Page 1

Maito ja Me

3/2015

Teemana ruokinta ja hyvinvointi sivut 18–43

Vasikka arvostaa kivunlievitystä Sivu 36

Suunnittele, seuraa, korjaa, analysoi Sivu 18

Ritva Enäkosken ohjeet elämän­ hallintaan Sivu 42


Kysy huikeista juhlavuoden eduista!

Liity menestyvien Lely-tilojen joukkoon! Juhlaedut voimassa 31.11. saakka. HÄMEENLINNA/MIKKELI Tapani Komonen 040 901 1248 HÄMEENLINNA/SEINÄJOKI Juha Vähäkallio 043 211 3941 SEINÄJOKI Jorma Rantala 040 901 1257 KOKKOLA Joakim Vidjeskog 040 901 1243

YLIVIESKA Timo Yli-Tokola 046 920 9007 Mikko Holmström 046 859 0111 IISALMI/JOENSUU Simo Jokinen 046 859 0112 OULU Arto Toivanen 046 878 3593 TORNIO Janne Jurva 045 124 9000


hyvinvointi

Suunnittele, seuraa, korjaa, analysoi ............ 18 Artturi®-rehuanalyysin tuloksia .............................. 22 Tiedosta ja hallitse seosrehutilan ongelmat........................................................ 26 Eläinten hoito on jatkuvaa seurantaa ja ennakointia ................................................................................................ 28 Naudat tarvitsevat hivenaineita ............................. 32 Perusteita seleenistä ................................................................ 34 Tue hedelmällisyyttä ruokinnalla .......................... 35

Vasikoiden nupotutuskipua syytä hoitaa .................................................................................................................. 36 Hyvinvoinnin teemavuosi: Hyvä terveys ............................................................................................................... 40 Haastava vuosi – Miten jaksamme ja selviydymme?........................................................................................ 42 Utaretulehdusmikrobit esittelyssä .................... 44 Nasevasti terveydenhuollosta .................................. 45

Kuva : Jaakko Martikainen

Ruokinta

Kannessa Vasikoiden nupoutuskipua syytä hoitaa. Kuvassa Lapaton Mytty.

[36]

Maito ja Me

Maatilan tekniikka Valio Lypsy – neuvontapalvelujen ydinosaamista ...................................................................................... 46 Rutiinia solumittareiden käyttöön ...................... 48 Automaattilypsy tilastojen valossa..................... 51

Valiolta Valion hallintoneuvosto......................................................... 12 Mikä meille on tärkeää?.......................................................... 54 Arki rules by pasta!......................................................................... 64 Uutta Valiolta .......................................................................................... 66 Kuka keksi kefiirin?........................................................................... 67 Tavataan Valiolla: Kaupallinen johtaja Kari Finska............................................................................. 70

[58] [28]

Kuva : Tuomo Kautonen

[18]

Kuva : Anu Artjoki

Kuva: Jaakko Martikainen

3 /2015

Palstat Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Toimitusjohtajalta 7 Uutiset 8 Hallituksen puheenvuoro 15 Me maidontuottajat 17 Eläinlääkäri 52 Kysy asiantuntijalta 53 Brysselistä 57 Tapahtumat 58 Riitan iltalypsy 69 Työ kevyeksi 63

valio.fi/maitojame

27. vuosikerta Julkaisija Valio Oy Toimitus PL 10, 00 039 Valio, puh. 010 381 121, maitojame@valio.fi Päätoi­mit­taja Anu Artjoki, puh. 010 381 2904, anu.artjoki@valio.fi Taitto Päivi Liikamaa, paivi.liikamaa@phnet.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Edita Prima Oy, Rekisteripalvelut/Maito ja Me, PL 650, 00 043 Edita, puh. 020  450 00, rekisteripalvelut@edita.fi Ilmoitusmyynti Cupik-Media Oy, puh. (09) 278 7711, faksi (09) 278 7890, cupik@cupik.fi Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki Tilaushinta 50 euroa/vsk, ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja Me ilmestyy 2.12.2015.

Maito ja Me 3/2015

3


Pääkirjoitus

Yhteisön tuki

V

aliolaisille maitotilayrittäjille on perustettu oma Facebook-ryhmä, Valiomaidon tekijät. Ensimmäisen viikon aikana suljettuun ryhmään on liittynyt yli 500 jäsentä – koko Valioryhmän yhteiselle keskustelupaikalle on ollut selvä tarve. Valiomaidon tekijöissä voi jakaa tuntojaan ja keskustella mieltä askarruttavista asioista, hyvät sosiaalisen median käytöstavat muistaen. Kaikki jäsenet ovat mukana omalla nimellään. Hyviä käytännön vinkkejä ja ammattitietoa saa muilta yrittäjiltä ja Valioryhmässä työskenteleviltä alkutuotannon asiantuntijoilta. Keskustelu käy jo vilkkaana! Hyvinvointivalmentaja Ritva Enäkoski kirjoittaa sivulla 42 hauskasti vakavasta asiasta: ajat ovat monella tavalla tiukat, ja töitä tekevällä riittää. Hyvät neuvot voivat olla kullan arvoisia, jos oma jaksaminen ei tahdo riittää. Kanssakulkijoilla on merkittävä rooli kannattelijoina vaikeiden aikojen yli. Koska maalla asutaan yleensä kaukana toisistaan, antavat nettifoorumit mahdollisuuden käydä keskustelua muillakin tavoin kuin pirtin pöydässä kasvokkain. Ammatillisia neuvoja tarjoavat Valioryhmän osaajat: yrittäjille tehokkaasti tuotetut palvelut ovat kansainvälisestikin huippuluokkaa. Valioryhmässä järjestetään paljon yhteisiä tapahtumia ympäri Suomen. Lähteminen tilalta rientoihin vaatii järjestelyjä, mutta pienen hengähdystauon ja etäisyyden ottaminen tilan töihin antaa rutkasti uutta energiaa. Maitotiloilla tehdään paljon työtä, mutta myös työstä palautumiseen pitäisi löytää aikaa. Valion 110-juhlavuoden kunniaksi järjestettävä Valioristeily marraskuussa antaa mahtavan tilaisuuden rentoutua omien kollegoiden seurassa ja kuulla ajankohtaiset Valioryhmän asiat. Antoisaa yhdessäoloa pimenevään syksyyn! 7. lokakuuta 2015 Anu Artjoki Päätoimittaja

4

Maito ja Me 3/2015


Ajankohtaista

Kiintiöjärjestelmän jälkeen kohti uutta kasvua

E

U:n maitokiintiöjärjestelmän päättyminen alkaa näkyä markkinoilla karulla tavalla. Maidontuotanto lähti heti reiluun kasvuun lähes kaikissa jäsenmaissa, vaikka maidon tuottajahinnat ovat lasku-uralla joka puolella Euroopassa. Maitotuotevarastot täyttyvät ja markkinahinnat jatkavat jo yli vuoden jatkanutta laskuaan. Tilannetta pahentavat suurten ostajien näkymät, Venäjä on vienniltä käytännössä kiinni ja Kiinan pitkään jatkunut talouskasvu hidastuu. Täällä kotimaan talousahdingossa ruoan kulutus ei ainakaan kasva, vaikka kuinka halpuutettaisiin. Ylitarjonnan paine purkautuu tännekin tuonnin muodossa. Hyvää tilanteessa on se, että kotimaista vastuullisesti tuotettua maailman laadukkainta maitoa riittää kaikille toimijoille jalostettavaksi. Maitopulasta ei ole tietoakaan, sillä ennusteiden mukaan tänäkin vuonna koko Suomen maidontuotanto voi kasvaa jopa 1,0– 1,5 prosentin vauhtia. Suurin huoli onkin siitä, miten maitoala selviää kriisin yli mahdollisimman vähin vaurioin. EU:ssa ei ole jäljellä juuri mitään työkaluja markkinoiden tasapainottamiseen kiintiöiden poistamisen jälkeen. Tuotteiden myynnistä interventiovarastoihin ei saa kummoistakaan puskuria markkinoille. Markkinavoimien korjausmekanismit ovat nyt ne mihin luotetaan. Markkinataloudessa kysynnän ja tarjonnan epäsuhde korjaantuukin varmasti, mutta seurauksena saattaa olla pitkä piina ja monen yrityksen ylipääsemättömät vaikeudet. Tämä siksi, että maitoalan kriisissä ei ole nyt kyse normaalista suhdanneheilahtelusta.

M

Kuva: Mikko Mäntyniemi

Kuva: Jaakko Martikainen

itä Valiolaisessa maitoketjussa tulisi sitten tehdä tässä tilanteessa? Lienee selvää, että meidän on pystyttävä parantamaan omaa iskunkestävyyttämme kaikin mahdollisin keinoin. Tuotekehityksen on tuotettava uusia innovaatioita ja meidän on pystyttävä jalostamaan ja jakelemaan ne tehokkaasti sekä perinteisille että uusille ja uusiutuville markkinoille. Meidän on tehtävä tämä kaikki jatkuvasti paremmin ja nopeammalla reagointitahdilla. Nämä asiat ovat omissa käsissämme ja Valioryhmällä on kaikki eväät onnistua tässä menestyksekkäästi. Entä mitä meidän pitäisi tehdä tilatasolla? Viime keväänä tehdyssä maidontuottajien tulevaisuuskyselyssä selvisi kaksi merkittävää asiaa. Tuloksista lasketun ennusteen mukaan vuonna 2020 maitotiloja olisi Suomessa noin 4 500. Rakennekehityksen vauhti siis nopeutuisi. Toisaalta omaa tilaansa aktiivisesti kehittäviä yrittäjiä oli jopa enemmän kuin aiemmissa kyselyissä. Tämä antaa positiivisen pohjan tulevaisuudelle. Valio ja valiolaiset osuuskunnat yhteistyökumppaneineen ovat sitoutuneet tukemaan tilaansa kehittäviä maitotilayrittäjiä kaikin keinoin. Kehitämme omia palveluitamme niin, että tuottavuuden parantamiseen löydetään tilakohtaiset lääkkeet mahdollisimman tehokkaasti. Tätä samaa odotamme myös yhteistyökumppaneiltamme. Kannustan valiolaisia omistajayrittäjiä olemaan yhtey­dessä omaan osuuskuntaansa tai Valioon palvelujen ja maidontuotannon kehittämiseen liittyvissä asioissa. Tavataan Valio 110 vuotta -juhlaristeilyllä marraskuun alussa! Juha Nousiainen

Alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja Valio Oy

Maito ja Me 3/2015

5


Haluatko tietää miten säästät ruokintakustannuksissa tuhansia euroja vuodessa ? Tehosta säilörehusi hyväksikäyttöä ja pienennä ruokintakustannuksia Rindavitilla! Ostorehukustannus vuonna 2014 oli maitotiloilla keskimäärin noin 9 senttiä/litra. Rindavitilla asiakkaamme ovat päässeet alle 5 sentin ostorehukustannukseen. 4 sentin säästö tarkoittaa esim. 50 lehmän tilalla noin 20 000 euron säästöä vuodessa! 1. Enemmän irti säilörehun valkuaisesta  vähemmän ostovalkuaisrehua 2. Enemmän irti säilörehun kuidusta  vähemmän väkirehua 3. Vähemmän väkirehua  terveemmät lehmät

Rindavit Top Super ATG Tuote sisältää: • Schaumannin patentoimat orgaaniset Aminotrace-hivenaineet • kaikki korkeatuottoisen lypsylehmän tarvitsemat vitamiinit • runsaasti elävää hiivaa • Bovin-S-komplexin, Schaumannin patentoiman yhdisteen, joka tehostaa pötsimikrobien toimintaa ja säilörehun valkuaisen hyväksikäyttöä

Tutustu ruokintaratkaisuihimme ja tilaa ilmainen ruokintasuunnitelmaehdotus: www.eurotrading.fi/seosrehuruokinta Valmistaja: Schaumann on Euroopan johtava probioottien, erikoisrehujen ja biologisten säilöntäaineiden valmistaja, jolla on toimintaa yli 40 maassa.

Myynti, ruokinnan suunnittelu ja neuvonta:

www.eurotrading.fi • p. 010 321 1950


Toimitusjohtajalta

Maailmanluokan taitoa – kansainvälinen Valio

S

uomalainen maito on maailman parasta: puhdasta ja turvallista, ja sen tuotannossa sekä eläinten että luonnon hyvinvointi otetaan huomioon. Maitomme on voittaja, kun vertaillaan kotimaisesti tuotettua raaka-ainetta muiden maiden tuottamaan. Valion menestys on nojannut aina erinomaiseen raakaaineeseen. Omistajayrittäjämme tekevät pitkäjänteistä työtä tiloillaan, jotta Valio voi jalostaa maidon mahdollisimman kannattavasti sekä kansainvälisille että kotimaisille kuluttaja- ja teollisuustuotemarkkinoille. Yrityksen menestyminen markkinalla tuloutuu osuuskuntien kautta suoraan omistajayrittäjille maitotuottona. Suomalaisilla Valioryhmän maitotilayrittäjillä on käsissään 110 vuotta hioutunut timantti – kansainvälinen ja innovatiivinen huippuyritys, jonka maistuvat ja laadukkaat tuotteet tunnetaan ympäri maailman, ja jonka toimintaa he itse ohjaavat. Yritys on elintarviketeollisuuden edelläkävijä ja maamme suurin elintarvikkeiden viejä. Valion viennin osuus on 30 prosenttia koko Suomen elintarvikeviennistä. Maamme maitotuotteiden viennistä Valio vastaa lähes 100-prosenttisesti.

Y

rityksen vientikyky on Valion vahvuus. Uusien markkina-alueiden valloitus vaatii uutta osaamista. Suomalaiset ovat ”maitokansaa”, nyt maitotuotteiden kulutuksen nähdään kasvavan myös esimerkiksi Kiinassa ja muualla Aasiassa. Teollisuustuotteiden lisäksi erilaisten kuluttajatuotteiden – jauheiden, voin ja lisäarvomaitojen – myynti kasvaa useissa eri vientimaissamme. Kotimaassa tuomme kuluttajille tarjolle suuria tuoteuutuuksia ja keskitymme hallitsemaan valikoimaa entistäkin paremmin. Valion tuotekehitys on kansainvälistä huippua. Lisäar-

votuotteet ja lukuisat innovaatiot ovat mahdollistaneet Valion menestyksen. Lisäarvon tuottaminen on yksi avaimista, joilla saadaan myös tulevaisuudessa maitotuotto kasvuun.

K

aiken Valioryhmän toiminnan tavoite on omistajayrittäjille maksettavan maitotuoton maksimointi – sen eteen meistä jokainen yrityksessä töitä tekee. Tiukka kulukuri ja toiminnan tehostaminen ovat arkipäivää työssämme. Maidonkäyttö tullaan ohjaamaan entistä tehokkaammin ja kannattavammin oikeisiin käyttökohteisiin. Säästöistä huolimatta laadukkaita palveluja omistajayrittäjillemme tullaan kehittämään edelleen. Valion ja sen omistajayrittäjätilojen menestys kulkevat käsi kädessä: jokaisessa lenkissä eletään nyt tiukassa ajassa. Valion tavoite on maksaa maitotilayrittäjilleen raakaaineesta enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Tavoite pitää – omistajayrittäjiemme toimeentulo ja menestys turvataan. Pitkäjänteisesti.

Annikka Hurme Toimitusjohtaja Valio Oy

Suomalaisilla Valioryhmän maitotila­ yrittäjillä on käsissään 110 vuotta hioutunut timantti – kansainvälinen ja innovatiivinen vientiyritys. Maito ja Me 3/2015

7


uutiset

Omistajayrittäjät Valion maitotölkeissä – etsi lähin maitotilasi Maitotilayrittäjät jokaisesta Valioryhmän osuuskunnasta ovat esillä Valio perusmaitojen ja Valio hyvä suomalainen Arki® maitojuomien tölkeissä loka–marraskuussa. Maitotölkeistä kuluttajat ohjataan valio.fi/valiomaitoa-nettisivulle, missä Suomen kartasta voi etsiä lähinnä sijaitsevan valiolaisen maitotilan. Valiolla kampanjan toteutuksesta vastaava brändipäällikkö Tuula Hietanen on ilahtunut siitä innokkuudesta, jolla pyydetyt tilat lähtivät kampanjaan mukaan. ”Saimme kokoon mahtavan porukan, ja haastattelut sekä kuvaukset hoidettiin tiloilla työnteon lomassa.” Valion omistajayrittäjiä esittelevän tölkkikampanjan aikana #Valiomaitoa-nettisivun kartasta kuluttajat löytävät postinumeronsa syöttämällä omaa asuinpaikkakuntaansa lähinnä sijaitsevat tölkkikampanjassa mukana olevat valiolaiset maitotilat. Kartasta he näkevät myös lähitilojen lukumäärän. Karttaa klikkaamalla löytyvät lisäksi maitotölkeissä olevien 10 valiolaisen tilan tarkemmat esittelyt. ”Haluamme kertoa kampanjalla kuluttajille maitotilayrittäjien työstä ja arjesta sekä tehdä maidontuotantoa läpinäkyväksi. Yrityksellä on hyvä olla kasvot: siksi omistajayrittäjiämme halutaan tuoda esille myös markkinoinnissa”, Tuula Hietanen toteaa.

Omistajayrittäjät imagon rakentajina Sauvossa 50 lypsävän pihattoa hoitavat Elina ja Mika Kavander olivat miettineet vastaavan kampanjan toteuttamista itsekin jo aiemmin. ”Yrityksen kotimaisuus ei enää riitä, vaan yrityksen kasvojen on näyttävä kulut-

8

Maito ja Me 1/2015 3/2015

ǏǏMika Kavander on yksi Valion maitotölkeissä esiintyvistä omistajayrittäjistä.

Yrityksen kasvojen on näyttävä kuluttajille. tajille asti”, Mika Kavander sanoo. ”Haluamme välittää kuluttajille oikeaa tietoa siitä, mitä maitotiloilla tapahtuu. Arki on useimmiten hyvin tasaista ja tavanomaista, siinä ei ole juuri eksotiikkaa.” Kavanderien mielestä maitotilojen järjestämät avoimien ovien päivät – vaikkapa vain omassa lähikylässä – ovat erinomaista kotimaisen maidontuotannon imagon rakentamista. Kuluttajat eivät aina tiedä, että maitotiloilla voi myös vierailla sopimuksen mukaan. ”Tapahtumien järjestäminen ja niihin osallistuminen vaativat resursseja, mutta työ palkitsee ja on arvokasta yrityksellem-

me”, Kavander pohtii. ”Se tekee työstämme näkyvää”.

Valio huolehtii omistaan Valiolaisena maitotilayrittäjänä Mika Ka­van­ der antaa arvoa omistamansa yrityksen luotettavuudelle ja tasapuolisuudelle: maito haetaan joka tilanteessa, jokaisesta Suomen kolkasta 100-prosenttisella varmuudella. Kaikkien omistajayrittäjien edut ovat samat. ”Maidon markkinoinnin kanssa tiloille ei saa tulla ongelmia. Tuotantoa ei voi äkkiä vähentää, vaan on tuotettava tasaisesti tai lisättävä maitomäärää. On äärimmäisen tärkeää tietää, että kaikki maito vastaanotetaan aina”, Kavander sanoo. ”Yritystoiminnassa hyvät ja huonot hetket vuorottelevat. Valio ei tee tässä poikkeusta”, yrittäjä toteaa. ”Pörssiin kuulumattomana yrityksenä Valio turvaa parhaalla mahdollisella tavalla maitotilayrittäjien toimeentulon vaihtelevissa markkinatilanteessa, pitkäjänteisesti.”

Jännitys kasvaa kampanjan lähestyessä Valiolaisten maitotilayrittäjien kampanjaa markkinoidaan Valion sosiaalisen median kanavissa. Kampanjan avulla saadaan houkuteltua lisää kävijöitä keväästä lähtien omistajayrittäjien some-päivityksiä keränneelle #Valiomaitoa-sivulle. ”Nyt jännittää, miten paljon saamme yhteydenottoja kuluttajilta – vai tuleeko niitä ollenkaan. Luultavasti kysymyksiä saadaan pääasiassa sosiaalisen median kautta”, Mika Kavander arvelee. Teksti Anu Artjoki

Kurkista valiolaisten omistajayrittäjien arkeen ja etsi lähin maitotilasi 0 valio.fi/valiomaitoa


Lyhyesti

Valio ryhtyi sokeritalkoisiin Maitotuotteiden sisältämä sokeri voi olla Kuluttajat toivovat lisää vähempisoluontaista tai lisättyä. Maitotuotteiden raakerisia vaihtoehtoja ruokapöytään. Valio ka-aineet, siis maito ja marjat sekä hedelon aloittanut sokeritalkoot laajentamalla mät, sisältävät luontaisesti sokeria. Maivähemmän lisättyä sokeria sisältävien välidossa on luonnostaan maitosokeria eli lakpalojen valikoimaa ja viestimällä tuotteitoosia noin 5 g / 100 g. Useissa maustetuissa den sisältämästä sokerista entistä selkeämmaitotuotteissa on myös lisättyä sokeria. min esimerkiksi pakkausmerkinnöissä ja Tämänhetkinen Maaverkkopalvelussa. Valiilman terveysjärjestön, on tavoitteena on puolitWHO:n suositus on, että taa valmistamiensa maitopäivittäisestä energianpohjaisten välipalatuotteisaannista enintään 10 den, erityisesti jogurttien, prosenttia tulisi lisätystä sokeripitoisuus vuoteen sokerista. WHO on ehdot2020 mennessä – mausta tanut jopa tiukempaa, viitinkimättä. den prosentin kriteeriä Tällä hetkellä jo kolsokerinsaannille. mannes Suomessa myyFinravinto 2012 -tutkitävistä Valion maitopohmuksen mukaan Suomesjaisista välipalatuotteissa aikuisten sokerinsaanta on sokeroimattomia tai ti on juuri suositusten sisältää vähintään 30 prorajoissa (9–10 %), mutta senttia vähemmän lisät- ǏǏValio toi syyskuussa kauppoilapsista jopa 80 prosenttia tyä sokeria tavanomaisiin hin uudet vähempisokeriset jokäyttää suosituksiin nähvälipalatuotteisiin verrat- gurtit. Valion kehittämillä ja patentoimilla innovaatioilla välipatuna. Lähtötilanne on siis lojen sisältämää sokeria voidaan den liikaa sokeria (AinoMaija Elorannan väitöserinomainen kansainväli- seuraavan viiden vuoden aikana vähentää entisestään. tutkimus 2014). sestikin verrattuna.

Lystikki

Maito ja Me -verkko­lehti uudistuu Valioryhmän Maito ja Me -lehden uudistunut verkkoversio julkaistaan lokakuussa. Uudessa verkkolehdessä viestitään painetun Maito ja Me -lehden artikkeleiden lisäksi myös muista Valion omistajayrittäjiä ja sidosryhmiä kiinnostavista asioista – muulloinkin kuin painetun lehden ilmestymisaikoina. Esimerkiksi Valioryhmän tapahtumista kertovat jutut voidaan julkaista verkkolehdessä kätevästi. Maito ja Me -verkkolehteen tulee oma osionsa ruotsinkieliselle materiaalille: esimerkiksi Valioryhmän johdon katsauksia käännetään verkkoon ruotsiksi. Uuden Maito ja Me -verkkolehden osoite 0 valio.fi/maitojame

Tiineystesti otettiin käyttöön

Tunnetko sinä näitä syksyn antimia? Syytä olisi.

Tiineystesti on uusi valiolainen tuottajapalvelu. Analyysin voi näppärästi tilata ProAgrian NäyteLinkkiohjelmalla valittujen lehmien tuotosseurantanäytteistä, jos näytteet on otettu esikoodattuihin pikareihin. Tilojen, jotka tarroitavat TUSEnäytteet itse sekä tilojen, jotka eivät kuulu tuotosseurantaan, on myös mahdollista hyödyntää analyysiä. Tällöin analyysi tilataan laboratorioon erikseen lähetetyistä maitonäytteistä. Näytesaate ja ohjeet löytyvät Valmasta kohdasta Aluelaboratorio. Tiineystestin tulokset näkyvät Valmassa kohdassa Progesteroni/ Tiineys. Testi tehdään Valion Seinäjoen aluelaboratoriossa ja sen hinta on 2,50 eur/kpl (+alv). Maito ja Me 3/2015

9


uutiset njnjValion Seinäjoen tehdas on toiminut 50 vuotta.

Seinäjoen tehdas on tuotteistoltaan Valion monipuolisimpia ja maidonjalostusmäärältään suurin.

Valion Seinäjoen tehdas 50 vuotta Vuonna 2014 Valion Seinäjoen tehdas vastaanotti lähes 490 miljoonaa litraa maitoa noin 1 150 eteläpohjalaiselta maitotilayrittäjältä. Seinäjoella valmistetaan kaikki Valio voit, Valio KevytLevi® ja Valio Oivariini® tuotteet, Valio rahkat ja raejuustot sekä Valio Gefilus® ja Hevi® shot tehojuomat. Tehdas on Valion maitojauheiden ensisijainen valmistuspaikka. Vuonna 2014 Seinäjoella valmistettiin 57 miljoonaa kiloa Valio voita. Lisäksi Seinäjoella tutkitaan jokaisen valiolaisen lehmän maidon koostumus ja laatu. Viimeisen 10 vuoden aikana Valio on investoinut Seinäjoelle muun muassa uudistetun voitehtaan, energiatehokkuutta huimasti parantavan Euroopan mittavimman lämpöpumppujärjestelmän ja uuden rahkan valmistuslinjan, yhteensä reilut 100 miljoonaa euroa.

Valio ja Valion omistajayrittäjien tilat työllistävät Etelä-Pohjanmaalla yli 4 000 henkilöä. Valioryhmän toiminta tuloutti maakuntaan noin 180 miljoonaa euroa vuonna 2014.

Tehdas juhli 50 vuoden tuotannollista taivaltaan 19.8.2015 pienimuotoisesti henkilöstön kesken ja vihkimällä käyttöön tehtaan tuoreimman investoinnin, uuden pesukeskuksen.

� Kongressissa esitetyt hyvinvointitutkimukset osoittivat, että vasikan kasvuympäristöllä niin kohdussa kuin sen jälkeenkin on merkittävä vaikutus sen myöhempiin vaiheisiin.


Ilmastonmuutos tutkimuskohteena Euroopan kotieläintutkijoiden ja alan teollisuuden kongressi EAAP kokoaa vuosittain yli 1 000 alan ammattilaista tutustumaan kotieläintuotannon uusimpiin tutkimustuloksiin. Kongressi järjestettiin syyskuussa Varsovassa ja ydinteema oli kestävä kehitys. Lypsykarjatutkimuksen suurin kiinnostuksen kohde on tällä hetkellä ilmastonmuutos ja päästöihin vaikuttaminen. Kasvihuonekaasut, erityisesti ammoniakki- ja typpioksidi, kiinnostavat. Päästöt värittävät myös hyvinvointitutkimusta. Euroopassa ja USA:ssa yleistyvät

10

Maito ja Me 1/2015

palavapohjaiset täyskuivikenavetat ilman luontaista makuuasentoa haittaavia parsia on todistettu erinomaisiksi lehmien hyvinvoinnille ja terveydelle. Selvitysten kohteena ovat nyt näiden navettaratkaisujen vaikutukset kasvihuonepäästöihin. Kompostinavetoiden managementista kuultiin kongressissa myös runsaasti esityksiä. Muita aiheita olivat esimerkiksi rehunkäyttökyky, kotieläinjalostus sekä hyvinvointi.

Teksti ja kuva Jaana Kiljunen

Lue lisää kongressista Maito ja Me -verkkolehdestä 0 valio.fi/maitojame


Lyhyesti Serap tilasäiliöiden myynti Suomessa Pellon Group Oy:lle.

Tervetuloa Valiomaidon tekijät -ryhmään! Valiomaidon tekijät on kaikkien valiolaisten maitotilayrittäjien, Valioryhmän osuuskuntien ja Valion Alkutuotannon yhteinen Facebook-ryhmä. Ryhmässä voidaan keskustella mieltä askarruttavista ammattiasioista ja jakaa hyviä käytäntöjä sekä esimerkiksi kuvia ja videoita. Ryhmä on ulkopuolisilta suljettu. Näin pääset mukaan ryhmään (3 vaihetta): 1. Etsi ryhmä. Se löytyy sekä hakemalla Facebookissa ryhmän nimellä tai laittamalla tietokoneen
selaimeen ryhmän osoitteen 2. Klikkaa Liity ryhmään -painiketta. 3. Lähetä Facebookin yksityisviestillä tuottajanumerosi jollekin oman osuuskuntasi alkutuotannon asiantuntijoista: 
 - ItäMaito: Tero Jokelainen, Laura Parmainen, Taina Voutilainen
 - Länsi-Maito: Anu Potila, Rikard Westerlund, Petri Uusitalo
 - Maitosuomi: Sirpa Helin, Sari Perälä, Anne Ylinen, Ann-Charlott Kjerp
 - Pohjolan Maito: Jari Korva, Pekka Petäjäsuvanto
 - Tuottajain Maito: Mirja Heikkinen, Eija Järvinen, Antti Vauhkonen, Kaija Laitinen Huomaa, että mukaan pääset vain omalla tai tilan nimellä olevalla Facebook-profiililla. Valiomaidon tekijät Facebookissa tekijat/

SERAP Tilasäiliöt maidon tehokkaaseen jäähdytykseen! Myydyin ma Euroopa lli ssa SERAP SE: Elliptiset umpitilasäiliöt 26 eri kokovaihtoehtoa 900 – 30000l

SERAP SV : Siilotilasäiliöt 10000 – 40000l

0 facebook.com/groups/valiomaidon-

Startti-rehujen valmistus siirtyy A-Rehulle Valio siirtää Startti-rehujen valmistuksen Valion Haapaveden tehtaalta Varkauteen A-Rehulle 10-vuotisella sopimuksella. Starttituotemerkki ja tuotteen jatkokehitys säilyvät Valiolla. Siirto vapauttaa kapasiteettia Valion Haapaveden tehtaalla maitojauhetuotannon kehittämiseen. Muutoksella ei ole vaikutusta tehtaan henkilöstön määrään. A-Rehun Varkauden tehtaalla vasikan juottorehua valmistetaan kustannustehokkaalla kuivasekoitusmenetelmällä, jossa rehujen eri komponentteja sekoitetaan keskenään reseptin mukaisesti. Kuivasekoitusmenetelmällä Valion maitopohjaisista jauheista tehty rehu on toiminut hyvin kokeeseen osallistuneilla maito- ja lihatiloilla. ”Kuivasekoitusmenetelmä on energiatehokas, vettä säästävä ja hyväksi koettu juottorehujen valmistusmenetelmä. Juottorehut valmistetaan Valion omista kotimaisista raaka-aineista kustannustehokkaasti”, Valion alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja Juha Nousiainen sanoo. Sopimukseen kuuluu laadunvarmistus Valion määrittelemillä periaatteilla. A-Rehun Varkauden tehdas toimii GMO-vapaasti, joten siellä valmistettu Startti on geenimuuntelematon tuote. Tavoitteena on aloittaa rahtivalmistus maaliskuussa 2016.

MIKSI SERAP? • Energiatehokkaan

• • • • • • • •

SCROLL -kompressorin koko määräytyy jäähdytystehon tarpeen mukaan. SERAP tilasäiliöitä valmistettaessa huomioidaan lypsytavan / maidon esijäähdytyksen vaikutus kylmälaitteen tehovaatimukseen. Kylmäaine R 404 A. Helppo käyttöönotto: Kylmälaitteisto / lauhdutin voidaan asentaa kiinteästi tilasäiliöön tai irtokoneikkona. Jäähdytyksen ohjaus ja valvonta elektronisella ohjauskeskuksella RL20 Kylmäaineen PumpDown -ohjaus. Pesuautomaatti WASH 2020, kahdella pesunestepumpulla. Peseytyvä tyhjennyshana. Jäähdytyksen käsiohjausmahdollisuus. Helppo huoltaa.

SERAP SE / SV tilasäiliöt toiveittesi mukaan! Ota yhteyttä aluemyyntiimme!

