Mari-Leena Talvitien vaalilehti

Page 1

Järkipolitiikkaa suurella sydämellä.

112 Eduskuntavaalit 19.4.2015 Ennakkoäänestys 8.–14.4.2015 Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja. Ympäristötekniikan diplomi-insinööri. Vaimo ja kahden lapsen äiti. Tulevaisuuden rakentaja.


Pääkirjoitus

Aurinkoinen kevättervehdys Pitelet käsissäsi vaalilehteäni, jonka olen tehnyt siksi, että saisit tutustua minuun ja päättää, voisinko minä olla Sinun tulevaisuuden rakentajasi. Olen oululainen kansanedustajaehdokas Mari-Leena Talvitie, perheenäiti ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri. Toimin Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana sekä Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtajana. Toivottavasti innostut tutustumaan tämän lehden kautta minuun ja ajatuksiini tarkemmin – tai otat yhteyttä!

näkemyksiä minusta. Toiselta aukeamalta voit kurkistaa elämääni ja lukea tarinan siitä, miten minusta tuli minä.

Lapset ja nuoret ovat lähellä sydäntäni – tietenkin perheenäitinä, mutta myös tulevaisuuden vastuunkantajana. Olen joukkuepelaaja niin politiikassa kuin futiskentälläkin. Haluan edistää järkeviä ympäristöratkaisuja ja kotimaista energiaa sekä rakentaa oikeudenmukaista, rohkeaa ja kannustavaa Suomea. Olenkin tiivistänyt sen näin: ”Tulevaisuus kiinnostaa minua, koska aion viettää loppuelämäni siellä”.

Lisäksi kampanjapäällikköni Laura Pistemaa kertoo kampanjamme tunnelmista ja näet kuvia myös vaalikentiltä. Löydät sieltä äänestyspäivät sekä poimintoja kalenteristani kampanjan loppumetreiltä, ja tietenkin yhteystietoni. Taustoihini, kampanjatapahtumiini ja tukijoihini voit tutustua tarkemmin myös nettisivuillani tai Facebook-sivullani.

Viereiseltä sivulta voit lukea kansanedustaja Esko Kurvisen kirjoituksen ja minusta sanottua – tukikommentteja. Kommenteissa on muun muassa ministeri Paula Risikon ja ministeri Jan Vapaavuoren sekä OYY:n pääsihteeri Eero Mannisen

Sen jälkeen näet ajatuksiani, tiivistyksiä teemoistani ja näkemyksiäni siitä, miten voimme tulevaisuudessa rakentaa yhdessä parempaa Suomea. Lehdestä löydät myös Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin kolumnin Oulun vahvuuksista ja tulevaisuuden tekijöistä.

Tervetuloa rakentamaan ihmisenkokoista tulevaisuutta – tehdään yhdessä järkipolitiikkaa suurella sydämellä! Mari-Leena Talvitie kansanedustajaehdokas

www.mari-leena.net www.facebook.com/marileena.talvitie www.twitter.com/marileenat

112 Mari-Leena Talvitien eduskuntavaalilehti 2015 Kustantaja: Tulevaisuutta rakentamassa ry Paino: Kaleva Print Painomäärä 30 000 kpl Päätoimittaja: Laura Pistemaa Kuvat: Laura Pistemaa Elsi Salovaara Studio PSV Mari-Leenan kotialbumi

Oikeudenmukaisuutta. Suomalaista osaamista ja yrittäjyyttä. Järkeviä ympäristöratkaisuja, kotimaista energiaa.

Työtä ja paremminvointia • Työssäkäynnin ja työn teettämisen on oltava kannustavaa. • Työelämä tarvitsee lisää joustoja ja paikallista sopua. • Sairauspoissaolot alas, työhyvinvointi ylös.

Osaamista • Maksuton opetus ja kouluruoka on taattava oppilaille myös vuonna 2025. • Kansainvälisiä opiskelija-, opetusja tutkijavaihtoja on lisättävä kaikilla koulutusasteilla.

Kotimaista energiaa • Biopolttoaineiden kilpailukyky on turvattava suhteessa tuontienergiaan. • Suomi energiaomavaraiseksi!

Turvallisuutta ja kansainvälisyyttä • NATO-jäsenyyden vaikutukset on selvitettävä. • Suurlähetystöt vahvemmin tukemaan vientiyrityksiä.

Yrittäjyyttä • Kasvua saadaan pohjoisesta, lisää euroja logistiikkaan ja liikenneväyliin. • Lisää palveluseteleiden käyttöä.

Lue lisää teemoista lehden viimeiseltä aukeamalta.

Järkipolitiikkaa suurella sydämellä.


MARI-LEENASTA SANOTTUA Matkallani kohti eduskuntaa on ollut vuosien aikana paljon ihmisiä, joille kuuluu iso kiitos tuesta, jota olen saanut. Ohessa muutamia minusta lausuttuja ajatuksia. Lisää tukijoita ja heidän näkemyksiään minusta löydät nettisivuiltani.

