – En ole ennen luonnossa näitä nähnyt, huokaa Pirkola. Mustatorvisieni ei kasva Rovaniemeä ylempänä, joten tämä on pohjoisen tyttärille tunnekylläinen tapahtuma – Pirkola on Pohjois-Pohjanmaan Marttojen toiminnanjohtaja ja Tikkanen Lapin Marttojen kotitalousasiantuntija. Esiintymää kuvataan ja tutkitaan hartaasti, sitten sienet kerätään. PAISTELLA AN

JA

MAISTELLA AN

Näitä huippuhetkiä koettiin Espoon Nuuksiossa, Marttojen koulutuspäivillä viime vuoden elokuussa. Mukana oli marttajärjestön työntekijöitä, jotka vastaavat sienineuvonnasta piireissään. Jokainen on jo valmiiksi melkoinen sienitietäjä, mutta aina tulee uutta opittavaa ja entisiä tietoja pitää kerrata säännöllisesti. Asiantuntemus ei synny tyhjästä eikä hetkessä. Mukana metsässä kulkee elävä sienitietopankki, Sienilehden päätoimittaja Lasse Kosonen. Hän tutkii, tunnistaa ja tietää: Tummajalkanupikka. Tulihelttaseitikki. Lehtoviinihapero. – Lehtoviinihaperossa maistuu vehnänjyvä. Eli jos sienessä on pullan maku, se on selvä tapaus, ohjaa Kosonen. – Paltsu löytyi! kuuluu huuto notkelmasta. Ahaa, palterohapero on havaittu. Kohta joukkue kerääntyy rinkiin ja kännykät ojentuvat kuvaamaan. Kannolla kököttää valtava keltainen kas-

vusto: tuhtihaarakas, hyvä ruokasieni. Se poimitaan talteen ja se täyttää puolet Arja Hopsu-Neuvosen korista. – Illalla sitä paistellaan ja maistellaan, lupaa Hopsu-Neuvonen, Marttaliiton kehittämispäällikkö. LIHAN KORVIKETTA , LÄHIRUOKA A

Kuumin sienisesonki on taas täällä, ja Marttojen tietämystä tarvitaan. Piireissä järjestetään sieniretkiä lähimaastoon ja valmistetaan saaliista ruokaa. Sieninäyttelyyn voi viedä metsästä tavatun tatin tunnistettavaksi, tai tulla hiomaan lajituntemusta. Marttojen kiinnostuksen kohteena ovat ennen kaikkea ruokasienet: mitä sieniä voi syödä ja mitä niistä voi teh-

dä. Tutuille ruokasienille etsitään ja kokeillaan uusia käyttötapoja. Sienet ovat ilmaista ruoanjatketta ja haluttua herkkua: lihan korviketta ja terveellistä lähiruokaa. Aterian ainesten lisäksi sienestys tuo muutakin mukavaa elämään: ulkoilua, luonnon tuntemusta, hyötyliikuntaa, harrastusta. Kun sienistä kerran kiinnostuu, aihe vie mukanaan. Sienestäjä voi tuntea itsensä löytöretkeilijäksi tai metsästäjäksi. Havaitseminen ja hoksaaminen palkitsevat. NÄE JA NUUHKI Sienen tunnistaminen on aistien yhteispeliä. Näköhavaintoa vahvistetaan nuuhkimalla. Miten erottaa kangaslimaseitikin sa-

30 | MARTAT 4 | 2018

28-31_sienineuvojat.indd 30

10.8.2018 12.17


SIENITIETÄJÄKSI EI TULLA HETKESSÄ . PITÄ Ä KULKEA JA OPISKELLA . lolimaseitikistä? No, salolimaseitikki tuoksuu hunajalle. Pelargoniseitikki tuoksuu todellakin – pelargonille. Löyhkävalmuskan voi herkkänokkainen paikallistaa maastosta hajun perusteella. – Se muistuttaa lanttusoppaa. Jos seudulla on paljon kyseistä sientä, se saattaa häiritä mökkiasukkaita, sanoo Lasse Kosonen. Himoittu ja arvostettu tuoksuvalmuska eli matsutake on kurssilaisten mielestä ylimainostettu ja ”haisee vanhan rouvan parfyymilta”. – Jos se haisee saippualta, se myös maistuu saippualta, arvioidaan. Toisin kuin haistaminen, maistaminen ei ole aloittelijan keino tunnistamisessa. Vasta kun on sataprosenttisen varma, että kyseessä ei ole myrkkysieni, voi nakertaa palasen maastossa. KULTAHAPERO HERKISTÄ Ä Kun marttaporukka palaa metsistä majapaikkaan, pystytetään oma sieninäyttely. Setvitään korien sisältö, lajitellaan ja nimetään. Tänään löydettiin noin 65 lajia: polttiaishapero, tytönhapero, haisuhapero, tummajalkanupikka, lohisieni, keltasarvikka, kalpeajuurekas, munahapero, risakkaita... Seitikkien osastoon päätyvät violetti-, veri-, veriheltta-, keltavyö-, sinisukka-, karhunja mesinuppiseitikki. Lasse Kosonen herkistyy kultahaperon äärellä. – Saa olla tyytyväinen retkeensä, kun löytää kultahaperon. Se on mieto, hyvä ruokasieni ja hyvin kaunis. Sen jalka on kuin kultapölyn peittämä. Myös kyyhkyhaperoa ihaillaan. – Tämä on erittäin hyvä ruokasieni, yksi halutuimpia haperoita Keski-Euroopassa, kertoo Kosonen. Katsellaan kehnäsienen töppöjalkaa ja nuuhkitaan typäskäävän makeaa aromia. Kerrataan myrkkysienien tuntomerkkejä. Suippumyrkkyseitikillä

on vänkyrä jalka ja suippo lakki, joka kääntyy jyrkästi reunaa kohti. – Valkea kärpässieni on ruumisarkun valkoinen, määrittelee Lasse Kosonen. SA AKO MUSTAROUSKUA SYÖDÄ?

Riitta Sutinen Etelä-Karjalan Martoista kertoo olleensa jo lapsena kiinnostunut sienistä – Juoksin metsässä isoisän perässä, sillä hän tunsi rouskut. Sutinen on suorittanut keruutuotetarkastajan koulutuksen. Siinä vaaditaan muun muassa 400 sienilajin tunnistamista. – Ennen koulutusta olin polleana, että kyllä minä sienet tunnen. Mutta mitä enemmän tietää, sitä enemmän tietää miten vähän tietää, tuumii kotitalousasiantuntija vaatimattomasti. Etelä-Karjalan Martat järjestävät sieninäyttelyn joka syksy. Sutisen mukaan näyttely-yleisön yleisin kysymys kuuluu: Saako mustarouskua syödä. – Vastaamme, että saa. Kannattaa suhteuttaa mustarouskun määrä kaikkeen muuhun, mitä syö, Sutinen toteaa. Taina Pirkolalle metsäretki tarjosi ilon aiheita toisensa perään. Alussa löytyivät ne mustatorvisienet. Lopussa täyttyi pitkäaikainen toive. – Minä löysin nyt sen suippumyrkkyseitikin, minkä olen aina halunnut löytää, hymyilee Pirkola. Tunnistamisen riemu on yhtä aito, olipa sieni syötävä tai myrkyllinen.

Taina Pirkola hakee kirjasta tukea tunnistamiseen.

Haluatko sieniosaajaksi? »Martat voivat suorittaa Sieniosaajapassin. Koulutukseen kuuluu muun muassa piirin järjestämiä sienikoulutuksia, tunnistuskokeita ja sienitapahtuman tai -retken järjestäminen omassa yhdistyksessä. Passin suorittamiseen menee kaksi vuotta. www.martat.fi/martat/ tutustu-toimintaamme/ marttaopinnot/osaajapassit/

TÄYDENNYSKOULUTUS PITÄ Ä A JAN TASALL A

»Piirien sienineuvojat ovat käyneet kaupallisen sienineuvojan koulutuksen. »Marttaliitto järjestää sienineuvojille joka toinen vuosi kolmen päivän täydennyskoulutuksen, jossa kerätään ja tunnistetaan sieniä sekä käsitellään ajankohtaisia sieniasioita. Ensimmäiset täydennyskoulutukset pidettiin 1990-luvulla. »Piirien sienineuvojat pitävät sieniruokakursseja ja järjestävät sieninäyttelyjä sekä -retkiä. »Marttojen tavoitteena on lisätä ruokasieniosaamista.

MARTAT 4 | 2018

28-31_sienineuvojat.indd 31

| 31

10.8.2018 12.17


ULKOILMAIHMISET 1 2 3 4 5 6

SYKSY ON VÄRIEN RÄISKETTÄ Kesän jälkeen koittaa sieniretkien ja kekrijuhlien aika. Nyt maistellaan, mitä kaikkea kesä on meille kypsyttänyt. MERJA FORSMAN //KUVAT CAT_ARCH_ANGEL/SHUTTERSTOCK

S

adonkorjuu on kautta aikojen ollut yksi suurimmista juhlan aiheista. Sitä on vietetty laulaen, leikkien, tanssien ja hyvästä ruoasta nauttien. Tuodaan nyt perinteinen sadonkorjuujuhla eli kekri tähän päivään ja kokoonnutaan yhteiseen pöytään iloitsemaan kaikesta siitä hyvästä, mitä maa lahjoittaa. Kerätään marjoja, sieniä, villivihanneksia ja puutarhan satoa. Valmistetaan tarjolle esimerkiksi villiyrttidippiä ja juurestikkuja, salaatteja ja marjajälkiruokia.

Pöytä katetaan kauniisti ja koristellaan luonnonmateriaaleilla. Näin kunnioitamme ruokaa ja toistemme seuraa. Syksy on värien räiskettä. Kerätään kellanpunaisia lehtiä, ripustetaan niitä lankoihin ja kiinnitetään viireiksi juhlapaikaan. Koristeiksi käyvät myös luonnonkukat, oksat, kivet ja heinät. Kynttilät ja lyhdyt tuovat tunnelmaa. Jos juhlitaan ulkosalla, varataan mukaan vilttejä, joihin saa kääriytyä päivän viiletessä. Lapsissa itää uusi sukupolvi, jonka luontosuhde on kehittymässä ja joka

voi sadonkorjuun kautta oppia kunnioittamaan ruokaa ja yhdessä syömistä. Kun lapset oppivat taidot pienenä, perinteet jatkavat matkaansa seuraaville sukupolville.

FAKTA

Makumieltymykset ja ruokatottumukset muodostuvat varhain, ja ne heijastuvat aikuisiän tapoihin ja terveyteen. Lähde: www.ruokatieto.fi

32 | MARTAT 4 | 2018

32-33_ulkoilmaihmiset.indd 32

10.8.2018 10.43


KULJETA AN JA KERÄTÄ ÄN

TARVOTA AN JA TARINOIDA AN

TÄHYILLÄ ÄN TULEVA AN

»Syksyllä kuljetaan luonnossa marjoja, sieniä ja villivihanneksia poimien. Syötävien kasvien keräämiselle on ihan oma sanansa: hortoilu. Se tulee sanasta horta, joka tarkoittaa villivihanneksia. Esimerkiksi siankärsämö, kanerva, apila ja kamomillasaunio sopivat teeaineiksi. Suolaheinää ja käenkaalia eli ketunleipää voi maistella leivänpäällisenä tai salaatissa. Nokkosen ja ratamon siemeniä voi ripotella vaikka sämpylätaikinan joukkoon. Jos iholle tulee nirhama, ratamonlehti laitetaan kipeää kohtaa hoitamaan. Laita tukevat puutarhahansikkaat käteen, kun käsittelet nokkosia. Kerää kasvit puhtaasta paikasta ja huuhtele ennen käyttöä. VINKKI: Tehdään bingoruudukko etsittävistä kasveista. Kuka saa ensin rivin tai koko ruudukon täyteen?

»Kumisaappaat jalkaan, kori kainaloon ja eväät mukaan: sieniretki on yksi syksyn kohokohdista. Sienien tunnistaminen on hauskinta, kun joku opettaa kädestä pitäen, mitä koriin saa nostaa ja mitä ei. Kannonnokalla tai kalliolla välipalaa syödessä kuunnellaan luonnon ääniä ja kerrotaan tarinoita isovanhempien ja vanhempien lapsuudesta – tai jo varhaisemmilta ajoilta. Suomalaisen muinaisuskon mukaan maalla, metsällä, vedellä ja tulella oli omat väkensä eli haltiansa, joilla oli maagisia voimia. Metsään suhtauduttiin kunnioituksella. Koko väkeä hallitsi havuhiuksinen Tapio, joka saattoi tarkkailla maailman menoa huuhkajan hahmossa.

»Syksyn aikana Suomesta liitelee lämpimämpiin maihin yli 100 miljoonaa muuttolintua. Syys–lokakuussa muutto on kiivaimmillaan. Avomaasto on parasta muuton seuraamiseen ja vilkkainta on merenrannikolla. Eläimet täyttävät talvivarastonsa ja vatsansa. Linnut napsivat pihlajanmarjoja, hiiret ja oravat hamstraavat siemeniä kätköihinsä. Niitä tarkkaillessa on hyvä miettiä, miten eläimiä voi auttaa talven yli. Pihamaan risu- tai lehtikasat saattavat tarjota arvokkaan suojan pikkuötököille, samoin kuin kuihtuneet kasvinosat kukkamaalla. Kuollut puu ja kuivat oksat ovat monen hyönteisen talvimaja. Talventörröttäjät ovat kasveja, jotka kuivuvat kasvukauden jälkeen ja jäävät pystyyn jäykän vartensa ansiosta. Niiden siemenet tarjoavat talviravintoa pikkulinnuille. Talventörröttäjiä ovat muun muassa pujo, nokkonen, siankärsämö ja pietaryrtti. Voit kerätä pihlajanmarjaterttuja kuivumaan ja tarjota niitä myöhemmin lintusille. Tertut ripustellaan puiden oksille, sitten kun koittaa siivekkäiden talviruokinnan aika.

LUETA AN LUONTOA »Ihminen voi oppia tulkitsemaan luonnon kieltä. Sadetta enteilevät esimerkiksi aamurusko, aamulla muodostuvat kumpuilevat pilvet, hyvin tummansininen taivas tai matalalla roikkuvat raskaat pilvet.

