Page 1

Pietikäisten Sukuseura ry

MARKKU PIETIKÄINEN KUHMON KAUPUNGINVALTUUSTOON

1/2012

VAALILEHTI

Reilu Kuhmo Työtä ja Oikeudenmukaisuutta Tervehdys lukijalle s. 2 Kuka olen? s. 3 21 vuotta valtakunnallisena pääluottamusmiehenä Onko siitä hyötyä kunnallisessa luottamustehtävissä? s. 4 Työtä….. s. 9

Oikeudenmukaisuutta s. 12

Reilumpaa Kuhmoa (seuraavassa)

WWW.MARKKUPIETIKAINEN.FI

SDP:n sitoutumaton ehdokas


Markku Pietikäinen Kuhmon kaupunginvaltuustoon 2

YHTEYSTIEDOT: Markku Pietikäinen Suvantotie 49 88900 KUHMO

Markku Pietikäinen

markku.pietikainen@gmail.com

Tervehdys

040 580 8625 Fascebook: www.facebook.com/ markku.pietikainen Facebookin tukiryhmä: www.facebook.com/groups /markkupietikainen.kaupun ginvaltuustoon/ Kotisivut: www.markkupietikainen.fi Tukiryhmän tili FI19 8886 0710 0988 58 Hyvä Lukija tässä on minun vaalilehteni. Toivon, että tutustut huolellisesti siihen. Lisäksi toivon, että voisit antaa tulostetun kopion ystävällisesi, jolla ei ole nettiä. Haluan, että heillä olisi esillä vaihtoehtoja äänestystä varten. Olen laittanut vaalilehden kotisivulleni, josta sitä voi ladata ja tulostaa sellaisille, joilla nettiä ei ole käytössä. Kiitos ystävällisyydestäsi. Seuraa kotisivujani ja facebook-sivujani. SUOMI24sivustolla käyty keskustelu on vielä laimeeta, koska ne on vasta perustettu. Ne päivittyvät vaalityön edetessä. Jos haluat tulla tukiryhmään tai tulla mukaan vaalityöhön ilmoita siitä minulle sähköpostilla. Seuraavassa vaalilehdessä on vaaliohjelma ja muuta ajankohtaista.

Minä olen päättänyt asettua Kuhmon kaupungissa sitoutumattomaksi valtuustoehdokkaaksi SDP:n puoluelistalla.

Valtuustoon pääseminen edellyttää tukea ja tukijoita. Tuki voi olla joko henkistä tai taloudellista tai kumpaakin näistä.

Pyydän tukijoiltani lahjoitusta tukiryhmän tilille FI19 8886 0710 0988 58. Taloudellinen tuki käytetään lyhentämättömänä vaalityön rahoittamiseen, kuten vaali-ilmoituksiin, vaalimateriaalin hankkimiseen ja tilaisuuksien järjestämiseen.

Yksittäisten ihmisten lahjoitukset ovat yhä tärkeämpiä. Yksityishenkilön nimeä ei saa julkistaa ilman hänen nimenomaista suostumustaan, jos hänen tukensa tai mainoksensa arvo on kunnallisvaaleissa pienempi kuin 800 euroa. Pienistä puroista syntyy suuria virtoja. Pienillä puroilla kasvatan omaa kampanjabudjettiani. Tarvitsen myös vaalityöntekijöitä. Jos haluat ryhtyä vaalityöntekijäkseni, ilmoita siitä sähköpostiosoitteeseen markku.pietikainen@gmail.com . Ilman erillistä ilmoitusta pidän tiedon luottamuksellisena. Voit tukea vaalityötäni myös mielipiteilläsi ilmoittamalla kannatuksesi ja osallistumalla keskusteluun sivuillani. Kiitos tuestasi jo etukäteen Ota yhteyttä


Markku Pietikäinen Kuhmon kaupunginvaltuustoon 3

KUKA OLEN?

Olen 50-vuotias vanhempi rajavartija Kuhmosta. Pääasiallisen työni olen aloittanut Rajavartiolaitoksessa vuonna 1981. Työskentelin ensin koiranohjaajana 10 vuotta Rajakankaan rajavartioasemalla. Samanaikaisesti olin Kuhmon Rajavartijatyhdistyksen hallituksessa ja puheenjohtajana sekä Kainuun rajavartioston Rajavartioliiton pääluottamusmies.

Vuonna 1991 minut valittiin Rajavartioliiton päätoimiseksi valtakunnalliseksi pääluottamusmieheksi. Tätä työtä tein Helsigissä vuoteen 2012, jolloin luvuin tehtävästä kahden liiton Rajavartioliiton ja Merivartioliiton yhdentyessä Rajaturvallisuusunioniksi. Lähes 21 vuoden päätoiminen pääluottamusmieskausi oli haastava ja työntäyteinen Rajavartiolaitoksen henkilökunnan etujen valvomiseksi ja parantamiseksi. Samalla loin paljon yhteiskuntasuhteita yli puoluerajojen. Minut on nimitetty Rajavartioliiton toimesta nykyisen Rajaturvallisuusunionin kunniajäseneksi. Toimin nykyisin Rajaturvallisuusunionin johdon tukena. Luonto on sydäntäni lähellä. Mieliharrastuksiani ovat kalastus, kuvaaminen, musiikki ja kuntoliikunta, jota teen liian vähän. Uusin har-

