Ankkuripaikka
kansalaistoiminnan tiedotuslehti 2/2014 Ankkuripaikka 2/2014
Tässä numerossa: Pääkirjoitus
2
Majakkakuulumisia
3-6
Järjestö– ja hankekuulumisia
7-24
Tapahtumia ja tilaisuuksia
25-27
Yhdistystoiminta - pehmeitä arvoja vai kovaa kilpailua
Ankkuripaikka
Sivu 2
Yhdistystoiminta - pehmeitä arvoja vai kovaa kilpailua Yhdistystoiminnan kivijalka on ihmisten halu harrastaa ja halu auttaa. Vapaaehtoinen, oman elämän sisältöä rikastuttava toiminta on perinteisen yhdistystoiminnan ydin. Yhteiskunnan monimutkaisuus ja poliittinen näköalattomuus on johtanut pirstaloituneeseen maailmankuvaan, jossa kaiken pitää olla ”kivaa” ja yksilö on tärkein. Tässä ympäristössä on yhdistyksillä suuri tehtävä yhteisten asioiden, myös epäkohtien, esille tuojina. EU:n suomalaiseen yhdistyskulttuuriin tuoma hanketoiminta on antanut yhdistyksille välineen, jolla toiminnan kehittämistä ja uudistamista voidaan rahoittaa. Samalla se on tuonut uutta byrokratiaa ja taloudellisia lisävastuita, joita valvoo viranomainen entistä tarkemmin.
www.majakkatalo.fi
Hanketoiminnan tuleminen osaksi yhdistysten – pientenkin – toimintaa on lisännyt kilpailua ainakin kahdella tavalla. Yhdistykset on asetettu kilpailemaan keskenään jaettavasta rajallisesta rahasta ja uusista ideoista. Tämä ohjaa helposti keskinäiseen kyräilyyn sen sijaan, että keskityttäisiin yhdessä oleelliseen. Yhdistysten toimintaan on hiipinyt yritysmäinen toimintamalli, jota hanketoiminta tukee. Ristiriidan aiheuttaa se, että kun yhteiskunta antaa tukea järjestöille, se samalla vaikeuttaa järjestöjen mahdollisuuksia hankkia tarvittavia omarahoitusosuuksia. Yhdistykset ovat pakotettuja liiketoiminnallisiin järjestelyihin samalla kun viranomaisten näkökulmasta liiketoimintaa ei saisi olla. Monien päätösten perusteluna on rahan puute. Aikamme keskeisenä arvona on raha ja sen lisääntyminen. Rahan pitäisi kuitenkin olla väline joka auttaa muiden tavoitteiden saavuttamisessa. Pitäisikö rahan sijasta valuuttana käyttää yhteisesti hyväksyttyjä tavoitteita, esimerkiksi hyvinvointi. Vaihtaisimme rahan sijaan hyvinvoinnin osa-alueita. Koko yhdistyskenttä on joutumassa talouden liekaan samalla tavalla kuin koko yhteiskunta jo on. Ei ole mikään salaisuus, että yhteiskunnan toimintojen suunnannäyttäjänä toimii raha, ei tarve. Asiasta käydään keskustelua tiedotusvälineissä ja sumeassa mediassa. Odotan vain, että keskustelu saavuttaa vakavassa sävyssä myös päättäjät. Elämme monella tavalla yhteiskunnan murroksessa. Perhosen siipien muutosta enteilevä havina on jo kuultavissa. Erityisesti nuorisossa on nähtävissä tuskastumista ja uusien, tulevaisuuteen suuntaavien kestävien elämän sisältöjen etsimistä. Uskon ja toivon, että yhdistykset ja vapaaehtoiset ovat eturintamassa siinä arvokeskustelussa, jonka seurauksena inhimilliset arvot saavat yhteisöllisen oikeutuksen.
Teksti Kari Lunnas Puheenjohtaja Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry
Ankkuripaikka 2/2014
Sivu 3
Yhdessä innostuen - rohkeasti kehittäen Kesä on hellinyt meitä helteillään ja nyt on aika rientää jälleen yhdistystoiminnan pariin. Kesällä olemme saaneet nauttia niin levosta kuin ulkoilmaelämästä, jokainen mielensä mukaan. Syksyn saapuminen tietää monelle meistä aikataulutettuun elämään palaamista. Täytyy todeta, että se tuntuu joka syksy aina vain haasteellisemmalta. Henkilökohtainen huoleni on vapaaehtoistoiminnan parissa olevien pienen aktiivijoukon jaksaminen. Siksi toivonkin, että niin valtakunnalliset liitot kuin yhdistystoimintaa rahoittavat tahot huomioivat entistä enemmän vapaaehtoisvoimin tehdyn arvokkaan työn pienissä paikallisyhdistyksissä resursseja jakaessaan. Suunta näyttää valitettavasti kuitenkin huolestuttavalta. Yhteiskunnassamme on meneillään useita rakenteisiin liittyviä uudistuksia, jotka edellyttävät yhdistyksiltä arviointia omasta roolistaan ja tehtävästään muuttuvassa toimintaympäristössä. Toimintaympäristön muutos merkitsee kasvavaa haastetta, mutta myös uusia mahdollisuuksia eri toimijoiden väliselle yhteistyölle. Yhdistysten ja vapaaehtoisten kansalaisten tekemä työ on merkittävä, mutta liian vähän käytetty voimavara kanavoimaan kansalaisten ääntä kunnassa. Edellä mainittua taustaa vasten Meri-Lapissa käynnistyi yhteiseen kansalaisjärjestöstrategiaan tähtäävä prosessi vuonna 2013. Hanketta rahoittivat Rahaautomaattiyhdistys ja alueen kunnat Meri-Lapin kehittämiskeskuksen kautta. Strategia hyväksyttiin Meri-Lapin seutuhallituksessa 26.5. ja sen kirjoittamiseen osallistui lähes 300 yhdistyksissä ja niiden yhteistyökumppaneina toimivaa henkilöä. Meri-Lapin kansalaisjärjestöstrategian ydinviesteiksi muotoutuivat luova kumppanuus ja uudistuminen. Luova kumppanuus on avointa ja läpinäkyvää, ja sen edellytyksenä on kunnioitus ja luottamus. Kaikilla on mahdollisuus tulla mukaan. Luova kumppanuus toimii raja-aitoja madaltavasti ja lisää avointa yhteistyötä, innovatiivisuutta, uutta ajattelua, rohkeaa haasteisiin vastaamista ja ennakoivaa uudistumista. Strategisiksi tavoitteiksi nousivat yhteistyörakenteiden ja prosessien Meri-Lapin vahvistaminen, yhdistysten tunnettuuden ja vaikuttamisen lisääminen, yhdistysjärjestöstrategia: ten toimintaedellytysten vahvistaminen sekä kaiken läpäisevänä sosiaalisten inwww.majakkatalo.fi novaatioiden ja osaaminen kehittäminen. Meri-Lapin kansalaisjärjestöstrategiaa on kirjoitettu yhteistyössä Lapin liiton toukokuussa julkistaman Lapin järjestöstrategian kanssa. Se muodostaa Lapin järjestöstrategian alueellisen osion huomioiden näin erityisesti Meri-Lapin alueen toimijoiden ilmaisemat erityistarpeet. Kiitokset hyvästä lopputuloksesta kuuluvat Meri-Lapin kansalaisjärjestöstrategiaa luotsanneelle Marika Mathleinille ja Lapin liiton järjestöstrategiatyöstä vastanneelle Suvimaria Saarenpäälle. Lämmin ja kaunis kesä on takana. Olemme toivon mukaan myös yhdistyskentässä ladanneet akut täyteen. Meri-Lapin kansalaisjärjestöstrategian jalkauttaminen kuntiin, yhdistyksiin ja alueen muiden sidosryhmätoimijoiden keskuuteen käynnistyy syksyn 2014 aikana. Toivomme mahdollisimmat monen teistä osallistuvan jatkossakin tähän työhön kanssamme. Haluan myös lausua lämpimät kiitokset syyskuussa Team Botnian toimitusjohtajaksi siirtyvälle, Meri-Lapin kehittämiskeskuksen kehittämispäällikkönä toimineelle Jukka Kujalalle 13-vuotta kestäneestä yhteistyöstä. Jukan arvokkaan työpanoksen avulla merilappilainen yhdistyskenttä on luontevasti nivoutunut osaksi aluekehitystyötä. Kiitos Jukka, tästä on hyvä jatkaa!
Lapin järjestöstrategia: www.lappi.fi/ lapinliitto/ lapinjarjestostrategia
Teksti Tuula HuttunenKoivumaa Toiminnanjohtaja Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry
Sivu 4
Ankkuripaikka
Majakan vapaaehtoistoiminnan kuulumisia Tekemisen kevättalvi
www.mitakuuluublogi.wordpress.com
Sinikka Kähkönen siirtyy takaisin Suomen Mielenterveysseuran palvelukseen vietettyään vuoden Majakan Vapaaehtoistoiminnan kehittäjänä.
Teksti: Sinikka Kähkönen
Vapaaehtoistoiminnassa kevään aikana saimme aikaan yhteistyönä mm. Kulttuurikaveri vapaaehtoistoiminnan ja Järjestötietopisteen. Meri-Lapin yhdistystoimijoille järjestettiin kaksi yhdistystoiminnan koulutuspäivää ja ryhmänohjaajille ja vertaisryhmänohjaajille järjestettiin myös kaksi iltapäivän koulutustilaisuutta. Uusien vertaisryhmien perustamisissakin olimme mukana. Kaksipäiväiseen yhdistyskoulutukseen osallistui joukko yhdistysaktiiveja, jotka vapaaehtoisina omalla ajallaan haluavat panostaa tärkeäksi kokemaansa yhdistystoimintaan ja sen kehittämiseen. Koulutuspäivien palautteena osallistujat kertoivat, että koulutuksen paras anti oli se, kun he olivat kuulleet muiden yhdistystoimijoiden kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Verkostoituminen ja kokemusten jakaminen palvelee yhdistysväkeä – pääsimmekin jo Majakan perustehtävän ytimeen!
Kulttuuri hivelee mieltä ja vapaaehtoistoiminnassa mukana olevat kuuluvat elämäänsä tyytyväisten ja hyvinvoivien joukkoon. Kulttuurikaverivapaaehtoistoiminta suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä Länsi-Pohjan Mielenterveysseuran, Suomen Mielenterveysseuran ja Kemin Kaupungin kulttuuritoimen kanssa. Kulttuurikaveri on vapaaehtoiskoulutuksen käynyt henkilö, joka menee kulttuuritapahtumaan yhdessä henkilön kanssa, joka ei muuten sinne pääse. Esteet voivat olla monenlaisia toimintakykyyn liittyviä, yksinäisyys on yksi tällainen syy. Järjestötietopiste on Länsi-Pohjan Keskussairaalan aulassa tiistaisin oleva yhdistystoiminnan esittelypäivä. Toiminnan tavoite on, että alueen ihmiset, sairaalan asiakkaat ja henkilökunta sekä yhdistystoimijat saavat tietoa, luovat kontakteja ja tavoittavat toisensa paremmin. Potilas-, sosiaali- ja kansanterveysjärjestöt ja paikallisyhdistykset tarjoavat tietoa, toimintaa ja vertaistukea. Tämä toiminta edesauttaa monia hyvinvoinnin ja kuntoutumisen tiellä. Toiminnan mallina on ollut Lapin Keskussairaalan Tietovakka ja taustatukena toiminnan suunnittelussa ovat olleet Länsi-Pohjan keskussairaala ja Perusterveydenhuollon yksikkö sekä Lapin Ammattikorkeakoulu. Yhdistykset ovat aktiivisesti ilmoittautuneet mukaan Järjestötietopisteeseen. Syksyn järjestötietopistekalenteri on jo varattu täyteen, mikä kertoo toiminnan tarpeellisuudesta. Ilman tietoa ja tiedottamista ei kannata toimia yhdistyksissäkään. Meri-Lapin alueen tiedotusvälineet ja Majakan Järjestötietopalvelun tiedotteet ja uutiskirje ansaitsevat kiitoksen. Lehtien maksuttomat järjestöpalstat, toimittajien lehtijutut, Radio Perämeren Menovinkit ja radiohaastattelut lisäävät tietoa alueen yhdistystoiminnasta alueen ihmisille. Ilman yhteistyökumppaneiden, järjestö- ja yhdistystoimijoiden kanssa aikaan saatua toimintaa, koulutuksia ja tapahtumia tekeminen ei olisi ollut näin innostavaa. ”Tehemä pois” –meiningin jatkumisesta huolehtivat Teija Karisaari ja Sini Hölttä vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreina. Omalta osaltani olen kiitollinen Majakka vuodestani ja katselen omaa työtäni myös mielenterveysseurassa innostuksen silmälasien läpi.