“Suomi on vakavien haasteiden edessä. Taloutemme on huonossa jamassa. Kaipaamme kipeästi vastuullisia ja kauaskantoisia päätöksiä. Jotta tämä olisi mahdollista, tarvitsemme päättäjiksi joukkuepelaajia, jotka osaavat katsoa asioita koko Suomen näkökulmasta, ja jotka kykenevät nostamaan yhteisen edun oman etunsa edelle. Haitaksi ei ole lainkaan, jos ihminen kaiken lisäksi on vielä yrittäjätaustainen, sympaattisella ja hötkyilemättömällä olemuksellaan luottamusta herättävä ja aidon innostunut vaikeinakin aikoina rakentamaan parempaa tulevaisuutta.” Jan Vapaavuori elinkeinoministeri

“Mari-Leenan pohojalaanen päättävääsyys ja osaaminen ovat hyväksi koko Suomelle!” Paula Risikko liikenne- ja kuntaministeri

“Mari-Leenan yhteistyökyky tuli esiin jo eurovaalikentillä, missä hän myös osoitti laaja-alaista näkemystä talous- ja ympäristöasioissa. Suomi saa hänestä työtäpelkäämättömän ja osaavan tulevaisuuden tekijän.”

Pohjoisesta valtakunnan vaikuttajaksi! “Suomen alueet ovat keskenään hyvin erilaisia. Menestys ja toimeentulo tehdäänkin paikallisia vahvuuksia hyödyntäen. Etelän menetelmät eivät aina sovellu pohjoiseen Suomeen. Suuret kaupunkiseudut ovat kuitenkin kiistatta Suomen kasvun ja työllisyyden vetureita. Nämä säteilevät hyvinvointia omalle alueelleen ja pystyvät vetämään Suomea menestykseen kansainvälisillä markkinoilla. Oululla on poikkeuksellinen vastuu yli puolen Suomen moottorina huolehtia pohjoisen ihmisten hyvinvoinnista ja menestyksen mahdollisuuksista. Suomen eduskunta säätää lakeja koskemaan kaikkia suomalaisia ja koko Suomea. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että eduskunnassa on vaikutusvaltaisilla paikoilla pohjoisen edustajia, jotka tuntevat perusteellisesti pohjoisen asiat. Itselleni on ollut korvaamaton etu eduskuntatyössä, että sain olla Oulun kaupungin päätöksenteon ytimessä. Nyt Oulun keskeisimpänä päättäjänä toimivalla kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari-Leena Talvitiellä on tämän hetken paras tietämys ja parhaat edellytykset viedä pohjoisen näkökulmaa eduskuntaan. Eduskunnassa on tärkeää, että edustaja omaa hyvät vaikuttamiskanavat ja verkostot, jotta pohjoisen asia tulee ymmärretyksi ja asiat etenevät lainsäädäntöön ja valtion talousarvioon. Tässä suhteessa meillä on Mari-Leena Talvitien kohdalla ainutkertainen tilaisuus, sillä hän on Kansallisen Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja. Tämä tuo hänelle muun muassa hallitusneuvotteluissa puolueemme toisen pääneuvottelijan aseman, yhdessä puolueen puheenjohtajan kanssa. Sama asema pätee myös eduskuntatyössä ja ministerinä valtioneuvostossa. Suomi tarvitsee yrittämistä, työtä ja investointeja. Vain sitä kautta syntyy hyvinvointia ja yhteiskunnalle verotuloja palvelujen järjestämiseen. Oulu on tienhaarassa, jossa toinen tie vie maakuntakaupunkien sarjaan ja toinen säilyttää Oulun kansainvälisenä huippuosaajien pohjoisen veturina. Siksi tarvitsemme pohjoisen vaikuttajia valtakunnan ykköspaikoille.” Esko Kurvinen kansanedustaja

Petri Sarvamaa euroopan parlamentin jäsen budjettivaliokunnan vpj

“Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana Mari-Leena tietää, mitä Oulu tarvitsee. Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtajana hän tietää, mitä koko Suomi tarvitsee.” Tuulikki Ukkola kansanedustaja vuosina 2007–2011

“Mari-Leena on poliittinen esikuvani. Hän on älykäs keskustelija, joka tietää mistä puhuu. Mari-Leenassa yhdistyvät asiantuntijuus, kyvykkyys ja kokemus tavalla, joka olisi rautaa myös eduskunnassa. Arvostan Mari-Leenassa myös hänen halukkuuttaan puolustaa korkeakoulutusta. Lisäksi hän on aidosti sydämellinen ja kuunteleva ihminen.” Eero Manninen ylioppilaskunnan pääsihteeri humanististen tieteiden kandidaatti

“Mari-Leena on hyödyllisen alan hyvin koulutettuna ihmisenä vastuuntuntoinen, ahkera ja selkeäpuheinen yhteiskunta-ammattilainen. Esiintymiseltään sekä olemukseltaan edustava ja myönteinen. Lisäksi moderni perheenäiti ja puoliso. Toivon hänelle kykyjensä mukaisia, vaativia työ- ja vaikutusmahdollisuuksia.” Markus H. Korhonen filosofian maisteri

“En ole koskaan tavannut yhtä motivoitunutta sekä laajasti ja järkiperusteisesti ajattelevaa, sydämen omaavaa politiikan tekijää kuin Mari-Leena. Järjellä, suurella sydämellä, ymmärryksellä, isoilla linjoilla, pienillä asioilla ja oikeilla arvoilla haluan myös minun asioitani hoidettavan. Olen etuoikeutettu saadessani tuntea tällaisen ystävän, ja me kaikki olemme etuoikeutettuja, jos saamme tällaisen naisen eduskuntaan tekemään työtä puolestamme.” Hanna Keskiaho rakennusalan diplomi-insinööri


Miten minusta tuli minä

Synnyin Vaasassa kesäkuussa 1980 perheeni toiseksi tyttäreksi. Kuvassa olemme isosiskoni kanssa mumman maatilalla. Kuvassa olen puheenjohtajana Etelä-Pohjanmaan partiolaisten syyskokouksessa vuonna 2004. Partio on ollut minulle vuosia rakas harrastus.

