OLVI-Säätiö TAIDEKOKOELMA kirja

Page 1

Taidekokoelma



OLVI-säätiön taidekokoelma


Ulkoasu ja taitto Marjatta Ollikainen Valokuvaus Pentti Koppinen Tekstit Leila Pietikäinen Painopaikka Painotalo Seiska Oy, 2019 2

ISBN 978-952-94-2519-8


Sisällysluettelo 5 Maalaukset ................................................................. 7 Veistokset ja valutyöt ................................................. 59 Muotokuvat ................................................................ 65 Monumentit ja veistokset .......................................... 83 OLVI-säätiö ..................................................................


4


Olvi-säätiö

Olvin pitkäaikainen toimitusjohtaja ja pääomistaja, teollisuusneuvos E.W. Åberg ja puolisonsa rouva Hedwig Åberg perustivat yleishyödyllisen OLVI-säätiön vuonna 1955. Säätiön peruspääomaksi E.W. Åberg luovutti enemmistön omistuksessaan olleesta Olvin osakekannasta. Åbergin luovuttamat Olvi Oyj:n K-osakkeet ovat tänä päivänä kivijalkana OLVI-säätiön varallisuudelle. Perustajien ajatuksena oli yhtiön jatkuvuuden turvaamisen ohella tukea tärkeiksi ja arvokkaiksi kokemiaan pyrkimyksiä.


6


Taidekokoelma Olvi-säätiön

Maalaukset


Pojat

metsässä

Pojat metsässä, öljy kankaalle Fredrik Ahlstedt, 1872

Turkulainen Ahlstedt (1839-1901) oli taitava maisema- ja kuviomaalari sekä erittäin hyvä piirtäjä. Hän ansioitui myös muotokuvamaalarina.

8



Kukka

asetelma Kukka-asetelma, öljy kankaalle Helmi Biese, 1916

Helsingissä syntynyt Biese (1867-1933) maalasi enimmäkseen koristeellisen realistisia maisemakuvia ja asetelmia. Hänen ilmaisunsa rinnastetaan usein Pekka Haloseen.

10



Maalais irkko k Maalaiskirkko, öljy kankaalle Fanny Churberg, 1876

Vaasalainen Churberg (1845-1892) kuuluu Suomen taiteen mestareihin, vaikka hänen uransa taidemaalarina olikin kohtalaisen lyhyt. Hän lopetti maalaamisen 1878 ja ryhtyi edistämään taidekäsityötä.

12



Ukko ja poika Ukko ja poika, öljy kankaalle Albert Edelfelt, ei päiväystä

Porvoossa syntynyt Edelfelt (1854-1905) niitti mestarillisella otteellaan kansainvälistä mainetta ensimmäisten suomalaisten taiteilijoiden joukossa. Hänen teoksissaan on ranskalaisvaikutteista realismia, mikä hänen aikanaan oli poikkeuksellista.

14



Talvi-

hämyä

Talvihämyä, öljy kankaalle Akseli Gallen-Kallela, 1916

Alunperin porilainen Gallen-Kallela (1865-1931) on Edelfeltin ohella Suomen tunnetuimpia taiteilijoita. Hän oli erittäin monipuolinen taiteentekijä. Hän paitsi maalasi myös teki mm. käsityö- ja huonekalumalleja, lasimaalauksia ja puupiirroksia. 16



Kukka-

asetelma Kukka-asetelma, öljy kankaalle Kalle Halonen, 1929

Lapinlahtelainen Kalle Halonen (1899-1947) oli yksi Halosten taiteilijaveljeksistä ja Pekka Halonen oli hänen serkkunsa. Kalle Halonen maalasi erityisen paljon maisemia.

18



unnuntai S metsästäjä Sunnuntaimetsästäjä, öljy kankaalle Pekka Halonen, 1913

Lapinlahtelaisen taiteilijasuvun jäsen, Pekka Halonen (1865-1933) on hänkin Suomen tunnetuimpia, kultakauden taidemaalareita. On sanottu, että hänen tapaansa tulkita luontoa, erityisesti talvimaisemaa, on vaikea ylittää.

20



Lumisia

puita Lumisia puita, öljy kankaalle Pekka Halonen, 1919

Taiteilijan ns. kirkasta kautta (1908-1916) seurasi tyyntymiskausi, jona aikana Halonen keskittyi yhä enemmän tulkitsemaan maisemia. Teoksissa näkyy hänen rakkautensa luontoon.

