Page 1

Maito ja Me 3 /2014

Antti Ilomäki viljelee mailasia Sivut 16–19

Miten vaikuttaa lehmäliikenteeseen? Sivut 26–27

Tuloksia hyvinvointitutkimuksista Sivut 28–30

Teemana ruokinta ja hyvinvointi Sivut 16­–35


UUTUUS

Lely Control

Ohjaa Junoa ja Discoveryä älypuhelimellasi!

Lely Juno ja Discovery Helpottavat työtaakkaasi navetassa!

Nyt Lely Juno rehunsiirtäjän tai Lely Discovery automaattisen puhdistusrobotin ostajalle Lely Control – mobiilihallintaohjelmisto sekä Samsung Galaxy Xcover II iskun– ja vedenkestävän älypuhelimen veloituksetta. Lely Control mahdollistaa mm. Junon ja Discoveryn reittien ohjelmoinnin sekä laitteen seurannan. Kampanja voimassa lokakuun loppuun asti. Kysy tarkemmat kampanjaehdot myyjältä.

Lely Juno - automaattinen rehunsiirtäjä

Lely Discovery - puhdistusrobotti

Lely Juno liikkuu automaattisesti ruokintakäytävää pitkin seuraten ruokinta-aitaa. Juno lisää eläinten syöntiä ja maitotuotosta. Rehua on jatkuvasti eläinten saatavilla.

Discovery on akkukäyttöinen ja automaattinen puhdistusrobotti. Discoveryyn saatavilla myös vesisuihku, joka parantaa pitoa, kun lanta ei kuivu ritilöihin.

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja pyydä tarjous! HÄMEENLINNA/MIKKELI Tapani Komonen 040 901 1248 JYVÄSKYLÄ Jussi Paasikannas 043 211 3940 PIRKANMAA/SATAKUNTA Juha Vähäkallio 043 211 3941 SEINÄJOKI Jorma Rantala 040 901 1257 KOKKOLA Joakim Vidjeskog 040 901 1243 YLIVIESKA Timo Yli-Tokola 046 920 9007 IISALMI/JOENSUU Simo Jokinen 046 859 0112 OULU Arto Toivanen 046 878 3593 TERVOLA Janne Jurva 045 124 9000 sähköpostit: etunimi.sukunimi@nhk.fi


3 /2014 Kuva : Janne Viinanen

Palstat Pääkirjoitus....................................................................................................... 4 Ajankohtaista...................................................................................................5 Uutiset..........................................................................................................6–11 Me maidontuottajat.................................................................................. 12 Työ kevyeksi.................................................................................................. 13 Eläinlääkäri /Kysy asiantuntijalta..............................................14–15 Ruokinta Täyslaidunnus tuo hyvinvointia ja taloudellisuutta ............... 16 Valitse omalle tilalle sopivat nurmikasvit ...................................... 19 Tuloksia Valman Artturi®-palvelukyselystä................................. 20 Seosrehu lypsättää ainoana rehuna................................................ 22 Muurahaishappo osoitti tehonsa säilöntäaineena ................. 24 Säilörehun laatu näkyy lehmäliikenteessä................................ 26 Hyvinvointi Yksin vai yhdessä?..................................................................................... 28 Kuivitus koneella?...................................................................................... 32 Nasevasti terveydenhuollosta............................................................ 34 Nuorkarja Hiehojen poikimaikä 23,5 kuukautta.............................................. 36 Vasikkakuolleisuus vähentynyt .......................................................... 39 Vasikka tarvitsee riittävästi maitopohjaista juomaa................ 40 Jokaisessa vasikassa asuu pieni lehmä ......................................... 42

s.16 Kuva: Eeva-Kaisa Pulkka

Kuva : anu artjoki

Maatilan tekniikka Koneklinikka.................................................................................................. 46 NaKa avuksi kiiman­tarkkailuun............................................................ 48 Hanki aggregaatti ennen myrskyä..................................................... 50 Maatalouspolitiikka Yhtenäisyys säilyttää toimeentulon................................................... 9 Tukipolitiikan muutokset tuovat haasteita................................... 59 Brysselistä...................................................................................................... 65 Riitan aamulypsy........................................................................................ 69 Hallituksen puheenvuoro...................................................................... 70 Tapahtumat Lehmät laitumella kiinnostavat kuluttajia..................................... 52 Okra veti väkeä – Valion osastolla vilskettä.................................. 54 Lypsikit Livenä kokosi karjaväkeä Kannukseen........................... 57 Valiolta Valion Koekeittiöstä.................................................................................. 62 Uutta Valiolta................................................................................................ 66 Legendaarinen baarimainos teki paluun........................................ 67

s.22 Maito ja Me

s.48

Kansi Antti Ilomäen karja täyslaiduntaa rehumailas-ruokonatanurmilla. Kuva: Janne Viinanen

www.valio.fi/maitojame

26. vuosikerta Julkaisija Valio Oy Toimitus PL 10, 00 039 Valio, puh. 010 381 121, maitojame@valio.fi Päätoimittaja Anu Artjoki, puh. 010 381 2904, anu.artjoki@valio.fi Assistentti Heidi Kuivajärvi, puh. 010 381 2591, heidi.kuivajarvi@ valio.fi Taitto Päivi Liikamaa, paivi.liikamaa@phnet.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Edita Prima Oy, Rekisteripalvelut/ Maito ja Me, PL 650, 00 043 Edita, puh. 020 450 2455, rekisteripalvelut@edita.fi Ilmoitusmyynti Cupik-Media Oy, puh. (09) 278 7711, faksi (09) 278 7890, cupik@cupik.fi Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki Tilaushinta 50 euroa/vsk, ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja Me ilmestyy 3.12.2014.


Pääkirjoitus

Valio kiinnostaa

K Kuva: Janne Viinanen

ulunut kesä on ollut haastava. Valio on saanut mediajulkisuutta historiallisen paljon. Nopeasti vaihtuvien tilanteiden ratkaiseminen ei ole ollut helppoa, kun maidontuotannon kenttää ovat hämmentäneet markkinavoimat ja politiikka. Valion hallituksen puheenjohtaja Antti Rauhamaa toteaa sivulla 70, että Valio rakentaa tulevaisuutta kriiseistä huolimatta pitkäjänteisesti. Maidon arvon maksimoinnista Valioryhmällä on erinomainen näyttö edellisiltä vuosilta ja tehtävässä tullaan onnistumaan jatkossakin. Valiolaisuus on paras tae hyvän toimeentulon säilyttämiseksi pitkällä tähtäimellä, vahvistavat maidontuottajat Juha Kantoniemi ja Ari Teppo sivulla 9. Venäjän pakotteista kirjoittaa Valion edunvalvontajohtaja Riitta Brandt sivulla 69.

*** Kasvukauden sää vaihteli paikoin runsaasti ja se toi tiloille jännitystä rehunkorjuuseen. Lämpimän toukokuun jälkeen kesäkuun kylmyys ja märkyys viivästyttivät ensimmäisen sadonkorjuun ajankohdan normaaliksi. Heinäkuussa kuivuus ja helteet nuuduttivat toista satoa, ja kolmannen sadon korjuu ajoittui pääosin kuivaan syksyiseen säähän. Raaka-aine- ja korjuuaikanäytteitä otettiin ennätyksellisen paljon varsinkin ensimmäisestä sadosta, josta kiitos tuottajille! Sisäruokintakauden säilörehujen keskimääräisestä laadusta ei ole vielä tarkkaa analyysitietoa.

*** Okra-näyttely keräsi heinäkuun alussa sankoin joukoin vierailijoita. Valioryhmän osastolle vieraita virtasi tasaisesti – sekä ammattilaisia että kuluttajia. Valion tuotteet ja maidontuotanto kiinnostavat, sen osoittavat myös vuosittain yhä suurempaa suosiota saavuttavat Laitumellelasku-tilaisuudet. Lehmien keväistä riemua seurasi tänä vuonna huimat 14 000 ihmistä. Laitumellelasku-tilaisuuksista suurin kiitos kuuluu tuottajille, jotka ottavat vieraat vastaan tilalleen kevään kiireisimpänä aikana. Valitut palat kesän tapahtumista sivuilla 52–57. Menestystä uuden sisäruokintakauden työhön. 1. lokakuuta 2014

4

Maito ja Me 3/2014

Anu Artjoki Päätoimittaja


Ajankohtaista

Miten karja ruokitaan kun maidon hinta on laskenut?

V

enäjälle suuntautuvan maitotuotteiden viennin pysähtyminen ja sen seurauksena valiolaisten osuuskuntien maidon tuottajahinnan lasku on vakava paikka maitotilojen ta­loudelle. Erityisesti nyt sisäruokintakauden kynnyksellä pohditaan kannattavinta ruokintamallia ja kustannussäästöjä kuumeisesti. Viljan ja valkuaisrehujen hintojen lasku tuo toki helpotusta jonkin verran, mutta ei mitenkään voi korvata menetyksiä kokonaan. Tässä uudessakin markkinatilanteessa pysyvät ruokinnan perusasiat samoina kuin ennen. Perusrehuista on saatava edelleen kaikki irti. Säilörehun laadun vaihtelun hallinta säännöllisin ARTTURI®analyysein ja ruokinnan optimointi oikealla väkirehutäydennyksellä on jatkossakin kaiken perusta. Ilman näitä ei ruokinnan talous ole pitävällä pohjalla millään maidon hintatasolla.

L

ypsylehmien osalta alustavien laskelmien mukaan optimaalinen väkirehutäydennys ei juuri muutu uudella matalammalla maidon hintatasolla. Suurin ero näkyy siinä, että maitotuoton ja rehukustannuksen erotus on pienempi. Toki suunnittelussa kannattaa olla tarkkana, erityisesti kalliimpien rehujen – kuten valkuaisrehujen – annostuksen kohdalla. Korkeammilla annostustasoilla tulos voi parantua vähän, joten ruokinnan säännöllinen seuranta päivälaskelmilla on arvossaan. Ruokinnan onnistumista voi ja kannattaa päivälaskelmien lisäksi seurata päivittäin. Tämä vaatii vain rehunkulutuksen arviointia, sillä maitotuotos raportoituu tilalle joka hakukerralla. Näin poikkeamiin pystyy reagoimaan nopeasti. Tiivistäen voidaan todeta, että uudellakin hintatasolla maidon ja ostorehujen hintasuhde on sellainen, että optimaalinen ruokintaintensiteetti pysyy kokolailla samana. Vasikoiden ja hiehojen ruokintaan maidon hinnalla ei ole vaikutusta. Erityisesti vasikat kannattaa ruokkia todella intensiivisesti ensimmäisten kolmen elinkuukauden ajan – ternimaitoa ja hyviä hoito-olosuhteita unohtamatta. Tällä on suora ja hyvin merkittävä vaikutus siihen, missä iässä hieho saadaan poikimaan ja mikä on ensimmäisen ja toisen laktaation tuotostaso. Jos alkukasvatus epäonnistuu tai vasikka sairastuu, on sitä vaikea korvata eläimen myöhäisemmissä ikävaiheissa.

Kuva : Janne Viinanen

Erityisesti nyt sisäruokintakauden kynnyksellä pohditaan kannattavinta ruokintamallia ja kustannussäästöjä kuumeisesti.

A

kuutin markkinakriisin vaikutukset sattuvat suoraan Valioon ja Valioryhmään, mutta pidempään jatkuessaan se vaikuttaa koko maitoalaan Suomessa ja EU:ssa. Kriisin keskellä on hyvä muistaa, että vaikeuksia on ollut aiemminkin ja aina Valioryhmä on selvinnyt niistä uudelle kasvu-uralle. Markkinatilanne elää juuri nyt hyvin nopeasti. Yksi maitotilan varmoista vakuutuksista markkinavaihteluiden varalle on eläinten hyvinvoinnista ja tasapainoisesta ruokinnasta huolehtiminen. Juha Nousiainen Alkutuotantojohtaja Valio Oy

Maito ja Me 3/2014

5


Uutiset

Tuotteissa tärkeää laatu, puhtaus ja jäljitettävyys Valiossa kehitetään teollisuustuotteiden kilpailukykyä ja kannattavuutta. l  Teollisuusmyynti hakee Valion teolli-

6

Maito ja Me 3/2014

ǏǏKari Finska on Valion kuluttajatuotteiden viennin ja teollisuusmyynnin kaupallinen johtaja.

Kuva : Kai Jäderholm

suusvoille ja maito­ja­uheelle pikavauhdilla uusia vientiasiakkaita Venäjän asettaman tuontikiellon takia. Muutos on raju, koska Venäjän osuus Valion viennistä lähestyi jo puolta. Suomalaisen raakamaidon laatu, puhtaus, GMO-vapaus ja jäljitettävyys ovat argumentit, joista myyntityössä on paljon apua. Valion voi on tästä hyvä esimerkki. Se on maineikas tuote; onhan sillä yli 100-vuotiset perinteet maailmalla. Erityisen haluttua se on Ranskan leipomoissa, sillä Valion voin ominaisuudet sopivat hyvin croissanttien valmistukseen. ”Venäjän kasvu oli viime vuosina niin voimakas, että voin vienti muihin maihin jouduttiin käytännössä lopettamaan. Nyt Valion vankka maine ja myyjien kansainvälinen kontaktiverkosto ovat todella tarpeen, sillä kahden miljoonan kilon kuukausimyynti on rakennettava hetkessä vientimaihin, joista Valio on ollut poissa muutaman vuoden”, Valion kuluttajatuotteiden viennin ja teollisuusmyynnin kaupallinen johtaja Kari Finska sanoo. Meijeriteollisuudelle maitojauhe ja teollisuusvoi ovat välttämättömiä tuotteita, sillä niillä pystytään tasaamaan kysynnän ja tarjonnan välistä eroa maidon tuotannon tai kulutuksen vaihdellessa. Niiden avulla voidaan myös reagoida yllättäviin markkinamuutoksiin kuten Venäjän tuontikieltoon. Raakamaito saadaan jalostettua säilyvään muotoon ja pystytään kuljettamaan kohtuullisin kustannuksin vaikka toiselle puolelle maapalloa. Valiossa on vahva tahto kehittää tuotteiden kilpailukykyä ja kannattavuutta. Se koskee myös teollisuustuotteita. ”Valio on maailman johtava yritys laktoosittomien maitojauheiden valmistajana. Laktoosi-intoleranssi on maailmanlaajuinen ongelma. Muun muassa Kiinassa ja useissa Kaukoidän maissa maitotuotteiden kulutus on kasvussa elintason kohotessa. Näissä maissa lähes koko aikuisväestöltä puuttuu geneettinen kyky pilkkoa laktoo-

sia, mikä luo markkinoita laktoosittomille tuotteille”, Finska kertoo. ”Tämä luo hyvän pohjan laktoosittomien maitojauheiden myynnin kasvattamiselle ja siten teollisuustuotteiden kannattavuuden parantamiselle.” Myös herajauheet lasketaan teollisuustuotteisiin. Tutkimus- ja kehitystyö on muuttanut heran muutamassa vuosikymmenessä hankalasta jätteestä arvokkaaksi raaka-aineeksi. Se sopii proteiinikoostumuksensa ansiosta erittäin hyvin äidinmaidon korvikkeiden ja lastenruokien valmistukseen. Uusien keksintöjen ansiosta herasta ja maidosta pystytään eristämään yhä arvokkaampia komponentteja, joiden avulla äidinmaidon korvikkeiden toimivuus paranee entisestään. Myös heratuotteissa Valion kiinnostavin markkinaalue on Kiina, jossa tulotason nousu ja kaupungistuminen ovat synnyttäneet valtavan kysynnän äidinmaidon korvikkeille ja lastenruualle.

ǏǏLapinlahden Linnasalmen kulttuurimaisema huomioitiin tehtaan julkisivusuunnittelussa. Kuvataiteilijan Pauno Pohjolaisen graafisen betonin tekniikalla toteuttama kolmiosainen taideteos, Triptyykki, elävöittää julkisivua. Uuden jauhetehtaan avajaisissa kuvassa oikealta Valion hallituksen puheenjohtaja Antti Rauhamaa, maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo, taiteilija Pauno Pohjolainen esittelemässä teostaan ja rakennusprojektin johtaja, tuotantopäällikkö Antero Ylitalo.


Uutiset

Terveydenhuoltoeläinlääkäri aloitti Valiolla l  Tuotantoeläin-

ten erikoiseläinlääkäri Kristiina Sarjokari (ELL) on nimitetty Valion terveydenhuoltoeläinlääkäriksi 13.8.2014 alkaen. Hänen työhönsä kuuluu lypsykarjojen terveydenhuollon kehittäminen, haastavien tilaongelmien selvittäminen ja navettasuunnittelun konsultointi yhteistyössä alan muiden asiantuntijoiden kanssa. Hän myös luennoi ja kirjoittaa terveydenhuoltoon liittyvistä aiheista. Sarjokarin erityisosaamista ovat suunnitelmallinen terveydenhuolto, navettasuunnittelu ja eläinten olosuhdeasiat. Hän on aiemmin työskennellyt lypsykarjojen terveydenhuollon opettajana ja tutkijana Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekun-

Lapinlahden uusi jauhetehdas käyttöön

nan Tuotantoeläinsairaalassa Mäntsälässä. Sarjokari on ollut toteuttamassa kahta kotimaista pihattotutkimushanketta, joiden tuloksia on esitelty muun muassa Maito ja Me -lehden liitteissä Lehmän mittainen pihatto ja Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely. Sarjokarilla on kokemusta myös luomulypsykarjoista sekä kunnaneläinlääkärin viransijaisuuksista eri puolilta Suomea. Valiolla työskentelee Kristiina Sarjokarin lisäksi neuvontaeläinlääkärinä Laura Kulkas. Kaikkiin valiolaisiin asiantuntijoihin voi ottaa yhteyttä karjan ongelmatilanteissa tai esimerkiksi uuden navetan suunnitteluvaiheessa. Ongelmien ennalta ehkäiseminen on aina kannattavampaa kuin niiden ratkominen! Yhteyttä voi ottaa suoraan tai maitotilaneuvojan kautta.

Uusi tuotantoneuvoja ItäMaidolle zz Agrologi (AMK) Tero Jokelai-

Kristiina Sarjokarin yhteystiedot s-posti: kristiina.sarjokari@valio.fi puh. 050 398 6123

nen on nimitetty Osuuskunta ItäMaidon tuotantoneuvojaksi. Jokelaisella on rehupuolelta vankka työkokemus. Hän on maitotilalta Paltamosta kotoisin, jossa on myös hänen toimipisteensä. Tero Jokelainen kuuluu Valion Artturi®säilörehuosaajiin.

Valio Alkutuotannon asiantuntijoiden yhteystiedot osoitteessa www.valio.fi/yhteystiedot/#alku­tuo­ tan­to

Tero Jokelaisen yhteystiedot s-posti: tero.jokelainen@valio.fi puh. 050 384 1124

Lystikki

zz Valion uusin lastenruokien raaka-ai-

neita valmistava jauhetehdas vihittiin käyttöön Lapinlahdella 29. elokuuta. Lapinlahdella on vuosikymmeniä jalostettu juustonvalmistuksen yhteydessä syntyvää heraa jauheeksi. Uusi tehdas mahdollistaa heran arvon kasvattamisen ja tuotteiston kehittämisen edelleen. Valio on maailman johtavia demineralisoitujen (Demi™) herajauheiden valmistajia. Valio Demi™ -jauheita käytetään muun muassa lastenruokien raaka-aineena. Kiina on yksi suurimmista vientimaista. Uudessa tehtaassa pystytään valmistamaan huippulaadukkaita herajauheita, joiden kysyntä on maailmalla kasvussa. Tehtaassa käytetään myös uusinta teknologiaa. Tehtaan kokonaisinvestoinnin arvo nousi yli 70 miljoonaan euroon.

Lehmän hermoilla.

Maito ja Me 3/2014

7


Lokakuun hyvä päätös ideaalia

Tee päätös loppuvuoden lypsykarjan rehuista lokakuussa ja saat rehut edulliseen, kiinteään hintaan vuodenvaihteeseen asti.

Tosi, Tempo, Vahva, Tekno ja Tuotto – nimet täysrehua myöten!

Tarvitsetko maksuaikaa?

li

a h o i t u ks el

aa

-R

la

A

A-Rahoituksella saat kätevästi joustoa laskujesi maksamiseen. Korko on tällä hetkellä 2,056 %.

ä m ik aksua

TosiTäysrehu

TempoTäysrehu

VahvaTäysrehu

Uusi TosiTäysrehu sisältää runsaasti lypsättävää valkuaista. Valkuaisella on väkirehun komponenteista tutkitusti paras tuotosvaste.

TempoTäysrehu on runsaan säilörehun ohelle tarkoitettu monipuolinen täysväkirehu, joka tarjoaa rahoille täyden vastineen erinomaisella hintalaatusuhteella.

VahvaTäysrehu on energia- ja valkuaispitoinen täysrehu korkeisiin tuotoksiin ja myös heikommin sulavan täysrehun täydentämiseen.

Energia 12,3 MJ/kg ka OIV 117 g/kg ka

Sisältää Org. Se

Ohrarehu

Energia 12,5 MJ/kg ka OIV 116 g/kg ka

Sisältää Org. Se

Ohrarehu

TeknoTäysrehuEH

TuottoTäysrehuEH

TeknoTäysrehuEH on korkeatuottoisten karjojen moderni ja erittäin suosittu tuote.

TuottoTäysrehuEH on huippukarjojen energiapitoinen täysväkirehu, joka sopii myös sulavuudeltaan alemman säilörehun täydennykseen.

Energia 12,8 MJ/kg ka OIV 115 g/kg ka Elävää

Sisältää Hiivaa Org. Se

Ohrarehu

Energia 13,0 MJ/kg ka OIV 120 g/kg ka

Elävää Sisältää Hiivaa Org. Se

Energia 12,7 MJ/kg ka OIV 120 g/kg ka

Sisältää Org. Se

Ohrarehu

10 vuotta

Ohrarehu

atrianauta.fi tai 020 472 7060

Mutkattoman edelläkävijän matka jatkuu…

Tuottajat, jotka ovat myyneet teuraita Atrialle ja ostaneet A-Rehun teollisia rehuja vähintään 3 tn, saavat kiitokseksi kinkkulahjakortin.


Ajankohtaista

Kuva : Merja Ojala

Kuva : Kimmo Haimi

ǏǏMaidontuottaja Ari Tepolla on tällä hetkellä reilun 200 lypsävän karja Nurmossa.

ǏǏMaidontuottaja Juha Kantoniemi isännöi 250 lypsävän tilaa Ähtärissä.

Yhtenäisyys paras keino säilyttää toimeentulo Maidontuottajat Juha Kantoniemi ja Ari Teppo toivovat kaikkien tuottajien katsovan tulevaisuuteen pitkällä tähtäimellä. Valioryhmän yhtenäisyys on varmin tae sille, että myös tulevaisuudessa Suomessa tuotetaan maitoa kannattavasti. l  Valio on Suomen mittakaavassa suuri

toimija, mutta kansainvälisesti katsottuna hyvin pieni meijerialan yritys. Yrityksen menestyksen ovat taanneet suomalaisten maidontuottajien tuottama laadultaan erinomainen maito yhdistettynä huippuluokan innovaatioihin ja tuotekehitykseen, korkealaatuiseen maidonjalostustoimintaan ja tuotteisiin sekä hyvään markkinointiin ja johtoon. Valion tehtävä on maidon arvon maksimointi, jossa onnistumisesta kertoo pitkällä aikavälillä tuottajille maksettu Euroopan maitomaiden korkein maidonhinta. Yrityksen omistavat suomalaiset maidontuottajat, ja sen menestyksestä hyötyy jokainen valiolainen maidontuottaja. Valiossa päätösvalta on tuottajilla. ”Valio on pystynyt vuosikymmenien ajan pitämään yllä keskimääräisesti korkeaa maidon tuottajahintatasoa”, nurmolainen maidontuottaja Ari Teppo sanoo. ”Miksi näin ei olisi jatkossakin? Valio on innovatiivinen yritys, joka jatkaa tuoteke-

hitystään, tehostaa tuotantoaan ja hakee markkinaväyliä, joilla pystytään turvaamaan maidon tuottajahintaa Suomessa. Valio on vahva toimija, jolla on kykyä vientitoimintaan eri ilmansuuntiin.” Maidon hinnassa on nähty aiemminkin nousuja ja laskuja, mutta maidontuottajan näkökentän täytyy ulottua kauas. ”Tämä ei ole kvartaalitaloutta”, toteaa ähtäriläinen maidontuottaja Juha Kantoniemi maitotilan kehittämisestä ja menestymisestä. ”Samoin Valiota on kehitetty pitkäjänteisesti jauhamaan aineellista hyvää omistajilleen, eikä tätä työtä pitäisi tärvellä murentamalla tuottajakenttää hetkellisten hintapiikkien takia.” ”On muistettava, että Valion menestys kanavoituu aina meille suomalaisille tuottajille – ei ulkopuolisille, puhumattakaan ulkomaisille, osakkeenomistajille”, Kantoniemi jatkaa. ”Osuustoiminnallinen rakenne ja ni­men­omaan jäsenten sitoutuminen yhteiseen yritykseen ovat sen menestyksen tärkeimmät kulmakivet. Jos ne rapautuvat, me kaikki suomalaiset maidontuottajat kärsimme seurauksista.”

Turvallinen kumppani Ari Tepon ja Juha Kantoniemen mielestä Valio on tuottajalle yhteistyökumppani, johon voi luottaa. Sellainen kumppanuus ei ole itsestäänselvyys tänä päivänä. ”Valion maksama tilityshinta ei ole yksittäisestä keskusliikkeen kauppasopimuksesta kiinni. Toiminta on turvattua pitkälle tulevaisuuteen, eikä tätä seikkaa pitäisi unohtaa”, Kantoniemi sanoo.

Epäilemättä syklisyys tulee lisääntymään maidon tilityshinnassa. Kiintiöt poistuvat, markkinat säätelevät itse itseään eikä politiikankaan vaikutusta voi täysin unohtaa. Siksi Juha Kantoniemi toivoisi investoivien tilojen ottavan tulevaisuudessa suunnitelmiin mukaan riittävästi sopeutumisvaraa. ”Vaikka investoidessa monta palasta pitää saada loksahtamaan kohdilleen, on jouston varaakin oltava. Jos tilan talous vedetään liian kireälle, niin mitäs sitten jos kaikki ei sujukaan kuin kuuluisassa Strömsössä? Mahdolliset tiukat tilanteet ja niistä selviytyminen pitäisi miettiä ja suunnitella jo etukäteen”, Kantoniemi toteaa. Muualla maailmassa on jo huomattu, että hetken maitotilan pitää pystyä sinnittelemään jopa ”pää uppeluksissa”. Kovan maan kantaessa voidaan jälleen jatkaa eteenpäin entisellä draivilla. ”Tämän mekin taidamme joutua opettelemaan, jotta pärjäämme tulevaisuudessa. Toivottavasti ei koskaan osu kohdalle, mutta viisas kaikkeen varautuu”, Kantoniemi sanoo. Pitkällä tähtäimellä Ari Teppo ja Juha Kantoniemi pitävät uhkana maidon hintatasolle sitä, että tuottajat eivät enää seisoisikaan Valion riveissä. ”Nyt ei ole oikea aika vetää mattoa Valion jalkojen alta. Kaikki tekevät toki omat ratkaisunsa, jotka hyväksyn täysin. Muistetaan kuitenkin, että yhdessä kriiseistä selvitään – on selvitty aina”, Ari Teppo toteaa painokkaasti. Teksti Anu Artjoki

Maito ja Me 3/2014

9


Uutiset

Valion hallintoneuvosto Kyösti Anttila, 54 v.