Kesällä 1998 täytin 18 vuotta ja lähdin kesätöihin Uumajaan. Syksyn seurakuntavaaleissa pääsin läpi kirkkovaltuustoon, yhtenä Suomen nuorimmista.

Muutimme kesällä 1988 Koskenkorvalle Ilmajoelle.

1980

Koulutieni alkoi vuonna 1987 Järvensivun ala-asteella Tampereella.

Liityin Ilmajoen kokoomusnuoriin ja samalla Kokoomukseen vuoden 1996 kuntavaalien jälkeen.

Kirsti-mummani täytti 85 vuotta vuonna 2007 ja halusi viettää syntymäpäiväjuhlansa Powerparkissa. Kuvassa kanssamme on myös äitini Susanna. Molemmilta isoäideiltäni, Kirsti-mummalta ja Irja-mummilta, olen saanut oppia paljon ahkeruudesta, asenteesta ja kaikkein tärkeimmästä – rauhasta.

Aloitin ympäristötekniikan opintoni Oulun yliopistossa syksyllä 2000.

Vuonna 1999 kirjoitin ylioppilaaksi Ilmajoen lukiosta.

Vuonna 2003 minut valittiin Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukseen ja puheenjohtajaksi. Samana vuonna olin mukana ympäristötekniikan opiskelijoiden ikimuistoisella excursiolla Keniassa ja Tansaniassa.

Vuonna 2004 minut valittiin Oulun kaupunginvaltuustoon. Samana vuonna aloitin Suvi Lindénin maakuntaavustajana. Myöhemmin työskentelin myös Esko Kurvisen ja Petri Pihlajaniemen eduskunta-avustajana. Välini heidän kaikkien kanssa ovat edelleen lämpimät. Nykyinen YK:n erityislähettiläs Suvi Lindén oli puhumassa puolestani kampanjani avajaisissa maaliskuun 2015 alussa.

Ensimmäisen mitalini jalkapallossa voitin vuonna 1995. Jalkapallo on ollut aina osa elämääni. Kuvassa taistelen pallosta keskellä sinisessä treeniasussani.

Oikeudenmukaisuus, suomalainen yrittäjyys ja osaaminen sekä järkevät ympäristöratkaisut ovat lähellä Mari-Leena Talvitien sydäntä. Etelä-Pohjanmaalta opintojen ja kuntapolitiikan myötä Ouluun kotiutunut tulevaisuuden rakentaja on valmis tekemään työtä koko Suomen hyväksi. Rotuaarin kello näyttää maaliskuisena tiistaiaamuna varttia vaille kahdeksaa, kun sinisessä katoksessa kaadetaan ensimmäiset kahvit kuppiin. Lämpötila on pakkasen puolella, ja taivaalta ei onneksi tipahtele mitään. Viisi Talvitie-liiveihin pukeutunutta nuorta jututtaa ohikulkevia oululaisia. Pienistä koreista jaetaan tulitikkuaskeja ja käyntikortteja. Niille, joilla ei ole tulipalo-

kiire, on tarjolla myös kahvia ja juttutuokio. Nuori mies ei ole matkalla töihin, vaan työvoimatoimistoon. Hän pysähtyy kahville. Eduskuntavaaleja hän ei ole pohtinut, mutta myöntää, että olisihan se hyvä äänestää. Muuten ei muutosta tapahdu. – Laita vaan kuppi siihen alle, minä lasken sinulle toisen kupillisen, oranssiin takkiin pukeutunut

Mari-Leena Talvitie huikkaa. Siitä se juttu sitten alkaakin.

Jokainen kohtaaminen on tärkeä Politiikassa, niin kuin elämässä yleensäkin, jokainen kohtaaminen on tärkeä. Mari-Leena Talvitiellä on myös kokemusta siitä, miten yksi ääni voi olla ratkaiseva. 18-vuotiaana, ollessaan ehdolla seurakuntavaaleissa Ilmajoella, hän pääsi valtuutetuksi vain yhden äänen erolla. Ratkaiseva ääni tuli itseltä. Äänen antaminen itselle ei ollut ensimmäisissä vaaleissa itsestäänselvyys. Sen ansiosta lukiota käynyt partiolainen kuitenkin pääsi oppimaan yhteistä päätöksentekoa.

Yrittäjyys ja suomalaiseen osaamiseen panostaminen ovat olleet Mari-Leena Talvitien kampanjateemoja jo silloin, kun hän oli vaaleissa ehdolla tyttönimellään Kairivaara. Etelä-Pohjanmaalta, Ilmajoelta, kotoisin oleva Talvitie on työskennellyt perheen tilaus- ja lounasravintolassa teiniikäisestä asti ja kasvanut keskellä yrittäjäarkea. – Yrittäjyydestä, osaamisesta ja oikeasta asenteesta kumpuavat siemenet kestävään kasvuun, uusiin työpaikkoihin ja työelämän uudistumiseen.

Mumma opetti ahkeruutta ja asennetta Kotoa Mari-Leena Talvitie on kasvanut vahvaan yhteisöllisyyteen.