Maito ja Me 3/2015

11

Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | www.pellon.com


uutiset

Valion hallintoneuvosto Kyösti Anttila, 55 v. Luopajärven tila, Jalasjärvi Lypsylehmiä 41, nuor­ karjaa ja lihakarjaa 55 Viljelyala 62,5 ha Osuuskunta Maito­ suomen hallituksen jäsen, Osuuskunta Normilkin hallituksen puheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2005

Jari Hekkala, 46 v. Särkelän tila, Kalajoki Lypsylehmiä 70, nuorkarjaa 60 Viljelyala 75 ha Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen jäsen, Valion hallinto­ neuvostossa vuodesta 2012

Katariina Lampela, 53 v. Keski-Rötkösen tila, Tervola Lypsylehmiä 64, nuorkarjaa 103, sonnit kasvatetaan itse Viljelyala 120 ha Pohjolan Maidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2012

Anu FräntiläRiihonen, 41 v. Riihiahon tila, Keuruu Lypsylehmiä 60, nuorkarjaa 60 Viljelyala noin 140 ha Osuuskunta Maito­ suomen hallituksen varapuheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2008

Raimo Kielenniva, 54 v. Teerimäen tila, Kärsämäki Lypsylehmiä 33, nuorkarjaa 30 Viljelyala 85 ha Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen varapuheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2004

Marketta Laukkanen, 59 v. Retulammen tila, Tohmajärvi Lypsylehmiä 35 ja nuortakarjaa 75 Viljelyala 85 ha Osuuskunta ItäMaidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2012

Tuomo Haikonen, 49 v. Kotirannan tila, Heinola Lypsylehmiä 40, nuorkarjaa 35 Viljelyala 85 ha Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen, Valion hallinto­ neuvostossa vuodesta 2015

Esa Kotala, 50 v. Kotalan tila, Lapua Lypsylehmiä 50, nuorkarjaa 50 Viljelyala 90 ha Osuuskunta Maitosuomen hallituksen puheen­ johtaja , Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2010

Tapio Lehto*, 58 v. Seinäjoki, Valio Seinäjoki Tuotepakkaaja Suomen Elintarvike­ työläisten Liitto SEL ry Valion hallinto­ neuvostossa vuodesta 2013

Jukka Hakkarainen, 53 v. Männistön tila, Valtimo Lypsylehmiä 38, nuor­ karjaa 42, lihanautoja 36 Viljelyala 88 ha Osuuskunta ItäMaidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvos­ tossa vuodesta 2013

Jarno Kämäräinen, 47 v. Maitoaho avoin yhtiö, kolme osakasta, Kiuruvesi Lypsylehmiä noin 160, nuorkarjaa Maitoahon navetassa 50, muualla hiehoja kasvamassa 50 Viljelyala 270 ha Osuuskunta ItäMaidon hallituksen puheen­johtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2010

Arto Heikkinen, 39 v. Peltolan tila, Pyhäntä Lypsylehmiä 70 ja nuorkarja Viljelyala 84 ha Osuuskunta Itä­Maidon hallituksen jäsen, Valion hallinto­ neuvostossa vuodesta 2013 alkaen

12

Maito ja Me 3/2015

Pekka Lestinen, 55 v. Nisuslahden tila, Sysmä Lypsylehmiä 55, nuorkarjaa 40 Viljelyala 121 ha Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 1998 Pirjo Louhevirta*, 58 v. Naantali, Valio Turku Myyntiedustaja Ammattiliitto PRO Valion hallinto­ neuvostossa vuodesta 2010, aiemmin Valion hallintoneuvoston jäsenenä vuosina 2002–2004


Valion hallintoneuvoston tehtävä on valvoa yhtiön hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja hallituksen puheenjohtajan. Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Valion hallintoneuvoston 27 jäsenestä 23 edustaa omistajayrittäjiä. Lassi Mäkinen, 55 v. Leppämäen tila, Lieto Lypsylehmiä 73, nuorkarjaa 55 Viljelyala 100 ha Osuuskunta Länsi-Maidon hallintoneuvoston puheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2015

Jarkko Pirinen, 39 v. Tupaselan tila, maatalousyhtymä, Iitti Lypsylehmiä 90 ja nuorkarja Viljelyala 132 ha Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen varapuheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2014

Markku Mäkinen, 46 v. Männistön tila, Nivala Lypsylehmiä 60, nuorkarjaa 65 Viljelyala 95 ha Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2014

Jaakko Rouhiainen, 60 v. Hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Piispalan tila, Juva Lypsylehmiä 50, nuorkarjaa 45 Viljelyala 70 ha Osuuskunta ItäMaidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2001

Anne Nykänen, 49 v. Jakolan tila, Mikkeli Lypsylehmiä 80, nuorkarjaa 80 Viljelyala 80 ha Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen, Valion hallinto­ neuvos­tossa vuodesta 2011 Vesa Parvinen, 43 v. Tarvaslahden tila, Parikkala Lypsylehmiä 145 ja nuorkarja Viljelyala 140 ha, lisäksi sopimusaloja Lihakunnan ja MTK Parikkalan hallinnossa, Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2015

Mauri Penttilä, 58 v. Penttilän tila, maata­ lous­yhtymänä, Vesilahti Lypsylehmiä 60 ja nuorkarja Viljelyala 70 ha Osuuskunta LänsiMaidon hallituksen puheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2001

Päivi Saarentola*, 58 v. Helsinki, Valio Pitäjänmäki Markkinointipäällikkö Ylemmät toimihenkilöt Valion hallinto­ neuvostossa vuodesta 2011 Anneli Santa-aho, 63 v. Harjunpään tila, Lempäälä Lypsylehmiä 20 ja nuorkarja Viljelyala 20 ha Osuuskunta LänsiMaidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2007

Pentti Santala , 60 v. Hallintoneuvoston puheenjohtaja Pellon tila, Kauhajoki Lypsylehmiä 70, nuorkarjaa 100 Viljelyala 130 ha Pellervo-Seura r.y:n hallituksen jäsen, Osuustoiminnan neuvottelukunnan jäsen, Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen, Osuuskunta Normilkin hallituksen varapuheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 1997 Risto Sonninen, 49 v. Peräniemen tila, Maaninka Lypsylehmiä 37, nuorkarjaa noin 40 Viljelyala 78 ha Osuuskunta ItäMaidon hallituksen varapuheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2010 Juhani Ylikauma*, 60 v. Haapavesi , Valio Haapavesi Tuotantovastaava Meijerialan Ammattilaiset MVL Valion hallintoneuvos­ tossa vuodesta 2014 Päivi Ylä-Outinen, 52 v. Aution tila yhtymänä Katri-sisaren kanssa, Lappeenranta Lypsylehmiä 34, nuorkarja kasvatetaan muualla Viljelyala 50 ha Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen puheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2008

*Valion henkilökunnan edustaja

Maito ja Me 3/2015

13


KOTIMAISET BETONIRATKAISUT KAIKKEEN MAATILARAKENTAMISEEN 7tn murtoyys kestäv

NYT MYÖS UUDET PAKSUMMAT RITILÄT JA MUUT VAKIOTUOTTEET SUORAAN VARASTOSTA! LUJAN TUOTEPERHEESTÄ LÖYTYY RATKAISU KAIKKIIN TARPEISIIN! - betonirungot - tuovat avaruutta navettaasi ja jatkavat sen ikää - Luja 7000 - ritiläpalkit - VTT:n testivoittaja - navetat - lihanautakasvattamot - sikalat - lietesäiliöt - avolantalat - laakasiilot - valmisbetonit Neuvonta on osa palveluamme. Käänny puoleemme, kun tarvitset kokenutta maatilarakentamisen asiantuntijaa: Pohjois-Suomi: Pekka Mönkkönen RI Itä-Suomi: Ismo Hyvönen RI

044 585 2320 044 585 2027

Länsi-Suomi: Timo Juutinen RI 044 585 2191 Etelä-Suomi: Olli Voutilainen RI 044 585 2029

Meiltä saat yhteistyökumppaniverkoston kautta tuotantorakennuksen avaimet käteen -valmiina saakka. Kysy lisää! OLEMME KONEAGRIASSA 8.-10.10, TAMPERE. TULE KÄYMÄÄN OSASTOLLAMME D616!

www.lujabetoni.fi


Hallituksen puheenvuoro

Jarmo Juutinen Valion hallituksen jäsen

Maito politiikan pelinappulana

E

rikoinen kasvukausi on päätöksessään. Kotipitäjässäni on kasvukauden aikana satanut enemmän kuin koskaan Ilma­ tieteen laitoksen Vieremän mittauspisteen historiassa. Onneksi elo–syyskuu on ollut kuivempaa ja viimeiset säilörehuksi suunnitellut nurmet on saatu korjattua. Korjatun säilörehun laadussa ja määrässä on tosin toivomisen varaa. Tulevasta sisäruokintakaudesta on tulossa haasteellinen. Kaiken halpuuttamisen keskellä toivon, että myös ostopanosten hinnat kokisivat halpuuttamisen. Maitotiloilla ei ole nyt jaettavaa – ei ostopanosten hintojen muodossakaan.

S

uomessa eletään historiallisen pitkää heikon talouden aikaa: bruttokansan­ tuotteena mitaten vuoden 2008 tasolle emme ole vielä päässeet. Ostovoimaa heikentävät lisäksi monet muut veron kaltaiset maksut, esimerkiksi rakentamisen lupamaksut. Talouden noususta ei ole juuri valon häivähdystäkään. Ostovoiman ehtymisen lisäksi maito­ markkinoiden muutosta ovat voimistaneet kansainväliset toimet ja maidon joutuminen poliittiseksi pelinappulaksi. Venäjän viennin rajoitukset iskivät ankarasti etenkin meihin

Olemme suorittaneet omaa osuuttamme yhteiskunta­ sopimuksesta jo tovin.

EU:n vapautettua maitokiintiöt tuotanto lähti rajuun kasvuun. Euroopan maitomäärä kasvaa yli kahden prosentin vuosivauhtia – Suomen vuosituotannon verran. Eurooppalaisen tuottajahinnan nousua ei ole lähikuukausina odotettavissa. Vaikean yhtälöstä tekee se, että Euroopassa maitotuotteiden kulutus ei juurikaan kasva ja maailman suuret maidon vientimaat Kiina ja Venäjä pitävät ostoissaan tiukkaa linjaa. Samanaikaisesti muissakin suurissa maidontuotantomaissa (Uusi-Seelanti ja USA) tuotanto kasvaa. Tilanne on sama, kuin jos litran maitopulloon pakattaisiin kaksi litraa maitoa, tilanne on pitemmän päälle mahdoton. Maitojauheiden ja rasvan hintojen laskiessa maitotuotteet tulevat uusien, jopa eksoottisten kohderyhmien käyttöön Aasiassa, Lähi-Idässä ja Afrikassa. Uudet markkinat ovat ainakin aluksi pääosin edullisten teollisuustuotteiden varassa.

V

aliolaisessa maitoketjussa tuottajalta kuluttajalle olemme tehneet leikkauksia jokaisessa portaassa, sekä maitotiloilla että teollisuudessa. Olemme suorittaneet omaa osuuttamme yhteiskuntasopimuksesta jo tovin. Kotimaiset tuottajahinnat seuraavat eurooppalaista hintatasoa ja siihen vaikuttavat kotimaassa Valion maidon suuri viennin osuus, kotimaisten kuluttajien heikko ostovoima, kilpailu kotimarkkinoista ja kasvava edullisten maitotuotteiden tuonti. Kaikesta huolimatta, tästäkin edetään kohti uusia haasteita ja tämän päivän vaikeudet voivat tulevaisuudessa näyttäytyä uudessa valossa. Hyvää syksyä,

valiolaisiin. Venäjän kuluttajamarkkinoilta saadun hintatason saavuttaminen Euroopan tuotekylläisiltä markkinoilta on tämän hetken kasvavilla maitomäärillä vaikeaa.

Jarmo Juutinen

Maito ja Me 3/2015

15


ideaalia

Haluaisitko laskun meijerin kautta? Kysy lisää rehutilausta tehdessäsi!

Lisää seleeniä! A-Rehun maitotilan rehuissa on nyt entistä enemmän seleeniä ja jopa puolet siitä on erittäin hyvin imeytyvää orgaanista seleeniä.

TuhtiTäysrehu

TuhtiTäysrehu suunniteltiin tuottajien toiveiden mukaan: runsaasti energiaa sisältävä rehu tuottaa entistä enemmän maitoa ja täydentää lehmien ruokintaa haasteellisen rehukesän jälkeen. Tilaa helposti netissä: www.a-kauppa.fi tai puhelimella: 020 472 7060

Tuottajat, jotka ovat käyneet kanssamme eläinkauppaa* ja ostaneet A-Rehun teollisia rehuja vähintään 3 tn, saavat kiitokseksi kinkkulahjakortin. *teurasnautoja

A-Maito Rehut ja ruokintaratkaisut


Me maidontuottajat

Valioryhmässä on 6 889 maitotilayrittäjää. Heinoset ovat Osuuskunta Länsi-Maidon yrittäjiä.

Taskulaskin takaraivossa PERHE Johanna (34) ja Antti (34) Heinonen ovat pyörittäneet yhdessä maitotilaa Hämeenlinnan Hauholla viime vuoden alusta. Antti toimi jo vuodesta 1998 alkaen tilan vastuullisena hoitajana kuolinpesän ja perikunnan nimiin. Perheeseen kuuluvat vilkkaat pellavapäät: 3-vuotias Akseli ja 6-vuotias Eemil. Lemmikkieläiminä pihalla vilistävät labradorinnoutaja Luna ja kaksi kissaa. TILA JA VILJELY Tilalla on peltoa 60 ja metsää 100 hehtaaria. Lisäksi rehua tuotetaan 25 hehtaarin sopimusaloilla. Puolet omista pelloista sijaitsee 37 kilometrin päässä Lammilla. Pelloilla keskitytään tuottamaan hyvälaatuista säilörehua. Intensiivisesti viljellyt timotei-nurminatanurmet ovat kotinurkissa. Niiden sato säilötään laakasiiloihin. Rehunkorjuu on hoidettu 12 vuoden ajan kolmen maitotilan yhteistyönä. ”Meillä on todella hyvä porukka ja nopea korjuu vähentää sääriskiä”, Antti kiittelee. Lammin pelloilla viljellään apilapitoisia nurmia, jotka urakoitsija paketoi pyöröpaaleiksi. Kaikki kuivattu vilja ostetaan yhteistyötiloilta. Ostosopimukset tehdään jo keväällä ennen kylvöjä. NAVETTA Yhden robotin pihatto toisen robotin varauksella valmistui lokakuussa 2014. Parret ovat neljässä rivissä ja leveä, traktorilla läpi ajettava sisäruokintapöytä sijaitsee navetan toisella sivulla. Seinät ovat betonielementeistä ja niissä on isot ikkuna-aukot (2,2 x 4,2 m). Ilmanvaihto toimii automaattisesti ohjatuilla verhoilla. Lantarobotti pitää betoniritiläpalkit puhtaina. Navetan vieressä on pari hehtaaria laidunta lehmille. ELÄIMET Navetassa on 83 lehmäpaikkaa ja tällä hetkellä tuotannossa on 56 lehmää. Hiehot kasvatetaan vanhassa navetassa. Sen lähellä on viisi hehtaaria laidunta, jolla laiduntavat siemennettävät hiehot. Lammilla, toisen tilakeskuksen yhteydessä, on hiehojen ”kesäsiirtola”, jossa laiduntavat tiineet ja alle siemennysikäiset. Holstein-rotu on kummankin yrit-

täjän mieleen. Holsteinin osuus on nyt 70 prosenttia. Ayrshiren osuus vähenee edelleen. Johanna siementää itse karjan ja laatii myös jalostussuunnitelmat. Navetanvaihdosta huolimatta 12 kuukauden keskituotos on pysynyt 10 700 kilossa. Rasvaa on ollut 4 ja valkuaista 3,4 prosenttia.

Motto: Itku ei auta, tehdä täytyy. RUOKINTA Ruokinta hoidetaan traktorivetoisella apevaunulla. ”Apevaunu on toimintavarmin ja riskittömin ruokintatapa”, Antti perustelee. Appeen sekaan jauhettiin viime talvena ensimmäistä kertaa härkäpapua, joka toimii Antin mielestä hyvin valkuaisruokinnan monipuolistajana rypsin rinnalla. Ruokintasuunnitelmat tehdään hyvissä ajoin, jotta koko talven rehut voidaan hankkia syksyllä. Karjakompassilla seurataan, että ruokinnalle saadaan vastinetta. HYVINVOINTI ”Pidän laiduntamista ja talviulkoilua tärkeinä eläinten hyvinvoinnille. Ne olivat navetan rakentamisessakin lähtökohtina”, Johanna kertoo. Parsissa lehmillä on vesipatjat. Niiden ansiosta yrittäjät arvelevat lehmiensä märehtimisaikojen olevan keskimääräistä pidemmät. Navetassa on neliöitä enemmän

kuin säädökset määräävät ja vasikat saavat olla poikimakarsinassa emänsä kanssa jopa viisi päivää. TALOUS Antti seuraa mielellään maidontuotannon tunnuslukuja. Tärkein seurattava suure on maitotuotos vähennettynä rehukustannuksella. Kuukausittaista meijerimaidon määrää seurataan myös. ”Minulla on koko ajan taskulaskin ja Excel-taulukko takaraivossa”, Antti nauraa. ”Keskustelen mielelläni asiantuntijoiden kanssa. Ulkopuoliset palvelut maksavat itsensä takaisin, koska silloin välttyy omalta putkinäöltä.” Tuotosseurantaa molemmat pitävät hyödyllisenä palveluna. TYÖN ILO Parhaan työn ilon puheliaat hämäläiset löytävät omien tavoitteiden saavuttamisesta olkoon se mieluinen lehmävasikka tai hyvälaatuinen rehusato. Kaikki tilan työt hoituvat sopuisasti kahdestaan, palkattuja työntekijöitä ei ole. VAPAA - AIKA Pariskunta kertoo karsineensa harrastukset minimiin, sillä uusi navetta ja ”pikkujätkät” vievät kaiken ajan. Antti kertoo nauttivansa lyhyistä metsäretkistä poikien kanssa. Johanna harrastaa raviurheilua ja omistaa muutamia hevosiakin. ”Elitloppet-raveihin on ehdottomasti päästävä joka vuosi”, hän hymyilee. Teksti ja kuva Markku Pulkkinen

njnjJohanna ja Antti Heinonen elävät arkeaan lasten ehdoilla. Akselin (3) ja Eemilin (6) touhuista ei vauhtia puutu. Maito ja Me 3/2015

17


Ruokinta

ǏǏSeosrehuruokinta on Lapatoiden mukaan helppoa, jos käytössä on hyvä säilörehu. Leike on todettu seosrehussa välttämättömäksi komponentiksi.

KarjaKompassin päivälaskelmasta maitotuoton ja rehukustannusten erotusta sekä ostorehukustannukset ovat Lapaton tilalla tarkassa seurannassa. Maitotilalla ei tehdä päätöksiä ilman yksityiskohtaisia laskelmia ja tunnuslukuja. Teksti Anu Artjoki Kuvat Jaakko Martikainen

Suunnittele, seura korjaa, analysoi

T

alouden tsekkilistat ovat Nina ja Vesa Lapatolle tuttuja. He ovat johtaneet 200 lypsävän maitotilaansa Savitaipaleella tiukan ammattimaisella otteella vuodesta 2002. Tätä ennen molemmille on kertynyt työtaustaa muun muassa ProAgrian neuvonnasta, joten laskelmat ja tunnuslukujen tarkkailu on heille tuttua. ”Laskelmia tehdään, usein jopa moninkertaisesti eri tahojen toimesta: varmuus on valttia”, Vesa Lapatto toteaa. ”Niitä lasketaan sekä ProAgrian ja pankin asiantuntemusta apuna käyttäen että itse.” Maitolitran tuottamisen kokonaiskustannuksista noin kolmannes kertyy omien rehujen tuottamisesta ja ostorehujen hankinnasta. Miten tehokkaasti eläimensä ruokkii – sillä on tilan talouden kannalta merkitystä.

18

Maito ja Me 3/2015

Lapatot käyttävät ProAgrian KarjaKompassi-ohjelman päivälaskelmaa ruokinnan suunnittelun ja seurannan apuvälineenä. Päivälaskelmasta tarkkaillaan erityisesti tunnuslukua maitotuotto miinus rehukustannus, joka lasketaan eläintä ja päivää kohden. Toinen tarkkailtava luku on maitolitraa kohden laskettu ostorehukustannus. Tilalla kaikki ruokinnassa käytettävä vilja ostetaan ja säilörehun tuotantokustannus on tiedossa, joten päivälaskelman tiedot pitävät hyvin paikkansa. Tänä vuonna Lapatoille on ehditty tehdä viisi päivälaskelmaa. ProAgrian ruokinnan ohjauksen ja maidontuotannon asiantuntija Sari Jussila tekee laskelmat, joiden pohjatiedot hän yrittäjiltä saa. ”Päivälaskelma kuvaa ruokinnan taloudellisuutta reaaliajassa. Ruokinnan tarkalla seurannalla ja nopeilla kor-


� Nina ja Vesa Lapatto suunnittelevat ja seuraavat 200 lypsävän ruokintaa yhteistyössä ProAgrian ruokinnan ohjauksen asiantuntijan Sari Jussilan (oik.) kanssa. KarjaKompassin päivälaskelmasta seurataan erityisesti tunnuslukua maitotuotto miinus rehukustannus.

a, jaavilla toimenpiteillä olemme pyrkineet parantamaan maidon hinnan laskusta aiheutunutta haastavaa taloustilannetta”, Nina ja Vesa Lapatto toteavat. On tilalla tässä onnistuttukin: ”Maitotuotto miinus rehukustannus oli keväällä 2014 noin 12,4 euroa eläintä kohden päivässä, heikoimmillaan kävimme 9,5 eurossa viime talvena. Nyt maitotuotto miinus rehukustannus on 9,8 euroa, vaikka maidon hinta ei ole noussut”, he kertovat. Lapatot seuraavat tarkasti myös ostorehukustannuksia ja kilpailuttavat joka kerta rehutoimittajan. Leike ja rypsi hankitaan rekkalasteittain. Rypsiä he ostavat monta rekkakuormaa kerrallaan, jos on odotuksia hintojen noususta. Mäski on ainoa ostorehu, joka tulee aina samasta paikasta. 1

Lapaton maitotila � Savitaipale

� Yrittäjät Nina (46) ja Vesa (47) Lapatto, lapsista Juho

(21) opiskelee SeAMK:ssa agrologiksi ja Joonas (18) ammattikoulussa lvi-asentajaksi � Kaksi vakituista työntekijää ja yksi keikkatyöntekijä � 200 lypsävää + nuorkarja, 2 x 12 -paikkainen takalypsyasema � Keskituotos 9 800 kg/v., 3,6 % valkuaista, 4,2 % rasvaa � Nurmiala vuokramaineen 120 ha + yhteistyöalaa 40 ha. Vilja ostetaan. � Liikevaihto 1,2 milj. euroa

Maito ja Me 3/2015

19


Ruokinta pudotusta on enää vaikea korjata. Jos ongelmaan päästään heti kiinni, se säästää euroja. ”Lypsyasemalta tulee ensimmäiseksi kommentti, jos lehmät tiputtavat maitoaan. Silloin mietimme, mikä seosrehussa on voinut mennä vikaan. Jos selkeää syytä ei löydy, laitan ProAgriaan viestin”, Vesa Lapatto kertoo. ”Asiantuntija katsoo edelleen Valmasta analyysituloksiamme ja pohtii, mikä ruokinnassa voi olla vikana.” Lehmien ruokintasuunnitelmaa on päivitetty syyskuun alkuun mennessä tänä vuonna 10 kertaa. Viime vuonna seosrehun resepti päivitettiin 11 kertaa. Jos säilörehun laatu pysyy tasaisena, voi resepti pysyä samana kuukausiakin.

Raaka-ainenäytteet suunnittelun perusta

”Hintojen ennakointi ei tosin ole ihan helppoa”, isäntä naurahtaa. ”Tällä hetkellä ostorehukustannuksemme on noin seitsemän senttiä maitolitraa kohden.”

Säilörehun laatu on merkittävässä roolissa seosrehuruokinnassa: siihen Lapatot satsaavat. Mitä heikompaa säilörehu on, sitä kalliimmaksi sen täydentäminen tulee. ”Seosrehuruokinta on helppoa, kun säilörehun laatu pysyy tasaisena. Viime vuoden ykkössato oli äärettömän märkää ja sen kanssa taistelimme alkuvuoteen saakka”, he kertovat. ”Tänä vuonna sadon määrä on erinomainen ja laatukin muutoin hyvä, mutta kuiva-ainetta olisi saanut olla enemmän. Sateet haittasivat korjuuta ja kuivumista.” Kolmossato on syyskuun alussa vielä korjaamatta, mutta odotukset ovat senkin suhteen hyvät. Lapatot ottavat rehusta raaka-ainenäytteet laakasiiloilla rehuntekovaiheessa joka päivä. Ruokintaa suunnitellaan jo näiden näytteiden perusteella. Syöttövaiheessa seurantanäytteitä otetaan sitä mukaa, kun siilon rintaus etenee. Jos maitomäärissä ei tapahdu muutoksia ja rehun laatu säilyy tasaisena, seurantanäytteitä ei välttämättä oteta niin paljoa. D-arvotavoite säilörehun raaka-ainenäytteille on yli 700 g/kg ka. ”Jos tämä alittuu, ollaan rehunteossa pahasti myöhässä. NDF-kuidun tavoitearvo on 500–600 g/kg ka ja valkuaisen yleensä yli 150 g/kg ka”, Vesa Lapatto sanoo. Tilan rehunkorjuukalustona ovat 7-metrinen niittomurskainyhdistelmä mattoperällä ja hinattava tarkkuussilppuri. Kärryjä vaihdellaan ja lainataan naapuritilojen kanssa. Emolehmiä pitävä naapuri on apuna ajamassa rehua siiloon. Vastaavasti Lapatot auttavat naapuritilaa rehunteossa.

Ruokinnan ongelmiin tartuttava heti

Suuret kuiva-ainesadot vaativat ravinteita

Lapattojen 200 lehmää lypsetään kahden lypsäjän voimin 2 x 12 -paikkaisella takalypsyasemalla. Lehmät ruokitaan seosrehulla, joka on heidän mukaansa ainoa ruokintavaihtoehto tässä tilakokoluokassa. Isäntäparin lisäksi tilalla työskentelee kaksi vakituista työntekijää ja yksi keikkatyöntekijä. ”Lypsyasemaan päädyimme robottilypsyn sijaan sekä kustannusten että säännöllisten työaikojen vuoksi. Lypsäviä on myös helpompi lisätä, jos peltopinta-ala kasvaisi. Eläimet tulevat nyt tarkkailtua pakostakin kaksi kertaa päivässä”, Nina Lapatto sanoo. Lypsävien tuotoksia hän seuraa päivittäin navetalla olevasta viikon seurantalistasta. Maitomäärän laskuun reagoidaan nopeasti, koska viikon tai kahden kuluttua

Tilalla on vuokramaineen 120 hehtaaria nurmea, lisäksi yhteistyöalaa on noin 40 hehtaaria. Tilan maat vaihtelevat hietamoreenista hiesuun, myös turvemaita löytyy. ”Hikevät maat sopivat hyvin nurmelle”, Vesa Lapatto sanoo. ”Nurmiseoksessa on puolet timoteita ja toinen puoli nurminataa. Ostamme suuremman satsin valitsemiamme lajikkeita sisältäviä nurmiseoksia suoraan siemenviljelijältä yhdessä veljeni ja naapurin kanssa.” Lapatot pyrkivät tekemään kolme nurmisatoa lukuun ottamatta niitä lohkoja, jotka kynnetään. Nurmikierrossa pyrkimys on kolmeen vuoteen. Säilörehunteon aikaan vuokralla on joissakin rehunteoissa vaakalaitteisto, joten säilörehukuormien paino tiedetään muutaman sadan kilon tarkkuudella.

ǏǏValioryhmän Osuuskunta Tuottajain Maidon tuotantoneuvoja Kaija Laitinen (vas.), ProAgrian Sari Jussila sekä maitotilayrittäjät Nina ja Vesa Lapatto tekevät yhteistyötä, jonka tavoitteena on Lapaton tilan mahdollisimman hyvä taloudellinen tulos. njnjKarjaKompassi-ohjelman päivälaskelmasta Lapatot seuraavat erityisesti tunnuslukuja maitotuotto miinus rehukustannus sekä maitolitraa kohden laskettava ostorehukustannus.

20

Maito ja Me 3/2015


”Nurmen kuiva-ainesatomme ovat olleet keskimäärin 6 800–8 500 kg ka hehtaarilta, viime vuonna keskiarvo oli 7 500 ka kg. Tämän suuruinen sato kuluttaa ravinteita runsaasti.” ”Fosforin ja kaliumin pitoisuudet ovat laskeneet pelloillamme viime vuosikymmeninä, siksi lähdimme tänä vuonna pois ympäristökorvauksen piiristä”, Vesa Lapatto kertoo. Lietettä Lapatot ajavat osalle lohkoista jopa kolme kertaa kesässä, sen lisäksi annetaan typpeä. Aiemmin typpeä lannoitettiin hehtaarille 230–240 kiloa, nyt nitraattiasetuksen sallima maksimimäärä. Tarvittaessa tehdään rikkatorjunnat, koska varsinkin voikukka on ongelma. Nurmet täydennyskylvetään tarvittaessa.

Lapattojen ohjeet taloudelliseen ruokintaan � Varmista laadukas ja riittävä säilörehu

- ota aina raaka-ainenäytteet säilörehusta

� Käytä KarjaKompassin päivälaskelmaa

- maitotuotto miinus rehukustannus • mahdollisimman suuri - ostorehukustannus • mahdollisimman pieni � Reagoi heti maitomäärän laskuun � Käytä ruokinnan asiantuntijoita apunasi � Lisää vehnän määrää ruokinnassa • lisää valkuaista maitoon � Kilpailuta aina ostorehutoimittaja � Puntaroi kaikki hankinnat ja hinta-laatusuhde - osta ”hanttitavara” Valmakaupasta

Maidolle lisähintaa vehnästä Lapatot ostavat seosrehussa käytettävän viljan kymmeneltä yhteistyötilalta ja se murskesäilötään tuubeihin. Vilja vastaanotetaan katetun rehuvaraston laakasiiloon. Kun viljaa on kertynyt noin sata tonnia, satsi jauhetaan ja säilötään. Vehnän osuutta pyritään lisäämään ruokinnassa, koska se heijastuu suoraan maidon valkuaiseen ja tilityshintaan. Vehnän osuus käytettävästä viljasta on jopa 60 prosenttia, ohran 30 prosenttia ja loppu on kauraa. ”Jos vehnän osuus laskee 40 prosenttiin, maidon valkuainen tippuu. Maidon valkuaisella teemme tiliä; yksi valkuaiskymmenys lisää maidon litrahintaa 0,7 senttiä. Kaksi kymmenystä on jo 1,4 senttiä litraa kohden eli miljoonassa maitolitrassa tämä tarkoittaa 14 000 euroa.”

Knowledge grows

Ota uusi näkökulma viljelyyn! Täysin uudistunut YaraMila-valikoima nyt saatavilla asiantuntevalta maatalouskauppiaaltasi. www.yara.fi

Viime talvi mentiin viljatuubeilla, joissa vehnää oli 56–58 prosenttia.

Työvoimakustannuksesta ei haluta tinkiä Lapatot johtavat tilaansa tarkan taloudellisesti. Kun kalustoon tulee muutoksia, tehdään Talouswisu. Viimeksi se on tehty vuonna 2013. Tulosanalyysi tehdään kerran vuodessa. Lapaton tila kuuluu kannattavuuskirjanpitoon, ja tilan kirjanpito ja veroilmoitus tehdään itse. ”Enää voisimme kiristää työvoimakustannuksesta. Mikäli suunnittelu toimistossa jäisi vähemmälle, alkaisi se jossakin vaiheessa kuitenkin kostautua”, Nina Lapatto toteaa. ”Oma jaksaminen on niin tärkeä juttu, että työvoimasta emme ole valmiita luopumaan.”