TUTK AILLA AN TASKULAMPULLA »Illan hämärässä taskulamppu avaa ulkona uusia näkymiä. Otetaan mukaan valkoinen lakana ja taskulamppu, ja valaistaan kangasta lampulla. Valkoinen kangas houkuttelee luokseen muun muassa paksuruumiisia yökkösiä ja kapeampia ja leveäsiipisempiä mittareita.

LUE Ulkoilmaihmiset -sarjan edelliset osat osoitteessa www.martat.fi/ jasenkanava/martatlehti

MARTAT 4 | 2018

32-33_ulkoilmaihmiset.indd 33

| 33

10.8.2018 10.43


PUUTARHA

Sadonkorjuu on tarhurin palkkio kesän työstä.

SATO TALTEEN HY VÄN SÄ ÄN AIKA AN

AIK ATAULU JOUSTA A KELIEN MUK A AN.

Jos syksy on lämmin, kasvit saavat olla maassa pitempään. Juuresten kuori vahvistuu syksyllä, ja näin kasvit säilyvät paremmin varastossa. Kylmänä ja sateisena syksynä kasvit nostetaan aikaisemmin.

ASTA KUOSMANEN //KUVA SHUTTERSTOCK

SIPULI Nosta sipulit naatteineen ja anna kuivahtaa pari päivää ulkona katoksen alla, parvekkeella tai ulkovarastossa. Siirrä sisälle ja anna kuivaa 25–35°C:ssa noin kuukausi. Kierrä naatit irti, kun sipulin kaula on täysin kuivunut. PERUNA Peruna on valmis

korjattavaksi, kun varret kellastuvat, lehdet alkavat varista ja mukulat eivät enää nouse maasta varren mukana. Nosta perunat lämpimällä kelillä. Jos lämpötila on alle 10 °C, peruna kolhiintuu helposti. Mukulat saavat kuivahtaa hetken maan pinnalla. Jos ne ovat liian kauan valossa, ne vihertyvät eivätkä kelpaa syötäväksi. Mukuloita pidetään pari viikkoa pimeässä varastossa, jossa lämpötila on 10–18 °C. Näin kuori vahvistuu ja säilyvyys paranee. Sen jälkeen paras säilytyslämpötila on 4 °C.

PORKK ANA Katkaise naatit taittamalla. Näin kasvupiste irtoaa, eivätkä porkkanat ala kasvattaa uusia lehtiä. Ennen varastointia porkkanat saavat kuivahtaa pari päivää ohuena kerroksena ulkona katoksessa tai ulkovarastossa. PUNA JUURI Katkaise naatit käsin tai leikkaa niin, että juurikas ei vahingoitu. L ANTTU Valmis korjattavaksi, kun mukulan halkaisija on vähintään 10 cm. Leikkaa naatit pois, älä vahingoita maltoa. Puhdista mukulat mullasta, älä leikkaa juuria. MUKUL ASELLERI Jos vahvajuuriset mukulat eivät irtoa suosiolla maasta, juuria voi lyhentää puukolla, kunhan mukula pysyy ehjänä. Noston jälkeen naatit leikataan ja juuret typistetään. M A A-ARTISOKK A Nosta mukulat ennen maan jäätymistä. Mukulat voi myös jättää peltoon ja nostaa keväällä.

MUSTA JUURI, JUURIPERSIL JA , PALSTERNAKK A

Korjataan ennen maan jäätymistä. Jos syksy on leuto ja kuiva, sadonkorjuun voi jättää joulukuuhun. Routaantumista hidastetaan levittämällä rivien päälle lehtikariketta tai olkea. Mustajuuret säilyvät pellossa talven ylikin. RUUSUK A ALI Pieni pakkanen tekee kasville hyvää. Leikkaa ensimmäiseksi varren tyvellä kasvavat kerät. Jatka sadonkorjuuta vartta ylöspäin pysyvän pakkasen tuloon saakka. LEHTIK A ALI Maku paranee

pakkasessa. Kaali säilyy lumen suojassa (ellei jänö vie). OMENAT Käsittele omenoita yhtä varovasti kuin kananmunia; kolhiintuneet hedelmät eivät säily varastossa. Poimiessa nosta omenaa vähän ylös, kierrä kanta varovasti irti ja laita hedelmä koriin tai laatikkoon. Syyslajikkeet poimitaan lähes kypsinä, talvilajikkeet puolikypsinä. Kypsyminen jatkuu varastossa.

KELL ARI Perunat ja juurekset laatikoissa ja laareissa sellaisenaan. KUIVA VARASTO Perunat ja juurekset laatikoissa, joissa on kalkitsematonta ja lannoittamatonta turvetta (luonnonturve, perusturve). ULKOILM A Juureksia ja omenoita voi säilyttää esim. viileällä parvekkeella tai ulkovarastossa pakkasen tuloon asti. K YLMIÖ, JÄ ÄK A APPI

Kylmiössä ja jääkaapissa lämpötila on sopiva, mutta ilma kuivaa. Puutarhatuotteet säilyvät hyvinä muutaman viikon. Rei’itetty muovipussi vähentää kosteuden haihtumista.

Jos jätät maa-artisokkia tai mustajuuria maahan talveksi, ne saattavat hävitä myyrien evääksi. 34 | MARTAT 4 | 2018

34-35_sadonkorjuu.indd 34

10.8.2018 11.03


8

9

10

11

12

ELO

SY YS

LOK A

M ARRAS

JOULU

Sipuli Peruna Punajuuri Syysomenat Lanttu Talviretikka Porkkana Purjo

Sipuli Peruna Punajuuri Syysomenat Lanttu Talviretikka Porkkana Purjo

Mukulaselleri

Mukulaselleri

Talviomenat

Talviomenat

Maa-artisokka Mustajuuri

Maa-artisokka Mustajuuri

Juuripersilja

Juuripersilja

Palsternakka

Palsternakka

Ruusukaali

Ruusukaali

Lehtikaali

Lehtikaali

Keräkaali*

Keräkaali*

*Korjataan sitä mukaa, kun kaalinpäät valmistuvat

MARTAT 4 | 2018

34-35_sadonkorjuu.indd 35

| 35

10.8.2018 11.03


KEHITYSYHTEISTYÖ

KIITOS KUN TUET T YÖTÄ MME

Martoilla on ollut kehitysyhteistyöhanke Kamerunissa kuuden vuoden ajan. Saavutuksia on nyt arvioitu.

Näitä tuloksia oli ilo kuulla. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin marttojen tuella!

HYVIÄ TULOKSIA KAMERUNISSA TERHI LINDQVIST //KUVAT MARTTOJEN KUVA-ARKISTO

artat tukevat Kamerunissa köyhiä naisia ja tyttöjä sekä kotitalousalan pienyrityksiä. Maassa on järjestetty ravitsemus- ja yrityskursseja sekä kotitalouskerhoja. Naisten yrityksille on myönnetty pienlainoja. Mitä tällä kaikella on saatu aikaiseksi? Asiasta on nyt tutkittua tietoa.

M

Ravitsemuskursseille on osallistunut yhteensä 1 508 naista.

KOULUMENEST YSTÄ Kotitalousalaa opiskelevien koulutyttöjen luku- ja kirjoitustaito ja arvosanat ovat parantuneet kerhotoiminnassa.

618 koululaista on osallistunut kerhotoimintaan. Heistä 30 on ollut mukana valtakunnallisella kesäleirillä.

TERVEELLISTÄ RUOK A A Ravitsemuskursseille osallistuneet naiset tuntevat hyvän ravitsemuksen perusperiaatteet ja tietävät, että vähävarainenkin voi syödä hyvin. Kasvisten, hedelmien ja perinteisten proteiinin lähteiden käyttö on yleistynyt. Naiset osaavat välttää ruokahävikkiä: riisiä tai muuta hiilihydraattipitoista ruokaa tarvitaan vähemmän, kun ateria on tasapainoinen.

ARVOSTUSTA KOTONA Toimintaan osallistuneiden naisten puolisot kunnioittavat heitä ja haluavat tukea naisten yrityksiä, sillä ne tuovat perheelle tuloja. Tilanne muistuttaa marttajärjestön alkuvuosikymmeniä, jolloin marttojen puolisot vähitellen vakuuttuivat marttatoiminnan hyödystä koko perheelle.

36 | MARTAT 4 | 2018

36-37_afrikka.indd 36

10.8.2018 12.18


TALOUSTAITOJA Yrityskursseilla naiset, myös lähes lukutaidottomat, ovat oppineet pitämään säännöllisesti tilikirjaa yrityksensä tuloista ja menoista. He erottavat tuoton, voiton ja katteen käsitteet toisistaan ja osaavat säästää tulevaisuuden varalle.

Yrityskursseille on osallistunut yhteensä 506 naista.

POIS KÖYHY YDESTÄ Naiset ovat perustaneet pienyrityksiä tai saaneet jo aiemmin perustetut yrityksensä vakiinnutettua lainojen avulla. Monet ovat nousseet köyhyydestä. Lainojen takaisinmaksuprosentti on 84, mikä on kamerunilaisen arvioijan mukaan ”huikea”.

Lainansaajia (ja perustettuja pienyrityksiä) on 411. Yksittäisiä lainoja on myönnetty 484.

INFO

Näin arviointi tehtiin »Riippumaton arviointi toteutettiin tämän vuoden helmikuussa. Arvion tekivät ravitsemuksen erikoistutkija Heli Kuusipalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sekä kamerunilainen itsenäinen konsultti, agroinsinööri Félicité Tankoua. He tekivät yksilö- ja ryhmähaastatteluja, seurasivat yritystoimintaa ja perehtyivät hankkeen dokumentteihin Suomessa ja Kamerunissa. K ATSE TULEVA AN Kerhotoiminta on kohottanut tyttöjen itsetuntoa sekä rohkaissut heitä kertomaan oman mielipiteensä ja puhumaan julkisesti. Ymmärrys hyvästä terveydestä ja omasta kuukautiskierrosta on lisääntynyt. Kotitalousalan arvostus on noussut, samoin kiinnostus vapaaehtoistoimintaa kohtaan. Kerhoihin osallistuneet tytöt ovat ryhtyneet suunnittelemaan omaa tulevaisuuttaan.

ACESF-CA = Association de Conceillers en Economie Social et Familial du Cameroun

»Marttojen yhteistyökumppanina vuosina 2012–2017 on ollut kamerunilainen kotitalousjärjestö ACESF-CA. Hanketta on toteutettu Suomen ulkoministeriön tuella. Toiminnan edellytys on marttojen osallistuminen. Lahjoituksilla kerätään vuosittain rahoitukseen tarvittava omavastuuosuus.

MARTAT 4 | 2018

36-37_afrikka.indd 37

| 37

10.8.2018 12.18


SUOMIAREENA

Porissa pohdittiin kestävää kulutusta ja virkistäydyttiin Marttojen kioskilla. REIJA SALOVAARA //KUVAT TUUKKA LINDHOLM

VASTUUTA JA VOHVELIN MAKUA

P

itäisi kuluttaa vastuullisesti, mutta miten se onnistuu? Mistä voi tietää, onko vaate tai ruoka vastuullisesti tuotettu? Mitä merkitystä on yhden ihmisen valinnoilla? Kestävän kulutuksen kysymykset askarruttivat Marttoja SuomiAreenassa. Asiantuntijankaan ei ole aina helppo sanoa, mikä on hyvä valinta. Onko vastuullista ostaa muoviin pakattu luomuparsakaali, polyesteripaita tai muovikassi? Tärkeintä on miettiä tuotteen koko elinkaarta, eli kuinka pitkään tuotetta käytetään ja mitä sille tapahtuu käytön jälkeen. Entä kumpi on pahis, avokado vai luomunakki? – Riippuu tuotantotavasta, vastasi Marttaliiton puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen. – Kun 70 prosenttia ruoasta on läheltä, kauden kasviksia, luomua ja laatua, siitä kiittävät luonto, terveys ja kukkaro. Silloin satunnaisesti syötyjen nakkien tai avokadojen äärellä ei tarvitse ahdistua, jatkoi Pietikäinen. – Olennaista on ostaa oikea määrä, ettei synny ruokahävikkiä, määritteli toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen Suomen Tekstiili & Muoti ry:stä. Joutsenmerkin asiantuntija Terhi Uusitalo kertoi, että tutkimusten mukaan eniten kestävää kulutusta ja vastuuta miettivät pienten lasten äidit. Kotona opitut valinnat vaikuttavat aikanaan lasten kulutuskäytökseen. – Eniten kuluttajien valintoihin vaikuttaa kuitenkin hinta, totesi Uusitalo.

Tanja ja Marie Lehtonen, äiti ja tytär, päivystivät toriteltalla.

Anna-Kaisa Auvisen mukaan kestävä kulutus on niin kuluttajien, päättäjien, kaupan kuin valmistajienkin vastuulla. Kaikilla on omat mahdollisuutensa ja velvollisuutensa. Sirpa Pietikäinen haastoi martat vaikuttamaan vaaleissa. Poliitikoilla on suurin vastuu ja mahdollisuus vaikuttaa lainsäädännöllä ja päätöksenteolla. – Kuluttajan tärkein kulutusvalinta on äänestäminen, totesi Pietikäinen. Hän kannusti myös vaikuttamaan oman kunnan tai alueen hankintoihin, niin että ne tehtäisiin läheltä ja vastuullisesti. TILKKUTYYNYJÄ MESSUKOTIIN Mart-

tojen kädenjälki näkyi Porin Asun-

tomessuilla. Suunnittelujohtaja Riia Rauhala bränditoimisto Rock my Bussinesista pyysi Lounais-Suomen Martat kumppanikseen sisustamaan palvelukotiasuntoja ikäihmisille. Ruosniemen Marttojen puheenjohtaja, kässäkahvilan vetäjä Anne Vänttilä valmisti tilkkutyynyjä kolmeen ikäihmisten palvelukotiasuntoon, joihin tuli myös muita marttojen käsitöitä ja marttatuotteita. Tyynyjen kankaat olivat Annen omia ja koristeina käytetyt pitsiliinat vanhoja aarteita. – Minulle on tärkeää, että vanhaa käytetään uudelleen, hän sanoi. Yksi asunnoista oli nimetty Tyynemartan kodiksi. Esillä oli marttamekko jäsenmerkkeineen ja vanhoja marttakirjoja. – Asuntomessut ovat olleet kiva projekti ja Martoille ainutlaatuinen mahdollisuus, sanoi järjestösihteeri Katariina Lystad Lounais-Suomen Martoista. Hän uskoo Marttojen saavan asuntomessuilla näkyvyyttä, mikä innostaa ihmisiä mukaan toimintaan. SuomiAreenan, PoriJazzien ja Asuntomessujen kävijöiden ehdoton käyntikohde oli Marttojen vohvelikioski. Kioskilla ja Kansalaistorilla puuhasi yhteensä 120 vapaaehtoista marttaa. – Martat ovat innolla mukana ja työvuoroista kilpaillaan. Vapaaehtoisina on monenikäisiä marttoja: äitejä lapsineen ja toisaalta iäkkäitäkin, kotitalousasiantuntija Sari Raininko totesi. – Martat kysyvät, että päästäänhän me vielä mukaan.