Vuosia perheen kanssa asunut äidinäiti, mumma, eli yli 90-vuotiaaksi ja opetti paljon ahkeruudesta ja asenteesta – omien tekojensa kautta. – Sain kasvaa lapsuudessa Laihian mummolan pihapiirissä, missä me nuorimmatkin olimme mukana tekemässä maatilan töitä. Jäätyään leskeksi vuonna 1998 mumma muutti meille, ensin Ilmajoen Koskenkorvalle, sitten Seinäjoelle. Viimeiset vuodet äitini ja siskoni toimivat mumman omaishoitajina, mistä olen heille edelleen kiitollinen. Perheyrityksen ohella Talvitiellä on työkokemusta Altian Koskenkorvan tehtaalta, jonne hän teki harjoittelut ja vesi- ja energiatehokkuutta käsittelevän diplomityönsä. Yksi hänen neljästä haa-


Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa olin Kokoomuksen listalla neljäs 2644 äänellä. Juuri valmistuneena oli mukava kampanjoida opiskelijatapahtumissa. Heinäkuussa 2010 valmistuin ympäristötekniikan diplomiinsinööriksi Oulun yliopistosta.

Itsenäisyyspäivänä vuonna 2008 menimme naimisiin Timon kanssa. Kotijoukkueeni on tärkein voimavarani.

Esikoisemme Moona syntyi elokuisena pyhänä vuonna 2010.

veestaan onkin toimia joku päivä Suomen ympäristöministerinä.

Harrastukset kasvattivat joukkuepelaajan Joukkuepelaajaksi Talvitie ei tituleeraa itseään ihan turhaan. Varsinkin jalkapallo pyöritti häntä nuoruusvuosina Ilmajoella. Silloinen poikaystävä, nykyinen aviomies Timo löytyi myös viheriöltä. Oulussa Talvitie on ollut aktiivisesti mukana edistämässä jalkapallotoimintaa ja ollut muun muassa käynnistämässä tyttöjen ja naisten Oulu Nice Soccer -seuraa. Nappikset hänellä on itsellään ollut jaloissa viimeksi keväällä 2008. − Talvikankaan kentällä divarimatsissa polvestani napsahtivat sekä risti- että sisäsivuside. On-

Keväällä 2012 olin Arvojen areena -kurssilla Unkarissa. Pohdimme siellä arvojen ja moraalin merkitystä elämässä.

2011 Minut valittiin Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi. Samalla minusta tuli Suomen nuorin kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

neksi osaavat oululaisortopedit hoitivat jalan kuntoon. Jalkapallo ei ole kadonnut perheen elämästä vieläkään. Tulevana kesänä Moona-tytär pääsee

“Yksi neljästä haaveestani on toimia jonakin päivänä ympäristöministerinä.” jo halutessaan prinsessafutiksen lumoavaan maailmaan. Mari-Leena lähti jo ekaluokkalaisena mukaan myös partiotoimintaan ja liittyi Tampereella Metsäkylän Metsätyttöihin. Osallistuminen ja yhdessä tekeminen opettivat kantamaan vastuuta, ja opiskeluaikanaankin hän toimi laumanjoh-

Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa olin Kokoomuksen ykkönen 1128 äänellä. Vaalien jälkeen minut valittiin Uuden Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi.

Toinen tyttäremme Liinu syntyi marraskuisena pyhänä vuonna 2012.

tajana Pohjolan Pirteissä Oulussa. − Partioharrastukseni on säilynyt ja muotoutunut kulloisenkin työni ja elämäntilanteeni mukaan. Eduskunnassa avustajana ollessaan Mari-Leena toimi partioparlamentin sihteerinä vuosina 2007−2010. − Sain kutsun Pohjanmaan partiolaisten Tuisku-talvileirille Taivalkoskelle. Menemme sinne koko perheen voimin tulevana pääsiäislauantaina.

Valtakunnan politiikka on tuttua taustajoukoista Eduskuntaan Mari-Leena Talvitie pyrki ensimmäistä kertaa Oulun vaalipiiristä vuonna 2007. Toistaiseksi ovet Arkadianmäelle ovat auenneet vain avustajan roolissa.

Lahden puoluekokouksessa kesällä 2014 kenttäväki valitsi minut Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtajaksi. Tämän jälkeen minulla on ollut ilo edustaa pohjoista Kokoomuksen eduskuntaryhmän ja laajan ministeriryhmän kokouksissa.

2015

Olin ehdokkaana kevään 2014 eurovaaleissa. Ääniä kertyi 5766 kappaletta. Kampanjainto ei laantunut vähän huonommassakaan säässä.

Talvitie on toiminut neljän kansanedustajan palkkalistoilla ja nähnyt läheltä politiikan tekemisen arjen. – Emme voi ajatella säätävämme lakeja koskien mitä vain. Lainsäädännön tarkoitus on ohjata toimintaa ja luoda kestävälle kasvulle toimintaedellytykset – ei hankaloittaa tai estää sitä. Kunnallisvaaleissa Talvitie sen sijaan pääsi Oulun kaupunginvaltuustoon heti ensimmäisellä yrityksellä vuonna 2004. Nuoreen naiseen luotettiin niin paljon, että hän sai vedettäväkseen tuolloin perustetun Oulun seudun ympäristölautakunnan. – Lautakuntatyön johtaminen alan opiskelijana yhdistettynä osaaviin asiantuntijoihin oli paras toimintaympäristö, mitä kuntapolitiikassa pystyi toivomaan. Se

Keväällä 2015 olen matkalla eduskuntaan.

opetti paljon – niin yhteistyökyvystä, vaikuttamisesta, ihmisistä, kuntapolitiikasta kuin ympäristöalan laajoista kokonaisuuksista. Talvitien perhe: Mari-Leena, Timo ja tyttäret Moona ja Liinu ovat valmiita elämänmuutokseen, mikäli äänestäjät antavat luottamuksensa. – Täältä on totuttu lähtemään ja menemään sinne, missä päätöksiä tehdään. Olen sanonut, että tulevaisuus kiinnostaa minua, koska aion elää loppuelämäni siellä. Ihmiset rakentavat tulevaisuutta ja kantavat vastuuta. Yhteiset asiat tarvitsevat joukkuepelaajia ja järkipolitiikan rakentajia. Lue lisää työkokemuksestani ja luottamustoimistani: www.mari-leena.net


