Issuu on Google+

5

Hämeen Sanomat | keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Kotimaan uutiset

Nakki viikossa vai vielä vähemmän? Nitriitin saannille tulevat uudet suositukset tällä viikolla. Asiantuntija muistuttaa, että lisäaineita ei käytetä ruuassa turhaan. Helsinki Iisakki Kiemunki

Ruokaan lisättävien E-koodien kauhistelu saattaa yltyä taas tällä viikolla, kun Elintarviketurvallisuusvirasto julkaisee uuden raporttinsa. Eviran tutkimuksen kohteena on tällä erää nitriitti, jota pidetään ongelmana erityisesti paljon makkaroita ja leikkeleitä syöville pikkulapsille. Tähän asti nyrkkisääntönä on pidetty, että alle 15-kiloiselle lapselle maksimiannos olisi yksi–kaksi nakkia viikossa. –  En lähde ennakoimaan raportin tuloksia ja sen pohjalta mahdollisesti tehtäviä uusia suosituksia, toteaa Helsingin yliopiston ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen. Olivat suositukset mitä hyvänsä, hysteriaan ei ole kuitenkaan syytä. –  Pitää muistaa, miksi nitriittiä ylipäätänsä käytetään lihatuotteissa. Se estää botuliinin syntymistä elintarvikkeissa ja botuliini on aidosti vaarallinen myrkky, joka tappaa. Suomessa koettiin botuliinikuolema pari vuotta sitten. Sitä ei aiheuttanut liha, vaan luo-

Katariina Filppula / HäSa / ark.

On sivuseikka, halutaanko punaista vai harmaata makkaraa.

Estävät haitallisten mikrobien kasvua ■■ Nitriitti ja natraatti ovat typen ja hapen muodostamia anioneja. ■■ Niitä käytetään lisäaineena elintarviketeollisuudessa. ■■ Nitraattia saadaan pääasiassa kasviksista ja juomavedestä. ■■ Elimistössä nitraatti muuttuu osittain nitriitiksi, jolla saattaa liikaa saatuna olla haitallisia vaikutuksia.

muoliivit. Nitriittiä pidetään haitallisena, koska sen on havaittu eläinkokeissa muodostavan erittäin suurina määrinä nitrosoamiineja, jotka ovat syöpävaarallisia yhdisteitä. –  Lihavalmisteisiin lisättävä askorbiinihappo kuitenkin estää nitrosoamiinien muodostumista, Heinonen kertoo. Hänen mukaansa merkittävämpi haittavaikutus onkin elimistön hapensaannin vaikeutuminen, sillä nitriitti muuntaa hemoglobiinia. –  Lisäaineiden käyttörajoituksissa haittavaikutukset on otettu huomioon. Nitriitti on turvallista, kun päivittäinen hyväksyttävä annos ei ylity, professori selvittää.

■■ Elintarviketurvallisuusviranomaiset ovat määritelleet nitraateille ja nitriiteille hyväksyttävän päivittäisen saannin ylärajat eli ADI (acceptable daily intake) -arvot. ■■ Nitriitit estävät haitallisten mikrobien, erityisesti Clostridium botulinumin kasvua. ■■ Nitriittien käyttöä elintarvikkeiden lisäaineena on vähennetty.

Lihavalmisteet sisältävät nitriittiä, joka estää hengenvaarallisen botuliinin muodostumista. Haittapuolena nitriitin yliannostus vaikeuttaa elimistön hapensaantia.

Pieniä viilauksia Myös Euroopan elintarviketur-

vallisuusviranomainen (Efsa) arvioi uudelleen nitriitin turvallisuutta lähitulevaisuudessa.

–  Kymmenen vuoden aikana käydään lävitse kaikki lisäaineet. Vuonna 2015 on nitriitin vuoro,

Suomalaista designia ei voi aina olettaa suomalaiseksi

Heinonen kertoo. Efsan arvioinnin pohjalta EUkomissio saattaa tarkistaa sallittuja lisäaineiden määriä elintarviketeollisuudessa. Tähän mennessä tutkittujen aineiden osalta on tehty professorin mukaan ”pieniä viilauksia”. –  Arvioinnissa pohditaan, mikä on hyöty ja mikä on riski? –  Tällä hetkellä esimerkik-

Anja Filppula / HäSa / ark.