Ruokinta

Laura Nyholm

Kehityspäällikkö Valio Alkutuotanto Valio Artturi® -palvelut laura.nyholm@valio.fi

Artturi®-rehuanalyysin tuloksia Keskiarvokesästä poikennut kasvukausi toi mukanaan rehuntekoon paikoin suuriakin haasteita märkyyden ja kylmyyden muodossa. Toisaalta viileä alkukesä yllätti paikoin myös positiivisesti. Alkukesän viileyden vuoksi nurmien sulavuus laski maltillisesti: se mahdollisti paikoin huippusadot sekä määrällisesti että laadullisesti.

M

äärällisesti säilörehusato jakautui tänä vuonna hyvin epätasaisesti. Sekä ensimmäisen että toisen säilörehusadon korjuu ajoittui etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa erittäin pitkälle aikavälille. Vaihtelu säilörehusadon määrässä ja laadussa on huomattavan suuri eri alueiden ja paikallisesti yksittäisten tilojen välillä. Pääosin runsas sato on saatu ainakin Etelä-, Länsi- ja Kaakkois-Suomessa. Savossa ja Pohjois-Karjalan alueella on saatu korjattua normaali säilörehusato. Kainuun säilörehusato on tavanomaista niukempi. Säilörehun laatuvaihtelut ovat Kainuun alueella suuria, johtuen pitkäksi venyneestä korjuuajasta. Sateet viivästyttivät ensimmäisen sadon korjuuta ja toisen sadon lohkokohtaiset vaihtelut ovat suuria.

Säilörehujen laatu Raaka-aine- ja säilörehunäytteiden perusteella rehun sulavuus on tänä vuonna keskimäärin edellisvuosia parempi. Sekä 1. että 2. sadossa D-arvot ovat edellisvuosia korkeammat, tosin tätä juttua kirjoitettaessa toisen sadon korjuu on osassa maata vielä kesken ja tulokset ovat siksi vasta alustavia. Säilönnän aikana sulavuudesta menetetään aina osa säilöntätappioiden (esikuivaus, käyminen, puristeneste) vuoksi. Kun verrataan saman rehun raaka-aineen

22

Maito ja Me 3/2015

ja valmiin säilörehun sulavuuksia, raakaaineen sulavuus on korkeampi, koska sulavia ravintoaineita menetetään rehunsäilönnässä kaikilla säilöntätavoilla. Epäonnistuminen rehunsäilönnässä lisää ravintoainetappioita ja voi laskea D-arvoa huomattavasti, jos esimerkiksi puristenesteen mukana poistuu paljon sulavia ravintoaineita kuten valkuaista ja sokereita. Raaka-aine- ja säilörehunäytteiden kuiva-ainepitoisuus on etenkin 2. sadossa huomattavasti matalampi kuin yleensä. Syynä on sateinen kesä. Samoin valkuaispitoisuus on keskimäärin selvästi matalampi kuin

Artturi®-rehuanalyysi on luotetta pohja ruokinnan­ suunnittelulle. yleensä ja tiloilta tulleissa säilörehunäytteissä on huomattavan matalia raakavalkuaispitoisuuksia, jopa alle 100 g/kg ka. Raaka-ainenäytteiden sokeripitoisuudet ovat olleet poikkeuksellisen korkeita, mikä johtunee ympäristöolosuhteiden aiheuttamasta stressistä nurmikasveille. Tähän mennessä säilörehunäytteitä on kertynyt vasta noin 2 200 kappaletta (vrt.

koko vuosi noin 25 000 kpl). Niiden perusteella ei säilöntälaatu keskimäärin näytä poikkeavan edellisvuodesta, mutta vertailuaineisto tältä vuodelta on vielä niin pieni, että vertailu ei kerro koko totuutta. Tuntuma on, että säilörehujen säilöntälaadussa on huomattavan isoja alueellisia eroja.

Rehujen laatu kiinnostaa Säilörehujen koostumus ja laatu luonnollisesti kiinnostavat tiloilla. Artturi®rehuanalyysi kertoo rehujen koostumuksen sekä ruokinnallisen ja säilönnällisen laadun ja on luotettava pohja ruokinnansuunnittelulle. Kesän aikana valiolaisilta maitotiloilta on tullut ennätysmäärä myös korjuuaikaja raaka-ainenäytteitä. Elokuun loppuun mennessä korjuuaika- ja raaka-ainenäytteiden määrä oli ylittänyt koko edelliskesän määrät. Säilörehujen analysointi on rehulaboratoriossa käynnistynyt nyt toden teolla ja Artturi®-rehuanalyysin näytemäärät ovat kokonaisuudessaan reilussa kasvussa viime syksyyn verrattuna. Kaikkien osuuskuntien alueella rehunäytemäärät ovat nousseet viime vuodesta.

Valtaosa säilörehuista hapolla säilöttyjä Lähes puolet Artturi ®-rehuanalyysiin tähän mennessä tulleista tämän kesän säilörehuista on tehty happosäilöntäaineilla.


Säilörehun raaka-ainenäytteiden keskiarvotuloksia 2015 vs. 2014 Näytteitä kpl

Kuiva-aine g/kg

Raakavalkuainen g/kg ka

NDF g/kg ka

D-arvo g/kg ka

Sokeri g/kg ka

1.sato *

2 032

308

138

542

701

140

2.sato **

929

335

145

525

681

138

2014

Näytteitä kpl

Kuiva-aine g/kg

Raakavalkuainen g/kg ka

NDF g/kg ka

D-arvo g/kg ka

Sokeri g/kg ka

1.sato

2 457

330

150

558

686

113

2.sato

1 823

402

149

550

655

103

2015

*tutkimuslaitosten näytteitä puuttuu vielä **2. sadon korjuu kesken

ǏǏKesällä 2015 Artturi® -rehuanalyysillä analysoitujen säilörehun raaka-ainenäytteiden

näytemäärä ei ole vielä lopullinen, koska rehunteko oli kesken tätä juttua kirjoitettaessa. Säilörehun sulavuus on tänä vuonna keskimäärin viime vuotta parempi.

Eri säilöntäaineiden vaikutus rehun laatuun Hapot

Biologiset

Muut

Ilman

Ei tietoa

Kaikki

Kuiva-aine, g/kg

290

321

325

331

359

310

pH

4,07

4,07

4,18

4,39

4,31

4,11

Maito-ja muurahaishappo, g/kg ka

48

52

45

39

40

49

Haihtuvat rasvahapot, g/kg ka

12

13

13

13

12

12

Ammoniakkityppi, g/kg N

39

47

46

53

43

43

Sokeri, g/kg ka

77

60

72

72

72

70

Raakavalkuainen, g/kg ka

136

132

127

136

128

133

D-arvo, g/kg ka

687

677

681

679

673

682

Kuitu, (NDF) g/kg ka

543

549

546

539

550

546

iNDF, g/kg ka

69

72

70

72

78

71

Liukoinen typpi, g/kg ka

429

470

459

489

437

450

Lukumäärä, kpl

998

821

90

125

151

2185

Tutkimustietoa Artturi®analyysistä: VFA-tulokset

ǏǏArtturi®-rehuanalyysien keskiarvotulokset elokuun aikana analysoiduista eri säilöntäaineilla säilötyistä säilörehuista. Paras säilöntälaatu on saavutettu happosäilöntäaineilla. Haihtuvien rasvahappojen (VFA) ja voihappopitoisuuden välinen yhteys VFA, g/kg ka (ArtturiR titraus)

Voihappo, g/kg ka 30

80 70 60 50

Haihtuvat rasvahapot, g/kg ka Voihappo, g/kg ka Yläraja hyvän säilörehun VFA-pitoisuudelle 20 g/kg ka Yläraja voihappopitoisuudelle 0,3 g/kg ka

25

20

15

40 30

10

20 5

10

0

0

Märissä olosuhteissa, kun esikuivauksen onnistuminen on epävarmaa, ovat AIVhapot varmin valinta. AIV-happosäilönnässä säilörehun käymislaatu ei ole riippuvainen raaka-aineen sokeripitoisuudesta. Toki säilönnän onnistumiseen tarvitaan paljon muutakin kuin säilöntäainetta. Rautainen ammattitaito aina niitosta, säilöntäaineen annosteluun ja siilojen tiivistämiseen ja painottamiseen takaavat hyvän lopputuloksen. Säilöntälaadultaan hapoilla tehdyt säilörehut ovat keskimäärin muita säilöntäaineita parempia: valkuaisen hajoamista on tapahtunut vähemmän (matalampi ammoniakkityppi ja liukoinen typpi) ja rajoitetumman käymisen vuoksi ravintoaineita on menetetty muita säilöntätapoja vähemmän (korkeampi sulavuus ja sokeripitoisuus, matalampi haihtuvien rasvahappojen pitoisuus). Kivennäis- ja hivenainepitoisuudet ovat säilörehuissa keskimäärin hieman matalampia edellisvuoteen verrattuna. Kivennäisruokintaan kannattaa nyt kiinnittää erityistä huomiota ja analysoida omien säilörehujen kivennäis- ja hivenainepitoisuudet seleeniä unohtamatta.

1 2 1 1 1 1 3 1 1 1 1 1 1 3 2 1 3 3 3 2 3 3 3 3 1 3

Säilörehun säilöntäaine, 1 = happo, 2 = muu, 3 = biologinen

ǏǏHaihtuvat rasvahapot (VFA) Artturi®-rehuanalyysillä mitattuna antavat hyvän kuvan rehun riskistä sisältää voihappoa. Jos VFA-pitoisuus on yli 20 g/kg ka, on suuri riski, että rehu sisältää voihappoa.

Artturi®-tiimi keräsi maitotilayrityksiltä viime syksyn ja talven aikana säilöntälaadultaan erilaisia rehunäytteitä, joista analysoitiin voihappopitoisuus ja kaikki muut haihtuvat rasvahapot erikseen kemiallisilla menetelmillä. Artturi®-analyysissä haihtuvat rasvahapot ilmoitetaan yhteismääränä, koska titrausmenetelmällä niitä ei saa analysoitua erikseen. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa eri haihtuvien rasvahappojen osuudet ja etenkin voihapon pitoisuus erilaisissa säilörehuissa. Tämän selvityksen perusteella voidaan sanoa, että kun haihtuvien rasvahappojen pitoisuus on suuri (yli 20 g/kg ka), riski korkealle voihappopitoisuudelle kasvaa merkittävästi. Artturi®-säilörehuanalyysin haihtuvat rasvahapot (VFA) kuvaavat hyvin, kuinka suuri riski on sille, että rehussa on voihappoa. Lue lisää ajankohtaisia Artturi®-asioita ja -uutisia joka kuukausi ilmestyvästä ”Artturi® tiedottaa” -lehtisestä, joka julkaistaan osuuskunnan tuottajakirjeessä ja Valman Artturi®-palvelut osiossa. Myös Artturi® Facebook -ryhmässä jaetaan ajankohtaisia asioita ja päivän polttavia kysymyksiä säi1 lörehuun liittyen. Maito ja Me 3/2015

23


Ruokinta

Artturi® Facebookissa Artturi® Facebook -ryhmä aloitti toimintansa pääsiäisen jälkeen ja muutaman kuukauden kokemusten perusteella kysyntä tällaiselle ryhmälle on suuri. Artturi® on Facebookissa kerännyt mukaansa jo yli 600 jäsentä. Keskustelu nurmen ja säilörehun ympärillä käy vilkkaana. Ryhmässä on esitelty omia havaintoja esimerkiksi nurmikasvustoista sekä rehunkorjuusta ja -säilönnästä. Myös omien korjuuaika-, raaka-aine- ja säilörehunäytteiden tuloksia on jaettu innokkaasti. Kesän aikana poikkeukselliset sääolot ja niiden tuomat haasteet ovat innostaneet ryhmäläisiä vaihtamaan kokemuksia.

Joukossa on voimaa ja kaverilta saa apua! Artturi® Facebook -ryhmässä saa jakaa ajatukset ja pohdinnat, ilot ja surut. Tyhmiä kysymyksiä ei olekaan, vaan usein löytyy joku toinen, joka on jo pähkäillyt samaa asiaa ja ehkä jo keksinyt vastauksen ongelmaan. Artturi®tiimi kiittää aktiivisia Artturi® Facebook -ryhmän jäseniä mielenkiintoisista keskusteluista ja kannustaa kaikkia valiolaisia maitotilayrittäjiä liittymään mukaan keskusteluun.

Tuhannes Artturi® fb -ryhmään liittyjä palkitaan

Mikä Artturi® Facebook? � Artturi® Facebook -ryhmä palvelee

valiolaisia maitotilayrittäjiä nurmeen ja säilörehuun liittyvissä kysymyksissä � Artturi® löytyy Facebookista osoitteesta: www.facebook.com/ groups/343357469191462. Liittyäksesi ryhmään tarvitset Facebook-tilin omalla nimelläsi. � Ryhmään hyväksytään jäseneksi Valion maitotilayrittäjiä ja tunnistamista varten tarvitaan tuottajanumero. Liity ryhmään Facebookissa ja lähetä tuottajanumerosi sähköpostilla artturi@valio.fi ja laita sähköpostin aiheeksi Artturi® Facebook. � Artturi® Facebook-ryhmä on lisäpalvelu Valman Artturi®-palveluille. Valman uudistustyö on käynnissä ja uuteen Valmaan Artturi® saa entistä hienomman sivuston. Tervetuloa mukaan Artturi® Facebook -ryhmään!

Artturi Facebook -ryhmä kasvaa koko ajan ja uusia jäseniä saadaan mukaan päivittäin. Artturi®-tiimi arpoo 1000. ensimmäisen joukosta voittajan ja palkitsee lisäksi tuhannennen ryhmään liittyjän yllätyspalkinnolla! ®

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979 Melica Melassoitu Rypsi – pelletöity, rypsirouhepohjainen valkuaistäydentäjä lypsylehmille ja lihanaudoille viljan ohessa käytettäväksi. Maittava Melica Melassoitu Rypsi sisältää pötsin hyvinvoinnin kannalta tarpeellista sulavaa kuitua sekä melassia. Soveltuu erinomaisesti automaattiruokintaan. Kivennäis- ja vitamiinitäydennyksestä on huolehdittava erikseen.

Melica Melassoitu Rypsi

Melica NDF puolitiiviste – edullinen valkuaisrehu korkeatuottoisille lypsylehmille. Täydentää hyvin paljon energiaa, mutta vähän kuitua sisältävää ruokintaa. Kivennäisja vitamiinitäydennyksestä on huolehdittava erikseen.

Melica NDF puolitiiviste

Tiedustele tuotteita meijeristä tai alue-edustajiltamme. UUDISTUNUT HIVEN ON NYT

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

24

Maito ja Me 3/2015


ß-Keton - ketoosimittari

1.

Piilevä ketoosi on ns. varsinaisen sairauden esiaste, joka voidaan määrittää verinäytteestä. Siinä ketoaineiden (beta-hydroksibutyraatti) määrä lisääntyyy verenkierrossa, vaikka näkyviä oireita ei vielä olisikaan.

Piilevän ketoosin havaitsemiseen!

2.

Tuotteen pääominaisuudet:

3.

• Nopea diagnoosi kokoverestä - paikan päällä muutamassa sekunnissa! • Beta-hydroksibutyraatin (BHB) määrittäminen verestä perusmenetelmänä, jotta löydetään piilevä ketoosi ajoissa.

Pelma Niasiini bolus Lehmille normaalin aineenvaihdunnan ylläpitämiseksi ketoosin ja maksan rasitustilojen yhteydessä. Tehostaa pötsin toimintaa. Liukenemisaika 3 vrk.

5 s ->

• Helppo näytteenotto häntäsuonesta • Ei vaadi laboratoriota, tulos 5 sekunnissa • Ei näytteen valmistelua (ajanhukka) • Järjestelmä on säädetty erityisesti nautojen verelle

Aina laadukkaat ja suositut ravintolisät Pelma Bolukset: Kalsium, Niasiini,

Prepavel, Magnesium, Ferti, Long Active, Fosfori

Pelma-bolussarjan UUTUUS Biotiini Yli 200 kg painaville naudoille. Tukee sorkkien ja ihon uusiutumista. Biotiini lisää myös maidontuotantoa. Liukenemisaika n. 5 kuukautta.

Löydät meidät myös Facebookista!

Nuolukivet: Codibloc Umpi,

Codibloc Luomu, Impulsion Magnabloc


Ruokinta

Laura Kulkas

Terveydenhuolto­ eläinlääkäri Valio Alkutuotanto Valio Terveys -palvelut laura.kulkas@valio.fi

Tiedosta ja hallitse

seosrehutilan ongelmat Rehun laadulla on erittäin suuri merkitys ruokinnan onnistumiselle seosrehutilalla. Appeen on oltava tasalaatuista, ja maitotilalla tarvitaan pääsääntöisesti kolme eri seosta.

S

eosrehuruokinta on kätevä, työtä rationalisoiva tapa jakaa rehut isommissa karjoissa. Ravinto tulee tasalaatuisena, jolloin pötseissä ei tapahdu erillisruokinnan lailla väkirehu­annon jälkeistä pötsimikrobien toimintaa heikentävää happohyökkäystä. Mitä enemmän kokemusta seosrehuruokinnasta on tullut, sitä selvempää on, että rehukomponenttien, erityisesti säilörehun, laadulla on erittäin suuri merkitys ruokinnan onnistumiselle. Kun käsitellään suuria määriä rehuja, on vaikeaa huomata pilaantuneita kohtia. Näin ollen pilaantuneita kohtia sekoittuu toisinaan joukkoon. Koska ape silputaan ja sekoitetaan, eläimet eivät kykene erottelemaan pilaantuneita kohtia pois. Seosrehun makuongelmat ovat yleensä niin lieviä, etteivät nälkäiset eläimet hylkää rehua. Syntyvät ongelmat näkyvät yleensä melko epämääräisinä ja lievinä, mutta pahimmissa tapauksissa eläimiä jopa kuolee.

Pilaantuneen rehun aiheuttamia ongelmia 1. Maittavuus kärsii • energiavaje 2. Mahdolliset homemyrkyt haittaavat eläimiä • ruokahaluttomuutta, ripulia, vastustuskyvyn

26

Maito ja Me 3/2015

alenemista, huonoa hedelmällisyyttä, kuolemia… 3. Mahdollisten raatojen ympärille muodostunut botulinum-myrkky (maaperän Clostridium botulinum -bakteerin muodostamaa) • halvauksia, kuolemia

Seosrehun rakenneongelmat Koska ape silputaan ja sekoitetaan, on aina mahdollista, että siitä ei tule riittävän tasalaatuista (koneen rakenne, tarvittavat kierrosmäärät?), jolloin eläimet voivat lajitella rehua. Siten jotkut eläimet voivat syödä pääasiassa väkirehukomponentteja korsirehujen jäädessä muille. Tämä johtaa pötsihäiriöihin (löysää ulostetta), juoksutusmahan kiertymiin yms. ja osalla eläimistä mahdolliseen energiavajeeseen. On myös mahdollista, että apetta silputaan liikaa, jolloin pötsin toiminta helposti häiriintyy. Huippuappeen tekeminen on taitolaji, johon tarvitaan harjoitusta! Kirjalliset seosrehun tekoohjeet tulee olla kaikkien tekijöiden saatavilla!

Ravinnemääräongelmat Lypsykarjoissa (lehmät ja nuorkarja) tarvitaan pääsääntöisesti kolme ruokintavaihtoehtoa, joilla säädellään energian, valkuaisen ja kivennäisten saantia:

Ohjeet seosrehun laadun­ valvontaan � Tilalla tulee olla

appeeseen sekoitettavien rehujen jatkuva laadun­ valvonta ja toimintaohjeet kirjallisena paikan päällä kaikkien saatavilla � Säilöttyjen rehujen laadun tulee olla moitteetonta � Säilörehu ja -vilja säilötään asianmukaisesti käyttäen riittävästi säilöntäainetta � Kuivattujen rehujen säilymisen kannalta riittävä kuiva-ainepitoisuus varmistetaan.


Kuva: jaakko martikainen

Huippuappeen tekeminen on taitolaji, johon tarvitaan harjoitusta!

1. Väkevä, korkeatuottoisten lehmien seosrehu 2. Matalatuottoisten ja nuorkarjan ruokintavaihtoehto/seosrehu (niukahko energiasisältö, kalsiumvoittoinen) 3. Ummessa olevien ruokintavaihtoehto/seosrehu (niukka energiasisältö, kalsiumköyhä) Korkeatuottoisissa karjoissa, joilla on lyhyt poikimaväli, yhdistetään usein 1. ja 2. ruokintavaihtoehdot, mutta monissa karjoissa tulee tällöin lihavuusongelmia poikiville/poikineille eläimille. Jotta 2. ja 3. kohdat voidaan kunnolla toteuttaa, tarvitaan korsirehua, jossa on niukka energiasisältö. Tarvitaan joko olkea, heinää tai vanhempana tehtyä säilörehua (D-arvo 600–620 g/kg ka)! Hiehot tarvitsevat syötävää pitkiksi ajoiksi, jotta niillä olisi riittävästi tekemistä eikä käytöshäiriöitä (esim. kielen pyörittämistä, toisten imemistä) alkaisi esiintyä. Tämän vuoksia niille tulisi jakaa melko niukkaenergistä korsirehua/seosrehua runsaasti mielellään ainakin kaksi kertaa päivässä. On tietenkin selvää, että mitä useampi ruokintavaihtoehto, sitä enemmän työtä valmistaminen ja jako merkitsevät. Jokaisen on itse punnittava ruokintatyön ja tuloksen (eläinten tuotos, terveys ja hyvinvointi) optimaalista suhdetta omalla tilallaan!

ǏǏSeosrehun on oltava tasalaatuista, jotta eläimet eivät pysty lajittelemaan sitä. Kirjalliset seosrehun tekoohjeet tulee olla tilalla kaikkien tekijöiden saatavilla.


Ruokinta Ruokinta njnjValolan tilan nuori isäntäpari Ville Korhonen ja Essi Hänninen. Perheeseen kuuluu myös viime syyskuussa syntynyt Enna.

Eläinten hyvinvointiin panostava Ville Korhonen on nostanut karjansa keskituotosta tuntuvasti samalla meijeriin toimitettavaa maitoa lisäten. Näköala maitomarkkinoihin avautuu Osuuskunta ItäMaidon edustajiston nuorimpana jäsenenä. Teksti ja kuvat Tuomo Kautonen

Eläinten hoito on jatkuvaa

seurantaa ja ennakointia

28

Maito ja Me 3/2015


Tilatiedot � Valolan tila, Rautalampi

� Yrittäjät Essi Hänninen (23) ja Ville

Korhonen (24), lapset Enna (1)

� 33 lypsävää + nuorkarja, putkilypsy

4 automaattisesti irrottavalla yksiköllä

� Keskituotos 10 500 kg/v., valkuaista

3,6 %, rasvaa 4,0 %

� Viljelyala 138 ha

� Tilan liikevaihto 330 000 euroa

R

autalammilla Pohjois-Savossa sijaitsevalla Valolan tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos kolme ja puoli vuotta sitten. Ville Korhosen puoliso Essi Hänninen hoitaa perheen alle vuoden ikäistä Enna-tytärtä ja valmistautuu ottamaan entistä suurempaa vastuuta myös karjasta. ”Jotenkin sitä vaan kasvoi tähän ja tilalla jatkaminen tuntui luonnolliselta”, neljästä sisaruksesta nuorin, 24-vuotias Ville Korhonen kertoo. Ammatinvalintaa tuki myös Ylä-Savon ammattiopistossa suoritettu maatalouden perustutkinto. Sukupolven vaihtuessa Vil-

len vanhemmat muuttivat 2,5 kilometrin päässä sijaitsevaan, aiemmin matkailukäytössä olleeseen taloon. Äiti Anja Korhonen työskentelee navetassa vielä säännöllisesti palkkaa vastaan. Isä Pentti Korhonen ”ei osaa olla jouten” ja tasaa tilan työhuippuja lähinnä peltotöissä. Valolan eläintilat ovat kunnossa ja hyväpohjaiset pellot kätevällä etäisyydellä.

Moneen kertaan laajennettu navetta Navetan ensimmäinen osa rakennettiin 1950-luvulla ja sen jälkeen rakennusta on laajennettu kolmeen kertaan. Viime talve-

na tehtyjen kolmen lisäpaikan rakentamisen jälkeen lehmiä mahtuu navettaan 33. Parret ovat lapatuki-malliset. Kaikki makuupaikat remontoitiin 2000-luvun alkuvuosina. Parsiin laitettiin parsipedit ja lantakou­ ruissa olevien avoraappojen yläpuolelle asennettiin metalliritilät. Lanta poistetaan kouruista hydraulipuristimella ja levitellään lantalassa traktorilla. Korvausilma tulee sivuseinien luukuista ja ilma poistuu koneellisesti kattoon sijoitetuista hormeista. Navettailma pysyy Villen mielestä yllättävän hyvänä. Matalan sisätilan ilmanvaihto vaatii kuitenkin jatkuvasti sähköä tuulettimien pyöritykseen. Lantalassa tapahtuvan lannan levityksen Ville katsoo navettatöistä kaikkein hankalimmaksi. Lehmät lypsetään putkilypsimen neljällä, automaattisella irrottimella varustetulla Milkmaster-yksiköllä. Lypsystä vastaa yleensä Anja Korhonen Villen avustaessa tarvittaessa muiden navettatöiden ohessa. Myös pikkuvasikat ovat lämpimässä navetassa. Kasvuikäiset vasikat ja hiehot hoidetaan kylmäpihatossa, joka on tehty erillisen, kaksiosaisen laakasiilorakennuksen toiseen siilloon. Eläintilassa on kestokuivikepohja, johon levitetään olkikuiviketta joka toinen päivä. Rehu jaetaan siilon etuosaan rakennetulta ruokintapöydältä. ”Molemmat navetat toimivat hyvin. Lypsylehmänavetan jokainen neliö on kuitenkin käytössä ja ulkopihattokin alkaa käydä ahtaaksi”, isäntä kertoo.

Peltoala riittää Rehun tuotantoon Valolassa on hyvät resurssit. Pääasiassa moreenimaita, mutta myös suota ja savikkoa on viljelyssä 138 hehtaaria. Pelloista noin sata hehtaaria sijaitsee 2,5 kilometrin säteellä talouskeskuksesta ja maapohja sallii tarvittaessa useiden hehtaarien lisäraiviot. 1 Maito ja Me 3/2015

29


Ruokinta Tavanomaisessa tuotannossa viljeltävien peltojen nurmet uusitaan neljän vuoden välein suojaviljan kanssa nurmiseoksen sisältäessä apilaa noin 10–20 prosenttia. Nurmien lisäksi kylvettiin menneenä kesänä rypsiä 23 hehtaaria, kauraa 24 hehtaaria ja ohraa 35 hehtaaria. Luonnonaloja on hoidossa seitsemän hehtaaria. Säilörehu kääritään pyöröpaaleihin säilöntäainetta käyttäen. Pyöröpaalaus sopii tässä vaiheessa hyvin tilan työketjuihin ja rakennuksiin. Paalit tuodaan traktorilla ruokintapöydän päähän ja matalassa navetassa Ville siirtää rehut talikolla lehmien eteen. ”Lämminhän siinä tulee, mutta ei se kovin rasittavalta tunnu”, nuori isäntä sanoo. Säilörehun laadun osalta hän korostaa ennen kaikkea pyöröpaalien ehjänä pysymistä ja oikea-aikaista korjuuta. Oman rehunkorjuun lisäksi tilan koneilla urakoidaan myös vieraille. Koneketjuun kuuluu tehokkaiden traktoreiden lisäksi työleveydeltään 3,2 metrinen hinattava niittokone ja combi-paalain. Myös viljat puidaan ja kuivataan omalla kalustolla. Oman käytön lisäksi ohraa ja vehnää myytiin viime vuonna molempia sata tonnia. Tänä vuonna kaupataan lisäksi rypsiä.

ǏǏNuorkarjalle on rakennettu kylmäpihatto säilörehusiiloon. Vasikasta lehmä tulee Lehmien rehuannos sisältää hyvän säilörehun lisäksi omaa viljaa, viljatonta puolitiivistettä sekä kivennäiset. DeLavalin sukkularuokkija annostelee väkirehuseoksen lehmien eteen. ”Hyvät lehmät saadaan hyvistä vasikoista”, Ville Korhonen korostaa. ”Vasikka tarvitsee puhtaan ja vedottoman karsinan. Vasikat saavat kahden ensimmäisen viikon

ajan ternimaitoa tuttipullosta kolme kertaa päivässä.” Hapanjuotosta luovuttiin kokeilujen jälkeen ja jossain vaiheessa ilmeisesti hankitaan juottoautomaatti. Vanhemmat vasikat totutetaan säilörehuun, ja niille annetaan myös kuivaa heinää sekä vähän väkirehua. Hiehot syötetään pelkällä säilörehulla lihomista varoen.

Maittavampaa säilörehua, koneita säästäen. Feedtech

TM

okkaasti jälkilämpenemistä!

erikanta estää teh Lactobacillus Milab 393 -bakte

FeedtechTM rehunsäilöntäaineet M20XC ja M20XCE tuovat käyttöösi parhaan biologisen säilöntäosaamisen. Molempien tuotteiden perustana on patentoitu Lactobacillus Plantarum Milab 393 -bakteerikanta. FeedtechTM -tuotteilla rehun pH laskee nopeasti alas, kuivissakin rehuissa. Homofermentatiiviset bakteerikannat parantavat rehun maittavuutta ja vähentävät etikkahapon muodostusta. M20XCE on varustettu myös entsyymillä, joka varmistaa toimivuuden myös apilarehuissa. Toimivan säilöntäaineen on oltava myös helppokäyttöinen. Uudet FeedtechTM -rehunsäilöntäaineet on saatavissa kätevässä pullossa 50 rehutonnille sekä annospusseina 100 ja 500 rehutonnille. Voit valita tuotteet omien tarpeittesi mukaisesti. Käyttöaika valmiilla liuoksella jopa 3 päivää.

i nyt!

Tilaa Agrimarketista tai DeLaval myyjältäs

Ennakkomyynnissä nopean päättäjän etu. Maukkaampaa säilörehua vuonna 2016 www.delaval.fi/feedtech Feedtech ennakot Maito ja Me 7.10.indd 1

18.8.2015 14:55:27


Hoito eläinten seurantaa Valolan karjanhoidolla on pitkä laatuhistoria. Viime vuoden keväällä Ville ja Essi vastaanottivat Walter Ehrström -säätiön kultaisen mitalin, joten nyt on menossa 26. peräkkäinen ensiluokkaisen maidon vuosi. Karjanhoito täyttää eläinten hyvinvointituen kriteerit ja lehmät lypsävät hyvin. Karjan keskituotos on noussut Villen aikana tuhat kiloa noin 11 000 kiloon. Meijeriin lähti viime vuonna 320 000 maitolitraa ja tänä vuonna maitoauton odotetaan hakevan tilalta 350–360 000 maitolitraa. ”Karjan hoito on jatkuvaa seurantaa. Ongelmat on havaittava mahdollisimman aikaisin”, isäntä painottaa. Käytännössä hän seuraa navetassa esimerkiksi lehmien kävelyä, märehtimistä ja syöntiä. Myös korvien asento kertoo lehmistä. Suunnilleen samat huomiot pätevät sisäruokintakaudella ja laitumella. Sorkkahoitaja käy kahdesti vuodessa hoitaen puolet eläimistä kerrallaan. Keskituotoksen nostaminen on vaatinut myös määrätietoista eläinten karsintaa. Jo ensimmäisenä Villen vastuuvuonna vaihtui noin kolmannes lehmistä. Poistojen syynä ovat useimmiten utareterveys ja -rakenne, alussa karjaa vaivasi myös Staphylococcus aureus -bakteeri. Pois-

tu a n Ai uist a! t s laa mes o Su

tojen painottuminen ayrshire-lehmiin on nostanut holstein-eläinten osuuden noin kahdeksaankymmeneen prosenttiin. Karsinnasta huolimatta keskipoikimakertoja on 2,5 ja siemennyksiä per poikiminen 1,6.

Hyvät lehmät saadaan hyvistä vasikoista. Maidon soluluku pysyy noin 150 000 paikkeilla, mutta on joskus laskenut alle sadantuhannenkin.