Järkipolitiikkaa suurella Elinvoimaa ja kasvua pohjoisesta – katse pohjoiseen Oulun kaupunki, BusinessOulun eli elinkeinoliikelaitoksemme operoimana, käynnisti “Pohjoisen ohjelman” pari vuotta sitten. Se auttaa ja parantaa Pohjois-Suomen ja -Norjan yhteistyötä. Pohjoinen ohjelma luo toimintaedellytyksiä viennin ja investointien, koulutuksen ja tutkimuksen, työssäkäynnin, niin kulttuuri- ja tapahtumamatkailun kuin turismin ja kaupan aloille. Uskomme, että Tromssan, Finnmarkin ja Nordlandin alueella on kysyntää sellaisilla osaamisalueilla, joilla meillä on vapaata työvoimaa, toimijoita ja yrityksiä sekä korkeatasoista osaamista. Olemme Oulun kaupunkina tehneet vahvaa ja johdonmukaista valtakunnallista työtä siinä, miten saamme katseet käännettyä pohjoiseen. Vuoden 2013 alusta viiden kunnan yhdistymisestä syntynyt Uusi Oulu on antanut tälle työlle hyvän perustan. Päätökset yhdistymisestä teimme elinvoimanäkökulma edellä. Keskiössä oli se, miten luomme pohjoisesta uutta kasvua ja elinvoimaa Oulun seudulle ja koko Suomeen. Samalla luomme edellytyksiä, joiden turvin pohjoisessa on jatkossakin laajat mahdollisuudet opiskella, yrittää ja tehdä töitä – asua ja elää. Tässä vaikuttamistyössä ja Oulu-tiimissä olen saanut viimeiset kuusi vuotta toimia keskeisesti lähes päivittäin; ensin ryhmänjohtajana, sitten Oulun kaupunginhallituksen ja nykyään kaupunginvaltuuston puheenjoh-

tajana. Tykkään avata ovia, ylittää perinteisiä rajapintoja ja luoda erilaisia kumppanuuksia luottamustoimen kautta saamallani valtakirjalla. Osa tilaisuuksista on ollut hyvin erilaisia, jotkut jopa mahdottomiltakin tuntuvia.

yhteistyötä, vastuunkanto, Oulu-esittelyt ja monipuoliset sidosryhmät. Tämä on ollut sanan varsinaisessa merkityksessä tulevaisuuden rakentamista uudenlaisten kumppanuuksien kautta.

lähinaapureidenkin toimesta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on huomioinut ja osoittanut kiitosta Oulun kaupungin panostuksille, erityisesti Norjan Kruununprinssi Haakonin vierailun yhteydessä toissa syksynä. Kruununprinssi oli erityisen kiinnostunut oululaisten osaamisesta, elinkeinorakenteesta sekä monitieteisestä korkeakoulusta. Sain Tasavallan presidentti Sauli Niinistön kutsusta kertoa Norjan Kruununprinssi Haakonille yhdessä silloisen Oulun yliopiston rehtorin, Lauri Lajusen kanssa Oulun yhteistyömahdollisuuksista pyöreän pöydän keskustelussa. Keskusteluun osallistuivat Oulun, Luulajan ja Tromssan kaupunkien, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten johto. Kruununprinssi totesi esityksen kuultuaan kymmenille median edustajille, että Tromssa tarvitsee lentoyhteyden Ouluun. Nyt, puolitoista vuotta myöhemmin tämä lentoyhteys on totta, viisi kertaa viikossa tulevan viiden vuoden ajan. Sen mahdollistaa Oulun, Luulajan ja Tromssan yhteisyritys Arctic Airlink. Miten onnistumme, on kiinni koulutuksen, yritysten, elinkeinoelämän ja matkailun toimijoista sekä pohjoisen ihmisistä? Kaikki riippuu siitä, miten pystymme hyödyntämään kolmen kaupungin ja valtakunnan rajan ylittävän yhteistyön ja pohjoisen kasvun siemenet.

Oulun johdonmukainen työ pohjoisen puolesta on huomioitu niin valtakunnallisesti kuin

Mari-Leena Talvitie Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Mieleenpainuvampia ovat presidentti Ahtisaaren ja Niinistön, puhemies Lipposen ja Norjan Kruununprinssi Haakonin tapaamiset. Vaikuttamistyötä yhdistävät sanat

“Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on huomioinut ja osoittanut kiitosta Oulun kaupungin panostuksille, erityisesti Norjan Kruununprinssi Haakonin vierailun yhteydessä toissa syksynä.”

