Page 1

Ankkuripaikka Majakkaverkoston tiedotuslehti 2/2013 Ankkuripaikka 2/2013

Yhdistys osana yhteiskuntaa

Tässä numerossa: Pääkirjoitus

2

Järjestöstrategiatyö vauhtiin Lapissa

3

Lapin Virtuaalijärjes‐ tö@ hankkeen kehi‐ tyskuulumisia

5

Järjestö– ja hanke‐ kuulumisia

9-22

Tapahtumia ja tilai‐ suuksia

24-25


Sivu 2

Ankkuripaikka

Yhdistys osana yhteiskuntaa Yhdistykset tekevät yhteiskunnassamme tärkeää työtä, jonka tulokset näkyvät ihmisten elämässä, mutta eivät bruttokansantuotteessa. Kokonaisvaltaisessa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa pitää näkyä sen kaikkien toimijoiden vaikutus yhteisen hyvän eteen. Perinteisesti hyvinvoinnin tukipilareina on nähty valtio, kunta ja yritystoiminta. Suomalaisen yhteiskunnan keskeisenä arvona on nähty palkkatyö. Teollisen murroksen historialliset seuraukset ovat laskeneet palkkatyön merkitystä, mutta eivät sen arvostusta. Yhdistykset toimivat alueella, jossa työn merkitys on säilynyt. Työ on suurelta osalta vapaaehtoistyötä, joka ei tarjoa elinkeinoa ja toimeentuloa. Tämän vapaaehtoistyön arvostus on lisääntymään päin ja erityisesti kuntien ja valtion hallinnon parissa. Erityisesti valtion ja kuntien taloustilanteen heiketessä nostetaan vapaaehtoistyö erityiseen arvoon.

”Houkutus vapaaehtoisen ilmaistyövoiman käyttämiseen korvaamaan yhteiskunnalle kuuluvia tehtäviä on suuri”

Järjestöt ovatkin tilanteessa, jossa niiden täytyy pohtia oman vapaaehtoistyönsä vaikutuksia työmarkkinoilla. Viranomaisilla on edelleen velvoitteensa kansalaistensa hyvinvoinnin edistäjinä. Houkutus vapaaehtoisen ilmaistyövoiman käyttämiseen korvaamaan yhteiskunnalle kuuluvia tehtäviä on suuri. Järjestöjen on syytä olla tarkkana. Yhdistykset - niin pienet kuin suuretkin – saavat taloudelliset voimavaransa yhteiskunnan pussista. Lainsäädäntö ja verotuskäytännöt ohjaavat järjestöjä entistä enemmän yhteiskunnan tukien piiriin. Yhdistykset ovat usein viranomaisten ohjauksessa rahoituksen kautta. Miten tämä ohjaus vaikuttaa järjestöjen omaehtoiseen ja itsenäiseen toimintaan pitkällä aikavälillä? Suomessa on puhuttu viime aikoina paljon demokratiavajeesta. Osittain syy keskusteluun lienee viranomaisten asiantuntijavallan kasvulla sekä valtion että kuntien päätöksenteossa. Osittain syyksi on nähty heikko politiikan arvostus. Väestön äänestysaktiivisuuden heikkous vähentää poliittisten päättäjien uskottavuutta ja arvostusta. Suomalaisessa keskustelussa demokratialla useimmiten tarkoitetaan konsensuspolitiikkaa, jossa pyritään kompromisseihin. Kriittisen demokratian filosofisena lähtökohtana on se, että demokratia on eri näkemysten välistä taistelua. Kaikkien ajatusten tulee päästä kuuluviin. Valtio ja kunta ovat hallintoyksiköitä. Niiden edustamaa demokratianäkemystä voidaankin pitää ensisijaisesti hallintodemokratiana, jossa tavoitteena on jäsentää ja hallita kansalaisten elämää kaikilla elämän aloilla. Löytyykö kansalaisjärjestöjen kirjosta potentiaalia alhaalta ylöspäin kehittyvään, sisältöihin liittyvään kriittiseen demokratiakehykseen, jossa tavoitteena ei ole valta vaan ihmisen elämän sisältöjen kehittyminen. Tämäntapaista ihannetta kohden me järjestöihmiset voisimme ponnistella. Kari Lunnas puheenjohtaja Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry


Ankkuripaikka 2/2013

Sivu 3

Majakka päivittää strategiaansa vuoteen 2020 Edelläkävijä – vaikuttavaa toimintaa kansalaistoiminnan tueksi Olemme käynnistäneet uuden Majakkastrategian ja toimenpideohjelman laadinnan. Ohjelman tehtävänä on ohjata Majakan toimintaa kansalaistoiminnan kehittämis- ja tukirakenteena. Ohjelmatyössä taustoittavia teemoja ovat mm. koordinaatio ja yhteistyön edistäminen, yhdistysten vaikuttamis- ja edunvalvontatyön tehostaminen, tunnettavuuden ja näkyvyyden lisääminen, toimintaedellytysten vahvistaminen, vapaaehtoistoiminnan tukeminen ja järjestölähtöisen auttamistyön kehittäminen osana hyvinvoinnin palvelurakenteita. Työtä ohjaa laajasti alueen toimijoista koostuva asiantuntijatiimi.

Raha-automaattiyhdistyksen ja Kemi-Tornio alueen kuntien rahoittamana käynnistynyt Meri-Lapin kansalaisjärjestöstrategian laatiminen viitoittaa omalta osaltaan Majakkastrategian uudistamistyötä. Lisätietoa ohjelmatyöstä löydätte majakkatalo.fi -sivustolta, joka avautuu uudistuneena kuluvan syksyn aikana. Aurinkoiset kesäpäivät alkavat olla takanapäin. Me Majakkalaiset olemme levänneet ja ladanneet akkuja, toivottavasti myös te, hyvät lukijat! Syksy täällä Majakassa on käynnistynyt vilkkaana ja yritämme parhaamme, jotta pystymme palvelemaan jäsenkuntaamme ja alueen yhdistyksiä sekä sidosryhmätoimijoita teille parhaaksi katsomallanne tavalla. Toivottavasti tapaamme monia Teistä syksyn kuluessa eri tilaisuuksien yhteydessä. Majakassa on myös aina pannu kuumana ja avoimet ovet tulla ja piipahtaa tai olla pitempäänkin. Nautitaan kaikki kuitenkin vielä elokuun pimeistä ja lämpimistä illoista, on aika sytyttää kynttilät palamaan.

Iloisesti yhteistyöterveisin, Tuula Huttunen Koivumaa Toiminnanjohtaja Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry

http://www.majakkatalo.fi

Strategia- ja ohjelmatyö käynnistyvät kuluvan syksyn aikana ja ne valmistuvat syyskuussa 2014. Työprosessi toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Majakan luottamusjohdon, henkilöstön, yhdistysten ja sidosryhmätoimijoiden kanssa. Työhön halutaan mukaan toimijoita mahdollisimman kattavasti viestinnän ja muiden osallistavien menetelmien avulla (teematyöpajat, tulevaisuuskysely, sosiaalisen median hyödyntäminen).


Sivu 4

Ankkuripaikka

Järjestöstrategiatyö Lapissa täyteen vauhtiin Lapissa toimii Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan yli 7000 rekisteröityä yhdistystä, jotka tarjoavat monipuolisia toiminnan, osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä arjen kohtaamispaikkoja ihmisille. Järjestöjen aloitteesta Lappiin ollaan nyt tekemässä ensimmäistä kertaa koko järjestökentän kokoava maakunnallinen järjestöstrategia, jonka rinnalla laaditaan paikallisyhdistysten tarpeista lähtevä Meri-Lapin järjestöstrategia. Suuret yhteiskunnalliset muutokset tuovat kolmannelle sektorille uusia haasteita, jotka voidaan nähdä myös mahdollisuuksina. Tällä hetkellä niitä ovat mm. kuntien järjestöille myöntämien toiminta-avustusten kehityssuunta ja järjestöjen mahdollisuudet toimia työnantajina. Myös kunnissa moninainen järjestökenttä nähdään samaan aikaan sekä mahdollisuutena että haasteena. Kuntatoimijoiden on vaikea löytää tahoa, joka edustaisi koko järjestökenttää ja jonka kanssa neuvotteluja voitaisiin käydä keskitetysti. Strategiatyöllä halutaan tuoda järjestökentän moninainen toiminta näkyväksi sekä luoda yhteinen visio ja konkreettisia toimenpideehdotuksia jatkotyölle. Järjestö-kuntayhteistyön pitkäjänteinen kehittäminen vaatii yhteistä tahtotilaa, tavoitteita ja kumppanuuksia. Samalla täytyy kuitenkin muistaa, että yhdistys- ja kansalaistoiminta on jo itsessään arvokasta ja sen toimintamahdollisuudet tulee turvata. Pääset mukaan yhdistysten yhteiseen tulevaisuustyöhön vastaamalla yhdistystoimijoille lähetettävään kyselyyn, osallistumalla eri paikkakunnilla järjestettäviin työpajoihin sekä kommentoimalla tulevaa strategialuonnosta ja osallistumalla strategian julkaisutilaisuuksiin. Toivomme vilkasta keskustelua ja laajaa osallistujajoukkoa yli yhdistys- ja kuntarajojen. Järjestökentän laajuus ja yhteisöjen monipuolisuus tekevät työstä haastavan, mutta samalla äärimmäisen mielenkiintoisen. Innostaviin kohtaamisiin ja rakentavaan yhteistyöhön kannustaen,

Suvimaria Saarenpää Lapin Liitto Maakunnallinen järjestökoordinaattori suvimaria.saarenpaa(at)lapinliitto.fi puh. 040 669 4880

Marika Mathlein Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry Projektikoordinaattori marika.mathlein(at)majakkatalo.fi puh. 050 564 1322