Neuvontaa arvostetaan Kirjanpidon ja vuosittaisen budjetin isäntä hoitaa itse. ProAgrian neuvoja käy vuosittain tekemässä tilinpäätöksen ja veroilmoituksen, ruokintasuunnitelmista vastaa ProAgrian maitotilaneuvoja. Myös Osuuskunta ItäMaidon ja Valioryhmän neuvontapalvelut Ville kokee tärkeiksi. Esimerkiksi viime kevättalvella karja sairastui coronavirus-ripuliin ja tuotos laski parin viikon ajaksi. Meijerin neuvojalta saatiin käteväs-

ti puhelimitse varmennettua toimintaohjeet, taudin leviämisriski myös väheni, kun navettaan ei tarvinnut kutsua ulkopuolisia.

Edustajistosta ajankohtaista tietoa Ville Korhonen valittiin ItäMaidon edustajistoon vuonna 2014. Luottamustehtävässä Ville kokee saavansa ajankohtaisia tietoja maitomarkkinoista ja toimialasta laajemminkin. Maidontuottajien omistamaa yritystä hän odottaa hoidettavan kestävällä pohjalla, mutta samalla on myös tilityshinta turvattava. Myös oma tila pidetään kunnossa. Uuden, ehkä kahden robotin navetan rakentaminen väikkyy kyllä mielessä, mutta ainakin pari vuotta toivutaan vielä sukupolvenvaihdoskuluista ja veroista. Anja Korhosen saavuttaessa eläkeiän ottaa nuori emäntä entistä enemmän vastuuta navettatöistä. Lastenhoito järjestynee kirkolla asuvan Essin vanhempien avulla. Eläinten hyvinvoinnin lisäksi myös oma hyvinvointi on syytä muistaa. Rautalammin kunta tarjoaa asukkailleen monia liikuntamahdollisuuksista. Ville Korhonen pelaa salibandya ja jääkiekkoa paikkakunnan joukkueissa. Essi Hänninen hoitaa kuntoa paikkakunnan kahvakuularyhmässä.

Kirkkaasti lisää tehoa!

IFE-arvo uudistaa käsityksen ruokinnan tehokkuudesta. IFE-arvo on ainutlaatuinen mittari ruokinnan tuottavuuden ja toimivuuden arviointiin. IFE-arvon avulla voit nostaa maitotuotosta ja maidon pitoisuuksia turvaten samalla pötsin terveyden sekä hedelmällisyyden. Lue lisää Suomen Rehun sivuilta tai kysy Agrimarketin asiantuntijamyyjältä! www.agrimarket.fi, www.suomenrehu.fi

Maito ja Me 3/2015

31


Kuva: Anu Artjoki

Ruokinta

Laura Kulkas

Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Alkutuotanto Valio Terveys -palvelut laura.kulkas@valio.fi

Naudat tarvitsevat hivenaineita Naudalle tärkeimmät hivenaineet ovat jodi, kupari, seleeni ja sinkki. Eläinterveyden vuoksi hivenaineruokinta olisi saatava tilalla tasapainoon tutkimalla säännöllisesti rehujen, maaperän tai maidon pitoisuuksia.

Hivenaineiden analysoiminen maitonäytteestä Myös jodia, kupari ja sinkkiä voidaan mitata maitonäytteistä samoin kuten seleeniä. Suomessa ei toistaiseksi ole käytössä rutiinidiagnostiikkaa muille kuin seleenianalyyseille. Mahdollisuutta kannattaa kuiten-

32

Maito ja Me 3/2015

Kuva : jaakko Martikainen

H

ivenaineet ovat elintärkeitä monissa eläinten ja ihmisten aineenvaihdunnan toiminnoissa. Ne ovat mukana muun muassa immuunipuolustus- ja hormonitoiminnoissa sekä ravintoaineenvaihdunnassa. Eläinten hivenaineruokinnasta voi vetää johtopäätöksiä tarkastelemalla maaperän hivenainepitoisuuksia, rehujen ja etenkin säilörehun hivenainepitoisuuksia tai laittamalla maito- ja/tai verinäytteitä laboratorioanalyyseihin. Oikeat tasot eivät ole mikään itsestäänselvyys, kuten olemme havainneet tankkimaitojen seleenin analyysituloksista. Viimeisen puolen vuoden aikana tehdyissä analyyseissä noin puolella tavanomaisesti ruokituista karjoista ja 95 prosentilla luomukarjoista on ollut seleenivajetta ruokinnassa. Maaperän ja säilörehujen seleenin puute sekä mahdollisesti kivennäisten ja/tai seleenivalmisteiden liian niukka ruokinta ovat ainakin taustalla. Seleenin liikaruokintaakin esiintyy, onneksi harvoin!

kin selvittää, koska maitonäytteen otto on tuottajalle huomattavasti helpompaa kuin verinäytteiden otto. Olisi järkevää saada melko pienellä vaivalla mainittujen hivenaineiden ruokinta tasapainoon kaikilla tiloilla. Se merkitsisi immuunipuolustustoimintojen, hormonitoimintojen ja muiden aineenvaihduntatoimintojen paranemista ainakin osalla karjoista.

Imeytymishäiriöt vaikuttavat

ǏǏSäilörehun hivenainepitoisuudet on hyvä olla selvillä.

Erityisen huolestuttavia ovat hapan­ pötsiongelmat, jotka ovat usein piileviä.

Jotta eläimet voivat saada ravinnosta riittävästi ravintoaineita, ei pelkästään rehujen riittävä hivenaineiden pitoisuus riitä vaan tärkeitä ovat myös ravinnon normaalit sulamis- ja imeytymisprosessit. Pötsija suolistohäiriöt heikentävät näitä prosesseja. Mitä pitempään ne kestävät, sitä enemmän kärjistyy ravintoaineiden riittämätön saanti. Erityisen huolestuttavia ovat hapanpötsiongelmat, jotka ovat usein piileviä. Nämä johtuvat usein liiallisesta väkirehuruokinnasta joko absoluuttisesti tai suhteessa säilörehun D-arvoon. Seosrehuruokinnassa liian epätasainen sekoittuminen tai liian hienoksi sekoittaminen aiheuttavat myös herkästi pötsihäiriöitä. Maito- ja verinäytteiden analysointi 0 valma.valio.fi, vetlab.fi, movet.fi


Nautojen tärkeimmät hivenaineet: jodi, kupari, seleeni ja sinkki Jodi (J) Jodi vaikuttaa aineenvaihdunnan yleiseen tasoon kilpirauhashormonin kautta. Se hidastaa aineenvaihduntaa (muun muassa tuotos laskee, hedelmällisyys heikkenee), aiheuttaa iho-oireita ja johtaa mahdollisesti kilpirauhasen koon kasvuun eli struumaan. Struumaa on tiettävästi viime vuosina esiintynyt joitakin tapauksia vasikoilla. Seleenin puute aiheuttaa jodista riippuvaisten toimintojen häiriytymistä, koska seleeniä tarvitaan jodiaineenvaihdunnan säätelyyn. Kylmässä (talvella) jodin tarve moninkertaistuu. Suomen maaperässä on jodista puutetta, minkä vuoksi ihmisten suolavalmisteet on jodisoitu. Eläinten jodin saannista tiedämme tällä hetkellä melko vähän. Puute liittyy joko vähäiseen seleenin saantiin tai maaperän alhaiseen jodipitoisuuteen. Kaupalliset kivennäiset ja väkirehut ovat osaltaan turvanneet eläinten jodin saantia. Koska emme ihan tarkasti tiedä joditasojen riittävyydestä, selvitys olisi tarpeen. Kupari (Cu) Kuparin puute aiheuttaa huonoa kasvua, heikkoa immuunipuolustusta (utaretulehduksia), ripulia, anemiaa ja heikkoa hedelmällisyyttä. Nuorissa eläimissä tyypillinen kliininen oire on haalistunut (silmien ja korvien ympärillä) ja mahdollisesti harventunut karvapeite.

Suomen maaperässä on jonkin verran kuparin puutetta, jota pyritään lannoitteilla korjaamaan. Eläintemme kuparin saannista tiedämme melko vähän tällä hetkellä. Kaupalliset kivennäiset ja väkirehut ovat pääsääntöisesti turvanneet eläinten kuparin saannin, mutta koska emme ihan tarkkaan tiedä tasojen riittävyydestä, olisi selvitys tästäkin tarpeen. Seleeni (Se) Seleenin puute aiheuttaa lihasrappeumaa eli lihasten heikkoutta erityisesti pikkuvasikoilla selvästi näkyvänä ongelmana. Lisäksi seleenin puute lisää utaretulehduksia, jälkeisten jäämistä ja aiheuttaa hedelmällisyyden heikkenemistä. Karjojemme heikosta seleenin saannista alkoi tulla viitteitä joitain vuosia sitten ja tämän vuoksi hankimme valiolaisille tuottajille maidon seleenianalyysipalvelun. Puutteen taustalla on karjojen koon suureneminen, jolloin omaa karjanlantaa on levitetty suuremmalle määrälle peltoja ja seleenipitoisten ostolannoitteiden käyttöä on vähennetty. Mutta myös ulkomaisten, seleenittömien ostolannoitteiden käyttö on vaikuttanut eläinten seleenin saantiin. Kaupallisiin kivennäisiin ja väkirehuihin on lisätty seleeniä, mutta se ei ole kaikilla tiloilla riittänyt kompensoimaan kotoisten rehujen seleenin määrän vähenemistä. Seleenitasot laskevat omissa rehuissa

jo parissa vuodessa liian mataliksi, ellei maaperään lisätä seleeniä. Kaikkien tuottajien kannattaa laittaa tankkimaitoa seleenianalyysiin! On kuitenkin hyvä muistaa, että tankkimaidon taso heijastaa lehmien saamaa seleeniruokintaa, joten vasikoiden ja hiehojen tasot kannattaa tarkistaa verinäyteanalyysien (pari näytettä riittänee!) avulla. Kokemusten myötä on käynyt selväksi, ettei orgaanisen lisäseleenin ruokinnalla seleenitasoja saada heti kuntoon, vaan normaalitason saavuttaminen kestää useita kuukausia, joten tarkistusnäytteitä kannattanee laittaa vasta noin kolmen kuukauden lisäsyötön jälkeen. Liikasyöttö voi aiheuttaa myrkytysoireita (esimerkiksi pikkuvasikoiden juomattomuutta on havaittu). Liikasyöttö on myös kallista, joten ylisyöttö ei kannata. Sinkki (Zn) Sinkin puute aiheuttaa immuunipuolustuksen heikkenemistä, heikkoa hedelmällisyyttä, huonoa kasvua ja iho-oireita. Ulkoisia iho-oireita ovat muun muassa takkukarvaisuus, ruunun rajan ihon halkeamat sekä kuiva, hilseilevä iho korvissa. Emme tarkkaan tiedä, millä tasolla tuotantoeläinten sinkkitasot ovat tällä hetkellä, joten selvitys olisi tarpeellinen. Kaupalliset kivennäiset ja väkirehut ovat varmin tapa huolehtia sinkkiruokinnan tasoista. Maito Maito ja Me ja Me3/2015 3/2015

33


Ruokinta

Perusteita seleenistä Korkeatuottoisessa karjassa seleenin puute voi aiheuttaa utaretulehduksia, hedelmällisyysongelmia, jälkeisten jäämistä sekä heikkoja ja sairastelevia vasikoita. Hivenaineen tarve vaihtelee eläimen kuluttaman energian mukaan. Teksti Anu Artjoki

34

Maito ja Me 3/2015

Kuva : Ari Värränkivi

S

eleeniä tarvitaan elimistössä valkuaisaineiden rakennusaineina: selenoproteiinit ovat osana esimerkiksi immuunijärjestelmän ja kilpirauhashormonien toimintaa. Seleeni on glutationiperoksidaasi-entsyymin osa, joka neutraloi elimistön happiradikaaleja ja toimii siten yhdessä E-vitamiinin kanssa antioksidanttina. ”Seleenin tarve määräytyy eläimen kuluttaman energian mukaan. Naudalla tarve on 0,1–0,3 mg/kg ka rehua vuorokaudessa”, eläinlääkäri Sanni Värränkivi kertoo. Sanni Värränkivi on Emovet Oy:n eläinlääkäri, ja on perehtynyt tuotantoeläinten seleenin saantiin ja hivenaineen puutoksen aiheuttamiin ongelmiin. ”Aikuisilla eläimillä seleenin puutosoireet ovat seleeniresponsiivisia. Se tarkoittaa sellaisten sairauksien, jotka eivät ole suoranaisia seleenin puutosoireita, lisääntymistä karjassa”, Sanni Värränkivi sanoo. ”Ne ilmenevät yleensä poikimisen jälkeen korkean tuotoksen vaiheessa. Näiden sairauksien vähentäminen onnistuu parhaiten varmistamalla umpilehmien ja lopputiineiden hiehojen seleenin saanti”, hän jatkaa. Lehmän lopputiineyden aikana seleeni konsentroituu istukan kautta vasikkaan, joten jälkeläisen riittävän seleenin saannin kannalta erityisesti lopputiineyden aikainen seleenin saannin turvaaminen on tärkeää. Vakavista seleenin puutosoireista kärsivällä vasikalla voi puhjeta akuutti sydänlihasrappeuma alle kahden kuukauden iässä. Oireena on äkillinen kuo-

ǏǏSanni Värränkivi on terveydenhuoltoeläinlääkäri Emovet Oy:ssä. Hän on perehtynyt seleeniin erikoistuessaan tuotantoeläinten erikoiseläinlääkäriksi.

Seleenin puutos ilmenee seleeni­ responsiivisien sairauksien lisääntymisenä. Seleeniä lannoitteista � Suomalaisen maaperän

seleeni on huonosti kasvien saatavilla, joten lannoitteisiin on lisätty natriumselenaattia vuodesta 1984 lähtien. Eläinten ja ihmisten seleeninsaanti on saatu turvattua, koska lannoitus on kymmenkertaistanut rehuaineiden seleeni­pitoisuuden. Seleenittömien lannoitteiden käyttö on johtanut siihen, että seleeniä ei tule karjan ruokintaan välttämättä kotoisista rehuista.

lema ilman selkeitä, edeltäviä oireita. Subakuuttia luurankolihasrappeumaa voi esiintyä tästä vanhemmilla eläimillä, ja sen oireena on jalkojen pettäminen vaikka pää onkin kunnossa. Hoitona annetaan pistoksena seleeniä ja E-vitamiinia, ja hoitoennuste on hyvä. ”Nykyään seleenin puutos ilmenee kuitenkin nimenomaan seleeniresponsiivisien sairauksien lisääntymisenä varsinkin korkeatuottoisissa karjoissa. Piilevää seleenin puutetta epäillään, jos utaretulehdukset, hedelmällisyysongelmat ja jälkeistenjäämiset lisääntyvät, ja karjassa alkaa esiintyä heikkoja ja sairastelevia vasikoita.” Ongelmien selvitys aloitetaan terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa. Ensin seleeni analysoidaan tankkimaidosta ja edetään tarvittaessa yksittäisverinäytteisiin. ”Erityisesti siksi, koska lopputiineet hiehot ja umpilehmät jäävät tankkimaitonäytteen ulkopuolelle”, Värränkivi selventää.

Orgaaninen seleeni tehokkainta Eläimet saavat seleeniä käyttöönsä kotoisesta rehusta, jos pellot on lannoitettu seleenipitoisilla lannoitteilla. Hivenaine on lannoitteissa epäorgaanisena natriumselenaattina, jonka kasvit muuttavat paremmin käyttökelpoiseksi orgaaniseksi selenometioniiniksi ja selenokysteiiniksi. ”Orgaaninen seleeni imeytyy märehtijöillä huomattavasti tehokkaammin kuin epäorgaaninen seleeni”, Värränkivi toteaa. ”Orgaaninen seleeni myös varastoituu elimistöön ja pitää GSH-Px-aktiivisuutta pidempään koholla. Maidon seleenipitoisuus siis nousee korkeammalle ja pysyy korkeampana pidempään.” Seleenin liiallisesta saannista johtuvan myrkytystilan kehittyminen on epätodennäköisempää, jos eläimet saavat seleenin orgaanisessa muodossa. Kaupallisiin rehuihin orgaanista seleeniä lisätään seleenihiivana.


Pirjo Hissa

Kehityspäällikkö, nautarehut Hankkija Oy pirjo.hissa@agrimarket.fi

Tue hedelmällisyyttä ruokinnalla Hyvä hedelmällisyys on monen onnistumisen summa. Terve, hyvän perimän omaava, hyvin hoidettu ja oikein ruokittu lehmä tiinehtyy helposti ja on pitkäikäinen.

Sopiva kuntoluokka Liikalihavuus on lehmille yhtä haitallista kuin laihuus. Lihavana poikineiden lehmien syöntikyky on huono ja ne käyttävät kudosrasvoja energiakseen. Sen vuoksi niiden veressä on runsaasti vapaita rasvahappoja, mikä lisää hedelmällisyysongelmia, ketoosia ja maksan rasvoittumista. Lihomisriski on suurin loppulypsykaudella. Pitkämaitoisuutta voidaan tukea riittävällä valkuaisruokinnalla, mutta ehtyvä lehmä on siirrettävä täyttävälle ruokinnalle ennen kuin se lihoo. Umpikaudella laihduttamista ei suositella. Poikivan lehmän kuntoluokka tulisi olla noin 3,5 ja se saisi laihtua herumisaikana vain 0,5 luokan verran. Jos paino alenee kokonaisen kuntoluokan, kiimojen näkyminen ja tiinehtyminen heikkenevät.

Heruvan lehmän haasteet Poikineen lehmän maitotuotos nousee nopeammin kuin syöntikyky, joten lehmälle jää energiavajetta. Tämä on ruokinnan

Piilevä halvaus Kuva : Hankkija Oy

V

asikoiden ja hiehojen hyvä kasvu nopeuttaa ensimmäistä poikimista. Sukukypsyys on enemmän riippuvainen koosta kuin iästä. Riittävän kokoinen hieho voidaan huoletta siementää niin, että se poikii jo 24 kuukauden iässä ja tuottaa karjassa pitkään. Vasikoiden hyvän kasvun salaisuus on riittävä juoman ja vasikkarehun tarjoaminen, hiehot taas tarvitsevat riittävästi valkuaista ja kivennäisiä. Oikein ruokittu hieho kasvaa hyvin, mutta ei liho, ja tiinehtyy ensisiemennyksellä.

si ja hedelmöittyminen vaikeutuu. Verensokeria nostava ruokinta nopeuttaa hedelmällisyyden palautumista.

ǏǏSopivan ruokinnan avulla voidaan auttaa lehmät kriittisten tuotantovaiheiden yli ja tukea niiden hyvää hedelmällisyyttä.

Joskus hedelmällisyysongelmien taustalla voi olla piilevä poikimahalvaus, jossa veren kalsiumpitoisuus on alentunut ja lihakset toimivat laiskasti. Se voi johtaa erilaisiin terveysongelmiin kuten huono syönti, ketoosi, kohdun hidas palautuminen tai huono vastustuskyky, jotka puolestaan voivat heikentää hedelmällisyyttä. Umpilehmien oikea ruokinta vähentää poikimahalvausriskiä. Karkearehun tulisi olla kuitupitoista ja täyttävää, ei apilaista, ja sisältää vain niukasti kalsiumia ja kaliumia. Lisäksi annetaan umpilehmille tarkoitettua kivennäisrehua, joka turvaa muun muassa riittävän magnesiumin saannin. Hankalissa tapauksissa voi olla apua erikoiskivennäisistä, joissa on anionisia suoloja.

Riittävästi ravintoaineita haastavin vaihe. Veren sokeripitoisuus alenee, joten lehmä käyttää myös kudosrasvojaan energianlähteenä. Osa rasvoista muuttuu maksassa myrkyllisiksi ketoaineiksi, kuten betahydroksibutyraatiksi. Mitä vakavampi ja pidempi on energiavaje, sen suurempi on ketoosiin sairastumisen riski: lehmä lakkaa syömästä, sen maitotuotos putoaa ja maidon rasvapitoisuus nousee. Energiavajeen hoitoon sopivat erikoisrehut sisältävät muun muassa propyleeniglykolia sekä pötsissä propionihappoa tuottavia rehuaineita. Ne nostavat verensokeria ja alentavat veren rasva- ja ketoainepitoisuutta niin, että rehu alkaa taas maistua. Verensokerilla on myös suora vaikutus tiinehtymiseen. Munasolut käyttävät glukoosia ravintonaan. Alhainen verensokeri ja veren korkea rasvahappopitoisuus heikentävät munasoluja ja haittaavat niiden kypsymistä. Seuraavat kiimat jäävät heikoik-

Ravintoaineiden saanti vaikuttaa hedelmällisyyteen. Jotta lehmä olisi valmis uuteen tiineyteen, sen energiataseen on oltava kunnossa ja sen on saatava rehusta riittävästi valkuaista ja kivennäisaineita. Myös suojaravintoaineita, vitamiineja ja hivenaineita, tarvitaan. Umpilehmien ja poikivien hiehojen kivennäisrehun saanti kannattaa varmistaa. Hivenaineilla on oma osuutensa hedelmällisyyden ylläpitämisessä. Mangaani vaikuttaa sukupuolihormonien määrään ja keltarauhasen toimintaan, seleeni jälkeisten irtoamiseen, ja kupari ja sinkki kohdun toimintaan ja tiinehtymiseen. Korkeatuottoisilla tai stressaantuneilla eläimillä tarve kasvaa. Suomalaisissa pelloissa on usein puutetta hivenaineista. Säilörehuanalyysin, laajan kivennäisanalyysin ja maidon seleenimäärityksen perusteella ruokintaa voidaan täydentää oikein ja varmistaa kaikkien ravintoaineiden riittävä saanti. Maito ja Me 3/2015

35


Kangasniemeläinen eläinlääkäri Ann-Helena Hokkanen selvitti väitöstyössään hyviä käytäntöjä vasikan nupoutuskivun hoitoon.

Kuva: ann-helena Hokkanen

hyvinvointi

Teksti Anu Artjoki

Vasikoiden nupoutuskipua syytä hoitaa

N

upoutus on yleisesti käytössä oleva toimenpide, jossa vasikoiden sarvien aiheet tuhotaan. Sarvettomat eläimet eivät vahingoita niin helposti tosiaan eivätkä hoitajiaan. Nupoutus on ilman asianmukaista kivunlievitystä kuitenkin erittäin kivulias toimenpide, ja kipu jatkuu useita päiviä toimenpiteen jälkeen. Nykyisen lainsäädännön mukaan alle 4-viikkoisen vasikan saa Suomessa nupouttaa pätevä henkilö ilman kivunlievitystä. Tästä vanhemman eläimen saa nupouttaa vain käyttäen eläinlääkärin antamaa asiamukaista kivunlievitystä. Kansainvälinen suositus on, että eläimet nupoutetaan aina kivunlievitystä käyttäen, vaikkakaan kivunlievityksen käyttö ei ole kovin yleistä. Maailmalla nautoja nupoutetaan myös kylmäpoltolla, erilaisilla pastoilla ja amputaatiolla. ”Suomessa vasikat nupoutetaan aina kuumapoltolla: toimenpiteestä aiheutuu vasikalle III-asteen palovamma. Suomalaisen suosituksen mukainen vasikan rauhoittaminen, sarvenaiheiden ja niitä hermottavien hermojen puudutus sekä operaation jälkikipua hoitavan tulehduskipulääkkeen käyttö olisi tästä syystä poikkeuksetta erittäin perusteltua”, maitotilaa leipätyökseen hoitava eläinlääketieteen tohtori Ann-Helena Hokkanen sanoo. Hokkanen tutki viime huhtikuussa tarkastetussa väitöskirjassaan miten suomalaiset maidontuottajat suhtautuvat vasikoi-

36

Maito ja Me 3/2015

ǏǏNupoutuksesta aiheutuu vasikalle III-asteen palovamma. Vasikan rauhoittaminen, sarvenaiheiden ja niitä hermottavien hermojen puudutus sekä jälkikipua hoitavan tulehduskipulääkkeen käyttö olisi poikkeuksetta erittäin perusteltua ja suositeltavaa. den nupoutuskipuun sekä kivunlievityksen käytön tarpeellisuuteen. Kyselytutkimukseen osallistui 451 yrittäjää. Lisäksi hänen tutkimuksessaan kehitettiin automaattinen mittalaite vasikan unen ja makuuajan mittaamiseen sekä tutkittiin suun limakalvolta imeytyvän rauhoiteaineen toimintaa. Hokkasen väitöskirjassa tarkasteltiin myös mahdollisuuksia tutkia ja hoitaa nupoutuksen aiheuttamaa kipua entistä tehokkaammin sekä keinoja lisätä kivunlievityksen käyttöä.

Vasikoiden nupoutushetken kivusta on tutkimuksia runsaasti, mutta toimenpiteen aiheuttamasta pidempikestoisesta kivusta tiedetään vähemmän: on kuitenkin vahvat viitteet siitä, että kipu kestää päiviä nupoutuksen jälkeen. Myöskään ei tiedätä, miten ilman kivunlievitystä tehty nupoutus ja hoitamatta jätetty kipu vaikuttavat vasikan myöhempään elämään.

Yrittäjän suhtautuminen ratkaisee Tutkimustyönsä aikana eläinlääkärille selvisi, että merkittävin seikka, joka vaikuttaa nupoutuksessa käytettävään kivunlievitykseen, on karjanomistajan suhtautuminen kipuun. Jos yrittäjä kokee, että vasikkaan sattuu ja että kipua on tärkeää hoitaa, hän kutsuu eläinlääkärin paikalle lääkit-


Kivunlievitystä kolmiportaisesti Ann-Helena Hokkasen suosittelema tapa hoitaa nupoutuksen kivunlievitys on kolmivaiheinen. Ensin eläin rauhoitetaan, sitten sarvenaiheiden ympärys puudutetaan ja kolmantena käytetään tulehduskipulääkettä pitkäaikaisemman kivun hoitoon. Rauhoitelääke pistetään ensin suonensisäisesti laskimoon tai lihakseen. Hokkasen väitöskirjassa tutkittiin myös geelimäisen, suun limakalvolle annosteltavan rauhoitteen käyttöä. Se toimi tutkimuksessa hyvin. Oikein käytettynä rauhoitteet ovat vasikoille turvallisia, kunhan rauhoitetut eläimet pidetään lämpiminä. ”Rauhoitus vähentää käsittelyn, lääkitsemisen ja itse toimenpiteen aiheuttamaa stressiä sekä vähentää osaltaan myös nupoutuksen aiheuttamaa kipua. Rauhoite ei kuitenkaan yksin riitä poistamaan kipua, 1

Unen ja kivun tutkija hoitaa länsisuomenkarjaa Ann-Helena Hokkanen on vasikoiden kipua ja unta tutkiva 32-vuotias eläinlääketieteen tohtori. Hokkanen kiinnostui vasikoiden kipu- ja unitutkimuksesta jo opiskeluaikanaan. Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellisen tiedekunnan Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osastolle ja Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskukseen tehty väitöskirjatyö vasikoiden nupoutuskivusta tarkastettiin huhtikuussa 2015. Eläinlääketieteen tohtori on opettajapariskunnan tytär Sulkavalta. Kun tyttö täytti kolme vuotta, hän sai lahjaksi isältään shetlanninponin, Aapon. Aapo ǏǏAnn-Helena Hokkanen tutki viime keväänä tarkastetussa väitöskirjassaan yrittäjien täytti tänä kesänä 30 vuotta, joten jouluna yhteistä taivalta on suhtautumista vasikoiden nupoutuskipuun ja sen hoitoon. täynnä jo kolme vuosikymmentä. ”Aapo on varmaan suurin syy sille, että minusta tuli eläinlääkäri”, Ann-Helena Hokkanen sanoo. Hokkanen totesi 4-vuotiaana ryhtyvänsä eläinlääkäriksi, jos vain oppisi lukemaan. Lukemaan hän oppi niin hyvin, että pääsi opiskelemaan Eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan ensi yrittämällä. Eläinlääkäriksi hän valmistui keväällä 2007. Kandikesänään 2006 hän kävi hoitamassa tulevan miehensä Pekka Hokkasen lypsylehmää, ja sillä tiellä eläinlääkäri on edelleen: naimisiin pariskunta meni joulukuussa 2006 ja väitöskirjatyö alkoi emännän työn ohessa vuonna 2008. Eläinlääkäri onkin siis päätyökseen maitotilayrittäjä luonnostaan nupoja länsisuomenkarjan eläimiä kasvattavalla Hulikan tilalla. Hulikassa on 54 länsisuomenkarjan lypsävää ja peltopinta-alaa 120 hehtaaria. Keski tuotos on noin 8 000 kiloa, yli kolme kertaa poikineiden yli 9 000 maitokiloa. Tilalla on myös ravihevoskasvatusta, joka on pariskunnan rakas, yhteinen harrastus. Hokkasen mukaan länsisuomenkarja on sopinut Hulikkaan aina hyvin. ”Suomenkarja on meidän juttu, samoin suomenhevoset. Ne ovat hienoja eläimiä ja suuria persoonia. Samalla ne ovat osa omaa historiaamme ja olemme onnekkaita, että saamme tehdä töitä niiden kanssa. Pekka on jalostanut länsisuomenkarjaa koko ikänsä. Jalostuksessa olemme keskittyneet varsinkin tuotokseen, rakenteeseen ja kestävyyteen. Meillä on navetassa kaikkiaan 13 eri emälinjaa, jotka pyrimme säilyttämään.” Koska Hokkasen päätyö on tilalla emäntänä ja tilan omana seminologina ja eläinlääkärinä, tutkijan töitä hän tekee jatkossakin osa-aikaisesti. ”Nämä kaksi työtä tukevat hyvin toisiaan: tutkijalle on etua käytännön kokemuksesta ja emännän työhön ja tilan kehittämiseen väitöskirjaopinnot ovat antaneet tosi paljon”, Hokkanen tiivistää.

Kuva: kaisa leppänen

semään vasikan. Kipuun ja sen hoitamiseen vakavasti suhtautuvat tuottajat ovat myös valmiita maksamaan kivunlievityksen käytöstä. ”Jos olen saanut karjanomistajat kerran kokeilemaan kivunlievityksen käyttöä, he ovat poikkeuksetta olleet hyvin yllättyneitä siitä, että vasikka on niin reipas ja peloton toimenpiteen jälkeen”, Ann-Helena Hokkanen sanoo. ”He ovat myös jatkossa kutsuneet eläinlääkärin lääkitsemään nupoutettavat vasikat.” Asiaa pitäisi pohtia laajemminkin: kyse ei ole vain nupoutuksesta, vaan vasikasta ja sen hyvinvoinnista. Hokkasen mielestä meillä ei ole oikeutta aiheuttaa vasikoille kipua, jota voitaisiin myös hoitaa tehokkaasti. Nupoutus ilman kivunlievitystä on aina haitallinen toimenpide vasikalle ja lisäksi kivunlievityksen käyttö voi vaikuttaa siihen, millaisia lypsylehmiä meillä on navetassamme viiden vuoden kuluttua. ”Karjakoot kasvava ja yhden hoitajan on hoidettava yhä useampia eläimiä. Tällöin eläinten pelottomuus hoitajiaan kohtaan nousee entistä tärkeämmäksi, koska yksittäisen eläimen kanssa seurusteluun käytettävissä oleva aika vähenee. Miksi aiheuttaa vasikalle tarpeetonta kärsimystä sekä siitä aiheutuvaa pelkoa ja levottomuutta, jos se voidaan välttää?”, Ann-Helena Hokkanen kysyy. ”Kipu haittaa myös vasikoiden lepokäyttäytymistä ja unta.”

Jos yrittäjä kokee, että nupoutettavaan vasikkaan sattuu ja että kipua on tärkeää hoitaa, hän kutsuu eläinlääkärin paikalle. Maito ja Me 3/2015

37


se vain vähentää eläimen reagointia kaikenlaisiin ärsykkeisiin”, Hokkanen selvittää. Rauhoituksen jälkeen vasikan sarvenaiheita hermottavan hermon ympärille ja itse sarvenaiheiden ympärille pistetään puudute: tämä on tärkein nupoutuskivun hoitoon käytettävä lääke. Puudute poistaa kivun polttohetkeksi ja noin kahdeksi tunniksi toimenpiteen jälkeen. Koska puudutteen vaikutusaika on lyhyt, suositellaan vasikalle annettavaksi lisäksi tulehduskipulääkettä, joka vaikuttaa pidempään. Ennen toimenpidettä annettava tulehduskipulääke hoitaa kipua noin vuorokauden ajan. Myös seuraavana päivänä on hyvä antaa kipulääkettä, jonka eläinlääkäri voi jättää tilalle. ”On merkkejä siitä, että vasikat kärsivät nupoutuksen aiheuttamasta kivusta 3–5 päivää, joten ne hyötyvät kipulääkkeen käytöstä seuraavinakin päivinä”, Ann-Helena Hokkanen sanoo. ”Asiaa pitää tutkia kuitenkin lisää, jotta tiedetään mikä on paras tapa hoitaa jälkikipua.”