Ympäristömme on lainassa tulevilta sukupolvilta Aloittaessani vuonna 2001 Ilmajoen ympäristö- ja rakennuslautakunnan jäsenenä, sain osakseni pientä ihmetystä. Neljä vuotta myöhemmin päästyäni Oulun kaupunginvaltuustoon olin erittäin halukas Oulun seudun, kymmenen kunnan yhteisen ympäristölautakunnan puheenjohtajaksi. Siihen aikaan ympäristöasiat eivät juuri kiinnostaneet muita valtuustoryhmässämme. Sain siis unelmapestin, jossa oppi kantamaan vastuuta, rakentamaan yhteistä näkemystä ja uudistamaan palveluita. Loimme pohjan seudun ympäristötoimelle yhdessä kymmenen kunnan luottamushenkilöiden ja toimijoiden sekä osaavan henkilökunnan kanssa. Sittemmin olen ollut perustamassa Kokoomuksen ympäristöverkostoa ja olin maa- ja metsätalousvaliokunnan työryhmäsihteerinä toimiessani eduskunta-avustajana. Viimeiset kuukaudet on ollut ilo seurata ja tukea kokoomuslaisen ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen työtä, siinä on tekijä paikallaan. Yksi neljästä haaveestani on joskus luoda edellytyksiä suomalaiselle kilpailukyvylle ja toimia ympäristöministerinä. Tai josko se on tulevaisuudessa joko ympäristötalousministerin tai luonnonvaraministerin tehtävä? Harvalla poliitikolla on laaja-alaista tekniikan kokemusta tai koulutusta, saati nä-

kemystä ympäristöasioiden syy-seuraussuhteista. Moni päättäjä, vastuunkantaja ja lainsäätäjä katsoo ympäristöasioita suhteellisen kapeasta näkökulmasta. Esimerkiksi luonnon, kaavoituksen, rakennetun ympäristön, asumisen ja liikenteen näkökulma tai sähkön- ja lämmöntuotannon, energiankäytön näkökulma tai elinkeinoelämän ja teollisuuden näkökulma – ne ovat erilaisia, mutta terveessä, kestävässä ja

“Moni päättäjä, vastuunkantaja ja lainsäätäjä katsoo ympäristöasioita suhteellisen kapeasta näkökulmasta.” reilussa yhteiskunnassa ne ovat soviteltavissa yhteisen tulevaisuuden parhaaksi. Turhat valitukset ja raskaat, kalliit valituskierteet kertovat karua kieltä – jotain on pahasti pielessä. Asennetta on korjattava, jotta emme hukkaa resursseja. Lainsäätäjän on kyettävä hahmottamaan kokonaisuuksia. Meidän on hyvä hakea uusi nousu siten, että rakennamme tulevaisuutta sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävien ratkaisujen kautta.

Hyvä esimerkki on tästä se, että rakennettu ympäristö on kannattavaa tehdä esteettömäksi jo kaavoitusvaiheessa, ei suinkaan korjausrakentamisessa. Tavoitteena on Suomen kilpailukyvyn nousu ja kasvupolitiikka. Tämä on mahdollista kääntämällä kasvun painotusta myös pohjoiseen. Esimerkiksi biotalouden puhtaiden teknologioiden ja elintarvikkeiden, energiatehokkuuden, terveysteknologioiden ja arktisen osaamisen kautta voidaan luoda suomalaiseen osaamiseen perustuvaa ja yrittäjyydestä kumpuavaa uutta kasvua. Ympäristö on nähtävä laaja-alaisena voimavarana ja sijoituksena. Samalla tavalla kuin olemme aika päivät puhuneet maa- ja metsätaloudesta. On aika nostaa poliittiseen keskusteluun ja määrittää, mitä on kotimainen ympäristötalous. Sen jälkeen pystymme luomaan ennustettavat tulevaisuuden suuntaviivat niin rakennettuun ympäristöön, energiaratkaisuihin kuin ilmastopolitiikkaan. Kaiken pohjalla on oltava käsitys siitä, ettei ympäristö ole lahja menneiltä sukupolvilta, vaan se on lainaa tulevilta. Mari-Leena Talvitie Ympäristötekniikan diplomi-insinööri Kokoomuksen ympäristöverkoston 1.sihteeri 2007– Oulun seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja 2005–2008

Panostuksia koulutukseen, uudenlaista lahjoittamiskulttuuria Suomi elää viennistä ja kyvystä jalostaa osaamistamme korkeatasoisiksi innovaatioiksi, tuotteiksi ja palveluiksi – työpaikoiksi ja menestyviksi yrityksiksi. Sitä kautta saamme myös hyvinvointia. Voimme olla ylpeitä siitä, että koululaisillamme on maksuton opetus ruokailuineen. Se on ollut tae meidän kansakuntamme menestykseen, ja sitä sen on oltava jatkossakin. Laadukas koulutus ja osaamisen kehittäminen on nähtävä investointina tulevaisuuteen. Varhaiskasvatusta on uudistettava siten, että lapsillamme on tasa-arvoiset oppimisvalmiudet. Lasten ja nuorten maakunta – oululaisen keskiiän ollessa 36,6 vuotta – tarvitsee lisää koulutuspaikkoja, vaikka muualta niitä supistetaan. Luonnontieteet ja matemaattiset aineet ovat kaiken pohjalla. Meidän on nostettava niiden merkitystä ja luotava mahdollisuuksia kehittää lasten ja

“Laadukas koulutus ja osaamisen kehittäminen on nähtävä investointina tulevaisuuteen.” nuorten matikkaosaamista. Kannustavina esimerkkeinä monipuolisesta opetuksesta ovat musiikin, liikunnan ja kuvataiteen erikoisluokat sekä erilaiset matikka- ja pelikerhot. Kansainvälisyys sekä toisten kulttuurien ja kielten oppiminen vaativat puitteet ja uutta asennetta. Opiskelija-, opetus- ja tutkijavaihtoja on lisättävä kaikille koulutusasteille. Sieltä avautuu ovia osaaville myyjille. Suomi tarvitsee yhteistä innovaatiopolitiikkaa ja uudenlaista lahjoituskulttuuria. Meidän on hyvä luoda kannusteita, jotta yksittäisillä ihmisillä on mahdollisuus panostaa osaamiseen ja innovaatioihin yritysten ja toimijoiden tavoin. Siksi on tärkeää, että myös yksityisillä henkilöillä olisi verovähennysoikeus lahjoituksista, jotka tehdään korkeakouluille. Jos itse tai joku sukulainen on saanut esimerkiksi vahvan pääoman Oulun yliopistosta, useilla pienilläkin rahasummilla on merkittävä ja myönteinen aluetaloudellinen vaikutus. Senkaltainen sysäys kertyy lasten ja nuoren koulutuksen ja sen myötä koko Suomen eduksi. Mari-Leena Talvitie Entinen opiskelija-aktiivi, kahden tulevan koululaisen äiti