Ankkuripaikka 2/2014
Sivu 5
Majakan vapaaehtoistoiminnan koordinaattorit esittäytyvät Hei! Olen Teija Karisaari, vuonna 2009 Humanistisesta ammattikorkeakoulusta yhteisöpedagogiksi valmistunut puuhanainen Kemistä. Aloitin Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry:ssä vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina helmikuussa 2014. Työurallani olen toiminut erilaisissa tehtävissä ostolaskujen tarkastajasta projektiohjaajaan ja koulunkäyntiavustajaan asti. Pienen elämäni aikana olen ehtinyt toimia useissa järjestöissä niin rivijäsenenä kuin aktiivinakin. Toimin myös kunnallispolitiikassa niin paljon kun aikani ja voimavarani sallivat. Itselleni lähellä sydäntä ovat aina olleet niin vammaisjärjestöjen kuin urheilujärjestöjenkin toiminta. Maaliskuussa minut valittiin Invalidiliiton INTOnuorisotyöryhmään, ja nuorten aktivoiminen järjestötoimintaan onkin alkanut Majakassa tänä keväänä täydellä teholla. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina toivon, että voin palvella asiakkaittemme tarpeita parhaani mukaan ja tehdä sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa tutuksi yhä laajemmalle yleisölle. Yhteystiedot: Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorit: Sini Hölttä 050 440 8969 sini.holtta@ majakkatalo.fi
Sini Hölttä (vas.) Teija Karisaari (oik.)
Teija Karisaari 050 501 7717 teija.karisaari@ majakkatalo.fi
Olen Sini Hölttä, aloittanut huhtikuun alussa vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina Pohjoisen Yhteisöjen tuki – Majakka ry:ssä. Olen valmistunut sosionomiksi KemiTornion Ammattikorkeakoulusta vuonna 2013 ja työskennellyt monenlaisissa paikoissa niin rakennustyömailla kuin Meän Tahit -tanssiyhtyeessä Tunturi-Lapissa. Muutaman kuukauden aikana nuorten vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on herättänyt kiinnostukseni. Olisi hienoa saada nuoria ja nuoria aikuisia mukaan järjestöja vapaaehtoistoimintaan. Olenkin vastikään liittynyt Keliakiayhdistykseen ja alkanut suunnitella Keliakianuorten toimintaa Meri-Lapin alueelle. Toivon mukaan syksyllä saamme kehiteltyä ja käynnisteltyäkin jotain mukavaa yhteistä toimintaa. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina pyrin olemaan luova, luotettava ja helposti lähestyttävä. Haluan tukea ja auttaa yhdistysten toimijoita heidän toiminnassaan. Syksy tuo tullessaan uusia haasteita, joita odotammekin jo innolla.
Teksti Sini Hölttä ja Teija Karisaari
Sivu 6
Ankkuripaikka
Majakan tietotiimin kuulumisia Majakan tietotiimssä puhaltavat uudet tuulet
www.jarjestotietopalvelu.fi/
Vuoden 2013 lopulla Lapin Virtuaalijärjestö@ -hanke saapui tahtomattaan päätepysäkille. Hankkeen parissa olisi ollut vielä kehitettävää, mutta sen rahoitus loppui. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että Majakan tietotiimi olisi luopunut kehitystyöstään, päinvastoin. Edellisten vuosien kehitystä haluttiin viedä entistä voimakkaammin eteenpäin, siksi olemme jatkaneet työtämme Pohjois-Suomen yhdistysten alueellisen viestintävälineen kehittämisen parissa. Kehitystyötä tutkaillessa on ilo todeta, että Järjestötietopalvelu kehittyy ja voi edelleen hyvin. Useat yhdistykset hyödyntävät maksutonta järjestötietopalvelua tiedottaessaan yhdistyksensä toiminnasta ja tapahtumista. Tämän myötä verkkoyhteisö on elävämpi ja toimivampi kokonaisuus.
Yhteystiedot: IT-tuki ja asiakaspalvelu: Henri Mustajärvi, Mikko Kaltiola 050 420 3060 etunimi.sukunimi@ majakkatalo.fi IT-tuki ja viestintä: Janne Hallikainen 050 564 1322 etunimi.sukunimi@ majakkatalo.fi
Majakan tietotiimi tahtoo kehittää Järjestötietopalvelun verkkoyhteisöä, jotta se palvelee yhdistysten tarpeita entistä paremmin. Kesän kynnyksellä muutoksen tuulet puhalsivat rajusti ja siinä rytäkässä tietotiimissä aloittivat Mikko Kaltiola ja Henri Mustajärvi, jotka ovat tuoneet uudenlaisen näkemyksen palvelusta ja sen toiminnasta. Janne Hallikainen jatkaa työtänsä yhdistysten viestinnän kehittämisen parissa. Trio tarjoaa jatkossakin yhdistyksille tukea, joka on koettu tarpeelliseksi alati kehittyvissä verkkoyhteisöissä.
Maksuton palvelu Järjestötietopalvelu on kaikille Pohjois-Suomen ihmisille suunnattu yhteinen kohtaamispaikka verkossa. Se on maksuton verkkosivusto, jota yhdistykset voivat käyttää apuna viestinnässään. Sivustolle rekisteröitymisen jälkeen käyttäjä voi lisätä sivujen Tiedote- osioon yhdistyksensä tiedotteita ja Tapahtumakalenteri-osioon yhdistyksensä tapahtumia. Kaikilla yhdistyksillä ei ole omia kotisivuja, eikä edes mahdollisuuksia tai halukkuutta niiden hankkimiseen. Järjestötietopalvelu on yhdistyksille hyvä mahdollisuus tulla näkyväksi verkossa. Lisäämällä tapahtumia ja tiedotteita Järjestötietopalveluun yhdistys saa samalla viestinsä perille myös Majakkaverkoston uutiskirjeen kautta joka lähtee ympäri Lappia yhdistystoimijoille kaksi kertaa kuukaudessa. Tuokaa tekin yhdistyksenne mukaan Järjestötietopalvelun verkkoyhteisöön osoitteessa www.jarjestotietopalvelu.fi, niin kehitetään yhdessä yhdistyskentän näkyvyyttä.
Apua myös verkkomaailman ulkopuoliseen tiedottamiseen ja toimintaan Kesän aikana tietotiimi on tarjonnut ja tarjoaa myös jatkossa apuaan myös verkkomaailman ulkopuolisessa tiedottamisessa. Useat yhdistykset ovat olleet yhteydessä ja tehneet yhteistyötä tietotiimiläisten kanssa muun muassa päivittäessään yhdistystensä esitteitä ja luoden yhdistykselleen omia lehtijulkaisuja. Samalla on avustettu yhdistysväkeä tietotekniikan ongelmissa. Mikäli yhdistyksesi tarvitsee apua tiedonvälityksessä, niin ole yhteydessä Majakan tietotiimiin. Löydämme sopivan tavan jolla voimme olla avuksi
Yhdessä tehden saamme näkyvyyttä!
Teksti: Janne Hallikainen
Ankkuripaikka 2/2014
Sivu 7
Järjestö– ja hankekuulumisia Kemin Eläkkeensaajat ry Kemin Eläkkeensaajat on taustaltaan sosialidemokraattinen eläkeläisjärjestö mutta kaikki ovat tervetulleita kerhoihimme, ei meillä politiikka ole päällimmäinen puheenaihe. Sen sijaan olemme kyllä aktiivisia ajankohtaisten asioiden kuulemisessa ja oppimisessa.
Teemme myös päiväretkiä lähialueelle. Elo-syyskuun vaihteeseen olemme suunnitelleet retkeä Ranuan eläinpuistoon. Viime syksynä vierailimme Tervolan komeita kirkkoja katsomassa ja kuulimme kirkkoherra Holman erittäin mielenkiintoisen historiallisen esittelyn. Nämä retket toteutetaan yhteistyössä Nuorten Kotkien ja TSL:n Kemin Opintojärjestön kanssa. Näin saamme myös lapset mukaan yhteisiin retkiimme ja sekös tekee hyvää kaikille. Sukupolvien välinen kuilu kutistuu olemattomiin. Olemme lähes joka vuosi myös käyneet teatteriretkellä Oulussa ja aina, kun mielenkiintoista ohjelmistoa on tarjolla, keskustelemme mahdollisuudesta päivänäytökseen menemisestä. Kemin Eläkkeensaajien puheenjohtaja on Mirja Viskari ja sihteeri Pekka Karttunen. Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan, niin ota yhteyttä, saat lisätietoa Mirjalta ja Pekalta. Kemin Eläkkeensaajilla on myös liikuntakerho Elinvoimaa 65+, jota vetävät Terttu ja Eero Ojala. Liikuntakerho kokoontuu Tervahallilla tiistaisin. Ja jotta kädentaidot eivät unohtuisi, Eläkkeensaajien puutyökerho toimii aktiivisesti Karihaaran koululla. Siellä yhteyshenkilöinä ovat Veikko Löytynoja ja Pentti Ranta. Yhteystiedot ja lisää tietoa löydät osoitteen www.keminelakkeensaajat.jarjestotietopalvelu.fi/ kautta.
www.keminelakkeensaajat.jarjestotietopalvelu.fi/
Kemin Eläkkeensaajat kokoontuu joka keskiviikko klo 12.00 Kulttuurikeskuksessa syyskuun alusta toukokuun alkuun. Kesän pidämme taukoa. Kerhopäivän ohjelma on useimmiten sellainen, että meillä on noin puolen tunnin alustus joko terveyteen, hyvinvointiin tai ikäihmisten elämään liittyvistä asioista. Sen jälkeen juomme kahvit ja juttelemme joko alustuksesta tai muuten vain. Vierailevina alustajina on ollut kaupungin ylimpiä virkamiehiä aina kaupunginjohtajasta lähtien ja terveydenhuollon asiantuntijoita kulttuuria unohtamatta. Ja aina silloin tällöin me laulamme yhdessä niin että seinät raikuvat!