38 | MARTAT 4 | 2018

38-39_suomiareena.indd 38

10.8.2018 11.00


Vohvelien paisto on tuttua Ruosniemen Martoille, myös Eila Haapaniemelle.

Anne Vänttilä teki tyynyjä Asuntomessujen palvelukotiasuntoihin.

INFO

»Marttaliiton kumppaneina SuomiAreenalla olivat Joutsenmerkki, Pro Luomu, Suomen Tekstiili & Muoti ja Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys. »Marttojen toriteltalla tehtiin 1 500 Kestävän kehityksen sitoumusta. »Kestävä kulutus -keskustelu osoitteessa www.katsomo.fi/sarja/suomiareena-33001006004/ kestava-kulutus-kenen-vastuulla-942184

SuomiAreenan keskustelun juonsi Marianne Heikkilä Marttaliitosta (vas.). Kestävän kehityksen kysymyksiä pohtivat Juuso Joona, Anna-Kaisa Auvinen, Sirpa Pietikäinen, Terhi Uusitalo ja Nora Malin.

MARTAT 4 | 2018

38-39_suomiareena.indd 39

| 39

10.8.2018 11.01


VINKKI

Hyödynnä kierrätysmateriaaleja. Ratsun pään voi ommella vanhasta fleece-huovasta ja täytteeksi käy vanhan tyynyn vanu.

YKSISARVISELLA YLI ESTEIDEN

»

40 | MARTAT 4 | 2018

40-41_yksisarvinen.indd 40

10.8.2018 12.19


Nyt keppihevonen kokee muodonmuutoksen ja ottaa taruolennon hahmon. OHJE ELINA HILTUNEN //KUVAT KIRSI-MARJA SAVOLA

K

eppiheppaharrastus alkaa itse tehdyn pollen kanssa. Nyt perinteinen poni päivitetään tarunhohteiseksi yksisarviseksi. Tämän humman kanssa kelpaa liidellä uusiin ulottuvuuksiin tai tähdätä kilparatsastuksen mestariksi. Oma persoonallisuus ratsulle luodaan erilaisilla kankailla, harjalangoilla ja koristeilla.

MITAT

Pääosan korkeus noin 40 cm. Kepin pituus ratsastajan pituuden mukaan. TARVIKKEET

Pää: Villakangasta tai vastaavaa » Vanua » 2–3 erilaista villalankaa harjaan » Pala mustaa ja valkoista huopaa silmiin ja sieraimiin Sarvi: Ohutta (25 g » 100 m) kimallelankaa » Virkkuukoukku 1.5 Päitset: 107 cm nauhaa (leveys 1 cm) » 4 pientä (16 mm) avainrengasta Lisäksi: Puukeppi » Liimaa » Ilmastointiteippiä

K A AVAT JA KUVIA T YÖVAIHEISTA:

www.martat.fi/marttakoulu/kasityoohjeet/

PÄ Ä Leikkaa kaksinkertaisesta villakankaasta (tai vastaavasta kankaasta) 1 sivukappale ja 2 korvaa sekä yksinkertaisesta kankaasta 1 keskikappale. Lisää 1 cm:n saumanvarat. Merkitse kappaleisiin huolellisesti kaikki kohdistusmerkit. Leikkaa silmät ja sieraimet mustasta ja valkoisesta huovasta. Älä lisää saumanvaroja (kopioi kaavat sivukappaleen kaavasta). Ompele keskikappale sivukappaleisiin. Laita tarpeeksi nuppineuloja, jotta kankaat pysyvät paikoillaan. Tee aukileikkauksia saumanvaroihin kaarevissa kohdissa. Ompele korvat pareittain yhteen. Jätä alareunat auki. Kavenna saumanvarat ja käännä korvat oikein päin. Ompele korvat paikalleen kaavaan merkittyyn kohtaan. Taita samalla avonaisesta reunasta saumanvarat korvan sisälle. Täytä pää vanulla. Ompele harjan kiinnitystä varten villalangalla tikkipistoraita keskikappaleen puoliväliin. Aloita korvien välistä ja lopeta noin 10 cm:n päähän alareunasta. Ompele korvien väliin lyhyt poikittainen pistoraita otsaharjaa varten. Jos haluat oikein runsaan otsa-

harjan, ompele vielä toinen pistoraita korvien väliin edellisen viereen. Leikkaa erivärisistä villalangoista noin 50 ja 30 cm:n pituisia hapsuja (katso vaihekuvat). Lyhyemmät hapsut tulevat korvien välissä olevaan pistoraitaan. Ota yhteen hapsuun 2–4 lankaa, taita kaksinkerroin ja vedä lenkkipää virkkuukoukun avulla etupiston alta. Pujota langanpäät lenkistä ja kiristä. Muotoile lopuksi harjat haluamallasi tavalla. Liimaa silmät ja sieraimet paikoilleen. SARVI Virkkaa sarvi ohuesta kimallelangasta: virkkaa 4 ks taikasilmukkaan, lisäys ja 3 ks, tee yksi lisäys joka toinen kerros, kunnes työssä on 20 silmukkaa. Virkkaa vielä 15 krs (n. 3,5 cm) suoraa, päätä piilosilmukalla. Täytä sarvi vanulla. Käytä apuna virkkuukoukun koukutonta päätä. Virkkaa sarven pohja. Virkkaa 6 ks taikasilmukkaan. 1. krs: *lisäys*, toista *-* 5 krt (yhteensä 6 lisäystä). 2. krs: *lisäys ja 1 ks*, toista *-* 5 krt (yhteensä 6 lisäystä). Virkkaa vielä *lisäys ja 2 ks*, toista *-* (yhteensä 2 lisäystä, ei kokonaista kerrosta). Virkkaa kiinteillä silmukoilla yhteen sarven kanssa ja lisää tarvittaessa vanua, päätä piilosilmukalla. Ompele sarvi otsaan kiinni pienillä pistoilla. KEPPI JA KIINNIT YS (katso vaihekuvat) Tee tuppo kepin päähän: Leikkaa kankaasta ympyrä, jonka halkaisija on noin 15 cm. Ompele harsinpistoilla harjalangasta poimu-

lanka 1 cm:n päähän kankaan reunasta. Kiristä lankaa siten, että kankaasta muodostuu pussi, ja laita pussiin hieman täytettä. Laita kepin pää pussiin, kiristä lanka ja solmi pussi tiukasti kepin pään ympärille. Voit vielä teipata pussin varmuuden vuoksi kiinni keppiin. Ompele poimulangat avoimeen alareunaan, poimuta ja kiristä alareunaa suppuun. Pujota keppi paikalleen ratsun pään sisälle. Kiinnitä pää aluksi ilmastointiteipillä keppiin. Tee alareunaan kaitale: Leikkaa 6 x 15 cm:n kaitale. Huolittele kaitale tarvittaessa. Ompele kaitaleen lyhyet sivut yhteen. Aseta kaitale ilmastointiteipin päälle kepin kiinnityskohtaan ja ompele pienillä pistoilla kiinni pääosan tyveen. Ompele poimulanka 1 cm päähän kaitaleen alareunasta. Laita liimaa kepin ympäri poimulangan kohdalle ja poimuta kaitaleen alareuna siihen kiinni. Solmi poimulanka tiukasti kiinni. Poista poimulanka, kun liima on kuivunut. PÄITSET Leikkaa päitset: Turpahihnan yläosa 15 cm, turpahihnan alaosa 14 cm, 2 poskihihnaa 15 cm, niskahihna 24 cm ja kaulahihna 24 cm. Mitoissa on hihnojen päissä 1 cm:n saumanvarat. Kiinnitä turpahihnan ala- ja yläosan päät avainrenkaisiin. Kiinnitä poskihihnojen toiset päät renkaisiin edellisten hihnojen väliin. Kiinnitä poskihihnojen toiset päät uusiin renkaisiin. Kiinnitä näihin renkaisiin vielä niska- ja kaulahihnojen päät. Aseta päitset paikalleen.

MARTAT 4 | 2018

40-41_yksisarvinen.indd 41

| 41

10.8.2018 12.19


KÄSITYÖ

TARVIKKEET

TEE NÄIN

»Kun käytät vesi- tai sormivärejä, perheen pienimmätkin voivat osallistua askarteluun. »Jos haluat kestävämpää jälkeä, käytä akryylivärejä. Ne sietävät kosteutta, ja kivet voi ryhmitellä ulos.

»Valitse sopivan muotoisia kiviä. Ne voivat olla litteitä, soikeita tai pyöreitä, olemmehan me ihmisetkin erinäköisiä. Pese kivet, jos ne ovat likaisia. »Suojaa pöytä ja käytä essua. Voit hahmotella kasvojen muotoa lyijykynällä kiven pintaan.

Huomaa, että silmät sijaitsevat noin puolivälissä päätä. »Maalaa ohuella siveltimellä kasvojen yksityiskohdat, anna kuivua. »Jos käytät vesiväriä, maalaus on helppo pestä pois ja tehdä uudelleen.

Kuulutko sinäkin meihin, jotka keräilemme matkoilta kiviä? Sileät ja mukavan muotoiset murikat sopivat koristeltaviksi. Maalaa niihin tuttuja hahmoja tai mielikuvitushenkilöitä.

KUVASSA KIVIKASVOT TEKSTI JA MALLITYÖT ANJA AALTO //KUVA SARI TAMMIKARI

Vinkki Maalaa kiviin oman marttayhdistyksen kasvot.

42 | MARTAT 4 | 2018

42_käsityö kivet.indd 42

10.8.2018 12.20


KOLUMNI

Parempi hyötykäytössä kuin ravintoketjussa

H

ypistelen marketissa matonkudetta. Tosin suositun TV-ohjelman mukaan nimettyä lankaa on paha mennä sanomaan pelkäksi matonkuteeksi. Se on pehmeää, pulleaa ja tasalaatuista sisustuskäsitöihin tarkoitettua trikoota, jonka sisällä on kevytvanu. Siinä ei tule vastaan saumaa eikä käännöskohtaa, kuten vanhoista vaatteista leikatuissa matonkuteissa; liparetta, joka pompahtaa esiin valmiistakin matosta. Mitä ikinä langasta tekisinkin, siitä tulisi ihana kapistus. Hinta vain on niin suolainen, että unelmankeveä käsityölanka jää ostamatta. SUOMESSA ASTUI vuonna 2016 voimaan laki, joka kieltää orgaanisen jätteen kuten biojätteen, puun tai tekstiilin heittämisen kaatopaikalle. Ihmiset saavat edelleen heittää risat, kierrätykseen kelpaamattomat vaatteensa sekajätteen mukana roskiin, ja jätteenkäsittelylaitos toimittaa lumpun poltettavaksi tai liuotettavaksi kuitukankaaksi. Aina parempi, jos tekstiilijätettä ei syntyisi eli pystyisimme käyttämään tarkoin harkittuja vaatteitamme pidempään, kierrättämään niitä eteenpäin vaatteiden keräyslaatikkoihin tai käyttämään paikkoina, käsitöissä tai askartelussa. EI K ALLISARVOISIA vaatteita ennen-

kään hävitetty, vaan ne leikattiin matonkuteiksi. Muistan lapsuudestani, kuinka talon naisväki istui aurinkoisella pihalla ja leikkasi matonkuteita.

Jokainen vaate käytettiin huolella uudelleen. Oikean värisiä kuteita kerättiin vuosia, ja kun tarpeellinen määrä oli valmis, äiti loi kangaspuihin loimen ja aloitti maton, yleensä sinisen, punaisen tai vihreän. Oudommat värit kuten retuliini ja oranssi upposivat raitoihin. Olen jatkanut perinnettä ja virkannut pyöreitä ja värikkäitä vessanmattoja kaikkein kuluneimmista eli rakkaimmista lastenvaatteista, joita en ole enää kehdannut antaa kenellekään enkä viedä kierrätykseen. Maton turkoosi raita – pojan entinen collegeasu – muistuttaa suloisesti taaperosta, joka tuo vaatekerta päällään vilisti pihamaalla. Teini-ikäisten lasteni vaatekaapista saisin enää mustan maton ja siihen korkeintaan jonkin minimaalisen kapean harmaan raidan. LANKAKAUPPOJEN VALIKOIMISSA

on värejä kuin karkkikaupassa. Neuleryhmä kokoontuu kaupan perälle neulomaan kuten Kate Jacobsin romaanissa Pieni lankakauppa, jossa kudontakerhossa käsiteltiin arjen kaikki ilot ja surut. Uutuuslangoissa käytetään

ekologisia materiaaleja kuten maitoproteiinia ja bambua. Ainakin niiden luulisi hajoavan luonnossa täydellisesti ilman, että niistä jää pyörimään mikromuovia meriin ja ravintoketjuun ikiajoiksi kuten fleecestä, joka valittiin vuoden 2017 turhakkeeksi. Tosin oma vadelmanpunainen fleecetakkini on kestänyt kovassa kulutuksessa kohta 30 vuotta, joten minun on vaikea pitää sitä täysin turhakkeena. A JAT MUUTTUVAT. Suuret muotitalot kuten Gucci, Hugo Boss ja Michael Kors ovat ilmoittaneet luopuvansa turkiksista ja turkissomisteista. Mitä isot edessä, sitä pienet perässä. Myös Sokos on ilmoittanut luopuvansa aidosta turkiksesta. Ostajan eettiset päätökset ohjaavat myös päivittäistavarakauppojen tarjontaa. Valinta on meidän, ja asiakas on aina oikeassa. PÄIVI ALASALMI

Päivi on neulonut pitsivillatakin maitoproteiinista valmistetusta langasta.

MARTAT 4 | 2018

43_käsityökolumni.indd 43

| 43

10.8.2018 12.21


HANKE

” INNOSTUSTA ILMASSA” Venla Vepsäläinen on löytänyt hyviä vinkkejä Marttojen Omaan kotiin -nettisivuilta.