rastus on Pietikäisten sukuseurassa, jonka hallituksen jäsen olen. Vaikka olen syntyperäinen kuhmolainen, on veressä pieni tippa savolaisuutta. Isä on Pielavedeltä ja äiti Pyhäjärveltä. Olen naimissa ja minulla on kaksi aikuista lasta, jotka ovat lentäneet pesästä. Nyt on aika kääntää lehteä ja ottaa uusia haasteita kunnallispolitiikassa. Elämäntyöni on ollut neuvottelemista ja ihmisten asioiden hoitamista. Sitä haluan jatkaa. Valtuustoon pääseminen edellyttää tukea ja tukijoita. Tule sinä tukijoukkooni ja äänestä minut Kuhmon kaupunginvaltuustoon. Kiitos. Ota yhteyttä


Markku Pietikäinen Kuhmon kaupunginvaltuustoon 4

21 vuotta valtakunnallisena päätoimisena pääluottamusmiehenä

Haluan toimia ammattitaitoisesti, luotettavasti ja yhteistyökykyisesti. Haluan olla Kuhmossa ja yhteiskunnassa uskottava, tasavertainen, yhteistyökumppani, jonka toiminta vaikuttaa ja jonka toimintaa arvostetaan.

Tunnuksena on "Kaveria ei jätetä! - Kaikki kuntalaisten parhaaksi" Mottoni: "Mikään ei ole mahdotonta henkilölle, jonka ei tarvitse sitä itse tehdä." Wellerin lakina tunnettu aforismi

Toiminnassani arvoni ovat: Ammattitaito, osaaminen, luotettavuus, yhdenvertaisuus, avoimuus ja läpinäkyvyys. Näitä arvoja kunnioitan ja noudatan. Nämä arvot eivät kuitenkaan riitä, tarvitaan vielä tahtoa. Minulla on tahtoa hoitaa yksittäisten ihmisten, kuntalaisten, kainuulaisten ja yhteiskunnan asioita.

Mottoni jatkuu: "Mahdottomia asioita ei ole." ONKO PÄÄLUUOTTAMIESKOKEMUKSESTANI HYÖTYÄ KUHMOLAISILLE JA KUNNALLISPOLITIIKASSA? Aloitan pohdiskelun sillä, onko minun työkokemuksella hyötyä kaupunginvaltuutetun työssä?

Aloitin tehtävät Rajavartioliiton ensimmäisenä valtakunnallisena päätoimisena pääluottamusmiehenä Helsingissä heinäkuun alussa vuonna 1991. Suomi oli juuri ajautunut historiansa pahimpaan lamaan. Voin sanoa, että Suomen tilanne oli tällöin pahempi kuin Kreikalla nyt. Suomen valtion rahoituksen turvaaminen kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta oli tunneista kiinni. Markka jätettiin kellumaan eli devalvointiin. Markan oikean arvon annettiin määräytyä rahamarkkinoilla. Markan arvo lähti syöksykierteeseen. Muun muassa asuntojen arvot romahtivat. Yritystoiminta kaatui konkurssiaallon myötä. Suomeen tuli suurtyöttömyys, jota ei ollut nähty vuosikymmeniin. Suomessa suoritettiin omaisuuden uudelleen jako, jonka jäljet näkyvät vieläkin. Tällainen oli nuoren juuri kolmekymmentä vuotta täyttäneen valtakunnallisen pääluottamusmiehen toimintaympäristö, joka oli haastava. Rajavartiolaitoksen talousarvio on noin 220 000 000 euroa vuodessa. Vastaavasti Kuhmon kaupungin vuosittainen talousarvio on noin 55 000 000 euroa. Rajavartiolaitoksen henkilöstömäärä oli aloittaessani noin 3


Markku Pietikäinen Kuhmon kaupunginvaltuustoon 500. Nykyinen henkilöstömäärä on enää noin 2 800 henkilötyövuotta. KESKEISIN TYÖNI OLLUT PÄIVITTÄISTÄ NEUVOTTELEMISTA JA IHMISTEN ASIOIDEN HOITAMISTA Pelkistäen voin sanoa, että elämäni ja keskeisin työni on ollut neuvottelemista ja ihmisten asioiden hoitamista Helsingistä käsin. Työtehtäviini kuuluivat palkkaja virkaehtosopimusneuvottelut, sopimusten noudattamisen valvonta ja erimielisyyksien hoitaminen. Ytneuvottelut ja erimielisyysneuvottelut työnantajan kanssa olivat arkea. Lainvalmistelutyö ja valtion talousarvion laadinta oli prosessina jatkuva. Tämä edellytti työskentelyä eduskunnan ja poliittisten puolueiden sekä muiden yhteiskunnan vaikuttajien kanssa. Tehtäviini kuului muun muassa käydä vuosittain eduskunnassa useaan kertaan antamassa asiantuntijalausuntoja silloisen Rajavartioliiton edustajana erityisesti lainvalmisteluun ja valtion talousarvioon liittyvissä kysymyksissä. Kansanedustajien pyynnöstä avustin heitä myös lakialoitteiden ja kirjallisten kysymysten laatimisessa. Tehtävät tuli hoitaa riippumatta siitä mitkä puolueet olivat milloinkin hallitusvastuussa ja ketkä oppositiossa. RAJAVARTIOLIITON TYÖTAISTELU JA