Ankkuripaikka 2/2013

Sivu 5

Lapin Virtuaalijärjestö@ -hankkeen kehityskuulumisia Olemme jatkaneet työtämme Pohjois-Suomen yhdistysten alueellisen viestintävälineen kehittämisen parissa. Kehitystyön tuloksia tutkaillessa on ilo todeta, että Järjestötietopalvelu kehittyy ja voi hyvin. Lukuisat toimijat ovat löytäneet verkkoyhteisön ja palveluun rekisteröityneiden yhdistysten määrä kasvaa joka kuukausi. Useat yhdistykset hyödyntävät maksutonta järjestötietopalvelua tiedottaessaan yhdistyksensä toiminnasta ja tapahtumista. Tämän myötä verkkoyhteisöstä tulee elävämpi ja toimivampi kokonaisuus. Lapin Virtuaalijärjestö@ -hanke tahtoo kehittää verkkoyhteisöä, jotta se palvelisi yhdistysten tarpeita entistä paremmin. Keväällä hankkeen mukana aloitti projektikoordinaattorina Leena Huttunen sekä graafikkona ja verkkoviestijänä Janne Hallikainen, jotka ovat tuoneet uudenlaisen näkemyksen palvelusta ja sen toiminnasta. Lapin Virtuaalijärjestö@ -hanke lähetti alkukesän aikana Pohjois-Suomen yhdistyksille kyselyn, jonka avulla kerättiin arvokasta tietoa Järjestötietopalvelun käyttökokemuksista. Kyselyn myötä saimme jälleen uusia kehityssuuntia verkkoyhteisöömme. Palautteiden pohjalta verkkosivustomme kokevat muodonmuutoksen syksyn aikana. Loppuvuoden aikana julkaisemme kaksi uudistettua ja yhden täysin uuden verkkosivuston. Kaikki sivut palvelevat kansalaisia, yhdistyksiä ja sidosryhmiä tutuksi tulleella varmuudella ja vakaudella, mutta entistä tehokkaammin. Hieman ennakkoon voimme paljastaa, että vapaaehtoistoiminta on nostettu verkkopalvelussamme omaksi kokonaisuudekseen, ja sen sivusto avautuu vapaaehtoistoiminnan viikolla 49. Lapin Virtuaalijärjestö@ -hankkeessa jatkamme yhdistysten näkyvyyden kehittämistä. Laajennamme toimintaverkostojamme ja tehostamme viestintäämme, jotta yhdistykset saisivat mahdollisimman suuren hyödyn järjestötietopalvelusta ja muista palveluistamme. Tarjoamme jatkossakin tukea, joka on koettu tarpeelliseksi alati kehittyvissä verkkoyhteisöissä. Kaiken tämän teemme yhdistysten hyväksi. Tuokaa tekin yhdistyksenne mukaan Järjestötietopalvelun verkkoyhteisöön osoitteessa www.jarjestotietopalvelu.fi, niin kehitetään yhdessä yhdistyskentän näkyvyyttä. Majakan Tietotiimi

Yhdessä tehden saamme näkyvyyttä!

Jarkko Salminen, Janne Hallikainen, Leena Huttunen ja Timo Hietala vastaavat Lapin Virtuaalijärjestö@ -hankkeen kehityksestä.


Sivu 6

Ankkuripaikka

Yhdistykset yhdistävät yksinäiset Olen aloittanut elokuussa Pohjoisen yhdistysten tuki - Majakka ry:ssä vapaaehtoistoiminnan kehittämisen. Olen aiemmin toiminut pitkään mielenterveysseurassa kehittämässä vapaaehtoistoimintaa. Terveyden ja hyvinvoinnin teemat innostavat ja ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyöni aihe oli voimavarakeskeinen ryhmänohjaaminen. Kiinnostava kysymys on se, kuinka paljon itse kukin voimme omalla pohdinnallamme ja työskentelyllämme vaikuttaa omaan hyvinvointiimme. Mielen hyvinvoinnin vaalimiseen kuuluu kyky huolehtia omasta ja toisen mielenterveydestä, vahvuuksien ja heikkouksien ymmärtämistä sekä ongelmanratkaisutaitojen kehittämistä. Yksinäisyyden lisääntyminen kaikissa ikäryhmissä lamauttaa ja sitoo voimavaroja. Yhdistykset yhdistävät yksinäiset. Majakkaverkosto tarjoaa yhdistyksille yhteistyön mahdollisuuden. Yhdistyksessä voi olla voimavarojen ehtymistä ja tuen tarvetta, yhdistyskään ei aina jaksa yksin. Majakkaverkostossa käynnistyy hyvinvointitoiminta, jossa yhteistyössä kehitämme hyvinvointia tukevaa toimintaa. Kaikki yhdistykset ovat tervetulleita Majakkaverkostoon. Mitä vapaaehtoistoiminnalle kuuluu Alkuvuodesta on keskusteltu siitä, voiko työttömänä oleva työnhakija toimia vapaaehtoistyössä. Pahimmillaan jotkut TE-toimistot ovat evänneet työttömyyskorvauksen työttömältä työnhakijalta, jos tämä on osallistunut vapaaehtoistyöhön. Nyt nämä uhkapilvet ovat väistymässä. Yhdistysten vapaaehtoistoiminta edistää hyvinvointia ja onnellisuutta, vähentää yksinäisyyttä ja lisää toimintakykyä. Monet ajattelevat, että yhdistyksen vapaaehtoistoiminta tuo nostetta työnhakumarkkinoilla. Hyvinvointia lisäävät kulttuuri ja yhteisöllisyys Kulttuuri lisää hyvinvointia. Majakassa järjestöväki on jo lähtenyt pohtimaan, miten kulttuurin hyvinvointia tukevaa toimintaa voisi yhteistyössä lisätä ja kehittää. Kulttuurikaveritoimintaa on olemassa jo monella paikkakunnalla. Koulutettu vapaaehtoinen on mukana kulttuuritapahtumassa saattamassa henkilöä, joka sinne ei omin voimin pääse. Kaikki osapuolet hyötyvät, saatettava, vapaaehtoinen ja kulttuuritoimija. Samaan aikaan Kemin kaupungin luottamushenkilöt ovat päättäneet edistää kulttuuri – vapaaehtoistoimintaa. Yhteistyö voi alkaa. Hyvinvointi lisääntyy kohtaamisessa, meitä ihmisiä virkistää toisen ihmisen tapaaminen. Mistä löytyy kohtaamiselle paikka - kohtaamispaikka? Tarvitaan avoimia kohtaamispaikkoja, joissa voi piipahtaa vaikka kauppareissulla. Vapaaehtoistoiminnan kehittäjille riittää tekemistä. Yhteydenottoterveisin Sinikka Kähkönen vapaaehtoistoiminnan kehittäjä Puh: 050 440 8969 S-posti: sinikka.kahkonen(at)majakkatalo.fi


Sivu 7

Ankkuripaikka

Kolmas kerta toden sanoo - Arjen sankarit -vapaaehtoistoiminnan messut Kemissä

http://www.arjensankareita.fi

Meistä jokaisesta on sankariksi. Voimme astua julkisuuteen ja aloittaa supersankarin työt osallistumalla eri järjestöjen toimintaan. Jokainen osaa supersankarin töitä, sillä tätä supersankariutta tehdään omilla taidoilla ja kyvyillä. Tärkeintä on osallistua ja olla mukana erilaisessa toiminnassa. Sankarit eivät enää lymyä piilossa ja ilmesty, kun paha tekee töitään. Sankarit ovat siellä, missä hyviä asioita tapahtuu – hymyssä, läsnäolemisessa, roskien keräämisessä, lasten urheilutoimintaa valmennettaessa ja yksinäisen henkilön kohtaamisessa. Hyvät asiat syntyvät sankareista, sankarit syntyvät hyvästä. Sankarit eivät ole satua tai voittoa, vaan myös Satuja ja Voittoja. Majakkaverkosto on jo kahtena edellisenä vuotena järjestänyt ensin Kemissä ja viime vuonna Torniossa, Arjen Sankarit –vapaaehtoistoiminnan messut. Molemmilla kerroilla paikalla oli yli 30 eri yhdistystä sekä messuvieraita 700. Tänä vuonna yhdistykset esittelevät toimintaansa 30.11.2013 Kemissä, Valtakatu 27 klo 10–15.00. Lisätietoja: Mira Karhu vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Puh: 050 501 7717 S-posti: mira.karhu@majakkatalo.fi www.arjensankareita.fi

Ilmianna vuoden vapaaehtoinen 2013 Taas on aika ehdottaa vuoden merilappilaista vapaaehtoista! Tunnustuspalkinnon tavoitteena on nostaa vapaaehtoistoiminnan näkyvyyttä ja arvostusta. Vuoden vapaaehtoinen voi toimia vapaaehtoisena missä päin Meri-Lappia ja millaisissa tehtävissä tahansa. Hän voi olla yhdistyksensä kantava voima, pitkän linjan vapaaehtoinen, uusi kekseliäs toiminnan kehittäjä tai muulla tavalla ansioitunut vapaaehtoistyöntekijä. Haku käynnistyy 6.9 ja voit ilmoittaa ehdokkaasi 1.11. mennessä majakkatalo.fi etusivulta löytyvän linkin kautta. Vuoden 2013 ehdokkaat esitellään nettisivuilla, joilla jokainen voi käydä äänestämässä omaan ehdokastaan 4.-22.11. välisenä aikana. Vuoden vapaaehtoinen palkitaan Arjen Sankarit - vapaaehtoistoiminnan messuilla 30.11.2013.