Marimekko on ilmoittanut tuotteissaan valmistusmaan jo vuodesta 2006 lähtien. Käynti Marimekon myymälässä kuitenkin paljastaa, ettei yksittäisinä myytävistä lasituotteista löydy minkäänlaisia tuotetietoja. Ilman kysymistä valmistusmaan saa selville vain ostaessa, kun astialle annetaan pakkaus mukaan. Iittala lisäsi valmistusmaasta kertovat tarrat tuotteisiinsa vasta tämän vuoden alussa. Läheskään kaikista tuotteista tarraa ei kuitenkaan löydy. Joko tuote on valmistettu aikaisemmin tai tarra piilottelee toisen viivakooditarran alla. Molempien yritysten nettisivuilta saa jonkin verran tietoa tuotesarjojen valmistusmaista. Tarkemmat tiedot pitää kuitenkin onkia puhelinsoitolla. Selviää, että Marimekkoa valmistetaan edelleen eniten Suomessa (34 prosenttia). Täällä tuotetaan esimerkiksi kaikki Marimekon sisustuskankaat. Seuraavaksi eniten Marimekkoa valmistetaan Baltian maissa (31 prosenttia).

Janakkala Päivi Ojala

Janakkalan on ollut vaikea päättää, minkä kuntien kanssa se selvittää kuntarakennetta ja yhteistyökuvioita. Kunnanvaltuusto on jo tehnyt päätöksen kuntarakenneselvityksen tekemisestä Hämeenlinnan ja Hattulan kanssa, mutta nyt kunta aikoo vielä miettiä, kannattaisiko sen selvittää yhteistyötä myös Riihimäen seudun kuntien kanssa. Janakkalan vt. kunnanjohtaja Katja Pesonen korostaa, että Riihimäki-suunnassa on kyse pelkästään sote-asioiden eli sosiaalitoimen ja terveydenhuollon asioista. Sen sijaan Hämeenlinna-Hattula-selvityksessä on kyse lain vaatimasta kuntaliitosselvityksestä, jonka yhteydessä käydään läpi niin sote-asiat kuin kaikki muutkin toimialat ja palvelurakenteet.

Helsinki Marianne Hakala

Suurin osa ulkomailta

Tykätään hysterisoitua Nitriitistä ihminen ei pääse eroon, vaikka lopettaisi tyystin lihavalmisteiden syönnin. Kasvisten sisältämä nitraatti muuttuu elimistössä osittain nitriitiksi. Paljon nitraattia sisältäviä kasviksia ovat esimerkiksi pinaatti, salaatti, kaali, peruna ja pavut. –  Jokainen varmaan tuntee kasvisten terveyshyödyt, joten ei kannata lopettaa niiden syömistä, professori Heinonen neuvoo. Asiantuntijoilla on nykyisessä mediailmastossa vaikeuksia saada faktapohjaista tietoa lävitse. –  Ihmiset tykkäävät hysterisoitua E-koodeista, mutta olennaista olisi järjen käyttö, professori muotoilee. Hänen mukaansa monipuolinen ruokavalio on edelleen turvallisin. –  Onko järkevää, että lapsi syö joka päivä makkaraa? Ei. Onko järkevää, että syö 400 grammaa pinaattia päivässä? Ei. (HäSa)

Janakkala miettii sittenkin myös Riihimäen suuntaa

Riippuu ostajan tuurista, sattuuko käteen Suomessa vai Thaimaassa tuotettu Pikku Myy -muki. Kuluttajan täytyy olla tarkkana, jos hän haluaa ostaa nimenomaan Suomessa valmistettua suomalaista designia. Esimerkiksi Iittalan hyllyllä voi olla vierekkäin Suomessa ja Thaimaassa valmistettuja Pikku Myy -mukeja. Ne ovat samanhintaisia. Ainut ero on siinä, että suomalaisen mukin printti näyttää piirun verran suttuisemmalta. Marimekon unikkokuosikaan ei ole suomalaisuuden tae. Unikoilla varustetut iPadin kuoret ja peltirasiat on valmistettu Kiinassa ja unikkomukit Thaimaassa. Iittalan myyjän mukaan halpatuontimaat tuotetiedoissa herättävät usein asiakkaissa negatiivisia reaktioita. – Eivät asiakkaita kiinnosta ulkomaalaisten tehtaiden työolot vaan periaate. Kun tuote on aina ollut suomalainen, halutaan, että se on myös Suomessa tehty. –  Asiakkaat välittävät myös hinnasta. Jos tuote on tehty Thaimaassa halvalla, miksei se täällä ole halvempi? nimettömänä pysyttelevä myyjä kertoo. Marimekon liikkeessä samankaltaista hämmennystä kohdattiin silloin, kun tuotantoa siirrettiin ulkomaille. – Tänä päivänä valmistusmaa ei merkitse niin paljon. Ihmiset ymmärtävät, ettei Suomessa yksinkertaisesti tuoteta tavaroita samalla tavalla kuin ennen, Marimekon myymälästä sanotaan.

si nitriitin maksimilisäysmäärä lihavalmisteisiin on 150 milligrammaa kiloa kohden. Onko niin, että 70 milligrammaa riittäisi botuliiniriskin poistamiseen? Heinonen pohtii tutkimusasetelmaa. Maallikoilla on uskomus, että nitriitillä vaikutetaan lähinnä lihan väriin ja makuominaisuuksiin.