Luopajärven tila, Jalasjärvi Lypsylehmiä 41, nuor­ karjaa ja lihakarjaa 55 Viljelyala 62,5 ha Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2005

Jan de la Chapelle, 61 v.

Jari Hekkala, 45 v.

Särkelän tila, Kalajoki Lypsylehmiä 70, nuorkarjaa 60 Viljelyala 75 ha Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen jäsen, Valion hallinto­ neuvostossa vuodesta 2012

Raimo Kielenniva, 53 v.

Lindön tila yhtymänä pojan kanssa, Raasepori Lypsylehmiä 150, uusi navetta valmistuu lokakuussa 2013 Viljelyala 226 ha Osuuskunta LänsiMaidon hallintoneuvoston puheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2009

Teerimäen tila, Kärsämäki Lypsylehmiä 33, nuorkarjaa 30 Viljelyala 85 ha Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen varapuheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2004

Anu FräntiläRiihonen, 40 v.

Riihiahon tila, Keuruu Lypsylehmiä 60, nuorkarjaa 60 Viljelyala noin 140 ha Osuuskunta Maitosuomen hallituksen varapuheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2008

Esa Kotala, 49 v. Kotalan tila Lapua Lypsylehmiä 40, nuorkarjaa 50 Viljelyala 80 ha Osuuskunta Maitosuomen hallituksen puheen­ johtaja , Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2010

Jukka Hakkarainen, 52 v.

Jarno Kämäräinen, 46 v.

Männistön tila, Valtimo Lypsylehmiä 38, nuorkarjaa 42, lihanautoja 36 Viljelyala 88 ha Osuuskunta ItäMaidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvos­tossa vuodesta 2013

Arto Heikkinen, 38 v.

Peltolan tila, Pyhäntä Lypsylehmiä 67 ja nuorkarja Viljelyala 84 ha Osuuskunta Itä­Maidon hallituksen jäsen, Valion hallinto­ neuvostossa vuodesta 2013 alkaen

10

Maito ja Me 3/2014

Maitoaho avoin yhtiö, kolme osakasta, Kiuruvesi Lypsylehmiä noin 160 Nuorkarjaa Maitoahon navetassa 50, muualla hiehoja kasvamassa 50 Viljelyala 270 ha Osuuskunta ItäMaidon hallituksen puheen­ johtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2010

Katariina Lampela, 52 v.

Keski-Rötkösen tila, Tervola Lypsylehmiä 64, nuorta karjaa 103, sonnit kasvatetaan itse Viljelyala 120 ha Pohjolan Maidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2012.

Marketta Laukkanen, 58 v.

Retulammen tila, Tohmajärvi Lehmiä 35 ja nuortakarjaa 75 Viljelyala 85 ha Osuuskunta ItäMaidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2012

Tapio Lehto*, 57 v.

Seinäjoki, Valio Seinäjoen tehdas Tuotepakkaaja Suomen Elintarvike­ työläisten Liitto SEL ry Valion hallinto­ neuvostossa vuodesta 2013

Pekka Lestinen, 54 v.

Nisuslahden tila, Sysmä Lypsylehmiä 55, nuorkarjaa 40 Viljelyala 121 ha Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 1998

Pirjo Louhevirta*, 57 v. Naantali, Valio Turku Myyntiedustaja Ammattiliitto PRO Valion hallinto­ neuvostossa vuodesta 2010, aiemmin Valion hallintoneuvoston jäsenenä vuosina 2002–2004


Uutiset

Valion hallintoneuvoston tehtävä on valvoa yhtiön hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja hallituksen puheenjohtajan. Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Valion hallintoneuvoston 27 jäsenestä 23 edustaa maidontuottajia. Markku Mäkinen, 45 v. Männistön tila, Nivala Lypsylehmiä 60, nuorkarjaa 65 Viljelyala 95 ha Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2014 Timo Neuvonen, 54 v. Luukkolan tila maatalousyhtymänä vaimon, pojan sekä hänen vaimonsa kanssa, Parikkala Lypsyleh miä 90, nuorkarjaa 90 Viljelyalaa hallinnassa 100 ha sekä sopimusalaa 50 ha Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2012 Anne Nykänen, 48 v.

Jakolan tila, Mikkeli Lypsylehmiä 80, nuorkarjaa 80 Viljelyala 80 ha Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen Valion hallinto­neuvos­ tossa vuodesta 2011

Mauri Penttilä, 57 v.

Penttilän tila, maatalousyhtymänä, Vesilahti Lypsylehmiä 60 ja nuorkarja Viljelyala 70 ha Osuuskunta LänsiMaidon hallituksen puheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2001

Jarkko Pirinen, 38 v. Tupaselan tila, maatalousyhtymä, Iitti Lypsylehmiä 90 ja nuorkarja Viljelyala 132 ha Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2014

Jaakko Rouhiainen, 59 v.

Hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Piispalan tila, Juva Lypsykarjaa 50, nuorkarjaa 45 Viljelyala 70 ha Osuuskunta ItäMaidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2001

Päivi Saarentola*, 57 v.

Helsinki, Valio Pitäjänmäki Markkinointipäällikkö teollisuusmyynnissä Ylemmät toimihenkilöt Valion hallinto­ neuvostossa vuodesta 2011

Anneli Santa-aho, 62 v.

Harjunpään tila, Lempäälä Lypsylehmiä 20 ja nuorkarja Viljelyala noin 20 ha Osuuskunta LänsiMaidon hallituksen jäsen, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2007

Pentti Santala , 59 v. Hallintoneuvoston puheenjohtaja Pellon tila, Kauhajoki Lypsylehmiä 70, nuorkarjaa 100 Viljelyala 130 ha Pellervo-Seura r.y:n hallituksen jäsen, Osuustoiminnan neuvottelukunnan jäsen, Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen, Osuuskunta Normilkin hallituksen varapuheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 1997

Risto Sonninen, 48 v.

Peräniemen tila, Maaninka Lypsylehmiä 37, nuorkarjaa noin 40 Viljelyala 78 ha Osuuskunta ItäMaidon hallituksen varapuheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2010

Pentti Suokannas, 51 v.

Simolan tila, Askola Lypsylehmiä 85, vasikat, hiehot ja lihamullit 150 Viljelyala 220 ha, josta omaa 140 ha Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen puheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2008

Juhani Ylikauma*, 59 v. Haapavesi , Valio Haapaveden tehdas Prosessiasiantuntija Meijerialan Ammattilaiset MVL Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2014

Päivi Ylä-Outinen, 51 v.

Aution tila yhtymänä Katri-sisaren kanssa, Lappeenranta Lypsylehmiä 30, nuorkarja kasvatetaan muualla Viljelyala 42 ha Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen varapuheenjohtaja, Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2008

*Valion henkilökunnan edustaja

Maito ja Me 3/2014

11


Me maidontuottajat Valioryhmässä on 7 237 maidontuottajaa. Heikkilät ovat Osuuskunta Maitosuomen tuottajia.

njnjSofia ja Marko Heikkilän nuorkarja asustaa ulkotarhoissa, joissa on olkikuivitetut iglut.

Sofia ja Marko Heikkilä TILA JA YRITTÄJÄT Marko (41 v.) ja Sofia (42 v.) Heikkilä ovat isännöineet Heikkilän tilaa vuodesta 1995. Tätä ennen tila oli jo Markon omistuksessa seitsemän vuotta. Perheeseen kuuluu neljä lasta: Samuli 15v., Aleksi 13 v., Antti 12 v. ja Jenny 10 v. Sofia ja Marko ovat kolmas yrittäjäpolvi isännän kotitilalla. Heikkilän tila sijaitsee Ilmajoella Pojanluoman kylässä. ”Kylä on pieni mutta elinvoimainen Ilmajoen ja Seinäjoen välissä”, pariskunta kertoo. ”Nuorimmat lapset käyvät kahden kylän yhteistä kyläkoulua, Neiron koulua, ja yläkoululaiset opiskelevat Ilmajoella.” KARJA Maidontuotantoa on laajennettu määrätietoisesti. Nyt lypsäviä on 130 ja 3,5 vuotta vanhassa verhoseinäisessä viileäpihatossa lypsää kaksi robottia. Lehmistä puolet on ayrshirejä ja puolet holsteinfriisiläisiä. ”Emäntä on mieltynyt ruskeaan, minä mustaan”, isäntä toteaa. Lypsyrobotti on ollut karjan paras jalostuskonsulentti. Robottilehmän utare pitää olla rakenteeltaan hyvä, eikä keskiside saa antaa periksi. Heikkilät ovat ostaneet laajentaessaan yhden karjan. Hiehoja karsitaan tarpeen mukaan. Karjaan saatiin ensimmäinen holsteinsatatonnari, Saarni, viime vuonna. ”Olemme saaneet jalostettua kestävyyttä karjaan ja lypsyssä saattaa olla eläimiä kolmessa polvessa. Jalostussuunnitelma teh-

12

Maito ja Me 3/2014

dään jalostusneuvojan kanssa kaksi kertaa vuodessa”, Sofia kertoo. LAATU JA TUOTOS Heikkilät ovat tuottaneet vuosikymmeniä E-luokan maitoa. Maidon solupitoisuus pyritään pitämään alle 200 000 ja bakteeripitoisuus alle 5 000. Karjan keskituotos on keikkunut viime vuosina 9 500 kilossa. ”Vanhassa navetassa keskituotos oli yli 10 000 kiloa. Uuden navetan valmistuttua keskituotos tippui hieman, mutta sitä yritetään nyt aktiivisesti nostaa”, pariskunta kertoo. NUORKARJA Vasikat ovat lämpimään vuodenaikaan asfaltoidussa pihassa tilavissa ryhmäkarsinoissa, joissa on olkikuivitetut iglut. Aluksi vasikat saavat totutella tuttipulloihin yksilökarsinoissa. Heikkilät ovat tyytyväisiä vasikoiden ja nuorkarjan olosuhteisiin. Isommat hiehot kasvatetaan vanhassa navetassa. RUOKINTA Tilalla on käytössä seosrehuruokinta. Seokseen tulee säilörehun lisäksi ohraa, kauraa, rypsiä ja kuivaa heinää. Lypsäville, umpilehmille ja alle vuoden ikäisille hiehoille tehdään omat seoksensa. Ruokintasuunnitelma tehdään neljän kuukauden välein, mutta ruokintaa säädetään jatkuvasti. ”Sopiva säilörehun D-arvotavoite on 68 prosenttia. Tällöin robottikarjan ruokinnassa on enemmän säätövaraa”, Marko sanoo.

VILJELY Peltoa on viljelyssä yli 200 hehtaaria, joista nurmella on 110–120. Lopuilla kasvaa ohraa ja kauraa. Käytössä on suorakylvökone, mutta joitakin lohkoja myös kynnetään. Maat ovat hietaisia, multaisia ja moreenisia; kivien keruu pelloilta on Heikkilässä tuttua puuhaa. TULEVAISUUS Kaikki lapset ovat aktiivisesti mukana tilan töissä. ”Yrityksen on oltava aina siinä kunnossa, että jatkaja voi ostaa sen vaikka huomenna. Lasten kasvaessa katsotaan, miten tilan tulevaisuus ratkeaa. Jatkajasta on tuskin pulaa”, Marko toteaa. Nykyinen isäntäpari on nuori, joten hyviä ja mielenkiintoisia työvuosia tulee olemaan edessäpäin vielä monta. ”Olemme mieli avoinna tilan kehittämisen ja laajentamisen suhteen. Tänä vuonna emme kuitenkaan laajenna”, isäntä vastaa kysymykseen onko lehmämäärä jo täysi. VAPAA - AIKA Isäntäpari on aktiivisesti mukana Pojanluoma-kyläseurassa. Keväisin he reissaavat tuttavapariskunnan kanssa ulkomailla. Viime keväänä he olivat pitkän viikonlopun Dublinissa. Kesäisin lomaillaan lasten kanssa ja heidän ehdoillaan. Heikkilät eivät kuulu lomitusrenkaaseen, mutta heillä on vakilomittaja. Täysipäiväinen työntekijä antaa joustoa isäntäväen töihin ja mahdollisuuksia vapaa-ajan viettoon. Teksti ja kuva Anu Artjoki


Työ kevyeksi Palstalla Melan työturvallisuusyksikön asiantuntijat kirjoittavat maatalouden työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista.

Ranka zz Lypsykarjatilan isännällä on selkä sökönä.

Työtä on tuskallista tehdä, kivut haittaavat myös ihmissuhteita ja vapaa-aikaa. Samaan aikaan järjestellään häitä nuoren morsiamen johdolla, ja ne ovatkin jo aivan ovella. Aikataulut painavat päälle vähän joka suunnasta. Monenlaista apua isännän selkävaivoihin löytyy ihan lähipiiristä. Kroonista puheripulia sairastava naapurin isäntä jakaa vanhan kansan vinkkejä asiaan kuuluvien sutkautusten saattelemana. Bestman ja hyvä kaveri jo kouluajoista lähtien tarjoaa vahvoja särkylääkkeitä, vaikka varoitteleekin niiden sivuvaikutuksista. Morsiamen ystävä, joka on saanut kaason tehtävän, vannoo luontaistuotteiden voimaan. Hän vakuuttaa isännälle, että niistä voisi löytyä apu hädässä. Isännän selkä on siinä tilassa ja kivut niin tuskallisia, että hän on avoin kaikelle, josta vain voisi olla apua. Ratkaisu on kuitenkin

lähellä, itse asiassa hyvin lähellä. Tästä ei enää kikoilla selvitä. Isäntää lainaten: ”Miten sitä oppisi katsomaan itsensä perään?” Työperäiset selkävaivat ovat yleisiä maatalousyrittäjillä. Ne haittaavat työskentelyä ja vievät ilon elämästä. Selkä voi mennä kerrasta tapaturman seurauksena. Työstä johtuvia ongelmia voidaan ehkäistä ja lieventää hyvällä ergonomialla. Tietoa oikeaoppisista työmenetelmistä ja välineistä on paljon. Miten vielä innostumme ja onnistumme toimimaan fiksusti ja itsellemme edullisesti? Miten pidämme ainutkertaisen rankamme kunnossa? Motivointielokuva Ranka kertoo hyvän työergonomian tärkeydestä huumorilla ja suurella sydämellä. Elokuva toimii keskustelun avaajana. Isännän tarina herättää pohtimaan sitä, minkä katsoja asiasta jo tietääkin. Ranka myös yllättää! Elokuvassa on

vauhtia ja vaarallisia tilanteita, rakkautta ja psykologista draamaa. Katsojakyselyiden mukaan elokuva koskettaa eniten mieleltään nuorta, ikään katsomatta. Elokuvassa näyttelevät tunnetut ammattilaiset ja nousevat nuoret tähdet. Käsikirjoitus ja ohjaus ovat Amicos Median taattua laatua. Katso kauden jännittävin ergonomiaelokuvauutuus osoitteessa www.mela.fi/ ranka. Samasta linkistä voit tilata DVD-elokuvan itsellesi tai sopivalle ryhmälle maksutta. Tekstitys on ruotsiksi ja englanniksi.

Anna-Riikka Pukari Asiantuntija Mela


Eläinlääkäri Tällä palstalla eläinlääkäri Susanna Peiponen vastaa lukijoiden kysymyksiin lypsykarjan terveydestä. Lähetä kysymyksesi Maito ja Me -lehden toimitukseen osoitteella maitojame@valio.fi, Maito ja Me, PL 10, 00 039 Valio tai puh. 010 381 2904.

Paljonko rehussa saa olla apilaa, jotta se ei aiheuta hedelmällisyysongelmia? zz Käytämme puna-apilapitoista nurmire-

hua, ja eräässä aumassa puna-apilaa oli melko runsaasti. Kyseistä rehua syötettäessä lehmillä esiintyi pitkiä kiimoja ja sameaa limavuotoa. Ureaplasma tutkittiin, mutta sitä ei ollut.  Eläinlääkärin mielestä ongelma saattaa ratketa kun apilapitoisen rehun syöttö loppuu. Jäi kuitenkin askarruttamaan, voivatko ongelmat johtua runsaasta apilasta rehussa? Millainen määrä apilaa rehussa on liikaa? Seoksissa on usein noin 20 prosenttia apilaa, mutta tässä rehussa näytti silmämääräisesti olevan enemmän. Muutama lehmä tuli kantavaksi siemennyksestä, mutta loi noin kolmen viikon jälkeen. Onko mahdollista, että korkea apilapitoisuus säilörehussa aiheuttaa luomisia? Rehu sinänsä näytti hyvältä, lypsätti hyvin ja myös analyysin mukaan oli hyvää.

zz Joissakin kasveissa esiintyy estrogeeni-

hormonia muistuttavia kemiallisia yhdisteitä, kasviestrogeeneja. Suomalaisista rehukasveista puna-apila sisältää eniten kasviestrogeeneja. Puna-apila sisältää useita kasviestrogeeniyhdisteitä, eniten formononetiinia. Yhdisteiden määrä puna-apilassa vaihtelee riippuen säästä ja kasvuasteesta, mutta alkukesästä ja syksyllä kasviestrogeenien määrä on korkeimmillaan. Säilörehussa nämä yhdisteet säilyvät, kun taas kuivaheinässä määrät ovat hyvin vähäisiä. Säilörehun esikuivatus vähentää näiden yhdisteiden määrää rehussa, ja myös apilalajikkeiden välillä pitoisuudet vaihtelevat. Lampaiden tiedetään olevan herkkiä apiloiden kasviestrogeeneille, ja ne aiheut­ tavat lampailla hedelmällisyysongelmia. Lehmät eivät ole yhtä herkkiä kasviestrogeenien vaikutuksille, eikä ole täysin selvää kuinka vakavia hedelmällisyyshäiriöitä

14

Maito ja Me 3/2014

ne voivat lehmille aiheuttaa. Lehmillä kasviestrogeeniyhdisteiden aineenvaihdunta on samanlainen kuin lampailla. Tapausselostuksia kasviestrogeenien vaikutuksista lehmillä löytyy vähän ja niissä kuvatut vaikutukset ovat lievempiä kuin lampailla. Kuvatut vaikutukset lehmillä ovat mm. emättimen turvotus, lisääntynyt limoittelu kiima-aikaan, ennenaikainen maidontuotanto ja hedelmällisyyshäiriöt, kuten epäsäännölliset ja hiljaiset kiimat, alkiokuolemat sekä luomiset. Vähäisillä kasviestrogeenien määrillä, edes pitkäaikaisessa saannissa, on tuskin lehmillä huomattavaa vaikutusta hedelmällisyyteen. Lypsylehmien hedelmällisyyteen voi vaikuttaa moni asia ja häiriöt ovat yleisiä. Esimerkiksi homemyrkyt ja muut ruokinnalliset tekijät ovat huomattavasti yleisempiä hedelmällisyyshäiriöiden aiheuttajina kuin kasviestrogeenit. Puna-apilarehu on hyvää rehua ja kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Kuten kirjoititkin, rehu lypsättää hyvin. Lehmien on todettu syövän apilaseosrehua selvästi enemmän kuin pelkkää nurmikasvisäilörehua ja ne tuottavat myös enemmän maitoa. Joissain lähteissä sopivaksi apilan määräksi nurmessa suositellaan jopa 40–50 prosenttia kuiva-aineesta.

Puna-apilarehu on hyvää rehua ja kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Mikäli muuta selittävää syytä heikentyneelle hedelmällisyydelle ei löydy, voi rehun erityisen runsaasti kasviestrogeeneja sisältävä apila olla yksi tekijä. Apilarehu on ehkä kerätty aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä korkeiden pitoisuuksien aikaan. Mahdolliset kasviestrogeenien hedelmällisyysvaikutukset lehmillä ovat tapausselostuksissa olleet palautuvia. Jos kyseessä on yksittäisen rehuerän aiheuttamat ongelmat, tulisi tilanteen korjautua siirtyessä kasviestrogeenipitoisuudeltaan matalampaan rehuerään. Mikäli rehua on vielä runsaasti jäljellä, voidaan harkita myös kyseisen erän syöttämistä sekoitettuna muuhun rehuun, jolloin pitoisuudet laimenevat.

IS - UNÄR E H N V E I S JA K I IKO PAN ER M JA K A

Kun tilaat 500 kg

rakeisia kivennäisiä ja erikoisrehuja* tai 1 000 kg jauheisia kivennäisiä kerralla

Kaupan päälle Thermoksen termospullo

*Kampanja koskee myös erikoisrehuja, jotka myydään 1 000 kg:n lavoina (Tähti-Energialisä, Tähti-Seleeni-E ja Tähti-ADE Vitamiini). Kampanjaedun saat jokaisesta 500 kg:sta.

Lisätiedot kampanjasta www.kinnusenmylly.fi

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

Kampanja voimassa

1.9.–31.10.

Myynti: maatalouskaupat


Kysy asiantuntijalta Maidon- ja rehuntuotannon asiantuntijat vastaavat tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Lähetä kysymys Maito ja Me -lehden toimitukseen os. maitojame@valio.fi, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio tai puh. 010 381 2904. Tällä kertaa kysymykseen vastaa tuotantoneuvoja Sari Perälä Osuuskunta Maitosuomesta.

Miten saat parhaimman tuloksen ruokinnan suunnittelusta ja seurannasta? zz Ruokinta ja rehut muodostavat lähes

puolet maidontuotannon kustannuksista. Hyvällä ruokinnan suunnittelulla ja onnistuneella toteutuksella voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä. Kunkin tilan tavoitteet, olosuhteet ja hintasuhteet vaikuttavat siihen, millainen ruokinta on taloudellisesti kannattavin. Eläimillä on erilaiset tarpeet ja vaatimukset rehuille riippuen iästä ja tuotosvaiheesta. Eri rehujen kohdistaminen tuottavimmin eri eläinryhmille edellyttää tietoa rehujen laadusta, eli rehuanalyysiä.

Rehut ja niiden koostumus vaikuttavat syöntiin, ja syönti määrää maitotuotoksen. Säilörehulla on keskeinen vaikutus syöntiin, sillä lypsävän lehmän rehuannoksesta noin puolet on säilörehua. Säilörehun ominaisuuksista tärkeimpänä syöntiin vaikuttaa sulavuus. Lisäksi kuiva-aineen ja kuidun määrällä, käymislaadulla ja erityisesti käymishappojen määrällä, säilörehun sadolla (ensimmäinen sato vai jälkikasvu) sekä palkokasvien ja kokoviljasäilörehun osuudella on vaikutusta syöntiin. Säilörehun laadunvaihtelun hallinta on oleellinen tekijä onnistuneelle ruokinnalle. Säilörehunäytteitä tulisikin ottaa syötettävästä rehusta ja teettää Artturi®-analyysi riittävän usein, jopa viikoittain. Esimerkiksi kuiva-aine voi vaihdella merkittävästi siilon eri osissa. Ruokinta optimoidaan tietylle ajanjaksolle tai vaikka koko vuodelle, jolloin saadaan tieto koko jakson rehuntarpeesta. Täydennysrehut valitaan kotoisen rehun laadun perusteella. Maitotuotto–rehukustannus -erotuksen perusteella tila voi valita eri vaihtoehdoista kannattavimman rehustuksen. Ruokinta optimoidaan uudestaan, jos rehujen laatu tai hintasuhteet muuttuvat.

Päivittäisen ruokinnanseurannan (päivälaskelman = maitotuotos ja rehun kulutus) avulla voidaan nopeasti ja jatkuvasti tarkistaa, tuottavatko lehmät potentiaalin mukaisesti maitoa ja onko ravintoaineiden saannissa mahdollisesti puutteita. Ainoastaan rehunkulutus tulee mitata, koska eläinmäärän tietää jokainen ja maitomäärä raportoituu Valmaan jatkuvasti. Tunnusluku maitoa kg / syöty ka kg vaihtelee tuotoskauden mukaan, mutta sen pitäisi olla keskimäärin noin 1,5 tuntumassa. Navettahavainnoilla voidaan löytää kehityskohteita niin olosuhteista kuin ruokinnan toteutuksestakin. Navetassa kannattaa havainnoida mitä lehmät tekevät: liikkuvatko ja märehtivätkö ne, millainen on eläinten kuntoluokka sekä tarkastella sonnan ulkonäköä. Rehun määrään, laatuun ja rehun lajittumiseen ruokintapöydällä on hyvä kiinnittää huomiota, samoin eläinten pötsin täyteisyyteen. Ulkopuolisen silmä voi joskus havaita sellaisia asioita, joille on itse sokeutunut. Kannattaa keskustella avoimin mielin kehityskohteista. On hyvä pitää mielessä, että maitotuotos on yhtä kuin syönti, joten parasta tuotannon kehittämistä on poistaa kaikki esteet lypsävien lehmien vapaalta rehun saannilta.

Tiedustele tuotteita meijeristäsi tai palvelevalta alue-edustajaltamme.

www.vilomix.fi

MELICA-TUOTEPERHEEN RAKEISET KIVENNÄISET MELICA TARMO

Fosforipitoinen kivennäisrehuseos ummessa oleville ja tunnutettaville lehmille.

MELICA LEMPI

Lypsykivennäisseos nautakarjalle laidun- ja säilörehuruokintaan ympärivuotiseen käyttöön. Lempi sisältää runsaasti kalsiumia korkeatuottoisten lehmien tarpeeseen ja korkean magnesiumpitoisuuden ansiosta se soveltuu erinomaisesti laidunruokintaan.

MELICA KASVU LEMPI

Runsaasti kalsiumia sisältävä kivennäisseos hiehoille ja kasvaville naudoille. Lisättyä biotiinia sorkkien kunnon ylläpitämiseen. Maito ja Me 3/2014

15


Ruokinta

Täyslaidunnus tuo hyvinvointia ja taloudellisuutta

Antti ja Leena Ilomäen tilalla on 50 lehmän pihatto ja pitkä kokemus sini- ja rehumailasen viljelystä. Tilan lehmät täyslaiduntavat rehumailasruokonatalohkoilla lähes kolmasosan vuodesta. Teksti Anu Artjoki Kuvat Janne Viinanen

16

Maito ja Me 3/2014

H

iesuiset savirinteet ovat haastavia viljellä, koska pellot tiivistyvät helposti. Jämsäläisen Antti Ilomäen työrytmiin se aiheuttaa haasteita. Pelloille ei ole menemistä keväällä liian aikaisin, koska varsinkin tilan rehu- ja sinimailaslohkot kärsivät herkästi märän maan tiivistymisestä. Toisaalta mailaset syväjuurisina kasveina parantavat maan rakennetta. ”Mailaset ovat monivuotisia typensitojakasveja, joiden valkuaispitoisuus on korkea. Kiinnostuimme viljelystä, kun piti löytää taloudellinen ja tehokas tapa tuottaa hyvää nurmea. Ensimmäinen lupaava koe-

ala sinimailasta oli vuonna 1994 isäni viljellessä vielä tilaa”, Ilomäki kertoo. ”Ensimmäisiä viljelykokeiluja oli jo 70-luvulla.” Tilan nurmissa on ruokonataa, valkoapilaa ja sini- tai rehumailasta. Säilörehulohkoilla viljellään sinimailasta, laitumissa rehumailasta. Kylvöseoksessa mailasten osuus on 15 kiloa hehtaaria kohden, ruokanadan 10 kiloa ja valkoapilan kaksi kiloa hehtaarille. ”Laidunlohkojen rehumailaslajike Karlu on erinomainen, hyvin maitoa tuottava laidunkasvi. Satotasonsa puolesta se ei kuitenkaan pärjää sinimailaselle, se on hitaampikasvuinen. Rehumailanen ei kui-


ǏǏAntti Ilomäki niittää 4. elokuuta sinimailas-ruokonatalohkoa toisen sadon rehuksi. Mailasen kukinta on jo hyvässä alussa, joten lohkolta olisi voinut Antin mukaan korjata rehun hieman aiemminkin.