Teksti Maire Pallas
Sivu 8
Ankkuripaikka
Tornion Kuulo ry Terveiset Tornion Kuulo ry:stä, joka on virkeä paikallisosasto. Se toimii vapaaehtoisten avulla kuulovammaisten hyväksi vertaisseurana ja sosiaalisena yhdessäolona jakaen tietoa. Tapaamme kerran kuukaudessa (kolmas keskiviikko) Åströmin kartanossa klo 15.00 talvisin. Mikäli sinulla on kuulo-ongelma, niin olet tervetullut iloiseen joukkoomme. Usein meillä on luentoja ja muutakin ohjelmaa; musiikkia, laulua ja rupattelua kahvin lomassa. Samalla voit kannattaa yhdistystämme ja ostaa paristot meiltä. Jäsenillan alussa me pidämme hiljaisen hetken pois nukkuneille ja sytytämme kynttilän. Samoin me muistamme syntymäpäiviä, kun täyttää 80 tai 90 vuotta. Jäsenet ovat olleet hyvin onnellisia, kun heitä on muistettu. Sanovat, että ennen muistivat pankki ja seurakunta, mutta eivät enää, mutta Kuulo muistaa. Kuulolähipalvelu auttaa kuulokojeen käytössä, pariston ja letkun vaihdossa kädestä pitäen, olemme samassa asemassa olevia, kuulokojeen käyttäjiä. Kuulolähipalvelua pidetään Meän Talolla, seuraa järjestöpalstoja syyskuusta toukokuun loppuun. Kuuloliitosta käy kuntoutusohjaaja Päivi Väänänen mittaamassa karkeaa kuulon mittausta vuosittain, ja se on ilmaista. Sitten meitä ovat työllistäneet jo kolmet vaalit, ja vielä on ensi vuonna eduskuntavaali edessä. Tipahtaahan siitä vähän osastolle käyttörahaa, kun tulot ovat pienet. Olemme käyneet kahtena vuonna Oulussa teatterissa, kokopäiväreissu ruokailuineen, matkoineen. Vanhempi väki ei halua lähteä yöreissuun, vaan haluaa nukkua kotona. Ruskaretkiä on tehty ja Kemistä laivaretki. Alkunkariin tehtiin makkaranpaistoreissu, saa nähdä, mitä vielä keksitäänkään. Rokuan reissu 11.8. on Oulun ja Lapin piirin järjestämä. Toivotaan nuorempien, vasta eläkkeelle jäävien tulevan mukaan toimintaan, heillä kun on virtaa vielä jäljellä enemmän. Ikäihmisiä poistuu tiheään tahtiin. Kun pankit lopettivat suoraveloitukset, niin moni jätti väliin jäsenmaksut, kun ei jaksa enää osallistuakaan. Apua saamme myös Majakkatalosta, esim. tietotekniikassa. Liittomme on siirtynyt tietokoneaikakauteen rekisteriasioissa. Osastomme on hankkinut oman tietokoneen ja videotykin, yritämme pysyä mukana uudistuksissa.
Hyvää syksyn odotusta kaikille! Toivottaa Tornion Kuulon porukka
Teksti Anneli Mattinen
Ankkuripaikka 2/2014
Sivu 9
Lapin Kilpirauhasyhdistys ry Meilläkin on oikeus hyvään elämään Rovaniemen Kilpirauhasyhdistys ry perustettiin vuonna 2004 ja toiminta lähti ripeästi käyntiin. Vuonna 2013 nimi rekisteröitiin Lapin Kilpirauhasyhdistys ry:ksi, koska Lapissa ei muita kilpirauhasyhdistyksiä ole ja toiminta on laajentunut koko Lapin alueelle. Tällä hetkellä jäsenmäärä on 500:n kieppeillä. Jäsenpotentiaalia kuitenkin on paljon enempään, sillä Lapissa, Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaaloiden alueilla, on kymmenisen tuhatta kilpirauhaspotilasta. Yhdistys kuuluu jäsenjärjestönä Suomen Kilpirauhasliitto ry:een, johon kuuluu 14 toimivaa paikallisyhdistystä. Yhdistyksen tarkoitus on kehittää ja edistää kilpirauhaspotilaiden hoitoa, tutkimusta sekä edunvalvontaa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys harjoittaa tiedottamista kilpirauhassairauksista ja niiden hoidosta, antaa neuvontaa, järjestää vertaistukikeskusteluja sekä virkistystoimintaa. Tiedottaminen tapahtuu asiantuntijaluennoilla, esitteillä, julkaisuilla, vertaiskeskusteluilla, myös liiton julkaisema jäsenlehti KILPI on tärkeä kanava tiedottamisessa.
Kuluva vuosi on yhdistyksen 10-vuotisjuhlavuosi. Kilpirauhassairauksista on medioissa julkaistu enenevässä määrin juttuja niin Lapissa kuin valtakunnallisesti. Se kertoo siitä, että Suomen Kilpirauhasliiton ja sen jäsenjärjestöjen työ kantaa hedelmää, koska tietoisuus kilpirauhassairauksien hoidon ongelmista on kasvanut huimasti, eikä se voi olla vaikuttamatta terveydenhoidon laatuun. Lapin Kilpirauhasyhdistys ry Raili Kuusela Puheenjohtaja 045 137 1008 lapinkilpi(at)gmail.com
Teksti Raili Kuusela
www.lapinkilpi.com
Toiminta rahoitetaan jäsenmaksutuotoilla, liiton harkinnanvaraisella tuella, RAY:n aluetuella, myyjäisillä ja arpajaisilla, lisäksi raha- ja tavaralahjoituksia otetaan vastaan. Toiminta on aina sopeutettava sekä raha- että tekijäresursseihin, siksi yhdistyksellä ei ole omaa toimipaikkaa eikä palkattua henkilökuntaa. Kokouksiin ja vertaistoimintaan käytetään Eläkeläistila Potkurin tiloja sekä muita edullisia kohtaamispaikkoja. Toiminta on laajentunut jo useammalle paikkakunnalle. Kemissä, Torniossa, Kemijärvellä ja Sallassa on yhdistyksen vertaistoimintaa, joita paikalliset vapaaehtoiset ansiokkaasti vetävät. Tänä syksynä on tarkoitus saada verkostoa laajemmaksi ja se vaatii sitä, että paikkakunnalta löytyy sopiva vapaaehtoinen vetämään vertaistoimintaa ja että toiminnalle löytyy edulliset tilat, joista yhdistys hoitaa vuokrat.
Sivu 10
Ankkuripaikka
www.sydanliitto.fi/web/kemin-seudun-sydanyhdistys-ry
Kemin Seudun Sydänyhdistys ry Kemin Seudun Sydänyhdistys ry noudattaa Suomen Sydänliiton toimintaajatusta, joka on olla ihmisten voimavaroja ja hyvinvointia lisäävä, yhteiskunnallisesti aktiivisesti vaikuttava sydänterveyden edistäjä. Sydänyhdistyksen toiminta perustuu vapaaehtoistyölle, joka on vapaasta tahdosta kumpuavaa yleishyödyllistä toimintaa. Yhdistys haluaa tarjota jäsenilleen virkistystä ja voimaannuttavaa yhdessäoloa sekä tukea heitä sairaudesta toipumisessa ja ennaltaehkäisyssä. Virkistysmatkat ja tuetut lomat eri kohteisiin kotimaassa ja ulkomailla ovat erittäin suosittuja. Matkoille on turvallista ja vaivatonta osallistua tutun matkaseuran kanssa ja linja-autoreitti kulkee läheltä kotia. Teatterimatkat tarjoavat riemukkaita kulttuurielämyksiä ja yhteisöllisyyttä. Kevätjuhla ja pikkujoulu juhlistavat eri vuodenaikoja, kun yhdistyksen näytelmäkerho esittää harjoittelemiaan hulvattomia näytelmiä. Yhdistyksessä on kymmenen tukihenkilöä, jotka antavat vertaistukea sydäntapahtuman kokeneille. Vertaistuki on tukea, joka perustuu kokemukseen samanlaisessa elämäntilanteessa olevan ihmisen kanssa. Vertaistuessa vertainen antaa kokemuksensa toisen ihmisen käyttöön, ja vastaanottaja voi eläytyä toisen kertomaan kuin omaan kokemukseensa. Vertaistoiminnassa ihmissuhteiden luomiseen tarvitaan elettyjen kokemusten jakamista ja vuorovaikutteista kohtaamista. Kuulijan rooli on yhtä tärkeä ja aktiivinen kuin kokemuksen kertojankin. Vertaistukea luonnehtii voimakas yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunne. Yhdistys järjestää säännöllisesti mittauksia eri apteekeissa. Mittauksiin voi osallistua ilman ajanvarausta tai lähetettä. Omia veriarvoja, kuten kolesterolia, hemoglobiinia, ggt-maksa-arvoja ja verensokeria, sekä verenpainetta on hyvä seurata niin sairaudesta johtuen kuin myös ennaltaehkäisevästi ennen sairauden puhkeamista. Boccia- ja keilakerho houkuttelevat viikoittain osallistumaan hauskanpitoon. Sydänviikolla ja erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa jaetaan tietoa sydän- ja verisuoniterveydestä sekä tehdään yhteistyötä muiden paikallisten yhdistysten kanssa. Voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhdistys ei kilpaile sisäisesti eri toimijoiden kesken eikä myöskään toisten yhdistysten kanssa, vaan haluaa tukea kaikkia ihmisiä. Terveys ja hyvinvointi on kaikkien yhteinen tavoite: sama henkilö voi olla useamman yhdistyksen jäsen ja sydän- ja verisuoniterveyden tukeminen on tärkeä tekijä monien sairauksien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Mittaaja Tellervo Valkama sekä jäsenet Tuulikki Takkinen ja Arvo Martikainen perehtyvät kehon rasvaprosenttiin Sydänviikolla 2014.
Teksti Varpu Tukia
Ankkuripaikka 2/2014
Sivu 11
Meri-Lapin Sukututkijat ry Vuosikymmen sukututkijoiden yhteistyötä Meri-Lapissa Meri-Lapin Sukututkijat on aktiivinen sukututkijoiden yhteistyöjärjestö MeriLapin alueella. Kemissä vuonna 2004 perustettu yhdistys täytti siis kymmen vuotta tämän vuoden keväällä. Yhdistyksen juhlavuoden kohokohta oli Kemin Seudun Osuuspankin kokoustiloissa vietetyt juhlat huhtikuussa. Liki 40 juhlijaa ja esiintyjää oli kokoontunut juhlistamaan tilaisuutta. Yhdistyksen 10vuotiskuppeja, kannatustulitikkuaskeja ja 10-vuotisjuhlajulkaisua oli halukkaiden saatavilla ostaa.