Piia-Noora Kauppi Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja

sydämellä “Kasvua pohjoisesta, euroja logistiikkaan ja liikenne-väyliin: Valtatie 4, Oulun syvempi satamaväylä, Seinäjoki–Oulu-kaksoisraide ja kansainvälinen lentoliikenne ovat edellytyksiä Oululle olla Skandinavian logistinen solmukohta.” “Perhevapaat ja kotihoidon tuki kaipaavat uudistuksia! Pakon sijaan perheille on luotava mahdollisuuksia valita sekä kantaa vastuuta ja jakaa kustannuksia tasapuolisemmin.”

Politiikka on joukkuepeliä Lapsena ja nuorena pelasin jalkapalloa ja harrastin yleisurheilua Ilmajoen Kisailijoissa. Pelipaikkani oli yleensä keskikentän työmyyränä ja - joukkueen vuoksi – joskus jopa maalivahtina. Jalkapallokentiltä opin ajatustavan, että joukkue on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Oman edun sivuuttaminen avaa oven joukkueen menestykseen. Vertaan joukkuepelaajaa vastuunkantajaan ja kansanedustajaan. Meidän on osattava rakentaa yhteistä tulevaisuutta ja ajateltava Suomen etua. On aika sivuuttaa oman edun tavoittelijat ja ottaa päätöksentekijöiden pöytään yhteisen edun näkijät. On tehtävä ratkaisuja, jotka on niin sosiaalisesti, taloudellisesti kuin ekologisesti kestävällä pohjalla. Tässä sinulle siis joukkuepelaaja niin jalkapallokentällä kuin politiikassa. Toimin ymmärtäen, että meidän suomalaisten hyvinvointia ei ole rakennettu vahvempien ehdoilla vaan heikoimmista huolta pitäen. Mari-Leena Talvitie Joukkuepelaaja

Nuoret ja osaavat ihmiset ovat Oulun rikkaus Etelä-Suomen seurapiireissä törmää välillä surkutteluun Oulun kohtalosta. ”Olitte niin huippuja, oikea teknoihme vielä jokin aikaa sitten, Nokia-hypen Klondyke. Mitä teille tapahtui?” Toki moni asia on viime vuosina Oulussa muuttunut. On selvää, että teollisuuden ja palveluiden rakennemuutos koettelee kovaa edelläkävijää, joka pitkään ratsasti teknologiabuumin aallonharjalla. Menestyksen hedelmien monivuotisen poiminnan jälkeen Oulussa maksetaan nyt osin menestyksen hintaa. Uusi satokausi on kuitenkin varmasti jo tulossa. Kyky muuntua toimintaympäristön muutoksen mukana on aina ollut ominaista periksiantamattomille pohjoispohjalaisille. Maaperä on tulevalle kasvulle otollinen, juurissa virtaa jo uusi vesi. Tärkeimpiä kasvun tekijöitä ovat alueen ihmiset. Pohjois-Pohjanmaa on väestöltään Suomen nuorin maakunta. Oulun seudulla nuori väki on kasvanut luonnolliseen kansainvälisyyteen, innovatiivisuuteen ja oman osaamisensa jatkuvaan kehittämiseen. Globaalissa kilpailussa on pärjätty tervaporvareiden ajoista asti ja pärjätään jatkossakin. Myös finanssiala katsoo luottavaisena Oulun seutukunnan tulevaisuuteen. Ala on muun muassa lisännyt työpaikkoja Oulussa. Käynnistimme viime vuonna valtakunnallisen Hyvinvoiva Finanssiala -hankkeen, jonka lähtökohtana on finanssialan työnantajien ja työntekijöiden yhteinen tahtotila oppia ymmärtämään alaa kohtaavia voimakkaita muutostekijöitä. Muutostekijöistä keskeisimpänä on asiakaskäyttäytymisen muutos ja sen vaikutukset. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun alan tulevaisuudesta ollaan hakemassa yhteistä näkemystä näin laajalla pohjalla, ja samalla myös ensimmäinen palvelualoilla toteutettu näin laajapohjainen kehittämishanke. Yhteinen skenaariotyömme osoittaa, että kaiken ytimessä on digitalisaatio. Ja sitähän Oulussa ymmärretään. Oulu puhuu bittiä. Jo nyt finanssialalla perinteisen konttoriasioinnin ja verkkopalvelun rinnalle ja ohi on kiilannut asiointi mobiilisti. Palvelua halutaan ajasta ja paikasta riippumatta. Asiakastarpeiden muutosten tunnistaminen on hankkeen yksi keskeinen osa-alue. Teknologinen kehitys on nopeaa, ja se tuottaa uudenlaisia digitaalisia palveluita. Ennen kaikkea työn tekeminen muuttuu. Finanssialan työntekijöiden rooli on voimakkaasti muuttunut pankki- ja vakuutusvirkailijoista kohti moniosaajuutta. Monimuotoisuus tuo toimintaan uusia haasteita. Muutos muuttaa myös esimiestyötä. Oulun valttikortti, osaavat nuoret, osaavat kuitenkin myös vaatia tulevilta työnantajiltaan enemmän. Työhyvinvointi ja viihtyvyys ovat keskeisiä asioita kaikille toimialoille. Me finanssialalla aiomme yhdessä selvittää, miten työyhteisöä kehitetään niin, että työssä jaksaminen ja työhyvinvointi huomioidaan kaikessa. Mitä sitten vastaan näille etelän hämmästelijöille? ”Pelekääkkö nää, ku oululaiset ihimiset ossaa ja tekkee kaiken paremmin? Jos et, syytä olis.”