�  Ilomäen karja

täyslaiduntaa toukokuun lopulta syyskuulle. Laidunlohkoilla kasvaa ruokonataa ja rehumailasta.

tenkaan puhalluta eläimiä niin herkästi ja kestää sinimailasta paremmin tallausta”, isäntä toteaa. Laidunkasvien valinnassa Ilomäet ovat halunneet pysyä simppeleissä seoksissa. Heillä rehumailasen ja valkoapilan kaveriksi on valikoitunut ruokonata, joka on Antin mukaan tehokkaimpia ja kestävimpiä heinäkasveja. ”Syväjuurisena ruokonata kasvaa sekä kuivassa että märässä. Koska se on nopeakasvuinen, täytyy varsinkin keväällä pitää kiinni ripeästä laitumen syöttörytmistä.” Antti Ilomäen ideologian mukaan lehmien laitumella ei saa olla eri kasvurytmin

ǏǏLeena ja Antti Ilomäen perheeseen kuuluvat 5-vuotias Aarni, 3-vuotias Elli ja puolivuotias Lilli.

omaavia heinäkasvilajeja, koska valinnanvapaus aiheuttaa valikointia ja tämän seurauksena maittavampi syödään heti. ”Tämän jälkeen ”mölisten” ilmoitetaan laitumen loppumisesta, vaikka siellä syömistä vielä on. Yhdellä heinäkasvilla laidun syödään vauhdilla alusta loppuun.”

Laidunrehu täydennetään navetassa Ilomäen 50 lypsävää ja muu karja täyslaiduntaa toukokuun lopulta syyskuulle. Tämän jälkeen eläimet ovat vielä 2–4 viikkoa päivät ulkona, mutta yöt sisällä. Tällöin aloitetaan säilörehuruokinta sisälle. uu

Tilatiedot � Ilomäen tila, Jämsän Kaipola

� Ay-karjan keskituotos vajaat 9 000

kg, karjasta löytyy 12 000 kg lypsäviä eläimiä � Yksi satatonnari vuodelta 2010 � Vuonna 2012 valmistunut 3-rivinen pihatto � Lehmät lypsetään vanhan navetan 2 x 5 -kalanruotolypsyasemalla � Tilalla pitkä perinne laidunnuksesta ja mailasten viljelystä � Viljelyala 55 ha.

Maito ja Me 3/2014

17


ǏǏMailanen on lehtevä ja hyvin lehmille maistuva typensitojakasvi. Sen viljelyssä erityistä huomiota tulee kiinnittää tallausvaurioiden ehkäisemiseen. Täyslaidunnus lisää Ilomäkien mukaan sekä eläinten että hoitajien hyvinvointia. Tavoitteena on tarjota lehmille parhaat mahdolliset olosuhteet. ”Tämä on ykkösasia. Toiseksi tulee laidunnuksen taloudellisuus: se on halvin ja helpoin lehmien kesäruokintatapa. Väkirehun määrä tippuu kesällä kolmannekseen talvesta ja navettatyöt kuivituksineen ja rehunjakoineen vähenevät oleellisesti. Myös säilörehun tarve vähenee, ja se säästää sekä rehuntekoon käytettävää aikaa että kustannuksia”, Antti Ilomäki listaa. ”Loppukesän laidunnus on kaikista helpointa ja kannattavinta. Laitumien syöttörytmi on paremmin säädeltävissä ja maidon kausihinnoittelu korkeimmillaan. Pyrimme ajoittamaan poikimiset niin, että tällöin eläimet ovat hyvässä tuotosvaiheessa.” Täyslaidunnuksen aikana lehmät saavat täysrehua lypsyllä maksimissaan seitsemän kiloa päivässä. Käytetyn täysrehun valkuaispitoisuus on 125 g/kg ka, mutta isäntä kaipaa rehuun vielä lisää potkua jotta laidunlohkojen eroja pystyisi paremmin paikkaamaan. ”Eläinten laiduntaessa pihaton lähellä lypsyasemalla annetaan vain houkutusannos ja pihaton kioskista tulee ohraa ja puolitiivistettä. Ohra-puolitiivisteruokinta on toiminut meillä talvisinkin hyvin. Teemme ruokintasuunnitelman kesällä itse, mutta talvella ruokinta optimoidaan neuvojan kanssa”, Antti Ilomäki sanoo. Tarjotuilla väkirehumäärillä Ilomäet säätelevät laitumen syöntinopeutta. Keväällä väkirehuannokset ovat pienempiä, jotta laidunkierto on tarpeeksi nopeaa. Tavoitteena on, että kaikki laitumet on syötetty kahteen kertaan kesäkuun puoleenväliin mennessä, muuten nurmi ehtii vanhentua. Ilomäkien mukaan on hyvin eläinkohtaista, miten lehmän tuottama maitomäärä reagoi laidunnukseen. Tänä kesänä lehmien keskimaitomäärä on pysytellyt 27 litrassa. On kuitenkin huomioitava, että täl-

18

Maito ja Me 3/2014

On hyvin eläinkohtaista, miten lehmän tuottama maitomäärä reagoi laidunnukseen. lä hetkellä karjassa on 70 prosenttia kerran tai kaksi poikineita lehmiä. Ilomäet odottavat ensi kesänä pääsevänsä parempiin tuotoslukemiin. He pyrkivät ottamaan karjassaan jälkeläisiä erityisesti niiltä eläimiltä, jotka tuottavat laitumella hyvin. Heidän mukaansa tällä ruokintasysteemillä voi yltää noin 45 kilon päivätuotokseen.

Rivakka laidunkierto Tilan peltopinta-ala on 55 hehtaaria, josta nurmella on 39 hehtaaria. Nurmihehtaareista 18 on laitumena, 12 kasvaa säilörehunurmea ja yhdeksän heinää, jota saavat vasikat, hiehot ja umpilehmät. Ohralla on neljä hehtaaria. Näiden lisäksi on noin kahdeksan hehtaaria korjattavaa säilörehualaa tilan ulkopuolella. Käytössä 10 laidunlohkoa, joissa on viiden vuoden kierto. Lohkoilla viljellään nurmea nurmen jälkeen, mutta ensi kesänä tarkoituksena on kokeilla riittäisikö laidunala, jos yksi kymmenestä lohkosta olisi ohralla. Yleensä uudistettavia lohkoja on vuodessa 2–3. ”Laidunlohkoa syötetään nelisen päivää, ja sopiva laidunala 50 lehmälle on noin 1,5– 2 hehtaaria. Nuorkarja ja umpilehmät laiduntavat metsälaitumilla, jonne nuoriso pääsee puolivuotiaina”, isäntä kertoo. Uusittavat nurmilohkot kynnetään syksyllä huolellisesti ja levitetään tarvittaessa maanparannusaineet. Antin kokemuksen mukaan mailaset eivät tarvitse korke-

aa pH:ta, mutta tilan hiesusavilla korkea pH tarvitaan parantamaan pellon vesitaloutta ja vähentämään maan tiivistymistä. Ilomäen lohkojen pH on hyvä, lähellä seitsemää. Lietelantaa levitetään multaimella nurmea perustettaessa ympäristötuen sallima maksimimäärä. ”Kylvämme nurmen ilman suojakasvia, ja ensimmäinen sato saadaan kylvövuoden heinä–elokuussa. Emme käytä nurmilla torjunta-aineita, vain mekaanisia puhdistusniittoja”, Antti Ilomäki sanoo. Myöhempien vuosien lannoitustarpeeseen vaikuttaa kylvön onnistuminen ja kylvövuoden olosuhteet: jos kylvövuonna on märkää, ongelmia tulee ja lannoitusta tarvitaan enemmän seuraavina satokausina. ”Laitumien lannoitus kasvukaudella on tehty ostolannoitteilla, mutta nyt etsimme sopivan pientä lietevaunua ja multainta. Tällöin saisimme levitetty lietettä lannoitusta tarvitseville laitumille vähintään kerran kasvukauden aikana”, Ilomäki kertoo.

Huolellista rehuntekoa Eläimille mailasta sisältävä laidun tai säilörehu maistuu erittäin hyvin. Mailaset hajoavat pötsissä nopeasti, jolloin rivakka virtaus pötsistä lisää syöntiä. Mailasten runsas valkuaispitoisuus vähentää valkuaisruokinnan tarvetta. Heinäkasveihin verrattuna mailasissa on vähemmän kuitua, joten eläinten riittävästä kuidunsaannista on huolehdittava. Korkea puskurikapasiteetti vaatii huolellisuutta rehuteossa, ja muurahaishapon tai biologisen säilöntäaineen käyttö on suositeltavaa. ”Tiivistämme säilörehun huolella laakasiiloon. Kasvusto niitetään telamurskaimella, jonka jälkeen rehu kuivuu 6–10 tuntia. Sen jälkeen rehu ajetaan tarkkuussilppurilla peräkärryyn ja siiloon. Tiivistys hoituu traktorilla, säilöntään käytämme biologista säilöntäainetta”, Ilomäki luettelee. Ilomäellä nurmisäilörehun D-arvotavoite on 680–700. Heidän kokemuksensa mukaan sinimailassäilörehun D-arvo 630 vastaa nurmisäilörehun D-arvoa 680. Rehu on korjattavissa, kun kasvusto on nuppuvaiheen lopussa tai kukinnan alussa. Antti Ilomäen mielestä rehumailanen on ainoa kasvi heidän maalajeillaan, jolla pystyy täyslaidunnuksessa tuottamaan maitoa kannattavasti. Hänestä määräysten mukaan lannoitetun nurmilaitumen tuotto hiesu- ja savimailla on kaukana hyvästä, jos puhutaan tehokkaasta ja kannattavasta maidontuotannosta. ”Ilman typensitojakasveja nitraattidirektiivi on uhka laidunnukselle ja siten eläinten hyvinvoinnille. Sallitut typpi- ja fosforirajat ovat liian tiukat, ja myös nurmille pitäisi ehdottomasti saada maalaji- ja satotasokertoimet.”


Valitse omalle tilalle sopivat nurmikasvit kierto on kunnossa. Valtakunnallinen nurmentuotannon huippuosaaja Anu Ellä ProAgria Länsi-Suomesta muistuttaa, että laidunkasvivalinnassa on tärkeää ottaa huomioon oman tilan olosuhteet kasvupaikan ja laidunkierron näkökulmasta. ”Nurmenviljelyn perusta on omalle tilalle sopivat nurmikasvilajikkeet. Muita ei kannata aina kuunnella, vaan testata rohkeasti mitkä kasvit sopivat yhteen ja tuottavat hyvää nurmisatoa omalla tilalla”, Ellä sanoo. ”Esimerkiksi mailasesta voi saada suuria säilörehusatoja, jos kasvupaikka on oikea. Kuivat rinteiset savimaat, jotka voivat olla muille kasveille haasteellisia, saattavat puskea hyvin mailasta. Vesitalouden on kuitenkin oltava kunnossa – myös pohjamaassa – eikä pelloilla saa olla painanteita joissa vesi seisoo. Myös mailasen pH-vaatimus on yleensä korkeampi kuin muilla nurmikasveilla”, Ellä sanoo. Ellän mukaan ruokonata ja mailanen voivat nousta huippuyhdistelmäksi kuivana vuotena oikeassa paikassa viljeltynä. Talvehtiminen voi olla haaste, ja mailasen pitää ehtiä kukkia kesällä kerran talvehtimisen varmistamiseksi. Tallauk­sen välttäminen on mailasen viljelyn tärkein onnistumisen edellytys.

”Laitumen ja erityisesti mailasen ravinnetarpeeseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Perustamisvaiheessa lannoitteeksi sopii lanta, mutta hiventilannetta tulee seurata esimerkiksi rehuanalyysin kivennäismäärityksin.” ”Erityisesti mangaanin riittävä saanti nurmilla on usein ongelma juuri hyvillä kasvupaikoilla. Jos hiveniä on käytettävissä liian vähän, se voi aiheuttaa ongelmia typen hyväksikäyttöön. Nurmen ravinnepuutoksia on vaikea havainnoida, koska niitä harvoin tunnistaa paljaalla silmällä”, Ellä sanoo. ”Siksi rehuanalyysin kivennäismäärityksen teko on tärkeää.” Sinimailasen Ellä kertoo olevan maailmalla ruokinnan valkuaiskomponentti. Suomessa sitä käytetään säilörehunurmissa yhtenä osana nurmiseosta.

Laidunkasvivalinnassa on tärkeää ottaa huomioon oman tilan olosuhteet.

Nurmiviljelyn lajikevalinnalla on suuri taloudellinen merkitys maidontuotannossa Nurmiviljelyyn kannattaa valita lajike, jolla voidaan nostaa lehmän maitotuotosta. NuuttiBOR -timotein sulavuus on erittäin korkea ja se laskee hitaasti korjuun viivästyessä. NuuttiBOR on myös satoisa ja talvenkestoltaan erinomainen. Meiltä myös laadukas InkeriBOR -nurminata sekä KarolinaBOR -ruokonata.

NuuttiBOR -timotein lisätuotto

www.peltosiemen.fi

Laskelman lähtötiedot

NuuttiBOR -timotei on sulavuudeltaan markkinoiden parhaimpia lajikkeita

Lehmien lukumäärä ..........................................................................................................120 Maidon tuottajahinta, 8/2014 Valio............................................................................46,30 snt / litra Ohran hinta, vko 35/2014, Altia Oyj ............................................................................0,127 eur / kg Täysrehun hinta tilalle toimitettuna, Raisioagro 8/2014 .....................................0,300eur / kg Rypsirouheen hinta tilalle toimitettuna, Raisioagro 8/2014 ..............................0,300 eur / kg Sisäruokintakauden pituus.............................................................................................275 vrk

D-arvot NuuttiBOR .................................................................................................................................68,4 Muu lajike ..............................................................................................................................66,3

Nuutin laadun aikaansaaman lisämaitotuotoksen arvo vuodessa 16 043 €

Jos säilörehu on tehty lajikkeesta, jonka D-arvo on 2,1%-yksikköä Nuuttia alhaisempi, päästään samaan maitotuotokseen lisäämällä väkirehuruokintaa —> lisäkustannus

Lisätuotto maitotuotoksen kautta ................ 134 euroa / lehmä .......16 043 euroa / lypsykarja Lisäkustannus viljan hinnan kautta .............. 111 euroa / lehmä .......13 375 euroa / lypsykarja Lisäkustannus täysrehun hinnan kautta...... 173 euroa / lehmä .......20 790 euroa / lypsykarja D-arvon vaikutus maitotuotokseen perustuu MTT:n kotieläintutkimuksen ruokintakokeisiin. Teoreettisessa esimerkkilaskelmassa säilörehu on tehty puhtaasta timoteinurmesta. Eurosummat ovat laskennallisia ja suuntaa antavia.

Maito ja Me 3/2014

19

www.jips.fi

zz Laiduntamisesta saadaan todella hyvä tuotto, jos laidun-


Ruokinta

Tuloksia Valman Artturi®-palvelukyselystä Tuotostason nostaminen, hyvinvoinnin parantaminen, ruokinnan suunnittelu sekä nurmirehun sadon ja laadun parantaminen nousivat kärkeen, kun Valman käyttäjiltä kysyttiin suunnitelmia tilansa kehittämiseksi.

Kysely toi esille tarpeita myös palveluiden kehittämiseen. Rehuanalyysin osalta huonoimmat arvosanat saivat tulosten luotettavuus ja hinta. Lisäksi kaivattiin mahdollisuutta analysoida vielä enemmän erityyppisiä näytteitä sekä nopeampaa, laajaa kivennäisanalyysiä. Korjuuaikapalveluun kaivattiin aiempaa aloitusta kevätsadon osalta sekä aktiivisempaa jälkisatoihin liittyvää toimintaa. Säilörehuneuvonnalta odotettiin enemmän tilakohtaista neuvontaa sekä aktiivista, henkilökohtaista yhteydenpitoa tiloille.

Teksti Mikko Korhonen

Artturi®-rehuanalyysi

S

äilörehuun liittyvien palveluiden kehittämistä varten teimme Artturi®-palveluista Valman käyttäjille viime talvena avoimen kyselyn, johon vastasi vajaat sata tuottajaa. Taustatietojen perusteella kyselyyn osallistui hyvin erilaisia ja erikokoisia tiloja. Kyselyssä oli myös mahdollista antaa vapaasti palautetta avoimilla vastauksilla. Kiitos kaikille Artturi®-pal­ velukyselyyn vastanneille! Palaute on tärkeää palvelujen kehittämisen kannalta. Yhtenä kysymyksenä oli, miten aiotte parantaa tilanne kannattavuutta tulevaisuudessa? Vastauksissa erottui selvästi muutamia osa-alueita: tuotostason nostaminen, hyvinvoinnin parantaminen, ruokinnan suunnittelu sekä nurmirehun sadon ja laadun parantaminen. Tämä on tärkeä tulos, sillä nurmirehun laatu ja sato vaikuttavat niin suunnitteluun, hyvinvointiin kuin tuotostasoon ja kertovat siitä, että säilörehupalveluille on tarvetta. Tätä tukee se, että tärkeiksi palveluiksi koettiin analyysipalvelu, korjuuaikapalvelu ja näytelogistiikka maitoauton mukana. Myös neuvontatarpeiden ja tärkeysjärjestyksen perusteella laadunhallinta, säilöntä ja tulosten tulkinta ovat vastaajien mukaan tärkeitä ja myös niitä asioita, joissa on vastaajien mukaan onnistuttu.

20

Maito ja Me 3/2014

Monet edellä mainituista asioista, esimerkiksi kivennäisanalyysi ja uudentyyppisten näytteiden (muun muassa maissirehujen) analysointi, ovat työn alla tai jo mahdollisia. Rehuanalyysikään ei koskaan ole täydellinen, joten kehitystyö on jatkuvaa. Tässä yhteydessä on hyvä tuoda esille tietoa analyysitulosten luotettavuudesta. Artturi®-rehuanalyysit tehdään laajaa kivennäisanalyysiä lukuun ottamatta kaikki Valion Seinäjoen laboratoriossa. Kaikkien menetelmien arvioinnin perusta on tulosvirhe, joka pyritään saamaan mahdollisimman pieneksi. Artturi®-analyysin vahvuus ja ainutlaatuisuus on poikkeuksellisen laaja kalibrointiaineisto, jolla saadaan pieni tulosvirhe ja se, että NIR-analyysi on kalibroitu laboratoriomenetelmillä, joiden toimivuus on puolestaan testattu eläinkokeilla. Näin

Artturi®säilörehupalvelut � Rehuanalyysi

� Korjuuaikapalvelu

� Säilörehuneuvonta � www.artturi.fi

� Artturi®- tiedottaa kuukausikirje � Valman Artturi®-palvelut � Tuote- ja tarvikemyynti.

ollen Artturi®-analyysillä ja sen tuloksilla on linkki siihen, mitä rehuille oikeasti lehmissä tapahtuu, esimerkkinä analysoitu D-arvo eli sulavuus. Analyysin kehittämisen lisäksi laajan suomalaisen tuotantokoeaineiston perusteella on selvitetty rehujen todellisia tuotantovaikutuksia, esimerkiksi syöntiin ja tuotosvasteeseen, joiden tuloksena on Artturi®-tulosteessa syönti-indeksi. Myös käymislaadun mittausmenetelmä poikkeaa yleisesti käytetystä menetelmästä, sillä se tehdään titrausmenetelmällä tuoreesta näytteestä. Jos haluaa verrata eri laboratorioiden tuloksia, on hyvä huomioida, että analyysimenetelmät ovat usein erilaisia. Artturi®-näytesaatteessa kysytään erilaisia taustatietoja, joiden päätarkoitus on auttaa neuvontaa ja sen kehittämistä muun muassa tilastojen kautta. Taustatiedoilla, esimerkiksi säilöntäaineella, ei ole vaikutusta analyysin tulokseen, sillä analysaattori ei tiedä säilöntäainetta. Ainoina poikkeuksina ovat kasvilaji ja sato, jotka ovat syönti-indeksin laskentaperusteita.

Suora palaute parantaa palveluja Jos analyysin tulos on poikkeava, siitä kannattaa aina olla yhteydessä tuotantoneuvojaan, laboratorioon tai Valion Alkutuotannon asiantuntijoihin. Vaikka analyysit ovat melko pitkälle automatisoituja, liittyy prosessiin myös näytteenotto, käsi- ja ihmistyötä, ja siten virheenkin mahdollisuus. Vain palautteen avulla voimme kartoittaa mahdollisia syitä poikkeavaan tulokseen ja tehdä tarvittaessa uusinta-analyysejä. On hyvä kuitenkin myös muistaa, ettei huonolaatuinen rehu muutu erilaisella analyysillä paremmaksi, eli itseään ei kannata huijata. Viime kädessä lehmät kuitenkin reagoivat laatuun ja sen muutoksiin.

Säilörehuneuvonta vahvistuu Säilörehuneuvonnan kehittäminen valiolaisille tiloille on asetettu Valion Alkutuotannon ja osuuskuntien lähiaikojen tärkeäksi tavoitteeksi, sillä säilörehulla ja


Artturi® -säilörehuosaajat

sen laadulla on keskeinen merkitys maitotilan taloudelliseen tulokseen tuotoksen, maidon laadun ja eläinterveyden kautta. Maidon laatu vaikuttaa myös jalostuksen tehokkuuteen ja kustannuksiin meijereissä. Yhtenä toimenpiteenä olemme nimenneet osalle hankintaosuuskuntien tuotantoneuvojista erikoistumisalueeksi säilörehuasiat. Nämä Artturi®-säilörehuosaajat palvelevat teitä tuottajia säilörehuun liittyvissä asioissa, olipa kyse sitten sparrauksesta, neuvonnasta, ongelmatapauksien selvittämisestä tai toiminnan kehittämisestä. Artturi-säilörehuosaajat toimivat yhteistyössä Valion Alkutuotannon ja sidosryhmien asiantuntijoiden kanssa. Ottakaa heihin rohkeasti yhteyttä.

Pohjolan Maito Jari Korva 050 398 1064 jari.korva@valio.fi

Kirjoittaja toimii kehityspäällikkönä Valio Alkutuotannossa.

Maitosuomi Sari Perälä 050 384 0116 sari.perala@valio.fi

Itämaito

Tero Jokelainen 050 384 1124 tero.jokelainen@valio.fi

Tuottajain Maito Länsimaito

Rikard Westerlund 050 384 0987 rikhard.westerlund@valio.fi

Valio Alkutuotanto

Eija Järvinen 050 384 0555 eija.jarvinen@valio.fi

Mikko J. Korhonen 050 398 7419 mikkoj.korhonen@valio.fi

Laura Nyholm 050 384 2591 laura.nyholm@valio.fi

Aila Loikkanen 050 384 0426 aila.loikkanen@valio.fi

Tiina Sirkjärvi Maarit Viljakainen vanhempainvapaalla 050 398 7268 maarit.viljakainen@valio.fi Maito ja Me 3/2014

21


Ruokinta

� Seosrehu lypsättää koko karjan tuotokseen katsomatta. Lehmät lypsetään 2 x 10 -takaalypsyasemalla.

Seosrehu

lypsättää ainoana rehuna

Iisalmelaisella Henna ja Perttu Sirviön tilalla siirryttiin seosrehuruokintaan pari vuotta sitten valmistunutta pihattoa suunniteltaessa. Väkirehulisiä ei käytetä, ja kaikki lehmät saavat pelkkää seosrehua.

S

Teksti ja kuvat Eeva-Kaisa Pulkka

irviöiden ajatuksena oli totuttaa sekä lehmät että itsensä seosrehun käyttöön ennen uuden navetan valmistumista, jotta muutoksia ei tule kerralla liikaa. Vanhassa navetassa seosrehu maistui, terveys parani ja maitoa tuli, mutta uudessa sama seos ei toiminutkaan. Maitotuotos sukelsi pari tuhatta litraa. ”Ensikoita oli paljon, mutta se ei selitä laskua kokonaan. Ongelmia oli varsinkin vanhemmilla lehmillä”, Perttu Sirviö kertaa. ”Umpilehmien ape oli jäänyt ehkä liian laihaksi ja edellisen kesän rehut, varsinkin toinen sato, eivät olleet sitä mitä niiden piti olla.” Seoksen energiataso jäi liian matalaksi ja sitä oli korjattava erilaisilla lisillä. ”Se tuli huomattua, että säilörehun huonoutta ei voi täysin korjata. Seokseen ei saatu turvallisesti riittävästi energiaa”, isäntä myöntää.

22

Maito ja Me 3/2014

ǏǏSeosrehuruokinta on Perttu Sirviön mukaan lunastanut suurimman osan sille asetetuista tavoitteista. Ruokinnalliset sairaudet ovat vähentyneet selvästi.

Onnistuneen säilörehun ja reseptin muutosten myötä tilanne on parantunut oleellisesti, päivämaidot ovat nyt olleet 35–36 kilon välillä. 90 lehmän karjan keskituotos on 9 800 kiloa, rasvaprosentti 4,3 ja valkuaisprosentti 3,55. Seosrehun teossa lähdettiin liikkeelle säilörehu-vilja-rypsi-kivennäisreseptistä. Nyt seoksessa on näiden lisäksi tuoretta juurikasleikettä, kalkitonta kivennäistä, kalkkia, soodaa natriumlähteenä, suojattua ureaa sekä tilanteen mukaan suojattua rasvaa. Kesällä lisätään lämpenemistä estävää ainetta. ”Yksinkertaisesta lähdettiin liikkeelle, mutta tähän kuoppaan on pudottu”, isäntä naurahtaa. Seoksen suunnittelun lähtökohdat ja tavoiteltavat arvot ovat yhä samat, seoksen on oltava mahdollisimman optimi lehmän kannalta. Hintasuhteet eivät vaikuta juurikaan käytettäviin jakeisiin, mut-


ta niiden suhteisiin seoksessa kyllä. Sirviö siirtyisi mielellään käyttämään kokonaan murskeviljaa, mutta viljan ostaminen tuoreena on osoittautunut hankalaksi. Väkirehun osuus seoksessa on vaihdellut 46–51 prosentin välillä. Korkeammalla väkirehuprosentilla on jouduttu välillä paikkaamaan niukkaa säilörehusatoa.

Ensikot hyötyvät seosrehusta Ruokinnan onnistumista seurataan kuukausittaisella Karjakompassin laskelmalla, joka yhdistää maitomäärät, maidon pitoisuudet, lehmämäärän ja rehun kulutuksen. Syöntiä, maitomääriä ja lannan koostumusta tarkkaillaan päivittäin. Maidon lisänäytteillä seurataan erityisesti ureaa. Seoksen reseptin tekee joko Terttu Murtola tai Jouni Rantala, molemmat ProAgrian neuvojia. Perttu Sirviö tekee suunnitelmaan tarvittaessa pieniä muutoksia. ”Mielelläni lasken suunnitelmaa ja ihmettelen sitten, miksi lehmät eivät noudata matematiikkaa”, hän sanoo hymyillen. Eniten muutoksia seoksen reseptiin tehdään säilörehun perusteella. Seoksessa on yleensä kahta eri säilörehua ja reseptiä päivitetään niiden analyysitulosten perusteella. Muut rehut pysyvät yleensä seoksessa samana useamman kuukauden. Varsinkin ensikot tuntuvat Sirviön mukaan hyötyneen seosrehuun siirtymisestä. Erillisruokinnan aikaiset märepalat ja happamat pötsit ovat jääneet pois ja poikimahalvaukset vähentyneet. Erillistä tunnutusruokintaa karjassa ei ole. Lehmät syövät umpilehmien seosta poikimapäivään saakka ja vaihtavat suoraan lypsävien seokseen. Ongelmia ei ole ollut, sillä myös umpilehmien seoksessa on hieman viljaa ja rypsiä. Sirviöiden karjassa on sekä ay- että holstein-lehmiä ja kaikki saavat pelkkää seosrehua. Parhaat heruvat seoksella liki 16 000 kilon vuosituotokseen. ”Ne, jotka olivat lihavia erillisruokinnalla, ovat lihavia nytkin. Mutta uusia lihavia ei ole tullut”, isäntä kertoo. Lehmät kuntoluokitetaan kolme kertaa vuodessa.