Juhlajulkaisu kronikoi menneiden kymmenen vuoden tapahtumia ja se esittelee yhdistyksen aktiiveja ja heidän sukututkimusharrastustaan. Jäsenistöä lähestyttiin keväällä kysymyksellä Miten aloitit sukututkimuksesi ja mitä olet tutkinut? Osa jäsenistöä, hallitus tietysti mukaan lukien, ottikin haasteen vastaan ja kirjoitti julkaisuun artikkelin aiheesta. Juhlajulkaisu alkaa sukututkimuksen merkityksen yleisellä pohdinnalla. Yhdistyksen taipaleen esittely lähtee yhdistyksen perustamisesta. Yleisen muistelun ja vuosien aikana tapahtuneen lisäksi oman artikkelinsa ovat saaneet yhdistyksen kirjaston esittely, yhdistyksen tekemä kirkonkirjojen digitointiprojekti, yhdistyksen jäsenkehitys ja yhdistyksen esiintyminen mediassa. Lisäksi julkaisu sisältää artikkelin Amerikan Census- eli väestönlaskentatietojen käyttämisestä, tarinan eräästä Amerikan matkasta ja sen seuraamuksista sekä kuvauksen vuoden 1918 Kemistä. Joskus vuosien mittaan on hallituksessakin ollut puhetta esimerkiksi oman lehden julkaisemisesta, mutta sellaiseen ei ole uskottu löytyvän tarpeeksi kirjoittajia. Juhlajulkaisun aikaansaaminen kuitenkin rohkaisee ehkä myös jatkossa julkaisemaan, ei sentään lehteä, mutta vaikkapa Meri-Lapin Sukututkijoiden vuosikirjan kerran vuodessa. Meri-Lapin Sukututkijat ry:n edustajat kokoontuvat joka kuukauden 2. ja 4. tiistai-iltapäivä yhteisiin kirjasto-neuvontailtoihin Kemin kaupunginkirjaston kotiseutuosastolle yhdessä pähkäilemään eteen tulleita ongelmia. Aloitteleville sukututkijoille tarjotaan apua sukututkimuksen alkuun, pidempään harrastaneille on tarjolla "vertaistukea" kinkkisen rippikirjamerkinnän tai jonkin muun ongelman ratkaisemiseksi. Neuvonta ei ole sidottu yhdistyksen jäsenyyteen.
www.jasen.majakkatalo.fi/ merilapin_sukututkijat/
Juhlan ensimmäisestä ohjelmanumerosta vastasi laulukuoro Ystävyys, joka esiintyi johtajansa Ahti Matinlassin johdolla. Lauluesitysten jälkeen Riitta Hiukka lausui Raili Malmbergin koskettavan ja ajatuksia herättävän runon Ylistyslaulu elämälle. Esiintyjille suuret kiitokset! Esitysten jälkeen yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja Risto Härkönen palkittiin ansioistaan Suomen Sukututkimusseuran hopeisella rintamerkillä Meri-Lapin Sukutukijoiden digitointiprojektin vetäjänä ja ahkerana digitoijana. Juhlavuoden kunniaksi yhdistys rohkeni myös koettamaan, josko jäsenistössä olisi sen verran kirjoittajia, että saataisiin aikaan juhlavuoden kunniaksi juhlajulkaisu.
Meri-Lapin Sukututkijat ry Perustettu 2004 Kirjastoneuvontaillat 2. ja 4. tiistai klo 17-19 Yleisöluentoja Yhteismatkoja Jäsenmaksu 20€
Puheenjohtaja Mauno Palo puh. 040 529 1335 sp: mauno.palo@mail.com
Teksti Timo Hietala
Sivu 12
Ankkuripaikka
Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry Kemin Seudun osasto esittäytyy Toimintamme muodostuu joka toinen viikko tapahtuvista kokoontumisista parillisten viikkojen tiistaipäivinä Majakan tiloissa, Pohjoisrantakatu 5, 2. kerroksessa klo 13. Toiminnasta ilmoitetaan Lounais-Lapin seuratoimintapalstalla. Kokoontumisissa käymme läpi ajankohtaiset asiat, kuulemme alustuksia eri aiheista, ohjelmistoon kuuluu myös musiikkia, jumppaa, kahvittelua ja arvontaa. Pyrimme luomaan mukavan ilmapiirin, tukemaan toisiamme ja läheisiämme, joita vakava sairaus on koskettanut. Länsi-Pohjan keskussairaalan fysioterapiaosaston altaalla alkaa keskiviikkona 4.9. klo 16.30 - 17.15 ohjattua allasjumppaa, joka jatkuu viikoittain.
www.pssy.org/
Neuvoja, tietoa ja tukea saamme Pohjois-Suomen Syöpäyhdistyksen Rovaniemen ja Oulun toimistoista. Kemin Seudun osasto kuuluu Rovaniemen toimiston piiriin, ja siellä asioista vastaa järjestösihteeri Anneli Selkälä, puh. 0400-944267 tai 0102491108 sekä www.pssy.org. Lisäksi kyselyihin vastaavat Kemin Seudun osaston johtokunnan jäsenet: puheenjohtaja Helmi Aavio, puh. 040-7691198, varapuheenjohtaja Hans Regelin, puh. 050-3730605 ja sihteeri Sirkka Lind, puh. 0400-581297. Vastaamme mielellämme kyselyihin, pyrimme antamaan tukea ja jakamaan tietoa. Toivotamme tervetulleeksi joukkoomme. Syksyn 2014 toiminta on vielä suunnitteluvaiheessa. Osallistumme Seniorimessuille lokakuussa ja järjestöjen esittelytapahtumaan Länsi -Pohjan keskussairaalan sisääntuloaulassa marraskuussa. Toivotamme lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan toimintaamme.
Pohjois-Suomen syöpäyhdistys r.y. Kemin Seudun osasto
Teksti Sirkka Lind
Ankkuripaikka 2/2014
Sivu 13
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Yhden Vanhemman Perheiden Liitto on lastensuojelujärjestö, jonka tavoitteena on parantaa yhden vanhemman perheiden sosiaalista, taloudellista ja oikeudellista asemaa. Suomessa on 120 000 yhden vanhemman perhettä, joissa on 184 000 lasta. Joka kolmannen suomalaislapsen arvellaan viettävän ainakin osan lapsuudestaan yhden vanhemman perheessä. Yksinhuoltajista valtaosa on äitejä, 87 % ja noin 13 % on isiä. Yksinhuoltajaperheiden määrä on kasvanut 1950-luvulta lähtien. Leskien osuus on laskenut ja vastaavasti eronneiden noussut. Perheiden ongelmina on ollut ajan ja rahan puute sekä ympäristön asettamat kielteiset leimat perheiden lapsille sekä myös vanhemmille. Yhden vanhemman perheet ovat kaikkein haavoittuvaisin kotitaloustyyppi. Kun perheessä on vain yksi vanhempi, taloudelliset haasteet, perheen ja työn yhteensovittaminen, vastuun kantaminen yksin, vapaa-ajan vähäisyys, uupumus ja yksinäisyys voivat muodostua raskaiksi.
Ulla Sauvola aluekoordinaattori 050 342 2185 ulla.sauvola@yvpl.fi
Noin 17 000 lapsiperhettä päätyy vuosittain eroon. Ero koskettaa vuosittain noin 31 000 lasta. Parisuhteen loppuminen ei lopeta vanhemmuutta. Lapsen oikeutta kumpaankin vanhempaan on tuettava.
Pohjois-Suomessa aluekoordinaattorina pian 12 v toiminut Ulla Sauvola toteuttaa osan koulutuksista yhdistysten yhteisinä, jolloin myös muiden järjestöjen toimijat voivat niihin osallistua. Yhteiskoulutuksissa on mahdollisuus vaihtaa kokemuksia eri järjestöjen välillä ja saada sitä kautta myös uusia ideoita toimintaan. Yhteinen koulutus on myös yhteistä toiminnan kehittämistä. Verkostoitumalla, jakamalla osaamista ja antamalla vähän omastaan saa roppakaupalla uusia tuulia myös omaan toimintaan. Kokemuksia siis kannattaa näissä yhteisissä tilaisuuksissa jakaa. Keväällä 2014 toteutettiin Majakassa yhdistystoiminnan peruskurssi yhteisenä koulutuksena. Syyskaudella toteutetaan 27.9. vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Majakassa. Sinne ovat tervetulleita kaikki vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet, niin jo toiminnassa olevat kuin vasta toimintaan vapaaehtoisina mukaan haluavat uudet toimijat.
Teksti Ulla Sauvola
Alueyhdistyksen sivuilta löytyy myös tapahtumakalenterimme www.lapinnakovammaiset.fi
Liitolla on kolme aluekoordinaattoria: Turussa, Kuopiossa ja Oulussa. Koordinaattoreiden tehtävänä on perustaa uusia yhdistyksiä ja vertaistukiryhmiä sekä kouluttaa näihin ohjaajia. Toimivien yhdistysten toiminnan tukeminen monilla eri keinoilla kuuluu myös oleellisena osana työnkuvaan.
Sivu 14
Ankkuripaikka
www.facebook.com/nuoretovatnyt
Seuraa nuorten tapahtumia Facebookissa:
Invalidiliiton nuorisotyöryhmä INTO Invalidiliitolla on oma valtakunnallinen nuorisotyöryhmä, jonka nimi on INTO. Nuorisotoimintaa liitolla on ollut jo 70-luvulta, INTO:ksi nimi muuttui 2000-luvun alussa Tomi Hotasen toimiessa puheenjohtajana. Vuoden 2014 uudessa INTO:ssa on puheenjohtaja, sihteeri ja kuusi varsinaista jäsentä. Yksi toimikausi kestää kaksi vuotta. Nuorisotyöryhmän tehtävänä ja tavoitteena on kehittää ja toteuttaa nuorisotoimintaa edistämällä fyysisesti vammaisten nuorten oikeuksia ja edunvalvontaa Suomessa. INTO:n ensisijaisena tavoitteena on aktivoida nuoria toimimaan omien oikeuksiensa puolesta sekä kasvattaa heistä aktiivisia järjestötoiminnan vaikuttajia paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Vuonna 2014 INTO:n tavoitteena on keskittyä erityisesti paikallistoiminnan kehittämiseen. Tämä toteutuu konkreettisesti niin, että valtakunnallisen nuorisotyöryhmän jäsenet tulevat tekemään aktiivisesti yhteistyötä Invalidiliiton aluetyöntekijöiden eli omilla alueillaan toimivien järjestötyönsuunnittelijoiden kanssa. Ajatuksena on että järjestötyönsuunnittelijat ja INTO:n nuorisotyöryhmän jäsenet toimivat työpareina omilla alueillaan ja kehittäisivät sitä kautta paikallistoimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi esteettömyyden kehittämistä, yhteistyötä paikallisen vammaisneuvoston kanssa, paikallisten tapahtumien järjestämistä ja uusien nuorien aktivoimista mukaan järjestötoimintaan. Valtakunnallisesti INTO ajaa nuorten asioita esimerkiksi järjestämällä käyntejä eduskuntaan ja haastamalla kansanedustajia vastaamaan vammaisten nuorten kannalta tärkeisiin asioihin, kuten esimerkiksi nuorten työllistymisen kehittäminen, nuorisotakuun toimiminen, vammaisten adoptio-oikeus, esteettömyyden kehittäminen yms. INTO pyrkii olemaan aktiivisesti esillä Invalidiliiton jäsenille suunnatussa It-lehdessä. Lisäksi INTO:lla on ollut myös edustaja Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin eri jaostoissa, ja nuorisotyöryhmä on ollut mukana mm. valtakunnallisella Allianssiristeilyllä. Lisäksi INTO on tehnyt pitkäaikaista yhteistyötä Nuorisoyhteistyö Seitin kanssa järjestämällä paikallisia ja valtakunnallisia tapahtumia. Kansainvälisesti INTO tekee yhteistyötä esimerkiksi virolaisten vammaisten nuorten kanssa järjestämällä yhteisvierailuja. Kansainvälistä yhteistyötä on tarkoitus aktivoida nykyistä voimakkaammaksi. Teksti Osku Timonen
Seuraava INTO:n järjestämä tapahtuma on nuorten leiri Rovaniemelle 28. – 30.11.2014. Ilmoittautumisesta tiedotetaan myöhemmin.