Ankkuripaikka 2/2013

Sivu 8

Hyvinvointia kulttuurista -verkosto Meri-Lapissa Taide ja kulttuuri vaikuttavat hyvinvointiimme ja terveyteemme. Useat suomalaiset ja kansainväliset tutkimukset ovat todenneet, että aktiivinen kulttuuriharrastus liittyy terveyteen ja pitkään ikään. Taide- ja kulttuuritoiminnalla on myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin: - kulttuuria harrastamalla voi vähentää stressin tuntemuksia - taiteen ja kulttuurin yhteyden hyvään terveyteen ja parempaan työkykyyn ja hyvän elämän kokemuksiin - kulttuuritoiminnan ja harrastamisen yhteisöllisyys ja verkostot auttavat hallitsemaan elämäämme paremmin ‐ kaunis ympäristö, taide, arkkitehtuuri ja sisustaminen lisäävät viihtyvyyttä Valtakunnallinen Terveyttä kulttuurista kannatusyhdistys ry. perustettiin huhtikuussa 2013. Yhdistys edistää kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien käytön tukemista kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja turvaamisessa. Yhdistykset ja kulttuuri vapaaehtoistoiminta Miten yhdistyskenttä voisi edistää hyvinvointia toiminnassaan kulttuurin keinoin? Perusteita kulttuurista hyvinvointia -toiminnalle on kuvattu edellä monin eri painavin syin. Miten yhdistyskenttä voi edistää toiminnassaan hyvinvointia hyödyntäen kulttuuria? Kulttuuri osana vapaaehtoistoimintaa on kehitetty jo monilla paikkakunnilla, Rovaniemellä Neuvokkaan toimesta Kulttuuriväärtitoimintaa ja Oulussa Kulttuuriluotsitoimintaa. Vapaaehtoinen on tehtävään koulutettu henkilö, joka tavallisen ihmisen keinoin mahdollistaa kulttuuritapahtumiin osallistumisen ihmisille, jotka eivät sinne muuten pääse. Laadukkaan vapaaehtoistoiminnan perusasioita ovat koulutus, toiminnan koordinointi, ohjaus ja tuki. Joukko järjestötoimijoita Mielenterveysseurasta ja Majakasta on kevään aikana pohtinut yhdistystoiminnan mahdollisuuksia verkostoitua yhteistyössä eri kulttuuri- ja järjestötoimijoiden kanssa. Toiminnan tavoitteena on kehittää kulttuurin hyvinvointia tukevaa toimintaa. Samaan aikaan Kemin kaupunki on hyväksynyt päätöksen, jossa kulttuurikummitoiminnan kehittämistä varten kootaan työryhmä. Hyvinvointia kulttuurista -verkostoa kootaan, ja sinne voivat tulla mukaan kaikki, joita toiminta kiinnostaa. Sinikka Kähkönen vapaaehtoistoiminnan kehittäjä Puh: 050 440 8969 S-posti: sinikka.kahkonen@majakkatalo.fi

Taide ja kulttuuri vaikuttavat hyvinvointiimme. Useat tutkimukset ovat todenneet, että aktiivinen kulttuuriharrastus liittyy terveyteen ja pitkään ikään.


Ankkuripaikka 2/2013

Sivu 9

Järjestö– ja hankekuulumisia Suomen Omakotiliiton Lapin piirijärjestö ry Omakotiliiton Lapin piirijärjestö ja -yhdistykset antavat ikääntyvien asumisapua omaan kotiin, jotta kaikki halukkaat voisivat asua mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan. Kotitalkkarin tehtäviin kuuluvat periaatteessa samat työt, joita omakotiasuja on kotonaan itsekin tehnyt. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi siivous, ikkunoiden pesu, huonekalujen kokoaminen, polttopuiden teko ja sisään tuonti, nurmikoiden hoito, pensaiden ja pensasaitojen leikkaus ja hoito, lumenluonti ja hiekoitus. Asiakas järjestää omakotitalkkarille kaikki työssä tarvittavat välineet ja aineet. Kotitalkkari voi myös tehdä pienimuotoisia remonttitöitä ja häneltä saa myös apua asiointiin.

Alkamassa Ikääntyvän valoisa arki ‐hanke Lapissa: Hankkeen tavoitteena on parantaa ikääntyvien elämänlaatua avustamalla ja opastamalla +65-vuotiaita omassa kodissaan. Työelämään opastus ja työhön harjoitteluhanke Lapin Savotta vuosina 2014‐2016 Hankkeen tavoitteena on tarjota kanava, jota pitkin pitkäaikaistyöttömillä ja vaikeasti työllistettävillä on mahdollisuus sijoittua takaisin työelämään. Hankkeen puitteissa asiakkaille tarjotaan asiakasohjausta, koulutusta ja työharjoittelua päämääränä työllistyminen paikallisiin yrityksiin. Suomen Omakotiliitto — 65 vuotta paremman asumisen puolesta. Yhteystiedot: Kemin toimisto Majakkatalo Pohjoisrantakatu 5, 94100 KEMI Omakotiliiton Lapin piirijärjestö: Jorma Jylänki puheenjohtaja 045 1100 391 jorma.jylanki@pp.inet.fi Tarja Nevanperä toimistosihteeri p. 040 867 3831 lapinpiiri.kemi@omakotiliitto.fi Lautiosaaren Omakotiyhdistys: Kylätalo 040 508 2644

Rovaniemen aluetoimisto Juppotie 2, 96910 ROVANIEMI Sari Nätynki työnjohto 045 127 8245 lapinpiiri.rvn@omakotiliitto.fi Lapin Omakoti- ja Mökkiläisyhdistys, Saarenkylän Omakotiyhdistys ja Rovaniemen Omakotiyhdistys

http://www.omakotilitto.fi

Palvelun hinnat ovat tehtävän mukaan 15 – 20 € / tunti. Maksut ovat kotitalousvähennyskelpoisia. Sotaveteraaneille, sotainvalideille ja -leskille hinta on puolet hinnaston hinnoista. Talon huoltokirjaa esitellään jäsentalouksille ja energiatehokkuutta pyritään edistämään antamalla neuvontaa ja ohjausta talonpidossa.


Sivu 10

Ankkuripaikka

Mikä Muisti-KaVeRi? 25.5. 2013 Muistiliitto ry vietti perustamisensa 25‐vuotisjuhlaa Muistiliitto ry on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä etujärjestö, jonka tarkoituksena on edistää tämän kohderyhmän elämänlaadun ja hyvinvoinnin yleisiä edellytyksiä. Muistiliitto kokee, että muistisairaiden ja heidän läheistensä ääntä tulee kuulla vahvemmin heidän palvelujen, kuntoutuksen ja hoidon kehittämisessä. Muistisairaita ihmisiä arvioidaan Suomessa olevan noin 120 000. Heistä työikäisiä on noin 7 000–10 000. Vuosittain sairastuu 13 000 suomalaista. Dementia-oireyhtymään johtavia eteneviä muistisairauksia on useita, joista Alzheimerin tauti on yleisin.

Vapaaehtoisuuteen perustuvan Muisti‐KaVeRi ‐toiminnan taustalla on tieto siitä, että muistisairailla ihmisillä ei ole riittävästi tukihenkilöitä, jotka tukisivat heidän mahdollisuuksiaan osallistua ja toimia arjen askareissa sekä erilaisissa toiminnoissa. Muistiliitto kokoaa yhteen järjestönsä hyvät käytännöt suhteessa vapaaehtoiseen tukikaveritoimintaan. Niistä muodostuu valtakunnallisesti levitettävä Muisti-KaVeRi malli (kanssasi, vertaisena, rinnalla), joka julkistetaan syyskuussa vkolla 38 (Muistiviikko).

Muisti‐KaVeRi voi toimia esimerkiksi muistisairaan ihmisen kalakaverina, kirpparikaverina, teatterikaverina, tanssikaverina, hiihtokaverina, lenkkikaverina, kauppakaverina, tai vain kaverina yhteisen ajan jakamiseen. Muisti-KaVeRi vastaa ainoastaan kaveruuteen liittyvistä asioista, ei koskaan hoitoon liittyvistä asioista. Muistisairaiden ih‐ misten ja heidän omaistensa kansan‐ terveys‐, potilas– ja edunvalvontajärjestö Muistiliitto on katto‐ järjestö 43 paikallis‐ yhdistykselle Perustettu vuonna 1988 Yhteensä noin 11 000 jäsentä

Muisti‐KaVeRi –toiminnalle onkin tilausta ja kysyntää, sillä kotona, tuettujen palvelujen turvin asuvia muistisairaita on koko ajan kasvava määrä. Haasteena onkin se, millä heidät saadaan pidetyksi mahdollisimman pitkään toimintakykyisinä, jotta he pärjäävät kotonaan tuettujen palvelujen turvin. Muisti-KaVeRilla voi olla hoitoketjussa oleellinen asema tarjoamalla muistisairaille ihmisille mahdollisuuden oman näköisen elämän jatkumiseen. Se, jos mikä tuottaa mielihyvää ja elämysten kokemista, jolla taas on vaikutusta ja merkitystä muistisairaan kuntoutukseen. Minustako Muisti‐KaVeRi? Mietitkö joskus, että haluaisit tehdä jotakin hyödyllistä? Oletko miettinyt joskus aloittavasi vapaaehtoistyössä olemalla ihmisenä ihmiselle – kaverina sille, joka sitä kaipaa? Mikäli vastasit kyllä, niin ota rohkeasti yhteyttä lähimpään Muistiyhdistykseen. Siellä, yhdessä sinun kanssasi, räätälöidään juuri sinulle, sinun aikatauluihisi, sinun resursseihisi sopiva toimintamuoto. Muisti-KaVeRit koulutetaan tehtäväänsä kattavalla tietopaketilla. Toivomme saavamme levitetyksi Muisti-KaVeRi –toiminnan koko järjestökentän laajuisesti ympäri Suomen, (viimeksi Kemissä alkanut k.o. toimintaa) – lähde siis rohkeasti mukaan!

Lisätietoja Muisti‐KaVeRi –toiminnasta: Mailis Heiskanen projektisuunnittelija Muistiliitto p. 050 5713551


Sivu 11

Ankkuripaikka

Lapin ensi– ja turvakotiyhdistys kutsuu vapaaehtoisia auttamaan lapsiperheitä Lapsi ensi- ja turvakotiyhdistys auttaa yli 300 lapsiperhettä, sekä lisäksi 1900 yksittäistä henkilöä vuosittain. Avun hakemisen syynä voi olla vauvaperheen arjen kaoottisuus, perheväkivalta, mielenterveysongelmat, vanhempien päihteiden käyttö, synnytyksen jälkeinen masennus tai vaikkapa vaikea erotilanne.

” Yhdistyksellä on vank‐ ka osaaminen ja koke‐ neet auttamisen am‐ mattilaiset. Tarvitsem‐ me kuitenkin lisää tuki‐ henkilöitä. Jokaiselle löytyy tekemistä ja jo‐ kaista tarvitaan.” Toiminnanjohtaja Kairankari

Lapin ensi- ja turvakoti ry on vuonna 1953 toimintansa aloittanut, auttamistyötä kehittävä ja toteuttava järjestö. Yhdistyksen tehtävä on turvata lapsen oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ennen ja jälkeen syntymän, tukea vanhemmuutta ja perheen sisäistä vuorovaikutusta sekä antaa kriisiapua vaikeissa elämäntilanteissa oleville yksilöille ja perheille. Yhtenä tärkeänä tehtävänä on ehkäistä väkivaltaa ja lievittää sen seurauksia. Yhdistyksellä on Rovaniemellä toimiva turvakoti, josta perheväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneet saavat apua, sekä kaksi vauvaperheitä auttavaa ensikotia, joista toinen on erikoistunut päihdeongelmaisten perheiden auttamiseen. Lisäksi yhdistys auttaa avopalveluilla muun muassa vaikeassa elämäntilanteessa olevia miehiä. Perheiden auttamisesta hyviä tuloksia Perheiden auttamisesta on saatu hyviä tuloksia. Esimerkiksi päihteitä käyttävistä äideistä yli 80 % asui yhdessä ensikotikuntoutuksen aikana syntyneen vauvansa kanssa ja pystyi toimimaan hänen huoltajanaan. Myös turvakotitoiminnasta on saatu hyviä tuloksia: ¾ hyötyy turvakodissa olosta niin paljon, että kriisivaiheen apua ei ensimmäisen käynnin jälkeen tarvita.