Kampanjatunnelmia Järkipolitiikkaa suurella sydämellä -kampanja starttasi itse asiassa jo yli kymmenen vuotta sitten. Nyt on loppukirin aika. Olemme tavanneet ihmisiä niin Rotuaarilla ja kauppatorilla kuin maakunnassa kauppojen edustalla ja toritapahtumissa. Mari-Leenaa helposti lähestyttävämpää ja ihmiset huomioonottavampaa kansanedustajaa ei voi toivoa. Jo kampanjakentillä

ja erilaisissa tapahtumissa hän ottaa jokaisen ohikulkijan huomioon ja jakaa ilot ja surut. Mikään ei jää huomaamatta, kukaan ei jää jututtamatta. Kampanjamme näyttää ehdokkaaltamme – se on ihmisen kokoinen ja ihmistä lähellä. Vietimme ystävänpäivää kiertämällä Kainuuta. Vuokatinvaarat eivät kampanjapäällikön ja ehdokkaan päitä huimanneet.

Laura Pistemaa kampanjapäällikkö

Poimintoja kalenteristani 30.3. Ylioppilaskunnan ja OSAKOn paneeli kaupungintalolla klo 17 31.3. Pohjoisen Puolesta -kiertue Limingan kirjastolla klo 15–16.30 31.3. Pohjoisen Puolesta -kiertue Zeppelinissä klo 17–18.30 4.4. Tuisku 2015 -partioleirillä 7.4. Seitsemän valtuutetun paneeli Pakkalasalissa (pääkirjasto) klo 18 8.4. Ylioppilaskunnan ja yliopiston yhteinen paneeli yliopistolla klo 12 8.4. Caritaksen paneeli Caritastalolla klo 14 8.4. Pohjoisen Puolesta -kiertueen suuri vaalikeskustelu Aleksinkulmassa klo 18 10.4. Oulujoen Kokoomuksen ja Eteläisen Oulun Kokoomusseuran vaalitapahtuma Kaakkurin Citymarketilla klo 14–17 11.4. Sauvakävely, lähtö Toripolliisilta klo 12 14.4. Kokoomusnaisten pukeutumisilta Vogliassa klo 18 15.4. TROL Summit 2015 ’ssa klo 16 19.4. Vaalivalvojaiset Ravintola Perlassa (Lyötynkatu 7) klo 19 Tervetuloa! 8.–14.4 Ennakkoäänestys Suomessa 8.–11.4. Ennakkoäänestys ulkomailla 8.–18.4. Rotuaarin vaalikopit auki 19.4. Varsinainen äänestyspäivä Katso kaikki tapahtumat: www.mari-leena.net/kalenteri

Ehdokasjoukkuettamme kampanjoimassa eduskuntavaalikiertueella maaliskuussa Nivalassa. Mukana oli myös Nivalan Kokoomuksen puheenjohtaja Katja Torssonen.

Kampanjan avauksessa viihtyivät myös perheen pienimmät alkuillan taikuriesityksen ansiosta.

Tule mukaan! Eduskuntavaalikampanjani ei olisi mahdollinen ilman tiimini arvokasta työtä ja tukea. Haluatko tulla mukaan? Olet lämpimästi tervetullut!

112 Tiimiläiset ovat jakaneet vaaliaurinkoja työmatkalaisille ja muille aamuvirkuille Rotuaarilla.

Kampanja-auto on kiitänyt ympäri vaalipiiriä maaliskuun alusta asti.

Mari-Leenan tiimi näkyi myös yliopisto-opiskelijoiden laskiaismäessä. Kuvassa Mikko ja Laura.

Mikäli jokin jäi mietityttämään, ota rohkeasti yhteyttä. Olen soiton päässä – nyt ja tulevaisuudessa. Mari-Leena Talvitie mari-leena.talvitie@ouka.fi +358 445 273 288 Kampanjapäällikkö Laura Pistemaa marileena.talvitie@gmail.com +358 400 567 939

Kampanjointi on mukavaa, kun kiertuepaikkakunnilla paikalliset ovat hoitaneet puitteet ja tarjoilut kuntoon. Siikajoella jopa kukat olivat sävy sävyyn kampanjavärieni kanssa.

Pohjoisen Puolesta -kiertue on ollut viiden kansanedustajaehdokkaan yhteinen ponnistus. Vaikka puolue on eri, näkemykset alueemme erityispiirteistä ja niiden hyödyntämisestä ovat usein yhteneviä. Raimo piirainen (sd.), Katja Hänninen (vas.), Antti Rantakangas (kesk.), Pirkko Mattila (ps.) ja Mari-Leena Talvitie Siikalatvalla, Rantsilassa.

www.mari-leena.net facebook.com/marileena.talvitie twitter.com/marileenat

Oikeudenmukaisuutta. Suomalaista osaamista ja yrittäjyyttä. Järkeviä ympäristöratkaisuja, kotimaista energiaa.