Apilanurmea lypsäville Lypsäville tehdään seos kerran päivässä, umpilehmille joka toinen päivä. ”Visiiriruokinta pakottaa hyvään seokseen. Kukaan ei lapioi neljää tonnia rehua kourusta”, Sirviö tuumaa. Myös määrä on mietittävä tarkoin, jotta ei jää tähteitä. Kesällä kourut siivotaan päivittäin, talvella muutaman päivän välein. Sirviöt tekevät suurimman osan säilörehusta tarkkuussilppurilla laakasiiloihin. Vain osa kesäsyöttöön tarvittavasta rehusta on paaleissa. Rypsi, ohra ja viljaseos ovat pystysiiloissa laakasiilojen vieressä. Kiven-

Ruokinnan onnistumista seurataan kuukausittaisella Karjakompassin laskelmalla. näiset Sirviö annostelee rehuleikkurissa olevan rehun päälle ja nostaa vaunuun. Säilörehun kuiva-ainetavoite on noin 30–35 prosenttia. Tällöin rehusta ei enää tule puristenestettä eikä seosrehuun tarvitse lisätä vettä. Seoksen kuiva-ainepitoisuus on 40 prosenttia. Tilan pellot, vuokramaineen 78 hehtaaria, ovat uudistettavia aloja lukuun ottamatta nurmella. Lypsäville korjattavissa nurmissa on puna- ja valkoapilaa, umpileh-

mille korjattavissa nurmissa apilaa ei ole. Nurmet uudistetaan ohra-härkäpapuraiheinäkasvustojen kautta ja korjataan kokoviljasäilörehuna. ”Kuvitelma siitä, että kokoviljasäilörehulla voisi korvata säilörehua lypsävien ruokinnassa, on kyllä karissut. Se onnistuisi ehkä vain ajosilppurilla pitkään sänkeen tekemällä”, Sirviö sanoo. ”Nuorkarjalle kokoviljasäilörehu sen sijaan sopii paremmin.”

ǏǏRehuntekoon Perttu Sirviö on ottanut ylimääräisen traktorin polkemaan. Jouni Rantala toteaa sen kannattavan, rehu on säilynyt hyvin.

Hyvä keittokirja, kattila ja kokki zz ”Seosrehuruokinnan onnistumi-

seksi kunnossa täytyy olla keittokirjan, kattilan ja kokin. Huono kokki – pieleen menee, vaunu rikki – keitto palaa, huono resepti – ei tule hyvää”, tiivistää ProAgria Pohjois-Savon neuvoja Jouni Rantala. ”Seosrehuruokinnan idea on, että jokainen suupala on lehmälle aina sama, tuttu ja turvallinen. Se onnistuu vain hyvistä raaka-aineista”, Rantala korostaa. ”Seosrehuruokinta on siitä helppoa, että kaikkien ruokinta on joko kunnossa tai pielessä. Välimuotoja ei ole kuten erillisruokinnassa. Lehmää ei voi huijata.” Säilörehun säilönnällistä laatua Rantala pitää tärkeimpänä tekijänä. Mitään törkyä ei voi seokseen piilottaa. ”Robottitiloilla kierto-ongelmat joh-

tuvat usein huonolaatuisesta säilörehusta”, hän sanoo. Hyvää seosrehureseptiä ei tehdä näkemättä lehmiä ja navettaa. ”Tilakäynnillä selviää asioita, joita ei tietokoneelta näy. Havainto tilalla voi olla usein tärkeämpi kuin mitä esimerkiksi säilörehuanalyysistä selviää”, Rantala sanoo. Navetassa hän kehottaa tarkkailemaan lehmien märehtimistä, pötsien täyteisyyttä sekä lannan tasalaatuisuutta. Tyhjänä käyvää pöytää Rantala ei pidä ongelmana. ”Tämä sotii kaikkia nykykäytäntöjä vastaan, mutta mielestäni lehmällä ei välttämättä tarvitse olla koko ajan rehua tarjolla. Jos energiamäärä on riittävä ja lehmillä tilaa syödä, pöytä voi olla välillä tyhjäkin”, hän sanoo. Maito ja Me 3/2014

23


Ruokinta

Muurahaishappo

osoitti tehonsa säilöntäaineena Yksittäisessä säilöntäainetutkimuksessa syntyy uutta tietoa. Kokonaiskuva säilöntäaineen toimivuudesta erilaisissa olosuhteissa saadaan vasta, kun tutkimuksia toistetaan ja niistä tehdään yhteenveto. Laajan tulosaineiston analysointi vahvisti muurahaishapon parhaimman toimintavarmuuden erityisesti vaikeissa säilöntäolosuhteissa. Seija Jaakkola

S

äilöntäaineen tehokkuus voi olla hyvin erilainen säilöttäessä eri kasvilajeja. Lisäksi käyttövarmuuteen ja rehun laatuun vaikuttavat erityisesti säilöttävän kasvimateriaalin kuiva-aine- ja sokeripitoisuudet. Säilöntäaineissa käytettävien lisäaineiden tehokkuus arvioidaan EU:n säädösten mukaan erikseen kolmessa luokassa. Hyväksyntämenettelyssä todetaan toimiiko lisäaine kasvimateriaalissa, jossa on vähän (alle 1,5 % tuoreessa rehussa), keskinkertaisesti (1,5–3,0 %) tai paljon (yli 3,0 %) sokeria. Sokeripitoisuusluokitus kuvaa säilönnän vaikeusasteetta. Pitoisuus ilmaistaan tässä yhteydessä tuoreessa rehussa eikä kuiva-aineessa, kuten se yleensä esitetään rehuanalyysissä. Vähän sokeria sisältävä raaka-aine on vaikeasti säilöttävä, keskimmäinen luokka kohtalaisen vaikeasti säilöttävä ja paljon sokeria sisältävä helposti säilöttävä. Sokeripitoisuuteen vaikuttaa selkeästi kasvilaji, mutta myös monet muut tekijät kuten kasvin kehitysaste, korsi/lehtisuhde, veden ja ravinteiden saanti, lämpötila ja päivän pituus. Sokeripitoisuus on myös yhteydessä rehun kuiva-ainepitoisuuteen. Kun rehua esikuivataan, vettä haihtuu ja sokerin osuus tuoreessa rehumassassa lisääntyy. Tämä on yksi syy miksi rehun kuivuminen parantaa säilönnän edellytyksiä. Sokerin absoluuttinen määrä ei toki lisäänny kuivumisen aikana. Päin-

24

Maito ja Me 3/2014

Rehujen käymislaatu Sokeria raaka-aineessa, % tuoreessa alle 1,5 1,5–3,0 yli 3,0 Kuiva-aine, g/kg

pH

Ammonium-N, g/kg N

Etikkahappo

Painorehu

195

218

297

Muurahaishapporehu

211

228

301

Painorehu

4,59

4,19

4,29

Muurahaishapporehu

4,10

4,02

4,15

Painorehu

131

93

70

Muurahaishapporehu

65

53

40

Painorehu

43

33

22

Muurahaishapporehu

19

17

17

ǏǏMuurahaishapporehun käymislaatu oli painorehua (ei säilöntäainetta) parempi kaikissa raaka-aineen sokeriluokissa. Muurahaishapon annostustason vaikutus rehun pH-arvoon pH

5,00 4,75 4,50 4,25 4,00 3,75 3,50 3,25

0 1 2 3 4 5 6 7 8

Muurahaishappo, kg/1 000 kg

ǏǏAnnostustason vaikutus rehun pH-arvoon, kun raaka-aineessa on sokeria alle 1,5 % tuoreessa. Annostusmäärän vaikutus rehun happamuuteen on erityisen selvä raaka-aineen sokeripitoisuuden ollessa pieni. Annostus tarkoittaa muurahaishapon määrää, ei koko säilöntäaineen määrää.


vastoin se vähenee jonkin verran, koska osa niitetyn kasvin sokerista menetetään hengitystappioina.

Kokeista puolet kotimaisia Tilastolliseen analyysiin perustuvassa yhteenvedossa oli mukana 62 säilöntäkoetta, joista noin puolet oli kotimaisia. Pääosa kokeista oli tehty heinäkasveilla erilaisilla korjuumenetelmillä. Muurahaishapon ja samalla myös biologisten säilöntäaineiden vaikutusta tutkittiin edellä mainitun sokeriluokituksen mukaan. Aineistossa kasviraaka-aineen sokeripitoisuus vaihteli ennen säilöntää 22–273 g/ kg ka. Kotimaisissa tutkimuksissa vaihtelu oli välillä 65–158 g/kg ka, eli suurimmat pitoisuudet olivat selvästi pienempiä kuin ulkomaisissa kokeissa. Meillä yleisesti käytetyt timotei ja nurminata sisältävät tyypillisesti vähemmän sokeria kuin raiheinä. Palkokasvien, kuten apilan ja sinimailasen, säilöntää vaikeuttaa melko pieni sokeripitoisuus. Saman kasvilajin sokeripitoisuus voi vaihdella kuitenkin suuresti eri olosuhteissa.

Muurahaishappo toimii vaikeasti säilöttävässä rehussa Kun muurahaishapporehua verrattiin ilman säilöntäainetta (painorehu) tehtyihin rehuihin, se paransi rehun laatua kaikissa sokeriluokissa. Mitä vähemmän raaka-aineessa oli sokeria, sitä selkeämpi oli muurahaishapon rehun pH:ta alentava vaikutus sekä ammoniakin ja etikkahapon määrää vähentävä vaikutus. Pieni sokeripitoisuus yhdistyi rehun pieneen kuivaainepitoisuuteen. Suurimman sokeripitoisuuden luokassa oli myös suurin kuivaainepitoisuus. Muurahaishappo on happosäilöntäaineiden tärkein vaikuttava aine. Yksi keskeinen rehun laatua säätelevä tekijä on hapon

Käytettäessä muurahaishappoa rehun käymislaatu ei riippunut raaka-aineen sokeripitoisuudesta. annostusmäärä. Säilöntätuloksen kannalta on oleellista vaikuttavan aineen annostus, joten valmisteita verrattaessa säilöntäaineen koostumus ja annostelusuositus täytyy tietää. Muurahaishapon osuus voi olla erilainen eri säilöntäaineissa, koska muiden kemikaalien ja veden osuus voi valmisteissa vaihdella. Lisäksi useimmissa säilöntäaineissa osa haposta on suolana (esimerkiksi ammonium- tai natriumformiaattina), jonka happovaikutus ei vastaa vapaata happoa. Säilöntäaineen annostussuositusta on syytä noudattaa, jotta rehun pH laskee riittävästi ja muurahaishapon pilaajamikrobeja estävä ominaisuus pääsee vaikuttamaan. Säilöntäaineessa mahdollisesti olevien muiden aineosien vaikutus ei myöskään ole riittävä, jos annostelu on liian niukka. Kun muurahaishapon käyttömäärä tonnia kohden lisääntyy, ammoniakin ja virhekäymishappojen pitoisuus vähenee. Samalla rehuun jäävän sokerin pitoisuus lisääntyy. Analyysissä todetut muutokset osoittavat rehun laadun ja ruokinnallisen arvon paranevan annostustason lisääntyessä. Annostelussa tehty ”säästö” voi helposti tulla kalliiksi.

Muurahaishapon vertailu biologisiin säilöntäaineisiin Muurahaishapporehua verrattiin paitsi painorehuun, myös biologisilla säilöntäaineilla tehtyihin rehuihin. Näissä oli mukana sekä maitohappobakteereilla että bakteereiden ja entsyymien seoksilla tehtyjä

Raaka-aineen sokeripitoisuus ei ole tiedossa Rehukasvin sokeripitoisuuden vaihteluun on vaikea reagoida, koska tarkkaa pitoisuutta ei tiedetä rehua tehtäessä. Yksi todennäköinen tilanne pienen sokeripitoisuuden esiintymiseen on sateiset korjuuolot, jolloin rehusta tulee märkää. Huonon laadun syitä voi tässä tapauksessa olla rehun teko ilman säilöntäainetta tai biologisen säilöntäaineen käyttö tai happosäilöntäaineen liian pieni annostus. Edellä esitellyn analyysin perusteella muurahaishapon käyttö ja sen riittävä annostelu pienentää rehun laaturiskejä, koska silloin lopputulos ei ole sidoksissa kasvin sokeripitoisuuteen. Kirjoittaja toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitoksella.

Rehujen ammoniumtypen määrä

Rehujen pH pH

g/kg N

4,7

140

4,6

Sokeri alle 1,5 % Sokeri 1,5–3,0 % Sokeri yli 3,0 %

4,5 4,4 4,3

100 80

4,1

60

4,0

Sokeri alle 1,5 % Sokeri 1,5–3,0 % Sokeri yli 3,0 %

120

4,2

40

3,9 3,8

20

3,7 3,6

koerehuja, joista tässä käytetään yhteisnimeä ymppirehut. Rehun pH:n ja ammoniumtypen perusteella paino- ja ymppirehujen laatu ei ollut hyvä raaka-aineen sokeripitoisuuden ollessa alle 1,5 % tuoreesta. Painorehun laatu ei ollut hyvä myöskään silloin, kun sokerin määrä oli keskinkertainen (1,5–3,0 %). Käytettäessä muurahaishappoa rehun käymislaatu ei riippunut raaka-aineen sokeripitoisuudesta. Laatu oli hyvä kaikissa sokeriluokissa. Muurahaishappo rajoittaa sokerin kulumista käymisreaktioissa, jolloin jäännössokerin pitoisuus on muurahaishapporehussa suurempi kuin muissa rehuissa.

Painorehu

Ympit

Happo

0

Painorehu

Ympit

Happo

ǏǏPaino-, ymppi- ja muurahaishapporehujen pH ja ammoniumtypen osuus. Kuiva-ainepitoisuudet sokeriluokissa olivat 230 (alle 1,5 %), 250 (1,5– 3,0) ja 320 g/kg (yli 3,0 %). Maito ja Me 3/2014

25


Ruokinta Maitotuotos ja lehmien omatoiminen lypsyllä käynti liittyvät yhteen. Siksi lehmien vapaaehtoista lypsyllä kulkemista edistävät kaikki ne ruokinnan tekijät, jotka ylläpitävät hyvää maidontuotantoa, syöntiä ja terveyttä. Teksti ja kuva Lea Puumala

Säilörehun laatu näkyy lehmäliikenteessä

H

yviin tuloksiin päässeet automaattilypsytilat painottavat ruokinnassa nimenomaan säilörehun laatua ja koostumusta hyvän lehmäliikenteen saamiseksi. Tilojen sanoin säilörehu on ykkönen ruokinnassa. Etelä-Pohjanmaalla on käynnissä Työtehoseuran (TTS) kehitys- ja tutkimushanke Automaattilypsy – navetan toiminnallisuus, jonka seurantatilojen ruokinnoista tehtyjen tulosten mukaan automaattilypsytilalla kannattaa tavoitella ja tuottaa hyvin sulavaa (D-arvo 680–700) säilörehua. Sen tulee olla myös säilönnälliseltä laadultaan vähintään rehuanalyysissä ilmoitetuilla tavoitealueilla. Tiivistetysti säilörehusta voi todeta, että hyvä säilörehu ei ole ainoa hyvään tulokseen vaikuttava tekijä automaattilypsyssä, mutta huonolaatuinen säilörehu voi sotkea lehmäliikenteen ja estää hyvän tuloksen saamisen.

Enemmän maitoa, useammin lypsyjä Tutkimuksissa maailmalla on todettu, että maitotuotoksella ja lehmien lypsykäynneillä on yhteys. Näin oli myös automaattilypsytilojen hankkeen seurantatiloilla. Suurempi maitomäärä tuotti useampia

26

Maito ja Me 3/2014

Säilörehun haihtuvien rasvahappojen vaikutus lypsykertoihin Haihtuvat rasvahapot g/kg ka 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0

2,2 2,3 2,4 2,5 2,6 2,7

Lypsykertoja / lehmä / vrk

ǏǏSäilörehun rasvahappojen vähentyessä lypsykertojen määrä lisääntyy. Kuviossa on käytetty yhden seurantatilan tietoja vuoden ajalta. lypsykertoja ja pienemmällä maitotuotoksella lypsykäyntejä oli vähemmän. Koska lypsykäynneillä ja maitotuotoksella on yhteys, automaattilypsytilan arjen työssä ja lehmien omaehtoisessa lypsyllä kulkemisessa on merkitystä kaikilla niillä säilörehun koostumus- ja käymislaatuominaisuuksilla, jotka ylläpitävät hyvää maidontuotantoa ja syöntiä. Lehmät syövät enemmän käymislaadultaan hyvää säilörehua kuin virhekäynyttä. Sulavuuden parantuessa säilörehun syön-

ti kasvaa. Kevätsäilörehu tuottaa ja maittaa kesäsäilörehua paremmin. Siilon avaamisen jälkeen jälkikäynyt ja lämmennyt säilörehu maittaa huonosti ja maitotuotos kärsii.

Hyvä säilöntälaatu edistää lypsyllä kulkua Säilörehun käymislaadun heikentyminen vähensi lehmien lypsykertoja automaattilypsyhankkeen seurantatiloilla. Tulos kertoo, että se mitä tehdään kesällä säilörehua korjatessa pelloilla, varastoissa tiivistämi-


ǏǏHyvä ruokahalu, terveet jalat, maittava ja lypsättävä säilö- tai seosrehu ruokinta­ pöydällä sekä houkutusväkirehu robotissa saavat lehmän kulkemaan lypsyllä omatoimisesti. sessä ja siilojen peittämisessä, näkyy joka ikinen päivä lehmien liikkumisessa navetassa ja tietokoneen ruudulla automaattilypsyssä. Haihtuvien rasvahappojen ja ammoniakkitypen kertyminen säilörehuun lisäsi lypsyllä käymättömien ja viive- ja huomautuslehmien listaa, lypsylle haettavien lehmien määrää, ja vähensi vapaaehtoisia lypsyllä käyntejä. Säilörehun käymislaadun heikkenemisen negatiivinen vaikutus oli suurempi silloin, kun eläimiä robottia kohden oli enemmän ja lypsyrobotille pääsy oli siten haasteellisempaa. Sokeripitoisuuden lisääntyminen säilörehussa vaikutti positiivisesti lehmien lypsyllä käyntiaktiivisuuteen, koska hyvin säilyneessä rehussa sokeria on enemmän.

Hyvä sulavuus ylläpitää lypsyaktiivisuutta Automaattilypsytilahankkeen seurantatiloilla säilörehun sulavuuden paraneminen yhdistyi lähes poikkeuksetta useampiin lypsykäynteihin. Kun lypsyllä käynnit vähenivät säilörehun sulavuuden olleessa korkea, rehussa oli virhekäymisiä ja esi-

merkiksi haihtuvien rasvahappojen määrä oli lisääntynyt. Kun säilörehun sulavuus oli korkea, joillain seurantatiloilla vähennettiin väkirehua ja toisilla lisättiin olkea seosrehuun. Kumpikin menetelmä toimii lehmien aktiivisuuden ylläpitämisessä ja antaa karkearehun kuitua mahojen ja jalkojen terveyden ylläpitämiseen. Automaattilypsyssä oljen lisääminen seokseen voi joskus kuitenkin johtaa epätoivottuun tulokseen, jos olki jää pitkäksi ja se ei ole sekoittunut kunnolla seosrehuun. Lehmät lajittelevat aina seosta ja etsivät vain parasta suuhunsa, jolloin pitkä, huonosti sekoittunut olki jää syömättä. Jos seosrehua on niukasti tarjolla tai päivän aikana rehu on välillä lehmien ulottumattomissa, voivat arat lehmät, kuten ensikot, joutua syömään olkea suunniteltua enemmän.

Säilörehusta energiaa poikimisen jälkeen Herumiskausi ja hyvän ruokahalun ylläpitäminen on yksi kriittinen kohta lypsykäyntien osalta. Näkyvästi tai piilevästi ketoosista kärsi vä lehmä syö huonosti. Sitä ei silloin välttämättä kiinnosta lypsyrobotin väkirehut ja lypsyllä kulku on tahmeaa. Poikineen lehmän energiansaannin varmistamisessa on syytä muistaa, että ruo-

kintapöydältä tarjottu säilörehu tai siitä tehty seosrehu ovat merkittäviä energianlähteitä. Hyvin sulavasta säilörehusta irtoaa yhdessä suupalassa enemmän energiaa kuin huonommin sulavasta. Maittava rehu ruokintapöydällä houkuttelee syömään, joten myös käymislaadun merkitys on suuri syöntikyvyn ylläpitämisessä herumiskaudella.

Tuore rehu ruokintapöydällä aktivoi Kerran vuorokaudessa tapahtuva ruokintapöydän tyhjentäminen ja puhdistaminen varmistaa maittavamman rehun ja samalla ylläpitää korkeampaa maidontuotantoa ja aktivoi lypsylle. Hyvälaatuisen säilö- tai seosrehun jämien kertyminen ruokintapöydälle parin kolmen päivän ajan talvikaudellakin vähentää lehmien lypsyllä käyntiaktiivisuutta. Säilörehun ja seosrehun lämpeneminen ruokintapöydällä vaikuttanee syöntiin samoin kuin säilörehun lämpeneminen siilon syöttörintamuksessa. Etelä-Pohjanmaalla juuri päättyneessä NurmiArtturi-hankkeessa säilörehun jälkikäyminen ja lämpeneminen siilossa vähensi säilörehun syöntiä 1–2 kuiva-ainekiloa lehmää kohden ja alensi lehmäkohtaista maitotuotosta kilosta kahteen. Kirjoittaja toimii erityisasiantuntijana TTS Työtehoseurassa.

TARJOAMME TYYTYVÄISYYSTAKUITA MEIJERITEOLLISUUTEEN Tarjoamme tyytyväisyystakuita meijeriteollisuuteen jossa keskitytään innovointiin ja prosessien kehittämiseen, laajennamme tuotevalikoimaamme jotta voimme tarjota asiakkaillemme enenmän vahtoehtoja ja ratkaisuja. Avaimet käteen ratkaisulla alkaen suunnitelusta räätälöityihin järjestelmiin ja komponentteihin. SPX auttaa Teitä käsittelemään tuotteita Teidän tavallanne. Ota yhteyttä jo tänään niin saat selville hiljan julkaisemamme uudet ratkaisut ja alan johtavimmat tuotemerkit. Näin voimme auttaa Teitä prosessinne päivittäisissä haasteissa. WEB: www.spx.fi tai www.spx.com

Seital Separation Technology


Hyvinvointi

Yksin vai yhdessä? Kuva: Tapani Kivinen

Kasvaako vasikka yksinään tyhmäksi? Pitäisikö umpiosaston parsien olla väljempiä? Onko syönnin notkahdus ennen poikimista normaalia? Kanadalaisella tutkimusryhmällä on aiheesta tuoreita ja mielenkiintoisia tuloksia. Teksti Kristiina Sarjokari

M

arina (Nina) von Keyserlingk on kanadalainen professori ja tutkimusryhmän vetäjä. Hän valloitti helmikuussa Valion Navettaseminaarissa yleisönsä esittämällä tutkimusryhmänsä havaintoja selkeästi ja mukaansa tempaavasti.

Yksilökarsinassa juotetuilla vasikoilla oppimisvaikeuksia Yksilökarsinassa koko juottokauden kasvatettujen vasikoiden oppimiskyky on heikompi ja ne ovat pelokkaampia kuin jo varhain parikarsinaan siirretyt vasikat. Niillä kestää myös kauemmin tottua ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tämän totesi Keyserlingkin tutkijaryhmä jo vuosina 2010 ja 2012 julkaisemissaan tutkimuksissa1. Kyseisissä kokeissa verrattiin keskenään yksilö- ja parikarsinassa neljän päivän iästä juottokauden loppuun kasvatettuja holstein-rotuisia vasikoita. Yksin kasvatettujen vasikoiden aivojen sopeutumiskyky ei ilmeisesti kehittynyt normaalisti. Ne esimerkiksi oppivat käyttämään väkirehuautomaattia vasta kahden päivän kuluttua uuteen karsinaan siirtämisen jälkeen, kun parikarsinassa kasvatetuilla vasikoilla saman asian oppimiseen meni vain muutama tunti. Myöhemmissä tutkimuksissa2 todettiin, että yksin kasvatetut vasikat eivät osaa muuttaa käyttäytymistään uusissa olo-

28

Maito ja Me 3/2014

ǏǏJuottovasikka kannattaa kasvattaa vierotuksen jälkeen parikarsinassa tai pienessä, korkeintaan kuuden vasikan ryhmässä.

Pääkohdat � Parikarsinassa kasvaneista

juottovasikoista kehittyy oppivaisempia � Sorkkaongelmia ehkäistään umpilehmien ja vastapoikineiden makuumukavuudella � Voimakas tunnutus voi altistaa asetonitaudille � Suuri osa pihattolehmistä hyötyy ruokintarauhan lisäämisestä.

suhteissa yhtä hyvin kuin parikarsinoissa kasvatetut, eivätkä ne totu ympäristössä tapahtuviin merkityksettömiin muutoksiin yhtä nopeasti kuin parikarsinassa kasvatetut. Ne eivät ala tutkia ympäristöä yhtä nopeasti kuin parikarsinassa kasvatetut, vaan suhtautuvat esimerkiksi karsinaan tuotuun ämpäriin pelokkaasti kerta toisensa jälkeen. Nopeasta ympäristöön sopeutumisesta on hyötyä esimerkiksi eläimen siirtyessä karsinasta tai makuuparsiosastosta toiseen. Uteliaat ja rohkeat eläimet tutkivat ja kokeilevat mielellään uusiakin asioita, vaikkapa lypsyrobottia tai ruokintaautomaattia.


Pelokkuudesta sitä vastoin on haittaa vasikan, hiehon ja lehmän jokapäiväisessä elämässä. Pelokkaat eläimet voivat käyttäytyä arvaamattomasti. Niiden kokema stressi vaikuttaa paitsi niiden oppimis-, kasvuja tuotoskykyä alentavasti, myös eläimen ja hoitajan loukkaantumisriskiä lisäävästi.