PÄÄNEUVOTTELIJAN TYÖ VAATIVA, MUTTA ANTOI KOKEMUSTA JA OSAAMISTA ASIOIDEN HOIDOSTA Vaativin tehtäväni oli käytännössä Rajavartiolaitoksessa Rajavartioliiton toimesta toteutettu valtakunnallinen työtaistelu vuonna 2005.

olla julkisuuden henkilö ja tiedotusvälineiden edustajien kanssa. Rajavartiolaitosta koskeva lakko on noin kansalaisten perusoikeuksien kannalta merkittävä. Lakon lopettamiseksi eduskunta oli antamassa lakia, jolla olisi laillistettu pakotettu ”rikkurityö”. Tällä lailla vaikeutettiin sovinnon syntyä, koska osassa yhteiskunnassa ja

Rajavartioliiton pääluottamusmies Markku Pietikäinen (vas) ilmoitti perjantaiiltana valtakunnan sovittelijan toimistossa, että rajavartijat eivät suostu Juhani Saloniuksen sovintoesitykseen. Lähde: Helsingin Sanomat 17.6.2005

Työtaistelusta ei voi koskaan olla ylpeä, koska työtaistelu on äärimmäinen ja viimeinen keino. Rajavartiolaitos ja Rajavartioliitto Rajavartiolaitoksen suurimpana järjestönä ajautuivat kuitenkin sellaiseen palkkausjärjestelmäuudistuskiistaan johon ei saatu ratkaisua ilman työtaistelua. Valtakunnansovittelijan johdolla neuvottelimme sellaisen sovittelijan laatiman sovintoesityksen, jonka kumpikin osapuoli pystyivät hyväksymään. Työtä sen eteen tehtiin käytännössä yötä päivää. Tällöin sain myös tietää ja tuntea miltä tuntuu

poliittisessa kentässä haluttiin katsoa, että olisiko laki ollut ristiriidassa Euroopan unionin oikeuskäytäntöjen kanssa. Katsoin kuitenkin, että ottaen huomioon Suomessa lakon läheisyydessä olevat MM-kisat, ettemme vaaranna niitä. Jonkun se vastuu on aina kannettava. En kuitenkaan koskaan hyväksy kansalaisten perusoikeuksien loukkaamista. TYÖSKENTELYÄ JA AVUSTAMISTA OIKEUSLAITOKSISSA Työntekijöiden etujen ja oikeuksien valvonta on vaa-

5


Markku Pietikäinen Kuhmon kaupunginvaltuustoon tinut myös työskentelyä oikeuslaitosten kanssa. Keskeiset oikeuslaitokset ovat olleet työtuomioistuin ja hallinto-oikeudet korkeinta hallinto-oikeutta myöten. Tehtävänäni on ollut edustaa pääsopijajärjestöä paikallisneuvottelussa ja avustaa pääsopijajärjestöä työtuomioistuimessa sekä järjestön jäseniä muissa oikeuslaitoksissa. Eduskunnan oikeusasiamiehen on ylin valtion koneiston valvoja. Tehtäviini kuuluivat myös useiden kanteluiden tekeminen eduskunnan oikeusasiamiehelle. Saavutin laajat yhteiskuntasuhteet erilaisista puoluepoliittisista tai poliittisista näkemyksistä huolimatta. Loppuvaiheessa suuri osa työajasta meni työn vaativuuden arviointityössä. Rajavartioliiton kotisivujen mukaan tehtäväni oli vastata noin 1 500 jäsenen edunvalvonnasta. Hallitus kantaa lopullisen vastuu, mutta johdolla on erityinen vastuu jäseniään ja järjestöään kohtaan. Sitä ei voi siirtää, eikä paeta vaan otettava haasteena. ORGANISAASTIOMUUTOKSET ON TUTTUA VAIKEAA TYÖTÄ, MUTTA VÄLTTÄMÄTÖNTÄ - VAIKUTAN MUUTOKSEEN Rajavartiolaitos on kokenut tämän kahdenkymmenen vuoden aikana sellaisen organisaatiomuutokset, jota harvassa valtion virastossa on tehty. Voin sanoa, että siinä on valtakunnallisesti

onnistuttu. Nyt ei ole tullut muuta kuin vetäjä käteen. Tällä tarkoitan sitä, että valtakunnallisesti ja erityisesti alueellisesti Itä- ja Pohjois-Suomesta Kuhmo mukaan lukien on väännetty voimavarat kuiviin. Jatkossa on huolehdittava riittävät resurssit myös Kainuun kunnille Kuhmoa myöten. Pääluottamusmiehenä ollessa en voinut puolustaa Kainuun kuntia, koska silloin oli katsottava ensisijaisesti valtakunnan etua. Nyt on kuitenkin aika puhua ääneen mitä tämä kaksi vuosikymmentä on tuonut Kainuulle ja Kuhmolle tullessaan. Kuhmon on syytä puolustaa myös valtion työpaikkoja, koska ne tuovat kuntalaisille verotuloja ja hyvinvointia samalla tavalla kuin mikä työpaikka tahansa. Tässä asiassa uskon asiantuntijuuteni olevan arvossa. Kansainvälistyminen on näkynyt työssäni. Suomi on liittynyt Euroopan unioniin. Rajavartiolaitoksen kannalta sillä on ollut keskeinen vaikutus. Shengenin sopimuksen myötä Rajavartiolaitoksen tehtäväksi tuli osaltaan vastata Euroopan unionin ulkorajasta. Sisärajojen vapauttaminen on muuttanut rajavartijan työtä erityisesti rikostiedustelun ja –tutkinnan suuntaan. Aiheita on käsitelty erityisesti eduskunnassa lainvalmistelutyön yhteydessä ja luonnollisesti Rajavartiolaitoksen esikunnassa. Tästä näkökulmassa olin aloitteen tekijänä ja yhtenä Euroopan unionin