Venlan parhaat vinkit

1

Kerrytä puskurirahastoa elämän yllättäviin menoihin. Säästä eri tilille kuin sille, mitä käytät säännöllisesti. Säästötili saa mielellään olla eri pankissa kuin käyttötili. Kynnys käyttää säästöjä kasvaa, kun asetat pari estettä matkalle. Puskurirahastoa voi kerryttää pikku hiljaa ja vaikka pienellä summalla kuukausittain. Laita opintotuki tulemaan kuukausittain muulle kuin käyttötilillesi. Laita tältä tililtä automaattiseen maksatukseen vuokra ja muut kuukausittain toistuvat laskut, joihin tuet riittävät. Kun raha pysyy näkymättömissä, se ei polttele taskussa. Käytä käteistä! Näin käytettävissä oleva summa pysyy koko ajan tiedossasi. Nosta esimerkiksi kuun alussa 50 euroa käyttötililtä ja korvamerkitse raha opiskelijaruokalassa syömiseen. Kaikki keinot eivät tietenkään sovi kaikille, ja opiskelijan pienistä tuloista säästäminen voi tuntua mahdottomalta ajatukselta. Venla kuitenkin kannustaa jokaista miettimään uusia keinoja säästää ja hillitä rahankäyttöä. – Kokeile ja löydä oma tapasi.

2

3

44 | MARTAT 4 | 2018

44-45_omaankotiin.indd 44

10.8.2018 12.21


Itsenäinen elämä edessä: paljon vapautta ja vastuuta. Miten rahat riittävät, kun käytössä on opintoraha ja -laina tai satunnaisia tuloja pätkätöistä? ERKKI UKKOLA //KUVA EVA PERSSON

MALTTIA HANKINTOIHIN

– Omaan kotiin muuttaminen oli iso elämänmuutos. Ilmassa oli sekä innostusta että pientä pelkoa siitä, miten pärjään uudessa kaupungissa, kertoo Venla. Monelle voi tulla yllätyksenä, miten paljon tavaraa kotiin pitää hankkia. Nuorille markkinoidaan paljon ja kaikkea. Venla kannustaa malttiin. – Kaikkea ei tarvitse hankkia heti, vaikka siltä tuntuisi. Alussa sokaistuu sille, mitä tarvitsee ja mitä ei. Minullakin on viime syksynä hankittu blenderi,

jota en ole käyttänyt kertaakaan. Omasta taloudesta huolehtiminen on tärkeää alusta lähtien. – Sitä pärjää, kunhan löytää oman tapansa budjetoida, rohkaisee Venla. PUHUTA AN RAHASTA Monille nuo-

rille ja vanhemmillekin saattaa olla vaikeaa puhua raha-asioista, ja ne halutaan pitää visusti omana tietona. – Toivoisin avoimempaa puhetta, sillä vaikeudet eivät usein näy ulospäin, ennen kuin tilanne kärjistyy. Monilla on samanlaisia huolia rahan suhteen, joten muiden kokemuksista voi olla apua, toteaa Venla Vepsäläinen. Motivaatio raha-asioiden seuraamiseen ja budjetointiin lähtee Venlan mukaan omasta itsestä. Selkeät tavoitteet auttavat ylläpitämään itsekuria. – Muuten saattaa miettiä, että mitä järkeä tässä on.

10 SÄ ÄSTÖVINKKIÄ OPISKELIJALLE

1

Kirjaa ylös tulosi ja kiinteät menosi mahdollisimman tarkasti. Näin sinulla on tiedossa, paljonko rahaa käytössäsi on kuukaudessa. Ota avuksi Penno (www. penno.fi). Mieti, paljonko sinulla on rahaa käytettäväksi ruokaan. Suunnittele ruokalista esimerkiksi viikoksi etukäteen. Älä mene nälkäisenä kauppaan! Säilytä kuitit. Laske niiden perusteella, paljonko sinulla menee rahaa heräteostoihin esimerkiksi

2

3

kuukaudessa. Paljonko se tekee vuodessa? Valmista ruokaa ja leivo kotona. Hyödynnä edullinen opiskelijaruokailu. Noutopizza voi tehdä ison loven budjettiin. Tee ruokaa yhdessä kavereiden tai perheen kanssa. Nauti edullista ja herkullista ruokaa mukavassa seurassa. Vertaile elintarvikkeiden kilohintoja. Hyödynnä satokausituotteiden edut.

4 5

6

7

Voisitko hankkia kodinkoneen tai urheiluvälineen käytettynä tai lainata sen? Voit kysyä esimerkiksi kirjastosta tai naapurilta. Pysy selvillä sopimuksistasi. Vertaa, tutki, kilpailuta ja säästä esimerkiksi sähkössä tai puhelinliittymässä. Hyödynnä opiskelijaalennukset. Avaa säästötili. Pienikin summa kuussa vie säästötavoitteitasi eteenpäin ja auttaa varautumaan tulevaan.

8

9 10

ETSI LUOTETTAVA A TIETOA Netti on pullollaan tietoa ja tarjouksia omaan kotiin muuttavalle. Venlan mukaan joihinkin vaihtoehtoihin kannattaa suhtautua varauksella. Esimerkiksi verkkokaupat ja pikavippifirmat pyrkivät hyötymään uudessa elämäntilanteessa olevista nuorista ja tarjoavat sellaista, mitä he eivät edes tarvitse. Vahvan suosituksen Venla antaa Pennolle, joka on apuväline budjetointiin. Myös Marttojen nettisivujen Omaan kotiin -osiosta on ollut hyötyä. – Äitiä ei enää tarvita ihan kaikkeen, kun on Martat, Venla toteaa. Vastuiden ja velvollisuuksien lisäksi omaan kotiin muuttaminen tuo elämään tukun hyviä puolia. Venlan mukaan parasta on vapaus olla ja tehdä asioita juuri niin kuin itse haluaa. – Se on just mun koti, ei kenenkään muun.

HUOMAA: Leikkaa säästövinkit talteen ja pidä näkyvillä!

O

maan kotiin muuttaminen on hienoa ja jännittävää aikaa. Omasta taloudesta huolehtiminen on tärkeää alusta lähtien. Tampereen Yliopistossa opiskeleva Venla Vepsäläinen kertoo parhaat säästövinkkinsä opiskelijaelämän alkuvaiheisiin.

RAHAT RIITTÄ M Ä ÄN

»Takuusäätiön ja Marttaliiton Rahat riittää! -hanke tuottaa itsenäistyville nuorille suunnattua talousaiheista tietoa ja neuvontamateriaalia vuosina 2018–2020. #PYST YN2018: NEUVO NUORELLE

»Opeta kotoa muuttavalle taloustaitoja. Käy kirjaamassa tapahtuma osoitteessa www.pystyn.fi. LINKKIBOKSI

www.martat.fi/marttakoulu/ omaankotiin/ www.nal.fi/asumisen-abc/ www.penno.fi

MARTAT 4 | 2018

44-45_omaankotiin.indd 45

| 45

10.8.2018 12.21


KODINHOITO

JOK A KOTIIN

»Sahateräinen leipäveitsi leivän, pullan, pehmeän tomaatin, kuoritun appelsiinin ja kakkupohjan leikkaamiseen. »Sileäteräinen yleis- tai kokkiveitsi lihan, kalan, kasvisten ja yrttien hienontamiseen, leikkaamiseen ja paloitteluun. »Juuresveitsi kasvisten ja hedelmien puhdistamiseen, kuorimiseen, raaputtamiseen ja paloitteluun. »Perunankuorimaveitsi perunoiden, juuresten, kasvisten ja hedelmien kuorimiseen.

HARRASTA JILLE

»Kalanystävälle fileointiveitsi, kalapinsetit, keittiöpiikki. »Kalastajalle kalaveitsi. »Metsästäjälle lihaveitsi. »Sienestäjälle sieniveitsi, jonka toisessa päässä on harja.

V

eitsi on kotikokkaajan tärkein työväline. Kun veitsi on terävä ja istuu hyvin käteen, sillä on mukavaa ja turvallista työskennellä. Muutama hyvä yleisveitsi riittää kotikeittiössä. Erikoisveitsiä voi hankkia tarpeen mukaan. Veitset tehdään ruostumattomasta teräksestä. Halvimmat leikataan veitsen muotoon teräsnauhasta. Huippuveitset taotaan. Taotun veitsen tunnistaa yleensä teräksisestä sormisuojasta. Laatu nostaa veitsen hintaa.

Muutama hyvä yleisveitsi riittää kotikeittiössä. TEIJA JERKKU

2

HY VÄN VEITSEN TUNNUSMERKIT

»Terän metalli jatkuu kahvan läpi ja on kiinnitetty turvallisesti kahvan materiaaliin niiteillä tai sulattamalla. »Veitsi on terävä ja sopii muotoilultaan käteen. »Terän ja kahvan painot ovat keskenään tasapainossa. »Veitsen voi teroittaa.

SHUTTERSTOCK

1

VAALI VEITSIÄSI HOIDA HY VIN

»Pese veitsi tiskiharjalla ja käsiastianpesuaineella heti käytön jälkeen ja kuivaa. Älä liota veitsiä pitkään. »Jotkut veitset kestävät mahdollisesti konepesun, mutta saattavat tylsyä. Pese käsin! »Pese veitsi eri elintarvikkeiden paloittelun välillä.

»Pese multaiset juurekset ennen leikkaamista. »Säilytä puhtaat veitset veitsitukissa, veitsimagneetissa tai laatikossa siten, etteivät ne osu toisiinsa tai kolhi toisiaan. »Älä laita likaista veistä säilytystukkiin. Koloissa pöpöt muhivat.

3

T YLSÄ TERÄVÄKSI

»Kaikki veitset tylsyvät käytössä. Terävällä veitsellä työ sujuu helpommin ja turvallisemmin kuin tylsällä. »Mitä enemmän veistä käytät, sitä useammin se kannattaa teroittaa. Nyrkkisääntö on noin kerran kuussa, käytön mukaan. Jos veitsi ei tahdo lävistää helposti leikattavaa pintaa, tai jos joudut tekemään paljon sahausliikkeitä, teroita veitsi. »Sileäteräiset veitset teroitetaan teroituspuikolla, teroituskivellä tai pikateroittimella. Sekä veitsen että teroitusvälineen pitää olla puhdas. »Veitsi teroitetaan molemmilta puolin ja koko pituudeltaan, ettei terän malli muutu tai jää epätasaiseksi. Pidä veistä noin 20 asteen kulmassa ja tee noin 10 vetoa kummallekin puolelle. »Jotkut suutarit teroittavat veitsiä. Hyödynnä palvelua, saat kerralla kaikki veitset kunnolla terään.

46 | MARTAT 4 | 2018

46_neuvokki.indd 46

10.8.2018 12.22


MARTTALIITON KUVA-ARKISTO.

Histan tilan emäntä Anna-Liisa Ihamuotila kertoi säilönnästä Emäntälehdessä 8/1963. Maustevihannekset on pakattu tyhjennettyjen kahvipakettien muovipusseihin pakastamista varten.

MARTAT 4 | 2017

47_marttailukansi.indd 47

| 47

10.8.2018 12.22


HANKE

Martat ovat mukana Yhteinen keittiö -hankkeessa, jossa kokataan ja aterioidaan joukolla – ja tehdään paljon muutakin: liikutaan, pelataan, opitaan uutta. Yhdessä puuhaten hyvinvointi kohenee. KATRI PURANEN //KUVAT ARI KORKALA

OSALLISEKSI ILOSTA

K

utsuva tuoksu leijuu Pispan palvelukeskuksen käytävillä Tampereella. Sairaanhoitajaopiskelija Essi Hovatov, vapaaehtoisena hyörivä martta Leena Urrila ja palvelukeskusavustaja Sari Järvi ovat paistopuuhissa. On Avoimen kahvilan aika. –Mitä ne nyt pakertaa? Ai sämpylöitä, ihanaa!, hihkaisee palvelukeskuksen asukas Vuokko Pyykkö ja pyyhältää sisään. Veikko Koivula istuu jo herkuttelemassa. –Täällä saa tulla ja mennä vapaasti ja jutella kavereiden kanssa. Säästyy vähän rahaakin, kun ei tarvitse laittaa välipalaa kotona, hän sanoo tyytyväisenä. Hovatov tuo Koivulalle kahvin ja varmistaa hymyillen: – Kolme palaa sokeriahan se oli? Kävijät ja heidän tapansa ovat tulleet kevään mittaan tutuiksi kahvilassa puuhaaville vapaaehtoisille ja Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Essi Hovatov on suunnitellut kahvilaan myös ohjelmaa. – Opintojen kannalta on parasta, että pääsee harjoittelemaan kanssakäymistä ihmisten kanssa, hän kertoo. TÄRKEINTÄ YHDESSÄ TEKEMINEN

Kerran viikossa kokoontuva Avoin kahvila on yksi valtakunnallisen Yhteinen keittiö -hankkeen kohtaamis-

paikoista Tampereella. Tampereen lisäksi keittiöitä on perustettu Porvooseen, Vihtiin, Lahteen ja Seinäjoelle. Yhteisen keittiön ideana on luoda yhteisöllistä toimintaa, johon kenen tahansa on helppo tulla mukaan. Taustoja ei kysellä. Toiminta on paljon muutakin kuin ruoanlaittoa. – Tavoitteena on lisätä osallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä, kertoo Tampereen kaupungin projektikoordinaattori Marjo-Riitta Rikala. – Jos jonkun elämässä on haasteita, niistä saadaan kiinni pikkuhiljaa, kun ihminen itse alkaa kertoa. Tampereella hanke on sovitettu osaksi ikäihmisten palveluja. Toimintaa on Pispan palvelukeskuksen lisäksi kolmella muulla alueella. Toiveita kartoitettiin työpajoissa yhdessä asiakkaiden ja TAMK:n opiskelijoiden kanssa. Kaikki toiveet liittyivät yhdessä tekemiseen. On pelattu muistipelejä ja liikuttu, leivottu pullaa sekä opiskeltu älypuhelimen ja tablettien käyttöä. Yhtenä juonteena hankkeessa on hävikkiruoan hyödyntäminen ja terveellisten ruokatottumusten opettelu. Tampereella hävikkiruokaa toimittaa luomuruokatukku Organic Health Oy. – Olemme saaneet esimerkiksi ison erän tattaria, josta on keitetty puuroa ja leivottu rieskaa, Marjo-Riitta Rikala kuvailee.