22



Hymyilevä malli Hymyilevä malli, öljy kankaalle Esther Helenius, 1902

Lapinjärvellä syntynyt Helenius (1875-1955) tuli tunnetuksi mm. uskonnollisen mystiikan sävyttämistä, goottilaisten kirkkojen sisäkuvista. Myös pariisilaisaiheiset litografiat ovat merkittäviä hänen tuotannossaan.

24



Näköala Kolilta Näköala Kolilta, öljy kankaalle Eero Järnefelt, 1917

Viipurilaissyntyinen Järnefelt (1863-1937) on Edelfeltin, Halosen ja Gallen-Kallelan tavoin kultakauden suuria mestareita. Hän ansioitui paitsi muotokuvamaalarina myös maisemamaalarina. Hän maalasi esimerkiksi Kolista 50 eri versiota.

26



Ranta-

maisema Rantamaisema, öljy kankaalle Berndt Lindholm, ei päiväystä

Loviisassa syntynyttä Lindholmia (1841-1914) pidetään ulkoilmamaalauksen uranuurtajana Suomessa. Hän vei tämän tavan myös Ranskaan.

28



Kuutamo maisema Kuutamomaisema, öljy kankaalle Hjalmar Münsterhjelm, ei päiväystä

Düsseldorfin Taideakatemian kasvatti Münsterhjelm (1840-1914) oli hänkin maisemamaalauksen mestari. Tuuloksessa syntynyttä taiteilijaa pidetään Suomen suosituimpana taidemaalarina.

30



Silta

Keuruulla

Silta Keuruulla, öljy kankaalle Onni Oja, ei päiväystä

Keuruulla syntynyt ja kuollut Oja (1909-2004) maalasi enimmäkseen suomalaisia kylämaisemia ja maisemia myös ulkomailta, kuten Italiasta ja Ranskasta. Hän oli taidealan professori. Oja teki myös Piirtämisen taito -kirjan.

32



aisema

M

Maisema, öljy kankaalle Oki Räisänen, ei päiväystä

Iisalmelainen Oskari, Oki, Räisänen (1886-1950) oli muotokuvamaalari ja pilapiirtäjä. Hän piirsi mm. Savon Sanomien Sutkauksia-palstaa vuosina 1940-1949. Sen sijaan maisemamaalauksia ei häneltä ole tunnetuissa kokoelmissa. 34



Kahvi mummo Kahvimummo, öljy kankaalle Anna Sahlstén, 1895

Iisalmelaissyntyinen Sahlstén (1859-1931) kuului ns. kultakauden eturivin taiteilijoihin. Hän sai tunnustusta maisema- ja muotokuvamaalarina. Sahlstén kuvasi maalauksissaan erityisesti suomalaista rahvasta.

36



esäpäivä K rannalla Kesäpäivä rannalla, öljy kankaalle Santeri Salokivi, 1933

Turussa syntynyt Salokivi (1886-1940) innostui impressionismista Pariisin matkallaan ja uudisti näin suomalaista maisemamaalausta. Tyylisuunta näkyy hyvin hänen saaristoa kuvaavissa maalauksissaan ja muotokuvissaan. Salokivi oli myös aikansa etevimpiä graafikoita.

38



esä K maisema

Kesämaisema, öljy kankaalle Hugo Simberg, 1915

Haminassa syntynyt Simberg (1873-1917) oli suomalaisen symbolismin päänimiä. Hänen omaperäiset kuolema- ja piruparkaetsauksensa ja akvarellinsa ovat suomalaisille hyvinkin tuttuja, esimerkkinä Haavoittunut enkeli.

40



Lepohetki Lepohetki, öljy kankaalle Wilho Sjöström, ei päiväystä

Realistisena ulkoilmamaalarina tunnettu Sjöström (1873-1944) oli hänkin iisalmelainen. Hän oli myös aikansa tunnetuimpia muotokuvamaalareita, joka ikuisti mm. presidentti Mannerheimin, Svinhufvudin ja Kallion. 42



anta R kalliot

Rantakalliot, öljy kankaalle Venny Soldan-Brofeldt, ei päiväystä

Helsingissä syntynyt Soldan-Brofeldt (1863-1945) noudatti maalauksissaan realismia läpi elämänsä. Hän tykkäsi maalata erityisesti merimaisemaa. Juhani Ahon puoliso kuvitti paljon myös satu- ja lukukirjoja sekä lehtiä.