Ankkuripaikka 2/2014
Sivu 15
Erityislasten Omaiset ELO ry Erityislasten Omaiset ELO ry:n uudet työntekijät jatkavat tärkeää työtä erityisperheiden ja -lasten parissa Erityislasten Omaiset ELO ry. tarjoaa monipuolista virkistys- ja vertaistukitoimintaa erityislapsille, -nuorille ja heidän perheilleen sekä omaisilleen. ELO järjestää muun muassa perhetapahtumia, vertaistukitapaamisia, perheleirejä, teemailtoja, harrastustoimintaa, koulutusta sekä elämyksiä ja hengähdystaukoja arjen keskelle. ELO jakaa tietoa ajankohtaisista asioista, koulutuksista ja tapahtumista erityisperheille sekä erityisperheiden kanssa työskenteleville tahoille ja yhteistyökumppaneille. ELO on saanut uudet työntekijät keväällä. Riikka Wikström, toinen ELOn uudesta verkostotyöntekijästä kertoi: ”Muutin takaisin kotikaupunkiini Rovaniemelle Espoosta mieheni ja kolmevuotiaan tyttäreni kanssa. Työn ilo syntyy pienistä hetkistä, kohtaamisesta, iloisesta naurusta ja läsnäolosta. ” Eveliina Johansson-Kivioja kuvaili tuntemuksiaan näin: ”Erityisperheen äitinä tiedän kuinka ensiarvoisen tärkeää on perheen kokonaisvaltainen tukeminen ja vertaistukitoiminta perheen tarpeista ja lähtökohdista käsin. Olen erittäin iloinen siitä, että minulla on nyt verkostotyöntekijänä mahdollisuus antaa oma panokseni ELOn arvokkaaseen työhön!” ”Erityisesti työssäni pidän siitä, että voin toimia arvojeni mukaisesti. Siihen kuuluu välittäminen ja ihmisten aito kohtaaminen. Silloin, kun noudattaa työssään samoja arvoja kuin kotona, tuntuu hyvältä ja voi tehdä työtään sydämellä.” Järjestöavustajana toimiva Outi Goman kertoi. ELOn syyskausi on pyörähtänyt käyntiin, ja luvassa on sekä uutta että tuttua ELOtoimintaa. Syyskauden aikana ELOn työntekijät ovat mukana Rovaniemen lisäksi maakuntien toiminnassa Enontekiöllä, Muoniossa, Kittilässä, Kolarissa, Sodankylässä, Kemijärvellä ja Sallassa. Yhdistyksen toiminnassa alusta asti mukana ollut järjestötyöntekijä Pia Ylisuvanto kertoi: ”Olemme mukana kuntien vanhempien tapaamisissa, vertaistuki-illoissa. Tapaamme kuntapäivänä myös alueen perheiden parissa työskenteleviä ammattihenkilöitä, yhteistyötoimijoita ja muita ELOn vertaistukitoiminnan kehittämisestä kiinnostuneita henkilöitä. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten perheiden kuulumiset, toiveet, unelmatkin ovat meille arvokkaita. ”
Kuvat vasemmalta: Riikka Wikström, Eveliina Johansson-Kivioja ja Outi Goman.
Teksti Eveliina JohanssonKivioja
Sivu 16
Ankkuripaikka
Lapin ensi- ja turvakoti ry
Lisätietoja ja ryhmien alkamisaikoja saat Lapin ensi ja turvakodin sivuilta www.lapinensijaturvakoti.fi
Lapin ensi- ja turvakodissa etsitään vauvoille sopivaa rytmiä Lapin ensi- ja turvakodin avopalvelu- ja jälkihuoltotoiminta järjestää Rytmiryhmiä kotiunikoulun tueksi ympäri vuoden. Kristiina Luusua, avo- ja jälkihuoltotoiminnan vastaava ohjaaja sekä ohjaaja Henna Uitto kertovat, että Rytmiryhmä on tarkoitettu sellaisille perheille, joissa on 6-18 kuukauden ikäinen lapsi, jolla on haastava vuorokausi- tai unirytmi ja vanhemmat ovat neuvottomia tai väsyneitä siinä tilanteessa. Ryhmä on tarkoitettu myös perheille, joissa on pulmia päiväunien kanssa tai joku asia lapsen vuorokausirytmissä mietityttää. Ryhmästä voivat hyötyä myös perheet, joissa ollaan vieroittamassa vauvaa rinnalta, pullolta tai tutista ja vanhemmat haluavat saada vahvistusta omille ajatuksilleen ja apua uuden tilanteen edessä. Rytmiryhmiä järjestetään Lapin ensi- ja turvakodin Rovaniemen toimipisteessä ympäri vuoden, syksyllä kolme ja keväällä neljä. Lisäksi sekä syksyllä että keväällä järjestetään yksi etäryhmä kuvapuhelimen välityksellä, johon voivat osallistua perheet ympäri Lappia. Ryhmä kokoontuu viikon välein, Rovaniemellä yhteensä viisi kertaa ja etäryhmä neljä kertaa. Ryhmien väleillä pidetään yhteyttä tarvittaessa puhelimitse ja sähköpostilla. Yhteen ryhmään sopii viisi perhettä kerrallaan ja etäryhmään kuusi. Kuvapuhelimen kautta kokoontuvan ryhmän aloitus edellyttää osallistuvalta perheeltä sitä, että kotona on toimiva tietokone sekä internet-yhteys. Kuvapuhelinohjelmiston perhe saa sähköpostilla linkkinä ja asentaa sen ryhmän ohjaajien opastuksella omalle koneelleen. Etäryhmään on mahdollista osallistua myös kotikunnan toimipisteessä, jossa on videoneuvotteluvälineet tai Virtupalvelupisteessä. Joissakin kunnissa on kunnan toimesta järjestetty myös lastenhoitoa ryhmään osallistuvien perheiden lapsille. Rovaniemellä kokoontuvissa ryhmissä lapset ovat mukana. Kristiina Luusuan ja Henna Uiton mukaan päällimmäiset kokemukset Rytmiryhmien vetämisestä kuvapuhelimella ovat positiiviset. Yleisesti ohjaajat kertovat ryhmistä, että niissä keskustellaan hyvin avoimesti ja luottamuksellisesti, perheiden asioita jaetaan paljon ja vertaistuen voima on merkittävä. Lisäksi ammattilasten apukin on saatavilla. Rytmiryhmässä on joka kerta alustus eri teemoista. Teemoja ovat mm. teoriaa lapsen unesta, kotiunikoulumallien esittely, temperamentin vaikutus ja vanhempien oma jaksaminen. Erityisen tärkeää ryhmässä on vertaistuki, vanhempien kokemukset ja ajatukset, joita he pääsevät keskenään jakamaan ja huomaamaan, että on muitakin, joilla on samanlaisia pulmia, kuin omassa perheessä.
Teksti Tanja Sälevä
Perheet ovat kertoneet, että on hyvä, kun on olemassa tällainen ryhmä, missä näitä asioita saa käydä läpi. Perheet ovat kertoneet, että muualla tulee helposti sellainen tunne, että kaikkien muiden lapset nukkuvat hyvin ja on helpottavaa kuulla, ettei näin todellakaan ole. Lisäksi ryhmissä saa tärkeää tietoa lapsen unirytmiasioista. Positiivista palautetta on tullut myös perhekeskeisestä lähestymistavasta, koko perhe ja molemmat vanhemmat on otettu mukaan ryhmään ja rytmittämisen toteuttamiseen kotona. Useimmissa perheissä rytmejä on saatu muutettua ja unijaksot ovat pidentyneet tai vieroitus on onnistunut. Perheet ovat saaneet tietoa ja vahvistusta omille ajatuksilleen ja kokeneet tärkeäksi muiden samassa tilanteessa olevien tapaamiset.
Ankkuripaikka 2/2014
Sivu 17
Lapin Muistiluotsi Tukea, tietoa ja toimintaa muistisairaille ihmisille sekä heidän läheisilleen RAY:n tuella Vuosittain Suomessa tehdään lähes 14 000 uutta muistisairausdiagnoosia, 36 joka päivä. Lähes 130 000 suomalaista sairastaa tänä päivänä etenevää muistisairautta, ja jokaisella heistä on oikeus suunnitelmalliseen hoitoon ja kuntoutukseen. Jos lasketaan, että jokaisella muistisairaalla ihmisellä on 2-4 läheistä, päästään lukuihin, jossa muistisairaus koskettaa joka päivä noin puolta miljoonaa suomalaista. Länsi-Pohjan kuuden kunnan/kaupungin alueella oli vuoden 2013 väestötietojen mukaan 2 082 muistisairasta ihmistä, joista 1 487:llä sairaus oli keskivaikeassa tai vaikeassa vaiheessa. Tiedon, (vertais)tuen ja kohderyhmälle suunnatun toiminnan tarvitsijoiden määrä on siis kasvava.
Muistiperheiden tukena toimii Länsi-Pohjan alueella jo yli 30 vapaaehtoista. Yhdeksän heistä toimii Muistitukihenkilönä ja 23 Muisti-Kaverina. Muistitukihenkilöt toimivat vertaistukihenkilöinä toisille muistisairaiden ihmisten läheisille, MuistiKaverit esimerkiksi muistisairaan ihmisen harrastuskavereina. Lapissa kokonaisuudessaan toimii tällä hetkellä 137 vapaaehtoista Muistitukihenkilöä ja Muisti-Kaveria muistiperheiden arjen tukena. Kuvassa osa 17.6. Kemissä tukihenkilökurssilta valmistuneista. Lisätietoa vapaaehtoistoiminnastamme saat http://lapinmuistiyhdistys.fi/fi/ Vapaaehtoistoiminta. Syksylle on suunniteltu uusia tukihenkilökursseja Tornioon, Kittilään ja Sodankylään. Kysy lisää toiminnastamme, välitä tietoa alueellasi ja tule rohkeasti mukaan toimintaamme!
Annika Väihkönen muistiasiantuntija Lapin Muistiluotsi 0400 741 279 annika@ lapinmuistiyhdistys.fi
Teksti Annika Väihkönen
Lisätietoa toiminnasta kokonaisuutena saat http://lapinmuistiyhdistys.fi/fi/ Muistiluotsitoiminta.
Lapin Muistiyhdistyksen hallinnoima ja muun muassa Länsi-Pohjan Muistiyhdistyksen kanssa yhteistyötä tekevä Lapin Muistiluotsi tarjoaa Lapissa RAY:n tuella muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen järjestölähtöistä, kuntoutumista tukevaa toimintaa, kuten mm. vertaisryhmiä, tukituokioita, henkilökohtaista ohjausta ja tukea, Muistitukihenkilö- ja Muisti-Kaveri -toimintaa, kursseja sekä tuettuja lomia. Lapin Muistiluotsi pyrkii osaltaan tukemaan muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä arjen hyvinvointia.