”Avun hakemisessa on tapahtunut myönteinen muutos viime vuosien aikana: yhä useammin vaaran merkit tunniste‐ taan etukäteen ja apua haetaan ajoissa. Turva‐ kotiin tullaan kuitenkin vielä kohtalaisen usein suoraan väkivallan kes‐ keltä.” Toiminnanjohtaja Kairakari

Vapaaehtoisia tarvitaan Yhdistyksen yhtenä tavoitteena on saada uusia auttajia mukaan toimintaan. - Koulutetut, vapaaehtoiset tukihenkilöt voivat toimia mm. henkilökohtaisissa tukisuhteissa sekä vapaaehtoisena aikuisena ensi- ja turvakotimme normaalissa päivätoiminnassa. Vapaaehtoistyö on ammatillisesti ohjattua ja siihen kuuluvat säännölliset kokoontumiset ja työnohjaus, kertoo toiminnanjohtaja Pirjo Kairakari. Yhdistys järjestää yhdessä Ensi- ja turvakotien liiton kanssa En ainakaan minä – kampanjan Revontulikeskuksessa Rovaniemellä 5.10. Tapahtuman tavoitteena on hälventää avun hakemiseen liittyviä ennakkoluuloja ja häpeää ja innostaa ihmisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan. En ainakaan minä -kampanjassa halutaan korostaa, että kuka tahansa voi uupua ja tarvita apua. Usein silloin pienikin apu voi tehdä ihmeitä. Kampanjan ovat suunnitelleet yhdistysten vapaaehtoiset, asiakkaat, jäsenet ja työntekijät.

Teksti: Mikko Savelainen


Ankkuripaikka 2/2013

Hirvaalla yhteistyössä on voimaa Hirvaan Vanhemmat ry on vuonna 2010 perustettu vanhempainyhdistys. Kuulumme Suomen Vanhempainliittoon ja noudatamme rekisteröityjä sääntöjä toiminnassamme. Toistaiseksi toimimme pääsääntöisesti päiväkodin ja esikoulun puitteissa, mutta lähitulevaisuuden suunnitelmissamme on laajentaa toimintaamme myös ala-asteen puolelle. Tavoitteenamme on edistää lasten vanhempien sekä päiväkodin ja perhepäivähoidon välistä yhteistoimintaa, tuoda esille vanhempien kannanottoja, sekä tukea eri toimijoita arjessa lasten hyväksi. Käytännössä olemme siis yhteistyöelin, joka kokoaa yhteen vanhempien voimavarat lasten ja perheiden hyväksi. Toimintaa rahoitetaan pienin vuosittaisin jäsenmaksuin sekä muun muassa arpajaisia järjestämällä ja myyjäistoiminnalla. Kerättyjä varoja on käytetty tähän mennessä muun muassa seuraaviin asioihin: sponsoroitu ksylitolipuristeet kaikille päivähoidossa ja esikoulussa oleville päivittäin, järjestetty erilaisia tapahtumia kylällä sekä hankittu päiväkodille sen toiveiden mukaisesti muun muassa erilaisia leluja, lautapelejä, heijastinliivit sekä paloturvalliset verhot. Kuluneen talven sekä kevään aikana olemme myös muun muassa järjestäneet kylällämme lapsille Monitoimikerhon. Kerhossa lapset ovat saaneet kerran viikossa ohjatusti tutustua kädentaitoihin, taiteeseen sekä liikunnan riemuihin. Yhdistyksessä mukana olevat eivät nosta kokouspalkkioita, vaan toimintamme perustuu vapaaehtoisuuteen. Jäsenyys ei velvoita talkoiluun ja säännölliseen sitoutumiseen. Kokoukset ovat aina avoimia kaikille jäsenille, ja tekemiseen voi osallistua omien voimavarojensa mukaan. Ystäviä ja sukulaisia voi myös halutessaan pyytää kannatusjäseniksi. Tarkempaa tietoa toiminnastamme, kuvia aikaansaannoksistamme sekä muun muassa ohjeet jäseneksi liittymiseksi löydät säännöllisesti päivitettäviltä kotisivuiltam-

Sivu 12


Sivu 13

Ankkuripaikka

Onko suvussa aatelisia vai hevosvarkaita? Meri-Lapin sukututkijat opastaa sukututkimuksen alkuun Jos sukututkimus kiinnostaa, mutta ei ole tietoa mistä aloittaisi, niin hyvä paik‐ ka siihen on esimerkiksi Kemin kaupunginkirjaston kotiseutuosasto, jossa Meri‐ Lapin Sukututkijat ry kokoontuu säännöllisesti kirjasto‐neuvontailtoihinsa. Meri-Lapin Sukutukijat on kesällä 2004 perustettu Meri-Lapin alueen sukututkijoiden yhteistyöjärjestö. Jäseniä yhdistyksellä on toki ympäri Suomea ja maailmaa noin 90. Meri-Lapin Sukututkijat tukee ja kannustaa Kemi-Tornion alueen ja Lapin sukujen tutkimusta ja on kiinnostunut saamaan kirjastonsa kokoelmiin erityisesti alueen sukujen sukututkimuksia.

www.jasen.majakkatalo.fi/merilapin_sukututkijat/

Kemin alueen sukujen tutkiminen on nykyisin helppoa, koska Meri-Lapin Sukututkijat omalta osaltaan osallistui Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen organisoimaan talkootyöhön digitoimalla muun muassa koko Kemin seurakunnan mikrofilmatun kirkonarkiston. Niin Kemin kuin muidenkin seurakuntien kirkonkirjoja voi tutkia netissä SSHY:n osoitteessa www.sukuhistoria.fi. Sukututkimuksen tukemiseksi Meri-Lapin Sukututkijat pitää säännöllisiä kirjastoneuvontailtojaan Kemin kaupunginkirjaston kotiseutuosaston tiloissa. Tilaisuudet ovat joka kuukauden toinen ja neljäs tiistai. Osallistuminen ei ole sidottu yhdistyksen jäsenyyteen. Kirjaston materiaalia tosin lainataan vain jäsenille. Kokoelmissa on huomattava määrä sukututkimuskirjallisuutta ja lehtiä. Laina-aika kirjoille ja lehdille on 1 kk. Tilaisuuteen ovat tervetulleita sukututkimuksen aloittamista pohdiskelleet, jotka haluaisivat selvittää sukunsa kohtaloita. Löytyykö suvusta aatelisia vai hevosvarkaita? Sen selvittämisen alkuun pääsee neuvontailloissa. Tilaisuudessa on nettiyhteydet, joten siellä voidaan perehtyä erityisesti nettimateriaalin tutkimiseen ja saadaan vinkkejä materiaalin hyväksikäytössä. Neuvontailloissa on myös kokeneemman sukututkijan mahdollisuus saada ”vertaistukea” epäselvän kirkonkirjamerkinnän tai muun ongelman ratkaisemiseksi. Tutkitaan ja tulkitaan yhdessä! Meri-Lapin Sukututkijat järjestää keväisin ja syksyisin myös erilaisia retkiä ja luentoja. Syksyllä on vuorossa ainakin vierailu Rovaniemelle Perä-Pohjolan Sukututkijoiden vieraaksi kuuntelemaan Kari-Matti Piilahtea SSHY:stä. Meri-Lapin Sukututkijoiden keväisin ja syksyisin järjestämät luennot ovat avoimia kaikille, ja niistä tiedotetaan niin Yle Perämeren menovinkkien, omien kotisivujen kuin Järjestötietopalvelunkin kautta. Meri‐Lapin Sukututkijat ry Puheenjohtaja Mauno Palo Puh. 040 529 1335 Sp: mauno.palo@gmail.com


Ankkuripaikka 2/2013

Sivu 14

Osallistaen kumppanina luottamuksella ja oikeudenmukaisuutta luoden Otsikkona olevan lauseen lähtökohta on arvoissa, joilla Länsi-Pohjan Mielenterveysseura ry:ssä toimivat (jäsenet, ve-työntekijät ja työntekijät) pyrkivät toteuttamaan yhdistyksen perustehtävää: Länsi-Pohjan Mielenterveysseura ry lisää yksilön ja yhteisöjen hyvinvointia ja elämänlaatua alueellisista tarpeista lähtien yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Länsi-Pohjan mielenterveysseura ry:n keskeisin ja alueella vaikuttavin toimintamuoto on kriisikeskustoiminta. Kriisikeskus Turvapoiju on toiminut RAY:n avustamana Kemi-Tornion –seudulla jo 23 vuotta. Se kuuluu Suomen Mielenterveysseuran 19 kriisikeskuksen muodostamaan kriisikeskusverkostoon. Turvapoijun toiminnan sisällöt jakaantuvat ammatilliseen työhön ja vapaaehtoistyöhön. Ammatillisen työn painopiste on tukea antavassa selvittelytyössä ihmisten erilaisissa elämäntilannekriiseissä. Vapaaehtoistyöntekijät päivystävät SMS:n koordinoimassa valtakunnallisessa kriisipuhelimessa, avustavat tapahtumissa ja osalla vapaaehtoisista on ollut myös henkilökohtaisia tukisuhteita. Erillisten lisäkoulutusten jälkeen osa vapaaehtoisista on osallistunut myös vertaistukiryhmien ohjaamiseen ja verkkoauttamiseen. Koko toimintansa ajan Länsi-Pohjan Mielenterveysseura ry on osallistunut toimintaalueellaan, etupäässä RAY:n avustusten mahdollistamana, sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistoimintaan. ”Elämään tarvitaan siivet ja juuret; ilot, unelmat, pienet ja suuret,” on RAY:n avustaman Siivet-projektin motto. Projektin tarkoituksena on osallistua ensimmäistä yhteistä lastaan odottavien perheiden paikallisen ja seudullisen perhevalmennuksen kehittämistyöhön.