Vinkkejä kivunlievityksen toteuttamiseen Avainasemassa kivunlievityksen yleistymiselle on eläinlääkärin mielestä koulutuksen ja terveydenhuoltosopimusten lisääntyminen. Hokkanen myöntää, että kivunlievi-

Kuva: kaisa leppänen

hyvinvointi

ǏǏAnn-Helena Hokkanen ja miehensä Pekka Hokkanen isännöivät kangasniemeläistä Hulikan tilaa. Tilalla kasvatetaan länsisuomenkarjan lisäksi suomenhevosia. tys toki maksaa, mutta ei niin paljoa, että se saisi ajaa vasikan hyvinvoinnin edelle. Hokkasen maitotilayrittäjien haastattelututkimuksesta kävi ilmi, että noin 40 prosenttia piti kivunlievityksen käyttöä nupoutettaessa melko kalliina toimenpiteenä. Suurimmat kustannukset ovat eläinlääkärin käynti tilalla ja työ, käytettävät lääkkeet ovat kohtuullisen edullisia. ”Jos kivunlievityksestä tulee kustannuskysymys matkojen takia, ensimmäiseksi miettisin yhteistyötä lähitilojen kanssa”, Hokkanen sanoo. Järkevintä olisi saada kerättyä samalta alueelta suurempi joukko eläimiä, jotka

eläinlääkäri nupouttaa kerralla. Normaalin vasikan voi nupouttaa kivunlievitystä käyttäen myös vanhempana kuin 4-viikkoisena, riippuen miten suuret sarvenaiheet vasikalla on. On hyvä muistaa, että eläinlääkäri tekee myös muuta kuin toimii lääkeautomaattina. Samalla kun hän lääkitsee vasikan, hän tarkastaa sen terveydentilan. Nupoutuksen voi myös yhdistää muihin terveydenhuoltotoimiin, kuten esimerkiksi lehmien tiineystarkastuksiin. On erittäin hienoa, että jo lähes kaikki terveydenhuoltotiloista nupouttavat eläimensä käyttäen kivunlievitystä.

Nurmiviljelyn lajikevalinnalla on suuri taloudellinen merkitys maidontuotannossa Nurmiviljelyyn kannattaa valita lajike, jolla voidaan nostaa lehmän maitotuotosta. NuuttiBOR -timotein sulavuus on erittäin korkea ja se laskee hitaasti korjuun viivästyessä. NuuttiBOR on myös satoisa ja talvenkestoltaan erinomainen. Meiltä myös laadukas InkeriBOR -nurminata sekä KarolinaBOR -ruokonata.

NuuttiBOR -timotein lisätuotto

www.peltosiemen.fi

Jalostaja:

Laskelman lähtötiedot Lehmien lukumäärä ....................................................................................120 Maidon tuottajahinta, 9/2015 Valio......................................................37 snt / litra Ohran hinta, vko 37/2015, Altia Oyj ......................................................0,155 eur / kg Täysrehun hinta, Raisioagro 9/2015 verkkokauppa .......................0,288 eur / kg Rypsirouheen hinta , Raisioagro 9/2015 verkkokauppa ................0,307 eur / kg Sisäruokintakauden pituus.......................................................................275 vrk D-arvot NuuttiBOR ............................................................................................................67,4 Muu lajike .........................................................................................................65,7

NuuttiBOR-timotei on sulavuudeltaan markkinoiden parhaimpia lajikkeita

Nuutin laadun aikaansaaman lisämaitotuotoksen arvo vuodessa 10 379 €

Jos säilörehu on tehty lajikkeesta, jonka D-arvo on 1,7%-yksikköä Nuuttia alhaisempi, päästään samaan maitotuotokseen lisäämällä väkirehuruokintaa —> lisäkustannus

Siemenmyynti: 38

Maito ja Me 3/2015

Lisäkustannus viljan hinnan kautta .............. 104 euroa / lehmä .......12 484 euroa / lypsykarja Lisäkustannus täysrehun hinnan kautta...... 135 euroa / lehmä .......16 157 euroa / lypsykarja D-arvon vaikutus maitotuotokseen perustuu MTT:n kotieläintutkimuksen ruokintakokeisiin. Teoreettisessa esimerkkilaskelmassa säilörehu on tehty puhtaasta timoteinurmesta. Eurosummat ovat laskennallisia ja suuntaa antavia.


hyvinvoinnin teemavuosi

Kristiina Sarjokari

Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Alkutuotanto Valio Terveys -palvelut kristiina.sarjokari@valio.fi

Hyvä terveys Hyvä terveys on osa eläinten hyvinvointia. Se on erittäin olennaista myös tilan taloudellisen tuloksen kannalta.

T

erveyden edistämiseen kannattaa panostaa, sillä sairastaminen on kallista. Sairaudet aiheuttavat sekä näkyviä että piileviä kuluja ja tuotantotappioita. Ne vähentävät maitotuotosta ja nuorten eläinten kasvua sekä lisäävät kuolleisuutta. Hyvällä terveydellä on vaikutusta maidon laatuun. Etenkin utaretulehdukset muuttavat maidon koostumusta ja heikentävät sen säilymistä ja käyttökelpoisuutta elintarvikkeiden raaka-aineena. Eläinten hyvä terveys on myös osa positiivista maidontuotannon imagoa, sitä mielikuvaa joka välittyy kuluttajille. Hyvä terveys tarkoittaa sitä, että eläimet eivät tarpeettomasti kärsi vammoista, sairauksista tai toimenpiteistä johtuvasta kivusta. Terveydentilaa on suhteellisen helppo mitata. Vertailukohteita oman karjan terveyden arvioimiseksi löytyy muun muassa tuotosseurannan raporteista, Nasevasta ja eläinten hyvinvointia määrittelevän Welfare Quality® -järjestelmän julkaisuista sekä terveydenhuoltoa käsittelevästä kirjallisuudesta.

Mitkä asiat kertovat, että karjan terveys on hyvällä tasolla? Eläinten hyvinvointia määrittelevän Welfare Quality® -järjestelmän (WQ , www.welfarequality.net) mukaan lehmien terveyden keskeisimpiä mittareita ovat ontumisen, ihovaurioiden, hengitystieoireiden (yskä, sierainvuoto, vaikeutunut hengitys), silmäsairauksien oireiden, ripulin ja tulehduk-

40

Maito ja Me 3/2015

sellisten emätinvuotojen esiintyvyys sekä soluttavien, synnytysvaikeuksista kärsineiden ja makaamaan jääneiden osuus sekä kuolleisuus. Vasikoiden terveyden mittareina WQ-järjestelmässä käytetään ihovaurioiden, sorkka-alueen tulehdusoireiden, niveltulehdusten ja -vaurioiden, pureskeltujen häntien tai korvien, ontumisen, hengitystieoireiden (yskä, sierainvuoto, tihentynyt hengitys), silmävuodon, ripulin, puhaltuneiden pötsien, pitkän elottoman karvapeitteen, selvästi sairaana olevien vasikoiden ja kasvaneen kuolleisuuden esiintyvyyttä. Sairauden oireiden lisäksi järjestelmässä arvioidaan joidenkin kivuliaiden hoitotoimenpiteiden (nupoutus, sarven sahaus, hännän amputointi) määrää ja toteutustapaa. Hyvän terveyden raja-arvot vaihtelevat hieman lähteestä riippuen. WQ-järjestelmässä huomioidaan pistelaskussa eri painokertoimin sekä oireen esiintyvyys että sen vakavuusaste. Esimerkiksi lieväasteisen ontumisen painokertoimena laskennassa käytetään lukua 0,14 ja vakava-asteisen ontuman kertoimena lukua 1.

Laskentatapa hyvinvoinnin arvioinnissa on siis suhteellisen monimutkainen, mutta laskennan apuvälineeksi on kehitetty Excel-pohjaisia laskureita. WQ-järjestelmää onkin koettu tarpeen yksinkertaistaa, muun muassa ETU Lypsykarja-asiantuntijaryhmä on työstänyt rajaarvoja Nasevan luokituksiin (www.naseva. fi=>Ohjeet=>Naseva_tilakäynnin_ohjeet_versio_2-2012.pdf). Sairastavuus- ja kuolleisuusluvut olisi hyvä suhteuttaa karjakokoon ja karjassa esiintyvien tapahtumien määrään (esimerkiksi syntyneiden vasikoiden määrä, poikineiden lehmien määrä) eikä niinkään tiettyyn ajanjaksoon (esimerkiksi vuosi). Tämä kannattaisi huomioida myös erilaisten raporttien kehitystyössä. Näin erikokoiset karjat saataisiin paremmin ”samalle viivalle” ja vertailukelpoisiksi keskenään. Todella isossa karjassa tapahtuu paljon lyhyessäkin ajassa, 100 vasikkaa saattaa syntyä vaikkapa puolen vuoden aikana. Pienessä karjassa vastaava määrä syntymiä tapahtuu esimerkiksi 5–10 vuoden kuluessa. Vuosi voi olla tarkastelujak-

Hyvä terveys tarkoittaa sitä, että eläimet eivät tarpeettomasti kärsi vammoista, sairauksista tai toimenpiteistä johtuvasta kivusta.


osa 3 / 4

sona huono erityisesti pienemmille karjoille, vuodet kun eivät ole keskenään samanlaisia (esimerkiksi 1 kuollut vasikka vuodessa / 10 syntynyttä = 10 % laskennallinen kuolleisuus, 1 kuollut vasikka viidessä vuodessa / 50 syntynyttä => 2 % laskennallinen kuolleisuus). Hyvän lehmien terveyden tunnusmerkkejä ovat muun muassa alle 5 prosentin lehmäkuolleisuus, alle 10 prosentin ensikoiden poistoprosentti ja alle 20 prosentin vanhempien lehmien poistoprosentti, alle 10 prosentin ihovaurioiden ja ontumisen esiintyvyys ja alle 15 prosentin hoitoa vaativien utaretulehdusten esiintyvyys. Poikimahalvauksia tulisi esiintyä harvemmilla kuin 15 prosentilla kolmatta kertaa poikivista ja sitä vanhemmista lehmistä, jälkeisiä jäädä alle viidellä prosentilla poikineista ja valutteluja esiintyä alle 10 prosentilla poikineista. Piilevää ketoosia tulisi esiintyä vähemmän kuin 10 prosentilla lehmistä, asetonitautia alle viidellä prosentilla ja juoksutusmahaongelmia tai hapanta pötsiä alle kahdella prosentilla lehmistä. Hyvän vasikoiden terveyden tunnuslukuja ovat WQ-järjestelmän mukaan esimer-

kiksi alle kahden prosentin vasikoiden syntymäkuolleisuus, alle kahden prosentin elävänä syntyneiden vasikoiden kuolleisuus puolen vuoden ikään mennessä, alle kuuden prosentin yskivien vasikoiden ja alle viiden prosentin ripuloivien vasikoiden osuus karjassa. Vasikoiden nupoutuksessa on suositeltavaa käyttää rauhoitusta, puudutusta ja kivunlievistystä. Muutoin kuin sairauden vuoksi tehtävät kivuliaat toimenpiteet, kuten esimerkiksi joissain maissa yleinen hännän amputointi, ovat meidän eläinsuojelulaissamme kiellettyjä.

Kuinka hyvää terveyttä kannattaa edistää? Tärkeimmät terveyden edistämiskeinot ovat suunnitelmallisia terveydenhuollon toimenpiteitä – huolellisesti mietityt toimintatavat, säännöllinen eläinten ja karjan terveystilanteen seuranta ja varhainen reagointi poikkeamatilanteisiin. Kunnossa olevat perusasiat riittävät useimmiten: esimerkiksi eläinten iän ja tuotantovaiheen mukainen ruokinta, riittävä tila ja raitis ilma, runsaasti kuivitettu ja pehmeä makuupaikka, tehokas lannan-

ǏǏHyvän terveyden edistämiseksi täytyy joskus muuttaa suuntaa – joskus hiukan vähempikin riittää kuin tässä kuvassa.

poisto, säännöllinen sorkkahoito ja tarttuvilta taudeilta suojautuminen. Sairaustapauksiin kannattaa reagoida nopeasti, sillä vähennetään tuotostappioiden määrää. Sairaiden hoitoa tärkeämmässä roolissa on kuitenkin terveyden edistämiseksi tehtävät toimet. Mikäli karjasi terveydentila kaipaa kohentamista, ota yhteyttä terveydenhuoltoeläinlääkäriin ja osuuskuntasi neuvojaan. Tekemäsi terveydenhuoltotyön tueksi kannattaa koota joukko alan rautaisia ammattilaisia, joiden kanssa keskustellen voitte tehdä suunnitelman asioiden parantamiseksi. Avoimuus on tässä työssä tärkeää. Kun kaikki tiimissäsi mukana olevat asiantuntijat puhaltavat kanssasi yhteen hiileen, saavutatte tavoitteet nopeammin ja kustannustehokkaammin. Maito ja Me 3/2015

41


hyvinvointi

Haastava vuosi

– Miten jaksamme ja selviydymme? Paljon on panostettu, rakennettu uusia, suurempia navetoita, investoitu ja odotettu parempaa. Kun uutisia seuraa ja lehtiä lukee, paremman toivo saattaa pikku hiljaa hiipua. Ajat ovat kovat, turha sitä on hyssytellä. Mutta!

M

e olemme selvinneet ennenkin ja mehän selviämme tästäkin! Elastinen laulaa: ”Katse eteen ja suupielet ylöspäin, tee vastoinkäymisistä voimaa! Katse eteen ja suupielet ylöspäin, antaa tulla, kestän kyllä, periks en tuu antamaan!” Tiukassa tilanteessa on hyvä muistaa, miten omaa jaksamistaan voi vahvistaa.

Selviytyjän kymmenen käskyä 1. Mieti, mihin voit vaikuttaa, mihin voimasi eivät riitä tai mille tilanteille et kerta kaikkiaan voi mitään. Kuten: Suomi elää tällä hetkellä taantumassa, hallitusta voi arvostella ja aiheesta rutkuttaa, mutta johtaako se mihinkään? Mieti, mihin haluat vaikuttaa ja mitä väylää voit käyttää? Jos et voi vaikuttaa, kannattako uhrata omia, tärkeitä voimia rutkutuksen alttarille? Tai, miten voisi puolison muuttaa toisenlaiseksi? No, älä edes yritä. Ihminen muuttuu vain, jos itse sitä haluaa. 2. Palastele ! Jos otat niskaasi koko maailman murheet ja politikkojen synkkämieliset puheet, ihmissuhteiden ristiriidat, omien vanhempien vanhenemiset ja heikkoudet, muserrut varmasti. Mieti, minkä palan pystyt hoitamaan juuri nyt. Tee suunnitelma, palastele tavoite. 3. Terve itsekkyys kunniaan ! Mieti, mikä antaa sinulle voimia? Keskustele asiasta läheistesi kanssa. Jos vedätte yhdessä siipan kanssa omaa maitotilaa, kertokaa rehellisesti toisillenne, mikä antaa voimaa, mikä saa jaksamaan. Ja pitäkää voi-

42

Maito ja Me 3/2015

manlähteistä kiinni. Tehkää vaikka viikkosuunnitelma, missä kummankin sekä perheen voimapaukut tulevat huomioiduiksi. Yksi tykkää metsässä vaeltamisesta, toinen teatterista, jumpasta, ihmisten seassa pyörimisestä. Jos et kerro, toinen ei arvaa, sillä pään sisään EI näe. 4. Olisiko se ihan itsestä kiinni? Mitä enemmän ihmisten selviytymistä, onnellisuutta, tasapainoista mieltä ja elämän merkityksellisyyttä on tutkittu, tulos on kiistaton: paljon on itsestä kiinni. Elämää ei voi hallita, elämä kulkee, potkii, on epäreilua, haastaa ja palkitseekin, mutta on aina omasi.

Elämää ei voi hallita, elämä kulkee, potkii, on epäreilua, haastaa ja palkitseekin, mutta on aina omasi.

Kun aamulla päätät, tästä tulee hyvä aamu, mieti illalla, oliko sillä merkitystä. Ihminen ohjaa ajatteluaan, ajattelu luo toimintaa ja toiminta tuo tulosta. Jos aamulla päättää, että tästä ei sitten tule lasta eikä mitään muutakaan, ei siitä tulekaan. Missään ei ole muuten luvattu, että elämä olisi helppoa. Mutta se on sinun elämäsi! Kannattaisiko ohjata sitä? Ajatteluun voit vaikuttaa, moneen asiaan et.


Ritva Enäkoski on viestintävalmentaja ja kouluttaja, joka maalaistyttönä tietää, mistä lehmä poikii ja miten lehmiä lypsetään. Ritva on onnellinen jokaisesta uudesta laktoosittomasta maitotuotteesta. ”Muistan teitä aina salitreenien jälkeen, kun juon palautusjuomana proteiinikahvimaitoa. 100 kiloa nousee maastavetona! Tsempataan eteenpäin!”

5. ”Asenne ratkaisee, oon nähnyt omin silmin senkin!” Viisas mies tuo Elastinen! Kirjoita vaikka paperille tai koneellesi, mikä on tällä hetkellä asenteesi omaan elämääsi, työhösi, vaikeuksista ja haasteista selviytymiseen, omaan puolisoosi, lapsiisi, niihin kauniisiin elikoihin, jotka vastaavat menestyksestäsi. Helsingin Sanomissa oli vuonna 1999 lääkäripäivien jälkeen otsikko (lääkärit olivat diagnosoineet elämää): ”Elämä on kuolemaan johtava saraus, joka tarttuu suku-

puoliyhteydessä.” Joka sana totta! Voisiko sen ajatella toisin? 6. Lakkaa vatuloimasta! Vatulointi on kuopionkieltä ja tarkoittaa märehtimistä. Lehmät märehtivät, se heille sallittakoon, ihmiset vatuloivat ihan liikaa. Totta on, että kun oikein rutkuttaa ja puhua paapattaa, hengitystien kautta purkautuu ”höyryä” ulos ja se puhdistaa. Mutta märehtiminen kuluttaa kanssakulkijoiden voimia. Kun esimerkiksi puolisonkin taakka alkaa olla painava, vatuloija ikään kuin jatkomyrkyttää ilmapii-

riä. Usein negatiivinen märehtiminen johtaa pahempaan negatiiviseen kierteeseen ja edessä alkaa olla toivoton tie. 7. Myönteisyydellä, positiivisella ajattelulla on merkitystä terveydelle, vaikeuksista poisponnahtamiselle, uusien ideoiden havaitsemiselle, ihmissuhteiden laadulle, onnellisuuden havaitsemiselle, onnistumisille. Tämä ei ole enää ”mielipidekysymys”, nämä ovat kiistattomia tutkimustuloksia. Viisi ilon kokemusta per päivä pitää lääkärin loitolla! Näe, havaitse, jaa ilon kokemuksia. Eräs äiti kertoi vaikeuksista selviytymisen salaisuudeksi sen, että he illalla navetasta tultuaan kävivät perheen kanssa joka päivä läpi sen, mikä oli ollut sen päivän ilon kokemus. Aamut olivat niin eriaikaisia pesueella, että he kirjoittivat liitutaululle joka aamu toiveen, mitä odottavat päivältä. No, usein siinä oli myös ruokatoivomuksia, iloja nekin. 8. kiitollisuuden huomaaminen, anteeksi antaminen ja tässä ja nyt eläminen. Nämä ovat psykologian professori Sonja Lyubomirskyn tutkimuksen kolme selkeintä havaintoa siitä, mikä erottaa onnelliset ihmiset vähemmän onnellisista. Miettikää vaikka yhdessä, mistä olette kiitollisia juuri tänään? Viekö anteeksiantamattomuus sinulta voimia? Ja missä on mielesi juuri nyt? Mielen temppuihin kuuluu karata aina silloin tällöin ihan muualle, mutta siirrä se päättäväisesti siihen tilaan ja tilanteeseen, jossa juuri nyt olet. Et voi elää ruho täällä, mutta pää muualla -elämää tai ainakin se kuluttaa voimia. 9. Ihminen tekee kaikki päätöksensä tunteella, selittää järjellä. Kun vilutus t-viivalla valtaa mielen, anna sille se arvo ja aika, minkä se tarvitsee. Positiivinen ajattelu ei tarkoita negatiivisten tunteiden kieltämistä. Kaikki tunteet ovat arvokkaita. Yksittäi-

nen tunne kestää vain 90 sekuntia, sitten alkaa tulkinta. Kun tunnet stressin kasvavan, toivottomuuden kolkuttelevan mieltä, mieti, mitä tämä tunne haluaa sinulle kertoa? Nimeä tunne, anna sille arvo ja käsittele se. Jos toinen ihminen on negatiivinen, kysy vaikka, miten tämä vie meitä eteenpäin? Tai sano, että auta minua ymmärtämään. 10. Aitouden haistaa aina. Te, jotka teette eläinten kanssa töitä, tiedätte, että eläin vaistoaa tunnetilat. Niin ihminenkin. Kehon kieli on ensimmäinen kielemme, se on tunteidemme sekä alitajuntamme kieli. Se on siksi aina oikeassa. Jos sanat ja sanaton kehon kieli ovat ristiriidassa, sanaton voittaa aina. Me vaistoamme, että tilanteessa oli jotain kummallista. Rehellisyys maan perii, sanotaan, mutta loukkaaminen, mollaaminen, vähättely ei ole samaa kuin rehellisyys. Arvostuksen näkee toisesta, näkee myös, jos ei arvosteta. Puhukaa! Uskaltakaa jakaa tunnetiloja ja löytää yhdessä sanoja, vaikka se on joskus vaikeaa. Jos aina sanoo ” ei mulla oo mikään” ja naamasta näkee, että kyllä on, arvuuttelija saattaa väsyä ja lakata kysymästä. JA KERTA KIELLON PÄÄLLE: Yhdessä olemme enemmän. Teillä on kanssakulkijoita, samassa työssä ”räsääntyneitä”, pitäkää yhtä. Kun joku väsyy, kannatelkaa häntä. Me voimme antaa toisillemme voimaa, neuvoja, apua, uusia näkökulmia, vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kun kerran itse on saanut kokea sen, että ”tämän kuralätäkön yli mennään yhdessä”, on valmiimpi auttamaan toista. Hyvän tekeminen lisää tutkitusti omia voimavaroja ja lisää elämän merkityksellisyyttä. Hyvän tekeminen voi olla sanoja, konkreettista apua, pyyteetöntä toisen elämän laadun kohottamista. Me kaikki osaamme sen. Maito ja Me 3/2015

43


Utaretulehdusmikrobeja

Laura Kulkas

Trueperella pyogenes / Peptococcus indolicus

Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Alkutuotanto Valio Terveys -palvelut laura.kulkas @valio.fi

Trueperella pyogenes (ent. Arcanobacterium) aiheuttaa utaretulehduksen yleensä yhdessä Peptococcus indolicuksen, Streptococcus dysgalactiaen tai jonkun muun bakteerin kanssa. P. indolicus aiheuttaa tunnusomaisen pahan hajun utaretulehduseritteeseen. Vuonna 2013 Valion aluelaboratorioon lähetetyistä näytteistä 8,8 prosentista löytyi T. pyogenes ja/tai P. indolicus.

[1]

[ 2]

Esiintyminen Tauti on yleisin loppukesällä (kesämastiitti) erityisesti hiehoilla ja ummessa olevilla lehmillä, mutta voi iskeä myös lypsykaudella. Tällöin puhkeaminen liittyy yleensä vedinvammaan. Myös sisäruokintakaudella ongelmia voi esiintyä, mutta kesän lämpö lisää riskiä sairastua merkittävästi, samoin bakteereja levittävien kärpästen esiintyminen. T. pyogenes on opportunisti, jota voidaan normaalistikin eristää lehmien limakalvoilta. Mikrobia kumppaneineen on paljon tulehtuneen utareen eritteessä, haavojen mädässä, mätäpaiseissa, kohtuvalutuksessa sekä mätänevissä jälkeisissä, mutta myös parsien pinnoilla ja poikimakarsinoiden makuualustoissa, erityisesti ellei niitä siivota ja kuiviteta kunnolla päivittäin.

[3]

Ennaltaehkäisy Mikäli karjassa ilmenee ajallisesti lähekkäin muutamakin pyogenestulehdus, kannattaa ennaltaehkäisyä pohtia. Pihatoissa sairastunut lehmä kannattaa eristää tartuntapaineen vähentämiseksi ja poistaa lehmä mahdollisuuksien mukaan. Koska kaikenlaiset haavat ja haavaumat erityisesti vetimissä ja lähellä vetimiä (myös puhkeavat mätäpaiseet) lisäävät riskiä, tulee pohtia, miten niitä voidaan hoitaa, vähentää ja ennaltaehkäistä tarmokkaasti. Kärpästen torjunta on avainasemassa T. pyogeneksen torjunnassa. Kohtuvalutuksen, mahdollisen utare-eritteen ja mädän siivous parsilta ja poikimakarsinoiden makuualueilta on tärkeää tartuntapaineen kurissa pitämiseksi. Puhdas kuivitus estää vetimien päiden lähikontaktin kontaminoituneiden parsien ja poikimakarsinoiden pintoihin. Jälkeisten jättäminen kestopehkupoikimakarsinoiden makuualustoille on suuri riski erityisesti kesäaikaan. Kuvitus: Ossi Hiekkala

Oireet ja hoito Pyogenes-tulehdukselle on tyypillistä voimakkaat näkyvät oireet sekä tulehtuneen neljänneksen mätämäinen ja haiseva erite. Sairas eläin on jäykkä ja haluton liikkumaan utarekivun takia. Akuutin sairauden hoitamiseksi annetaan penisilliiniä ja kipulääkitys. Mätää on kivun lievittämiseksi lypsettävä pois, ainakin aluksi. Intensiivisestä hoidosta huolimatta vain muutama prosentti neljänneksistä palaa maidontuotantoon. Ajan myötä neljännes umpeutuu ja surkastuu, ja mätää saattaa purkautua neljänneksestä ajoittain. Pyogenes-tulehdusta esiintyy myös lievässä muodossa (solunousu) lypsykaudella, jolloin penisilliini puree hoitona hyvin.

44

Maito jajaMe Maito Me1/2015 3/2015


Nasevasti terveydenhuollosta

Nyt kannattaa liittyä Nasevaan! Suunnitelmallinen terveydenhuoltotyö parantaa maitotilan kannattavuutta, eläinten hyvinvointia ja tilalla työskentelevien ihmisten työssä jaksamista. Se auttaa huomaamaan hyvin tehdyt asiat ja valitsemaan oikeat kehityskohteet. Säännöllisten terveydenhuoltokäyntien avulla saavutetaan yhdessä mietityt, maitotilayrittäjän valitsemat tavoitteet. Yrittäjän ja karjanhoitajan rooli on terveydenhuoltotyössä keskeisin. He tekevät terveydenhuoltotyötä osana karjan päivittäistä seurantaa ja hoitoa, yhteistyössä valitsemiensa asiantuntijoiden kanssa. Kun kaikki tilan terveydenhuoltokumppanit ovat selvillä tilan tavoitteista ja sovituista toimista niiden saavuttamiseksi, keskitytään olennaiseen ja säästetään yrittäjän aikaa ja rahaa.

Uudistunut Naseva Terveydenhuollon työkalu Naseva on nyt edeltäjäänsä ketterämpi ja nopeatoimisempi. Nasevasta tilan luvittamat yhteistyökumppanit löytävät taustatietoja tilakäyntiin valmistautuessaan, jolloin itse käynnillä voidaan keskittyä olennaisimpaan – ratkaisujen pohdintaan. Yhdessä laadittu terveydenhuoltosuunnitelma säilyy Nasevassa hyvässä tallessa. Nasevan avulla voidaan hoitaa hoito- ja lääkekirjanpito ja teuraiden ilmoittamisen yhteydessä vaadittava informaatio. Eläinlääkäri voi luovuttaa lääkkeitä tulevien sairastapausten varalle sellaisille Nasevaan kuuluville tiloille, jotka pitävät siellä sähköistä lääkekirjanpitoa ja joille tehdään riittävän usein terveydenhuoltokäyntejä. Näin voidaan vähentää päivystysaikaisia eläinlääkärikäyntejä ja säästää selvää rahaa. Oman karjan terveyttä voi suojella käymällä eläinkauppaa vain Nasevaan kuuluvien tilojen kanssa, joiden eläintautitilanne on tiedossa. Myös myytävien eläinten arvo nousee, kun ostaja voi luottaa saavansa vain sitä mitä tilaa.

Miksi Nasevaan kannattaa liittyä juuri nyt? Nasevaan kuuluminen tuo maidolle lisäarvoa ja kilpailuetua kiristyvillä kuluttajamarkkinoilla. Sen avulla voidaan osoittaa hyvin tehdyt asiat ja toimintatavat. Kuluttaja haluaa tuotteen, jonka tuotantotapojen todenperäisyys voidaan osoittaa. Nasevan avulla voidaan osoittaa, että tiloilla eläinten terveydentila on hyvä ja hoitokäytännöt hyväksyttäviä, eläimiä lääkitään vain sairastapauksissa, ja käytettyjen lääkkeiden jäämien hallinnasta huolehditaan. Nasevan avulla voimme osoittaa myös sen, että Valio toimii yrityksenä vastuullisesti ja puuttuu havaittuihin ongelmiin. Valion ulkomaisille yritysasiakkaille terveydenhuoltojärjestelmään kuuluminen on usein kaupan syntymisen edellytys. Suuret teurastamot tulevat edellyttämään Nasevaan kuulumista vuoden 2016 alusta kaikilta niiltä tiloilta, joilta he ostavat teuraita ja välittävät vasikoita. Nasevaan kuuluminen on edellytys myös sille, että saa täyden vakuutuskorvauksen salmonellatapauksessa. Jo yli 70 prosenttia valiolaisista tiloista kuuluu Nasevaan. Liittyminen on maksutonta. Nasevaan liitytään solmimalla terveydenhuoltosopimus eläinlääkärin kanssa. Sitoudut ainoastaan kerran vuodessa tehtäviin eläinlääkärin terveydenhuoltokäynteihin. Naseva-koulutuksen käyneiden eläinlääkäreiden lista löytyy Nasevan nettisivuilta. Neuvo2020-kelpoisen eläinlääkärin tekemästä käynnistä maksat vain arvonlisäveron. Jos tilasi on jo Nasevassa, siirtyy olemassa oleva sopimus uuteen Nasevan järjestelmään. Kristiina Sarjokari, Terveydenhuoltoeläinlääkäri, Valio Erja Tuunainen, Asiantuntijaeläinlääkäri, ETT ry Naseva osoitteessa 0 naseva.fi Katso Neuvo2020-kelpoiset eläinlääkärit 0 tilaneuvojat.mavi.fi/#/fi

KOTIMAISET

tilan M aito-tuotteet nyt saatavana meijeriltäsi!

Propyleeni Korkeatuottoisille lehmille tuotoksen häiriöttömyyden turvaamiseksi ja veren normaalin sokeritason ylläpitämiseksi. Sisältää mm. betaiinia joka tehostaa maksan toimintaa. Pakkauskoot: 10 kg, 30 kg, 1050 kg

Melassipropyleeni Sisältää maittavuutta lisäävää melassiseosta ja glyserolia sekä korkean tuotannon vaiheessa maksan toiminnan kannalta tärkeää koliinikloridia. Soveltuu erinomaisesti myös houkutusrehuksi. Pakkauskoot: 10 kg, 30 kg, 1200 kg

ADE –liuos Lypsylehmille ja nuorille kasvaville eläimille perusvitamiinina ympäri vuoden. Pakkauskoot: 5 l, 10 l

E-liuos Runsaasti elimistön kannalta tärkeää e-vitamiinia ja sen suojaa täydentävää seleeniä. Pakkauskoot: 5 l, 10 l

Seura tonkkapotiasi a Maito ja Me 3/2015

www.biofarm.fi

45


Maatilan tekniikka

Esa Manninen

Neuvontapäällikkö Valio Alkutuotanto Valio Lypsy -palvelut esa.manninen@valio.fi

Valio Lypsy

– neuvontapalvelujen ydinosaamista Valiolaisella maitotilayrittäjällä on käytettävissään erinomaiset Valioryhmän tuottamat asiantuntijapalvelut, jotka on jaoteltu seitsemään kokonaisuuteen. Valio Lypsy -palvelut ovat omistajayrittäjien neuvontapalvelujen ydinosaamista.