palkansaajajärjestöjen seminaari järjestäjänä. Helsingissä oli vuonna 2010 EU:n palkansaajajärjestöjen seminaari, jossa käsiteltiin henkilöstöön liittyviä aiheita kuten arvoja, koulutusta, palvelussuhteenehtoja ja Frontex:n yhteistä kansainvälistä rajavalvontatoimintaa Euroopan alueella. Organisaatioiden muuttaminen on ollut minulle tutua työtä. Järjestökentässä on tapahtunut pääluottamusmiesaikanani valtava muutos. TVK:n konkurssin myötä oli lakkauttamassa lähes 100 000 jäsenen Virkamiesliittoa ja viemässä omalta osaltani joukkojani STTK keskusjärjestöön VHKL:n myötä perustettiin STTK-J valtion julkisen alan järjestöjen pääsopijajärjestöksi. Myöhemmin STTK-J muutti nimensä Palkansaajajärjestö Pardiaksi, joka on nykyiselläänkin valtion suurin pääsopijajärjestö neuvottelemassa Valtion työmarkkinalaitoksen kanssa yhdessä muiden pienenpien pääsopijajärjestöjen kanssa. Viimeisin organisaatiomuutos oli Rajavartioliiton ja Merivartioliiton yhdistäminen. Olen erityisen ylpeä, että olen saanut omalla, uskallan sanoa hyvin merkittävällä panoksella, vaikuttaa siihen, että nämä liitot yhdistettiin Rajaturvallisuusunioniksi. Samalla tässä organisaatiomuutoksessa vähennettiin pääluottamusmiespaikka. Katsoin, että minun on aika antaa tilaa nuoremmille

6


Markku Pietikäinen Kuhmon kaupunginvaltuustoon vaikka uuden organisaation ajaminen siihen kuntoon, olisi vaatinut erityisesti kokemusta mukaan. Olen kuitenkin valittuna kunniajäsenenä lupautunut antamaan johdon tukea sen toimiessaan. Koko prosessin osalta haluan sanoa, että tätä muutosta pyrittiin tekemään yli 25 vuotta. Se tehtiin lopulta kahdessa vuodessa kun oli tahtoa. Tahdon aikaan saamiseksi tarvittiin kätilöitä, joista tunnustan olleeni yksi merkittävä.

Miksi sanon, että organisaatioiden muutostyö on minulle tuttua työtä pöydän kummalakin puolella? Sanon sen siksi, että jatkuva muutos on välttämätöntä. Siinä on kuitenkin muistettava aina niin työantaja kuin sen jokainen yksittäinen työntekijä. Organisaatiomuutokset on tehtävä mahdollisimman kivuttomasti ja hakea hyötyä pitemmällä aikavälillä. Missä me elämme nyt? Me eläm-

me valtakunnallisesti ja myös Kainuussa hallinnon uudistamistyössä haluttiin sitä tai ei, koska näin ei voi jatkaa. Tärkeintä on kuitenkin pitää muutostyö omissa käsissä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että puolustetaan vanhaa vaan rakennetaan uutta ja parempaa. Tässä suhteessa olen idealisti ja optimisti. Onnistuminen on meidän käsissä, tehkäämme se. Muutostyöt kannattaa tehdä ennen kuin on myöhäistä.

EN OLE "SEPPÄ" VAAN "RENKI" SYNTYESSÄNI Palataanpa alkuun. Toimin ennen pääluottamusmieheksi ryhtymistä Kuhmossa erilaisissa luottamustehtävissä. Luovuin näistä kaikista tehtävistä, koska katsoin, etten voinut antaa niihin sellaista panosta kuin olisin halunnut. Samalla keskittyminen silloin uuteen pääluottamusmiehen tehtävään olisi vaikeutunut lu-