RUOKA A

ISOLLEKIN

PORUKALLE

Yhteisen keittiön päävastuu on Kirkkohallituksella. Paikallistasolla toimintaa muovailevat esimerkiksi seurakunnat, kaupungit, järjestöt, sairaanhoitopiirit ja oppilaitokset. Marttaliitto on yksi valtakunnallisista toimijoista. Marttojen kotitalousasiantuntijat opettavat Yhteisen keittiön vapaaehtoisia kokkaamaan. – Olemme vetäneet Pirkanmaalla kaksi neljän kerran kurssisarjaa, jossa vapaaehtoisille on opetettu, kuinka tehdä helppoja perusruokia isomman porukan kanssa, kertoo Pirkanmaan Marttojen toiminnanjohtaja Marja Kuuteri. – Suurin haaste on se, että toimintaa kehitetään matkan varrella. Vapaaehtoiset taas haluavat tietää mukaan lähtiessään, mihin he sitoutuvat, ja heidän kysymyksiinsä pitäisi pystyä vastaamaan. Siksi yhteiseen suunnitteluun tarvittaisiin lisää työtunteja, Marja Kuuteri arvioi. TIETO SAISI LEVITÄ Avoimessa kah-

vilassa rävähtävät soimaan Andalusian rytmit. Tampereen Flamencoviikkojen puheenjohtaja Anne Hyvärinen kerää helman käteensä ja alkaa tanssia. Sämpylänpaistossa ahkeroiva martta Leena Urrila on yksi Tampereen keittiöiden kahdeksasta vapaaehtoisesta. Entinen kaupungin työntekijä lähti mu-

«

48 | MARTAT 4 | 2018

48-50_yhteinenkeittio.indd 48

10.8.2018 12.23


INFO

YHTEINEN KEITTIÖ – Uutta toimintakulttuuria hyvän elämän edistämiseksi »Hanke kestää vuodet 2017–2018 ja sitä koordinoi Kirkkohallitus. »Mukana Ehyt ry, Helsingin Diakonissalaitos, Maa- ja kotitalousnaiset, Marttaliitto sekä paikallisia toimijoita. »Huhtikuussa 2018 toimi 8 pilottikeittiötä. Kehitteillä on 16 ja enempäänkin olisi kiinnostusta. Tavoitteena on 36 toimivaa keittiötä vuoden loppuun mennessä. www.yhteinenkeittio.fi

Hippaa voi leikkiä myös istuen. Heikki Huissi yrittää napata 5-vuotiaan Rennen kiinni.

MARTAT 4 | 2018

48-50_yhteinenkeittio.indd 49

| 49

10.8.2018 12.23


HANKE «

MARTAT KURSSITTAVAT VAPAAEHTOISIA

Vuokko Pyykkö nauttii sämpylöistä Pispan palvelukeskuksen Avoimessa kahvilassa Tampereella. Taustalla AnnaLiisa Lämsä.

»Marttapiirien kotitalousasiantuntijat kurssittavat vapaaehtoisia toimimaan Yhteisen keittiön vertaisohjaajina. »Kurssilla tehdään yksinkertaisia ja maistuvia ruokia, kuten keittoja, salaatteja ja perunakiusauksia, joita voi Yhteisessä keittiössä tehdä isollekin joukolle. »Viime vuonna Martat toteuttivat kursseja, luentoja ja sieniretkiä Seinäjoella, Lahdessa, Porvoossa ja Tampereella. Tänä vuonna on pidetty kurssisarjat ainakin Janakkalassa, Porissa ja Ähtärissä. »Kursseilla ja muussa toiminnassa on vapaaehtoisia ollut tähän mennessä noin 150.

"ERI-IK ÄISTEN YHDESSÄOLOA TARVITA AN." kaan huomattuaan ilmoituksen kaupungin internetsivuilta. – Minunkin lähelläni asuu yksinäisiä vanhuksia, joita auttelen. He tarvitsisivat kotiin jonkun, joka auttaa ruoanlaitossa, hän kertoo. Pispan Avoimen kahvilan kävijät asuvat pääosin palvelukeskuksen yhteydessä, missä tekemistä ja yhteisöllisyyttä on hyvin tarjolla. Heidän lisäkseen Urrila kaipaa mukaan talon ulkopuolella asuvia ikäihmisiä, jotka kokevat yksinäisyyttä. – Tällä hetkellä kahvila on auki sellaiseen aikaan, että palvelubussit eivät enää kulje eivätkä omaisetkaan ole vielä palanneet töistä kotiin. Tarvittaisiin yhteistyötä kotipalvelun kanssa. Myös muut tunnistavat suurimmaksi haasteeksi ihmisten tavoittamisen. – Ihmiset eivät vielä tiedä, mikä Yhteinen keittiö on. Ehkä jokin tempaus voisi tehdä sitä tutuksi, pohtii Pis-

pan palvelukeskuksen palveluvastaava Hanna Setälä. – Kotipalvelun kanssa on kyllä tehty yhteistyötä ja sitä jatketaan. Pitäisi kuitenkin keksiä uusia keinoja, jotta löydetään ne yksinasujat, jotka eivät ole kotihoidon piirissä ja kaipaavat päiviinsä virkistystä ja seuraa. LAPSIPARVI KYLÄSSÄ Tampereen koillisen alueen palveluvastaava Charlotta Kallio läksi kertomaan Yhteisestä keittiöstä Koilliskeskuksen kirjastoon. – Kuljin hyllyjen välissä ja kyselin ihmisten kiinnostuksen kohteita. Siitä syntyivät Charlotan juttutupa ja Koillisen jälkiviisaat, jossa jutellaan uutisaiheista, Kallio kertoo. – Juttutupiin osallistuu ihmisiä, jotka ovat tehneet hyvin erilaisia töitä, mutta tapaamisissa tittelit ovat narikassa. Kaikkia arvostetaan yhtä paljon, hän iloitsee.

Koilliskeskuksella on kirjaston lisäksi äitiys- ja lastenneuvola sekä nuorisotilat, joten eri-ikäiset pyörivät luontevasti samassa talossa, kun vain sopivia muotoja kohtaamisille löytyy. Pispan palvelukeskukselle Yhteinen keittiö on järjestänyt myös päiväkotivierailuja. Juhlasalissa lapset leikkivät hippaa ja piilosta. Pöydällä on taideteos, jonka toisella kulmalla komeilee värikäs sateenkaari, toisella ”ampuva kerrostalo”. Lapsiparvi pyrähtää ohi. Pari poikaa sukeltaa piiloon tuolien alle. –Äänivalli murtui moneen kertaan. Kyllä on ohjaajilla kova työ, kommentoi Raimo Lehtimäki ja pitelee nauraen korviaan. Heikki Huissin tekisi mieli mukaan hippasille, ja hän yrittää napata juoksijoita tuolilla istuen. – Lasten vierailut pitävät mieltä virkeänä. Eri-ikäisten yhdessäoloa tarvitaan, hän myhäilee.

50 | MARTAT 4 | 2018

48-50_yhteinenkeittio.indd 50

10.8.2018 12.23


terveisin HALLITUS

MARTTaLIITON HALLITUS 2018

nimi piiri yhdistys

Ilona Suppanen Pohjois-Pohjanmaan Martat Rotuaarin Martat

Mirja Stålnacke Lapin Martat Napapiirin Martat

2. vpj Jenny Salmela Pohjois-Karjalan Martat Ilomantsin Marttayhdistys

Tarja Rintakoski Pirkanmaan Martat Kansainväliset Martat

Sonja Haapakoski Savon Martat Pitkälahden Martat

Sari Granni Lounais-Suomen Martat Harjavallan Martat

pj Sirpa Pietikäinen Etelä-Hämeen Martat Vanajan Martat

1. vpj Riikka Vacker Uudenmaan Martat Laaksolahden Martat

Anu Talka Etelä-Karjalan Martat Nykymartat

Jos haluat ottaa yhteyttä marttailuun liittyvissä asioissa, sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi@martat.fi MARTAT 4 3 ||2017 2017

|| 51 51


SUKUPOLVET

Marttailu tuo uusia tuttavuuksia ja yhdistää sukupolvia, tietävät Leila Summanen ja Marja Kääpä.

Enemmän kuin harrastus TEKSTI JA KUVA SUSANNA UUSITALO

L

eila Summanen tulee vierailulle tuttuun taloon Marja Käävän luo. Nyt 82-vuotias Leila liittyi aikoinaan Mäntyharjun Marttoihin naapurinsa, Marjan edesmenneen anopin, kutsumana. Kuulumisia vaihdetaan Marjan miehen Harrin kanssa, ennen kuin päästään keittiön pöydän ääreen juttusille. Jo Leilan liittyessä mukaan marttayhdistys pyöritti pitopalvelun tyyppistä toimintaa, sillä alan yritystä ei pienellä paikkakunnalla ollut. – Olimme useimmiten mukana erilaisissa juhlissa ja kirkon tilaisuuksissa kahvittamassa, Leila kertoo. Juuri tällainen kuva Martoista oli 1960-luvulla syntyneellä Marjalla, joka on ollut mukana toiminnassa viiden vuoden ajan. – Kun ystäväni pyysi minua mukaan Marttoihin, ihmettelin, mitä muuta siellä tehdään kuin ruokaa ja kahvituksia, yhdistyksen sihteerinä toimiva nainen nauraa näin jälkikäteen. TOIVEIDEN MUKA AN Paljon muu-

takin kuin kahvituksia on tehty. Yhdistyksen toimintaa suunnitellaan jäsenten toiveiden pohjalta. Kädentaitojen ohella teatteri kiinnostaa joka vuosi. Kesäisin Mäntyharjun Martat pitävät torilla kirppistä ja paistavat lettuja jäsenhankinnan merkeissä. Marttaliiton nettisivut saavat kiitosta naisilta. Sieltä löytyy upeita vinkkejä oman yhdistyksen toiminnan kehittämiseen.

– Hyvä esimerkki oli keväällä toteutettu patalapputempaus. Teimme patalappuja yhdessä ja jaoimme niitä toisen yhdistyksen kanssa Mäntyharjulla. Halusimme näin osaltamme herättää kiinnostusta marttatoimintaa kohtaan, naiset kertovat. Kuukausittain järjestettävät marttaillat kokoavat 10–20 aktiivista naista yhteen. Sihteeri hoitaa kuulumiset ja kutsut sähköpostilla, vanhempi sukupolvi toinen toisilleen soittaen. – Ennen meitä oli enemmänkin mukana, mutta iän myötä tulee tietenkin esteitä, Leila sanoo luetellessaan tuttujensa nimiä ja mainitsee ohimennen osanneensa joskus almanakankin ulkoa. Hän iloitsee aidosti jokaisesta uudesta nuoresta jäsenestä. HY VÄ Ä MIELTÄ Lähes kaikilla tuntuu olevan tänä päivänä paljon harrastuksia ja menoja, koko ajan kiire. Miten marttatoiminta pystyy kilpailemaan kaiken tämän kanssa? – Kun minä aloitin toiminnan, ei harrastuksista ollut kilpailua. Ja vaikka nykyisin harrastan itsekin monia asioita, on Martoille aina aikaa. Nykyisin on hienoa, kun on niin monenlaisia Marttoja, ja miehetkin ovat liittyneet joukkoon. Kesäisin olen ollut mukana mökkipaikkakuntani Puumalan Ruokotaipaleen Marttojen toiminnassa. He ovat tehneet retkiä jopa ulkomaille, Leila juttelee. Leila sanoo saaneensa Mäntyharjun Martoilta paljon hyvää mieltä elämän-

sä aikana. Marja jakaa saman tunteen. – Olen tutustunut uusiin ihmisiin, ja varsinkin eri-ikäisiin, joihin en välttämättä olisi muuten tutustunut. Kuten nyt Leilaankin, johon olin törmännyt aikaisemmin vain koiran kanssa lenkkeillessä. Kummankin mielestä Martat ovat nykyään näkyvästi esillä. Toiminta saa enemmän myönteistä julkisuutta ja nostetta kuin vuosikymmenet sitten. Se on Marjan mukaan pääsihteeri Marianne Heikkilän ansiota. – Vaikka Marttojen kristillisen toiminnan osuus on nykyisin entistä pienempi, on toiminta ihan yhteiskunnallisestikin ajateltuna tärkeää ihmisiä ja sukupolvia yhdistävänä tekijänä. – Ihmisten elinpiiri on kaventunut entisestä, jolloin useampi sukupolvi asui yhdessä. On hirvittävän paljon yksin asuvia, on yksinäisyyttä. Nuoret ovat vain keskenään, jos isovanhempiakaan ei enää ole. Marttailu on siten paljon enemmän kuin harrastus, naiset pohtivat. Leila Summanen on ollut mukana Mäntyharjun Martoissa liki 50 vuotta pidempään kuin Marja Kääpä, mutta yhteinen sävel löytyy keskustellessa. Marttailun lisäksi heillä on toinenkin yhteinen mielenkiinnon kohde: sanaristikot ja sudokut. Ne haastavat, pitävät mielen virkeänä ja vievät mennessään. – Liitetään jutustelun loppuun vielä toive keskivaikeista sudokuista järjestön omaan lehteen, naiset päättävät yhdessä hymyillen.

52 | MARTAT 4 | 2018

52-53_sukupolvet.indd 52

10.8.2018 10.59


Leila Summanen (edessä) ja Marja Kääpä sanovat saaneensa paljon hyvää mieltä marttatoiminnasta ja tutustuneensa uusiin ihmisiin.

MARTAT 4 | 2018

52-53_sukupolvet.indd 53

| 53

10.8.2018 10.59


MISSÄ MENNÄÄN?

Tulossa

1 Valtakunnallinen sienipäivä 25.8. Tapahtumia ja neuvontaa piireissä ja yhdistyksissä.

2 Marttailuviikko 10.–16.9. martat.fi/marttailuviikko

3 Jokamartan juhlasukka Kilpailutyöt Novitalle 17.–28.9. martat.fi/jokamartan-juhlasukka-suunnittelukilpailu

SUKAT ÄIDILLE

M ARTTAILUVIIKKO 10.–16.9. L ÄHEST Y Y!