Sivu 18
Ankkuripaikka
SenioriPiste SenioriPiste; Iloa elämään
www.senioripiste.com
Tornio ja Ylitornio SenioriPiste tavoittaa vuosittain monia satoja eläkeläisiä. Kevätkaudella (tilasto 1.1. -30.6.2014) oli 2 399 kävijää, osallistujia nimilistoilla 508 senioria (osa käy tiheästi mukana eri toiminnoissa ja osa osallistuu satunnaisesti) ja uusia tulee koko ajan mukaan. Toiminnanohjaajat ovat todella otettuja osallistujien suurista määristä sekä senioreiden innokkuudesta olla mukana toiminnassa ja kehittämässä sitä yhdessä heidän kanssaan. Toiminnanohjaajat kokevat, että SenioriPiste on vakiinnuttanut paikkansa toiminta-alueellansa. Kiitokset kuuluvat kaikille osallistuville, sillä ilman heitä ei olisi syntynyt tätä positiivista yhteisöä. SenioriPiste kiertää eri puolilla Torniota ja Ylitorniota järjestäen toiminnallisia ryhmiä. Ryhmiä on syyskaudella 20 kappaletta ja uusia luodaan tarpeen mukaan. Ryhmätoiminnan tarkoitus on hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen. Ryhmissä on monenlaista toimintaa: ohjattua keskustelua, aivojumppaa, lattia- ja pöytäpelejä, monipuolista musiikkiliikuntaa, laulua ja teatteria ym. ryhmäläisten toiveista riippuen. Ryhmät kestävät pääsääntöisesti 2,5 tuntia, toiminnallinen osuus on 1,5 tuntia, jonka jälkeen kahvitellaan ja pelataan bingo. Jäsenmaksua ei ole, vain kertakohtainen kahvimaksu. Osallistuminen on avointa kaikille eläkeläisille, ja esimerkiksi politiikka ja uskonto jätetään keskusteluiden ulkopuolelle. SenioriPisteen ryhmämuotoja ovat myös tapahtumat ja retket, jotka tehdään senioreiden toiveita kuunnellen ja niitä toteutetaan n. 1-3 kuukaudessa. Retkiä tehdään mm. teattereihin, kylpylöihin, messuille, luontokohteisiin ym. Reissuille voivat osallistua sellaisetkin seniorit, jotka eivät käy ryhmissä. Retket toteutetaan omakustannehintaan. Tapahtumia ovat mm. tanssit, pihapäivät, makkaranpaistot ja kyläyhdistysten kanssa yhteistyössä toteutetut virkistyspäivät. Kävijöiden keski-ikä on 76 vuotta ja vanhin kävijä 95-vuotias. Miehiä kävijöistä on reilut 30 %, ja kaikkien osallistujien ikähaitari on noin 35 vuotta. Ikähaitari on suuri sen takia, että hyvinvointia edistävä toiminta on yhtä tarpeellista sekä juuri eläkkeelle jääneille että jo pitkään eläkkeellä olleille. SenioriPiste on toiminut Torniossa vuodesta 2003 alkaen ja sitä rahoittaa rahaautomaattiyhdistys (RAY). Taustaorganisaationa on kolmannen sektorin toimija Alatornion Vanhainkotiyhdistys ry. SenioriPisteen toimintaan saadaan tukea myös Tornion kaupungilta ja Ylitornion kunnalta. Toiminta on suunnattu omassa kodissa asuville senioreille. Ryhmäkalenteri ja tapahtuma/retkitoiminta nähtävissä www.senioripiste.com
Irma Ihalainen-Kemi toiminnanohjaaja SenioriPiste 040-840 7752
Teksti toiminnanohjaajat Irma Ihalainen-Kemi ja Riikka Frantti
Ankkuripaikka 2/2014
Sivu 19
Kemin Seudun Näkövammaiset ry Kemin Seudun Näkövammaiset ry toimii näkövammaisten yhdistyksenä Kemin, Simon, Keminmaan ja Tervolan alueella. Yhdistyksellä on omat toimitilat Keskuspuistokatu 28, 2. kerroksessa. Talossa pääsee hissiin katutasosta, jonne ei ole yhtään porrasta. Kerhohuoneemme nimi on Annantupa. Kerhotoimintaamme on kuukauden kerho, naisten vertaistukiryhmä ja mikrokerho sekä lukuisat muut tapaamiset käsityöpäivistä allasjumppaan. Kevätkaudella panostimme näkövammaistaitoihin. Näön heikennyttyä myös muut toiminnot heikkenevät. En voi tehdä sitä enkä tätä, kun en näe, on usein kuultu lausahdus. Näin ei kuitenkaan ole, sillä kaiken voi oppia uudella tavalla. Oppiminen tapahtuu joko kantapään kautta tai tulemalla mukaan esimerkiksi yhdistystoimintaan. Kelan järjestämillä kuntoutusjaksoilla oppii myös uusia toimintatapoja. Tietoa niin kuntoutuksesta kuin yhdistyksen ohjelmista saa meiltä Annantuvalta. Näkövammaistaitoja opettelimme kokkikurssilla, jossa valmistimme ateriakokonaisuuden. Opettajina toimi kolme ”marttaa”. Syksyn aikana jatkamme kokkikursseja vielä kahden jakson ajan. Mikrokerho, joka kokoontuu kerran kuussa, ohjaa tietokoneen, puhelimen ja muiden teknillisten laitteiden käyttöön näkövammaisten ohjelmilla. Samaten tutustumme celia-kirjaston käyttöön ja kuuntelulaitteiden tilauksiin. Opettelemme myös käyttämään ns. luetusohjelmaa, jossa voi kuunnella lähes kaikki Suomessa ilmestyvät sanomalehdet ja runsaasti aikakauslehtiä. Kuukauden kerho kokoontuu pääsääntöisesti kuukauden toinen tiistai kello 13, alkaen 2.9. Naisten vertaistukiryhmä kokoontuu myös kerran kuussa.
Näkövammaisten keskusliitto on tehnyt kaksi videota, joissa neuvotaan kohtaamaan näkövammainen. puoli askelta edellä: http:// youtu.be/ Yggeg1FWs9U
Erityisliikunnan vesijumppa on tiistaisin ja torstaisin ja Pilates keskiviikkoisin. Vesi- hei, voinko jumpalla on kuvailutulkkaus sitä tarvitseville ja Pilates-ohjaaja antaa henkilökoh- auttaa: taisen ohjauksen. http:// Teemme myös näkövammaisten kohtaamiseen ja avustamiseen liittyvää valistus- youtu.be/ työtä. Järjestämme ”Pimeä kahvilan” valkoisen kepin päivänä lokakuun puolivä- a1zURqkkU38 lissä. Pimeässä kahvilassa voi kokeilla asiointia sokeana kahvilaympäristössä asiantuntevien oppaiden avustuksella. Pimeä kahvila voidaan myös järjestää tilauksesta ryhmille. Näkövammaistoimintaan ovat tervetulleita näkövammaiset ja heidän omaisensa ja avustajansa, eikä osallistuminen edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. Näkövammainen on henkilö, jonka haitta-aste on 50 %, (tällöin voi liittyä yhdistyksen jäseneksi), mutta jo 20%:n haitta-asteella voi olla ongelmia jokapäiväisessä elämässä. Tulkaa tai ohjatkaa läheisiänne toimintamme piiriin, niin näkövammaistaidot tulevat tutuiksi helpottamaan arkea ja pyhääkin. Lisätietoja toiminnasta saa puheenjohtajalta.
Pirjo Heikinjuntti puheenjohtaja 040 517 0803
Teksti Pirjo Heikinjuntti
Sivu 20
Ankkuripaikka
Meri-Lapin Nuorkauppakamari Nuorkauppakamarissa kouluttaudutaan, verkostoidutaan ja pidetään hauskaa
http://www.jcimeri-lappi.com/
Nuorkauppakamarilaiset ovat n. 25-40 vuotiaita ruuhkavuosiaan eläviä ihmisiä ja usein aktiivisia muissakin harrastuksissa. Heidän ajastaan kilpailevat monet tekijät, joten mikä saa heidät käyttämään aikaansa juuri nuorkauppakamaritoimintaan?
Teksti: Liisa Koivisto ja Saila Vaara Kuva: Mika Ahonen, Kemin Kuvaamo
Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, sillä jokainen poimii järjestön tarjoamista mahdollisuuksista itselleen kiinnostavimmat palat. Joitakin vetää toimintaan samanhenkiset ihmiset tai kenties pieni irtiotto arjen pyörityksestä, sillä kuuluuhan kamaritoimintaan olennaisena osana myös luksusta ja juhlaa erilaisina iltagaaloina. Toiset ovat kiinnostuneet itsensä kehittämisestä: kouluttautumisesta, hallitusviroista tai projekteista, joiden kautta on mahdollisuus vaikuttaa ja oppia. Voit osallistua laadukkaisiin kokouksiin ja koulutuksiin ympäri maailmaa ja tutustua muiden maiden samanhenkisiin ihmisiin eli aktiivisiin nuoriin osaajiin. Syitä on monia, mutta kerrotaanpa tässä välissä, mikä nuorkauppakamari oikein on. Nuorkauppakamari on kansainvälinen alle 40-vuotiaiden jäsentensä kehittymis- ja johtamiskouluttautumisjärjestö sekä kontaktiverkosto. Globaalisti Nuorkauppakamari toimii 115 maassa yli 200 000 jäsenen voimin, ja Suomessa kamarilaisia on n. 5 000. Monet ovat saaneet uusia ystäviä, työpaikan, yhteistyökumppaneita ja asiakkaita kamariverkoston kautta. Vuonna 2014 Meri-Lapin Nuorkauppakamari juhlii 45-v. synttäreitään, ja kunnioitettavien ikävuosien ansiosta monella paikallisella asukkaalla on nuorkauppakamaritausta. Nuorkauppakamari on oppimisjärjestö, jossa saa epäonnistua turvallisesti ja kehittää omaa osaamistaan koulutusten ja tekemisen kautta. Esimerkiksi projektipäällikön tehtävässä opitaan paitsi projektin johtamista myös vapaaehtoisten johtamista, jota monet työnantajat arvostavat. Vapaaehtoisia johdetaan motivoinnin, innostamisen ja kiittämisen kautta, mikä on myös työelämässä hyvää johtajuutta. Nuorkauppakamaritoiminta antaa juuri niin paljon kuin olet itse valmis ottamaan. Se antaa mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen, verkostoitumiseen ja vaikuttamiseen, mutta loppu on sinusta itsestäsi kiinni. Haluaisitko sinä olla nuorkauppakamarilainen? Tutustu meihin osoitteessa www.jcimerilappi.com, ja ole yhteydessä. Uudet jäsenet ovat aina lämpimästi tervetulleita!
Ankkuripaikka 2/2014
Sivu 21
Kyokushinkai Tornio ry Karate opettaa nöyryyttä ja pehmeyttä kovan harjoittelun kautta Kyokushin on eräs maailman suosituimmista karaten tyylisuunnista. Tyylisuunnalla on harrastajia yli sadassa maassa, ja vuoden verran sitä on harrastettu myös Meri-Lapissa. Keväällä perustettu Kyokushinkai Tornio ry aloitti toimintansa 1.7.2014. Olemme saaneet käyttöömme upeat harjoittelutilat Putaan Liikuntahallilla.
Meillä Torniossa on vetäjämme kautta erinomaiset suhteet ja kontaktit myös ulkomaisiin opettajiin, ja nuori toimintamme onkin jo saanut mukavasti kiitosta ja arvostusta monelta eri taholta. Tästä osoituksena olemme kesän aikana saaneet tänne vierailevia opettajia niin Ruotsista, Norjasta kuin Venäjältäkin. Lajin harrastajien parissa puhutaankin usein ”Kyokushin-perheestä” lajille tunnusomaisen toisten harrastajien kunnioittamisen, yli rajojen tapahtuvan yhteistyön ja harrastajien yhteenkuuluvuuden tunteen johdosta. Meillä oli myös jo ensimmäinen kansainvälinen kesäleirimme Torniossa heinäkuun lopulla. Kyokushin-karatessa arvostetaan terveen nöyryyden lisäksi yritystä ja asennetta yli kaiken, mikä johtaakin yleensä siihen, että lajin parissa aktiivisesti toimiminen aikaa myöten vaikuttaa positiivisella tavalla kaikilla elämän osa-alueilla! Toivotamme kaikki uudet harrastajat lämpimästi tervetulleiksi mukaan mielekkään harrastuksen pariin! (Alaikäraja kuitenkin 15v.) Syksyn peruskurssi alkaa ke 10.9. Treenipäivät ovat keskiviikko ja sunnuntai.