L

ǍǍVaDia-alipainemittarit valmiina käyttöönotettavaksi. Syksyn aikana ryhmä valiolaisia neuvojia perehdytetään VaDian käyttöön. Vastaavat mittarit ovat olleet jo vuosia Valion Kaj Nymanin ja Esa Mannisen käytössä.

ypsäminen, lypsykone, pesut ja maidon jäähdytys ovat olleet valiolaisen neuvonnan ydinosaamista jo vuosikymmenien ajan. Tämän ansiosta valiolaisilla asiantuntijoilla on ainutlaatuinen osaamispääoma. Sellaista ei ole kenelläkään muulla. Nämä ihmiset ovat vain valiolaisten maitotilayrittäjien palveluksessa ja asiantuntijuutta kannatta hyödyntää aina tilaisuuden tullen.

Suunnitteletko lypsykoneen tai tilasäiliön hankintaa? Lypsyrobotti vai lypsyasema? Millainen lypsyasema? Näihin ja moniin muihin investointikysymyksiin vastaamisessa valiolaisten osuuskuntien asiantuntijat pystyvät antamaan tietoa päätöksenteon tueksi. Heidän vuosikymmenien aikana keräämänsä kokemus antaa vankan pohjan investointien suunnittelulle. Aivan uudentyyppisten järjestelmien käyttökokemuksista saamme tietoa kansainvälisten yhteyksiemme avulla.

Toimiiko uusi lypsyjärjestelmä kuten pitää? Uuden lypsyjärjestelmän tulee toimia suunnitellulla tavalla. Nykyään lypsykoneiden mitoitus on varsin hyvin toteutettu, joten siinä tulee harvemmin vastaan puutteita. Lypsykoneessa on kuitenkin paljon erilaisia säätökohteita, joiden sopivilla arvoilla saadaan paras lopputulos niin työn tuottavuuden kuin myös maidon laadun ja utareterveyden kannalta. Tärkeää on myös se, että rutiinit ovat uuden järjestelmän mukaisia.

46

Maito ja Me 3/2015

Valioryhmän huippuasiantuntijat käytössäsi zz Valio

Laboratorio Maidon laatu, rehuanalyysit, utareterveys, tiineys ja talousveden laatu zz Valio Artturi® Rehuanalyysit, korjuuaikapalvelu, Valma tietokanavana, kuukausikirje, Facebook-ryhmä, erikoistuneet asiantuntijat zz Valio Kehitys Liiketoimintakoulutus, kehitysedellytysten tukeminen, navetan toiminnallinen suunnittelu, sukupolven vaihdokset, erikoistuneet asiantuntijat zz Valio Terveys Utareterveydenhuoltosuunnitelmat, pienryhmät, navettaolosuhteiden konsultointi ja navettapiirustuksien kommentointi, ongelmanratkaisut, terveydenhuollon kehittäminen, uusimman tiedon välittäminen zz Valio Laatu Vastuullisen maidontuotannon edistäminen (Tuotantotapaohjeet), arvioinnit ja toiminnan kehittäminen, maidon tuotantohygienia ja päivittäisen laatutyön tuki zz Valmakauppa Valiolaisten maitotilayrittäjien oma kauppaketju


K-AGRO T NEE -PESUAI NOIN HIN TARJOUimSitusmaksu Tilato lv). us (sis. a 40 €/tila

Valio Lypsy -tiimi Laura Parmainen, ItäMaito Anu Potila, Länsi Maito Carola Kankkonen, Maitosuomi Sanna Jokela, Pohjolan Maito Paula Pesari, Tuottajain Maito Kaj Nyman, Valio Alkutuotanto Esa Manninen, Valio Alkutuotanto

050 384 0476 050 384 0990 050 384 0542 050 398 1065 050 384 0541 050 398 7885 050 398 7887

Sähköposti: etunimi.sukunimi@valio.fi

Vuoropesunesteet

Annostelu 0,4 - 0,8 dl/10 l. Kehitetty ja valmistettu Suomessa.

K-Agro Aamupesuneste

Emäksinen, klooripitoinen pesuneste lypsykoneen ja tilasäiliön pesuun. Vuoropesuun K-Agro Iltapesunesteen kanssa. Kiiltoclean.

20 l

29,95

60 l

89,90

200 l

233,-

K-Agro Iltapesuneste

Hapan, typpihappopohjainen pesuneste lypsy-koneen ja tilasäiliön pesuun. Vuoropesuun K-Agro Aamupesunesteen kanssa. Kiiltoclean.

20 l

Tämä kokonaisuus käydään läpi valiolaisten asiantuntijoiden toimesta, oli sitten kyseessä perinteinen lypsy parressa tai asemalla, tai lypsyrobotti.

Epäiletkö lypsyä tai lypsykonetta utareterveysongelmien aiheuttajaksi? Osa valiolaisista asiantuntijoista saa tämän syksyn aikana käyttöönsä edistykselliset VaDia-alipainetallentimet. Näiden mittareiden avulla voidaan analysoida lypsytapahtuma mahdollisimman läheltä lehmää. Mittaustulokset yhdessä asiantuntijan osaamisen kanssa antavat vastauksia muun muassa kysymyksiin: Onko lypsyalipaine oikealla tasolla? Onko nännikumi sopiva tälle karjalle? Esiintyykö tyhjälypsyä liikaa? Nämä havainnot ja mittaukset ovat mahdollisia vain lypsyn aikana ja ne voidaan tehdä sekä lypsyrobotille että perinteiselle lypsykoneelle. Lypsyssä kohtaavat ihminen, eläin ja kone. Valiolaiset asiantuntijat ovat käytännössä ainoa ammattiryhmä, joka hallitsee lypsytapahtuman tarkastelun. Nyt osalla heistä on käytössään mittarit, joiden avulla saadaan tarkemmin arvioitua biologian ja tekniikan kohtaamista. Tekniikan pitää täyttää biologian asettamat ehdot.

30,95

60 l

200 l

242,-

K-Agro Yhdistelmäpesuneste

Tehokas pesu- ja desinfioimisaine lypsykoneille ja tilatankeille, hellävarainen kumiosille. Kätevä tynnyri isommille tiloille. Kiiltoclean. Annostelu: 0,4 - 0,6 dl/10 l.

20 l

29,95

60 l

89,90

200 l

238,-

Kiertopesu jauheella

K-Agro Yhdistelmäpesujauhe

Jauhemainen emäksinen pesuaine lypsykoneille ja tilasäiliöille. Kotimaista! Hellävarainen kumiosille, sisältää desinfiointiaineen, hyvät raudansidontaominaisuudet. Kiiltoclean.

20 kg

67,90

Lypsyn jälkeen

K-Agro Hm Vir Gold -vedinspray

Desinfioi, hoitaa ihoa ja parantaa haavoja, karkottaa kärpäset ja tehoaa taudinaiheuttajiin. Irrottaa kuollutta ihoa ja vahvistaa desinfiointivaikutusta. Tehoaa myös valelehmärokkoon.

22 kg

129,-

60 kg

329,-

Milka Milk Start, 7 kg Poikimisen jälkeiseen energiavajeeseen.

35,95

Vasikkasuola Milka 2,5 kg

Suolistohäiriöihin vasikoille. Diax-kuituja, glukoosia ja elektrolyyttejä.

58,95

Soveltuu erinomaisesti tuoreen ja esikuivatun nurmirehun säilöntään sekä murskeviljan säilöntään, vasikoiden hapanjuottoon ja sikojen liemirehun pH:n säätelyyn!

Mistä maidon bakteeriongelmat johtuvat? Kun lypsyssä tarkastellaan biologian ja tekniikan yhtymäkohtaa, niin toinen päätarkastelukohta on elintarvikkeen ja tekniikan yhteispeli. Jos lypsykone tai tilasäiliö ei toimi suunnitellusti, romahtaa elintarvikkeen laatu. Yleisin merkki tästä on maidon bakteeripitoisuuden nousu. Syynä voi olla puutteellinen pesuaineen annostelu, alhainen pesulämpötila tai hidas maidon jäähdytys. Maidon makuvirheitä voi syntyä, jos maitoa käsitellään liian rajusti. Tämän vuoksi maidosta analysoidaan maidon happoluku. Makuvirheiden syynä voi olla myös puutteet lehmien ruokinnassa. Maidon laatu on siten hyvin laaja-alainen aihe ja vaatii siksi rautaista osaamista. Sitä Valioryhmän asiantuntijoilla on.

89,90

Muurahaishappoa 77,5 %, propionihappoa 3 %.

RaniWrap-kiristekalvot Rondotex Kotimaista takuulaatua! -pyöröpaaliverkot • Vetolujuus 2600 N

ja elastisuus don Kysy sa 15-20 % ly e t käsit n e eid tarvikk YNTIMY O K K E NN A STA! TARJOU

Hinnat sis. alv 24 % (rehuissa 14%) ovat voimassa lokakuun 2015 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittävät. www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS


Maatilan tekniikka

Esa Manninen

Neuvontapäällikkö Valio Alkutuotanto Valio Lypsy -palvelut esa.manninen@valio.fi

Rutiinia lypsyrobottien

solumittareiden käyttöön

K

erran kuussa tai kahden viikon välein otettavat lehmäkohtaiset tuotosseurannan solunäytteet riittävät utareterveyden seurantaan, jos utareterveystilanne karjassa on hyvä: soluluku on pysyvästi alle 200 000 eikä pahoja tartunnallisia bakteereja ut-näytteissä ole (Str. agalactiae, S. aureus). Lypsyrobottien automaattinen solumittaus helpottaa seurantaa ja nopeuttaa reagointia poikkeamiin. Ylidiagnosoinnin välttämiseksi mittausta ei kannata tehdä joka lypsykerralla kaikista lehmistä. Solumittaria on kuitenkin hyvä käyttää joka päivä teknisen toimintavarmuuden ylläpitämiseksi. Keskimäärin lähes puolet utaretulehduksista paranee itsestään. Pelkkiä soluja

ei tarvitse hoitaa: jos jokainen solunousu hoidetaan heti, ajaudutaan turhiin antibioottihoitoihin ja kustannuksiin sekä antibioottiresistenssin mahdolliseen lisääntymiseen. Lypsyroboteissa onkin nykyään mahdollisuus asettaa solumittaukselle ns. älykäs, tarveharkintainen analysointi. Ohessa DeLavalilta ja NHK Dairylta saadut solumittareiden toimintakuvaukset.

Automaattinen mittaus nopeuttaa reagointia poikkeamiin.

NYT ON AIKA PÄIVITTÄÄ LANNANPOISTOLAITTEESI!

Tervetuloa osastollemme C422 KoneAgriassa!

Sveaverken alkuperäiset osat Ransucolta, mm. DeltaMaster, Robust ja Komprimatlaitteisiin (aikaisemmin myyty myös Odintuotemerkillä).

ransuco.fi 02-484 080 48

Maito ja Me 3/2015

ǏǏDeLaval

ǏǏLely

Lely Lelyn uudempi MQC-C2 -malli ottaa näytteen lehmän koko maidosta. A3- ja A3Next-robotteihin on saatavana tätä uudempaa mallia. MQC-C2 mittaa maidosta ja reagenssiaineesta tehdyn seoksen viskositeetin. Testitulokset siirtyvät T4C-ohjelmaan, josta nähdään suoraan solujen määrä, esimerkiksi 143 (1 000 kpl/ml). T4C-ohjelmassa voidaan määritellä otetaanko näyte kaikista lypsyistä vai ns. Smart-asetuksella. Smart-asetus ottaa automaattisesti näytteen lehmän joka kolmannesta lypsystä, jos maidon solupitoisuus on alle huomiorajan. Jos solupitoisuus ylittää huomiorajan, laite tihentää näytteenottoa automaattisesti ja ottaa näytteen myös seuraavista kolmesta lypsystä. Huomiorajan tuottaja voi itse määritellä ohjelmaan välille 200–1 000. Oletusasetus on 500.


DeLavalin OCC-solulaskurin on hankkinut yli puolet VMS:n käyttäjistä. OCC:n toiminta perustuu solutumien värjäämiseen reagenssilla, jonka jälkeen niiden määrä lasketaan digitaalisesti. OCC-solulaskurissa voidaan valita sekä asetukset karjakohtaisesti tai lehmäkohtaisesti. Molemmilla tavoilla laitetta voidaan käyttää niin, että se ottaa näytteen koko karjan kaikista lehmistä tai halutuista lehmistä. Lisäksi on mahdollista käyttää OCC:tä älykkäällä näytteenottotoiminnolla. Älykkäässä näytteenotossa solunäyte otetaan lehmiltä, joilla on suurin riski sairastua utaretulehdukseen. Vastaavasti solunäyte otetaan harvennetusti, kun riski on pienin. Tällöin säästetään noin 40 prosenttia reagenssikustannuksista riippuen karjan utareterveystilanteesta. Älykkäässä näytteenotossa näytteiden ottaminen perustuu poikimapäivään ja edellisten näytteiden tuloksiin. Lisäksi näytteenottoa ohjataan edellisestä näytteestä kuluneen ajan perusteella. Parametrit, jotka antavat impulssin näytteenottoon: • Poikimisesta on kulunut alle 61 vrk (näyte otetaan aina) • Jos viimeisimmässä näytteessä soluluvun nousu on ollut yli 300 000 verrattuna edelliseen tulokseen • Jos edellinen näyte otettiin periaatteella ”nousua 300 000 solua” • Jos soluluku viimeisimmässä mittauksessa on ollut alle 100 000 ja siitä on kulunut yli 30 tuntia • Jos soluluku viimeisimmässä mittauksessa on ollut 100 000–300 000 ja siitä on kulunut yli 15 tuntia • Jos kolme edellistä näytettä on yli 500 000   • Jos viimeisten kolmen näytteen geometrinen keskiarvo on 300 000– 500 000 ja viimeisimmästä näytteestä on kulunut alle 6 vuorokautta • Manuaalisesti ohjattu näytteenotto kaikille lehmille yhden kerran vuorokauden aikana (saadaan tulos jokaisesta lehmästä, jolloin päivitetään tilasto Lehmän solujen osuus tankkimaidossa).

Kun tilaat rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä

500 kg

2 000 kg

tai 1 000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla

tai 4 000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla

Kaupan päälle

Kaupan päälle

Ultrapoint Maasto

-karttaohjelmiston 3 kk:n lisenssi kännykkään tai tablettiin Voimassa: 1.9.–31.10. Saat halutessasi edun alennuksena.

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

Ultrapoint Pro

-karttaohjelmisto kännykkään tai tablettiin

Tarjoukset eivät sisällä puhelinta.

DeLaval

IS - UN ÄR E H N V E I S JA K I IKO PAN R M E JA K A

Lisätiedot kampanjasta: www.kinnusenmylly.fi

Myynti: maatalouskaupat

TILASÄILIÖT SIILOTANKIT • Tehokas pesuri • Toimintojen seuranta ja rekisteröinti • Robottisäiliöt kaikille robottimerkeille

DF953/95 • tilavuudet 1 600 - 8 000 l LASER • tilavuudet 9 000 - 30 000 l SIILOTANKIT • tilavuudet 10 000 - 40 000 l

Wedholms Teollisuustie 8, 16600 JÄRVELÄ Tel. 041 - 437 0056 www.wedholms.fi aaretti.sipila@wedholms.fi

Maito ja Me 3/2015

49


Tehokkaat, nopeavaikutteiset ja helppokäyttöiset Correct-pastat Suomen suosituin pastasarja lehmille – jo yli kymmenen vuoden ajan.

Uhkaako kallis poikimahalvaus? Ota avuksi Correct-Calcium Pro Correct Calcium Pro -pastalla on nopea ja pitkäaikainen vaikutus: 1. Kalsiumkloridi nostaa nopeasti veren kalsiumin. 2. Kalsiumpropionaatilla on pitkä vaikutusaika, samalla se suojaa pötsiä happamoitumiselta sekä nostaa nopeasti veren sokeria. Sisältää magnesiumia. Vaikeissa sairastapauksissa ota aina yhteyttä eläinlääkäriisi. Correct-tuotteet soveltuvat myös eläinlääkärihoidon tueksi.

Pidä aina saatavilla tehokkaat, nopeavaikutteiset ja helppokäyttöiset Correct-pastat. Maatalouskaupoista ja meijeristäsi. Correct Pötsi-Potku

Correct Magnesium

Correct Hiili+tanniini

Correct Ketosis

Märehtijöille pötsin vajaatoiminnan yhteydessä

Tehoannos lypsylehmän magnesiumvajaukseen

Auttaa lehmää ripuliongelmissa

Energialisä lypsylehmille poikimisen jälkeiseen energiavajaukseen

Correct-pastat ovat eläinlääkäreiden kehittämiä ja lääketehtaan tarkkuudella valmistettuja tuotteita. Huippulaatuiset pastat valmistaa ranskalainen Virbac-yhtiö, joka on valmistanut tuotteita maanviljelijöille ja eläinlääkintään lähes 50 vuoden ajan.

valio.fi/Startti


Koneklinikka

Kaj Nyman

Laatuasiantuntija Valio Alkutuotanto Valio Lypsy -palvelut kaj.nyman@valio.fi

Automaattilypsy Pohjoismaissa tilastojen valossa Automaattilypsy (AMS) on käytössä runsaalla 16 prosentilla pohjoismaisista maitotiloista. AMS-tilat tuottavat arviolta 29 prosenttia Pohjoismaissa tuotetusta maidosta ja 28 prosenttia Pohjoismaiden lehmistä lypsetään robotilla.

N

MSM (Nordiske Meieriorganisasjoners Samarbeidsudvalg for Mjølkekvalitetsarbeid) on Pohjoismaisten meijerijärjestöjen yhteistyöelin maidon laatuun liittyvissä asioissa. NMSM:n tekniikkatyöryhmän tehtäviin kuuluu muun muassa vuosittain kerättävä AMS-tilasto. Uusimmasta tilastosta nähdään, että voimakkainta AMS:n kehitys on tällä hetkellä Norjassa. Vuoden 2014 lopussa Norjassa oli 1 376 AMS-tilaa. Myös Suomessa AMS-tilojen määrä kasvaa tasaisesti ja oli vuoden 2014 lopussa 904 tilaa. Ruotsissa kasvu on hidastunut vuoden 2011 jälkeen. Tanskassa AMS-tilojen määrä kasvoi rajusti vuoteen 2008 asti, mutta sen jälkeen tilamäärä on vähentynyt.

Vajaa kolmannes lehmistä lypsetään robotilla Vuodenvaihteessa 2014–2015 Pohjoismaissa oli yhteensä 6 894 lypsypaikkaa (robottiboksia) 4 293 tilalla, mikä tekee noin 1,6 lypsypaikkaa/tila. Maitotiloja Pohjoismaissa oli vuodenvaihteessa 2014–2015 yhteensä 26 325 kappaletta, joten noin 16 prosenttia Pohjoismaisista tiloista on AMS-tiloja. Nämä tilat ovat kuitenkin selkeästi keskimääräistä suurempia. NMSM tekniikkatyöryhmän arvion mukaan Pohjoismaiden 1,4 miljoonasta lypsylehmästä noin 28 prosenttia lypsetään robotilla ja maidosta noin 29 prosenttia eli 3,5 miljardia litraa lypsetään robotilla.

Tanskassa eniten lypsypaikkoja Norjassa on eniten AMS-tiloja, mutta Tanskassa on eniten lypsypaikkoja. Tanskalaiset AMS-tilat ovat selvästi suurempia kuin muiden Pohjoismaiden AMS-tilat. Tanskalaisella AMS-tilalla on keskimää-

Automaattilypsytilojen määrän kehitys Pohjoismaissa 1996–2014 1400 1200 Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi

1000 800 600 400 200 0

1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014

AMS:n osuus lehmistä, maidosta ja tiloista Pohjoismaissa 31.12.2014 Tanska

Suomi

Islanti

Norja

Ruotsi

Pohjoismaat

Osuus lehmistä AMS, %

25,7

23,1

32,6

33,6

31,5

27,8

Osuus maidosta AMS, %

25,5

25,3

33,7

32,1

34,9

28,7

Osuus AMS tiloja, %

24,2

10,8

19,2

14,5

24,2

16,3

Lypsypaikkoja/tila, kpl

2,8

1,4

1,2

1,0

1,7

1,6

rin 2,8 lypsypaikkaa, kun taas Suomalaisella AMS-tilalla on keskimäärin 1,4 lypsypaikkaa.

Pohjoismainen yhteistyö Vaikka maidontuotannon tuotanto-olosuhteet vaihtelevat paljon Pohjoismaiden välillä, niin yhteistä on se, että merkittävä osa maidosta tulee AMS-tiloilta ja maidon laatuun sekä siten hyvin toimivaan maidontuotantoon kiinnitetään paljon huomiota. Tästä syystä Pohjoismainen yhteistyö

automaattilypsyyn liittyvän tutkimuksen ja kokemustenvaihdon ympärillä on entistäkin tärkeämpää. Lähde: NMSM tekniikkatyöryhmä Snorri Sigurdsson, puheenjohtaja,SEGES P/S, Islanti ja Tanska, Esa Manninen, Kaj Nyman, Valio Oy, Suomi, Tilmann Hettasch, Odd Jarle Fiskvik, TINE SA, Norja Carolina Hagberg Markey, Karin Thunberg, Växa Sverige, Ruotsi Helge Kromann, Hans Henrik Bentin, Seges P/S, Tanska Maito ja Me 3/2015

51


Eläinlääkäri Miltä näyttää penisilliinin saatavuustilanne? Penisilliinivalmisteiden saatavuudessa on tällä hetkellä vakavia ongelmia. Tämä johtuu siitä, että vaikuttavasta aineesta on pulaa Euroopan laajuisesti. Häiriötilanteen arvioidaan jatkuvan alkuvuoteen 2016 ja se koskee Suomessa erityisesti pistoksina annettavia penisilliinejä. Toistaiseksi utareensisäisesti annettavia valmisteita on saatu maahan riittävästi. Suomessa yli 80 prosenttia kaikista pistoksina annettavista mikrobilääkkeistä on penisilliiniä, joten tilanne on meille hyvin haasteellinen. Penisilliinivalmisteiden maahantuojat ja myyntilupien haltijat tekevätkin yhteistyötä viran-

toivon mukaan syksyn aikana. Tämä varmistaisi, että penisilliini-injektiot eivät loppuisi kokonaan.

Velvoitevarastojen käyttöä rajoitettu Penisilliinivalmisteet kuuluvat Suomessa huoltovarmuuden piiriin. Valmisteita on velvoitevarastointisäännösten perusteella oltava varastoituna kolmen kuukauden normaalikulutusta vastaava määrä. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi alkukesästä päätöksen, jossa on määritelty käyttökohteet, joihin eläinlääkärit saavat hankkia penisilliiniä velvoitevarastosta. Käyttörajoituksilla on pyritty vähentämään

Penisilliinivalmisteet kuuluvat Suomessa huoltovarmuuden piiriin. omaisten kanssa kaikin tavoin, jotta lisäeriä saataisiin riittävästi maahan ja vältyttäisiin valmisteiden loppumiselta kokonaan. Joitakin lisäeriä on maahan myös saatu ja lisää saadaan

kulutusta niin, että penisilliiniä riittäisi kaikkein tärkeimpiin käyttötarkoituksiin koko häiriötilanteen ajan. Velvoitevarastorajoituksien mukainen käyttö alkoi heinäkuussa.

Rajoituksilla keskeisten penisilliinivalmisteiden käyttö on rajattu vain märehtijöihin, sikoihin ja hevosiin. Naudoilla käyttörajoitukset ovat esimerkiksi seuraavia: Eläinlääkärien on harkittava utaretulehduksia hoitaessaan, onko mahdollista hoitaa tautitapaus vain penisilliiniä sisältävillä utaretuubeilla ja mahdollisella tukihoidolla ilman penisilliini-injektioita. Vakavaoireisissa tapauksissa penisilliinin pistoshoitoa on edelleen mahdollista käyttää. Sorkkavälin ajotulehduksissa eläinlääkärin tulee käyttää ensisijaisesti tetrasykliiniä. Vasikoiden napatulehduksien ja niveltulehduksien hoidossa käytetään penisilliinin sijasta aminopenisilliinejä tai tetrasykliinejä. Joitakin korvaavia valmisteita joudutaan käyttämään ohjeannoksia suuremmilla annoksilla ja pidempinä kuureina. Eläinlääkärin on tällöin määrättävä pakkauksen merkintöjä pidempiä varoaikoja. On tärkeää noudattaa eläinlääkärin määräämää varoaikaa ja testata maidon jäämät vasta varoajan päättymisen jälkeen.

Liisa Kaartinen

Ylitarkastaja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Tällä palstalla eläinlääkäri vastaa lukijoiden kysymyksiin lypsykarjan terveydestä. Lähetä kysymyksesi Maito ja Me -lehden toimitukseen osoitteella maitojame@valio. fi, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio tai puh. 010 381 2904.

Käyttövalmis vedinsuihke

MILKODEX

TM

on tehokkaampi kuin perinteiset aineet MILKODEX : • nopeuttaa haavojen paranemista TM

• estää tehokkaasti bakteerien kasvun Paras suoja utaretulehdusta vastaan on vetimen pään EHJÄ IHO! Pakkaukset: 20 litraa (värillinen) 60 l litraa (väritön) Liuokset eroavat ainoastaan väriaineen osalta

PL 31, 20781 Kaarina Puh. 02 2437 600 www.pharmaxim.com


Kysy asiantuntijalta Miten robottitila saa parhaan hyödyn tuotosseurannasta? Muuttuva toimintaympäristö edellyttää yrittäjiltä entistä enemmän strategisia valintoja, joiden taustalla on oltava tieto. Automaattilypsytila saa tuotosseurannasta parhaan hyödyn käyttäessään tuotosseurannan tuottamaa tietoa suunnittelun ja valintojensa pohjana.

Robotti rytmittää päivittäistä tekemistä Automaattinen lypsyjärjestelmä kerää paljon tietoa lypsyllä käyvistä eläimistä, samoin kuin tiloilla, joilla lypsyjärjestelmään on kytketty tuotannonohjausjärjestelmä. Järjestelmä säätää muun muassa ruokintaa maitomäärän perusteella. Myös aktiivisuuden mittaus ja kiimanseurannan järjestelmät ovat usein tuotannonohjausjärjestelmien yhteydessä. Muihin lypsyjärjestelmiin verrattuna robotti tekee toki muutakin: lypsää esimerkiksi automaattisesti erilleen maidot, jotka eivät täytä maidon laatuvaatimuksia. Robottien ohjelmistot laskevat paljon erilaisia

tunnuslukuja, joiden avulla yrittäjä voi seurata navetan päivittäisen toiminnan onnistumista. Järjestelmä lähettää yrittäjälle hälytyksiä hoitotöissä tärkeistä asioista.

Tieto pohjana johtamisessa ja suunnittelussa Tuotosseurannan tunnuslukujen avulla voidaan tunnistaa tuotannon pullonkaulat. Sen avulla on mahdollisuus mitata, seurata ja verrata eri prosessien onnistumista omiin ja muiden tuloksiin. Monesti muun muassa nuorkarjaprosessin toimivuus on este maitotuotoksen kasvulle. Mikä on meidän yrityksessämme vasikkakuolleisuus, hiehojen hedelmällisyys ja poikimaikä? Ollaanko tavoitellulla tasolla ja millaiset tulokset ovat muilla automaattilypsytiloilla? Tätä tietoa tarvitaan, kun päätetään kehittää nuorkarjan tuloksia. Kun on päätetty, mitä muutetaan, tuotosseurannan tulokset kertovat, onko myös toiminta muuttunut haluttuun suuntaan.

Biomin BioStabil

Lehmäkohtaisten maidon analyysitulosten perusteella voidaan seurata ruokinnan tasapainoa. Kausiraportista näkee pitoisuuksien lisäksi lehmäkohtaisen maidon rasva- ja valkuaispitoisuuden välisen suhteen, jota voi hyödyntää ruokinnan tarkennuksessa. Lukemat antavat tietoa siitä, miten lehmät ovat rehua syöneet ja onko suunnitelma toteutunut tavoitteen mukaisesti. Solutulosten perusteella voidaan tehdä utareterveyteen vaikuttavat valinnat ja hoitosuunnitelma yhteistyössä eläinlääkärin kanssa. Jokainen solutulos tallentuu historiaan lehmäkohtaisesti ja on käytettävissä pohjatietona utareterveystyössä. Tuotosseurantatiedoista laskettava lehmän umpikausi puolestaan vaikuttaa keskituotokseen, rehunkulutukseen ja tätä kautta tietysti euroihin. Tuotosseurantatiedot ovat erittäin tärkeitä kaikkien tilojen terveydenhuollossa. ProTerveyslomakkeella olevat tiedot ovat pitkälti tuotosseurannassa laskettuja tietoja.

®

Säilöö säilörehun energian! Biologinen säilöntäaine Homo- ja heterofermentatiivisten bakteerien seos • Parempi maitohappokäyminen • Pitempi aerobinen stabiilisuus

• Vähemmän kuiva-aine- ja energiahävikkiä • Korkeampi tuotanto ja kannattavuus

biostabil.biomin.net Naturally ahead

www.vetagro.fi

Sanna Nokka

Kehityspäällikkö ProAgria Maito ProAgria Keskusten Liitto sanna.nokka@ proagria.fi

Maidon- ja rehuntuotannon asiantuntijat vastaavat tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Lähetä kysymys Maito ja Me -lehden toimitukseen os. maitojame@valio. fi, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio tai puh. 010 381 2904.


Valioryhmä

Reima Luomala

Toimitusjohtaja Osuuskunta Maitosuomi reima.luomala@valio.fi

Mikä meille on tärkeää? Valioryhmä tarjoaa omistajayrittäjilleen tehokkaasti tuotettuja palveluita. Kotimainen maidontuotanto tarvitsee käyttöönsä kaikki keinot, joilla varmistamme suomalaisen maidontuotannon kilpailukyvyn kansainvälisillä markkinoilla.

V

enäjän rajan sulkeutuminen elokuussa 2014 aiheutti kotimaan maitomarkkinoilla ennen näkemättömän turbulenssin – sellaisen, jota maitotilayrittäjät tai Valioryhmässä työskentelevät eivät olleet aiemmin kokeneet. Se oli tavallaan viimeinen korsi, joka katkaisi kamelin selän ja johti tilanteeseen, missä nyt olemme. Merkkejä muutoksesta oli olemassa jo aiemmin: Kiinassa ostokäyttäytyminen oli muuttunut, maa­il­ malla jauhevarastojen määrä kasvoi ja ostot piene­ nivät. Hinnat lähtivät laskuun jo ennen Venäjän kriisiä, kotimainen ostovoima väheni ja muutos kulutuskäyttäytymisessä näkyi.

Vahvat kuluttajatuotteet säilyttävät hintansa Maailmanmarkkinahintojen muutokset menevät oman sisäisen logiikkansa mukaan. Kasvava maidon määrä Europan unionin alueella sekä odotukset kasvun jatkumisesta yhdessä Yhdysvaltojen ja UudenSeelannin maitomäärien kasvun kanssa heiluttavat hintoja. Pitkän aikavälin arvioissa uskotaan kuitenkin maidon kulutuksen kasvun nielevän kasvavat tuotantomäärät. Markkinahintojen vaihtelut ovat merkki tuotannon ja kulutuksen kasvun epätahdista. Tämäntapaiseen

54

Maito ja Me 3/2015

syklisyyteen on meidän Suomessakin totuttava. Maail­ manmarkkinahintojen merkittävä vaihtelu ei ole kovin vanha ilmiö, ja lisäksi meidän suuri myyntimme Venäjällä tasasi aiemmin hintavaihteluiden vaikutuksia. Vahvat kuluttajatuotteet säilyttävät hintatasonsa aina paremmin kuin kaupan merkit tai teollisuus­ tuotteet. Hintojen vaihtelu tulee jatkossa heijastumaan myös tilityshintoihin eri tavalla kuin mihin olemme tottuneet, tähän on opittava ja osattava mitoittaa investointien laskelmat.