»Tule mukaan tekemään villasukkia uusille äideille. Ensi vuonna Marttaliitto ja Marthaförbundet täyttävät 120 vuotta ja Kätilöliitto 100 vuotta. Yhdessä lahjoitamme villasukat äideille, jotka synnyttävät tai adoptoivat ensimmäisen lapsensa vuonna 2019. Sukat voi myös tehdä omalle äidille, mummolle tai vaikka kaverin äidille. »Tyyli on vapaa. Neulo, virkkaa tai tee koukkuamalla. Toteuta perinteinen malli tai moderni kuvio, yksiväriset tai kirjavat, raidalliset tai pilkulliset... Eniten tarvitaan kokoa 39–40. Sukkiin tulee mukaan Marttojen viesti perheelle. »Osallistu yksin tai yhdessä. Sukat valmistuvat vaikka kässämarttaryhmässä tai marttaillassa. »Jaa kuvia, vinkkejä ja ohjeita Facebookryhmässä Sukat äidille. Pitäkää vaikka yhdistyksen tai kässäryhmän voimin villasukkanäyttely, ennen kuin lähetätte sukat matkaan.

Nyt on aika viimeistellä yhdistyksen suunnitelmat. Tapahtumavinkkejä ja ohjeita on koottu osoitteeseen martat.fi/marttailuviikko. Piireissä järjestetään viikon aikana Uusia alkuja -tapahtumia erityisesti opiskelijoita ajatellen. Martat antavat neuvoja ja vinkkejä kestävään arkeen, ja tarjolla on kuppeja, kippoja ja kapustoja, eli marttojen lahjoittamia astioita ja keittiön pientavaroita opiskelijoille. Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä Marttaliiton ja Sitran kanssa. Marttailuviikolla(kin) saa olla rohkeasti martta! Pistä ylle martta-t-paita tai jokin muu martta-asu. Seuraa Marttoja somessa. Martta näkyy ja kuuluu! www.martat.fi/marttailuviikko

HENKILÖ

HÄN ON

Marja Pirttivaara

4 Lokakuu on Puurokuu martat.fi/ puurokuu

»Ikä 59 »Filosofian tohtori, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA »Sitran johtava asiantuntija »Geneettisen ja historiallisen sukututkimuksen osaaja ja tekijä »Suomen Sukututkimusseuran hallituksen jäsen. Opettaa sukututkimusta kursseilla ympäri Suomea. »Tekee vapaaehtoistyötä hallinnoijana Suomi DNA -projektissa, johon DNAtestin tehneet voivat liittyä. »Kirjoittanut kirjan Juuresi näkyvät Geneettisen sukututkimuksen ABC. »Kuuluu Virtuaalimarttoihin ja on yhdistyksen hallituksen jäsen.

Keitä olemme, mistä tulemme?

Marja Pirttivaara on sukututkimuksen supernainen, jolla on juuret satojen tuhansien vuosien syvyydessä ja ajatus tulevaisuudessa. Martat edustaa Marjalle vahvojen naisten ketjua. MERJA FORSMAN //KUVAT MILKA ALANEN

»

- Sukututkimuksen tekijälle tärkeimpiä ominaisuuksia ovat uteliaisuus ja kärsivällisyys, sanoo Marja Pirttivaara.

»

MARTAT 6 | 2017

| 37

36 | MARTAT 6 | 2017

KIITOS PAL AUTTEESTA

5 Martat 5/2018 ilmestyy 8.10.

»Martat-lehden 2/2018 suosituin juttu oli Keitä olemme, mistä tulemme? Palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 5 kpl Martan kasviskeittiö -kirjaa. Sen saivat Mirja Majasuo Turusta, Aune Ojakoski Hallista, Irja Pispala Tampereelta, Liisa Sillanpää Raisiosta ja Venla Viitanen Tampereelta.

Ohjeet sukkien toimittamisesta tulevat myöhemmin syksyllä. Ensimmäinen erä kootaan joulukuun alussa.

www.martat.fi/ sukat_aidille

54 | MARTAT 4 | 2018

54-55_missämennään.indd 54

10.8.2018 10.28


3x

T Y YLILL Ä

»T-paita, huivi, ruutupaita, mekko, jäsenmerkki… Miten, missä ja milloin näitä käytetään? Tarkista marttayylin perusteet: martat.fi/martat/marttajarjesto/jarjestomateriaalitja-info/jarjestoasut-ja-tunnukset/jarjestoasut/

yhdistyksessä nyt 1 MARTTOIHIN MUKAAN

MUUTOKSENTEKIJÄT

»Marttajärjestö pyrkii olemaan johtava arjen asiantuntija ja näkyvä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Kotitalousneuvontamme vaikuttaa ihmisten asenteisiin, arvoihin ja käyttäytymiseen. Martat eivät pelkästään vaadi muutosta, vaan ehdottavat ratkaisuja sekä neuvovat ja kannustavat toteuttamaan muutoksen. »Vaikuttamisen edellytyksenä on, että viestiä viedään koko järjestön voimin: jokainen martta, yhdistykset, piirit ja liitto. Tänä syksynä kannustamme marttoja ja yhdistyksiä vaikuttamaan oman kunnan julkisiin hankintoihin. Marttojen eduskuntaja maakuntavaalitavoitteet puolestaan ovat osoitteessa martat.fi/yhteiskunta-ja-vaikuttaminen LEA ON L ÄHETTIL ÄS

»Ensi vuonna marttajärjestö täyttää 120 vuotta. Juhlavuoden lähettilääksi on nimetty Lea Sairanen, joka toimi Marttaliion puheenjohtajana vuodet 2012–2017. Jos haluatte kutsua Lean mukaan tilaisuuksiinne esimerkiksi juhlapuhujaksi, ottakaa häneen suoraan yhteyttä: lea.sairanen@martat.fi p. 040 526 4436 Lahnalahdentie 219, 58520 Hiukkajoki

Kutsu ystävä tai tuttava mukaan marttatoimintaan. Hyödynnä Tule mukaan marttoihin -kortteja, jotka sait tämän lehden mukana.

LOK AKUU ON PUUROKUU Nyt elvytetään vanha kunnon perinne ja vietetään Puurokuuta kehitysyhteistyöhankkeidemme hyväksi. Lokakuuhun ajoittuva tempaus käynnistettiin 1990-luvulla, kun martat alkoivat kerätä rahaa Bosnian naisille keittämällä ja myymällä puuroa. Perinne on elänyt monissa yhdistyksissä, ja toivottavasti muutkin ottavat sen nyt ohjelmaansa. Puurokuulla kerätään rahaa Kamerunin, Etiopian ja Malawin hankkeillemme. Yhdistys voi esimerkiksi järjestää marttaillan puurojen merkeissä tai myydä puuroa erilaisissa tilaisuuksissa. www.martat.fi/puurokuu

TERVETULOA, PIRKKO »Uudenmaan Marttojen toiminoiminnanjohtaja Pirkko Haikkalaa toimii ijaiseMarttaliiton pääsihteerin sijaisena kevääseen 2019 saakka.. Hän on ollut Uudenmaan piirin toi013. minnanjohtaja vuodesta 2013. kkilä Pääsihteeri Marianne Heikkilä antyöskentelee parhaillaan kanmistelun sallisen lapsistrategian valmistelun telutyösprojektipäällikkönä. Valmistelutyösttä vastaavat opetus- ja kultlituuriministeriö sekä sosiaalija terveysministeriö.

e l uT mukaatnoihin rt a M

2 MITÄ ENSI VUONNA?

Yhdistykset voivat käyttää valmista toimintasuunnitelmapohjaa miettiessään ensi vuoden tapahtumiakalenteriaan. Pohja toimii sellaisenaan, mutta sitä voi myös muokata tarpeen mukaan. martat.fi/ toiminnan-suunnittelu 3 JÄS JÄSENREKISTERI A JAN TASALLE

Kun puheenjohtajan p ja hallituks hallituksen jäsenten yhteystiedot o ovat jäsenrekisterissä ta ajan tasalla, posti kulkee ja ti tieto tavoittaa! martat.fi/ jarjesto jarjestoportaalijasenrekisteri

MARTAT 4 | 2018

54-55_missämennään.indd 55

| 55

10.8.2018 10.28


Martta voittaa aina

Sienikurssi verkossa

»Marttojen golfmestaruudesta kisaili 51 marttaa helteisenä Martan päivänä 26.7. Mikkelissä, Annilan Golfkeskuksessa. Prikaatikenraali Olli Nepponen toivotti kilpailijat tervetulleeksi jo 14:ttä kertaa järjestettävään mittelöön. Marttagolfin erikoisuudesta, lettutarjoilusta kilpailureitin varrella, vastasivat Muonion Marttojen Aarne ja Sinikka Lummaa, Tapani Salomaan reseptillä. Kisan ykkönen oli Antero Lehtonen (Muonion Martat; kuvassa), kakkonen Aira Tikka (Harjunpään Martat) ja kolmonen Esko Parviainen (Lyöttilän Martat). Palkinnot jakoi Lea Sairanen. Annilan Golfkeskus ja Anneli Kaikkonen hoitivat taas järjestelyt erinomaisesti. Ensi vuonna tavataan jälleen!

»Tule mukaan Marttojen maksuttomille verkkokursseille! Syksy käynnistyy Sienistä ruokaa -kurssilla. Opit tunnistamaan ja keräämään sieniä sekä valmistamaan sieniruokia. Kurssilla keskitytään tatteihin, haperoihin ja muihin perinteisiin ruokasieniin. Saat reseptivihkon, jonka ohjeilla teet sienistä herkullista ruokaa. Kurssi sopii myös marttaillan aiheeksi. Kurssin kaksi osaa ovat katsottavissa 22.8. ja 19.9. »Osa 1 käsittelee sienten tunnistamista. Ruoaksi valmistetaan haperomunakasta ja -piirakkaa, lämmin sikurirouskuleipä ja sieniburgeri. »Osa 2 vie sieniretkelle. Opit säilömään sieniä kuivaamalla ja suolaamalla. Valmistamme lampaankääpäsalaattia ja mustatorvisienisäilykettä.

Suurkiitos Marttagolfia tukeneille: Fazer, Festivo, Hotelli Punkaharju, Lapland Hotels, Marttaliitto, Moilas Leipomo, Suomen Stahl, Valmarin ja Viking Line.

Lisätietoja: www.parasarki.fi

Karvarousku

Music by RICHARD RODGERS Lyrics by OSCAR HAMMERSTEIN II Book by HOWARD LINDSAY and RUSSEL CROUSE Suggested by "The Trapp Family Singers" by Maria Augusta Trapp Presented through special arrangement with R&H Theatricals Europe

Syksyn ohjelmistossa:7KH6RXQGRI0XVLFō3XKDOOXV +LOMDLVWDPXVLLNNLDō7XKNLPRō<VWÃYÃQL9LLUXōYLHUDLOXHVLW\NVHW Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53€/min+pvm) / Ryhmämyynti (03) 752 6000 / Väliaikatarjoilut (03) 7826 474 / ZZZODKGHQNDXSXQJLQWHDWWHULğōZZZOLSSXğ

56 | MARTAT 4 | 2018

56-57_silput.indd 56

10.8.2018 12.24


Keksi ratkaisu! »Ratkaisu:martta on innovaatiokilpailu, jossa etsitään keksintöjä arjen avuksi. Tavoitteena on löytää idea, joka edistää sujuvaa arkea kotitalousneuvonnan keinoin. Ratkaisu voi olla esimerkiksi tekninen laite, tuote tai palvelu, ja sen tulee olla kestävän kehityksen mukainen. Pääpalkinto, 10 000 euroa, käytetään idean edelleen kehittämiseen. »Kilpailuun voi osallistua yksin tai tiiminä. Martat, yhdistykset ja piirit, yrittäjät ja työntekijät, opiskelijat ja tutkijat – lähtekää kehittelemään jotakin ennennäkemätöntä ja tarpeellista! Kilpailu kestää vuoden loppuun saakka. Voittajat julkistetaan 27.4. Marttalliton vuosikokouksessa. »Katso martat.fi/ratkaisumartta. Lisätietoja marjahelena.salonen@martat.fi, p. 050 550 5510.

Nimi: Päivi Leinonen Marttayhdistys: Kesälahti-Martat Minkä taidon olet opettanut nuorelle: Yhdistyksemme pitää kokkikerhoa nuorille. Heille opetetaan ruoanlaittoa, yhdessä syömistä ja kokkaamiseen liittyviä jälkitöitä.

56-57_silput.indd 57

10.8.2018 12.24


MONESSA MUK ANA

4 1

Kouvolan Kukko-Marttojen vihta-vastatapahtumassa Jokelan myllyllä esiintyi Tähteen Laulu-Marttojen kvintetti.

Liimattalan Martat tutustuivat Simo Hannulan grafiikkanäyttelyyn Äänekosken taidemuseolla.

Yhdessä

2

Jänölän toimintaryhmä järjesti Jänhiälässä vanhalla kyläkoululla Suomi 100 -hengessä itsenäisyyspäiväjuhlat kyläläisille. Martat askartelivat koristeiksi kierrätysmateriaaleista näyttävät kukkalaitteet pöytiin. Ohjelmassa oli musiikkia ja juhlapuhe, jossa tunteet nosti pintaan Mette Nurmisen runo Ikuisesti he elävät. Ruoat oli tilattu pitopalvelusta, joten martatkin pääsivät nauttimaan juhlimisesta ilman emännän velvoitteita. Onnistuneen illan kruunasivat juhlatanssit.

3

Ali-Juhakkalan Martat tempaisi kehitysyhteistyön hyväksi Lahdessa. Launeen kirkossa pidetyn jumalanpalveluksen jälkeen oli tarjolla kirkkokahvit. Kansainvälinen martta kertoi Marttojen kehitysyhteistyöstä Etiopiassa ja Kamerunissa. Martat myivät omatekoisia leipiä, pullia ja patalappuja. Myynnistä ja vapaaehtoisesta kahvirahasta kertyneet tuotot, yhteensä 237,70 euroa, lahjoitettiin Etiopian hankkeeseen. Yhdistys kiittää kaikkia, jotka osallistuivat projektiin!

5

Puumalan Kirkonkylän Martat istuttivat kuusen sankarihautojen eteen Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Viereen tuli laatta, joka kertoo jälkipolville tapahtumasta. Istutuspuuhissa Riitta Pellava ja Eeva Pastila. Mukana olivat myös Pirkko Kontinen, Pirkko Purhonen, Maija Dyster ja Seija Luukkainen.

58 | MARTAT 4 | 2018

58-60_monessamukana.indd 58

10.8.2018 12.26


6

Kouvolan Kukko-Martat opettelivat maalaismakkaran tekoa Raussilan kylässä paikallisten makkaramestareiden luona.