44



outumatka S Soutumatka, öljy kankaalle Kaarlo Vuori, ei päiväystä

Ruovedellä syntynyt Vuori (1863-1914) tunnettiin erityisesti muotokuvamaalarina, joskin hän teki myös maisematauluja. Runnilla kuollut Vuori oli myös taitava valokuvaaja ja piirtäjä.

46



aisema uuMrsaaresta S Maisema Suursaaresta, öljy kankaalle Thorsten Adolf Waenerberg, 1892

Porvoolaissyntyinen Waenerberg (1846-1917) tykästyi ikuistamaan merimaisemia romanttisen realismin hengessä. Hän maalasi merta paljon Alankomaissa, Norjassa ja Suomessa.

48



Näkymä Knutsbodan vuorelta Näkymä Knutsbodan vuorelta, öljy kankaalle, Victor Westerholm, ei päiväystä

Victor Westerholm oli arvostettu myös taidemaalarina. Hän uudisti suomalaista maisemamaalausta ulkoilmamaalauksen mukaisesti. Hän kuvasi usein ahvenanmaalaista maisemaa.

50



Hilma Westerholm kirjoittamassa

Hilma Westerholm kirjoittamassa, mustaliitupiirros Victor Westerholm, 1888

Turkulainen Westerholm (1860-1919) oli taitava piirtäjä. Hänen sanotaan opiskelleen piirtämistä päivin, öin mm. Pariisissa 1880-luvulla.

52



P eippoja

oksalla Peippoja oksalla, öljy kankaalle Ferdinand won Wright, ei päiväystä

Kuopiolainen Ferdinand won Wright (1822-1906) oli taideasiantuntijoiden mukaan lahjakkain won Wrightin kolmesta taiteilijaveljeksestä. Wrightit olivat enimmäkseen eläin- ja maisemamaalareita, joiden teokset ovat valokuvamaisen tarkkoja. Ferdinandin tunnetuin teos on Taistelevat metsot.

54



Maalais maisema

Maalaismaisema, öljy kankaalle Rudolf Åkerblom, 1878

Helsingissä syntynyt Åkerblom (1849-1925) maalasi aikalaistensa tavoin eniten maisemia. Taiteilijana hän jäi kuitenkin tuntemattomammaksi kuin muut kultakauden nimet.

56



58


Taidekokoelma Olvi-säätiön

Veistokset ja valutyöt


aistuisiko M olut Maistuisiko olut, puuveistos Albin Kaasinen, 1945

Liperiläissyntyinen kuvanveistäjä Albin Kaasinen (1892-1970) tuli tunnetuksi puuveistoksillaan. Hän kuvasi mieluiten tavallisia ihmisiä arjessa.

60



Hirvi Hirvi, pronssivalu Jussi Mäntynen, 1930-luku

Jussi Mäntystä pidetään Suomen tunnetuimpana ja ainoana, vain villieläimiin keskittyneenä kuvanveistäjänä. Hän veisti alkuun suuria metsäneläimiä ja 1930-luvulla hän mieltyi ilvekseen. 1940-luvulla olivat vuorossa linnut, esimerkiksi joutsen.

62



64


Taidekokoelma Olvi-säätiön

Muotokuvat


E.W

Olvi-säätiön perustaja Teollisuusneuvos

Åberg

OLVI-säätiön perustaja, Teollisuusneuvos Evert Wilhelm Åberg, muotokuva Erkki Tilvis, 1953

Kirvussa syntynyt Tilvis (1909-1986) oli tiedemies, mutta toteutti nuoruuden haaveensa ja ryhtyi taidemaalariksi 1950-luvulla. Tilvis erikoistui muotokuviin. Hän on maalannut mm. Mannerheimin, Rytin ja Kekkosen muotokuvat. 66



Hedwig

Olvi-säätiön perustaja Teollisuusneuvoksetar

Åberg OLVI-säätiön perustaja, Teollisuusneuvoksetar Hedwig Åberg, muotokuva Erkki Tilvis, 1953

68



W.G

Tehtailija

Åberg Tehtailija William Gideon Åberg, muotokuva Oki Räisänen, 1923

Iisalmelaissyntyinen Oki Räisänen (1886-1950) tuli tunnetuksi paitsi muotokuvamaalarina myös pilapiirtäjänä, kuvittajana ja kirjailijana.