kuisten muiden luottamustehtävien vuoksi. Olen ”palannut” Kuhmoon. Olen käynyt elämän kouluni Helsingissä ja saanut vuosien aikaan paljon kokemusta ja osaamista yhteiskuntavaikuttamisesta ja ihmisten asioiden hoidosta valtakunnallisella tasolla. En siitä huolimatta voi sanoa, että olisin ”seppä syntyessäni” Kuhmon kaupunginvaltuustoon ja kunnallispolitiikkaan. Haluan Kuhmon kuntalaisille sanoa, että vaikka minä en tunne kunnallista päätöksentekokoneistoa ja päätöksentekoa on minulla sellainen aikaisempi kokemus sekä osaaminen, että kykenen ottamaan vaativiakin haasteita vastaan. Se saanko minä tämän haasteen vastaan, riippuu teistä Kuhmon kuntalaisista ja näin äänestäjistä. Teistä riippuu tulenko valituksi Kuhmon kaupunginvaltuustoon ja mikä painoarvo minulla on. Totesin aikaisemmin, etten ole ”seppä syntyessäni”. En ole, mutta ”renki olen syntyessäni” ja sitä haluan olla aina. Nyt on vaan vuoro olla kuhmolaisten renki, jos sitä haluatte. Minä olen valmis ottamaan sen vastaan samalla tavalla kuin 21 vuotta sitten Rajavartioliiton valtakunnallisen pääluottamusmiehen tehtävät. Silloin oli aika ajaa Rajavartioliiton jäsenten etua, nyt on vuoro ajaa Kuhmon ja sen kuntalaisten etua. Haluan korostaa, että valtion ja kuntien päätöksentekokone ja valtion virkaehtosopimustoiminta ovat

7


Markku Pietikäinen Kuhmon kaupunginvaltuustoon melko lähellä toisiaan. Suurimpana erona lienee kuntien itsemääräämisoikeus, josta varmaan kuntavaalissa puhutaan. Tunnen sen ja sen takia sanonkin, että pidetään asiat kunnan käsissä - se mikä kunta tai kuntakoostumus sitten onkin. Se on niin kuin kahden ammatti-

järjestön yhdistäminen. Se kannattaa tehdä, jos siitä saadaan hyötyä, parempia ja halvempia palvelua jäsenille ja voimaa työssään. Yleensä siitä on. Lähtökohta kuntauudistukselle on se, että valta ja vastuu on samoissa käsissä.

Haluan antaa ammattitaitoni ja osaamiseni sekä yhteiskuntasuhteeni kuntalaisten ja yhteiskunnan käyttöön. Varmistat sen äänestämällä minut Kuhmon kaupunginvaltuustoon. Kiitos

TULE MUKAAN VAALITYÖHÖN ILMOITA SIITÄ MINULLE SÄHKÖPOSTILLA

ÄÄNESTÄ ÄÄNESTÄMÄLLÄ VAIKUTAT

8


Markku Pietikäinen Kuhmon kaupunginvaltuustoon

TYÖ

Vaikka olen palkansaaja kiireestä kantapäähän, ymmärrän mitä yhteiskunnassa tarvitaan. Yhteiskunnassa tarvitaan työtä ja työllisyyttä, jotta me voimme pitää yhteiskunnan rakenteet ja hyvinvointimme kunnossa. Siihen tarvitaan yrittäjyyttä, yrittäjiä ja nimenomaan Kuhmossa pienyrittäjiä. Kuhmo on sellainen talousalue, että täällä tuskin nähdään ainakaan montaa suuryritystä vaan menestyksemme perustuu pienyrittäjyyteen. Sille on annettava ja luotava Kuhmossa sellaiset edellytykset, että voimme kaikki kuntalaisina hyvin. Työ on myös kansalaisten perusoikeus ja yhteiskunnan erityisessä suojeluksessa. Yrityksen kannalta on oleellisen tärkeätä, että sillä on henkisesti ja fyysisesti osaava henkilöstö, jolla on mielekäs ja kiinnosta työ, hyvä työympäristö ja -olosuhteet sekä myönteinen ilmapiiri työyhteisössä.

9

Itä- ja Pohjois-Suomi tulevat olemaan pitemmällä ajalla enemmän mahdollisuuksien maa kun mitä uskomme, jos teemme sen eteen työtä. Kuhmon keskeisin ongelma on se, että luonnonvarat ja mahdollisuudet karkaavat Kuhmon ulkopuolelle alhaisen jalostusasteen tuotteina. Kainuulla on puhdas luonto, metsät, makeat vedet ja muut luonnonvarat. Ne vaativat hyödyntämistä. Keskeistä on panostaa lopputuotantoon ja jalostusarvon parantamiseen. Luonnon tuotteiden ja marjojen jatkojalostuksen kehittämistä on jatkettava. Makeasta vedestä tulee tulevaisuudessa olemanaan pula. Se vaatii makean veden jatkojalostuksen aloittamista. Kuhmossa on metsät, joka on ehtymätön luonnonvara, jonka jalostusastetta on entisestään nostettava. Suomessa tiedeyhteiskunnalla on innovaatioita, jotka ovat hyödynnettävissä. Suomi on kylmä maa, jossa kylmä-

osaamisen jatkojalostus tulisi aloittaa.

Kilpailemme osaajista. Jotkut voivat sanoa, ettemme pärjää siinä. Se on osittain totta ja asettaa haasteita. Meidän kuhmolaisten on kuitenkin luotava sellaiset mahdollisuudet, joita muilla ei ole. Osa osaajista haluaa ympärilleen puhdasta luontoa, luonnon rauhaa ja hiljaisuutta sekä tietoverkon työalustaksi. Etäisyydet ovat tulleet lähelle ja tulevat globaalisti entistä lähemmäksi parempien tietoverkkojen myötä. Verkostoituminen on entistä helpompaa. Ennen puhuttiin ver-