9

Aurinkoinen syyssunnuntai houkutteli Tortinmäen Martat sieniretkelle. Sieniin tutustuttiin Tuula Ahtiaisen opastuksella, ja innokkain oppimaan oli Roope (6 vuotta).

11

Forssan Martat järjestävät joka vuosi sieninäyttelyn Forssan Luonnonhistoriallisen museon kanssa. Museo vastaa näyttelystä ja martat keittävät kahvit ja järjestävät arpajaiset.

Sieniaikaan

12 7

Vaskijärven Martat osallistuivat Ravintolapäivään. Kyläaitalla tarjottiin salaattibuffet, lihapataa, uuniperunoita ja kasvisgratiinia sekä kahvia ja kakkua.

10

Lavian Martat järjestivät sieninäyttelyn Lavian maalaismarkkinatapahtumassa. Esittelypöydän äärellä Mirja, Säde ja Sirkku.

Toivakan kk:n Martat järjestivät sieninäyttelyn Toivakan koulukeskuksessa. Sieniasiantuntijaksi saatiin keruutuotetarkastajien opettaja, kirjailija Kirsti Eskelinen. Häntä avustivat martat Eila Huikko ja Marjatta Taipale. Esillä oli 37 sienilajia, enimmäkseen ruokasieniä. Näyttelyyn tutustui koko koulun väki: oppilaat, opettajat, keittiöhenkilökunta ja eskarilaiset. Seuraavana päivänä näyttely oli esillä K-Market Perälän aulassa. Kaupan asiakkaat saivat opastusta sienien käyttöön ja sieniruokaohjeita. Samalla martat esittelivät yhdistyksen toimintaa.

13 8

Tohmajärven Kemien Martat vierailivat ystävänpäivänä kolmessa hoitokodissa ja veivät asiakkaille marttojen askartelemat kortit. Mukana oli duo Ari Mononen ja Vesa Honkanen, joiden mukana martatkin intoutuivat laulamaan tuttuja sävelmiä.

Erkylän Martat tekivät sieniretken yhdistyksen puheenjohtajan Hanna Tuovilan johdolla. Sen jälkeen järjestettiin sieninäyttely ja pidettiin Pop-up -ravintolaa Omalla Kodilla Hausjärvellä. Kuvassa Hanna Tuovila esittelee sieniä.

MARTAT 4 | 2018

58-60_monessamukana.indd 59

| 59

10.8.2018 12.26


MONESSA MUK ANA

15

14

Paimion Vistan Martat saivat kokoon yli sata patalappua ja jakoivat niitä muun muassa kirjastoon, kaupungintalolle, koululle, yhteistyökumppaneille ja ovenkahvoihin.

Jokioisten Marttojen tekemät patalaput olivat pari viikkoa näytteillä kirjastossa. Tempauspäivänä jaettiin patalaput ja tarjottiin simaa ja munkkeja. Kuvassa näyttelyn järjestäjät Eliisa Marttila (vas.), Liisa Saarela, Marketta Ratilainen ja Kristiina Kan kaanpää.

20

Kuvassa Kaarniemen Marttojen työn tuloksia – toinen toistaan hienompia patalappuja.

Patalapputempaus 3.5.2018

21

Toijalan Martat osallistuivat tempaukseen 250 patalapulla, jotka jaettiin ohikulkijoille. Tempaus toi hyvää mieltä ja mukavaa palautetta.

16

Siperian Martat vieraili Eduskuntatalossa patalapputempauksen päivänä. Vierailua emännöi yhdistyksen jäsen, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko. Viemisinä oli pino patalappuja jaettavaksi talon väelle.

22

Kemijärven Martat osallistuivat runsaalla porukalla patalapputalkoisiin.

18

Maaningan Marttojen 143 patalappua olivat ensin esillä Maaningan kirjastossa, ja tempauspäivänä ne jaettiin ihmisten iloksi.

23

17

Lokalahden Martat ripustivat patalappuja Helmerin puistoon, ja ohikulkijat saivat ottaa patalapun mukaansa. Martat jakoivat patalappuja myös KMarketin ja päiväkodin edustalla. Kuvassa Henna-Maija Vesola (vas.), Liisa Heikkilä, Anja Isoluoto, Aila Ruohonen, Sinikka Toivonen ja Taija Viljanen kiinnittävät viestejä patalappuihin.

19

Korian Aika-Martat koristelivat puun patalapuilla ja jakoivat lappuja ohikulkijoille Korian keskustassa.

Vieremän Martoilla oli oma esittelypöytä Vieremän Erä- ja Matkailumarkkinoilla. Martat järjestivät siementen tunnistamistehtävän, ja jokainen siihen osallistunut sai lahjaksi patalapun. Lappuja martat olivat tehneet 163 kappaletta. Monelle riitti, ja enemmänkin olisi mennyt. Kesäkuussa martat kokoontuivat askartelemaan kevytbetonista, ja syyskuussa on tiedossa syystoritapahtuma.

60 | MARTAT 4 | 2018

58-60_monessamukana.indd 60

10.8.2018 12.27


ELÃ&#x201E;MÃ&#x201E;NMENO

Onnittelemme 100 VUOTTA | Esteri Suominen 17.6.

Jääsken My 95 VUOTTA | Marjatta Sahramaa-Ikonen 7RLMDODQ0DUWDWŤ Helvi Räihä 6.10. Hankasalmen kk:n Martat 90 VUOTTA | Pirkko Siljander 5.5. ToiMDODQ0DUWDWŤ Maija-Liisa Lindfors 7.7. 7XUXQ0\7RUVWDLPDUWDWWUŤ Hilkka Rossi -Ã&#x2039;Ã&#x2039;VNHQ0\Ť Sirkka Koskela 4.8. 3LHWDUVDDUHQ0DUWDWŤ Inkeri Juuti 23.8. 7DPSHUHHQ+Ã&#x2039;UPÃ&#x2039;OÃ&#x2039;Q0\Ť Viivi Sainio 31.8. Virtain Martat 85 VUOTTA | Raili Honkanen 19.7. RajaPÃ&#x2039;HQ0DUWDWŤ Liisa Laitinen 22.7. KehvoVäänälärannan Martat 80 VUOTTA | Eeva Erola 27.5. Tampe-

UHHQ+Ã&#x2039;UPÃ&#x2039;OÃ&#x2039;Q0\Ť Eila Pitkänen 1.6. 1XPPHODQ0DUWDWŤ Raili Mattila 17.6. 9HKNDMÃ&#x2039;UYHQ0DUWDWŤ Anja Teiniketo 1XPPHODQ0DUWDWŤ Eila Hakkarainen gÃ&#x2039;QHNRVNHQ0DUWDWŤ Armi Noro 1XPPHODQ0DUWDWŤ Saara Welin 5DMDPÃ&#x2039;HQ0DUWDWŤ Ulla Närhi 7DPSHUHHQ+Ã&#x2039;UPÃ&#x2039;OÃ&#x2039;Q0\Ť Salme Kalliosalo 7RUQLRQ0DUWDWŤ Vieno Junes 7RUQLRQ0DUWDWŤ Raili Ristola 8.9. Porvoon Karjalaiset Martat Ť Sirpa Iiskola .RXYRODQ0\Ť Anneli Hynninen ,PDWUDQ0\Ť Kaija Kainulainen .DUVWXUDQQDQ0DUWDWŤ Lea Korhonen 0DDQLQJDQ0DUWDWŤ Aila Salonius 2.10. Paavolan Martat 75 VUOTTA | Liisa Mäkisalo 2.7. Ã&#x201E;ä-

QHNRVNHQ0DUWDWŤ Liisa Ã&#x2026;kerman 17.7. 1XPPHODQ0DUWDWŤ Rauni Helena Keränen .DUMDVLOODQ0DUWDWŤ Senja Saukkonen .LWHHQ-XXULNDQ0\Ť MarjaLiisa Viita 5DMDPÃ&#x2039;HQ0DUWDWŤ Salme Makkonen .LWHHQ-XXULNDQ0\Ť Tuula Manninen .RXYRODQ0\Ť Liisa Heikkilä 18.9. Keski-Jyväskylän MarWDWŤ Seija Anneli Linnaluoto 18.9. KarjaVLOODQ0DUWDWŤ Liisa Pietiläinen 18.9. KesNL-\YÃ&#x2039;VN\OÃ&#x2039;Q0DUWDWŤ Leena Heikkilä 2ULPDWWLODQ0\Ť Leena Hänninen 6XRODKGHQ0DUWDWŤ Maijaleena Leivo 3RUYRRQ.DUMDODLVHW0DUWDWŤ Aila Skinnari 29.9. Laihalan-Rapattilan Martat

Onnen lintu lentää, martan luokse entää. Kuka tänä päivänä onnen saa? Martta tänä päivänä onnen saa.

70 VUOTTA | Leena Klefström 15.3. Ah-

WLDODQ0DUWDWŤ Irene Viikilä 17.3. NumPHODQ0DUWDWŤ Terttu Saarinen 27.4. $KWLDODQ0DUWDWŤ Ritva Ranta 1.6. HyvinNÃ&#x2039;Ã&#x2039;QNDXSXQJLQ0DUWDWŤ Kaija Peltonen gÃ&#x2039;QHNRVNHQ0DUWDWŤ Eija Jokinen $KWLDODQ0DUWDWŤ Mirja Salmela 17.7. $OL-XKDNNDODQ0DUWDWŤ Sirkka Makkonen +DQNDVDOPHQNNQQ0DUWDWŤ Kirsti Johansson 19.7. Karsturannan MarWDWŤ,UPHOL7DQVNDQHQ31.7. Paraisten My Ť7XXOD3HOOLQHQ5.8. 5DMDPÃ&#x2039;HQ0DUWDWŤ Irma Riepponen 6.8. Hiltulanlahden 0DUWDWŤ Aino-Maija Liimatta 22.8. ForsVDQ0DUWDWŤ Leena Iivonen 23.8. Virtain 0DUWDWŤ Pirkko Kärkkäinen 23.8. PitkäODKGHQ0DUWDWŤ Rauni Oksanen 24.8. .HOMRQNDQNDDQ0DUWDWŤ Ritva Tapio 24.8. 7DPSHUHHQ+Ã&#x2039;UPÃ&#x2039;OÃ&#x2039;Q0\Ť Seija Rämö )RUVVDQ0DUWDWŤ Raili Björn 26.8. .HPLHQ0DUWDWŤ Raija Kummu 29.8. .RNNRNDQNDDQ0DUWDWŤ Eila Lehmonen 6.9. Porvoon Karjalaiset 0DUWDWŤ Ritva Innamaa 8.9. HerttoniePHQUDQQDQ0DUWDWŤ Pirjo Mesiäinen 8.9. 2WDYDQ0DUWDWŤ Ritva Ovaskainen 10.9. )RUVVDQ0DUWDWŤ Arja Kinni 11.9. Imatran 0\Ť Helena Luhtala 14.9. Teuvan MarWDWŤ Marketta Pölönen 14.9. Laihalan5DSDWWLODQ0DUWDWŤ Helena Raitio 16.9. 3XNLQPÃ&#x2039;HQ0DUWDWŤ Markus Montin 19.9. 3HUWXQPDDQ0\Ť Liisa LÃ¥ngvik 20.9. 3\KWÃ&#x2039;Ã&#x2039;QNLUNRQN\OÃ&#x2039;Q0DUWDWŤAila Latvanen 3HUWXQPDDQ0\ŤLiisa Hämäläinen ,PDWUDQ0\ŤTerttu Eloranta +DXWMÃ&#x2039;UYHQ0DUWDWŤRiitta Honkanen $KWLDODQ0DUWDWŤ Kaija Harjunen 7.10. Matinkylän Martat 65 VUOTTA | Anne-May Jyväs 1.6. PaUDLVWHQ0\Ť Arja Pesonen 2.6. MertaODQ0DUWDW6DYRQOLQQDŤ Helena Sarmola .DUMDVLOODQ0DUWDWŤ Riitta Tikka 9.9. 7XUXQ0\.HVNLPDUWDWWUŤ Raija Happonen 3LWNÃ&#x2039;ODKGHQ0DUWDWŤ Ritva

Kurki 20.9. Mertalan Martat Savonlinna Ť Raija Matilainen 22.9. Keski-Jyväskylän Martat 60 VUOTTA | Marja-Liisa Kivioja 19.4.

+DDUDMRHQ0DUWDWŤ Päivi Peltonen 30.5. 7HXYDQ0DUWDWŤ Kristiina Estama-Saarinen 1XPPHODQ0DUWDWŤ Kati Tienhaara 3DUDLVWHQ0\Ť Pirjo Salo 7HXYDQ0DUWDWŤ Riitta Alatulkkila .DUMDVLOODQ0DUWDWŤ Pirkko Holm 3HUWXQPDDQ0\Ť Hely Kaitila-Wasiljef /DLWLODQ0\Ť Taina Ylivaara 5DMDPÃ&#x2039;HQ0DUWDWŤ Aune Oksman +LOWXODQODKGHQ0DUWDWŤ Arja Taitto $KWLDODQ0DUWDWŤ Mervi Aula 26.7. /DLWLODQ0\ŤSari Laakso 24.8. JalkaranQDQ0DUWDWŤAnita Karppinen 27.8. PaaVRQ0DUWDWŤKirsi-Marja Rintamaa 2.9. 1DNNLODQ1\N\PDUWDWŤHelena Heikkilä $LWRRQ0DUWDWŤEija Immonen 10.9. 3DDYRODQ0DUWDWŤMariitta Rautio 13.9. Kiteen Säyneenkylän Martat 55 VUOTTA | Katriina Pietikäinen 27.6.

gÃ&#x2039;QHVDORQ0DUWDWŤ Marja-Leena Tuominen 23.9. Keski-Jyväskylän Martat 50 VUOTTA | Niina Viljanen 14.5. TeuYDQ0DUWDWŤ Hanna Oksa 30.7. VihtijärYHQ0DUWDWŤ Minna Viinikainen 30.8. $KWLDODQ0DUWDWŤ Minna Kurvinen 19.9. 0DWWLVHQODKGHQ0DUWDWŤ Kirsi Virta 21.9. .DDVPDUNXQ0DUWDWŤ Sari Rautiainen 28.9. Saksalan Martat 40 VUOTTA | Pia Niilo-Rämä 6.5. HauNLYXRUHQ0DUWDWŤ Riikka Kohvakka 7.8. +DXNLYXRUHQ0DUWDWŤ Teija Braun 7.9. 5HQNRPÃ&#x2039;HQ0DUWDWŤ Sini Kurki 20.9. Imatran Kaukopään Martat 35 VUOTTA | Kerttu Palmunen 16.5. 7XUXQ0\.HVNLPDUWDWWUŤ Aino-Mari Kiianmies 2.9. Karjasillan Martat »

MARTAT 4 | 2018

61-64_elämänmeno.indd 61

| 61

10.8.2018 12.28


ELÄMÄNMENO

»

Vauvoja

»Vihtijärven Martat ovat saaneet uuden nuorisojäsenen. Martta on Vihtijärven Marttojen kummijäsen ja saa maksuttoman osallistumisen kaikkiin Vihtijärven Marttojen tilaisuuksiin 18 ikävuoteen saakka. Kuvassa Martta on puheenjohtaja Eija S Jokisen sylissä.