”Elämään tarvi‐ taan siivet ja juuret; ilot, unelmat, pienet ja suuret,”

Kemi-Tornion alueen kunnat ostavat turva- ja tukiasumispalvelut Länsi-Pohjan Mielenterveysseura ry:ltä. Turva-asumiseen hakeutumisen syitä voivat olla esimerkiksi perheväkivalta, turvattomuus, uhan tunne kotona, avio- / avoerokriisi sekä esimerkiksi tulipalo tai äkillinen remontti omassa asunnossa. Kriisikeskus Turvapoijun tiloissa on tukiasuntoina kaksi (2) yksiötä. Asumissopimus tukiasuntoihin tehdään määräajaksi henkilöille, joiden elämäntilanteen selkiyttämiseksi asunnon saamisesta katsotaan olevan hyötyä. Länsi-Pohjan Mielenterveysseura ry on tuottanut Kemi-Tornion alueen kunnille sosiaaliasiamiespalvelut vuodesta 2001 lähtien ja potilasasiamiespalvelut vuodesta 2005 lähtien. Kun asiakas kokee tulleensa sosiaali- tai terveydenhuollon palveluissa väärin kohdelluksi, hän voi selvitellä tilannettaan sosiaali- ja potilasasiamiehen kanssa. Palvelut ovat asiakkaille maksuttomia, ja henkilökohtaiset tapaamiset tulee sopia etukäteen. MAAILMA TULI Sosiaali- ja potilasasiamiehenä toimii Satu Peurasaari, p. 040 572 3793 (puhelinaika ti ja to klo 10-12).

Etelärantakatu 6, 94100 Kemi puh. 040 544 1750

KAUPUNKIIN tiistaina 10.9.2013 KLO 13 – 17

Monikulttuurinen tapahtuma Täikön torilla, Kemissä yhteistyössä Kemin kaupungin, SPR:n Kemin vastaanottokeskuksen, Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry:n, Tanssii Tätien kanssa ry:n, Silmu - projektin ja MoniNaisten Talo -projektin kanssa.


Sivu 15

Ankkuripaikka

Tukea mielenterveyskuntoutujien omaisille Länsi-Pohjan ja koko Pohjois-Suomen alueella Hyvän mielen talo ry on pohjoissuomalainen mielenterveysyhdistys, jonka ”kotipesä” sijaitsee Oulussa Puusepänkadulla. Toimintamme on avointa mielenterveyskuntoutujille, heidän omaisilleen ja läheisilleen sekä kaikille mielenterveysasioista kiinnostuneille. Vaikka kotipaikka onkin Oulussa, omaistoiminnan osalta alueena on koko pohjoinen Suomi. Omaistoiminnassa tuetaan mielenterveyskuntoutujien omaisia, mm. vertaistuen, tiedon ja henkilökohtaisen auttavan keskustelun sekä koulutus ja virkistysmahdollisuuksien avulla. LänsiPohjan alueella syksyllä tulevaa omaisia tukevaa toimintaa on mm.: Kemin omaisryhmä, jossa mielenterveyskuntoutujien omaiset pääsevät luottamuksellisesti ja koulutuksen saaneen vertaisohjaajan ohjauksella juttelemaan jaksamisestaan. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa torstaisin (5.9., 10.10., 14.11. ja 12.12.) klo 17.30-19.00. Omaistyöntekijä Sanna Hyry vierailee ryhmän kokoontumisessa 10.10. Kemin omaisryhmään osallistuneet ovat kertoneet tärkeimmiksi ryhmän anneiksi: ”Rohkeus puhua asioista, jotka painavat mieltä. Varmuutta ja tietoa sairaudesta, että ei ole ainoa ja toisillakin on samanlaisia asioita”. Tukea jaksamiseen voi saada myös puhelimitse kokoontuvasta vertaisryhmästä ”puhelinringistä”, joka on osallistujille maksuton ja johon voi osallistua myös nimettömänä. Mielenterveyden keskusliiton kanssa yhteistyössä järjestettävässä Omaisten Unelmakeitaassa 25.‐26.9. klo 17‐20 omaisilla on mahdollisuus keskittyä omiin unelmiinsa ja voimavaroihinsa. Sekä Unelmakeidas että omaisryhmä ko‐ koontuvat Kriisikeskus Turvapoijussa. Muiden Pohjois‐Suomen omaisten kanssa pääsee juttelemaan ja virkisty‐ mään Omaispäivillä 4.‐6.10. Posiolla. Päivillä ohjelmassa on Unelmakeidastyöskentelyä, kokemusten vaihtoa, patikointia sekä virkistystä. Hinta, vain 30 €, sisältää majoituksen, ohjelman ja ruokailut. Kevään 2013 omaispäiviltä Ylläkseltä omaiset kertoivat seuraavaa: ”Ohjelma ja osallistujat loivat omaispäivistä kiinnostavan ja rentouttavan tapahtuman arkisen aherruksen keskelle. Aion osallistua myös jatkossa omaispäiville.” ”Odotukset täyttyivät: vertaistukea, tietoa, kokemuksien vaihtoa. Sopivan kirjavaa ja asiallista porukkaa. Ei unohdettu huumoriakaan. Tuli samalla nauruterapiaakin!” Lisätietoja Omaistoiminnasta Sanna Hyry omaistyöntekijä puh. 041 5402 354 sp: sanna.hyry(at) hyvanmielentalo.fi tai hyvanmielentalo.fi omaistoiminta.html

Kuva Ylläksen omaispäi‐ vien patikointireissun varrelta Kesänkijärveltä Ylläksen omaispäivät 17.‐ 19.5.2013


Ankkuripaikka 2/2013

Sivu 16

Kemin MoniNaisten talon toiminta Monika-Naiset liiton MoniNaisten Talo - konseptialueilla -hanke tuotti runsaasti kohtaamisia maahanmuuttajanaisten ja kantaväestön naisten kesken. Tärkeimmät palvelumuodot olivat kerhotoiminnan tuottaminen ja neuvonnan tarjoaminen. Myös MoniNaisten Talolla tehtyjen lukuisten vierailujen kautta opiskelijat ja viranomaiset pääsivät osallisiksi maahanmuuttajanaisten kotoutumistilanteeseen. MoniNaisten Talo -toiminnan tavoite on, että naiset toimivat yli etnisten rajojen eri maista Suomeen tulleiden naisten kanssa. He huomaavat, etteivät he ole yksin ja näkevät muita naisia, jotka ovat heidän vertaisiaan ja joista he voivat löytää samanhenkisiä ystäviä. Toiminta on maksutonta, Taloille voi tulla lasten kanssa, ennakkoilmoituksia ei tarvita ja sukupuolisensitiivisyys ovat kaikki asioita, jotka madaltavat kynnystä osallistua. Kerhotoiminta oli kaikilla MoniNaisten Taloilla erittäin suosittua. Tämä kertoo siitä, että asiakkailla on tarve päästä vuorovaikutukseen sekä muiden maahanmuuttajanaisten että kantaväestön kanssa. Tällä hetkellä MoniNaisten Talolla pyörii Äiti-lapsi -kerho, Siivet perheklubi, Arkisuomea -kerho sekä Vertaistukiryhmä naisille. Kohtaaminen ja neuvonta ovat asiakaslähtöistä siten, että auttaminen lähtee asiakkaan kysymyksestä tai avun tarpeen ilmaisemisesta. Uuden asiakkaan kohdalla täytetään yleensä asiakaslomake. Tavallisimmat avuntarpeet olivat mm. halu tehdä jotain ja halu liittyä johonkin toimintaan, apua koulutukseen hakemisessa, eteenpäin ohjaus muihin palveluihin, apua työllistymiseen, lomakkeet (lähinnä TE-toimiston ja Kelan lomakkeet, mutta joskus myös oleskelulupa, kansalaisuushakemus), nettiasioiminen, asunnon etsintä, kotitehtävissä auttaminen. Yksilöllisiä neuvontakertoja vuonna 2012 Kemissä oli 251. Asiakkaita hankkeella oli Kemissä 84 eri naista ja asiakaskäyntimäärä oli 655 kertaa. Asiakkaat tavoitettiin sähköpostitse joka viikko lähetettävällä suomen- sekä englanninkielisellä viikkoohjelmalla. Viikko-ohjelmassa ilmoitettiin aina seuraavalla viikolla järjestettävät kerhot, tapahtumat tai muutokset MoniNaisten Talon aukioloissa.

Monika – Naiset liitto ry Kemin MoniNaisten Talo Etelärantakatu 6 94100 Kemi puh. 045 114 7595

Monika – Naiset liitto ry


Ankkuripaikka 2/2013

Sivu 17

Siivet- projektin kuulumisia Siivet-projektin ensimmäinen vuosi on takanapäin. Perhevalmennukseen on uudistettu materiaalia ja sen rakennetta on mietitty yhdessä terveydenhoitajien kanssa. Seutukunnan perhevalmennus on toiminut alueelliset haasteet huomioon ottaen hyvin. Siivet PerheKlubi aloitti maaliskuussa toiminnan yhteistyössä eri järjestöjen kanssa, mukana ovat PELA, MLL, MoniNaisten Talo, Kumppanuushanke Silmu, Länsi-Pohjan Mielenterveysseura. Siivet PerheKlubi on avoin ryhmä, johon voi osallistua ilmoittautumatta etukäteen. Mukana on ollut maahanmuuttaja ja paikallisia perheitä. Siivet Perheklubilla on leikitty, leivottu, askarreltu ja laulettu. Perklubilla voi vierailla torstaisin klo 10-12.