Väljemmistä parsista hyötyä umpiosastolla Sorkkasairaudet ja ontuminen ovat lypsylehmän haitallisimpia vaivoja, mahdollisesti jopa utaretulehdusta merkittävämpi sairausryhmä. Ontuvan lehmän on todettu olevan pitkään, jopa viikkoja, sorkistaan kipeä, vaikkei se kovin voimakkaasti linkuttaisikaan. Ontuva kävelee hitaammin ja vähemmän, makaa enemmän ja ahtauttaa pihaton käytäviä kulkemalla hitaammin paikasta toiseen ja seisomalla enemmän takajalat ulos parresta. Se ajetaan useammin pois ruokintapöydästä ja se sairastuu helpommin piilevään tai oireilevaan asetonitautiin. Ontuvilla on enemmän munasarjojen toimintahäiriöitä, heikentynyt kiimakäyttäytyminen, enemmän siemennyksiä poikimista kohden ja pidentynyt poikimaväli. Niiden maitotuotos on alentunut ja ne lopetetaan muita lehmiä todennäköisemmin tilalla. Uusimman tutkimustiedon mukaan suuri osa sorkkavaurioista saa alkunsa jo ajanjaksolla, joka alkaa kolme viikkoa ennen ja loppuu kolme viikkoa jälkeen poikimisen. Englanniksi jaksoa kutsutaan nimellä transition period, mutta vakiintunutta suomenkielistä termiä ajanjaksolle ei ole. Syyt sorkkasairausriskin lisääntymiselle lienevät osittain fysiologisia ja osittain lehmien käyttäytymisestä johtuvia. Von Keyserlingk kumppaneineen havaitsivat kahdessa kokeessaan3,4, että ne lehmät jotka seisovat parsissa takajalat lantakäytävällä, varsinkin tuolla transition period -ajanjaksolla, saavat huomattavasti todennäköisemmin sorkkiinsa anturahaavaumia tai pahoja vertymiä kuin muut lehmät. Ummessa olevien ja vastapoikineiden parsien pehmeyteen ja väljyyteen satsaaminen on siis erityisen kannattavaa. Jos lehmän sorkat säilyvät kunnossa tuon kriittisen ajanjakson, on alkanut lypsykausi päässyt hyvään alkuun ja lehmän saa parhaassa tapauksessa pitää vielä seuraavankin lypsykauden.

Tunnutuksesta voi olla jopa haittaa Voimakkaalla tunnutuksella voi olla negatiivista vaikutusta lehmän terveyteen poikimisen jälkeen. Keysrlingkin tutkimus-

Ummessa olevien ja vastapoikineiden parsien pehmeyteen ja väljyyteen satsaaminen on erityisen kannattavaa. ryhmän tuoreet tulokset antavat aihetta pohtia myös sitä, onko varsinainen tunnutus lainkaan tarpeen, ainakaan seosrehuruokinnassa. Vuonna 2012 julkaistussa tutkimuksessaan5 kanadalaiset havaitsivat, että sillä ryhmällä holstein-lehmiä joiden umpikauden rehustus oli pidetty samana (1,41 Mcal/kg; 48 % NDF) koko umpikauden, oli alhaisemmat ketoainepitoisuudet veressä ja vähemmän piilevää ketoosia verrattuna ryhmään, jonka ruokintaa oli väkevöitet-

ty (1,46 Mcal/kg; 41 % NDF) kolme viikkoa ennen poikimista. Väkevämpää dieettiä syöneet lehmät söivät enemmän kuiva-ainetta ennen poikimistaan, mutta ryhmien välillä ei havaittu eroja kuiva-aineen syöntikyvyssä poikimisen jälkeen. Koko umpikauden samaa seosta saaneet lehmät lypsivät hiukan vähemmän ensimmäisten lypsykuukausiensa aikana, mutta tiinehtyivät hiukan vertailuryhmää paremmin. Veressä liiallisena esiintyvät

Kuva: UBC

ǏǏUBC:n tutkimusvasikoita joilla on liiketunnistimet.

Keyserlingkin tutkimusryhmä zz Professori Marina von Keyserlingk on tutkimus-

ryhmineen selvittänyt muun muassa vasikoiden ja lehmien hyviä hoitokäytäntöjä ja olosuhteita. Ryhmä työskentelee kanadalaisessa yliopistossa nimeltään The University of British Columbia. Yliopistolla on oma tutkimusnavetta, jossa asustaa noin 500 lehmän holstein-karja. Ryhmän tutkimushankkeet ovat sekä käytännönläheisiä että ajankohtaisia, ja ne toteutetaan suurelta osin karjanomistajien rahoituksella. Tutkimustulokset ovat vapaasti luettavissa internetissä osoitteessa http://awp.landfood.ubc.ca/. Yleistajuisen tutkimusraportin voi halutessaan saada itselleen jo heti sen ilmestyttyä liittymällä ryhmän postituslistalle. Se onnistuu lähettämällä pyyntö liittymisestä Chris McGill’lle (chris. mcgill@ubc.ca).

Kuva: UBC

ǏǏKanadalainen professori Marina von Keyserlingk tutkii muun muassa vasikoiden ja lehmien hoitokäytäntöjä ja olosuhteita.

Maito ja Me 3/2014

29

uu


ketoaineet vaikuttavat esimerkiksi suoraan veren valkosoluihin ja munasolujen laatuun, ja siten muun muassa heikentävät taudinvastustuskykyä ja tiinehtyvyyttä.

Terveellä lehmällä syönti vähenee vasta päivää ennen poikimista?

Ajankohtaista

RAHTIVAPAAT TARJOUSPAKETIT

Kampanja voimassa 31.10.2014 saakka. Lisätietoa tarjouspaketeista saat myyjiltämme.

A-paketti:

3 x K-Agro Yhdistelmäpesujauhe 20 kg 4 x Bio Color 8 kg 2 x Pintty 10 l 1 x Telimax 20 l 2 x Green Easy Tabs 2 kg

44900 /pkt

Norm. 545,20 €

B-paketti:

2 x K-Agro Yhdistelmäpesuneste 60 l 4 x Bio Color 8 kg 2 x Pintty 10 l 1 x Telimax 20 l 2 x Green Easy Tabs 2 kg

49900 /pkt

Norm. 587,50 €

VUOROPESUNESTE

KAMPANJA! Tilaukset 17.10.2014 mennessä. Toimitukset marraskuussa.

2 kpl Drop Al + 2 kpl Drop Cid 70 kg:n tynnyreitä rahtivapaasti tilalle toimitettuna yhteishintaan

45900 /pkt

Norm. 568,00 €

K-Agro Drop AL Sopii mainiosti eri lypsyrobottien pesuun!

Emäksinen lypsykoneiden ja tilasäiliöiden vuoropesuaine. Poistaa tehokkaasti maidon jätteet lypsykoneista ja tilasäiliöistä.

K-Agro Drop CID Sopii mainiosti eri lypsyrobttien pesuun!

Hapan lypsykoneiden ja tilasäiliöiden vuoropesuaine. Poistaa tehokkaasti maitokiven ja kerrostumat lypsykoneista ja tilasäiliöistä.

Yhdistelmäpesujauhe K-Agro, 20 kg

Jauhemainen emäksinen pesuaine lypsykoneille ja tilasäiliöille. Kotimaista ykköslaatua. Hellävarainen kumiosille, sisältää desinfiointiaineen, hyvät raudansidontaominaisuudet. KiiltoClean.

Sani-Bed, 25 kg Kuivadesinfiointiaine.

Hinnat (sis. alv) voimassa mainitun kampanja-ajan tai niin kauan kuin varatut erät riittävät. www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Piilevästi sairaat lehmät söivät muita vähemmän erityisesti silloin, kun rehua oli juuri jaettu pöytään.

Yksi mielenkiintoinen, aiempia käsityksiä tuulettava kanadalaisten havainto6 oli, että terveiden lehmien kuiva-aineen syönti vähenee vasta keskimäärin poikimista edeltävänä päivänä. Tutkimuksessa ne lehmät, joiden syönti (ja vedenjuonti) laski jo aiemmin, noin viikkoa tai kahta ennen poikimista, olivat jollain tavoin piilevästi sairaita. Lehmillä ei siis ollut vielä sairauden oireita, mutta todennäköisesti jo hiukan sairas olo, ja ne sairastuivat varsinaisesti vasta poikimisensa jälkeen. Tutkijaryhmä oli videoinut kokeessa mukana olleiden lehmien ruokintapöytäkäyttäytymistä. He havaitsivat, että ne lehmät, joiden syönti heikkeni useita päiviä ennen poikimista, olivat ruokintapöydässä muita passiivisempia. Ne kävivät vain nopeasti syömässä ja poistuivat sitten pöydän äärestä. Normaalit lehmät viettivät jonkin verran aikaa pöydässä pelkästään seisoskellenkin. Piilevästi sairaat lehmät söivät muita vähemmän erityisesti silloin, kun tuoretta rehua oli juuri jaettu pöytään. Silloin terveet lehmät taas olivat aktiivisimmillaan ja kilpailu rehusta oli suurinta. Ne lehmät, jotka sairastuivat poikimisen jälkeen, tuottivat jo heti poikimisesta lähtien terveenä pysyneitä vähemmän maitoa. Niiden tuotos myös pysyi terveiden tuotosta pienempänä lähes koko loppulypsykauden. Syönnin heikkeneminen ennen poikimista ei siis olekaan välttämättä normaali ilmiö, vaan ensioire tulevasta sairastumisesta. Koska sairaaksi itsensä kokevat lehmät ovat vähemmän aktiivisia ruokintapöydässä, niiden syöntikyvyn ja tuotoskauden saattaa pelastaa sairaiden varhainen havaitseminen, ja riittävästä ruokintarauhasta huolehtiminen. Tilaa pitää olla tarpeeksi, ja mieluummin paikkoihin jaettu ruokintaeste. Sen on todettu vähentävän toisen pois ajamista ja parantavan ruokarauhaa. Keyserlingkin ryhmän artikkelit joihin tekstissä viiataan: 1De Viera ym. 2010 ja 2012, Journal of Dairy Science; 2Gaillard ym. 2014, PLos One; 3Proudfoot ym. 2010, Journal of Dairy Science; 4Dippel ym. 2011, Applied Animal Behaviour Science; 5Vickers ym. 2012, Journal of Animal Science; 6Huzzey ym. 2007, Journal of Dairy Science, 7Huzzey ym. 2006 ja DeVries ja von Keyserlingk 2006, Journal of Dairy Science. Kirjoittaja toimii terveydenhuoltoeläinlääkärinä Valio Alkutuotannossa.


Maito ja Me 3/2014

31


Hyvinvointi

Kuivitus koneella? Lehmät on kuivitettava, mutta ei oman terveyden kustannuksella. Kuivitushankkeen tulokset osoittavat hyvin toteutetun kuivituksen olevan yksi merkittävä osa kannattavaa lypsykarjataloutta. Teksti ja kuvat Sakari Alasuutari

32

Maito ja Me 3/2014

L

aske jo saavit alas ja mieti, voisiko työn tehdä jotenkin toisin. Olisiko aika antaa hartioiden levätä? Vaihtoehtoja käsityönä tehtävälle saavikuivitukselle on, sen osoitti juuri päättynyt kuivitushanke. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa menetelmistä, joilla kuivitus onnistuu isoissakin karjoissa sujuvasti ja kustannustehokkaasti ja vähemmän hoitajaa kuormittavasti. Tavoitteena oli parantaa nykyisiä kuivittamiskäytäntöjä, joissa työ tehdään pääosin käsityönä. Käsin tehty kuivitus jää usein lehmien terveyden ja puhtaana pysymisen kannalta liian niukaksi. Hankkeen keskeinen tavoite oli myös, että kuivituksen järjestäminen otettaisiin uusien navetoiden rakennussuunnittelussa nykyistä paremmin huomioon. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä TTS Työtehoseura, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT sekä Työterveyslaitos TTL. Hanketta rahoittivat MMM ja Valio.

Koneellinen kuivitus puolet nopeampaa Isossa karjassa kuivituksen koneellistaminen on välttämätöntä työkuorman vähentämiseksi ja riittävän kuivituksen turvaamiseksi. Työaikatutkimuksissa selvisi, että koneellisen kuivittamisen edut tulevat esiin, kun käytettävät kuivikemäärät kasvavat. Vielä 50 lehmän karjassa kuivittaminen hoidetaan saavista levittämällä 5–10 minuutissa, jos kuivikkeen välivarastot ovat lähellä. Ajettavilla levityskoneilla tai pienkuormaimen levityskauhalla työaika oli vastaavassa työssä yleensä 10–20 minuuttia. Siis kaksinkertainen, vaikka levitysmäärä olikin käsityönä tehtävässä kuivituksessa pienempi. Laskennallinen työaika sadan lehmän kuivittamisessa on keskimääräisten työnmenekkien mukaan levityskoneilla 30 minuuttia, kun kuiviketta levitetään 10 litraa/parsi. Levitettäessä saavista sama kuivikemäärä työllistää 60 minuuttia.


ǍǍLehmä viettää makuulla jopa puolet ajastaan, useissa jaksoissa ympäri vuorokauden. Reilusti kuivitettuun ja oikein mitoitettuun parteen lehmä menee makuulle mielellään ja vaivattomasti. Kun kuiviketta on tarpeeksi, parren pinta ei hierrä kintereitä. Varastoi korkeintaan viikko Hankkeessa selvitettiin, kauanko kuivikkeet säilyvät hyvälaatuisina navettavarastoinnissa parsien etuosassa. Paikkaa käytetään yleisesti välivarastona, mutta varastointiaika vaihtelee. Toiset tuovat parsien eteen uutta kuiviketta viikoittain, toiset noin kolmen viikon välein. Laboratorioanalyysien mukaan kokonaispesäkemäärä kasvoi kaikissa kuivikemateriaaleissa viikon kuluessa yli 1 x 106 pmy/g, jota joissakin tutkimuksissa on esitetty bakteerimäärän riskirajana. Tosin sanoen: jos käytäntönä on varastoida kuivikkeita parsien etuosassa, kannattaa varata korkeintaan viikon tarve. Tällä varmistetaan kuivikkeiden laadun pysyminen riittävän hyvänä.

Kuivita myös parsipedit! Lehmien puhtaudessa ei ollut eroja eri kuivikkeiden välillä. Sen sijaan kuivittamattomissa olosuhteissa lehmät olivat likaisempia kuin kuivitetuissa makuuparsissa, joten myös parsipedit tulee kuivittaa. On hyvä muistaa, että lehmälle pelkkä parren pehmeys ei riitä. Pehmeällä, paljaalla parsipedillä lehmän kintereet hiertyvät säännöllisesti rikki. Parsipedeillä on kuitenkin vaikeaa saada pysymään edes muutaman sentin paksuista kuivikekerrosta: siksi kuivikkeen pehmeydellä on suuri merkitys kinnerhiertymien ehkäisemisessä.

Parret suositusten mukaisiksi Epäsopivat parret vaikuttavat myös lehmien puhtauteen. Parsien sopimattomuus aiheuttaa helposti sontimisen parteen, jos lehmä joutuu makaamaan parressa vinossa. Kuivike ei riitä sontaläjän kuivittamiseen, jolloin jalat ja utareet likaantuvat helposti. Lisäksi lehmien vuorokausirytmiä selvitettäessä havaittiin, että epäsopivissa parsissa lehmät seisoivat lähes yhtä usein kuin makasivat, mikä ei ole normaalia. Tämä ylimääräinen liikenne on kuivikkeiden parressa pysymisen kannalta huono asia. Lehmän parressakäyntikertojen ja parressa jäljellä olevan kuivikkeen määrän välillä todettiin selvä yhteys. Mitä useammin lehmä kävi parressa, sitä vähemmän kuiviketta oli jäljellä. Eri kuivikemateriaaleilla ei tässä suhteessa ollut eroa. Makuuparret on mitoitettava suositusten mukaisiksi, jotta lehmät pääsevät nopeasti makuulle. Tarkista onko niskapuomi liian takana, jos lehmät eivät mene nopeasti makuulle makuuparteen noustessaan. Seisova lehmä parressa on yleensä merkki sopimattomasta parresta.

Kuivittajan huoneentaulu Kuivitushankkeen tuloksista julkaistaan ensi vuoden alussa käytännönläheinen kuivitusopas. Hankkeen materiaalin perusteella tehtiin muistilista hyvästä kuivittamisesta navetan huoneentauluksi. � Ota parsien riittävä kuivitus rutiiniksi � Koneellista kuivitustyötä � Suunnittele kuivittamisen koko ketju varastosta parteen � Puhdista parret ja levitä puhdasta kuiviketta 3–4 kertaa päivässä � Parsipedeilläkin tarvitaan reilu kuivitus. Paljas peti hiertää lehmien kintereitä. � Tarkkaile eläinten puhtautta ja kintereiden terveyttä � Käytä kuivitustyössä hengityksensuojaimia � Käytä vain hyvälaatuisia kuivikkeita � Varastoi kuivikkeet kuivassa paikassa.

Vaihtoehtoja koneellistamiseen löytyy Hankkeen tuloksena laadittiin yksinkertaiset malliesimerkit kuivituksen koneketjuista. Jokaiselle löytyy jotakin, ja myös parsinavetan kuivitustyötä kannattaa helpottaa. Matala eläintila ja ahtaat käytävät voivat estää varsinaisen koneellisen kuivituksen, mutta kannettavat kuivikeastiat kannattaa vaihtaa vähintään pyörällisiksi. Ajettavien tai työnnettävien kuivituslaitteiden etuna on joustavuus navetan laajennustilanteissa. Hyvin toimiakseen

koneet vaativat kuitenkin selkeät ajolinjat ilman pahoja kynnyksiä ja jyrkkiä mutkia. Jos eläimet häiritsevät tai lattiarakenteet estävät kuivikkeen koneellisen levityksen, voi harkita eläinten yläpuolelle asennettavia kisko- tai putkikuivitusjärjestelmiä. Ne voidaan ohjelmoida kuivittamaan myös itsenäisesti. Kuivituslaitteiden soveltuvuudessa erityyppisten kuivikkeiden levittämiseen on eroja. Laitetta hankittaessa on syytä selvittää myyjältä laitteen soveltuvuus kuivikkeille, joita tilalla on tarkoitus käyttää. 

Kuivikepölyltä pitää suojautua

ǏǏKuivittamisen ei tarvitse olla työlästä ja hankalaa. Viime vuosina kuivikkeen levitykseen on tullut useita koneita ja laitteita erilaisiin tuotantoympäristöihin. Kun kuivikejärjestelyt mietitään jo navetan suunnitteluvaiheessa, kuivittamisesta ei tule käsityötä olosuhteiden pakosta. Koneellisesti kuivittaessa tulee aina muistaa käyttää hengityksensuojaimia.

Kuivikkeiden käsittely aiheuttaa pölypäästöjä navettailmaan. Koneellinen levitys lisää kuivikepölyn määrää, jos laitteet linkoavat kuiviketta parsiin. Pölyt kuitenkin laskevat yleensä nopeasti työjakson loputtua, mutta pölyaltistumisen vähentämiseksi tulee aina muistaa käyttää hengityksensuojaimia. Koneellisessa kuivittamisessa polttomoottorikäyttöisten koneiden käytöstä aiheutuu pienhiukkaspäästöjä, joita minimoimaan voidaan moottorin pakoputkeen jälkiasentaa erillinen pakokaasujen hiukkassuodatin. Myös rauhallisella ajotavalla ja työskentelyn ajaksi navettaan järjestetyllä läpivedolla voidaan pakokaasupäästöjä minimoida. Kirjoittaja toimii tutkijana TTS Työtehoseurassa. Maito ja Me 3/2014

33


Nasevasti terveydenhuollosta

Tehokkuutta ja turvaa nautaketjuun Kuva : Tuukka Degerman

Tarttuvat taudit iskevät ärhäkimmin juuri laajentaneeseen ja investoineeseen karjaan sekä pikkuvasikoihin, joilla ei ole samanlaista vastustuskykyä kuin vanhemmilla eläimillä.

T

arttuvien tautien leviämisen hallinta on oleellista karjakoon suurentuessa ja tautipurkausten pahentuessa sekä eläinkaupan ja rahtikasvatuksen yleistyessä. Kun yksikkökoko kasvaa, tuotannon hallinta ja tilan kehittäminen edellyttävät sähköisiä tietojärjestelmiä. Terveydenhuollon tietojen hallinta on keskitetty Nasevaan, josta tila ja kaikki tilan valtuuttamat tahot voivat tietoja katsoa. Tavoitteena on saada kaikki nautatilat ja koko tuotanto mukaan järjestelmään. Järjestelmät eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan myös asiantuntijoita. Eläinlääkäri auttaa terveydenhuoltokäynnillä näkemään terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia ongelmakohtia ja vahvuuksia sekä suunnittelemaan toimenpiteitä, joista tuottaja ja koko elintarviketuotantoketju hyötyvät. Terveydenhuollon merkitys tulee jatkossa vain kasvamaan paitsi tilakoon suurenemisen takia, myös uudistuvan lainsäädännön myötä. Uusi eläintautilaki vierittää vastuuta ja uusia velvoitteita toimijoille. Tilalla on oltava esimerkiksi suunnitelma tautien ehkäisemiseksi. Nasevassa mukana olevilla tiloilla tämä on automaattisesti hoidossa, mikäli terveydenhuoltokäynnit ja -suunnitelma ovat ajan tasalla. Uuden lääkitsemislain mukainen lääkkeiden luovutus varalle edellyttää sähköistä lääkekirjanpitoa, johon Naseva soveltuu jo nyt hyvin. Tähän asti Nasevaa on käytetty enimmäkseen ketjuinformaation tarpeisiin hoito- ja lääkitsemistietojen osalta.

Terveydenhuoltokäynti ei ole tarkastus ETT ry:n ja Nasevan yhtenä tehtävänä on edistää ja koordinoida nautaterveydenhuoltoa ja rekisteröidä terveydenhuoltokäyntien tuloksia, ei tehdä tilalla viranomaistoimintaan liittyviä tarkastuskäyntejä. Terveydenhuoltokäyntejä tehtiin viime vuonna 6 013 (sopimustiloja 7 548). Tuottajalle terveydenhuoltokäynti maksaa yleensä satasesta ylöspäin, riippuen käytetystä ajasta ja tilalla havaituista kehittämiskohteista. Eläinlääkäri tekee terveydenhuoltokäynnistä vähintään käyntiyhteenvedon Nasevaan tai haluttaessa erillisen terveydenhuoltosuunnitelman, joka voidaan tallentaa erillisenä liitetiedostona järjestelmään. Tuottajan kannattaakin miettiä tarkkaan millaisesta terveydenhuollosta haluaa maksaa? Haluaako ostaa asiantuntijoilta oikeaa osaamista ja palvelua, jota voidaan todella hyödyntää ja saada sijoitetut eurot takaisin parempana terveydentilana, tautisuojauksena, eläinten hyvinvointina ja parempana tuotoksena.

34

Maito ja Me 3/2014

ǏǏNasevan tehtävänä ei ole viranomaistoimintaan liittyvien tarkastuskäyntien tekeminen tiloilla, vaan sen tehtävänä on edistää ja koordinoida nautaterveydenhuoltoa ja rekisteröidä terveydenhuoltokäyntien tuloksia. Tehokas tarttuvien tautien vastustaminen edellyttää kaikkien tilojen liittymistä terveydenhuoltoon ja Nasevaan. Se on ainoa varma ja kattava keino seurata tilojen välisiä kontakteja ja tiloilla esiintyviä oireita sekä koota kaikki tutkimustulokset ja tilakäynnit yhteen tietojärjestelmään. Näin mahdollistuu myös turvallisemman eläinkaupan toteutuminen. Eläinkaupassa on syytä muistaa myös ETUnautakarjan terveystodistuksen käyttö. Nasevaan kerätyn terveydenhuoltokäyntitiedon mukaan vasta vajaa puolet eläinhankintoja tekevistä tiloista käyttää säännöllisesti terveystodistusta.

Mitä kysytään, mitä kerätään ja miten käytetään? Terveydenhuoltokäyntilomakkeella kysytään tilan tuotantotiedoista ja toimintatavoista, muun muassa maitotuotoksesta, pitoisuuksista ja rutiineista antibioottihoitojen yhtey­ dessä sekä kuolleisuudesta. Eläinten hyvinvoinnista kerätään tietoa kysymällä ruokinnasta, olosuhteista, terveydestä ja eläinten käyttäytymisestä. Terveydenhuoltotyössä tilan tietojen kattava hyödyntäminen edellyttää myös tuotannollisen terveydenhuollon kehittymistä. Tämä tarkoittaa yhteistyötä tuotosseurannan kanssa, ProAgrian verkkopalvelujen hyödyntämistä myös tervey­ denhuollossa, sekä raporttien edelleen kehittämistä muun muassa kuolleisuuden ja eläinvirtojen osalta.


Terveydenhuoltokäynnillä kysytty tarttuvien tautien esiintyminen tilalla on osa poikkeamatilanteisiin varautumista, tautitilanteen hallintaa ja kontaktien jäljittämistä.

Nautaketjuun jämäkkää toimintaa tautisuojauksessa Toimivan nautaketjun tavoitteena on tuoda terveyttä ja hyvinvointia karjaan. Se tuo myös turvallisuutta eläinkauppaan ja eläinten siirtoihin karjasta toiseen sekä parantaa välitysvasikoiden laatua ja vasikkakasvattamoiden eläinainesta. Tämä vähentää antibioottien käyttöä tuotantoketjussa. Kokonaisuuden hallintaan tarvitaan tehokasta nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmää ja kuulumista Nasevaan. Samoin tarvitaan napakkaa eläinliikenteen hallintaa ja tulevaisuudessa nautatilojen terveysluokitusta ja hyvinvoinnin vastuullisuutta kuvaavien raja-arvojen määrittämistä, mittaamista ja raportointia. Tehokas nautaketjun kansallinen toimintatapa edellyttää hyvin toimivaa ja nopeaa tiedonkulkua sekä yhteistä sopimusta kaikkia hyödyntävistä käytännöistä eläinkaupassa, tilojen tautisuojauksessa ja eläinliikenteessä. Ellei yhteistä tahtotilaa löydy, on jokaisen huolehdittava itse siitä, ettei tuotanto kaadu tarttuvien tautien ilmenemiseen tuotantoyksikössä. Tällöin tarvitaan investointeja parempiin eristystiloihin tautisulkujen ja lastaustilojen muodossa. Myös lisätyötä tarvitaan, kun tarvitaan erikoisjärjestelyjä eläinliikenteen järjestämiseksi. Osa Nasevan jäsenyrityksistä edellyttää kaikilta sopimustuottajiltaan kuulumista nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmään, Nasevaan. Yhdessä on helpompi sopia nautaketjun kansallisesta toimintatavasta ja tarvittavista muutoksista ja sitoutua toimimaan sovittujen periaatteiden mukaisesti. Normaalin eläinvälitystoiminnan puitteissa jäsenteurastamoiden on turvallisempaa välittää Nasevaan kuuluvien tilojen eläimiä, jolloin nämä tilat ovat luonnollisesti etusijalla välitysvasikoiden ostossa ja myynnissä sekä teuraseläinten noudoissa. Nasevaan kuulumattomien tilojen vasikoita on turvallisempaa viedä ainoastaan tiloille, jotka toimittavat kaikki eläimensä teuraaksi, eli käytännössä loppukasvattamoihin.

PLC-ohjattu täysautomaattinen mattoruokkija yhdessä kiinteän MVM-pystyruuvisekoitin kanssa muodostaa täydellisen aperuokintaketjun.

Painoon perustuva jako takaa jokaiselle ryhmälle optimoidun määrän rehua niin monta kertaa päivässä kuin halutaan. Ryhmiä voi olla jopa 15 mattoruokkijaa kohden. Ohjaus voi ohjata jopa kolmea erillistä mattoruokkijaa sekä useita kuljettimia.

Erja Tuunainen asiantuntijaeläinlääkäri, ETT ry

Naseva � Naseva on Eläintautien torjuntayhdistyksen ETT ry:n

alaisuudessa toimiva internet-pohjainen, kansallinen nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä, jonka kustannuksista vastaavat ETT ry:n jäsenmeijerit ja -teurastamot. Tuottajalle Naseva on täysin maksuton. � Tällä hetkellä 57 % nautatiloista ja yli 75 % tuotannosta on mukana Nasevassa. Isoista, yli 100 lehmän karjoista 90 % kuuluu Nasevaan.