Markku Pietikäinen Kuhmon kaupunginvaltuustoon kossa olemisesta. Nykyisin puhutaan pilvessä olemisesta. Huolehditaan siitä, että Kuhmo ja kuhmolaiset ovat pilvessä ja vielä näkyvästi. Sinne tarvitaan myös uusia kuntalaisia. Työn ja vapaa-ajan rajapinta tulee hämärtymään. Eräs hyvä ystäväni EteläSuomesta kertoi minulle, että hän on patentoinut erään veneen potkurin osan. Tuotanto on EteläAmerikassa. Hän sanoi ainoastaan ajavansa veneellä kesäisellä Suomenlahdella ja käyvän kauppaa veneestä käsin tietoverkossa. Tilaukset hän toimittaa netin välityksellä tuotantoon EteläAmerikkaan ja sieltä tuotteet välitetään suoraan asiakkaalle. Miksi hän ei tekisi tätä veneestään käsin Lammasjärvellä. Näitä me teemme kuhmolaisista ja tuomme Kuhmoon. Kainuun ja Kuhmon ikärakenne tulee kasvualueita nopeammin vanhenemaan. Vanhusten hoidossa vaaditaan uusia hyviä käytäntöjä. Tämä antaa mahdollisuuden viedä uutta osaamista ja mieluummin lopputuotteina muiden talousalueiden käyttöön. Ikääntyminen on käännettävä vahvuudeksi. Se tuo turvallisuutta, parempaa hoitoa ja elinympäristöä vanhuksille. Terveyden huollossa itsehoito tulee jatkossa korostumaan ratkaisevasti, koska tietoliikenneyhteydet ja korkean teknologian tuot-

teet antavat siihen mahdollisuuden ja se on kansantalouden kannalta välttämätöntä. Diabeteshoito on tästä yksi parhaista esimerkeistä. Sokeritasapainoa ja itsehoidon toteutumista seurataan ja ohjataan terveydenhoitohenkilöstön toimesta verkon kautta. Kaikki on kuitenkin alussa. Miksi Kuhmo ei olisi yksi veturi ja loisi itsehoidon verkkoratkaisuista maailman laajuisen myyntituotteen.

Kuhmo on Suomen mittakaavassa harvaan asuttua aluetta. Arktisella alueella se on tiheään asuttu alue. Tietoliikenne mahdollisuudet paranevat, jotka antavat uusia mahdollisuuksia. Kaupankäynti tulee pirstaloihtumaan. Ei ole yksiä kauppakeskuksia vaan tietoverkkojen ja verkostoimisen myötä kaupankäynti tulee hajautumaan. Se on mahdollisuus, jota on hyödynnettävä. Kuhmon on edistettävä valokaapelitietoliikennetekniikan rakentamista kattamaan koko Kuhmon. Kuhmo ei ole kaupunki, jossa olisi yliopistoja. Kuhmon tulevaisuus perustuu tästä huolimatta korkeaan osaamiseen ja tutkimukseen. Tänä päivänä tietoliikenneratkaisut mah-

dollistaa hyvän tietojen vaihdon ja kehitystyön tietoverkon välityksellä. Kuhmon on toisaalta entisestään kehitettävä peruskoulutusta, jotka mahdollistavat kuhmolaisten nuorten sijoittumisen korkean osaamisen koulutuskeskuksiin. Tulevaisuudessa ammatillisen koulutuksen merkitys kasvaa ja kädentaitajista tulee puutetta. Kuhmo tarvitsee näistä osansa yrittäjinä ja työntekijöinä, mutta Kuhmo tarvitsee kasvualueita enemmän huippu osaajia, koska kuhmolaisten on luotava uusia työpaikkoja. Luonnon varojen hyödyntämisen lisäksi Kuhmon tulisi keskittyä tuotekehitykseen. Tämä luo mahdollisuudet lopputuotannonkin sijoittamiseen Kuhmoon. Kaikkea ei kannata odottaa ulkopuolelta tulevaksi. Matkailu on entistä merkittävämpi vaikka vieressämme on Vuokatin vaara ja sen laskettelukeskus. Maailma on täynnä elämyskeskuksia. Tutkimuksien mukaan matkailijat hakevat ja kaipaavat yhä enemmän rauhaa ja hiljaisuutta. Kuhmolla on tähän hyvät mahdollisuudet. Kuhmo ei tarvitse mitään mammuttikeskuksia vaan pieniä ja toimivia ”retrettejä”, jossa ihminen voi rauhoittua ja tankata voimavaroja elämään. Kuhmo on kulttuurikaupunki, jota pitää tehdä yhä tunnetummaksi. Musiikki täydentää Kuhmoa hiljaisuu-