Nyt Siivet -projektissa keskitytään eroauttamiseen Viikoittain kokoontuva Länsi-Pohjan seudullinen Vanhemman Neuvo vertaistukiryhmä, alkaa 23.9.2013. Ryhmän tavoitteena on antaa rohkaisua ja uusia oivalluksia eron jälkeiseen vanhemmuuteen. Vanhemman Neuvo on ammatillisesti ohjattu vertaistukiryhmä eropäätöksen tehneille ja eronneille alaikäisten lasten vanhemmille. Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa. Jokaisella tapaamiskerralla on oma teema, jota tukevat pienryhmä- ja kotitehtävät. Ryhmässä käsiteltävät teemat liittyvät eron tuomiin muutoksiin vanhemman ja lapsen elämässä. Keskiössä on lapsen selviytymistä ja vanhempien yhteistoimintaa tukevien toimintatapojen tarkastelu. Lähtökohtana on vanhempien keskinäisen yhteistyön tukeminen erossa ja lapsen menetysten minimoiminen. Parisuhteesta voi erota, mutta vanhemmuus jatkuu erosta huolimatta. Ilmoittautumiset 13.9.2013 mennessä. Seudullinen Meän Perhe -ryhmä aloittaa 24.10.2013 Torniossa ja se on kiinteä ryhmä, joka kokoontuu kuusi kertaa ja siellä on omat ryhmät vanhemmille ja lapsille. Ryhmä on tarkoitettu perheille, joissa on 4-6 -vuotiaita lapsia. Tavoitteena on ammatillisesti ohjatussa ryhmässä vertaistukea hyödyntäen pohtia kasvatuksellisia asioita. Ilmoittautumiset Siivet -projektin työntekijöille 4.10.2013 mennessä.

Vanhemman Neuvo ryh‐ mä pähkinänkuoressa:

maksuton

otetaan 6‐8 osan‐ ottajaa haastatte‐ lujen perusteella

Länsi-Pohjan Mielenterveysseura ry:n Siivet -projekti järjestää maksuttoman Pelastakaa perheet -koulutuksen 20.11.2013. • Kouluttajana on Florence Schmitt, fil. toht., VET-perheterapeutti, yksilöpsykoterapeutti ja varhaisten vuorovaikutussuhteiden psykoterapeutti. Koulutus on suomeksi. Koulutuspaikka on Kemi – Tornion AMK Terveysalan toimipiste, Meripuistokatu 26, 94100 Kemi. Ilmoittautumiset 6.11.2013 mennessä Siivet -projektin työntekijöille. Lisätietoja: Sinikka Himola puh. 040 7533958 ja Merja Halttunen puh. 040 5773909 sähköposti: etunimi.sukunimi@turvapoiju.fi

kokoontuu 8 ker‐ taa (1krt/vk) Tur‐ vapoijussa, Etelä‐ rantakatu 6, 94100 Kemi

tarkoitettu alaikäi‐ sen lapsen van‐ hemmalle (samaan ryhmään ei voi osallistua lapsen molemmat vanhemmat)

alkaa ma 23.9.2013

seuraavat ryhmät järjestetään kysyn‐ nän mukaan


Sivu 18

Ankkuripaikka

Kemin Seudun Näkövammaiset ry Näkövammaisilla on takanaan vilkas kevätkausi. Kerhopäivien ja naisten vertaistukiryhmän lisäksi pistäydyimme muun muassa teatterissa ja taidemuseossa. Kevääseemme mahtui myös ilmaisutaidon kurssi, joka oli ammattiopettajien ansiosta hauska ja opettava lauantaipäivä. Järjestimme alueyhdistyksen johtamana myös tietokonekurssin näkövammaisille. Viikon kestäneellä kurssilla opimme tietotekniikan perusteita, sekä lukemaan lehtiä näkövammaisten celia-palvelusta. Puhesyntetisaattorin antama apu oli yllätys uusille koneen käyttäjille. Hankkipa pari oppilasta myös oman tietokoneen kurssin myötä. Alkukesästä teimme retken Pekanpäähän, jossa meitä pidettiin hyvänä. Maittavaa ruokaa, teatteria ja yhdessäoloa helteisenä päivänä. Heinäkuussa vaeltelimme Kiilopäällä ja seilasimme Inarin aalloilla alueyhdistyksen järjestämällä kesäretkellä. Syyskausi alkaa Annantuvalla kerholla, joka kokoontuu 10.9 klo 13, jolloin suunnittelemme syksyn toimintaa. Kerho kokoontuu kerran kuussa. Naiset kokoontuvat vertaistukiryhmään, jossa on näkövammaisia naisia ja näkövammaisten puolisoita ja avustajia. Syksyn tarjontaan kuuluu myös ilmaisutaidon kurssia, pimeää kahvilaa, joulumyyjäisiä ja pikkujouluja. Annantupa sijaitsee Kemissä, Keskuspuistokatu 28:ssa, toisessa kerroksessa. Talossa on hissi katutasossa. Mikrokerho kokoontuu 24.9 klo 14. Kerhossa opetellaan tietotekniikkaa näkövammaisten apuvälineohjelmilla. Opettelemme myös puhelimen sekä muiden vastaavien laitteiden käyttöä. Tutustumme myös näkövammaisten celia-kirjaston lainauskäytäntöön, kirjojen lukulaitteisiin ja niiden hankintaan. Kerho kokoontuu kuukausittain. Käymme myös erityisliikunnan vesijumpparyhmässä tiistaisin ja torstaisin. Ohjaaja kuvailutulkkaa liikkeet ja tarvittaessa myös opastaa kädestä pitäen. Näkövammaistoimintaan ovat tervetulleita näkövammaiset ja heidän omaisensa ja avustajansa.

Lisätietoja toiminnasta: Pirjo Heikinjuntti puh.040 517 0803 Teksti: Pirjo Heikinjuntti

Kuvat ovat Kemin Seudun Näkövammaisten heinäkuun aurinkoiselta retkeltä Kiilopäälle


Ankkuripaikka 2/2013

Sivu 19

Peräpohjolan epilepsiayhdistys ry Peräpohjolan epilepsiayhdistys on perustettu Tornion kaupungintalolla 5.9.2012 viemään Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueelle ajanmukaista epilepsiatietoutta. Yhdistyksen nuoresta iästä huolimatta yhdistyksemme jäsenistä suurin osa on kokeneita konkareita elämään sairautensa kanssa. Tämän myötä olemme pystyneet jakamaan tietoa siitä, millaista on elää epilepsian kanssa. Vertaistuki on yksi tämän ajan tarpeellinen toimintamuoto, jota vastasairastuneet ja sairauden kanssa taistelevat tarvitsevat. Yhdistyksemme kotikunta on Keminmaa, ja toimialueenamme ovat Kemi, Keminmaa, Kolari, Pello, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio. Tällä hetkellä yhdistyksellä on toimintaa Kemissä ja Torniossa sekä Pellossa, jossa yhdistyksen jäsenet ovat osana toimivaa neurokerhoa. Teemme jatkuvasti töitä epilepsiaa koskevien vanhentuneiden tietojen ja käsitysten muuttamiseksi. Olemme muun muassa olleet kouluilla kertomassa elämästä epilepsian kanssa. Autamme mielellämme myös alueemme terveydenhuoltoa, sosiaalitoimea sekä viranomaisia ja eri yhteiskunnan toimivia organisaatioita. Yhdistyksemme nuoresta iästä huolimatta olemme saaneet yhdistyksellemme luottamustehtäviä alueemme kunnissa sekä runsaasti nuorekasta elämää. Vietämme vuosittain helmikuussa Eurooppalaista epilepsiapäivää, jossa on vaihtuva teema. Vuonna 2013 teema on ollut ”työ ja epilepsia”. Meillä on tapaamisia kerhojen ja jäseniltojen merkeissä Torniossa Åströmin kartanossa sekä Meän talolla ja Kemissä Majakan tiloissa. Otamme mielellämme toimintaan mukaan jäseniä, jotka ovat epilepsiaa sairastavia, heidän omaisiaan tai läheisiään, ammattilaisia tai oikeastaan kaikkia, jotka haluavat viedä ja saada ajanmukaista, tutkittua tietoa epilepsiasta toimialueemme kunnissa.

Yhteyttä voit ottaa puheenjohtaja Seppo Romppaiseen p. 0405490039 tai romppainen.seppo@gmail.com tai sihteeriin Paula Soutukorva p. 0407579789 tai paula.soutukorva@gmail.com. Yhdistyksen sähköpostiosoite on perap.epilepsia1@gmail.com. Teksti: Paula Soutukorva

Lisätietoa epilepsiasta, valtakunnallisesta epilepsialiitosta ja OYS:in alueen yhdistysten toiminnasta löydät Internetistä osoitteesta www.epilepsia.fi.

Käy tykkäämässä sivuistamme myös Facebookissa.


Sivu 20

Ankkuripaikka

Voimaa vertaisuudesta - tuetut lomat Tuetut lomat syrjäytymisvaarassa oleville. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry on yksi viidestä lomajärjestöstä, joka järjestää tuettuja lomia. Lomatoiminta on luonteeltaan ennaltaehkäisevää toimintaa. Toiminnan tavoitteena on tukea lomalaista itsenäisessä selviytymisessä elämän eri tilanteissa ja vahvistaa perheen sisäisiä vuorovaikutussuhteita. Lomia järjestetään erilaisille kohderyhmille mm. työikäisille, lapsiperheille, pienyrittäjille, eläkeikäisille ja sairaus- ja vammaisryhmille. MTLH järjestää yli puolet lomista yhteistyössä eri järjestöjen kanssa. Lomia voidaan räätälöidä erilaisille kohderyhmille ja yhteistyökumppanina voi olla myös kunta tai seurakunta. RAY:n tuki MTLH:lle sosi‐ aaliseen lomatoimintaan vuodelle 2013 on 4 850 000 €. Ko. rahalla pystytään järjestämään noin 600 lomaryhmää ja myöntämään loma 16 500 henkilölle.

Lomat ovat ohjattuja ja ohjelmallisia lomia. Lomalla on mahdollisuus vertaistukeen. Tuettua lomaa haetaan henkilökohtaisella hakemuksella, ja lomasta maksetaan omavastuuosuus. Lomatuki voidaan myöntää joka toinen vuosi. Omavastuuosuus on lomakohtainen ja vaihtelee 15-33 € / vrk. Erityisesti järjestöt, paikallisyhdistykset, kuntien sosiaalityössä olevat, sairaaloiden sosiaali- ja kuntoutusohjaajat ja seurakuntien diakoniatyöntekijät tavoittavat taloudellisissa vaikeuksissa olevia ihmisiä ja heitä, joilla ei ole muuten mahdollisuutta päästä lomalle. Tällaisille henkilöille tuettu loma voi olla ainutlaatuinen mahdollisuus ja voimaannuttava kokemus. ”Lomalla sain mahdollisuuden lepoon ja pääsin irti arjen huolista. Oli mukavaa käydä valmiiseen ruokapöytään. Sain uusia ystäviä, joiden kanssa pystyin vaihta‐ maan kokemuksia sairastumisesta ja huomasin, että muilla on samanlaisia ongel‐ mia. Kyllä tällä kokemuksella pari vuotta jaksaa” Lisätietoja Airi Tella toiminnanjohtaja puh: 040 567 0628 sp: airi.tella@mtlh.fi. www.mtlh.fi.