–  Ei mitään lisäaineita käytetä turhaan. On kosmeettinen sivuseikka, halutaanko punaista vai harmaata makkaraa, professori linjaa.

Neljän kunnan kokous Riihimäellä pidettiin kolmisen viikkoa sitten kokous, johon osallistui edustajia niin Riihimäeltä, Lopelta, Hausjärveltä kuin Janakkalastakin. Janakkalaa edustivat ne henkilöt, jotka kunnanhallitus valitsi jo syyskuussa kuntarakenneneuvottelijoiksi. Mukana oli myös kunnanjohtaja Pesonen. – Käydyn neuvottelun perusteella päädyimme siihen, että Janakkala keskustelee ensin sisäisesti sote-asioista ja muodostaa kantansa tammikuun loppuun

mennessä. Se on sovittu aikataulu. Ja sen kiireempää asiassa ei ole, Pesonen sanoo. Janakkalan kannan päättää lopulta kunnanhallitus todennäköisesti tammikuun 20. päivän tietämissä.

Taustalla valtuuston tiukka äänestys Pesonen kertoo, että aloite marraskuun neuvottelusta sote-asioiden osalta tuli Riihimäen seudun kunnilta. Taustalla oli se, että Janakkalan valtuusto päätti tiukan äänestyksen jälkeen, että se aloittaa kuntarakenneneuvottelut vain Hämeenlinnan ja Hattulan kanssa. Vastaehdotuksena oli, että kunta neuvottelisi myös Riihimäen seudun kanssa. Katja Pesonen harmittelee sitä, että kuntayhteistyöasioihin on tänä syksynä liittynyt turhan paljon poliittisia näkemyseroja ja politiikkaa. – Fakta ja fiktio ovat menneet sekaisin. On hirveän harmillista minun kannaltani, että tähän on sekoitettu politiikkaa ikävällä tavalla, sillä minä en ole poliitikko vaan viranhaltija. Jokainen kunnanvaltuutettu on saanut oikean ja samansisältöisen tiedon asioista. Janakkalan neuvottelijoita kuntarakenneasioissa ovat Kalevi Ilmarinen (sd.), Esa Silvennoinen (kok.), Merja Taponen (kesk.), Eeva-Maria Tuominen (ps.), kunnanjohtaja sekä soteasioissa myös perusturvajohtaja. (HäSa)

Iittala lisäsi valmistusmaasta kertovat tarrat tuotteisiinsa tämän vuoden alussa. Läheskään kaikista tuotteista tarraa ei kuitenkaan löydy. Joko tuote on valmistettu aikaisemmin tai tarra piilottelee toisen viivakooditarran alla.

Valmistusmaat vaihtelevat jopa tuotesarjojen sisällä

Muumimuki, valmistettu Suomessa

Suuri osa sarjoista tuotetaan osin ulkomailla ja osin Suomessa. Esim. Teeman lautaset tehdään Suomessa, ja kupit ulkomailla. Osaa tuotteista saatetaan tuottaa väliaikaisesti sekä Suomessa että ulkomailla.

Varmasti kotimaista

nen kokuosi ttu Kiinassa. kon unik Marime ojus on valmiste u tablettis

Iittalan Aalto-maljakot

Marimekon ja Fiskarsin Iittalan lasituotteita valmistavasta tehtaasta paljastui, että

Iittalan Mariskoolit Muumimuki, valmistettu Thaimaassa

Iittalan Birds by Toikka -linnut Marimekon sisustuskankaat

■■ työtä ei tauotettu riittävästi

Iittalan Taika- ja Korento-sarjat Thaimaassa Iittalan aterimet Kiinassa ja Vietnamissa

■■ työtiloissa oli siisteyden puutteesta johtuvia turvallisuusriskejä

Iittalan Muumilasit Italiassa STT, koonnut: Marianne Hakala, grafiikka: Simon Varisto, kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

hän ei osannut sanoa. – Meillä on paljon sopimusvalmistajia Euroopassa, ja Aasiassa lähinnä Kiinassa ja Thaimaassa. Euroopassa Iittalan lasia tulee paljon Saksasta, Iivonen kertoo.