Teksti Kim Ståhlfors
http://kyokushinkaitornio.sporttisaitti.com
Kyokushin-karatelle tunnusomaista ovat kova harjoittelu sekä ns. knockdownottelut ilman suojia. Kyse ei kuitenkaan ole urheilulajista vaan selkeästi budolajista, jossa koko harjoittelun ydin on elämänpituinen kasvu ja kehittyminen ihmisenä sekä toisten kunnioittaminen. Harjoitukset tehdään turvallisesti harrastajan tason mukaisesti, pikku hiljaa kehittymisen myötä vaatimustasoa nostaen. Kyokushin opettaa kovan harjoittelun, omien rajojen etsimisen sekä peräänantamattomuuden painottamisen kautta tervettä nöyryyttä yhdistettynä henkiseen ja fyysiseen vahvuuteen.
Sivu 22
Ankkuripaikka
Kemin kaupunki tukee järjestöjen työllistämistä Kemin kaupunki on ottanut työllisyyden kuntakokeilun myötä entistä vahvemman roolin työllisyyden hoidossa mm. kehittämällä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa palkkatukityöllistämisen vaikuttavuutta. Kaupunginhallitus muutti vuoden 2014 alusta alkaen järjestöille suunnatun kuntalisän Kemi-lisäksi ja kohdensi sen tietyin kriteerein myös yritysten työllistämiseen. Samalla Kemi-lisä laajennettiin koskemaan yli 500 päivää työttömyysetuutta saaneiden lisäksi myös kaikkia alle 30vuotiaita nuoria ja osatyökykyisiä.
Kemi-lisä järjestötyönantajille Järjestötyönantajaksi katsotaan rekisteröity yleishyödyllinen järjestö, yhdistys tai säätiö, jolla on toimintaa alueella.
Järjestöt tarjoavat mielekästä työtä ja palkkatuetun työsuhteen, jonka aikana työntekijällä on mahdollisuus työelämätaitojen hiomiseen sekä osaamisen kehittämiseen erilaisten ja usein hyvinkin räätälöityjen koulutusratkaisujen avulla. Taloudellisen tuen ja työnantaja-osaamisen lisäksi järjestötyönantajat tarvitsevat usein kuitenkin apua palkkatukijakson aikana työntekijän tukemiseen ja ohjaukseen. Kuntakokeilun työhönvalmentajien palvelut vastaavat tähän tarpeeseen tukemalla järjestötyönantajia Kemi-lisän ehtojen täyttämisessä ja edesauttamalla työllistettävän henkilön työllistymisprosessia kohti avoimia työmarkkinoita. Kemin kuntakokeilun palvelut järjestöille Kemin kuntakokeilu koordinoi järjestöjen palkkatukityöllistämistä ja tarjoaa ohjausta ja neuvontaa järjestöille työllistämiskysymyksissä. Järjestöt voivatkin ilmoittaa avoimen palkkatukipaikan myös hankkeelle samalla, kun paikka laitetaan hakuun TE-palveluissa. Hankkeen työntekijät tukevat myös järjestötyönantajia työnantajavelvoitteiden, työntekijän ohjaamisen ja erilaisten pulmatilanteiden hoitamisessa. Järjestötyöllistämisen opas
Kemin kuntakokeilussa on laadittu opas järjestötyönantajille palkkatukityöllistämiKemi-lisäkriteerit löytyvät Järjestö- sestä ja Kemi-lisästä yhteistyössä Lapin TE-toimiston kanssa. työllistämisen op- Monta tapaa työllistää pienin kustannuksin paasta ja osoitPalkkatuki ja Kemi-lisä mahdollistavat palkallisen työn järjestöissä niin, että työnteesta antajalle jää vain vähäiset kustannukset, joissakin tapauksissa jopa niin, että em. tuet kattavat palkkauskustannukset lähes kokonaan. Useampi järjestö voi muowww.kemi.fi dostaa myös ns. työnantajaringin. Työnantajaringissä yksi järjestö toimii työnantajana muiden valtakirjalla ja hoitaa palkkakustannukset. Työnantajarinkiin tarvitaan kuitenkin aina palkkatuella työllistettävän työntekijän suostumus. Kemin kuntakoLisätietoja järjestö- keilu auttaa erilaisten työllistämisvaihtoehtojen kartoittamisessa ja sopivan ratkaityöllistämiseen liit- sun löytymisessä. tyviin kysymyksiin:
Bonusta järjestöille jatkotyöllistämisestä
Projektikoordinaattori Maija Saarenpää p. 040 156 2556, maija.saarenpaa@ kemi.fi
Kemin kuntakokeilu on mukana Työ- ja elinkeinoministeriön palkkiokokeilussa, jonka tarkoituksena on kannustaa järjestöjä satsaamaan palkkatuella työllistettävän henkilön jatkotyöpaikan löytämiseen avoimilta työmarkkinoilta.
Teksti Maija Saarenpää
Palkkio maksetaan niille yhdistyksille ja säätiöille, joiden kanssa kuntakokeiluhanke sopii ennakkoon TEM:n asettamien kriteerien mukaisesti palkkiokokeiluun mukaantulosta ja jotka etsivät palkkatukijakson jälkeisen työpaikan palveluksessaan palkkatuella olevalle vähintään 500 päivää työttömyysetuutta työttömyyden perusteella saaneelle henkilölle. Palkkio määräytyy jatkotyösuhteen keston, laadun ja työnantajasektorin mukaan ja on suuruudeltaan 500-1500€/jatkotyöpaikka.
Ankkuripaikka 2/2014
Sivu 23
Simulaatio- ja kehittämisympäristö SKY -hanke SKY – Vain taivas kattona Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun – nykyään Lapin ammattikorkeakoulun - sosiaali- ja terveysalan yksikössä käynnistyi tammikuussa 2012 samanaikaisesti kaksi simulaatio- ja kehittämisympäristöön liittyvää hanketta. Ensimmäisen hankkeen tarkoituksena oli rakentaa sosiaali- ja terveysalan simulaatio- ja kehittämisympäristö (SKY) ja investoida tiloihin tarpeelliset välineet ja laitteet. Toisella hankkeella kehitettiin SKY:n toimintaa. Jo hankesuunnitteluvaiheissa todettiin, että simulaatioihin soveltuvia tiloja tarvitaan kaksi. Muunneltava toiminta- ja oppimisympäristö sai kutsumanimen ”Soppeli”. Tämä tila on idealtaan esteetön, muunneltava ja toiminnallinen. Se on monipuolinen kokeilu- ja demonstraatioympäristö. Sairaalaympäristöksi soveltuva ”SKY-hospitaali” palvelee autenttisia harjoitteluolosuhteita, kun puhutaan sairaala-, terveyskeskus- ja vuodeosastoympäristöistä. Nämä kaksi ympäristöä erottaa toisistaan kaksi ohjaamoa, joista käsin ympäristössä tapahtuvaa toimintaa voidaan ohjata ja havainnoida. Tilojen suunnittelu käynnistyi jo kesäkuussa 2012. Suunnittelutyössä oli mukana monen eri alan osaajia sekä tilojen käyttäjiä. Lopputuloksena syntyi käyttäjiä erittäin hyvin palveleva ympäristö. Ympäristön ohella myös tarvittavia laitteita on investoitu, ja käytössä onkin esimerkiksi korkean teknologian potilassimulaattoreita. Simulaattoreita voidaan hyödyntää oppimisprosesseissa kun harjoitellaan esimerkiksi erilaisia hoitotoimenpiteellisiä taitoja ja vuorovaikutustaitoja.
Toiminnan kehittäminen Tilaremontin ja investointien rinnalla kehitettiin ympäristön toimintaa. Simulaatiopedagogiikka on saanut ammattikorkeakoulun opettajilta erinomaisen vastaanoton. Hankkeen aikana 24 opettajaa on saanut simulaatio-ohjaajakoulutuksen. Hanke mahdollisti sen, että opettajat ovat voineet suunnitella ja kehittää erilaisia tapausesimerkkejä, joita ympäristöissä voidaan harjoitella. Keskeistä näissä tapauksissa on monialaisuus, joka oli yksi kehittämishankkeen tärkeimmistä tavoitteista. Opetusmenetelmä on viehättänyt myös opiskelijoita, alan valmiita ammattilaisia ja järjestökentän ihmisiä. Käyttäjiltä on kerätty palautetta sähköisesti, ja palaute on ollut oppimista tukevaa. Opiskelijat ovat tuottaneet lähes 20 erilaista projekti-, opinnäyte- ja kehittämistyötä hankkeen käyttöön. Hankkeessa on suoritettu myös käytännön harjoittelua.
Asiakas - se tärkein Vaikka teknologia mahdollistaa monenlaista toimintaa SKY:ssä, niin tärkein – asiakas - on kuitenkin keskeisessä roolissa. Tiimityö, asiakkaan kohtaaminen, johtaminen eri tilanteissa sekä potilasturvallisuus ovat elementtejä, joita sosiaali- ja terveysalan osaajat tarvitsevat keskeisesti työssään. Ympäristö tarjoaa mahdollisuuden tarkastella ja tutkia uusia toimintatapoja ja työmenetelmiä sekä välineitä ja laitteiden toimivuutta yhteistyössä eri asiakasryhmien ja ammattilaisten kanssa. Erityisesti järjestöillä ja yhdistyksillä on nyt hieno mahdollisuus tulla harjoittelemaan toiminnan kannalta oleellisia taitoja SKY-tiloihin. Kokemuskouluttajat ovat tiloissa jo harjoitelleet ja kokemukset ovat olleet positiivisia. Eri järjestöissä ja organisaatioissa toimiville tämä olisi erinomainen mahdollisuus tuoda osaamistaan ja kokemuksiaan simulaatioharjoituksiin.
Teksti Hannele Paloranta Terveydenhoitaja (YAMK) Lehtori, projektipäällikkö
Sivu 24
Ankkuripaikka
Kemin Naisvoimistelijat ry Ikiliike-liikuntaryhmät ikääntyville Kemin Naisvoimistelijat ry on vireä, yli 80 vuotta toiminut voimisteluseura. Olemme vuosien varrella liikuttaneet kemiläisiä vauvoista varttuneisiin. Seuramme on tarttunut ripeästi uusiin haasteisiin, ja nyt on tullut aika tarttua yhtenä suomalaisista pilottiseuroista uuteen haasteeseen eli Ikiliikkeeseen. Ikiliike on Voimisteluliiton ja voimisteluseurojen ikääntyvien liikunnan kehittämishanke, jonka tavoitteena on lisätä liikkuvien ikääntyvien määrää ja saada heidät mukaan voimisteluseuratoimintaan. Ikiliike on aloitettu Kemissä jo maaliskuussa 2014 ja sitä jatketaan 8.9.14 alkavana toimintakautena. Tunneille toivotamme tervetulleiksi uudet ja entiset ikiliikkujat, niin naiset kuin miehetkin. Ikiliike-tunnit on tarkoitettu ikääntyneille (erityisesti yli 60v.) ja vähän liikkuneille sekä henkilöille, joilla on jostain syystä rajoitteita liikkumisen kanssa. Tunnit ovat koulutettujen ohjaajien vetämiä, ja niillä annetaan liikkeille vaihtoehtoja, jotta jokainen pystyy oman kuntonsa ja kykynsä mukaan nauttimaan liikunnasta ja sen tuomasta hyvästä olosta. Tunnit pidetään Sauvosalissa, Valtakatu 22 maanantaisin klo 17-18. Ohjaajina toimivat tuttuun tapaan Anna-Kaisa Kaikkonen ja Mari Nousiainen. Ikääntyvien liikunnan hanke linkittyy kansainväliseen Active Age -hankkeeseen, jossa ikäihmisten liikuntaa urheiluseuroissa kehitetään koko Euroopan alueella. Lisätietoja Ikiliikkeestämme Eija Jokiselta (p. 040 484 2907), Kemin Naisvoimistelijoiden ja Ikiliikkeen nettisivulta.