Ankkuripaikka 2/2013

Sivu 21

Pidetään yhdessä huolta Lapista Pidä Lappi Siistinä ry on vuonna 1987 perustettu ympäristöjärjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme erilaisilla ympäristöprojekteilla ja talkootyöllä. Kesän talkooleirit pidetty ja työt tehty Kesän aikana Pidä Lappi siistinä ry organisoi talkooleirejä Pohjois-Suomessa. Leireillä oli osallistujia Suomesta ja maailmalta Etelä-Koreaa myöten. Kesän ensimmäisellä leirillä kesäkuussa paranneltiin paikkoja Pyhä-Luosto alueella. Ahkerat leiriläiset talkoilivat viikon aikana Pyhä-Luoston kansallispuiston alueella monissa eri kohteissa: Ukko-Luostolla korjattiin portaita, Tiaislaavun ja Tunturiaavan suunnalla rakennettiin pitkoksia ja Isokurussa kunnostettiin kulkureittejä. Lisäksi kunnostettiin ja siistittiin taukopaikkoja, merkattiin kansallispuiston rajaa, tehtiin puutöitä Karhunjuomalammella ja kerättiin samalla roskia. ”Ekaa kertaa mukana Pidä Lappi Siistinä ry:n talkooleirillä. Ollaan Pyhätunturil‐ la. Leiri on ollut oikein mukava ja todella mahtavat maisemat! Ollaan geokätköil‐ ty, valloitettu Noitatunturi, nähty Pyhäkasteenputous ja paljon muuta. Meidän poppoo on ollut mm. korjaamassa Ukko‐Luoston portaita, merkkaamassa kansal‐ lispuiston rajaa tien varressa ja touhuamassa Karhunjuomalammella. Kait sitä pitää tulla ens vuonna uudelleen!” -Heidi (Oulu/Hyrynsalmi) Heinäkuun aikana Pidä Lappi siistinä ry talkoili Inarissa, jossa talkoolaiset mm. kunnostivat laavuja ja muita rakenteita, raivasivat polkuja, purkivat pitkoksia, merkitsivät reittejä, huolsivat ja pystyttivät opasteita, siistivät ja maalasivat taukopaikkoja ja huusseja. Talkootyökohteita oli niin Jäniskoskella, Pielpajärvellä, Ritakoskella, Taimenjärvellä, Juutuanpolulla, Kiviojan suunnalla kuin kauempana Inarijärvellä Kahkusaaressakin.

Lisätietoja talkoista ja tulevista tapahtumista löytääkseen kannattaa tutustua blogiin osoitteessa www.yourlapland.com/siisti-lappi/. Teksti/Kuva: Emmi Keskiaho Viestintäpäällikkö, Pidä Lappi siistinä ry

”We got up around 8 am to have breakfast. After breakfast, we were di‐ vided into 4 groups. We started working at 9 am. The first group walked in the forest and carried the branches of trees, which were cut before, to one place. Then, we burned trees and leaves. We were watching until the fire went out. After that we went to another place and did the same things. In the end of the day, we took dinner to‐ gether speaking of what we did on the day, we took sauna and played mölkky, the traditional Finnish game. So, it was really fine day because we had the sunlight and happiness too!“ ‐Cindy&Emilie (France), Hahyung (South Korea), Mariko (Japan)


Sivu 22

Ankkuripaikka

Tornion Invalidit ry:n kuulumisia Tervehdys Torniosta Olemme 50 vuotta täyttävän yhdistyksen jäseniä ja pyrimme pitämään kokoontumisia kerran kuukaudessa ym. Teimme kesäretken Poikkilahteen, jossa on Pekanpään Hamina, jossa esiteltiin vanhaa perinnettä Torniojokilaaksosta. Vietimme 4.8.2013 toimitalolla yhteisen urheilu ja virkistyspäivän Kemin Seudun Invalidien kanssa. Aloitimme ruokailulla, kilpailtiin Boccin pelillä, jonka voitto meni Kemiin. Sen lisäksi oli tikanheitto- ja ammuntakilpailut, joiden voitot jäivät Tornioon. Lisäksi oli arvontaa ja mukavaa yhdessäoloa, ilma suosi meitä, aurinko paistoi ja oli lämmintä. Nyt odotamme uusia kohtaamisia. Terveisin Helena Alaraatikka Tornion Invalidit Ry sihteeri

Kansalaisneuvonta ohjaa oikean viranomaisen luo Julkisen hallinnon neuvontapalvelu avataan loppuvuonna 2013. Palvelun nimi on Kansalaisneuvonta. Kansalaisneuvonta opastaa julkisen hallinnon palveluihin liittyvissä kysymyksissä ja ohjaa asiakkaan oikean viranomaisen luokse. Palvelun tavoitteena on myös vähentää hätäkeskuksiin tulevia, sinne kuulumattomia puheluita. Neuvontapalvelua saa sähköpostilla, puhelimitse, tekstiviestillä ja sähköisellä lomakkeella. Kansalaisneuvonta toimii myös Suomi.fi -sivuston ja Kansalaisen asiointitilin sekä Kansalaisen tunnistus- ja maksamispalvelun asiakaspalveluna. Kansalaisneuvonta toimii tiiviissä yhteistyössä viranomaisten omien, kuten Kelan, Verohallinnon ja työvoimahallinnon neuvontapalvelujen kanssa. Eri viranomaisten sähköiset palvelut löytyvät kootusti myös Suomi.fi -sivuston kautta. Kansalaisneuvonnan 12 työntekijää ovat jo aloittaneet työnsä perehtymällä laajasti julkisen hallinnon palveluihin. Palveluneuvojat opastavat asiakkaita arkisin klo 8-21 ja lauantaisin klo 9-15. Kansalaisneuvonnan toimipiste sijaitsee Kouvolassa. Lisätietoja: http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20130618Kansal/name.jsp


Ankkuripaikka 2/2013

Sivu 23

Yhdistysten koulutus- ja tapahtumakalenteri Yhdistysten vuoden 2014 koulutus ja tapahtumakalenteria kootaan jälleen. Yhdistysten yhteinen koulutus- ja tapahtumakalenteri tarjoaa ajankohtaisia koulutuksia, seminaareja ja tapahtumia. Yhteinen kalenteri lisää yhteistyötä ja välttää päällekkäisyyksiä koulutusten ja tapahtumien järjestämisessä. Yhdistykset voivat ilmoittaa koulutuksiaan ja tapahtumiaan jatkuvasti http://www.majakkatalo.fi -sivustolla avoinna olevan sähköisen lomakkeen kautta ympäri vuoden. Tapahtuminen ja koulutuksien ohjelmat sekä ilmoittautumisohjeet löytyvät viimeistään 1-2 kuukautta ennen suunniteltua tilaisuutta http://www.jarjestotietopalvelu.fi -verkkosivuilta.

Järjestökouluttajapankkia kehitetään Oletko yhdistyskouluttaja tai vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kouluttaja? Kerro osaamisestasi ja ilmoittaudu kouluttajapankkiin. Kouluttajapankin tarkoituksena on kerätä tietoa yhdistyskentän kouluttajaosaajista yhteiseen tietopankkiin. Kouluttajapankin toivotaan lisäävän yhteistyötä ja osaamisen vaihtoa yhdistysten kesken. Liity sinäkin jo tänään! http://www.majakkatalo.fi

Kemiläinen työllistämismalli -hanke tiedottaa Hyvä järjestötyönantaja! Etsittekö järjestöönne työntekijää palkkatuella? Kun jätätte palkkatukihakemuksen TE -toimistoon, ilmoittakaa avoin paikka myös Kemiläinen työllistämismalli hankkeelle. Meillä on työllisyyden kuntakokeilussa mukana vajaat 200 työnhakijaa, joiden joukosta voi löytyä juuri teidän järjestönne tarpeisiin sopiva työntekijä. Me esittelemme hakijoita, joiden joukosta te itse teette mahdollisen valinnan.

Tarvittaessa annamme myös ohjausta ja neuvontaa palkkatukityöllistämisessä. Järjestöjen työllistämiskysymyksissä teitä palvelee projektikoordinaattori Maija Saarenpää Puh. 040 156 2556 Sp. maija.saarenpaa@kemi.fi www.kemi.fi/kuntakokeilu


Ankkuripaikka 2/2013

Sivu 24

Tapahtumia ja tilaisuuksia Toimintaa, tietoa ja tukea osoitteessa http://www.jarjestotietopalvelu.fi

Järjestötreffit Torniossa 24.9.