Kotimainen ruoka arvostetumpaa kuin koskaan Kotimaassa kaupan rakennemuutos on kiihdyttänyt taistelua markkinaosuuksista ja kasvanut käyttö­ tavaroiden nettikauppa on johtanut historialliseen tilanteeseen, missä vähittäiskaupan myynti on laskenut alkuvuonna aiempaan verrattuna. Kauppa on halunnut jo pitkään kasvattaa omien merkkiensä myyntiä, ja Venäjän kriisi ja siitä johtunut Valion tilapäinen ahdinko yhdessä kilpailuviraston päätösten kanssa toi kaupoille Tami Tammisen lanseeraaman ”momentumin”. Kaupan merkkien kasvu kuluttajatuotteiden bulkkituotteessa eli perusmaidossa on ollut ennätyksellisen nopeaa. Vahvoissa brändeissä kuten


Juuri poikinut janoaa energiajuomaa Oivariini® tai Oltermanni® ei vastaavaa kaupan merkkien kasvua ole ollut. Vähittäiskaupan laskenut myynti on johtanut kaupparyhmien väliseen voimakkaaseen markkinaosuustaisteluun. Ristiriitaista on, että juuri nyt kun kotimainen ruoka on ehkä arvostetumpaa kuin koskaan aiemmin, ABCketju on päättänyt siirtyä kotimaisen lihan käyttöön, S-ryhmän Kotimaista-sarja menestyy ja Arla pyrkii häivyttämään tanskalaisen omistuksen viestinnässään, niin hintataso on alempana kuin koskaan!

Ainutlaatuiset Valioryhmän palvelut Valion omistajaosuuskunnista on siirtynyt joitakin tuottajia kilpailijoiden leiriin paremman hinnan toivossa. Siten ahdingossa oleva tuottaja on saanut väliaikaista helpotusta elämäänsä. Jos katsoo pitemmällä tähtäimellä, Valioryhmä tarjoaa kuitenkin runsaasti sellaisia palveluita, joiden arvon huomaa parhaiten vasta sitten, kun niitä ei enää ole. Valioryhmän laboratoriopalvelut ovat maailmanluokkaa – maailman parhaat – voidaan sanoa. Niiden avulla pystyy kehittämään kestävästi maidontuotantoa tilallaan. Myös muut palvelut, jotka liittyvät esimerkiksi rehuntuotantoon, eläinten hyvinvointiin tai muuhun

Valioryhmän palveluiden kautta on saatavissa sellaista etua, mitä muut eivät voi tarjota. tilan kehittämiseen, ovat hyvin korkeatasoisia. Jos tilalla aiotaan tuottaa maitoa kannattavasti ja pitkään, on Valioryhmän palveluiden kautta saatavissa sellaista etua, mitä muut eivät voi tarjota. Meidän kaikkien on käärittävä hihat ja luotava sellaiset olosuhteet ja toimintamallit, joiden avulla suomalainen maidontuotanto kestää ja pärjää kilpailulle. Kotimaisen maidontuotannon jatkuvuuden kannalta suurin kisa ei ole maan rajojen sisällä, vaan siinä miten maidontuotantomme pärjää eurooppalaiselle tuotannolle. Tämä vaatii uudenlaista ajattelua.

oma energiaju s y t ä r e H lehmän. Helunan oikineen p ä ä t is k vir

Uutta energiaa ja virkisty stä juuri poikineille lehmille

Juuri poikineen lehmän saadessa nopeasti energ iaa: 1. stressin haitat vähene vät 2. syönti lisääntyy nope asti – energiavaje vähene e 3. hyvän alun vaikutus jatkuu koko lypsykaude n

Helunan Herätys -energiajuoman saat meijereistä ja maatalouskaupoista. 5 kg pakkaus riittää 10 lehmälle. Kustannus lehmää kohtivain noin 2,80 €/vuosi.

www.valio.fi/Startti

Maito ja Me 3/2015

55


Brysselistä

Jonas Laxåback

MTK, Bryssel Kotieläinasiamies, maito- ja liha-alan edunvalvoja

Tavoitteena vahva maitoala Euroopan parlamentin maitoraportti esittää muun muassa interventiotason nostoa vastauksena maitoalan kannattavuusongelmiin. Maatalouskomissaari pyrkii puolestaan yksinkertaistamaan EU:n maatalouspolitiikkaa alan vahvistamiseksi.

E

uroopan parlamentti hyväksyi ennen kesätaukoaan maitoalaa koskevan raportin, jonka oli laatinut pohjoisirlantilainen EUparlamentaarikko James Nicholson. Raportin kirjoittaja on prosessin aikana huomauttanut, ettei hän saanut mistään hyviä ja konkreettisia esityksiä siitä, mitä pitäisi tehdä, jotta EU:n maitoala olisi jatkossa paremmin valmistautunut kriiseihin ja hintavaihteluihin. Nicholsonin mukaan monet ovat sitä mieltä, että viimeisimmät lisäykset maitopolitiikkaan ovat hyviä, ja niiden kehittymiselle olisi annettava nyt aikaa. Yksi esimerkki on avoin Milk Market Observatory, joka kaipaa vielä enemmän ajankohtaista markkinatietoa kuin mitä sieltä tällä hetkellä löytyy. Parlamentin raportti menee tiedoksi EU:n neuvostoon ja komissioon, jotka lähtevät kehittämään maitopolitiikkaa raportin perusteella. Raportin yksi vahvimmista vaatimuksista on, että nykyistä interventiontasoa pitäisi nostaa: nykyinen taso vastaa noin 21,7 senttiä/litra, joka on alle tuotantokustannusten. Komissaari Phil Hogan on ehtinyt jo vastata, että hän ei katso interventiotason nostamisen olevan tarpeellista. Alan ongelmat tulisi ratkaista muilla toimenpiteillä. Interventiotason osalta on merkillistä, että EU:ssa on vain yksi interventiotaso, vaikka tuotantokustannukset ovat erilaiset eri EU-maassa. Siksi olisi paikallaan tarkastella, miten eritasoinen interventiomalli, joka huomioisi tuotantokustannuksia EU:n eri osissa, voisi käytännössä toimia. Intervention käyttöön vaikuttavat myös jäsenmaiden voin ja maitojauheen tuotanto sekä varastointikapasiteetti. Tämä saattaa olla osasyy siihen, että Baltian maista ei ole vieläkään tullut tarjousta interventioon, vaikka tuottajahinta on alle interventiotason. Toinen vaihtoehto voisi olla interventio­

tason inflaatiokorjaus, joka nostaisi sitä noin neljällä sentillä.

Yksinkertaistamista Kun komissaari Phil Hogan aloitti tehtävänsä maatalouskomisaarina, hän toi esille EU:n yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisen. Hän on jo esittänyt muutamia muutoksia yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja esitykset tulevat jatkumaan syksyn aikana. Moni olettaa, että Hoganin taktiikka on tehdä vain pienempiä muutoksia tai tarkennuksia EU:n maatalouspolitiikkaan, ja suurempia välitarkastusmuutoksia ei tehdä.

Maitoala on aktiivisesti ajanut kiintiösakkomaksujen palauttamista jollakin tavalla. Tämä lähestymistapa sopii varmasti komission puheenjohtajalle Jean-Claude Junckerille, jonka mukaan komission esitysten on oltava hyvin perusteltuja. Hoganin loppukaudelta odotetaan uutta, yhteisen maatalouspolitiikan esitystä. Nykyisellä maatalouskomissaarilla on poliittista kokemusta, joka tuo varmasti tuleviin yksinkertaistamisesityksiin poliittisen ulottuvuuden. Seitsemän pohjoiseurooppalaista maataloustuottajajärjestöä mukaan lukien MTK ja SLC, ovat lähettäneet komissaarille kirjeen, jossa järjestöt esittävät kymmenen yksinkertaistettavaa asiaa. Näistä kymmenestä seikasta jokin saattaa olla sellainen, johon komissaari Hogan tarttuu. Kymmenestä kaksi koskettaa suoraan myös maitotiloja. Toisessa niistä järjestöt esittävät, että suorien tukien maksatusta

pitäisi voida aikaistaa ja maksatuksen tulisi olla mahdollista jo silloin, kun hallinnolliset tarkastukset on tehty. Toinen kohdista koskee täydentävien ehtojen puitteiden rangaistuksia ja näiden epäsuhdetta rikkeeseen. Järjestöt esittävät, että pitäisi olla mahdollisuus käyttää varoitusjärjestelmää, eikä siirtyä suoraan taloudellisiin rangaistuksiin.

Vuoden 2016 talousarvio Syykuussa ja lokakuussa EU:n parlamentti, neuvosto ja komissio käyvät keskusteluja ensi vuoden EU:n talousarviosta. Tämän vuoden talousarvio maatalouden osalta on käytetty suunnitelmien mukaisesti. Maatalouden talousarviokohtaan on kuitenkin palautumassa rahaa johtuen muutamien jäsenmaiden tukirahoituskorjauksista ja viimeisen kiintiövuoden kiintiösakkomaksuista. Käyttämätöntä rahaa, jota maatalousala voi käyttää, on arvion mukaan noin 1,6 miljardia euroa. Viime vuonna käytettiin noin 220 miljoonaa euroa erilaisiin tukitoimenpiteisiin Venäjän tuontikiellon takia. Maitoalalle suunnattiin tästä noin 53 miljoonaa euroa, josta 40 miljoonaa euroa käytettiin Baltian maiden ja Suomen kohdistettuun kompensaatioon. Maitoala on EUtasolla aktiivisesti tuonut esiin, että kiintiösakkomaksut pitäisi palauttaa jollakin tavalla alan kehittämiseksi. Suomen maitoalan osalta on tärkeää, että EU-tason päättäjät ymmärtävät Venäjän tuontikiellon taloudelliset vaikutukset ja varaavat riittävästi rahaa budjetissa pahiten kärsivien maiden kompensoimiseksi. Ratkaisu EU:n ja Venäjän poliittiselle solmulle Krimin niemimaan takia ei synny nopeasti – ei ole kuitenkaan oikeudenmukaista, että maatalous ja maitoala joutuvat maksamaan ongelmasta. Milk Market Observatory 0 ec.europa.eu/agriculture/milk-market-observatory Maito ja Me 3/2015

57


Kuva: Anu Artjoki

Kuva: Kaisa Tikkanen

Tapahtumat

Kuva: Anu Artjoki

ǏǏ Valio Akatemia® kummi Kiira Korpi kertoi kuulumisistaan maitotilayrittäjille Maitojuhlassa.

ǏǏTasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili Farmari 2015 -maatalousnäyttelyssä torstaina. Valion osastolla hän keskusteli muun muassa Valion toimitusjohtaja Annikka Hurmeen ja Valion hallituksen puheenjohtajan Vesa Kauniston kanssa.

Farmari 2015 -näyttely:

Valion osastolla esillä syksyn uutuudet

ǏǏ Maitojuhlassa puhunut maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen totesi maitotilojen olevan maaseudun vetureita.

Katkeamaton virta messuvieraita jonotti Valion osaston maistatuspisteille heinäkuussa Farmari 2015 -maatalousnäyttelyssä. Valioryhmän omistajayrittäjiä osastolla vieraili yli 1 000.

Valion Joensuun tehtaan juustoista esillä oli muun muassa syyskuussa kauppoihin tullut Valio Polar® Saaristo. Valion 110-vuotisjuhlavuoden kunniaksi osastolla tarjoiltiin juhlakakkua, joka oli valmistettu uudistuneesta Valio Viola® tuorejuustosta ja kostutettu Valio HörppyTM mehujuomalla.

Vähempisokeriset välipalat ja syksyllä kauppoihin tulevat juustouutuudet olivat pääosassa heinäkuussa Joensuussa järjestetyn Farmari-maatalousnäyttelyn Valion osaston maistatuspisteillä. Valion uudet tuotteet keräsivät näyttelyvierailta kehuja. Tavoite vähentää Valion välipalatuotteiden sokeripitoisuutta on otettu positiivisesti vastaan. Vähempisokerisista tuotteista maisteltavina olivat sokeroimaton Valio PROfeel® rahka, Valiojogurtti® Rahkainen, pehmeän pirskahtelevaa Valio Kefir juotava välipala ja Valio Hörppy™ mehujuoma. Kuluttajat toivovat vähempisokerisia välipaloja ja erityisesti lapsiperheissä arvostetaan, jos tuotteessa on vähemmän lisättyä sokeria.

58

Maito ja Me 3/2015

Kuva: Anu Artjoki

Teksti Anu Artjoki ja Pia Kontunen

ǏǏValion terveydenhuoltoeläinlääkäri Kristiina Sarjokari kertoi yleisölle perusasioita lehmän lypsystä Farmarin näyttelyeläinten iltalypsyllä.

Maitojuhlassa keskusteltiin maitoketjusta Osuuskunta ItäMaito ja Valio järjestivät ensimmäisenä näyttelypäivänä valiolaisille maitotilayrittäjille ja kutsuvieraille Maitojuhlan. Juhlan avasi Osuuskunta ItäMaidon hallituksen puheenjohtaja ja Valion hallintoneuvoston jäsen, maanviljelijä Jarno Kämäräinen, joka korosti puheessaan niitä asioita, joiden avulla valiolainen maitoketju pärjää tulevaisuudessakin: "Valtiovallan pitää ottaa huomioon se, että vahva tuottajaomisteinen Valio pitää maaseudun elinvoimaisena ja asuttuna. Tämän säilyttämiseksi tarvitaan vahva ja yhtenäinen tuottajakenttä. Lisäksi maidon-


Kuva: Anu Artjoki

tuotannon tukipolitiikka on pidettävä kunnossa", Kämäräinen totesi. Valtiovallan tervehdyksen maitotilayrittäjille toi maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. "Suomessa on palautettava usko työn tekoon ja lopetettava velaksi eläminen. Maitotilat ovat maaseudun vetureita, jotka ovat avainasemassa muun muassa tavoitteessamme, että ruoan kauppatase saadaan oikaistua noin 500 miljoonalla eurolla. Tuonti- ja vientiruoan suhdetta on oikaistava myös julkisissa hankinnoissa", ministeri sanoi. Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme ja Keskon pääjohtaja Mikko Helander keskustelivat suomalaisen maitoketjun näkymistä ja merkityksestä Osuuskunta ItäMaidon toimitusjohtaja Ilpo Lukkarisen juontamassa paneelikeskustelussa. Tärkeimmäksi viestiksi nousi se, että suomalaisella ruoalla on sekä laadultaan että yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan niin paljon lisäarvoa, että meidän tulisi olla siitä yhtä ylpeitä kuin eteläeurooppalaiset ovat omastaan. Ruokaketju työllistää satojatuhansia ihmisiä, ja pelkästään valiolainen maitoketju lähes 400 pk-yritystä ja kymmeniätuhansia ihmisiä. Vahva ruokaketju takaa myös ruoan huoltovarmuuden Suomessa. "Puhdas luonto, vähäinen eläinlääk-

ǏǏValtakunnallisen Vuoden maatalouslomittaja 2015 -kilpailun finaali kisattiin Farmari-näyttelyssä. Voittajaksi karsiutui Jarmo Brandt (alhaalla keskellä) Keuruun paikallisyksiköstä. Voittaja on toiminut 24 vuotta lomittajana ja osallistunut kisoihin aiemminkin. ”Pitäkää ammattitaitoista lomittajaa arvossa”, oli voittajan viesti maitotilayrittäjille. keiden ja torjunta-aineiden käyttö, GMOvapaus ja lähes soijaton tuotanto erottavat valiolaiset maitotuotteet kilpailijoista. Nämä ovat tekijöitä, joiden merkityksestä pitäisi keskustella” Annikka Hurme totesi.

Tasavallan presidentti vieraili Valion osastolla Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili ensimmäisenä näyttelypäivänä Valion osastolla. Presidentin isäntinä toimivat Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kau-

nisto, Osuuskunta ItäMaidon hallituksen puheenjohtaja Jarno Kämäräinen ja Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme. Presidentti Niinistölle välitettiin tietoa Valion suomalaisesta omistajuudesta ja sen merkityksestä, Valioryhmän toiminnasta ja valiolaisten maitotilayrittäjien nykytilanteesta. Niinistö puolestaan korosti innovatiivisuuden merkitystä suomalaisten yritysten kilpailukykytekijänä ja piti Valiota hyvänä esimerkkinä yrityksestä, joka luo lisäarvoa innovatiivisuudellaan.

Terveyttä, hedelmällisyyttä ja kestävyyttä Patentoidut Acetona-terveysrehut tukevat lehmän haasteellista poikimisen seudun ruokintaa edistyksellisesti. Selätä poikimisen ajan haasteet ja paranna lehmien kestävyyttä!

Acetona Dry Strong Sisältää anionisia suoloja, jotka aktivoivat lehmän kalsiumaineenvaihdunnan jo ennen poikimista. Tämä ennalta ehkäisee kalsiumvajetta poikimisen jälkeen.

Acetona Energy Power Nostaa lehmien veren sokeripitoisuutta tehokkaasti. Tämä ylläpitää hyvää syöntiä ja hillitsee haitallista kudosrasvojen runsasta käyttöä.

Voit tilata Acetonaterveysrehut myös verkkokaupasta www.agrimarket.fi

www.agrimarket.fi www.suomenrehu.fi Maito ja Me 3/2015

59


Tapahtumat

Nurmiammattilaiset koolla Ylivieskassa Nurmi 2015 -näyttely panosti nurmen­ tuo­tannon tehostamiseen teemalla #sadostamittaa. Elokuun 13. päivänä Ylivieskassa järjestetyssä Nurmi 2015 -näyttelyssä nähtiin mittava määrä nurmenviljelyn koneita tosi toimissa. Tapahtuman pääjärjestäjinä olivat Yara Suomi, Agrimarket ja K-Maatalous. Työnäytöksissä olivat mukana uusimmat nurmen koneketjut ja nurmisadon mittauslaitteet. Näyttelyalueen nurmen havaintoruuduilla osoitettiin, miten esimerkiksi lannoituksen ajoitus ja lannoitusmäärä vaikuttavat nurmen satotasoon. Näyttelyalueella oli myös eri viljalajien havaintoruutuja. Potentiaalia nurmisatojen nostoon on. Tapahtumassa esiteltiin mittavia tehokkuushyötyjä, joita voitaisiin saavuttaa nostamalla nurmen keskisatoa nykyisestä 5 000 kuiva-ainekilosta jopa yli 10 000 kuiva-ainekiloon. ”Nurmen satotason nosto 2 000 kuiva-ainekilolla alen-

Parhailla analyyseillä paras sato • varmista maaperän multavuus tilaamalla hehkutushäviö • uusi lanta-analyysi sisältää fosforimäärityksen • rehuista enemmän tietoa laajalla NIR-rehuanalyysillä • kasvianalyysillä varmistat hyvän sadon Uudet hinnat, parempi palvelu, nopeat tulosten toimitusajat ja sähköiset palvelut: Tilaus- ja Tuloslaari YKSI OSOITE KAIKILLE NÄYTTEILLE!

Puh. 015 320 400 PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli • www.viljavuuspalvelu.fi

60

Maito ja Me 3/2015

ǏǏYara Suomen Minna Toivakka (vas.) jutteli Mauri, Paula ja Anne Sammalkankaan sekä Henri Parkkasaaren kanssa. Sammalkankailla on Siikajoella kolmen lypsyrobotin maitotila ja lihakarjaa. Viljelyssä on nurmea 200 hehtaaria. ǍǍRikard Westerlund (vas.) tutki vaalalaisen maitotilayrittäjä Tenho Taipaleenmäen kanssa säilöntäaineiden eroja Valio Artturi® -ständillä. Hapolla säilötty rehu erottui hyvin hajunsa perusteella. taa säilörehun tuotantokustannusta kuusi senttiä kuivaainekiloa kohti. Lypsylehmän vuotuinen ruokintakustannus vähenee siten 250 eurolla ja hiehon 80 eurolla. Samanaikaisesti maitolitran tuotantokustannus laskee neljä senttiä. Laskelmassa ei huomioida sadon nousun mukanaan tuomia laatuhyötyjä”, Yara Suomen nurmien kehityspäällikkö Minna Toivakka sanoo. Nurmisadon määrään ja laatuun voidaan vaikuttaa perus­ viljelytoimilla: huolehtimalla pellon kasvukunnosta, kalkituksesta, lannoituksesta ja kasvinsuojelusta. Oikeilla lajikevalinnoilla ja nurmen uusimisiällä on myös merkitystä.

Valio Artturi® -palvelut esillä Nurmi 2015 -näyttelyssä oli mukana noin 30 nurmialan toimijaa. Valion Artturi® tiimistä tuotantoneuvojat Rikard Westerlund Osuuskunta Länsi-Maidosta, Jari Korva Pohjolan Maidosta, Tero Jokelainen ItäMaidosta, Aila Loikkanen ja Eija Järvinen Tuottajain Maidosta sekä Valio Artturi® -palveluiden kehityspäällikkö Laura Nyholm Valio Alkutuotannosta keskustelivat Artturi®-ständillä rehuntuotantoon liittyvistä kysymyksistä. ”Tulevan sisäruokintakauden rehun laatu puhutti vierailijoita ylivoimaisesti eniten”, Laura Nyholm kertoo. Näyttelyvierailla oli mahdollisuus arvioida aistinvaraisesti muun muassa eri säilöntäaineilla säilöttyjä rehunäytteitä. Osastolla esillä olleen vanhan, lasisen pullon käyttötarkoitus oli arvoitus, josta vierailijat saivat esittää veikkauksia. Osallistuneiden kesken arvottiin kaksi tuotepalkintoa. Aika moni tiesi, että lasipulloissa säilytettiin aiemmin AIV-rehun säilöntäainetta. Tuotepalkinnot voittivat Elina Uusitalo Kiimingistä ja Eero Hukkanen Vieremältä. Onnea voittajille! Teksti ja kuvat Anu Artjoki


Kotimainen Startti

– vahva tuotanto alusta alkaen

Hyvin hoidettu vasikka tulee aikuisena lypsämään paremmin. Startissa on maidon raaka-aineet ja kaikki, mitä vasikka tarvitsee terveeseen kasvuun. Tuottajat tietävät, että kotimainen Startti antaa varmat tulokset kaikissa juottomuodoissa. Siksi se on Suomen suosituin – vuodesta toiseen.

Startti Auto Startti Maito Instant

www.valio.fi/Startti

Startti tuotannon kasvulle. Maitotiloille ja vasikkakasvattamoille.


Kuva: Esa Manninen

Tapahtumat

Laitumellelaskut ilahduttivat yleisöä Valionryhmän toukokuussa järjestämät Laitumellelaskutapahtumat keräsivät tänä vuonna lähes 7 000 kävijää. Tapahtumia järjestettiin kuusi eri puolilla Suomea. Hy väntuuliset Laitumellelaskutapahtumat ovat Valioryhmän Osuuskuntien, maitotilayrittäjien ja Valion yhdessä järjestämiä tilaisuuksia, joihin kuluttajat ovat tervetulleita seuraamaan lehmien keväistä riemua, kun ne päästetään ulos ensimmäistä kertaa pitkän talven jälkeen syömään vihertävää nurmea. Samalla tehdään tutuksi suomalaista maidontuotantoa ja maitotilayritysten sekä myös Valion toimintaa. Laitumellelasku-tapahtumat starttasivat tänä vuonna Helsingin yliopiston Viikin opetus- ja tutkimustilalta 9. toukokuuta. Pääkaupunkiseudulta vierailijoita tilaisuuteen saapui noin 4 000 – suuri väkimäärä kertoo kaupunkilaisille ainutlaatuisesta mahdollisuudesta päästä nauttimaan kevätsäässä maatilan tunnelmasta. Etenkin lapsiperheitä näkyi runsaasti, ja monelle kuluttajalle tapahtumasta on tullut jokavuotinen perinne.

Maitotilat avaavat ovensa kuluttajille On erityisen hienoa, että kevätkiireiden aikaan maitotilayrittäjät ehtivät ottaa vieraita vastaan tiloilleen. Keväisten tapahtumien järjestäjinä toimivat Riuttaskorven luomumaitotila Loimaalla, Metsämäen tila

62

Maito ja Me 3/2015

ǍǍRiuttaskorven luomumaitotilalle Loimaalle oli kerääntynyt runsaasti yleisöä 16. toukokuuta katselemaan lehmien keväistä riemua.

Otavassa, Lappalan tila Siilinjärvellä, Kvikantin tila Kokkolassa sekä viimeisimmän tapahtuman järjestäjänä Muhoksen koulutila Oulussa. Lehmien laitumelle laskun lisäksi tapahtumissa oli runsaasti muuta hauskaa ohjelmaa erityisesti lapsiperheet huomioiden: Vasikoille vierailijat saivat keksiä M-kirjaimella alkavia nimiä ja harjoitella lypsyä kumiutareella ansaiten oman lypsydiplomin. Valion maistiaistarjoilut olivat supersuosittuja. Yliopiston opetus- ja tutkimustilalla Viikissä navetan ylisille oli pystytetty lisäksi Valion 110 -vuotisnäyttely, joka oli erityisen näyttävän näköinen kokonaisuus harmaantuneet lautaseinät ja olkipaalit ympärillään. Valioryhmän tämänvuotiset Laitumellelasku-tapahtumat saivat runsaasti mediahuomiota ympäri Suomen. Suurkiitokset kaikille tilaisuuksien järjestelyihin osallistuneille! Teksti Anu Artjoki

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979 Minergel – Mineraalivalmiste poikimahalvauksen ennaltaehkäisyyn. Sen kalsiumlähde ei aiheuta ripulia eikä ruokahalun alentumista. Eläinystävällinen tuote. Tiedustele tuotetta meijeristä tai alue-edustajiltamme. UUDISTUNUT HIVEN ON NYT

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi


Työ kevyeksi

Ei jää tähteeks Sukulainen kyseli melkein satavuotiaalta Esteriltä, miten aika kuluu vanhainkodissa. Vauhdikas vanhus ei enää pystynyt kävelemään, kuulo ja näkökin olivat heikentyneet ja muutto kotoa hoitokotiin oli tullut ajankohtaiseksi. ”Hyvin on aika kulunut, ei ole tähteekskään jäänyt”, tuli nopea vastaus virnistyksen saattelemana. Työikäiseltä ei kysellä, miten ajan saa kulumaan. Ehkäpä joskus olisi hy­väkin. Vastaus voisi olla melko lailla sama kuin vanhuksella: aikaa ei jää yli, tuskin se edes riittää. Tosin kannattaa varmasti harkita, keneltä kyselee, sillä kiireen keskellä sinnittelevä voi kysymyksestä jopa suuttua. Pelkkä ajan riittävyyden miettiminen voi johtaa kiireen tunteen lisääntymiseen. Toimintaa ohjaa ajatus siitä, että aika ei riitä. Kannattaisiko kuitenkin pohtia, miten rajallisen ja arvokkaan ajan pystyy käyttämään mahdollisimman mielekkäästi?

Anna-Riikka Pukari Asiantuntija Mela

Mielekkääseen ajankäyttöön auttaa suunnittelu, erityisesti realistinen sellainen. Elämää ei kannata täyttää jatkuvalla kiireellä ja täyttymättömillä tavoitteilla. Vauhti välillä pitää virkeänä, mutta jatkuessaan syö jaksamista. Kiire täytyy aika ajoin pysäyttää, tavoitteet tarkistaa, hengähtää syvään ja palkita itsensä

Vauhti välillä pitää virkeänä, mutta jatkuessaan syö jaksamista. aikaansaannoksista. Ihan mukavalta tuntuu esimerkiksi hyväksyvä itsensä taputtaminen olkapäälle. Vielä parempi, jos joku toinen hoksaa sen tehdä.

Työn hallitseminen on helpompaa kuin ajan hallitseminen. Hyvällä tiellä olet, kun hahmotat työn kokonaisuuden ja sen eri vaiheet, erotat oleellisen epäoleellisesta, teet asiat tärkeysjärjestyksessä ja rohkenet jättää jotain tekemättä. Ongelmat kannattaa ratkaista silloin, kun ne ovat vielä pieniä. Aikapaineiden kanssa painiskelevan kannattaa ottaa hiukan etäisyyttä ja pohtia monipuolisesti: mitkä asiat on välttämätön tehdä itse, mitkä voi jakaa muiden kanssa ja mitkä voi hyvillä mielin antaa toisten tehtäväksi. Tämän jälkeen joutuu toki myös miettimään, millä resursseilla työnjako tosiasiassa tehdään tarkoituksenmukaiseksi. Ajankäytön suunnitelmaan pitää sisältyä töiden lisäksi aikaa vapaaseen, virkistykseen ja sosiaaliseen elämään. Ettei käy niin, että vain tähteeksi jäänyt aika on varattu harrastuksille ja perheelle.

• • •

Terveydeltään parhaat

Melan asian­ tuntijat kirjoittavat maatalouden työturvallisuu­ desta ja -hyvinvoinnista.

terveet, tuottavat ja pitkäikäiset eläimet pienemmät eläinlääkärikulut lisääntynyt tehokkuus ja eettisen tuotannon edistäminen

Kuva: Elisabeth

Parempaa tuottoa sinulle! FabaTerveVG-sonnit on valittu erittäin hyvän utareterveyden, vähäisten solujen, hyvän sorkkaterveyden sekä vähäisten eläinlääkärihoitojen vuoksi. Näillä sonneilla on terveys geeneissä. Terveet eläimet ovat huolettomia ja ne pitävät kulut kurissa. Ne ovat näkymättömiä lehmiä.

Sinä tiedät, mitä karjaltasi haluat, me autamme sinua saavuttamaan sen. Lisää sonneistamme www.faba.fi.

Faban kumppani


Valio koekeittiö

Vihreä pasta 4 annosta

200 g vihreitä papuja ½ (n. 150 g) parsakaalia 320 g pastaa 2 valkosipulin kynttä 3 rkl Valio Oivariini® juoksevaa 50 g lehtipinaattia mustapippuria myllystä 1 prk (180 g) Valio Eila® salaattijuustoa yrtti basilikaa �  Poista pavuista kovat kannat. Leikkaa kahteen tai kolmeen osaan. �  Leikkaa parsakaalin kukinnot irti. Kuori varsi. Viipaloi varsi. � Kiehauta vettä isossa kattilassa. Mausta suolalla. � Keitä papuja ja parsakaalia noin 4 min, kunnes ne ovat al dente. Nosta kasvikset kattilasta reikäkauhalla ja laita sivuun odottamaan. Laita pasta kattilaan kiehumaan kasvisten keitinveteen. � Kuori ja hienonna valkosipuli. Kuumenna Oivariini paistinpannussa. Lisää valkosipulit, pavut, parsakaali ja pinaatti. Paista muutama min. � Lisää valutettu salaattijuusto. Rouhaise päälle pippuria. � Sekoita joukkoon valutettu pasta. Viimeistele tuoreelle, hienonnetulla basilikalla.

Arki rules by pasta!

PARSAVINKKI �  Voit korvata vihreät pavut nipulla (250 g) tuoreita vihreitä parsoja (kuvassa). Kuori parsat nupun alta tyveen. Napsauta poikki puumaiset kantaosat. Leikkaa noin 4 cm:n pituisiksi paloiksi. Valmista muuten samaan tapaan.

Lihapulla-pastakeitto

Lasagnette

4 annosta

6–8 annosta

1 l vettä 1 lihaliemikuutio 4 dl pastaa esim. farfalle n. 300 g pieniä lihapullia 2–3 (200 g) tomaattia 1 pieni vihreä paprika 1 prk (250 g) Valio Kosken­laskija® Ruokaa cheddar tuoretta basilikaa

600 g naudan jauhelihaa 1 pussi (200 g) pakastesipulikuutioita tai hienonnettua sipulia 2 rkl vehnäjauhoja 2 tl oreganoa 1 tl rouhittua mustapippuria 1 tl suolaa 2 tlk (à 400 g) tomaattimurskaa 1 dl vettä 400 g (täysjyvä) pastaa, esim. Torino mini lasagnepastaa 2 prk (à 3 dl) Valio kermaista juustokastiketta

�  Kiehauta kattilassa vesi. Lisää liemikuutio ja pasta. �  Keitä pasta puolikypsäksi. �  Lisää lihapullat, paloitellut tomaatit ja paprika. Mausta. �  Anna kiehua, kunnes pasta on kypsää ja paprika pehmennyt. �  Lisää Koskenlaskija, sekoita.Tarkista suola. �  Viimeistele keitto tuoreella basilikalla.