Lisätietoa löydät myös täältä: nenapaiva.fi/tietoa
Teksti Eija Jokinen
Teksti Helena Kinnunen
keminnaisvoimistelijat.sporttisaitti.com/ ja www.voimistelu.fi/voimistelutoiminta/ ikaantyvat/
Osallistu Nenäpäivän järjestelyyn Nenäpäivä on hieno mahdollisuus päästää luovuus täysin valloilleen hyvän asian puolesta. Nenäpäivä on kehitysmaiden lasten hyväksi toteutettava kampanja. Kampanjaa koordinoi Nenäpäivä-säätiö, ja kampanjan tuotot jaetaan useamman järjestön kesken. Nenäpäivän ideana on hullutella hyvän asian puolesta erilaisten tempausten avulla itse, omalla porukalla tai muiden Nenäpäivä-vapaaehtoisten kanssa. Kemissä Nenätapahtumat starttasivat jo elokuussa MM-kesähiihdoissa, joihin Kemin kuninkaalliset ottivat osaa tukemalla Nenäpäiväkampanjaa. Hauskaa tuntui riittävän sekä osallistujilla että katsojilla. Kampanja-aika on 9.10.-7.11., ja n. 30 eri tahoa on jo ilmoittautunut mukaan. Tulossa on tosi idearikkaita tapahtumia, ja nenäpullatkin ovat jo putkahtaneet uunista ulos. Lisää innokkaita "nenäilijöitä" tarvitaan mukaan, jotta voisimme yhdessä tehdä Kemistä tunnetun hyväntekeväisyyskaupungin. Jos haluat olla mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kampanjaa, voit ottaa yhteyttä Helena Kinnuseen: kinnunenhelena01@gmail.com tai Jenni Lappalaiseen: jenni.lappalainen1981@gmail.com, jotka toimivat Kemissä kampanjan projektipäällikköinä.
Ankkuripaikka 2/2014
Tapahtumia ja tilaisuuksia Toimintaa, tietoa ja tukea osoitteessa www.jarjestotietopalvelu.fi
Järjestötietopisteessä jaetaan tietoa Järjestötietopisteessä sosiaali- ja terveysalan yhdistykset ja järjestöt kertovat toiminnastaan. Tavoitteena on saada alueen ihmiset, sairaalan asiakkaat ja henkilökunta sekä järjestöväki luomaan kontakteja ja tavoittamaan toisensa paremmin. Tarkoituksena on saada tietopistepäiville mukaan myös liittojen ja keskusjärjestöjen aluetyötä tekeviä henkilöitä. Järjestötietopisteen kautta pyritään lisäämään järjestöjen verkostoitumista ja yhteistyötä muun muassa erikoissairaanhoidon kanssa sekä lisäämään erilaista vertaisryhmätoimintaa. Yhdistykset esittelevät toimintaansa Länsi-Pohjan keskussairaalan aulassa klo 09:30 - 15:00 seuraavina päivinä: 2.9. 9.9.
Länsi-Pohjan Keliakia ry ja Keliakialiitto Kriisikeskus Turvapoiju / Länsi-Pohjan Mielenterveysseura ry ja Suomen Mielenterveysseura 16.9. Länsi-Pohjan Muistiyhdistys ry 23.9. Pohjois-Suomen autismin kirjo ry 30.9. Kemin Seudun Sydänyhdistys ry 7.10. Kokemuskouluttajat 14.10. Kemin seudun Reuma ry 21.10. Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry 28.10. Peräpohjolan epilepsiayhdistys ry ja Epilepsialiitto 4.11. Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys Kemin Seudun Osasto 11.11. Kemin seudun Näkövammaiset ry 18.11. Hyvän Mielen Talo ja Yhdessä ry 25.11. Meri-Lapin alueen CP-yhdistys ry 2.12. Lapin Kilpirauhasyhdistys ry 9.12. Lihastautiliitto ry
Maailma tuli kaupunkiin -tapahtuma Kemissä 10.9. Maailma tuli kaupunkiin –tapahtuma järjestetään toista kertaa Täikön torilla. Keskiviikkona 10.9. klo 15-18 torin täyttää monikulttuurillisuus. Luvassa upeita tanssiesityksiä eri kansallisuuksilta, basaari, maistiaisia etnisistä ravintoloista, SPR:n pakolaisteltta ja paljon muuta. Tervetuloa!
Sivu 25
Sivu 26
Ankkuripaikka
Terveyttä Lapista 2014 Terveyttä Lapista 2014 Lapin terveyden edistämis-, mielenterveys- ja päihdepäivät 7.–8.10.2014, Lapin AMK Hyvinvointipalveluiden osaamisalan yksikkö, Meripuistokatu 26, Kemi. Päivien aikana tarjolla esittelypöytätilaa, jotka täytetään varausjärjestyksessä. Tilaisuus on maksuton, tervetuloa! Ilmoittautuminen 12.9.2014 mennessä: jarjestotietopalvelu.fi/ajankohtaista/tiedotteet/761-terveytta-lapista-2014
Osallistu vapaaehtoistoiminnan peruskurssille Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry järjestää yhdessä Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry:n kanssa vapaaehtoistoiminnan peruskurssin 27.9.2014 klo 10-16 Majakkatalossa. Kouluttajana kurssilla toimii YVPL ry:n Pohjois-Suomen aluekoordinaattori Ulla Sauvola. Taustatukena kurssilla on Länsi-Pohjan Mielenterveysseura. Kurssille otetaan mukaan 20 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset sekä lisätietoja: Teija Karisaari, 050 501 7717, teija.karisaari@majakkatalo.fi.
Crohn ja Colitis -vertaisryhmä kokoontuu Tervetuloa Crohn ja Colitis –vertaisryhmään 27.8., 17.9. ja 22.10. klo 18.00 - 20.00 Majakkataloon. Ryhmään ovat tervetulleita suolistosairautta sairastavat sekä heidän läheisensä. Ryhmässä jaetaan ajatuksia ja kokemuksia sairastamisesta sekä tuetaan toisiamme. Lisätietoja: Sini Hölttä, 050 440 8969, sini.holtta@majakkatalo.fi.
Ankkuripaikka 2/2014
Osallistu kokemusasiantuntijuus-seminaariin (KASTE-ohjelma) Kokemusasiantuntijuus-seminaari (KASTE-ohjelma) - Helsingissä. Majakasta etäyhteys tapahtumaan klo 9-12. Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen ja juurruttaminen osaksi kuntien ja organisaatioiden arkitoimintaa. Osana Kaste-ohjelman toimeenpanoa THL tukee kokemusasiantuntijatoiminnan laadun kehittämistä ja järjestää muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä seminaarin. Seminaarissa eri toimijat tuovat esiin kokemuksiaan kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämisestä ja käyttöönotosta. Tilaisuuden tarkoituksena on paitsi jakaa kokemuksia, myös pohtia tärkeiksi nousseita teemoja työpajoissa. Seminaari on tarkoitettu kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien päätöksentekijöille, kokemusasiantuntijatoimintaa kehittäville, sen parissa työskenteleville, sekä aiheesta kiinnostuneille. Tilaisuus tarjoaa myös hyvän mahdollisuuden verkostoitumiseen. Ilmoittautuminen Majakassa järjestettävään etäyhteyteen: Sini Hölttä, 050 440 8969, sini.holtta@majakkatalo.fi.
Kulttuurikaveri tukee tavallisen ihmisen taidoin Haluaisitko lähteä nauttimaan kulttuurista, mutta yksin lähteminen tuntuu vaikealta? Kulttuurikaveri voi lähteä seuraksesi kulttuuritapahtumaan. Kulttuurikaverit ovat koulutettuja vapaaehtoisia, jotka ovat seurana sekä opastavat ja avustavat kulttuuritapahtumassa. Kulttuurikaveri hakee asiakkaan tarvittaessa kotoa ja saattaa takaisin. Kulttuurikaverin seura on ilmaista. Maksat vain omista kustannuksistasi, kuten pääsylipusta ja matkakuluista. Tapahtumia ja paikkoja, joihin voit Kulttuurikaverin pyytää: Kirjasto, teatteri, taidemuseo, konsertit, Kivaloopiston konsertit, ulkoilutapahtumat, markkinat. Kulttuurikaverin saat ottamalla yhteyttä Majakan vapaaehtoistoiminnan tiimiin. Majakasta järjestetään kulttuurikaveri ja otetaan sinuun uudelleen yhteyttä. Lisätietoja Pohjoisen Yhteisöjen tuki—Majakka ry Teija Karisaari 050 501 7717 , teija.karisaari@majakkatalo.fi
Selkäryhmä kokoontuu Kaikille avoin selkäoireista kärsivien vertaistukiryhmä kokoontuu Majakkatalossa (Pohjoisrantakatu 5, Kemi, 2. kerros) klo 15-17 seuraavasti: 2.9., 16.9., 30.9., 14.10., 28.10., 11.11., 25.11., 9.12. Älä jää yksin, tuetaan toisiamme! Lisätietoja Teija Karisaarelta, 050 501 7717, teija.karisaari@majakkatalo.fi
Sivu 27
Sivu 28
Ankkuripaikka
Yhteiset tavoitteet luovat pohjan yhteiselle toiminnalle! Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry on Pohjois-Suomen alueella toimiva yhdistysten edunvalvonta- ja kehittämisorganisaatio
Yhdistämme ja tuemme - rajattomasti! Apua yhdistystoiminnan arkeen! Arjen asiantuntijuutta ja luotettavuutta! Rohkeutta ja tasa-arvoista edunvalvontaa! Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan me välitämme!
Rohkeutta ja aitoa tekemisen meininkiä! www.majakkatalo.fi
www.jarjestotietopalvelu.fi www.majakkablogi.wordpress.com www.facebook.com/ kansalaistoiminnankeskusmajakka Puh: + 358 50 409 9683 S-posti: info@majakkatalo.fi
Seuraava Ankkuripaikka ilmestyy 31.1.2015 Painos Verkkolevitys
Ilmestyminen Tiedote ilmestyy kaksi kertaa vuodessa
Toimitus ja ulkoasu Majakkacrew
llmestymisaikataulu 1/2015, aineiston deadline 31.12.2014
Aineisto Tiedotteeseen tuleva aineisto toimitetaan aineistopäivään mennessä osoitteeseen viestinta@majakkatalo.fi
Osoitteenmuutokset ja tilaukset viestinta@majakkatalo.fi
Artikkelin pituus kuvineen enintään A4 arkki. Aineistoa voidaan tarvittaessa lyhentää ja muokata
Tiedotteen kuvat: Majakkacrew ja artikkelin kirjoittajat