Pöytä on katettu kokonaisratkaisut ruokintaan, lypsyyn, kalusteisiin, lannanpoistoon ja eläinten hyvinvointiin

GEA Farm Technologies Petteri Virtanen 040-5648484 www.gea-farmtechnologies.com

Mestarifarmi Oy www.mestarifarmi.fi

engineering for a better world

GEA Farm Technologies


Nuorkarja

Erola Dairyn eläimet ovat njnj 

kesyjä ja navetassa on hyvä tunnelma. Suunnitelman mukaan hiehot kasvavat hiehohotellissa syksystä lähtien, kertovat Tuomo (vas.) ja Juho Rusanen.

Marjaana ja Tuomo Rusasen esittelevät Walter Ehrström -mitalejaan. ǏǏ  ”Ne ovat palkintoja heidän työstään”, Juho Rusanen sanoo.

Vasikoiden huolellinen hoito sekä hiehojen tarkka ruokinta ovat olleet avaintekijöinä Erola Dairyn hiehojen alhaiseen poikimaikään. Tilan toimintaan on saatu uusia näkemyksiä, kun poika Juho on opiskellut maidontuotantotiloilla Ranskassa, Saksassa ja USA:ssa.

Hiehojen poikimaikä

Teksti ja kuvat Taina Voutilainen

23,5 kuukautta

M

aatalousyhtymä Erola Dairyn navetan lantakäytävällä on yllättäen musta vasikka. Tuomo ja Juho Rusanen ryntäävät yhdessä viipymättä pelastamaan vasikkaa. Otteista heijastuvat yhteisesti sovitut toimintatavat. Tarvittavat välineet löytyvät etsimättä. Tavallisesti tilan lehmät poikivat kuivikepohjaisissa karsinoissa, joihin ne otetaan 3–4 päivää ennen poikimista. Poikima- ja vasikkatilat riittävät eläinmääräl-

36

Maito ja Me 3/2014

le, koska poikimiset jakautuvat tasaisesti ympäri vuoden. Poikimisia seurataan ja tarvittaessa avustetaan. Erityisseurannassa ovat lehmät, joille käytettyjen sonnien indeksit kertovat poikimisriskeistä. Tuomo ja Juho pesevät äsken syntyneen vasikan ja siirtävät sen kuiviin olkiin vasikkaosastolle. Emo löytyy lehmäosastolta helposti, ja se otetaan erilleen ja lypsetään. Marjaana Rusanen juottaa vasikan. Se juo hyvin ja yrittää jo jaloilleen. Vasikan navan tarkastus kuuluu rutiineihin, ja kos-

ka poikimaolot eivät olleet optimaaliset, Tuomo desinfioi navan.

Ternimaito tärkein Erola Dairyn vuonna 2009 rakennetun navetan vasikkatilat ovat puhtaat, kuivat ja tilavat. Yli puoleentoista vuoteen tilalla ei ole kuollut yhtään vasikkaa olosuhteiden tai poikimisten takia. Tänä kesänä kaksi vasikkaa on syntynyt kuolleena. Tilan väki vakuuttaa, ettei taikatemppuja tehdä, mutta kaikki vasikat saavat mah-


Tilatiedot � Maatalousyhtymä Erola Dairy,

Sotkamo

� Osakkaat Tuomo, Marjaana ja Juho

Rusanen

� Lehmiä noin sata vuonna 2009

rakennetussa pihatossa

� Lypsyjärjestelmä 2 x 10

-takaalypsyasema, keskituotos 9 300 kiloa � Peltoa käytössä 150 ha: 90 ha heinää, lisäksi syysvehnää, ohraa ja luonnonhoitopeltoja � Metsää noin 350 ha � Urakoitsija hoitaa peltotyöt pääasiallisesti � Työvoima isäntäväen lisäksi yksi työntekijä ja yksi harjoittelija.

Jos vasikka juo huonosti, ternimaidon saanti varmistetaan letkuttamalla.

”Joskus vasikat yskivät vasikkaosaston riittämättömän ilmanvaihdon takia. Silloin annamme heti antibioottia”, Juho kertoo. ”Yleensä yksi annos riittää. Ilmanvaihdon parannuskorjaus on suunnitteilla.” Vieroituksen jälkeen vasikat siirretään eri osastoon, jossa niille on tarjolla vettä ja lehmien seosrehua vapaasti, mutta vasikkaväkirehua rajoitetusti, noin kaksi kiloa päivässä. Vasikkarehua ne saavat nelikuisiksi ja sen jälkeen kahdeksan kuukauden ikään energiapitoisuudeltaan lehmien vahvinta apetta. Seosrehussa on säilörehua, säilöviljaa ja rypsirouhetta. Omalla tilalla viljellyn lisäksi viljaa ostetaan lähitiloilta.

Täsmäruokintaa ja jalostusta dollisuuksien mukaan oman emon ternimaitoa parin tunnin kuluessa syntymästä, kymmenen prosenttia elopainostaan. Jos vasikka juo huonosti, ternimaidon saanti varmistetaan letkuttamalla. Poikimakarsinan toinen puoli on vastasyntyneiden vasikoiden käytössä. Siinä elämän alkua seurataan 1–2 viikkoa. Lehmävasikat siirretään juomarehulle ja juottoautomaatille seuraavaan osastoon. Sonnivasikat lähtevät välitykseen 2–4 viikon ikäisinä. Tilapäistä ahtautta vasikkatiloissa onkin aiheuttanut vasikoiden huono liikkuvuus.

Juomamäärässä ei säästellä

Juottoautomaatilla olevat vasikat ǏǏ 

kasvavat tyytyväisinä kuivikepohjalla.

Automaatilla vasikka juo maksimissaan yhdeksän litraa ja juotto kestää yhteensä 77 vuorokautta. Ripulitapauksiin reagoidaan välittömästi. ”Jos vasikka ei juo maitoa ripulin takia, letkutamme sille vasikkasuolaa”, Juho sanoo. ”Tärkeintä on pitää eläin nesteytettynä.”

Viime talven ajan tiineet hiehot kasvoivat laakasiiloihin tehdyissä kasvatustiloissa, kesän ne olivat metsälaitumella. Hiehojen keskimääräinen poikimaikä on nyt 23,5 kuukautta. Se edellyttää tarkkaa ruokinnan suunnittelua ja seurantaa. Alhainen poikimaikä laskee kasvatuskustannuksia ja nostaa karjan elinikäistuotosta; tutkimusten mukaan 23–24 kuukauden iässä poikivat hiehot pääsevät korkeimpiin maitotuotoksiin. Tuliaisina Juhon amerikanmatkalta myös karjanjalostuksessa on otettu uusia suuntia. Ay-karjaa muutetaan holsteiniksi risteyttämällä. Tavoitteina ovat karjan tasaisuus ja keskituotoksen nosto. Erola Dairy käyttää ainoastaan pohjoisamerikkalaisia sonneja. Sonnivalikoima on kapea: neljällä sonnilla siemennetään kaikki lehmät. Juho hoitaa siemennykset itse. Lihasonnien käyttöä huonommille lehmille on lisätty noin kymmeneen prosenttiin ja hiehoille käytetään lajiteltua siementä. Maito ja Me 3/2014

37

uu


Yrittäjähenkeä sukupolvesta toiseen Tuomo ja Marjaana Rusanen saivat tilan haltuunsa 1989. Päätöksen maidontuotantoon panostamisesta Rusaset tekivät vuonna 2005, kun tilalla sattui onnettomuus. Väkirehuruokkijan rikkoutuminen aiheutti 14 lehmän kuoleman. Jäljelle jääneiden kuuden lehmän lisäksi ostettiin hiehoja summassa, Rusaset muistelevat esitellessään viime keväänä saamaansa Walter Ehrström -kultamitalia. Rusasten Juho-poika oli onnettomuuden sattuessa juuri päässyt opiskelemaan Kainuun ammattioppilaitokseen maaseutuyrittäjän perustutkintoa. Nyt Juho on viittä vaille valmis AMK-agrologi Seinäjoen ammattikorkeakoulusta, opinnäyte-

työ aiheesta Ulkoistetun hiehonkasvatuksen markkinat Kainuussa on valmistumassa. Opinnot ovat viivästyneet perheen perustamisen ja tilakauppojen takia. Piirongin päällä on tuore hääkuva sekä kuva suvun neljän sukupolven miehistä. Juho on koko opintopolkunsa ajan hakenut oppia ulkomailta, muun muassa Ranskasta, Saksasta ja USA:sta. Hänen mielestään uusia ajatuksia pitää etsiä koko ajan eikä tyytyä tekemään aiempien sukupolvien mallin mukaisesti. Tuomo ja Marjaana nyökyttelevät vieressä. Pohjois-Carolinassa suorittamaansa erikoistumisharjoittelua Juho pitää hyvänä johtamiskoulutuksena. ”Työskentelin tuhannen lehmän tilalla, jolla hiehokasvatus ja peltotyöt on ulkois-

Biomin® BioStabil Plus Nyt myynnissä Suomessa biostabil.biomin.net

www.vetagro.fi Naturally ahead

TILASÄILIÖT

SULJETUT SÄILIÖT • Tehokas pesuri • Toimintojen seuranta ja rekisteröinti • Robottisäiliöt kaikille robottimerkeille

DF953/95 tilavuudet 1600 - 8000 l LASER tilavuudet 9000 - 30000 l

Wedholms Teollisuustie 8, 16600 JÄRVELÄ Tel. 041 - 437 0057 www.wedholms.fi

38

Maito ja Me 3/2014

”Eilen meille tuli hollantilaisia ja tänään tulee kiinalaisia asiakkaita.” tettu. Sain pers­pektiiviä omaan visioon ja näin erilaisia toimintatapoja”, hän kuvailee.

Tuotannonalat tukevat toisiaan Tuomon isä aloitti lomamökkitoiminnan 1980-luvulla. Loma-Perkkiöllä on nyt 13 mökkiä, joista kuusi Perkkiölammen rannalla ja seitsemän Vuokatin alueella. ”Respassa saattaa edelleen olla yli kahdeksankymppiset työntekijät”, nauravat Rusaset. Mökkiyritys työllistää yrittäjäsiivoojan ja mökkien myynti hoituu netin kautta. ”Maailma on pieni”, sanoo Tuomo. ”Ennen internetiä ei ollut paljoa ulkomaalaisia. Eilen meille tuli hollantilaisia ja tänään tulee kiinalaisia asiakkaita, enemmistö ulkomaalaisista on kuitenkin venäläisiä.” Aiemmin Loma-Perkkiön osuus oli yli puolet tilan liikevaihdosta, nyt kolmanneksesta neljännekseen riippuen vuodesta. Alussa mökkibisnekseen otettiin rahaa maidontuotannosta, nyt mökkivuokraustoiminta puolestaan rahoittaa maatalouden investointeja. Marjaana toteaa, että mökkimatkailussa toteutuvat Tuomon kaksi intohimoa, rakentaminen ja metsästys. Lintumetsälle tulee kotimaisia ja hirvimetsälle saksalaisia. Tilan metsät ovat pääasiassa kasvatusmetsiä ja metsätulojen osuus vaihtelee vuosittain.

Rakennukset tuotantoon ja pellot kuntoon Seuraava askel tuotannon kehittämisessä on hiehokasvatuksen ulkoistaminen. Hiehojen siirtyminen kasvattajalle vapauttaa koko navetan tehokkaaseen maidontuotantoon ja lehmämäärä nousee noin 140:een. Myös peltoja on tarkoitus kunnostaa ja raivata sekä ostaa lisää. Peltoviljelyssä panostetaan nurmentuotantoon. ”Ohra on epävarma viljelykasvi, mutta syysvehnä kiinnostaa”, pohtii Juho. ”Sitten kun muut edellytykset ovat kohdillaan, navettaan tehdään laajennus. Seuraava rakentamiskohde liittyy kuitenkin asumisjärjestelyihin.” Kirjoittaja toimii palveluassistenttina Osuuskunta ItäMaidossa. Hän on Lehmähavaintoja®- ja Nuorkarjahavaintoja®-kouluttaja.


Vasikkakuolleisuus vähentynyt

Nuorkarja

Vasikoiden syntymäkuolleisuus on viiden vuoden aikana vähentynyt Suomessa prosenttiyksikön 5,8 prosenttiin ja myöhempi kuolleisuus kolme prosenttiyksikköä 5,3 prosenttiin. Tulos on hieno, kiittää Valion terveydenhuoltoeläinlääkäri Laura Kulkas. Teksti Laura Kulkas

M

ahdollisuuksia vasikkakuolleisuuden parantamiseen edelleen kuitenkin on. Jos vertaamme lukuja muihin Pohjoismaihin, olemme jäljessä sekä Ruotsin (5,8 % ja 2,7 %) että Norjan (3,7 % ja 3,9 %) tilannetta. Tämä ilmenee vuoden 2013 pohjoismaisesta tilastosta. Sen sijaan olemme tanskalaisia edellä (6,3 % ja 9,1 %), joilla korkeat luvut heijastanevat suurta yksikkökokoa. Meilläkin yli sadan lehmän karjoissa on lähes kaksi kertaa suurempi kuolleisuus kuin pienissä karjoissa. Vaihtelu karjojen välillä on kuitenkin suurta, eli suuressakin karjassa on mahdollista pitää vasikkakuolleisuusluvut kohtuullisina. Noin 10 prosentilla karjoistamme on kuitenkin vakava vasikkakuolleisuustilanne, näillä kokonaiskuolleisuus on yli 15 prosenttia. Seuraavaksi tavoitteeksi voisimme näissä karjoissa asettaa noin kahdeksan prosentin kokonaiskuolleisuuden.

Poikimisten valvonta vaikuttaa syntymäkuolleisuuteen Vasikkakuolleisuutta voidaan vähentää monella tavalla. Syntymäkuolleisuuden vähentäminen alkaa sonnivalinnasta ja

Suuressakin karjassa kuolleisuusluvut on mahdollista pitää kohtuullisina. poikivan ensikon riittävän koon turvaamisesta. Nuorille, nopeasti kasvaville hiehoille pitää antaa riittävästi rehua, erityisesti valkuaisen saantiin kannattaa kiinnittää huomiota. Poikimisten valvonta on perusasia kaikissa navetoissa. Valvontakameroiden asentaminen sopiviin paikkoihin helpottaa valvontaa ja säästää monta turhaa askelta. Mikäli poikiminen ei käynnisty, on syytä ryhtyä selvittämään tilannetta viivyttelemättä. Tarpeen tullen eläinlääkäri on

Kuva: Valio OY

ǏǏPoikimisia pitää valvoa ja tarjota vasikalle riittävästi hyvälaatuista ternimaitoa välittömästi syntymän jälkeen. Hyväkuntoinen vasikka voi juoda neljä litraa ternimaitoa ensimmäisellä juottokerralla. kutsuttava paikalle. Keisarinleikkauksiakin joudutaan joskus tekemään, eikä niitä pidä pelätä.

Panosta ternimaidon riittävään saantiin Myöhemmän vasikkakuolleisuuden taustalla on paljon tekijöitä, joihin voi vaikuttaa. Ternimaidon juotolla on ratkaiseva merkitys vasikan puolustuskyvylle. Hyväkuntoiset vasikat kykenevät juomaan noin neljä litraa ternimaitoa ensimmäisellä juottokerralla, heikkokuntoiset vähemmän. Heikkokuntoisille tuleekin tarjota juomaa tiheämmin. Tanskalaiset selvittivät hiljattain vasikkakuolleisuutensa syitä. Heidän mukaansa yksi merkittävimpiä tekijöitä oli ternimaidon riittämätön saanti vierihoidossa: vasikka ei löytänyt vetimiä, emä oli hankala tai vasikka liian heikko imemään. He päättelivät, että kaikille vasikoille hoitajan tulee juottaa ternimaitoa ja siten huolehtia riittävästä maidon saannista riittävän ajoissa (kuuden tunnin sisällä syntymästä). Toki ternimaidon laatukin saattaa vaihdella, mutta huonohkon ternimaidon laatua voi kompensoida juottamalla sitä enemmän tai antamalla pakkasesta hyvälaatuista ternimaitoa.

Vasikat eri ilmatilaan Vasikoiden olosuhteilla on ratkaiseva merkitys niiden terveydelle ja hengissä säilymiselle. Isojen karjojen (> 50 lehmää) vasikat tulee aina laittaa erilliseen ilmatilaan infektiopaineen takia. Uusien eläinten osto lisää infektiopainetta karjassa. Ryhmäkokojen tulee säilyä pieninä tarkkailun, infektiopaineen rajoittamisen ja sosiaalisen stressin minimoimisen takia. Puhdas, kuiva, vedoton ja kohtuullisen lämmin makuualue on tarpeen. Ryhmäsiirrot tulee hoitaa all in–all out eli kaikki sisään ja kaikki ulos -menetelmällä. Vasikat tarvitsevat riittävästi ravintoa säilyäkseen hyväkuntoisina. Juottojuoman kokonaisannos saa olla noin kahdeksan litraa päivässä, varsinkin hieman vanhemmille vasikoille. Viimeistään vieroitusvaiheessa tulee antaa vasikoille tarkoitettua väkirehua riittävästi, jotta kasvu jatkuu ja terveys säilyy vieroitusajankohdan yli. Hyvää, hienoista korsirehua pitää olla tarjolla, myös pieniä määriä pikkuvasikoilla. Hae Vasikkaopas osoitteesta www.valio. fi/startti ja perehdy vasikoiden hyvään hoitoon ja sairauksiin. Tarvittaessa pyydä apua nautataitoiselta eläinlääkäriltä! Kirjoittaja toimii terveydenhuoltoeläinlääkärinä Valio Alkutuotannossa. Maito ja Me 3/2014

39


Nuorkarja

V

Teksti ja kuva Tuomo Linnakallio

arsinaista ternimaitoa on ensimmäisen lypsykerran maito, tämän jälkeen maidon vasta-ainepitoisuus laskee. Meijerikelpoista maito on neljä vuorokautta poikimisen jälkeen, kun lehmää on lypsetty kahdeksan kertaa ja maito todettu solutestein ja aistinvaraisesti meijerikelpoiseksi. Ternimaitoa ja tätä niin sanottua ”välimaitoa” kannattaa juottaa vasikalle niin kauan kuin sitä riittää. Jos välimaitoa kertyy runsaasti, voi sen säilyvyyden varmistaa hapattamalla piimän tai muurahaishapon avulla. Täysmaitojuottoa on hyvä jatkaa vähintään viikon ajan ja vasta tämän jälkeen opettaa vasikka vaiheittain juomarehulle.

Pieni vasikka hyötyy runsaasta juottoruokinnasta Ensimmäisten neljän elinviikon ajan vasikka pystyy hyödyntämään ainoastaan mai-

Vasikka tarvitsee riittävästi maitopohjaista juomaa Ternimaitoruokinta on ratkaisevan tärkeää maidon sisältämien vasta-aineiden ja hyvän ravinnesisällön takia. Vasikkaa on myös ruokittava riittävästi, jolloin se voi hyvin, nukkuu pidempiä jaksoja, kasvaa nopeasti eikä ime lajitovereitaan.

Feedline S-type

Automaattinen säilörehun ruokintajärjestelmä

Karjasi haluaa tuoretta rehua useita kertoja päivässä Karkearehuautomaatio - väkirehut kioskeista • säästää työtä ja aikaa • helppokäyttöinen, rehun kulutuksen raportointi ruokintaryhmittäin • jaettu rehu aina tuoretta ja siten maittavaa • kahdella säilörehulla oikea ruokinta myös ummessa oleville ja nuorkarjalle • rehunjaon punnitus varmistaa tarkan annostelun • jakokertojen lisäys lypsyryhmälle lisää tutkitusti syöntiä ja maitotuotosta • Pellon Warma vuosihuoltoturva

Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com


eeJuomarehuja käytettäessä on nouda­tettava laimennusohjetta ja sekoitettava juoma hyvin. Liian laimea juoma ei juoksetu kunnolla juoksutusmahassa ja altistaa vasikan ripulille. Sopiva juoman lämpötila on noin 38–39 °C. topohjaista ravintoa. Nämä ensimmäiset viikot vasikan ruuansulatuksen keskuksena toimii juoksutusmaha. Vasikan tärkein ravinto on kaseiinia sisältävä juoma, eli täysmaito tai maitopohjainen juomarehu kuten Startti Instant tai Startti Auto. Juoksutusmahassa maitovalkuaisen kaseiini juoksettuu juustomaisiksi saostumiksi. Imeytyessään hitaasti verenkiertoon se pitää vasikan kylläisenä pitkään. Kylläisyyden tunne edistää vasikan hyvinvointia, vasikat nukkuvat pidempiä jaksoja, ovat rauhallisempia ja kasvavat paremmin. Riittävää juomamäärää miettiessä on hyvä tiedostaa, että vasikalla nälkä ohjaa syömistä samoin kuin meillä ihmisilläkin. Vasikka ilmaisee nälkäänsä huutamalla ja imemällä karsinan rakenteita tai lajitovereitaan. Nälkä muodostuu kasvun, elintoimintojen ja olosuhteiden luomista tarpeista, esimerkiksi viileissä olosuhteissa juomamäärää tai juoman energiapitoisuutta on kasvatettava. Tuttisankojuotossa vasikalle kannattaa antaa juomaa 3–4 litraa vähintään kolme kertaa päivässä. Vapaalla juotolla vasikat imaisevat helposti yli kymmenen lit-

ran päiväannoksia. Vasikka ei juo itseään hengiltä, eli siinä mielessä liian isoa kerta-annosta ei tarvitse pelätä. Mieluummin niin, että vasikan juoma-astiaan jää hiukan ylimääräistä juomaa, jonka vasikka voi juoda pienen lepojakson jälkeen. Juottoruokinnan lisäksi vasikalle kannattaa pitää tarjolla myös hyvälaatuista korsirehua ja vasikkamysliä sekä tietenkin vettä.

Edullisemmin juomarehulla Juottaisinko vasikoille täysmaitoa vai juomarehusta valmistettua maitojuomaa? Vasikalle kelpaa kumpikin vaihtoehto, kunhan juoman laatu on kunnossa ja sitä tarjoillaan riittävästi. Maitotiloilla täysmaidon käyttö on helppoa ja sitä on aina saatavilla. Ainakin meijeriin kelpaamattomat maitoerät kannattaa hyödyntää juottamalla ne vasikoille. Juomarehun etuja on sen edullisuus ja monipuolisempi koostumus. Juomarehuun lisätään jo tehtaalla tarvittavat vitamiinit ja hivenaineet: esimerkiksi seleeniä ja E-vitamiinia on juomarehuissa enemmän kuin täysmaidossa. Nykyaikaisessa juomarehussa on siis kaikki, mitä vasikka tarvitsee. Taloudellisessa tarkastelussa juomarehu on selkeästi edullisempi vaihtoehto, kun mittarina on juoman litrahinta. Starttijuomarehusta valmistetun vasikanjuoman veroton hinta on vain 26 snt/litra. Jokainen voi tarkistaa omasta maitotilistään meijerin tilittämän maidon litrahinnan tuki-

neen päivineen. Meijeriin kelpaavaa maitoa ei siis taloudellisessa mielessä kannattaisi käyttää vasikoiden ruokintaan.

Valitse aina maitopohjainen juomarehu Lähtökohtana hyvälle vasikoiden juottorehulle on se, että proteiinin lähde on peräisin maidosta. Juomarehu on joko maitopohjainen, jolloin pääraaka-aineena on maitojauhe, tai herapohjainen, jolloin jauhe perustuu proteiinien osalta heraan. Näissä tuotteissa ei ole halpoja kasvivalkuaislähteitä. Vaihtoehtoisena raaka-ainelähteenä ulkomailla valmistetuissa tuotteissa käytetään usein maitoraaka-ainetta korvaamassa juuri kasviperäisiä proteiinilähteitä kuten soija- tai vehnäproteiinia eri muodoissaan. Näiden soveltuvuus pikkuvasikoille maidonkorvikkeena on jossain määrin rajallinen, koska pikkuvasikoiden entsyymituotanto on kehittynyt maitoravinnon pilkkomiseen. Kasvipohjaiset raakaaineet voivat aiheuttaa myös sakkautumisongelmia hapanjuotossa ja juottoautomaateissa. Näistä syistä Valion valmistamissa juottorehuissa käytetään ainoastaan kotimaisia, maitopohjaisia raaka-aineita kuten rasvatonta maito- ja herajauhetta. Niitä käyttämällä saavutetaan paras vasikoiden kasvu. Kirjoittaja toimii vasikanrehujen myyntipäällikkönä Valiossa.


Nuorkarja

njnjKun teinihieho on ruokittu ja hoidettu oikein se näyttää hyvältä. Karva kiiltää, nälkäkuoppa on täysi ja kuntoluokka pysyy oikeana.

Jokaisessa vasikassa asuu pieni lehmä Vasikan vieroitus maitojuotolta ja teinihiehoaika puolen vuoden ikään asti on kriittistä aikaa. Eläimen elämässä tapahtuu nopeassa tahdissa monenlaisia muutoksia. Kun katsomme ajanjaksoa eläimen näkökulmasta, ymmärrämme, miksi tämä vaihe on Hollannissa nimetty turvaamisvaiheeksi. Teksti ja kuvat Tiina Karlström

42

Maito ja Me 3/2014

O

ikein tehty vieroitus ei aiheuta notkahdusta päiväkasvuun. Kaksikuinen vasikka näyttää silti harmillisen usein juotolta vieroitetulta. Amerikkalaiset ovat todenneet, että tässä ikävaiheessa tehdyt ruokintavirheet näkyvät koko loppuiän. Selityksiä onnistumisiin ja mahdollisiin epäonnistumisiin on hyvä valottaa teorian kautta.

Maidossa poweria Maitojuotolta vieroitetun teinihiehon ruokinnalliset haasteet hahmottaa hyvin, kun vertaa maidon (täysmaitona tai korvikkeena annetun) ravintoainesisältöä eläimelle tarjottaviin muihin rehuihin. Kun maito jää rehustuksesta pois, sen sisältämä energia ja valkuainen pitää korvata muilla rehuilla, sillä eläimen ravintoaineiden tarve ei vielä tässä elämänvaiheessa muutu. Alle kuuden kuukauden ikäisen teini-

hiehon energian ja valkuaisen tarve syötyä kuiva-ainekiloa kohden on sama kuin lypsävän lehmän.

Yksi muutos viikossa minimoi stressiä Stressi kuuluu elämään ja on lyhytaikaisena väistämätöntä. Jos stressi kestää pitkään tai on liian suurta, sillä on useita negatiivisia vaikutuksia. Hollantilainen oppi korkeintaan yhdestä muutoksesta viikossa on hyvä stressinhallintakeino. Vasikan elämän ensimmäisen kahdeksan viikon aikana on opittava ja koettava monta asiaa: elämään kohdun ulkopuolella, syömään, juomaan, liikkumaan ja lepäämään. Lisäksi ihmiset kuormittavat vasikkaa muilla olosuhde- ja toimenpidekokemuksilla. Opittavaa siis riittää, ja jokaisen kokemuksen se kohtaa elämässään ensimmäistä kertaa. Kun uudet asiat jaksotetaan yhden muu-


Maidon ja muiden rehujen ravintoainesisältö Energiaa MJ/kg ka

OIV g/kg ka

Maito

20,6

223

Seosvilja

12,8

96

Vasikan teollinen täysrehu

13,0

113

Rypsirouhe

11,4

169

Säilörehu D 690

11,0

84

Heinä D 650

9,9

88

Eri-ikäisten hiehojen energia- ja valkuaistarve Energian tarve MJ/kg ka

Valkuaisen tarve RV g/kg ka

Valkuaisen tarve OIV g/kg ka

Hieho 2 kk

11,5

160

98

Hieho 5 kk

11,3

145

95

Kantava hieho

9,5

140

80

Anna vasikan sopeutua uuteen ruokintaan ennen kuin siirrät sitä eri olosuhteisiin.