70



Kalle

Olvin tekninen johtaja

Hortling Olvin tekninen johtaja Kalle Hortling, muotokuva Kaarina Kaikkonen, 1986

Iisalmelaislähtöinen Kaikkonen on maailmallakin mainetta niittänyt kuvanveistäjä, jonka tunnetuimpia teoksia ovat miesten pikkutakeista tehdyt installaatiot. Kaikkonen valmistui taidemaalariksi 1980-luvun alussa.

72



Heikki

Olvi Oyj:n hallituksen puheenjohtaja

Hortling Olvi Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Hortling, muotokuva Kaarina Kaikkonen, 2005

74



Lasse

Olvi Oyj:n toimitusjohtaja

Aho

Olvi Oyj:n toimitusjohtaja Lasse Aho, muotokuva Kaarina Kaikkonen, 2018

76



Olavi

Olvi Oy:n hallituksen puheenjohtaja

Koponen Olvi Oy:n hallituksen puheenjohtaja vuosina 1980-1995 Olavi Koponen, muotokuva Mansur Sattarov, 1995

Kazanissa Venäjällä syntynyt Sattarov on luonut uraa kansainvälisenä muotokuvamaalarina, joka on ikuistanut niin kuninkaallisia kuin muitakin merkkihenkilöitä.

78



Erkki

Olvi-säätiön hallituksen puheenjohtaja

Sonninen OLVI-säätiön hallituksen puheenjohtaja vuosina 1976-2005 Erkki Sonninen, muotokuva Mansur Sattarov, 1995

80



82


Taidekokoelma Olvi-säätiön

Monumentit ja veistokset


Olvin synty Olvin synty, suihkukaivomonumentti, graniitti ja kupari Anu Matilainen, 1991

Nykyisin iisalmelainen kuvanveistäjä Anu Matilainen tunnetaan taitavana ihmiskuvaajana ja mielenkiintoisista veistoksistaan. Kivi, pronssi ja puu ovat hänelle mieluisimmat materiaalit.

OLVI-säätiö lahjoitti Olvin synnyn Iisalmen kaupungin 100-vuotispäivän kunniaksi. Monumentti sijaitsee Olvi-oluthallin pihapiirissä.

84



86



Kyyhky Kyyhky, Olvin itsenäisyyden symboli, punagraniitti Anu Matilainen 1990

Olvi Oyj lahjoitti Kyyhky-veistoksen OLVI-säätiölle sen 50-vuotisjuhlavuonna 2005. Veistos on Olvin pääkonttorin edustalla.

88



Pohjolan

emäntä Pohjolan emäntä, pronssivalu Eemil Halonen, 1940

Lapinlahdella syntynyt kuvanveistäjä Eemil Halonen (1875-1950) kuului Halosten kuuluisaan taiteilijasukuun. Hän veisti paljon muotokuvia ja hautamuistomerkkejä. OLVI-säätiö hankki useita hänen veistoksiaan. Tämän patsaan se osti 1993. Patsas on sijoitettu Olvi-oluthallin pihaan.

90



ähteen L

haltiatar Lähteen haltiatar, pronssivalu Eemil Halonen, 1921

Veistos hankittiin Olvi Oyj:n 120-vuotistaipaleen kunniaksi vuonna 1998 ja sijoitettiin Olvi-oluthallin pihapiiriin.

92



94


Haltiatteresta löytyy eri vuodenaikojen kuvia


Kala-

poika

Kalapoika, pronssivalu Eemil Halonen, 1916

OLVI-säätiö lahjoitti 100-vuotiaan Olvin kunniaksi Kalapoika-patsaan Iisalmen kaupungille 1978. Patsaan toivottiin olevan ilona ja virkistyksenä kaikille kaupunkilaisille. Kalapoika laskee juomakelpoista vettään torilla.

96



Ristiin-

naulittu

Ristiinnaulittu, Iisalmen Pyhän Ristin kirkon alttarimosaiikki Uuno Eskola, 1954

Eskola (1889-1958) oli monipuolinen taiteilija, joka kokeili rohkeasti eri tyylisuuntia, kuten ekspressionismia. Hän myös kehitti täysin oman fresko- ja mosaiikkitekniikan. Kuvataiteen lisäksi hän oli lavastaja, näyttelijä ja kirjailija.

E.W. ja Hedwig Åberg lahjoittivat alttaritaulun hankkimiseen tarvittavan summan. 98



100


Lähteet OLVI-säätiön taidekokoelma -julkaisu, taidekonsultti Harri Silander, 1998 OLVI-säätiö 60 vuotta -teos, Minna Kettunen 2015

Olvitie I-IV, 74100 Iisalmi www.olvisaatio.fi