Yhdistykset juhlivat

1

Suomussalmen Martat viettivät 95-vuotisjuhlaa kirkonkylän Wanhassa Kalevassa. Puheenjohtaja kävi yhdistyksen historian alkutaivalta läpi vuoden 1924 Emäntälehden pohjalta. Yhdistys muisti kunniajäseniään Marttaliiton kunniakirjalla ja ruusulla sekä muita yhdistyksen pitkäaikaisia jäseniä yli 40 vuoden ajalta. Ohjelmassa oli myös yksinlaulua, Kainuun Marttojen tervehdys yhdistykselle, Marttalaulu ja kakkukahvit. KUVA Sirkku Rautio, SLP Kustannus Oy/Ylä-Kainuu

»Taloudenhoitajamme Wilma Pusan perheeseen syntyi pienokainen 7.5.2018. Kangasniemen Marttayhdistys lähettää sydämelliset onnittelut! »Lapuan Martat onnittelee lämpimästi Sanna ja Harri Panulan perhettä, johon 10.5.2018 syntyi tyttö, Sallalle pikkusisko.

2

Tervon Talluskylän Martat juhlivat 80-vuotispäiviään kesäisten kakkukahvien merkeissä yhdessä kylän nuorisoseuran kanssa, joka täytti 110 vuotta. Marttatoiminta on kylässä periytynyt äidiltä tyttärelle ja anopilta miniälle, ja tässäkin hallituksen jäsenten yhteiskuvassa on mukana toisen polven marttoja. Takana Alma Hyvönen (vas.), Alli Rutonen, Tarja Lintunen ja Seija Lintunen, edessä Kirsi Niskanen ja Mirja Tiirikainen. Kuvasta puuttuvat Salme Karttunen ja Mirkku Jäkälä.

3

Velkuan Marttayhdistys vietti 60-vuotisjuhlaansa vastaremontoidulla Sinervon kylätalolla. Mukana oli yhdistyksen perustajajäsen, 90-vuotias Kyllikki Lehtimaa. Juhlapuheen piti hänen pojantyttärensä Mari-Milla Aura. Musiikista vastasivat paikalliset kultakurkut Iida Lahtinen ja Aada Nordman, ja Naantalin teatteri esitti näytelmän Huru-ukot. Kuluneen vuoden aikana reippaasti nuortunut ja kasvanut yhdistys palkitsi Marttaliiton pronssisella ansiomerkillä pitkäaikaiset jäsenensä Kirsti Martikaisen, Karin Majasuon, Irmeli Kärkäksen, Ulla Asunnan ja Riitta Aimosen.

62 | MARTAT 4 | 2018

61-64_elämänmeno.indd 62

10.8.2018 12.28


ELÄMÄNMENO

4

Palojoen Martat vietti 70-vuotisjuhliaan Martan päivänä. Vuonna 1948 perustetun yhdistyksen perustajajäsenistä Helmi Monto on edelleen mukana. Vieraita saapui Orimattilan eri Marttayhdistyksistä. Ohjelmassa oli puheenjohtaja Marja Ritalan tervehdyssanat, Marttalaulu, Mari Ovaskan laatima yhdistyksen historiikki, tietokilpailu, arpajaiset sekä ruokailu ja kakkukahvit. Itä-Hämeen Marttojen toiminnanjohtaja Tuulikki Uusitalo jakoi ansiomerkit. Merkin saivat Helmi Monto, Maria Ovaska, Leena Brusila, Kaija Uosukainen, Elvi Vuorio ja Ritva Ylä-Rakkola. Lähtiessään vieraat saivat valita itselleen muistoksi yhdistyksen marttojen tekemiä patalappuja.

6

Ristiinan Marttatiimi juhli 20-vuotista taivaltaan. Ohjelmassa oli historiikki, kahvittelua ja vapaata keskustelua. Paikalle saapuneita perustajajäseniä muistettiin ruusuilla.

5

Paimelan Martat viettivät marttaillan juhlistaen merkkipäivänsankareita ja pitkään jäsenenä olleita. Nautittiin marttaleipureiden herkullisista leivonnaisista kera kahvin ja teen, mukavia rupatellen. Annikki Tolvanen ja Senja Tolvanen saivat 60-vuotisjäsenmerkit. Lämpimät onnittelut upeasta saavutuksesta!

7

Karjalan tl Laajoen Marttayhdistyksen Senja Kulmala vietti 90-vuotispäiväänsä 14.5. marttaillen. Mieskuoro Penan pojat lauloi, ja välillä Senja pisti tanssiksi valssin tahdissa..

8

Pyhärannan Marttojen HanneMari Suominen sai 30-vuotisjäsenmerkin. Kuvassa myös Hilppa Karru (oik.) ja Sirkka-Liisa Peltonen.

POSTIA ELÄMÄNMENOON Elämänmenosivuilla julkaisemme marttojen onnittelu- ja osanottoilmoituksia sekä vauvauutisia. Syntymäpäiväsankareita juhlitaan tasavuosin, mutta yli satavuotiaita vaikka joka vuosi. Yhdistykset ja yksittäiset martat voivat lähettää ilmoituksia. Jos lähetät onnitteluja yhdistyksenne jäsenten puolesta, pyydä päivänsankareilta lupa nimien julkaisemiseen. HUOM! Martat-lehti ei ota tietoja jäsenrekisteristä. Kaikki palstalle tulevat tiedot ovat yhdistysten tai marttojen itsensä lähettämiä. Syntymäpäiväilmoitukset julkaistaan siinä lehdessä, joka ilmestyy lähimpänä merkkipäivää, ellei lähettäjä toisin toivo. Jos haluat ilmoituksen johonkin tiettyyn numeroon, ilmoituksen pitää olla toimituksessa vähintään kuukautta ennen ilmestymispäivää. Osanottoilmoitukset ja vauvauutiset pyrimme julkaisemaan seuraavassa mahdollisessa lehdessä, kun tiedot ovat saapuneet toimitukseen. Kuvia julkaisemme lähinnä vauvauutisten yhteydessä ja yhdistysten juhlista. Lähetä posti osoitteeseen lehti@martat.fi tai Martat/Elämänmeno, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki. »

MARTAT 4 | 2018

61-64_elämänmeno.indd 63

| 63

10.8.2018 12.28


ELÄMÄNMENO »

Yhdistykset juhlivat

9

Fiskarin Marttojen 70-vuotisjuhlassa pronssisen ansiomerkin saivat Anja Kaartinen, Anneli Paatero ja Milvi Pesari. Kuvasta puuttuu Hely Forsman. Ansiomerkit jakoi puheenjohtaja Marja Salenius.

10

Laitilan Eteläkulman Martat viettivät maaliskuussa 70-vuotisjuhliaan. Mukana oli kaksi perustajajäsentä, ensimmäinen puheenjohtaja ja nykyinen kunniapuheenjohtaja, 101-vuotias Aili Suolahti sekä 92-vuotias Lea Marttila. Anne-Marie Pere ja Irma Antola saivat ruusut kiitokseksi luottamustoimien hoidosta yli 30 vuoden aikana.

Osanottomme »Laitilan Eteläkulman Marttayhdistyksen perustaja- ja kunniajäsen Lilja Antola nukkui pois 85 vuoden iässä 18.3.2018. Muistamme lämmöllä pitkäaikaista jäsentämme.

ahkerana talkoolaisena ja sydämellisenä marttasiskona. Ailia kiitollisuudella ja lämmöllä muistaen Kuusan Martat.

»Yhdistyksemme jäsen Kaarina Heiskanen nukkui pois 78-vuotiaana 4.7.2018. Kaarinan muistoa kunnioittaen Riihimäen Martat.

»Mouhu-Voikosken Marttayhdistyksen kunniajäsen Terttu Paasonen nukkui pois 86-vuotiaana 19.4.2018. Hän oli yhdistyksemme jäsen yli 60 vuotta ja toimi aikoinaan hallituksen varajäsenenä ja jäsenmaksujen kerääjänä. Muistamme Tertun osallistuvana ja tarmokkaana marttana. Myyjäisissä jäämme kaipaamaan Tertun hapanleipää ja syksyllä ihania punaisia kaneliomenia. Muistamme kunniajäsentämme lämmöllä ja kiitollisuudella. Mouhu-Voikosken Marttayhdistys

»Yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen Kirsti Kemiläinen nukkui pois 85-vuotiaana 18.6.2018. Hän oli liittynyt Marttoihin vuonna 1961. Hänelle myönnettiin Marttaliiton pronssinen ansiomerkki vuonna 1986 ja hopeinen vuonna 2003. Kirstin muistoa kunnioittaen ja häntä lämmöllä muistaen Puurtilan Martat. »Kuusan Marttojen kunniajäsen Aili Siviä Korhonen nukkui pois kotonaan 11 päivää ennen 90-vuotissyntymäpäiväänsä 4.4.2018. Aili oli viimeinen vuonna 1952 perustetun yhdistyksemme perustajajäsenistä. Hän oli iloinen, hyväntuulinen karjalainen piirakkamestari, joka oli aktiivisesti mukana yhdistyksemme toiminnassa lähes kuolemaansa asti. Muistamme Ailin

»Tampereen Kämmenniemen Marttojen jäsen Rakel Suokonautio siunattiin viimeiselle matkalleen 14.7.2018. Hän olisi täyttänyt tänä vuonna 90 vuotta. Rakel liittyi Marttoihin vuonna 1960 ja toimi aktiivisesti yhdistyksessä kuolemaansa asti. Hänellä oli lukuisia luottamustehtäviä hallituksen jäsenenä, piirin kokousedustajana ja rahastonhoitajana. Peräti 40 vuotta hän huolehti yhdistyksen

astiavarastosta. Marttaliiton hopeinen ansiomerkki myönnettiin hänelle vuonna 1982. Kämmenniemen Marttojen 80-vuotisjuhlassa hän sai 50-vuotisjäsenmerkin kiitoksena pitkästä jäsenyydestä. Muistamme Raksun aina iloisena ja hyväntuulisena marttana. Hän toimi lukuisten tapahtumien emäntänä ja osallistui aktiivisesti yhdistyksen retkille ja muuhun toimintaan. ”Me teimme sen, saimme taitoavain ykkösen” riemuitsivat opintokerholaiset vuonna 1987. Opintoihin kuului muun muassa pikkukokkikurssien pitäminen kylän lapsille ja nuorille. Vielä muutama vuosi sitten Raksu oli mukana Martanpäivillä ja iloitsi, kun oppi virkkaamaan isoäidinneliöitä, joilla martat osallistuivat Maailma suurin tilkkupeitto -tempaukseen. Raksu teki elämäntyönsä perheenäitinä ja hoiti postitoimistoa, jossa hänellä oli aina aikaa kuunnella ja keskustella. Hän osallistui myös SPR:n ja nuorisoseuran toimintaan ja lauloi kirkkokuorossa. Kämmenniemen Martat muistavat Raksua kiitollisina hänen aktiivisesta marttatyöstään lähes 60 vuoden aikana.

64 | MARTAT 4 | 2018

61-64_elämänmeno.indd 64

10.8.2018 12.28


MITÄ MIELTÄ M ARTAT-LEHDESTÄ 4/2018? SUURELLA ÖLLÄ NÄYTTÄM

. 8.9.–20.12

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla Muita terveisiää

Á… X à…k  « k X‫ «ٲ‬0 X z …R 0 nX ³ x  

Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.fi tai postikortilla: Martat, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki.

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Liput: Asiakaspalvelukeskus Winkki, puh. 05 616 2220, winkki@lappeenranta.fi sekä kaksi tuntia ennen esitystä teatterilta.

Tunnus 5001880

00003 Vastauslähetys

L AU LU N ÄY T E L M Ä P I H L A JA PU U N A LTA

»Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 5 kappaletta Marttojen esiliinaa.

UNOHTUMATTOMIEN

elämysten teatterisyksy!

PALVELUKORTTI

†Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun. †Osoitteenmuutos alkaen

/

201

Asiakasnumero osoitelipusta Vanha osoite / tilauksen maksaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus

Varaukset ja lisätiedot: p. 015 411 0440 info@mikkelinteatteri.fi mikkelinteatteri.fi

Uusi osoite / lahjatilauksen saaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.fi tai p. 050 511 8099

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003

Vastauslähetys

MARTAT 4 | 2018

65_kuponki.indd 65

| 65

10.8.2018 12.29


MARTTARISTIKKO

Ristikon ratkaisu s. 56.

66 | MARTAT 4 | 2018

66_ristikko.indd 66

10.8.2018 12.10


UUSI ALKU

Hyotyliikuntapaivyri Laji

Liikuntakerta (rastita)

Ajanjakso ______________________–______________________

Sienestys Marjastus Haravointi Muut pihatyöt Metsänhoito Soutu Veden kantaminen Halkojen hakkaaminen Siivous Remontti Lastenvaunujen työntäminen Lasten kanssa ulkoilu Koiran ulkoilutus Portaiden kävely Pyöräily, työmatkat Pyöräily, kauppareissut Kävely, työmatkat Kävely, kauppareissut

VASTAVALO

Jokin muu laji:

MARTAT MARTAT41 || 2018 2017

| 67


Tervetuloa teatteriin!

DAN GORDON

LEO TOLSTOI

MIIKA NOUSIAINEN

ANNA-ELINA LYYTIKÃ&#x201E;INEN

Sademies

Anna Karenina

Juurihoito

Sylityksin

Suomen kantaesitys 7.9.2018

Ensi-ilta 25.10.2018

Ensi-ilta 12.10.2018

Ensi-ilta 30.8.2018

p. 010 346 2500 | tampereenteatteri.fi

Profile for Marttaliitto ry

Martat-lehti 4/2018  

Martat-lehti 4/2018