ǏǏLiian vähäinen syönti näkyy syvänä nälkäkuoppana

toksen viikkotahtiin, minimoidaan stressiä ja optimoidaan onnistumista. Se kaikki vaikuttaa suoraan ihmisen työmäärään, sillä vasikat ovat kaikissa navettatyypeissä työläin eläinryhmä. Terveinä pysyessään ne ovat helppohoitoisia, ja niiden ennuste terveenä ja tuottavana lehmänä on hyvä.

Valmiina vieroitukseen Eläin on valmis maidolta vieroitukseen kun se on vähintään 8-viikkoinen ja pai-

naa vähintään 85 kiloa. Maitorotuisen vasikan rinnanympärys on silloin 95 senttimetriä. Nämä mitat saavutettuaan se on valmis selviämään ilman maitoa. Hyvin kasvanut vasikka ylittää vaivatta mainitut minimimitat. Vieroitusvalmiuteen kuuluu myös se, että eläin syö vähintään kilon vasikkarehua päivässä. Sen toteutumisen saa selville mittaamalla rehun kulutuksen. Lisäksi vasikan syönti, nälkäkuopan täyttöaste ja yleiskunto tulee varmistaa. Nauta ei opi asioita katsomalla muita, vaan oppimalla ja kokemalla itse. Varmista, että eläin osaa kussakin vaiheessa tarvittavat asiat ja avusta oppimista tarpeen mukaan. Vasikka tarvitsee maitoa viidenneksen elopainostaan, mikä 40-kiloiselle vasikalle tarkoittaa kahdeksaa litraa päivässä. Juoton loppuvaiheessa tarve on 15 prosenttia elopainosta. Lähellä optimaalista 90 kilon vieroituspainoa maitomäärä on 13 litraa. Silloin vasikalla on mahdollisuus kasvaa kilo päivässä, jolloin puolet ravinnosta tulee maidosta ja loput muista rehuista.

Maito pois viikon aikana Vieroitustapa riippuu käytössä olevasta juottosysteemistä. Yleisohjeena voidaan pitää, että kun vasikka on valmis vieroitukseen, sen maitoannos vähennetään puo-

leen. Automaattijuotossa annosta vähennetään tekniikan antamien mahdollisuuksien mukaan. Käsijuotossa jätetään yksi juottokerta pois. Tätä jatketaan noin viikon ajan, jonka jälkeen maitojuoma jätetään kokonaan pois. Juoman vähentyessä puoleen vasikka lisää muiden rehujen syöntiä täyttääkseen ravinnontarpeensa. Kun se on tutustunut jo juottovaiheessa korvaaviin rehuihin ja niiden sijaintiin, onnistuu niiden syönti vaivatta. Eniten ravintoa saavat vasikat kasvavat parhaiten ja saavat parhaat eväät menestyäkseen hyvinä lypsylehminä. Anna vasikan sopeutua muuttuneeseen ruokintaan ennen kuin siirrät sitä eri olosuhteisiin. Jos olosuhdemuutos on pakko tehdä aikaisemmin, ajoita se eri viikolle ruokinnan muutoksen kanssa.

Itkevät vasikat Juotolta vieroitetun vasikan käyttäytymiseen tulee reagoida nopeasti. Ääntelyyn ja ei-toivottuun käyttäytymiseen on aina jokin syy. Pitää kuitenkin erottaa, mikä vieroituskäyttäytymisestä johtuu nälästä ja mikä opitusta käyttäytymisestä. Jos vasikka saa huutamalla maitoa, se oppii, että huutaminen kannattaa. Vasikan ei tule käyttää suutaan muuhun kuin sallittuun syömiseen. Kavereiden nuoleminen kertoo nälästä, joten tarkista uu Maito ja Me 3/2014

43


Kuva: Tarja Paatero

� Laitumen kuusi vapautta – ruoka, tila, lepo, vesi, ilma ja valo – ovat tärkeitä myös tuleville lypsylehmille. heti, onko maidon ravintoarvoa korvaavaa rehua saatavilla ja osaako vasikka sitä hyödyntää. Tarkista myös rehustuksen riittävä ravintoainesisältö. Tarkista, sopivatko ryhmäkarsinan mitoitukset eläimille ja saavatko ne sovitettua päänsä ruokintapöydälle. Tarkista myös syöntikorkeus ja vesikupin oikea koko sekä moitteeton toiminta. Liian vähäinen juonti näkyy sonnan kuivuutena ja kovuutena. Vähäinen juonti vähentää myös eläimen kokonaissyöntiä.

Ruokintasuunnitelman mukaan – tiedä mihin vertaat Mikään väkirehu ei takaa parasta tulosta, jos sen koostumus ei ole oikea karkearehuun nähden. Naapurin hyviin kokemuksiin perustuva väkirehu voi omaan navettaan tuotuna olla pettymys. Myös nuorkarjalle syötettävä karkearehu tulee analysoida ja suunnitella ruokinta sen pohjalta. Karjakompassi-ohjelmalla voidaan optimoida myös nuorkarjan rehustus tilakohtaisesti.

Pötsi ei ole vielä täydessä toimintakapasiteetissaan, joten rehuilta vaaditaan korkeaa sulavuutta. Huonosti sulavat, vähän ravintoaineita sisältävät karkearehut kasvattavat vain heinämahan. Muiden maiden hiehojen ruokintamallit eivät sovellu Suomeen suoraan kopioituna. Maissisäilörehu sisältää enemmän energiaa kuin nurmikasvisäilörehu. Tämän lisäksi myös maissirehun sulavuus, kuitupitoisuus ja pötsihajoavuus ovat erilaisia. Nämä asiat on hyvä tietää, kun vertailee eri maiden nuorkarjan ruokintakäytäntöjä. Vastaavasti maissisäilörehussa ei ole siinä määrin raakavalkuaista eikä ohutsuolessa imeytyvää valkuaista kuin nurmisäilörehussa. Siksi tarvittava valkuainen annetaan väkirehun muodossa.

Teinivasikka ei liho helposti

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979 E-Plus – Liuos tuotantoeläinten E-vitamiinitarpeen tyydyttämiseen. E-Plus antaa ravintoon myös hyödyllisen seleenilisän. Seleeni EC-Plus rae – vahva E-vitamiini- ja seleenivalmiste. E-vitamiini ja seleeni suojaavat elimistöä hapettumisvaurioilta. Vastapuidun ja tuoreen viljan E-vitamiinipitoisuuden nostoon. Sisältää myös C-vitamiinilisän. Tuotteen seleenistä osa on orgaanista. Melica Seleeni-E 3000 – Rakeinen E-vitamiini/seleenivalmiste kotieläimille. Sopii myös luomutuotantoon.

Tiedustele tuotteita meijeristäsi. UUDISTUNUT HIVEN ON NYT

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

44

Maito ja Me 3/2014

Hiehon tulee saavuttaa kahdeksan kuukauden ikään mennessä 35 prosenttia aikuisen koosta. Hyvä kasvu vaatii paljon ruokinnalta, hoidolta ja olosuhteilta. Ruokinnan suunnittelussakin tulee energiantarvetta hienosäädettäessä ottaa huomioon kasvatusolosuhteet ja niiden aiheuttama energiantarve. Olkea ja kokoviljasäilörehua ei jaeta tähän ruokintaryhmään. Yleisesti pelätty hiehojen lihominen ei tapahdu tässä ikäryhmässä, vaan vasta tiineyden alkuvaiheessa. Sinne on vielä hetki aikaa. Tämä ikäryhmä tarvitsee paljon hyvälaatuista ja hyvin sulavaa karkearehua oikealla väkirehulla tasapainotettuna. Ekstraa hyvään kasvuun saadaan, kun eläinryhmä on tasakokoinen ja mielellään lukumäärältään parillinen. Hyvä syöntikyky ratkaisee menestyksen lypsylehmänä – meillä aikuisilla on vastuu opettaa lapset syömään oikein. Kirjoittaja toimii ProAgria Oulussa valtakunnallisena lypsykarjan ja nuorkarjan ruokinnan, terveyden ja hyvinvoinnin huippuosaajana.


antaa enemmän Valitse MaitoPro – tuotat enemmän ja maksat vähemmän.

www.agrimarket.fi • www.suomenrehu.fi


Koneklinikka

Valioryhmä neuvoo lypsyjärjestelmän hankinnassa ja käyttöönotossa Uuden lypsyjärjestelmän käyttöönotto on aina haaste maidontuottajalle – olipa kyseessä sitten perinteinen parsinavetan lypsykone, lypsyasema tai automaattilypsy. Samalla myös moni muu tekijä muuttuu, ja siksi käyttöönoton huolellinen suunnittelu ja rutiinien tarkastelu alkukuukausien aikana ovat perusteltua. Teksti ja kuva Esa Manninen

T

avoitteena on pitää lehmien terveys ja maidon laatu muutoksesta huolimatta moitteettomina. Lisäksi välittömästi muutosten jälkeen hyvien toimintatapojen kehittämiseen panostaminen vähentää työmäärää ja pienentää virheriskiä. Tämä edesauttaa myös omaa jaksamista. Valiolaisten osuuskuntien neuvojille on vuosikymmenien aikana kertynyt merkittävää osaamispääomaa muutoksista ja niiden suunnittelusta. Neuvojat eivät enää testaa lypsykoneita asennuksen jälkeen, se vastuu on selkeästi lypsykoneen asentajilla. Nykyään merkittävimpiä seikkoja onnistuneen käyttöönoton kannalta ovat oikeat rutiinit ja se, että suunnitteluvaiheessa on osattu huomioida kaikki tarpeelliset asiat. Näihin pääkohtiin on muotoutunut automaattilypsyyn kaksi valiolaista neuvontapalvelua: AMS I – Valmistautuminen ja AMS II – Käyttöönotto.

AMS I – Valmistautuminen Neuvoja ja tuottaja keskustelevat läpi pääkohdat, jotka on syytä selvittää hyvissä ajoin ennen robotin käyttöönottoa. Asialistalla ovat muun muassa vastuut navetassa, maidon jäähdytysasiat, eläinaines, kuivitusmenetelmät, vedinkas-

Tengströminkatu 6, PL157, 20101 Turku, puh. 0207 710 401 asiakaspalvelu@kiiltoclean.fi, www.kiiltoclean.fi

Maito ja Me 3 2014.indd 1

27.8.2014 13:42:32


Tekniikka on valmiina lypsyyn, mutta miten lypsy sujuu ǏǏ 

käytännössä? Siitä valiolainen neuvontapalvelu voi antaa arvion sekä ehdotuksia lypsytyön helpottamiseksi.

toaineet, lainsäädännön vaatimukset jne. Listalla on yli 30 kohtaa, joihin neuvojille on kertynyt ja kertyy aina enemmän ja enemmän tietoa.

AMS II – Käyttöönotto Sopivassa vaiheessa lypsyrobotin käyttöönoton jälkeen, esimerkiksi 3–6 kuukauden kuluttua, tuottaja ja neuvoja käyvät läpi kokemuksia ja havaintoja, arvioivat sen hetkisiä rutiineja ja maidon laadun sekä lehmien terveyden kehittymistä. Oikeiden rutiinien varmistaminen ennaltaehkäisee maidon laatupoikkeamia, parantaa lehmien terveyttä ja vähen-

tää työmäärää. Onnistuminen automaattilypsyssä riippuu ennen kaikkea oikeista rutiineista ja ruokinnan hallinnasta. Oikeat rutiinit tarkoittavat muun muassa lehmien ja laitteiden pitämistä puhtaina, ajantasaista tietoa maidon laadusta ja lehmien utareterveydestä sekä välitöntä reagointia poikkeamiin. Perinteisessä lypsyssä oikeat rutiinit ovat myös arvossaan. Tämän vuoksi valiolainen neuvontapalvelu perinteisen lypsyn tiloille on lypsyyn keskittyvä neuvontakokonaisuus. Lypsykoneen asennuksen jälkeen on tärkeää, että lypsyrutiinit ovat laitteiston ja lehmien mukaiset. Automaattiset irrottimet eivät toimi kunnolla, jos lypsimen kiinnittäminen viivästyy tai se tehdään liian aikaisin, tai jos lypsimen asento on pielessä. Irrottimien oikeat asetusarvot vähentävät tyhjälypsyä ja lisäävät lypsykapasiteettia. Lypsyn aikana tehtävä neuvontakäynti pitääkin sisällään vedinten kunnon ja tyhjälypsyn arvioinnin. Lypsyn jälkeen seurataan lypsykoneen pesu ja arvioidaan eri pesuvaiheiden toiminta. Näistä tilakäynneistä neuvojille kertynyt kokemuspääoma erilaisten lypsyasemien toiminnasta kannattaa käyttää hyväksi jo lypsyaseman valintavaiheessa. Jatkossa tullaan kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota lypsykapasiteettiin ja sitä kuvaaviin tunnuslukuihin. Saadakseen hyödyn näistä valiolaisille maidontuottajille tarkoitetuista neuvontapalveluista, tuottajan kannattaa olla yhteydessä osuuskuntaan jo uuden lypsyjärjestelmän hankinnan suunnitteluvaiheessa. Kirjoittaja toimii neuvontapäällikkönä Valio Alkutuotannossa.

Terve! Tiesitkö, että seleeni on myös sydämen asia?

a uotktsi! v 0 3 erveyde t

Suomalaisessa maaperässä on hyvin vähän seleeniä. Seleeninsaantimme on kuitenkin kaksinkertaistunut riittävälle tasolle vuodesta 1984, jolloin seleeniä aloitettiin lisäämään lannoitteisiin. Seleeni on tehokas, kasvulle ja lisääntymiselle välttämätön antioksidantti, jota tarvitaan muun muassa lihaskunnon sekä sydämen ja verisuonten terveyden ylläpitoon.

Seleeninsaantimme on taattu jo 30 vuoden ajan käyttämällä viljelyyn seleenipitoisia lannoitteita. Seleeni edistää kasvien kautta tehokkaassa orgaanisessa muodossa eläinten ja ihmisten terveyttä ja elinvoimaisuutta. Näin on syntynyt hyvää ja turvallista kotimaista ravintoa. Kyllä suomalainen viljelijä osaa. Seleeni on hivenaine, jota on lisättynä vain Yaran lannoitteissa. YaraBela Seleenisalpietari on ylivoimaisesti paras typpilannoite karjanlannan täydennykseen.

Onnistu sinäkin seleenin avulla. Lue lisää: yara.fi | farmit.net


Maatilan tekniikka

NaKa avuksi

kiiman­tarkkailuun Veeti Heikuran kehittämään tabletilla toimivaan ohjelmaan tallennetaan lypsylehmien kiimoihin, terveyteen ja tuotantoon liittyvät lehmähavainnot. Se helpottaa tilalta kertyvän suuren tietomäärän käsittelyä, päätöksentekoa ja maidontuotannon kehittämistä.

L

Teksti ja kuva Anu Artjoki

ypsykarjatilan tuotannonseurantaohjelma NaKa on suunniteltu tablet-tietokoneelle. Ohjelmaan näpytellään kaikki lehmähavainnot suoraan navetassa esimerkiksi kiimantarkkailukierroksen aikana. Siihen saa siirrettyä myös tuotostiedot, jolloin eläimen omalla maitosivulla voi tarkastella tuotoskäyrää ja arviota lypsykauden tuotoksesta sekä poikimis- ja umpeenmenoajankohdista. ”Ohjelmassa on takana kevyt eläinkohtainen tietojärjestelmä ja se analysoi tapahtumia ja niiden järjestystä yksinkertaisin, ihmismäisin päättelyprosessein”, ohjelman kehittäjä Veeti Heikura kertoo. Veetin vanhempien Vesa ja Anne Heikuran tilalla Karvialla on satakunta holstein-friisiläistä ja kaksi lypsyrobottia, joten tuleva nuori isäntä on hahmottanut karjanomistajien tarpeet tarkasti ohjelmaa kehittäessään. ”NaKa on suunniteltu maidontuottajille, joille elektronisten laitteiden käyttö on luontevampaa kuin kiimakierroksen teko paperi ja kynä kädessä. Kun näpyttelee NaKaan kaikki eläinhavainnot, saa ohjelmasta parhaan hyödyn irti”, Veeti sanoo.

Ominaisuudet helppokäyttöisiä ja käytännönläheisiä NaKan aloitussivulta pääsee jokaisen eläimen omalle eläinsivulle, josta löytyvät yksilö- ja tuotostiedot sekä terveys- ja tiineystiedot: koko eläimen historia. Uusia havaintoja saa lisättyä näkymään kätevästi muutamalla klikkauksella. ”Ohjelmassa on kymmeniä automaattisia pikalistoja avainryhmistä, esimerkik-

48

Maito ja Me 3/2014

njnjLyömätön pari kiimantarkkailukierrokselle on Veeti Heikuran mukaan Nakalla varustettu tabletti ja otsalamppu.

si siemennettävistä hiehoista tai umpeen menevistä lehmistä. Lisäksi ohjelmaan voi luoda omia ryhmiä.” Erilaiset html-muotoiset raportit esimerkiksi hedelmällisyydestä tai tulevista poikimisista helpottavat työtä. ”Hedelmällisyysraportista näkee yleiskatsauksen karjan hedelmällisyydestä, tiineytysten onnistumisesta ja tuotoskauden tilanteesta. Erilaisten tilastojen avulla voi seurata karjan kehitystä, esimerkiksi maidon laatu -raportista saa hyvän kuvan uta-

NaKa netissä Demoversio kokeiluun: www.naka.fi Facebook-sivu: www.facebook. com/nakanautakarja YouTube -videot : Esittelyvideoita hakusanalla ”NaKa nautakarja” zz Veeti Heikuraan saa helposti

yhteyden NaKan netti- ja facebooksivujen kautta. zz Ohjelman nimi tulee sanoista ”nauta karja”. Nimi voisi tulla myös navettakalenteri-sanasta, ja oikeastaan NaKa onkin näiden yhdistelmä: nautakarjan navettakalenteri.

reterveystilanteesta ja ongelmayksilöistä. Tähän tarkoitukseen on myös pikalistoja, joten ohjelma tarjoaa monia mahdollisuuksia eläinten tutkailuun”, Heikura kertoo.

Tuotostiedot tikulta NaKaan Ohjelman etusivulta klikkaamalla pääsee toimenpiteet-sivulle, johon voi kirjata päivän työt: siemennykset, tarkastukset jne. Etusivulla näkyvät muistutukset, joihin voi asettaa hälytyksiä ja organisoida työlistoja tai askareita. Eläinten tuotostiedot saa siirrettyä muistitikulla ohjelmaan Lelyn robotilta. Heikuran tilalla on käytössä kaksi lypsyrobottia, joten ohjelmaa on kehitetty luonnollisesti tilan oman konekannan mukaan. ”Jos tarvitaan sovellus toiselle robottimerkille, se järjestyy”, nuori yrittäjä lupaa. Hän korostaa, että ohjelmaa kehitetään paljolti myös käyttäjien toiveiden mukaan. ”Jos ohjelmaan haluaa uuden lisäominaisuuden, pyrin toteuttamaan sen. Voin tehdä mittatilaustyötä tilojen tarpeiden mukaan. Lisäominaisuudet ovat kaikkien käyttäjien käytössä, eli hyvästä ideasta hyötyvät kaikki.” NaKan perustoiminnot on käännetty englanniksi ja ruotsinkielinen versio on suunnitelmissa. Myös venäjänkieliselle


versiolle on Heikuran mukaan tarvetta ja kääntäjää haetaan. Ohjelma toimii Windows-tableteilla ja -tietokoneilla. Etäkäyttöohjelman kautta se näkyy myös Android-tableteilla. Piakkoin on tulossa päivitys, jonka jälkeen ohjelmaa voi käyttää millä tahansa internet-laitteella. Veetin mukaan ohjelma sopii käytettäväksi yhtä hyvin kaikille tiloille, lypsytavalla ei ole merkitystä.

Kehitys tuo uusia ulottuvuuksia Nuorella yrittäjällä on paljon ideoita ja kehityskohteita ohjelmaan. Ruokintapaketti on kehitteillä, se on tarkoitus saada toimintaan lähitulevaisuudessa. ”Sillä voi koostaa seosrehuja ja laskea, miten paljon eläimet saavat eri ruokinnoilla energiaa, valkuaista ja hiven- tai kivennäisaineita. Ohjelma laskisi myös, miten hyvin ruokinta vastaa eläinten ruokintasuosituksia ja ilmoittaisi epäkohdista.” Kehitystyö etenee yhden miehen yrityksessä siinä tahdissa, miten navettatyöt ja opiskelu antavat myöten. Heikura opiskelee Seinäjoella ammattikorkeakoulussa agrologiksi, ja myös isoveli Veikka on samassa opinahjossa. Hänestäkin tulee isäntä kotitilalle. Lopputyönsä Veeti Heikura tekee NaKasta ja maitotilan kirjanpitovelvoitteista.

Itseoppinut ohjelmoija NaKan kehittämisen Veeti Heikura aloitti muutama vuosi sitten. Vanhempien lypsykarjatilalla kiimantarkkailu ja muiden

eläinhavaintojen kirjoittaminen paperille ja siirto koneelle tuntui 90-luvulla syntyneestä nuoresta miehestä työläältä ja kankealta. Heikuran tilalla ohjelma on ollut päivittäiskäytössä keväästä 2013. Ohjelman kehitystyöhön yrittäjä on käyttänyt viimeisen 15 kuukauden ajan arviolta kolme tuntia päivässä, noin puolet vapaa-ajastaan. ”Kotitilalla on käytössä noin sadas testiversio ja tarkoituksena on, että asiakkaille tulee käyttöön mahdollisimman toimivat versiot. Varsinaista ohjelmaa päivitetään noin kerran kahdessa kuukaudessa”, Heikura kertoo. Ohjelmointioppinsa Heikura on etsinyt itse netistä. Lukioikäisenä hän latasi nettiin värkkäämänsä kielten tenttimisohjelman, joka valittiin MikroBitti-lehdessä päivän ohjelmaksi vuonna 2008. Isän mukaan hän on näprännyt tietokoneita 3–4-vuotiaasta lähtien. ”Kehitystyön kannalta on ollut oleellista, että NaKaa on testattu maitotilallamme. Olen saanut karsittua ohjelmasta bugeja eli ohjelmointivirheitä pois. Lisäksi oman käytön myötä siihen on kehittynyt uusia, hyödyllisiä ominaisuuksia”, Heikura toteaa. ”Olemme olleet Veetin apuna ohjelmiston kehitystyössä siten, että hän on saanut meiltä palautetta parannusta kaipaavista ominaisuuksista. Tabletti on aina navetan toimistossa, josta se napataan mukaan ja kirjataan havainnot ohjelmaan. Ohjelma on helppokäyttöinen”, Vesa Heikura vahvistaa vakuuttavasti hymyillen.

naka lyhyesti � Työkalu kiimantarkkailuun � Ohjelmaan kirjataan

lehmähavainnot ja eläinkohtaiset muistiinpanot � Kirjanpito siemennyksistä, poikimisista ja terveystapahtumista � Solu- ja tuotostietojen käsittely ja katselu � Raportit sekä käytännölliset eläinlistaukset � Muistutukset, muistiinpanot, sonnikirjanpito, tilasäiliön kirjanpito � Tunnusluvut ja eläinmäärän kehitystä arvioiva työkalu � Lisäominaisuuksia toiveiden mukaan.

Laitteistovaatimukset ja hinta � Tabletti, PC tai kannettava

tietokone

� Windows-

käyttöjärjestelmä Vähintään 1 280 x 1 024 resoluutio � Noin 21 Mt kiintolevytilaa � Hinta: peruspaketti 155 euroa/vuosi, maitopaketti 70 euroa/vuosi. �

Käyttövalmis vedinsuihke

MILKODEX

TM

on tehokkaampi kuin perinteiset aineet MILKODEX : • nopeuttaa haavojen paranemista TM

• estää tehokkaasti bakteerien kasvun Paras suoja utaretulehdusta vastaan on vetimen pään EHJÄ IHO! Pakkaukset: 20 litraa (värillinen) 60 l litraa (väritön) Liuokset eroavat ainoastaan väriaineen osalta

PL 31, 20781 Kaarina Puh. 02 2437 600 www.pharmaxim.com


Maatilan tekniikka

Lehmät eivät onneksi sairastuneet, vaikka robotin lypsylistat olivat pitkään punaisella. Maitomäärät kyllä tippuivat. Noksot kertovat kokemuksistaan Tapani-myrskystä, kun tilalla oltiin kellon ympäri ilman sähköä. Teksti Sirpa Tertsunen Kuvat Veikko Tertsunen

Hanki aggregaatti

ennen myrskyä

R

ehua työnnettiin kottikärryillä satapäiselle karjalle eikä vettä saatu kaivosta. Maitotankkikaan ei auennut normaalisti, vaan maito imettiin luukusta kärsällä maitoautoon. Ilman sähköä oltiin kellon ympäri Tapanin myrskyssä joulukuussa 2011 Tarja ja Timo Nokson tilalla Luovassa, Etelä-Pohjanmaalla. Päätös varavoimakoneen hankinnasta syntyi saman tien. ”Traktoriaggregaattia en edes harkinnut”, Timo selvittää. ”Sähkökatkoja oli niin harvoin, että aggregaatin käytössä ei syntyisi rutiineja. Silloin tulee helposti pieni käyttövirhe, joka voi rikkoa laitteita”, Timo perustelee dieselkoneen valintaa. ”Jos isäntä ei ole kotona, pitäisi emännän hallita vielä traktorigeneraattorinkin kytkentä ja käyttö”, Tarja perustelee omalta kohdaltaan. ”Varavoiman hankinta on riskienhallintaa, jossa otetaan huomioon tilan talous ja työhyvinvointi, samoin eläinten hyvinvointi ja elintarviketurvallisuus”, muistut-

50

Maito ja Me 3/2014

taa kenttäpäällikkö Olavi Koskimäki tuottajia. ”Pitkilläkin sähkökatkoilla maitotilan työt pitää saada sujumaan.”

Tarpeeksi tehoa ja kasvun varaa

ǏǏTapani-myrskyllä robotit eivät lypsäneet, vesi ei tullut ja navetassa oli pimeää. Varavoiman ansiosta Tarja Nokso voi nyt tarkkailla lehmiä robotilta, tietokoneelta sekä pihatossa kulkien, vaikka verkkosähkö olisi poikki.