10


Markku Pietikäinen Kuhmon kaupunginvaltuustoon den tyyssijana, jossa on asuvat aidot ja mukavat ihmiset – me kuhmolaiset. Luonnollinen ympäristö kamarimusiikille on terva ja tervareitti. Olen kuullut puhuttavan Kuhmon Tervafestivaalista. Tämä on minusta kehittämisen arvoinen asia. Sitä ei tule antaa konsulttien tehtäväksi, jotta aitous säilyy kainuulaisena kulttuurina, jossa on mukana oikea paino aitoa kalevalaisuutta. Kuhmon on hyödynnettävä lähiyhteistyö ja mahdollisesti tuleva viisumivapaus. Lieveilmiöiden vähentämiseksi Rajavartiolaitoksen voimavaroja ja taloudellisia resursseja on lisättävä tarvittava määrä. Muutoinkin kaupungin on vaikutettava siihen, että valtion virat ja palvelut mieluummin lisääntyvät kuin vähenevät paikkakunnalla. Maataloudella on paremmat näkyvyydet. Lähiruokaajattelu tulee kasvamaan. Ilmaston lämpenemisen ikävistä puolista huolimatta, lämpeneminen mahdollisesti jatkaa pohjoisen alueen kasvukautta ja tuo tullessaan mahdollisuuksia uusien lajikkeiden kasvattamiseen. Ikävästä julkisuudesta huolimatta kaivosteollisuuden vaatimaa tutkimusta on jatkettava kaivosteollisuuden saamiseksi alueelle. Siinä on kuitenkin huolehdittava luontoarvojen säilyttämisestä ja lupaehtojen noudatta-

mista. Luontomatkailu ja kaivosteollisuuden raja-alue on ylläpidettävä sellaisena, ettei kummankaan elinkeinon edellytyksiä vaaranneta.

Kiinnostus arktista aluetta kohtaan tulee kasvamaan globaalisti. Satama- ja laivaliikenne jäämeren kautta Amerikkaan tulevat lisääntymään samaan aikaan kun alueen luonnonvarojen hyväksikäyttö kasvaa. Kuhmon on edistettävä rataverkko- ja muun logistiikkaketjun kehittämistä. Maailma muuttuu – se on varma. Meidän kuhmolaisten on oltava siinä mukana tekemässä vahvempaa Kainuuta. Kainuu on vahvempi, kun teemme vahvempaa Kuhmoa, jossa on mukava asua. Olemme kainuulaisina vain sen verran kateellisia, että olemme muita parempia.

11


Markku Pietikäinen Kuhmon kaupunginvaltuustoon 12

OIKEUDENMUKAISUUS ihmisiä on kohdeltava oikeudenmukaisesti.

SDP:n keskeisiä arvoja on oikeudenmukaisuus. Se on ohjannut minuakin hyvin keskeisesti näiden viimeisten vuosikymmenten aikana. Pidän oikeudenmukaisuutta yhtenä korkeimpana ja täydellisimpänä hyveenä, jota kannattaa kaikkien tavoitella. Oikeudenmukaisuus on sitä, mitä yleisesti pidetään oikeana. Se voi tarkoittaa niin ihmisen hyvettä kuin sosiaalisen järjestelmän toimivuutta tai tekoja. Käsitettä tulee mielestäni tarkastella erityisesti moraalisia ja oikeudellisia näkökohtia painottaen. Oikeudenmukaisuus vaikea määritellä tai se on tehtävä yleisin käsittein, koska siitä vallitsee hyvin erilaisia näkemyksiä ja perusteluja. Käsitteet oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, ja yhdenvertaisuus liittyvät läheisesti yhteen. Lainsäädäntö heijastaa yhteiskunnan oikeudenmukaisuuskäsitystä. Ihminen sinänsä on arvokas, ja yhdenvertainen oikeuksien ja velvollisuuksien suhteen. Kaikissa on jotain yhteistä, jonka vuoksi

Sosiaalipolitiikassa oikeudenmukaisuuden toteutuminen edellyttää SDP:n tavoitteiden mukaan tulojen uudelleenjakamista, yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseksi. Esimerkiksi hyvinvointivaltio toteutetaan progressiivisen verotuksen avulla. Yhteisesti kerätyllä veroilla toteutetaan yleishyödyllisiä palveluja, kuten esimerkiksi koulutusta, terveydenhuoltoa, maanteitä, sosiaaliturvaa, poliisia, oikeuslaitosta ja armeijaa. On oikein, että ihmisellä on varallisuudesta, uskonnosta, sukupuolesta ja iästä riippumaton oikeus elintärkeisiin resursseihin, kuten ravintoon, terveyteen, asuntoon, vaatteisiin ja tasapainoisen identiteetin rakentamiseen, jota kutsutaan sosiaaliturvaksi. Sosiaaliturva edellyttää SDP:n näkemyksen mukaan progressiivisia tulonsiirtoja. SDP:n tavoitteena on se, että ne antavat enemmän, joilla on varaa ja ne antavat vähemmän, joilla vastaavasti ei ole varaa. Tuloeroja on pyrittävä kaventamaan.

Uusliberalismi ei hyväksy progressiivista verotusta eikä julkisesti rahoitettua hyvinvointivaltiota. Uusliberalismi kannattaa valtiota, jonka ainoaksi tehtäväksi jää rahalaitos, armeija, poliisi ja oikeuslaitos. Ihmisen omalle vastuulle jää kustantaa terveydenhuollosta aiheutuvat kustannukset sekä koulutus. Uusliberalistinen käsitys ihmisoikeuksista on huomattavasti kapeampi, kuin mitä se SDP:n tavoitteena on. ”Yksilön vastuusta itsestään” on nyt hoettu pari vuosikymmentä. Tulokset ovat nyt nähtävissä. Ajatus sinällään hyvä, mutta kun sen vastuun itsestään joutuu ottamaan kaikki, kovassa ja karussa markkinataloutta korostavassa yhteiskunnassa. Vastuut saavat lapset, nuoret, sairaat, vammautuneet ja vanhukset. Tätä listaa voi jatkaa, olemmehan vastuussa itsestämme riippumatta siitä missä elämän tilanteessa olemme. Yksilön vastuuseen kuuluu kiinteästi kilpaileminen ja kilpailukyvystä huolehtiminen. Tätä korostetaan tuloksellisuusja tuottavuushakuisesti työelämässä, koulussa ja yhteiskunnassa. Kaikki eivät sitä vastuutaan jaksa tai kykene kantamaan ja ottamaan. Heikot sortuvat ja syrjäytyvät.