Arjen turvaa kunnissa -hanke järjestää TREFFFIT, jonka tarkoituksena on löytää tarpeet ja toimijat torniolaisten lasten, lapsiperheiden ja varhaisnuorten hyväksi. Haluamme kutsua teidät asiantuntijat keskustelemaan pienryhmissä torniolaisten lasten ja lapsiperheiden tilanteesta. Olette lämpimästi tervetulleita. Te ammattilaiset tiedätte ”missä mennään”, ja toimijoilla voi jo olla toimintaa, tai on halukkuutta järjestää sitä, mikä edistää lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja turvallisuutta. Treffipäivän tulos viedään Tornion hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyön johtoryhmän käsittelyyn. Tämä johtoryhmä on jo valinnut kehittämiskohteekseen k.o. ryhmien tarpeet. Odotamme treffipäivän tuloksen näkyvän kunkin organisaation toimintasuunnitelmissa ensi ja tulevina vuosina johtoryhmässä sovittavan toimintasuunnitelman mukaisesti. Hankkeessa kehitetään uutta hyvinvointi ja turvallisuusyhteistyön mallia kuntaamme. Toimintamallin avulla pyritään löytämään eri organisaatioiden välinen yhteinen näkemys vallitsevasta hyvinvointi- ja turvallisuustilanteesta ja tarvittavista toimenpiteistä. Organisaatioiden välinen yhteistyö hyvinvointi- ja turvallisuusasioissa on pysyvä malli löytää resursseja ennaltaehkäisevään työhön ja kohdentaa resurssit niin, että vaikuttavuus olisi mahdollisimman hyvä. Tähän me tarvitsemme Sinua ja osaamistasi. Tervetuloa! Lisätietoja treffeistä projektityöntekijä Marja Mathleinilta 040-6526991 Ilmoitathan osallistumisesi 6.9.2013 mennessä marja.mathlein@tornio.fi

Meri-Lapin järjestöstrategiahankkeen kuntakierros starttaa Meri-Lapin järjestöstrategian laadinnan tavoitteena on tehdä näkyväksi merilappilaista yhdistystoimintaa, parantaa yhdistysten toimintaedellytyksiä ja tiivistää yhdistysten ja kuntien keskinäistä yhteistyötä. Strategiaan liittyvä toimenpideosa tarjoaa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia yhdistyksille ja kunnille yhdistysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi sekä kuntien ja yhdistysten yhteistyön edistämiseksi. Kutsumme koko yhdistyskenttää. mukaan yhteiseen työskentelyyn laajalla rintamalla

Kuntakierros toteutetaan 22.-24.10 ja 29.-31.10. Ylitorniolla, Torniossa, Keminmaassa, Tervolassa, Kemissä ja Simossa. Työskentelyyn voi osallistua myös mm. vastaamalla yhdistyksille suunnattuun kyselyyn syyskuussa. Kysely toteutetaan yhteistyössä Lapin Liiton Lapin järjestöstrategiahankkeen kanssa.


Ankkuripaikka 2/2013

Sivu 25

Ehkäisevän päihdetyön seminaari - viiniä maistellen vanhuuteen

Viiniä maistellen vanhuuteen puolipäiväseminaari järjestetään ma 7.10.2013 klo 12.00 – 16.00. Paikkana on KTAMK, Kosmos auditorio, Tietokatu 1, Kemi Puolipäiväseminaarin tavoitteena on nostaa yleiseen keskusteluun ikääntyvien lisääntynyt alkoholin käyttö. Seminaarissa esitellään Ehkäisevän päihdetyö, Ehyt ry:n menetelmiä ja puheeksi ottamisen ja puuttumisen mahdollisuuksia. Seminaarin järjestävät Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry, Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry ja Kemi-Tornion AMK Sosiaali- ja terveysala. Tilaisuudessa voi tutustua päihdetoimijoiden ja järjestöjen materiaaleihin. Lisätietoja: Sinikka Kähkönen tai Mira Karhu

Toimi, vaikuta ja verkostoidu 13-14.11. Rovaniemellä! Järjestötoiminnan kehittäminen -koulutus Järjestötoimijoita yhteen kokoava Järjestötoiminnan kehittäminen -koulutus on SOSTEn ja RAY:n yhdessä suunnittelema ja toteuttama uusi koulutuskokonaisuus, joka toteutuu ensimmäisen kerran vuonna 2013. Myös Innokylä on mukana! Koulutus tarjoaa ideoita ja näkökulmia talouden ja hyvän hallinnon, viestinnän, arvioinnin, projektityön ja vapaaehtoistoiminnan ohjaamisen parissa toimiville. Tavoitteena on lisätä osallistujien valmiuksia toimia ja vaikuttaa tuloksellisesti, vahvistaa arvioivaa ja kehittävää työotetta sekä edistää keskinäistä yhteistyötä ja verkostoitumista. Koulutus järjestetään 13.-14.11.2013 Rovaniemellä, Hotelli Santa Clausissa. Lisätietoja: http://www.soste.fi/tapahtumat/jarjestotoiminnan-kehittaminen-koulutus-2.html

Suomi mies seikkailee Simon kunnanvirastolla 24.9. Tapahtuman keskeisenä tavoitteena on koota paikkakunnan liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin toimijat yhteen ja tarjota kuntalaisille mahdollisimman laaja ja monipuolinen paketti oman hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuuksista. Simon tapahtuman tuottavat yhteistyössä Simon kunta, Lapin Liikunta ry, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma sekä Lapin urheiluopisto. Mukana on liikunta-, terveys- ja harrastejärjestöjä sekä yrityksiä. Lisätietoja: Soile Vakkala, vapaa-aikatoimenjohtaja, puh. 040 758 4465 soile.vakkala@simo.fi


Ankkuripaikka 2/2013

Sivu 26

Kansalaisyhteiskunta.fi paljastaa onnellisuuden salaisuuden: Onnellisuuden salaisuus Onnellinen on se ihminen, joka elää täysipainoisesti omaa elämäänsä, rakastaa ja saa rakkautta ja selviytyy elämän jokapäiväisistä haasteista. Raha helpottaa käytännön elämää, mutta ei tee ihmistä onnelliseksi. Vielä vähemmän tekee valta. Harvardin yliopiston tutkijat selvittivät 75 vuoden ajan, mikä tekee ihmiset onnelliseksi. Seuraavassa on poimintoja tutkimuksen tuloksista, mutta myös omakohtaisia havaintoja elämän varrelta. Olennaisin havainto tutkimuksessa oli, että rakkaus on kaikkein tärkein. Ihmisen pitäisi myös oppia elämään niin, että hän ei karkota rakkautta omaehtoisesti pois. Viisas huomio. Elämän kokonaisuudessa raha ja valta eivät ratkaise ihmisen onnellisuutta. Niiden merkitys vaihtelee toki ihmisten kesken ja eri elämäntilanteissa, mutta elämän kokonaisuudessa ne eivät ole kuitenkaan ratkaisevan tärkeitä asioita. Onnelliseksi voi tulla olematta varakas ja vaikutusvaltainen.

Ihmissuhteet ovat suuri mielihyvän tuoja henkilökohtaisessa elämässä mutta myös työelämässä. Ihmisen tunneside työhönsä ja työyhteisöönsä sekä työkavereihinsa on tärkeä asia meille ihmisinä. Ihmistä ei ole luotu erakoksi. Ihmissuhteet ovat usein haasteellisia, mutta siitähän elämän suola tulee. Ihminen älyllisenä olentona kaipaa haasteita. Jos rima on liian matalalla, jokainen tylsistyy. Jos rima on liian korkealla, se lannistaa monia. Sopivat haasteet pitävät meidät vireessä ja auttavat meitä antamaan parastamme niin elämässä kuin työssäkin. Ihminen tarvitsee kykyä selviytyä elämän haasteista voidakseen elää onnellisena. Samalla pitää olla taito kohdata vastoinkäymisiä, joita kukaan ei voi välttää. Tarvitaan siis taitoa elää ihmisyhteisöissä, joissa asiat eivät mene omien ajatusten mukaisesti, vaan jossa muut ihmiset ja ympäristö muovaavat jokaisen ihmisen elämää. Tätä kutsuttaneen elämisen taidoksi. Itsekkyys, itsekeskeisyys ja oman edun tavoittelu sopivat huonosti edellä kuvattuun onnellisen elämän formulaan. Ne ovat kuitenkin aika pinnalla tämän päivän Suomessa. Olisiko tämä yksi syy siihen, miksi niin monet ihmiset ovat onnettomia, vaikka ulkoisesti asiat ovat ihan hyvin? Itsekeskeisyys ja itsekkyys eivät rakenna ihmissuhteita, eivät edistä rakkautta eivätkä lisää elämän tasapainoisuutta. Siksi niitä kannattaisi välttää viimeiseen asti, jos haluaa elää onnellista elämää. Ja kukapa meistä ei haluaisi! Aaro Harju

http://www.kansalaisyhteiskunta.fi

Me voimme kaikki tulla onnellisiksi riippumatta lähtökohdistamme. Usein surkuttelemme vaikeaa lapsuuttamme, kun piti leikkiä puuleluilla. Toki traumaattiset elämänkokemukset varsinkin lapsuudessa vaikuttavat, mutta tutkijoiden havainto on, että voimme muuttaa paljon elämäämme, jos jaksamme ponnistella muutoksen eteen. Mistä jaksamisen eväät löytyvät? Tätä pitää miettiä ja tähän panostaa, koska monella ei ole henkisiä voimia muuttaa elämäntilannettaan ja kurkotella parempaan huomiseen.


Sivu 27

Ankkuripaikka

Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry Pohjoisen yhteisöjen tuki ‐ Majakka ry on kansalaistoiminnan edistäjä ja asiantuntija. Toimintamme perustuu vahvaan toimintaympäristön tuntemukseen, järjestölähtöisyyteen ja laajaan yhteistyöverkostoon

Pohjoisen yhteisöjen tuki ‐ Majakka ry on vuonna 2000 perustettu kan‐ salaistoiminnan edunvalvonta‐ ja kehittämisorganisaatio Yhdistyksen tarkoituksena on kan‐ salaisten hyvinvoinnin lisääminen edistämällä yhteistyötä, vahvista‐ malla järjestöjen toimintaedellytyk‐ siä ja tukemalla järjestölähtöistä auttamistyötä. Yhdistyksen kotipaikka on Kemi ja toiminta‐alue Pohjois‐Suomi.

Tule ja verkostoidu — Me välitämme! Kansalaistoiminnan kehittämiskeskus Majakka Osoite: Pohjoisrantakatu 5, 94100 Kemi Puh. o50 409 9683 info@majakkatalo.fi Lisätietoja: http://www.majakkatalo.fi

Seuraava Ankkuripaikka ilmestyy 20.1.2014 Painos 500 kpl Toimitus ja ulkoasu Majakkacrew Aineisto Tiedotteeseen tuleva aineisto toimitetaan aineistopäivään mennessä osoitteeseen viestinta@majakkatalo.fi Artikkelin pituus enintään A4 arkki kuvineen. Aineistoa voidaan tarvittaessa lyhentää ja muoka‐ ta

Ilmestyminen Tiedote ilmestyy neljä kertaa vuodessa llmestymisaikataulu 1/2014, aineiston deadline 31.12.2013 Osoitteenmuutokset ja tilaukset viestintä@majakkatalo.fi Tiedotteen kuvat: Majakkacrew ja artikkelin kirjoittajat


Ankkuripaikka 2/2013  

Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry:n julkaisema tiedotuslehti.