64

Maito ja Me 3/2015

Voiteluun 1 rkl Valio Oivariini® juoksevaa

�  Ruskista jauheliha ja sipuli paistokasarissa tai isossa, pinnoitetussa kattilassa. Ripottele päälle vehnäjauhot ja kääntele hetki. Mausta. �  Sekoita joukkoon


Syksyn kiireissä pastaruuat ovat nopea, helppo ja edullinen vaihtoehto. Lisää potkua tuo täysjyväpasta ja nopeutta arkea helpottavat Valio Koskenlaskija Ruoka® ja syksyn uudet Valio kermaiset kastikkeet.

Pikapullat 14–16 pullaa

2 munaa ½ dl sokeria 1 rkl vaniljasokeria 1 rasia (200 g) Valio maustettua rahkaa appelsiini 5 ½ dl vehnäjauhoja 1 rkl leivinjauhetta ½ rkl kardemummaa ¾ dl Valio Oivariini® juoksevaa

Pinnalle

1 rasia (200 g) Valio maus­ tettua rahkaa appelsiini tai vanilja

Voiteluun muna

�  Vatkaa munat, sokeri ja vaniljasokeri vaahdoksi. �  Sekoita muna-sokeri­ vaahtoon rahka. Lisää kuivat aineet seoksena ja lopuksi ja lopuksi Oivariini. Sekoita älä vaivaa.

Tiesitkö V alion ruokablog ista Ujo kerma ? valio.fi/re septit/ blogi

�  Pyöritä taikinasta pullia. Nosta leivinpaperin päälle uunipellille. �  Painele pulliin jauhotetulla sormella tai esim. pienen lasin pohjalla syvennys. Voitele pullan reunat kanan­ munalla. Täytä syvennys rahkalla. �  Kypsennä uunin keski­ tasolla 175 asteessa 15–17 min tai kunnes kypsiä. �  Tarjoa pikapullat jäähtynei­ nä mielellään samana päivänä. Pullat voi myös pakastaa.

Mustikka­ möllö 4 annosta

4 dl mustikoita 2 rkl sokeria 1½ dl ruisjauhoja 2 dl Valio Luomu™ luonnonjogurttia �  Survo mustikat, sokeri ja ruisjauho tasaiseksi seokseksi. �  Lisää jogurtti. Sekoita. �  Tarjoa jälkiruokana tai aamu-/välipalana.

Nopea kanapasta 4 annosta

tomaattimurskat. Huuhtele tölkit vedellä (½ dl /tlk) ja lisää joukkoon. Keitä 2–3 min. Lisää joukkoon pasta. Sekoita. �  Lado voidellun uunivuoan �  (2 l) pohjalle puolet jauheliha-pastaseoksesta ja kaada päälle 1 prk kastiketta. Toista samanlainen kerros. �  Paista uunin keskiosassa 175 asteessa noin 35 min. �  Anna lasagnen vetäytyä hetki ennen tarjoilua. �  Tarjoa salaatin ja raikkaan maidon kanssa.

joukkoon broilerikastike tai tarjoa se erikseen. �  Tarjoa ateria vihersalaatin tai tomaattilohkojen kanssa.

300 g pastaa, esim. tagliatelle 350–400 g marinoituja broilerin fileesuikaleita (1 rkl Valio Oivariini® juoksevaa ) ½ tl currya 1 tl rakuunaa 1 tlk (227/140 g) ananaspaloja 1 prk (3 dl) Valio kermaista juustokastiketta �  Keitä pasta suolalla maustetussa vedessä pakkauksen ohjeen mukaan. �  Paista sillä aikaa broilerin suikaleet kypsiksi. Lisää tarvittaessa rasvaa.

�  Sekoita joukkoon mausteet ja valutetut ananaspalat. �  Lisää juustokastike. Huuhtele purkki tilkkasella vettä ja lisää pannulle. Kuumenna. �  Valuta pasta. Yhdistä

VINKKI * Jos et pidä rakuunan mausta, voit jättää sen kokonaan pois tai korvata sen kuivatulla persiljalla tai kirvelillä. ** Kastikkeen makuun sopii hyvin myös Valio AURA® juusto. Ripottele sitä annoksen pinnalle tai lisää kastikkeen joukkoon.

Maito ja Me 3/2015

65


Uutta valiolta

Valiojogurtti® Rahkainen – jogurttia ja rahkaa yhdessä Suomen suosituin jogurttiperhe kasvoi uudella rahkaisella vaihtoehdolla. Vähempisokeriseen jogurttiin yhdistetty runsasproteiininen rahka takaa täyteläisen aamu- tai välipalan. Valiojogurtti® Rahkainen sisältää 30 prosenttia vähemmän sokeria kuin tavanomaiset jogurtit. Juotavissa Valiojogurtti® Rahkaisissa maistuvat mansikka ja persikka. Lusikoitavissa rahkajogurteissa on kolme eri makua: mansikka-metsämansikka, päärynävanilja ja vadelma-passion. Jogurtit ovat vähälaktoosisia. Pakkauskoot lusikoitavissa jogurteissa 150 g ja juotavissa 750 g. Valmistaja: Valio Oulu (lusikoitavat) ja Valio Jyväskylä ( juotavat).

Uusia makuja Valio Polar® perheeseen Valio Polar® Saaristo on hyvin höylättävä, häivähdyksen makea juusto, joka on erityisen hyvä makupari saaristolaisleivän tai ruisleivän kanssa. Viipaleina tuttu Valio Polar® Leppäsavu saapui kauppoihin kuluttajien toivomana palajuustona. Juusto on savustettu aidolla lepällä. Valio Polar® Saaristo ja Valio Polar® Leppäsavu

sisältävät rasvaa 28 % ja suolaa 1,3 g / 100 g. Juustot ovat laktoosittomia ja säilöntäaineettomia. Pakkauskoot Valio Polar® Saaristo 600 g ja Valio Polar® Leppäsavu 300 g. Valmistaja: Valio Joensuu (Saaristo) ja Valio Vantaa (Leppäsavu).

Vahvoja makuja juustopöytään Suomalainen juustomaku on kehittynyt voimakkaampaan suuntaan. Uutuusjuustot Valio Keisarinna® ja Valio Juhla® cheddar ovat makuasteikon vahvemmasta päästä. Valio Keisarinna® lainaa herkullisen karamellimaisia makuvivahteita kovilta italialaisilta juustoilta, mutta on rakenteeltaan Katso kaikki Valion uutuudet nettisivuilta goudamaisen 0 valio.fi/tuotteet/ kimmoisa ja haku/?uutuudet=nayta aavistuksen kiteinen. Valio Keisarinna® kypsyy 6 kuukautta. Siinä on rasvaa 30 % ja suolaa 1,8 g / 100 g. Hienostuneen hapan, suolainen ja mureneva Valio Juhla® juusto kehitettiin aikanaan Valion 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Nyt juusto tuotiin kauppoihin juhlistamaan 110-vuotiasta Valiota. Juusto kypsyy vähintään 6–7 kuukautta. Siinä on rasvaa 32 %

Kermaiset kastikkeet kokkailuun

ja suolaa 1,8 g / 100 g. Molempien juustojen pakkauskoko 300 g. Valion juusto-osaamisen taidonnäyte Valio Hienoin Mustaleima™ palaa joulun­ ajan kausituotteeksi valikoimaan. Juusto kypsytetään vähintään 18 kuukautta ja se on makuasteikolla vahvin Valion kolmiopalajuustojen sarjassa. Juusto sisältää rasvaa 31 % ja suolaa 1,6 g / 100 g. Pakkauskoko 245 g. Valmistaja: Valio Joensuu.

Arjen ruoanlaittoon helpotusta tuovat Valio kermainen juustokastike ja Valio kermainen ruskea kastike. Kastikkeiden paksu rakenne ja täyteläinen maku syntyvät Valio kermasta. Kastikkeet voi lämmittää kattilassa tai mikrossa, jolloin ne ovat valmiita tarjottaviksi. Halutessaan niitä voi maustaa lisää tai hyödyntää erilaisten ruokien ainesosana. Kastikkeet ovat laktoosittomia ja gluteenittomia. Pakkauskoko 3 dl. Valmistaja: Valio Turenki.

66

Maito ja Me 3/2015

Herkutteluun Valio Eila® kermavanukas Vallan kumouksellinen herkku Valio Eila® kermavanukas on nopea ja maukas valinta jälkiruoaksi tai herkutteluhetkiin. Kermavanukas maistuu molemmin päin: sen voi kumota tarjolle näyttäväksi annokseksi tai nauttia suoraan pikarista. Suussa sulavan vanukkaan kaverina tarjotaan raikas kastike, jonka makuina ovat mango ja vadelma. Valio Eila® kermavanukkaissa on 6 % mangoa tai 5 % vadelmaa. Tuote on laktoositon ja säilöntäaineeton. Pakkauskoko 120 g. Valmistaja: Valio Oulu.

Valio Kefir sarjaan suosikkimaku mustikka Pehmeän pirskahteleva Valio Kefir sarja kasvaa suomalaisten suosikkimaulla mustikalla. Mustikkakefiirissä on lisättyä sokeria vain 4 g / 100 g, mikä on 40 % vähemmän kuin tavanomaisissa maustetuissa maitopohjaisissa välipaloissa. Valio Kefir LGG® sisältää maailman tutkituinta Lactobacillus rhamnosus GG -maitohappobakteeria ja tuote on laktoositon. Pakkauskoko 1 kg. Valmistaja: Valio Oulu.


ǍǍTuotekehittäjä Jaana Oksanen (vas.) ja tuotekehitysassistentti Essi Kilpeläinen kertovat, että kaikki Valio Kefir maut, myös uusin mustikka, on kuluttajien myötävaikutuksella valittuja. Valio Kefir mustikka on maultaan aidon mustikkainen, vähemmän makea maku, joka on testeissä hyväksi todettu. toriossa olosuhteita on helpompi hallita kuin tehtaassa isoilla valmistusmäärillä. Testasimme tuotteen valmistusta tehtaalla monta kertaa. Vasta täydellisesti onnistuneiden koeajojen jälkeen tuote pääsee kauppoihin, sillä laatu on Valiolla ykkösjuttu”, Jaana Oksanen kertaa. Uuden synnyttäminen herättää monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Se on jännittävää ja opettavaista työtä, jossa avoin mieli on tärkeä työkalu. Valio Kefir on ryhmätyön tulos, jossa isolla joukolla valiolaisia on merkittävä rooli.

Kuka keksi kefiirin? Kuinka keksitään aivan uudenlainen tuote? Valiolaiset tuotekehittäjät saivat kesällä 2013 tehtävän kehittää valiolainen versio maailmalla trendiksi kasvaneesta kefiiristä. Teksti ja kuva Kaisa Tikkanen

Valiolaiset etsivät maailmalta inspiraatiota uusiksi tuotteiksi ja käyvät tapaamassa yhteistyökumppaneita ja raaka-ainetoimittajia saadakseen tietoa uusista mahdollisuuksista. Euroopassa vastaan tuli kefiiri, jonka juuret ovat tuhansien vuosien takana Kaukasuksella ja joka oli noussut trendituotteeksi Yhdysvalloissa ja läntisessä Euroopassa erityisesti terveystietoisten kuluttajien keskuudessa. ”Saimme tehtäväksi kehittää oman versiomme kefiiristä. Tavoitteena oli synnyttää maitojen samppanja: Raikas ja pirskahteleva juotava välipala, joka sopii jokapäiväiseen käyttöön ja maistuu kuluttajille niin Suomessa, Ruotsissa kuin Venäjälläkin”, Valio Kefir juotavan välipalan tuotekehityksessä mukana ollut tuotekehittäjä Jaana Oksanen kiteyttää.

Uusi tuote syntyy kokeilemalla Uuden tuotteen keksiminen on kokeilemista, kokeilemista ja vielä kerran kokeilemista. Euroopassa vastaan tullut kefiiri toimi Valio Kefir juotavan välipalan kehitystyössä inspiraation lähteenä, mutta Valion tuote ei ole perinteisen esikuvansa kopio, vaan moderni kefiiri, joka on vähemmän makea ja maultaan miedompi.

”Aloitimme maistelemalla ja analysoimalla Euroopan matkalta löydettyä kefiiriä. Valmistimme useita pieniä kefiirieriä, joissa kokeilimme eri tekijöiden vaikutusta tuotteen ominaisuuksiin. Maistoimme ja arvioimme näytteitä pienen ryhmän kesken”, Jaana Oksanen kuvailee.

Sokerin vähentäminen on trendi maailmalla ja myös Suomessa. ”Arvioimme eri asioiden vaikutusta kefiirin happamuuteen, makeuteen, maun voimakkuuteen ja rakenteen paksuuteen”, Valio Kefir tuotekehitystiimin tuotekehitysassistentti Essi Kilpeläinen lisää. Lopulta löytyi Valio Kefir resepti, johon tuotekehitykseen osallistuneet olivat tyytyväisiä. Seuraavaksi valmistusta testattiin isommassa mittakaavassa Valion Oulun tehtaalla. ”Uuden tuotteen siirtäminen tuotantomittakaavaan ei ole yksinkertaista. Labora-

Kuluttajat toivoivat vähemmän sokeria Pehmeän pirskahtelevat Valio Kefir juotavat välipalat ovat valloittaneet suomalaisten sydämet. Myös Ruotsissa tuote on saanut erinomaisen vastaanoton. Kuluttajat ovat ihastuneet juotavan välipalan raikkaaseen makuun mutta myös siihen, että se on vähempisokerinen vaihtoehto. Sokerin vähentäminen on trendi maailmalla ja myös Suomessa, ja kuluttajat toivovat vähempisokerisia välipalavaihtoehtoja. Maustamattomassa Valio Kefir juotavassa välipalassa ei ole lainkaan lisättyä sokeria ja maustetuissa versioissakin vain neljä grammaa 100 grammaa kohti. Se on 40 prosenttia vähemmän kuin tavanomaisissa maustetuissa maitopohjaisissa välipaloissa. ”Kuluttajien toiveet ja mielipiteet ovat olennainen osa uuden tuotteen kehittämistä. Tuotekehityksen alkumetreillä Valio selvittää, millaisia tarpeita ja toiveita kuluttajilla on. Kuluttajat myös testaavat uutuuksia matkan varrella, ja palautteen perusteella tuotteen makua ja rakennetta hiotaan entistä paremmiksi”, tuotekehittäjät valottavat. Maito ja Me 3/2015

67


VALIO RAEJUUSTO NYT MARJAISANA VÄLIPALANA

Yhdistimme raikkaan Valio Raejuuston ja pohjoisen maukkaat marjat. Näin syntyivät herkulliset välipalauutuudet Valio Raejuusto Lakka ja Valio Raejuusto Karpalo. Vie nälkäsi nautiskellen tai kruunaa ateriasi herkullisella jälkiruoalla. Lue lisää valio.fi/raejuusto.


Riitan aamulypsy

Riitta Brandt

Edunvalvonta­ johtaja Valio Oy

Brysselistä laihat eväät

E

uroopan maitokiintiöjärjestelmästä luovut­ tiin maaliskuun lopussa. Ensimmäisten kiintiöttömien kuukausien aikana maidon­ tuotanto on kasvanut merkittävästi EU:n alueella. Nykyinen EU:n maitosektorin maatalous­ politiikka korostaa markkinaohjautuvuutta. Ajatuksena on, että markkinoiden tasapaino voidaan saavuttaa kehittämällä maidontuottajien markkina­tie­ toi­suutta ja siihen liittyviä työkaluja, kuten futuuri­ markkinoita. Maidon hinta on EU:ssa ja muualla maail­ massa luisunut voimakkaasti alaspäin, mutta tieto siitä ja heikosta markkinakehityksestä ei ole johtanut maitomäärän laskuun, vaan tuotanto jatkaa kasvuaan niin EU:ssa, Pohjois-Amerikassa kuin Oseaniassakin. EU:ssa tuottajat lopulta hermostuivat heikkoon kannattavuuteen ja marssivat Brysselin kaduilla. Heinä­ paalien palaessa ja maidon suihkutessa maatalous­ ministerit päättivät antaa 500 miljoonan tukipaketin lähinnä maito- ja sianlihasektoreille. Summa voi kuulos­ taa suurelta, mutta Suomeen siitä herui vaivaiset yhdeksän miljoonaa euroa. Summa ei riitä kattamaan edes yhden kuukauden Venäjän pakotepolitiikasta johtuvia tulonmenetyksiä.

M

uut maitosektorille ohjatut kriisipaketin rahat koostuvat vieläkin pienemmistä rahavirroista. On mahdollista, ettei niitä Suomessa kannata hyödyntää lainkaan. Rasvattoman maitojauheen ja juuston yksityisen varastoinnin tukiohjelmiin osallistuminen tarkoittaisi sitä, että tukea voisi anoa varastointikustannusten kattamiseen. Varastossa säilytettävän maitojauheen arvo muuttuisi maailmanmarkkinahintojen muutosten perässä. Joka tapauksessa vanhan jauheen arvo olisi alempi kuin tuoreen. Juuston vanhentaminen varastossa on edullista niissä tapauksissa, että säilytysajan jälkeen sille on sopivat markkinat. Luultavasti joitakin juustoja voitaisiin pyöräyttää yksityisen varaston tukiohjelman kautta, mutta korvauksen taso jäisi muutamaan kymmeneen tuhanteen euroon. Jälleen kerran ehdotetaan myös menekin­edistämis­ rahojen lisäämistä. Järjestelmän hyödyntämisen ehdot

ovat kuitenkin sellaiset, että uusia innovatiivisia tuot­ teita omalla brändillään vievän yrityksen on niitä vaikea täyttää. Rahaa ei myönnetä suoraan yritysten käyttöön. Koska tukimuoto näyttää saavan EU:ssa yhä enemmän painoa, on näiden rahojen hyödyntämiseen löydettävä sopiva yhteistyökuvio. Euroopan meijeriteollisuus on vaatinut maitojauheen ja voin interventiohinnan nostoa. Toimenpide kuitenkin ylläpitäisi ja lisäisi maidontuotantoa sellaisilla alueilla, joilla tuotantokustannukset ovat matalat. Paras lääke nykyiseen markkinatilanteeseen olisi maidontuotannon vähentäminen Euroopassa.

Y

mmärrystä Brysselistä Suomen tilanteeseen ei sitten tullut. Maitomäärään suhteutettuna Suomelle osoitettu tuki on toki hieman keski­ arvoa korkeampi. Vaikka komissiossa hyvin tiedetään, että tuotantokustannukset ovat Suomessa korkeat, niin reilusti EU:n keskiarvon yläpuolella oleva maidon hinta taitaa kuitenkin olla se syy, että meille osoitettiin vähemmän rahaa maitomäärään suhteutettuna kuin Baltian maihin. Synkistä uutisista huolimatta Valion syksyn uutuudet ilahduttivat. Juustoihin tuli taas uusia mielenkiintoisia makuja ja jogurtteihin erottuvia uutuuksia. Olemme myös lähteneet näyttävästi sokeritalkoisiin. Valion tuote­­kehitysprosessi tuntuu siis olevan kunnossa. Kun minulta yhdessä tilaisuudessa kysyttiin, miten teillä nyt menee, päätin keskittyä hyviin asioihin ja esittelin innostuneena syksyn uutuuksiamme.

Paras lääke nykyiseen markkinatilanteeseen olisi maidontuotannon vähentäminen Euroopassa.

Maito ja Me 3/2015

69


Tavataan valiolla

Suomalainen maito maailmalla Kasvo Kari Finska (52 v.), kaupallinen johtaja, Valion vienti Työni Valiolla Vastaan Valion teollisuustuotteiden viennistä sekä kuluttajatuotteiden myynnistä Kiinassa. Syyskuusta lähtien toimipis­ teeni on ollut Shanghaissa Valion Kiinassa toimivassa tytäryhtiössä, jonka operatiivisesta toiminnasta vastaan. Valion vientiorganisaatiossa työskentelee 25 henkilöä. Hoidamme vientiä ulkomailla oleville asiakkaille, joille myydään noin 40 prosenttia Valion vastaanottamasta rasvasta ja proteiinista teollisuustuotteina: maito- ja herajauheina, teollisuusvoina ja juustona. Tiimimme hoitaa sekä myynnin, tilausten, logistiikan että rahaliikenteen tehtävät. Mihin Valio vie tuotteitaan Valion tärkeimmät teollisuustuotteiden vientimarkkina-alueet ovat Kiina, Kaakkois-Aasia, Lähi-Itä, Pohjois-Afrikasta Egypti, Keski-Eurooppa ja toistakymmentä entistä IVY-maata. Valion vienti mahdollistaa suomalaisen maidontuotannon mittakaavan. Valion vienti on 30 prosenttia koko Suomen elintarvikeviennistä ja 97 prosenttia maitotuotteiden viennistä. Valio on toiminut Kiinassa jo 24 vuotta ja on siellä arvostettu raaka-ainetoimittaja lastenruokateollisuudelle. Nyt valikoima laajenee Kiinassa myös kuluttajatuotteisiin: ensimmäisenä markkinoille tulevat laktoosittomien maitojauheiden kuluttajapakkaukset. Tulevaisuudessa tarjonta voi laajentua UHT-maitoihin ja muihin säilyviin tuotteisiin. Näkymiä kansainvälisiltä markkinoilta Globaalisti maitotuotteiden kulutus jatkaa kasvuaan. Keskituloisen väestön määrä maailmassa kasvaa, jolloin maitotaloustuotteiden käyttö henkeä kohden lisääntyy. Raakamaidon tuotantoa rajoittaa tietyillä alueilla esimerkiksi veden riittävyys, ilmasto ja laidunmaiden puute, minkä takia Suomessa tuotetulle maidolle riittää kysyntää.

njnjValio Shanghai Ltd.:n tytäryhtiön toimitusjohtaja Albin Wang ja Valion viennin kaupallinen johtaja Kari Finska korostavat luottamuksen merkitystä kansainvälisessä kaupassa. 70

Maito ja Me 3/2015

Millaisia uusia markkinoita on näkyvissä Valion uusin markkina avautuu Iraniin. Yhteistyötä iranilaisten kanssa on tehty jo 1980-luvulta ja tietotaitoa on myyty maahan aiemmin. Iranissa liikkeelle lähdetään jauheilla. Kun tuotteita viedään Keski-Euroopan ulkopuolelle, on säilyvyys ratkaiseva tekijä. Sen vuoksi pidemmälle vietävät tuotteet ovat käytännössä aina jauheita, UHT-tuotteita tai voita. Tavarantoimittajille asetetaan tiukat vaatimukset Kun kansainväliset asiakkaat valitsevat tavarantoimittajia, he edellyttävät tuotteilta tasaista ja korkeaa laatua ja pitävät alkuperätietoa tärkeänä. Eettisten toimintatapojen painoarvo ketjun jokaisessa vaiheessa on kasvanut.


Meidän etunamme kansanvälisillä markkinoilla on vähäinen vakavien eläintautien esiintyvyys Suomessa. On tehtävä kaikkemme, että tilanne säilyy eläintautien osalta näin hyvänä. Tuotteiden turvallisuus on erityisen tärkeää kansainvälisille asiakkaille. Ulkomaiset ostajat auditoivat tehtaamme ennen hyväksymistä tavarantoimittajaksi. Kaikki tuotannon vaiheet on oltava hyvin dokumentoitu, jota käytäntö vastaa. Erityisesti kiinalaisille on järjestetty myös vierailuja valiolaisille lypsykarjatiloille, jolloin he ovat päässeet tutustumaan valiolaisen ketjun alkupäähän. Miten teemme parasta Teollisuustuotteiden myynnissä pyritään saamaan tehokkaasti toimien mahdollisimman hyvä hinta tuotteista kulloisessakin markkinatilanteessa. Asiakassuhteet pidetään jatkuvina ja luottamuksellisina. Luottamuksen merkitys kasvaa, kun toiminta-alueena on koko maapallo. Yrityksen maine ja uskottavuus ovat erityisen tärkeitä kansainvälisessä kaupassa. Näiden tekijöiden rakentaminen lähtee valiolaisilta maitotiloilta. Tiloilla tehtävä työ maidon laadun ja karjan terveyden eteen on ensiarvoisen tärkeää Valion vienninkin kannalta. Parasta työssäni ja työni haasteet Suurin haaste työssäni on markkinatilanteiden jatkuva muutos: välillä hinnat nousevat rakettimaisesti ja välillä putoavat kuin kivi. Vastuualueeni on myös hyvin laaja, asiakkaita on neljällä mantereella. Toisaalta pidän siitä, että työssäni on riittävästi haastetta ja vastuualueeni monipuolinen: tämä on sekä haaste että parasta työssäni. Valiossa omistajarakenne on selvä ja työnantajan arvot kunnossa. Työtä tehdään pitkäjänteisesti, ei lyhytaikaista voittoa tavoitellen. Omaa työtään on hyvä tehdä, kun ympärillä on osaavia ja työhönsä sitoutuneita kollegoita. Työurani Olen työskennellyt Valiossa vuodesta 1988, jolloin valmistuin elintarviketieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta. Tänä aikana olen tehnyt työtä tuotekehityksessä, kotimaan myynnissä ja markkinoinnissa sekä teollisuustuotteiden myynnissä. Kuusi vuotta olen viettänyt ulkomaankomennuksilla Virossa ja USA:ssa, Valion kahdessa eri tytäryhtiössä. Tänä syksynä alkoi parin vuoden työkomennus Shanghaissa Kiinassa. Perhe ja harrastukset Harrastan liikuntaa eri muodoissa. Viime kesänä uin, pyöräilin ja juoksin läpi puolimatkan triathlonin. Talvisin lasken lumilaudalla ja hiihdän sekä käyn vaelluksilla Suomessa ja ulkomailla. Luen mielelläni sekä kauno- että tietokirjallisuutta. Vaimoni on myös töissä Valiolla, lapsemme ovat aikuisia. Minulla on Valion tuotteista läheisin suhde juustoihin, koska aloitin työni Valiolla juustojen tuotekehityksessä. Suosikkijuustojani ovat Valio Aura® ja Valio Mustaleima™.

Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää

Tällä palstalla esitellään valiolaisia kasvoja työnsä ääressä.

Tulossa Valio 110 vuotta -risteily Valion 110-vuotisjuhlaristeily järjestetään Silja Serenadella välillä Helsinki–Tukholma–Helsinki 5.–7.11.2015. Matkan laaja ohjelmapaketti sisältää jokaiselle jotakin: Valion johdon ja hallinnon katsauksia, laajan näyttelyosaston ja kehittävien tilojen seminaarin. Juhlapuhujina ovat Pellervon ja Metsä Groupin hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta ja europarlamentaarikko Nils Torvalds. Maidontuottaja Hannu Kemoff ja sikatilallinen Juha Sipilä tuovat maatalousyrittäjien terveiset. Risteilyvieraita viihdyttävät Laura Voutilainen sekä huikea tanssiryhmä Todes, ja risteilyisäntänä toimii Janne Kataja. Tukholmassa toisena risteilypäivänä on mahdollisuus osallistua järjestetyille retkille. Tähän mennessä risteilylle on ilmoittautunut jo lähes 1  100 henkilöä. Risteilyn ilmoittautuminen on auki lokakuun loppuun 0 www.matkapojat.fi/valioristeily110 tai puh. 010 232 3109 (ma–ke 8–19, to– pe 8–17, su 10–14.30)

Uudet yrittäjät Valiolla 19.–20.1.2016 Valioryhmän osuuskuntien uudet maitotilayrittäjät kokoontuvat tammikuussa kaksipäiväiseen perehdyttämisja tutustumistilaisuuteen Valiolle Helsinkiin. Suuren suosion saavuttaneessa tapahtumassa sukupolvenvaihdoksen tehneille omistajayrittäjille avataan Valion liiketoimintaa, strategiaa, maidontuotannon näkymiä ja oman osuuskunnan toimintaa. Osuuskunnat kutsuvat yrittäjät tilaisuuteen.

Navettaseminaari 10.–11.2.2016 Valion rakennussuunnittelijoille, neuvojille ja asiantuntijoille suunnattuun seminaariin voivat osallistua myös maitotilayrittäjät. Kaksipäiväinen seminaari käsittelee navettarakentamista, eläinten hyvinvointia ja tilan johtamista. Tilaisuuden pääesiintyjä professori Nigel Cook Wisconsinin yliopistosta luennoi ontumisesta ja navettasuunnittelusta. Tilaisuus järjestetään Rantasipi Airport Congress Centerissä Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet lähempänä tuottajakirjeistä ja Valmasta. Maito ja Me 3/2015

71


Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

LAC-KARJAHALLI

UUTUUS !

Tukeva halli esim vasikoiden kasvatukseen, poikimatilaksi, tilapäisvarastoksi ym. • Tukeva runko • Vahvistetut kaksoiskaaret • Peite 610 g/m2 • Mitat 6000 x 6000 x 3700 • Aitaosan korkeus 1550 • Portin leveys 2700 • Vapaa korkeus 3400 Toimitus metallilaatikossa, 850 kg

Toimitus sisältää kaiken tarvittavan!

OLKIPAALIPEITE POLYTEX

EASYFIX-PARRENEROTIN

• Olkipaalien ympärivuotiseen suojaamiseen ulkona • PolyTex-materiaali hengittää kosteuden, mutta ei läpäise sadetta. • Koko: 9,8 m x 25 m. • Materiaali: huopamainen, päättymätön PP-kuitu • Ei lähde lepattamaan tuulessa • Asennetaan 45 asteen kattokulmaan • Katso lisää www.finnlacto.fi

Eläinystävällinen ja turvallinen • Easyfix-parrenerotin tuo laitumen vapauden navettaasi • Easyfix-parrenerottimet on valmistettu erikoisvalmisteisesta joustavasta ja kestävästä muovista • Voidaan asentaa vanhojen metallisten erottimien tilalle • 10 vuoden täystakuu

Hinta

305,-

LAC-MAXI-PARRENKUIVITTAJA

LAC-KARJAHARJA

Säästää aikaa ja terveyttä • heittää kuivikkeen noin 90-120 cm • säiliön tilavuus 215 l • mukana älylaturi • 50-100 partta noin 1-2 minuutissa • soveltuu monille kuivikemateriaaleille • tyytyväiset käyttäjät

• käynnistyy eläimen koskiessa harjaa • varustettu ylikuormitussuojalla: pysähtyy ja pyörähtää 2 kierrosta vastakkaiseen suuntaan, jos jokin takertuu harjaan tms. • kiinnitystarvikkeet ja sähköjohto sisältyvät toimitukseen • käyttöjännite 230 VAC

Hinta

Hinta

3500,-

Hinta alkaen

110,-

/parsipaikka

Hinta

1200,-

2100,-

LAC-VASIKKAIGLU, ETUAIDALLA LAC-SORKANHOITOTELINE • • • • • • •

Automaattinen lukitus Isot siirtopyrörät, helposti siirrettävissä Edistyksellinen nostojärjestelmä Liukueristematto Säädettävä pään lukitus Erittäin tukeva rakenne Mitat: 195 x 130 x 215cm, 350 kg

Hinta

2350,alv 0%

Tervetuloa KoneAgriaan Tampereelle, osasto K206

• Materiaali HDPE • Iglun mitat: korkeus 121cm. leveys 128,7cm, pituus 169cm • Aitaus: pituus 143,2cm, leveys 128cm • Sis. rehukaukalot, sadesuojan kaukalolle ja tuttisangon

1-4 kpl

450,/kpl

5+ kpl

430,/kpl

Kaikki hinnat alv 0%. Hintoihin lisätään toimituskulut. Hinnat voimassa 31.10.2015 mennessä tehdyille tilauksille.

www.finnlacto.fi • (06) 4210 300

MYYNTI: MEIJEREIDEN TUOTTAJAPALVELUT

Maito ja Me 3/2015  

Teemana ruokinta ja hyvinvointi

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you