Markku Pietikäinen Kuhmon kaupunginvaltuustoon Lähimmäisestä huolehtiminen, erilaisuuden hyväksyminen, yhteisöllisyyden korostaminen yksilökeskeisyyden sijaan ovat arvoja, jotka kantavat elämässä. Meidän on annettava mahdollisuus menestyneille, mutta huolehdittava niistä ja tuettava niitä, jotka eivät ole niitä. Sosioekonomisella taustalla on valitettavasti jo vaikutusta siihen kumpaan joukkoon kuulut. Voivatko kaikki tulla kultamitali kaulassa maaliin? Eivät voi, sillä jonkun on oltava viimeinen. Suomalaisten arvot näyttävät koventuneen. Suvaitsemattomuus kohdistuu kansainvälisyyteen, kaksikielisyyteen, monikulttuurisuuteen, erilaisuuteen ja maahanmuuttoon. Vaikka yhteisöllisyys, huolenpito ja välittäminen ovat keskeisiä asioita, joita kotikunnalta kaivataan, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo eivät siihen näytä kuuluvan. Kun julkisuudessa keskustellaan leikkauksista, lisää se tunnetta niukkuudesta. Tämä nostaa osaltaan esille suvaitsemattomuutta.

Turvattomuutta kokevat nuoret, työmarkkinoiden epävarmuutta kokevat työntekijät, työmarkkinoilta pudonneet työttömät ja vähäosaiset sekä yksinäisyyttä

potevat ja huolenpitoa kaipaavat vanhukset. Suomalaisessa yhteiskunnassa perhekeskeisyys ei ole siinä mitassa kuin EteläEuroopassa. Tämä aiheuttaa turvattomuutta ja ajattelua, että jokainen pitäköön huolen itsestään. Perheen hajautuminen tuo omat vaikuttimet asiaan.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n suorittaman kuntakyselyn perusteella suomalaisille tärkeintä oman kunnan toiminnan kannalta ovat toimivat terveyspalvelut. Kuhmon kaupungin osalta tämä on erityisen tärkeä ja ajankohtainen kysymys. Kuntauudistuksen keskeisin asia taata toimivat terveyspalvelut siten, että ne kuuluvat lähipalveluihin. STTK:n kuntakyselyn mukaan sosiaalipalveluita pidettiin toiseksi tärkeimpinä palveluina. Kuhmossa sosiaalipalvelut on pidettävä kaikessa sen laajuudessa kunnossa. Terveys- ja sosiaalipalveluiden lisäksi tärkeimmiksi

13

asioiksi oman kunnan kannalta nousivat turvallisuus sekä nuorten- ja vanhustenpalvelut. Nykyisestä ja tulevasta ikärakenteesta johtuen vanhuspalvelujen saatavuus

ja laatu on ratkaisevan tärkeää. Omaishoitajia on erityisen tärkeää tukea, koska se on kuntatalouden kannalta edullista ja vanhuksen kannalta inhimillistä. Omaishoito on kuitenkin usein tekijälleen raskasta, jota on niin taloudellisesti kuin vapaapäivinä tuettava. Turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen säilyttämiseksi näistä on yhteiskunnassa pidettävä kiinni. Verkkopalvelut on otettava erityisesti syrjäseuduilla turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen työvälineiksi. Tätä tulee vaatimaan jo


Markku Pietikäinen Kuhmon kaupunginvaltuustoon kestävyysvajeesta huolehtiminen ikärakenteen muuttuessa epäedulliseksi ja elintasosairauksien kuten diabeteksen kasvaessa räjähdysmäisesti.

Reilu-Kuhmo Työtä ja oikeudenmukaisuutta

Erilaiset mielenterveysongelmat sekä lääke- ja päihderiippuvuudet ovat lisääntyneet yhteiskunnassa erityisesti nuorilla. Ruokahäiriöiden ja peliriippuvuuksien lisääntyminen kertovat myös pahasta olosta. Nuorilta näyttää myös usein puuttuvan epäonnistumisen taito. Epäonnistuminen on jokaisen elämään kuuluva asia. Ihminen ei opi epäonnistumaan kuin epäonnistumalla ja onnistuu usein

vain epäonnistumisen kautta. Sen on vaan saatava tapahtua tässä onnistujia arvostavassa maailmassa. Elämän hallinnan osalta on keskeistä ammatinhallinnan kehittäminen, maailman kuvan laajentaminen, itsenäisyyden, omatoimisuuden ja itsenäisyyden lisääminen sekä itsetunnon vahvistaminen. Pitäkäämme myös huolta nuorista, koska heissä on Kuhmon tulevaisuus.

14

Vaaalilehti 1/2012  

Olen Kuhmon kaupungin valtuustoehdokas

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you