Useissa Aasian tehtaissa ongelmia Fiskarsin ja Marimekon yritysvastuusta ei jaeta yhtä avoimes-

■■ työntekijöillä ei ollut käytössään riittäviä suojavarusteita ■■ työympäristö oli erittäin kuuma

Varmasti ulkomailla valmistettua

EU:n ulkopuolella suurimmat valmistusmaat ovat Kiina, Thaimaa ja Intia (yhteensä 19 prosenttia). Iittalassa jakaumia ei julkisteta. Iittalan omistavan Fiskarsin viestintäjohtaja Anu Iivonen kertoo, että puolet tuotannosta tehdään Iittalan omissa tehtaissa ja toinen puoli sopimusvalmistajilla. Omia tehtaita Iittalalla on hänen mukaansa eniten Suomessa, mutta sopimustehtaista

Suomalais­ designia 7-9 euron tuntipalkalla

ti tietoa kuin valmistusmaista. Kansalaisjärjestö Finnwatch arvostelee erityisesti Marimekkoa siitä, että se mainostaa hienoin korulausein yhteiskuntavastuutaan, mutta ei edes tiedä, miten sen käyttämä puuvilla tuotetaan. Finnwatchin tekemässä kenttätutkimuksessa Marimekon ja Iittalan tuotteita valmistavasta thaimaalaisesta lasitehtaasta löytyi vakavia työturvallisuus-

puutteita. Yritykset kuitenkin kertovat puuttuneensa jo ongelmiin. Esimerkiksi Marimekko on järjestänyt työntekijöille koulutusta työturvallisuudesta. Iittalasta kerrotaan, ettei Finnwatchin tarkastama tehdas ole suinkaan poikkeus. Sen mukaan useissa tehtaissa on ongelmia erityisesti suojavälineiden käytössä. (STT)

■■ työtä tehtiin 7–9 euron päiväpalkalla ■■ viikoittaisia ylitöitä tehtiin jopa 31 tuntia ■■ työntekijät eivät saaneet pitää lakisääteisiä vuosilomiaan vapaina ■■ tehtaalla ei toiminut ammattiliittoa, eivätkä työntekijät tienneet oikeuksistaan

Seutumalli sopinee Hattulalle Kunnanhallitus nimesi kunnan edustajat seutuneuvottelukuntaan. Hattula Sari Oksala

Hattulan valtuusto käsittelee tämänpäiväisessä kokouksessaan Hämeenlinnan seudulle suunniteltua yhteistyömallia. Asia saatetaan valtuustolle tiedoksi, ja kunnanhallitus on jo hyväksynyt kaavailut omalta osaltaan. Hallitus on myös nimennyt Hattulan neljä edustajaa yhteiseen seutuneuvottelukuntaan. Seutuneuvottelukuntaan on Hattulasta nimetty kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Ventola (kok.), hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Hellevi Luopajärvi (sd.), hallituksen toinen varapuheenjohtaja Ritva Viitala (kesk.) ja valtuuston kolmas varapuheenjohtaja Hannu Kaskela (ps.). Ventolan henkilökohtainen varaedustaja on Pia Yli-Pirilä (kok.), Luopajärven Ville Myl-

lymäki (sd.), Viitalan Kaj Nordenswan (kesk.) ja Kaskelan Mari Monto (vihr.). Seudulle perustetaan myös kuusi kuntarakennelain mukaista selvityksen valmisteluryhmää, joihin kaupungin- ja kunnanjohtajat nimeävät kuntansa edustajat. Ryhmien työ käynnistyy pikaisesti, ja selvityksen on määrä valmistua elokuun lopussa. Tarkoitus on myös valita yhdessä kuntajakoselvittäjä Hämeenlinnan seudulle. Ajatuksena on, että kuntarakenneselvityksen ohessa luodaan samalla myös uusi perusta seutuyhteistyölle. Jatkossa kolmen kunnan hallitukset ja valtuustot kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa yhteiseen kokoukseen. Kokouksen asiat valmistelee seutuneuvottelukunta, kunnanjohtajakokous tai seutusihteeristö. Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto käsitteli seutuyhteistyötä kokouksessaan maanantaina ja hyväksyi mallin. Janakkalassa asia tulee kunnanhallituksen käsittelyyn ensi maanantaina. (HäSa)


STT:n juttunäyte