Aggregaatin tehon mitoituksessa hyvä lähtökohta on tilan pääsulake. Tämän lisäksi tarkasteluun on otettava isot sähkömoottorit kuten säilörehutorni, sähkötoiminen apesekoitin ja iso mylly. Näiden käynnistyminen vaatii isompitehoisen aggregaatin. Samoin automaattisesti käynnistyvät ruokintamoottorit ja isotehoiset automaattipesurit tarvitsevat sähköä omalla rytmillään. Tämä oli Noksollakin lähtökohtana aggregaattivalinnassa: tehoa pitää olla tarpeeksi eli reilusti enemmän kuin pääsulake edellyttäisi. ”Vaikka meillä ei olekaan suuria sähkömoottoreita eikä käynnistyspiikkejä, pitää kasvun varaa aggregaatille aina jättää”, Noksot tähdentävät. Sähkötehoa Nokson pihatossa tarvitaan varsin vähän. Lypsyssä on kaksi VMS-


ǍǍSähkökatkoja on ollut 17 tuntia koekäyttöineen Nokson lypsykarjatilalla Etelä-Pohjanmaalla. ”Tämä käy selville automaattisen varavoimalaitteeen muistihistoriasta 1,5 vuoden ajalta”, Timo Nokso kertoo. robottia. Hakelämpökeskus ja pieni lämminvesivaraaja riittävät vedenlämmitykseen. Maitotankin pesurissa on yhdeksän kilowatin vastukset. Ruokinnassa on täyttöpöytä ja pieni elevaattori, säilörehu jaetaan voimavirralla toimivalla kiskovaunulla. Valaistustehoa on seitsemän kilowattia. Aggregaatiksi Noksot hankkivat Falicon 60 kVA:n automaattisesti käynnistyvän ja tahdistuvan aggregaatin.

Tarkoilla säätimillä hyvää sähköä Nykyaikaisen pihaton elektroniset laitteet ja automaattiohjaus vaativat hyvälaatuista sähköä. Dieselaggregaatissa on tarkat säätimet ja sähköllä hyvä laatu. Kuitenkin sähkönsyöttöön tulee pieni katkos kumpaankin päähän. Tätä varten Noksoilla on lypsyrobotissa UPS-laite. Sen avulla sekä lypsyn että maitotankin ohjaukset toimivat ongelmitta. Sen sijaan voimavirralla toimiva rehuvaunu pysähtyy pienillä sähkökatkoilla ja vaunu pitää käydä kuittaamassa. Noksot hankkivat tahdistuvan aggregaatin, jolloin paluusähkössä ei ole katkoa.

”Vältymme rehukoneen toiselta kuittaukselta”, Noksot perustelevat.

Sijoituspaikalla monta vaatimusta

10 vinkkiä aggregaatin ostajalle � Jätä kasvunvaraa ja hanki

Ennen lopullista kauppaa kannattaa selvittää, millaiseen paikkaan koneisto ja sen ohjauskeskus asennetaan. Millaisia vaatimuksia on lattian kantavuudelle, huoneen mitoille ja pakoputken läpiviennille. Jääkö huoltotilaa koneen ympärille sekä kuljetusreitti? Seinissä betoni ja tiili ovat paloturvallisia ja vähentävät meluhaittaa. Mahdollisten nestevuotojen haitat estetään valumaaltaalla, jos konehuoneessa on lattiakaivo tai lattia ei ole tiivis. Jos aggregaatti sijoitetaan ulos, se tarvitsee sääsuojakotelon tai katoksen ja jalustan, joiden rakenne määräytyy laitteen IPluokan mukaan. Myös valmis konttirakenne käy. Noksot päätyivät sääsuojattuun ja äänieristettyyn malliin. Sen kytkennät hoiti paikallinen sähköasentaja.

Pihaton elektroniset laitteet ja automaatti­ ohjaus vaativat hyvälaatuista sähköä.

riittävän tehokas laite

� Varmistu, että isotkin

sähkömoottorit käynnistyvät

� Käytä sähköalan ammattilaista

mitoituksessa ja koneen valinnassa � Automaattisesti käynnistyvä varavoima isommille maitotiloille � Selvitä tarvitseeko navetan automatiikka akkuvarmistusta eli UPS-laitteita � Tahdistuva aggregaatti palaa verkkosähkölle ilman katkoa � Sijoitus ja kulkureitti: selvitä huonetilan mitat, materiaalit ja paloturvallisuus sekä koneen kuljetusreitti. Minne polttoainesäiliö? Lämmitys ja ilmanvaihto � Kokonaispaketti valmiiksi asennettuna ja käyttöönotettuna selkeyttää vastuut � Valitse laite, jolle saat huolto- ja korjausapua läheltä � Ole yhteydessä paloviranomaiseen ja vakuutusyhtiöön � Tee ostopäätös pikaisesti – ennen seuraavaa myrskyä.

Pellon Crimbox Säästä ruokinnan rehuraaka-aineiden kustannuksissa!

murskevilHolvaamaton automaattinen syöttölaite iketeollijalle, kivennäisille, panimoiden ja elintarv e, rypsisuuden sivutuotteille; kuten perunarehull mixerille ja mäskille. • Tiivis, ruostumaton teräsrakenne • Pyörivä leikkuuterä • Koot 4m³, 6m³ ja 8m³ en • Liitettävissä Pellon Graphics- ohjaukse

Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com

Maito ja Me 3/2014

51


Tapahtumat

Kuva: Markku Ojala

Lehmät laitumella kiinnostavat kuluttajia Valioryhmä tuottajineen järjesti lehmien Laitumellelaskutilaisuuksia toukokuussa 2014 jo kolmatta kertaa. Tilaisuudet keräsivät jälleen ennätysyleisön. Tilaisuuksilla tavoitellaan positiivista näkyvyyttä Valio-brändille ja kerrotaan kuluttajille perusasioita maidontuotannosta. Sari Tulkki

Kuva : Anne Ikävalko

l  Valio, osuuskunnat ja maidontuottajat

järjestivät toukokuussa 2014 yhteensä 20 tilaisuutta eri puolilla Suomea. Tavoitteena oli paitsi seurata kesälaitumelle kirmaavia lehmiä, myös kertoa kuluttajille maidontuotannosta ja Valion merkityksestä Suomessa. Yleisön määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna 2012 tilaisuuksiin osallistui 5 000 ihmistä, vuonna 2013 katsojia oli reilut 10 000 ja tänä vuonna 14 000. Tilaisuudet saivat paljon huomiota toimittajilta ja näkyivät mediassa eri puolilla Suomea. Valioryhmän Laitumellelasku-tilaisuuksista on tullut monelle kuluttajalle odotettu perinne. Vuosi 2014 on nuorkarjan teemavuosi ja tilaisuuksissa kerrottiin vasi-

52

Maito ja Me 3/2014

ǏǏÄijälän tilalla Sastamalassa lehmät ja ihmiset ihmettelivät toisiaan. koista ja hiehoista sekä niiden hyvinvoinnista. Ohjelmassa oli lisäksi muun muas-

ǏǏHelsingin Viikissä järjestettiin Laitumel­ le­lasku-tilaisuus ensimmäistä kertaa.

sa lypsämistä keinoutareilla, rehuesittelyä sekä nimien keksimistä vasikoille. Kotimaisuuden on usein todettu olevan suomalaisille tärkeä valintaperuste elintarvikkeita ja maitotuotteita ostaessa. Ruokavalinnat tehdään kaupassa kuitenkin nopeasti ja osittain mielikuvien pohjalta. Tapahtuma jossa ihmiset viihtyvät, on hyvä tilaisuus kertoa Valioryhmän ja tuottajien työstä esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin, suomalaisen työllistämisen ja Suomeen investoimisen suhteen. Näin voidaan haastaa kuluttajia ajattelemaan tekemiensä ruokavalintojen merkitystä ja vahvistaa Valio-brändiä. Suuret kiitokset onnistuneista tilaisuuksista kuuluvat tuottajille, jotka kutsuvat satoja ihmisiä tilalleen kevään kiireisimpänä aikana, osuuskuntien työntekijöille, jotka suunnittelevat tilaisuudet tuottajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa sekä kaikille suunnitteluun ja tilaisuuksiin osallistuneille valiolaisille sekä Valioryhmän yhteistyökumppaneille. Kirjoittaja toimii assistenttina Valio Alkutuotannossa.


Uutuuksia seosrehuruokintaan Panosta umpilehmien ruokintaan • terveemmät lehmät • vahvemmat vasikat • parempi hedelmällisyys • korkeampi tuotos Uutuuskivennäiset umpilehmien ruokintaan:

Rindavital VK ATG alku-umpikauteen Sisältää patentoidut orgaaniset glysiini-kelaatti hivenaineet, korkeat vitamiinipitoisuudet ja riittävästi magnesiumia ja fosforia.

Rindavital MF anionisuola täsmätuote poikivalle lehmälle Auttaa ennaltaehkäisemään myös piilevät poikimahalvaukset tehostamalla lehmän kalsiumaineenvaihduntaa. Nostaa ternimaidon vasta-ainepitoisuuksia. Ehkäisee jälkeistenjääntiä.

Rindavit Top Super ATG siirtymäkaudesta loppulypsykauteen Aminotrace-hivenaineet ovat Schaumannin patentoimalla menetelmällä valmistettuja uuden sukupolven orgaanisia hivenaineita. Aminotrace-hivenaineet ovat glysiini-kelaatti-yhdisteitä, joiden imeytyminen on huomattavasti parempi muihin orgaanisiin ja epäorgaanisiin hivenaineisiin verrattuna.

Valmistaja:

Elävä hiiva parantaa pötsiterveyttä, tehostaa rehun hyväksikäyttöä ja ennaltaehkäisee ruokinnan muutoksen riskejä siirryttäessä lypsykauden ruokintaan. Erittäin korkeat vitamiini- ja hivenainepitoisuudet lisäävät lypsylehmän vastustuskykyä, hedelmällisyyttä ja tuotosta.

Maahantuonti ja markkinointi: www.eurotrading.fi

Tervetuloa KoneAgriaan Jyväskylään osastollemme B112


Kuva: Sara Pääkkö

Tapahtumat

ǏǏMaitolähettiläs Anni Lehtonen pääsi kokeilemaan lypsyä Elina ja Mika Kavanderin Iltalaulu-lehmällä. njnjValion osaston Valio CREA® keittiössä keittiömestari Jani Lamminperä (vas.) jutteli mukavia ajankohtaisista aiheista ja valmisti ruokia tietysti kotimaisista, erinomaisista raaka-aineista. Vieraana Jethro Rostedt.

Okra veti väkeä

– Valion osastolla vilskettä Valioryhmän osastolla Valio CREA® keittiössä valmistettiin ruokaa kutsuvieraskokkien kanssa, maisteltiin makupiimiä ja juustoja sekä keskusteltiin asiantuntijoiden kanssa. Valio houkutteli paikalle sekä kuluttajia että ammattilaisia.

H

Teksti ja kuvat Anu Artjoki

einäkuun 2.–5. päivinä järjestetty Okra-maatalousnäyttely Oripäässä keräsi 82 000 kävijää. Valioryhmän osastolla Okra-Areenan ja kotieläinosaston läheisyydessä vierailijat maistelivat innokkaasti Valion uutuustuotteita. Juustomaistiaisten lisäksi esimerkiksi Valio Eila® maitokahvijuoma ja Valio Gefilus® mangopiimä sekä Valio Gefilus® mustikkapiimä keräsivät ihmisiä jonoksi asti. Valion keittiömestari Jani Lamminperä kokkasi kaikkina näyttelypäivinä vieraiden kanssa erilaisia herkullisia ruokalajeja Valio CREA® keittiössä ja jututti kokkaavia vieraita ruuanvalmistuksen lomassa. Keittiöön Janin kanssa pääsivät muun muas-

54

Maito ja Me 3/2014

sa viihde-esiintyjä Janne Kataja, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, kiinteistövälittäjä Jethro Rostedt sekä maitotilojen emännät Pauliina Kavander, Elina Kavander ja Laura Mikkola. Valiolta kauhaan tarttuivat muun muassa hallintoneuvoston puheenjohtaja Pentti Santala, juustomestari Tapani Lahnalampi ja johtaja Annikka Hurme. Valiolta ja osuuskunnista paikalla oli Länsi-Maidon, Tuottajain Maidon ja Valion henkilökuntaa. Heidän kanssaan tuottajat pohtivat rennossa tunnelmassa maidontuotantoon liittyviä kysymyksiä ja vaihtoivat kuulumisia. Tuottajalahjana jaetun juustoveitsi ja -haarukka -setin kävi noutamassa osastolta noin 900 tuottajaa.

ǏǏValion neuvontapäällikkö Esa Manninen (vas.) opasti maidontuottajia lypsykonekysymyksissä. Mannisen juttusilla hämeen­ koskelaiset Marjatta ja Markku Korvenoja. Tuottajapalvelut paremmiksi Valioryhmän ja osuuskuntien Okrassa järjestämä Maitojuhla keräsi tuottajat kuulemaan ajankohtaista maitoasiaa ja viihtymään. Johtaja Annika Hurme Valiolta totesi Maitojuhlassa, että maailmalla suomalaisuus tarkoittaa ennen kaikkea teknologista osaamista, puhtautta, innovatiivisuutta ja luotettavuutta. Suomessa sen sijaan Valioon on totuttu yhdistämään vahvasti myös kotimainen raaka-aine. Hurmeen mukaan avoimuus maailmal-


Nautakarjan à la carten ykkönen

s! UutuBuMulti

J F V M t s o ll a e o lk ili

JF VM pystyruuviapevaunut ǏǏOkrassa järjestettiin Ammujaiset 2014 -karjanäyttely, jonka Junior

Handler -kisan vuonna 2003–2004 syntyneiden Valio StarttiRehut -nimikkoluokan voitti Emilia Pessi ja Kuortin Lazy-Eva. Kilpailut ovat lapsille mainio tapa harrastaa eläinten kanssa. Kisaajissa on sekä maitotilojen omaa jälkikasvua että muiden perheiden lapsia ”lainaeläimillä” kisaamassa.

Tanskalainen JF on seosrehuvaunujen johtavia valmistajia Skandinaviassa ja Euroopassa • Erinomainen kulutuskestävyys - pieni omapaino • Laaja mallisto: 1-, 2 ja 3 -pystyruuviset mallit • JF Feed Manager langaton vaakalaitteisto vakiona • Impulssisekoitus takaa tasaisen seoksen ja pienen tehontarpeen • Monipuoliset varuste- ja purkuvaihtoehdot

Kuva : Nora Pääkkö

Rehunjakovaunut

Varmoja jakoja jo 20 vuotta le, uudet tuoteideat ja teknologiat ovat niin Valion kuin Suomen kansantaloudenkin tulevaisuuden avain. Valioryhmän yhtenäisyys ja yhteinen näkemys maitomarkkinan kehittämisestä ovat varmin tae myös suomalaisen maidontuotannon hyvälle tulevaisuudelle. Hurme tähdensi, että maidontuottajalle Valio haluaa olla luotettavin kumppani, joka tarjoaa tuottajille parhaat asiantuntijapalvelut. Maidonkeräilyn tekniikka uudistuu, ja on aloitettu maidonhankinnan mittava tietojärjestelmäuudistus. Lisäksi tänä ja ensi vuonna panostetaan maito- ja rehuanalyysipalvelujen sekä asiantuntijapalveluiden parantamiseen.

ǏǏAku Hirviniemi ja Janne Kataja peukuttivat Valiota Okrassa Vesa Liedeksen (kesk.) kanssa. Liedes toimii Valiolla myynninsuunnittelupäällikkönä. Hirviniemen ja Katajan omistama ay-hieho Ophelia oli rapsuteltavana Valion osastolla koko näyttelyn ajan.

• Diesel tai sähkö -moottorilla • Farmer yhdelle, Double 2:lle paalille, Super rosteripinnoilla • Lyhyet juhlamallit ruostumattomilla laidoilla • Hydrostaattinen ohjaus, saatavana myös 3-pyörävedolla

LEVITYSVAUNUT

uu

Reposten uusi pihatto Okran tutustumiskohteena.

Hinnat voimassa 30.9.2014 saakka. Kuvien koneissa mahd. hintaan kuulumattomia lisävarusteita.

www.k-maatalous.fi

• 9,5, 12 ja 14,5 tn • Käännettävät ja vaihdettavat kulutuspalat • Isot 90 cm 3-siipiset levitinlautaset - vaihdettavat levityssiivet • Triton 95 3-ketjuinen ja 120/150TR 4-ketjuinen pohjakuljetin • 150TR:ssä jousitettu teliakseli. • Ylös asti avautuva hydraulitoiminen peräportti. Alk.

11.920,alv. 0% + toim.kulut

K-MAATALOUS


Tapahtumat

Uusi vinokuivikepohjainen pihatto kiinnosti Reposten vinokuivike­ pohjaiseen pihattoon kävi Okran aikana tutustumassa reilut 40 vierailijaa.

Rakennuskustannukset minimiin

Teksti ja kuvat Anu Artjoki l  Okran maitotilavierailukohteena oli

Helena ja Tuomo Reposen ja heidän poikansa Tommin maatalousyhtymänä hoitama vinokuivikepohjainen pihatto 40 lypsävälle. Vanhaan parsinavettaan mahtui 23 lypsävää, joten tilan eläinmäärä tuplaantui uuden rakennuksen myötä. ”Uusi pihatto otettiin käyttöön kesäkuussa. Vanhaan navettaan eläimet ajetaan lypsylle kahdessa erässä kahdesti päivässä. Toinen puoli odottaa vuoroaan pihatossa tai kesäisin laitumella. Eläimet voivat kesäisin olla sisällä tai laitumella sään mukaan”, isäntäpari kertoo.

Yksinkertaista ja selkeää Uuden pihaton suunnitteli Seppo Jokiniemi ProAgria Länsi-Suomesta. Pihaton ulkomitat ovat 16 x 30 metriä ja se on toiminnaltaan hyvin yksinkertainen. Seinissä on 15 senttiä villaa ja katossa 30 senttiä puhallusvillaa. Valulattiaa ei ole eristetty, jotta maalämpö pääsee nousemaan. Rakennuksen ilmanvaihto on luonnollinen ja sisäkorkeus harjalle on 4,3 metriä. Sisälämpötila on suunniteltu pysymään talvellakin plussan puolella, joten vain vesiputket on varustettu lämpövastuksin. Pihaton sisällä toisessa sivussa on seitsemän metriä leveä ja kahdeksan prosentin kallistuksella valettu turvekuivituksella toimiva vinokuivikepohja. Rakennuksen keskellä on noin 20 senttiä syvä ja 3,5 metriä leveä lantakäytävä. Se työnnetään puhtaaksi etukuormaajalla päätyjen liukuovien kautta lypsyn aikana. Lantakäytävän toisella puolella on 4,5 metriä leveä ruokintapöytä, jolle rehu ajetaan traktorilla. Pihaton toisessa päädyssä on lantakäytävän ja vinokuivikepohjan jatkona seinämillä erotetut kaksi väkirehukioskia sekä navetan toimistohuone. Väkirehukioskeille rehu tulee spiraaleja pitkin navetan ulkopuolella olevista siiloista, ja kioskit tunnistavat eläimet korvamerkeistä.

56

Maito ja Me 3/2014

ǏǏHelena ja Tuomo Reponen huolehtivat, etteivät pihaton rakennuskustannukset karanneet käsistä. He ovat tyytyväisiä uuteen rakennukseensa. Eläimet syövät väkirehuna tiivistettä ja litistettyä kauraa. Säilörehunurmina on apilavaltaisia ja heinäkasvinurmia. Kuivaa heinää tehdään pikkupaaleihin, ja sitä eläimet saavat lypsyn ajan. ”Heinä pitää talvella maidon rasvapitoisuuden korkeana ja eläimet terveinä”, Helena Reponen toteaa. Reposilla on viljelyssä peltoa noin 45 hehtaaria kolmen kilometrin säteellä tilakeskuksesta. Lannan levitykset hoidetaan tilan omalla kalustolla.

� Vinokuivikepohja on valettu kahdeksan prosentin kallistukseen. Lantakäytävä työnnetään puhtaaksi etukuormaajalla lypsyn aikana.

Uuden pihaton rakentaminen tuli Reposilla ajankohtaiseksi, kun poika Tommi tuli mukaan tilanpitoon. ”Oli saatava kolmelle palkka, joten lehmämäärää päätettiin lisätä”, Tuomo Reponen sanoo. ”Kävimme katsomassa monia rakennuksia, mutta teolliset navetat eivät ollet meille sopiva ratkaisu.” Tuomo painottaa, että he eivät halunneet rakennuskustannusten nousevan liian korkeiksi: hänen mielestään osa nykynavetoista rakennetaan liian kalliisti. Reposten pihatto sopii tulevaisuudessa muuhunkin käyttöön, esimerkiksi lihakarjalle, jos tällainen tarve jatkajalle tulevaisuudessa tulee. ”Pihattomme rakennuskustannus oli ilman alvia 250 000 euroa. Töissä meillä oli kolme timpuria tuntihommissa, lisäksi Tommin kanssa olimme mukana rakentamassa. Paikallinen rautakauppa kilpailutti tarvikkeet, ja homma sujui hyvin”, Tuomo kertaa. Itse rakennus valmistui ennakoitua no­pe­ammin joulukuussa 2013. Uusi lantala ja rakennuksen koneistus valmistuivat kesäksi 2014. Rakennusprojekti eteni ennakoitua nopeammin, ja myös kaunis pihapiiri oli ehditty viimeistellä.


t e d u U

Milka R

MAITOTILANTUOTTEET Milka Kalsium Plus pasta Milka Kalsium Plus pasta on tarkoitettu lypsylehmille poikimahalvausriskin vähentämiseen ja/tai täydentämään eläinlääkärin antamaa poikimahalvaushoitoa. Milka Kalsium Plus pasta nostaa tehokkaasti veren kalsium- ja magnesiumpitoisuutta.

ǏǏOsuuskunta Maitosuomen tuotantoneuvoja Carola Kankkonen jakoi Lypsikit Livenä -tapahtumassa maistiaisia Valion uutuustuotteista.

Milka Energiapasta

300 ml

Milka Energiapasta on tarkoitettu ketoosiriskin vähentämiseen lypsylehmillä sekä ketoosin uusiutumisen välttämiseksi. Milka Energiapasta nostaa verensokeria ja auttaa ylläpitämään ruokahalua.

300 ml Milka Hiili Plus pasta

ǏǏLypsikit Livenä -tapahtuma keräsi 600 maidontuottajaa ympäri Suomen.

Lypsikit Livenä kokosi karjaväkeä Kannukseen Teksti ja kuvat Markku Pulkkinen

Kotieläinjalostusosuuskunta Faban ja Keski-Pohjan Karjat -karjakerl  hon järjestämä Lypsikit Livenä -tapahtuma keräsi elokuun lopulla 600 maidontuottajaa messuille sekä tutustumaan kahdeksaan maitotilaan Keski-Pohjanmaalla. Tapahtuma alkoi Annikka ja Marko Uusitalon tilalla Kannuksessa pidetyillä messuilla, jossa toimintaansa esittelivät keskeiset maitoketjun toimijat. Tapahtumassa palkittiin myös 14 uuden satatonnarin omistajaa. Juha ja Tarja Hirvisen tilalle Toholammille meni jo peräti kymmenennen satatonnarin palkinto. Keski-Pohjanmaan alueen toisen 150 tonnia maitoa tuottaneen lehmän palkinto meni Päivi ja Olli Ihmeelle Sieviin. Messujen ohessa yleisö pääsi tutustumaan Uusitalojen navettaan. Uusitalot ovat laajentaneet tuotantoaan muutaman vuoden sisällä nopeaan tahtiin ja nyt tilalla on 190 lehmää, jotka lypsetään kolmen lypsyrobotin voimin. Tilan lehmien keskituotos on 10 800 kiloa vuodessa. Kiinnostusta herättivät myös kaksi uudentyyppistä, PVC-muoviseinäistä ja metallirunkoista säilörehun varastohallia.

Milka Hiili Plus pasta on tarkoitettu käytettäväksi maha- ja suolistohäiriöiden sekä ripulin yhteydessä. Milka Hiili Plus pastan sisältämä aktiivihiili sitoo haitallisia aineita (myrkyt, mikro-organismit) itseensä rauhoittaen samalla suolistohäiriöiden oireita.

Milka Rumevit pasta Milka Rumevit pasta on tarkoitettu erityisesti korkeatuottoisille lypsylehmille ja voimaperäisesti ruokittaville (lihotettaville) märehtijöille. Milka Rumevit pasta tukee ruoansulatusta sekä ylläpitää pötsin mikrobiflooraa pötsihäiriöiden ja vähentyneen ruokahalun yhteydessä.

300 ml

Milka Pastat voidaan annostella perinteisellä silikonipistoolilla.

300 ml

Olemme mukana KoneAgria näyttelyssä D-hallissa!

Tutustu Milka maitotilantuotteisiin: www.biofarm.fi


BETONIRATKAISUT

KAIKKEEN MAATILARAKENTAMISEEN

NYT RITILÖITÄ JA MUITA VAKIOTUOTTEITA SUORAAN VARASTOSTA! YKSILÖLLISET RATKAISUT VAHVIMMALTA BETONIOSAAJALTA LUJAN TUOTEPERHEESTÄ LÖYTYY RATKAISU KAIKKIIN TARPEISIIN! - navetat, lihanautakasvattamot - sikalat - lietesäiliöt - betonirungot - pitkäikäinen navetta olosuhteissa - ritiläpalkit suoraan varastosta - VTT:n testivoittaja - avolantalat - laakasiilot - ritiläpalkit - valmisbetonit Olemme KoneAgriassa osastolla B-131, 8.-11.10.2014 Jyväskylä. Tervetuloa keskustelemaan rakennusasioista!

Neuvonta on osa palveluamme. Käänny puoleemme, kun tarvitset kokenutta maatilarakentamisen asiantuntijaa vaihde 020 789 5500, www.lujabetoni.fi Pohjois-Suomi: Pekka Mönkkönen RI Itä-Suomi: Ismo Hyvönen RI Länsi-Suomi: Timo Juutinen RI Etelä-Suomi: Olli Voutilainen RI

044 585 2320 044 585 2027 044 585 2191 044 585 2029

Meiltä saat yhteistyökumppaniverkoston kautta tuotantorakennuksen avaimet käteen -valmiina saakka. Kysy lisää!


Maatalouspolitiikka

Tukipolitiikan muutokset tuovat haasteita

Maidon tukijärjestelmien osalta ei ole kuluneen kesän aikana tehty uusia linjauksia. Tilanne on edelleen varsin huolestuttava erityisesti AB-alueen maidontuottajien kannalta. Nykyinen maidon tuotantotuki muuttuu CAP-lypsylehmäpalkkioksi ja tuen maksaminen kuukausittain loppuu.

V

uonna 2015 tuki maksetaan kahdessa erässä, joista ensimmäinen erä maksetaan syksyllä 2015 ja toinen erä vasta vuoden 2016 puolella. Tukikatkoksella on vakavia vaikutuksia tilojen kassavirtaan. Miten tilojen maksuvalmius säilytetään? On arvioitu, että pelkästään tukimuutosten myötä jopa viidennekselle Etelä-Suomen tiloista näyttää tulevan jonkinlaisia maksuvaikeuksia. Kevät on selkeästi vaikeinta aikaa tiloilla taloudellisesti ja tilakohtaisia järjestelyjä joudutaan miettimään todella tarkkaan. Kotoisen rehun tuotantoon kohdistuvat kustannukset painottuvat kevääseen ja kesään, jolloin tilojen maksuvalmius näyttää olevan selvästi heikoimmillaan. MTK ry:n maitovaliokunta onkin vaatinut, että A- ja B-tukialueille maksettavan lypsylehmäpalkkion maksatusaikataulu määritetään siten, että osa tuesta maksetaan ainakin ensimmäisenä vuonna ennakkona jo huhti-toukokuussa. Pohjois-Suomen kansallinen tuotantotuki maksetaan ensi vuonna nykyiseen tapaan kuukausittaisena litratukena. Uutena elementtinä on se, että kaikille tuote-

tuille litroille maksetaan tukea. Tällä hetkellä tuki maksetaan täysimääräisenä kiintiön sisällä tuotetuille litroille ja tiettynä, vuosittain päätettävänä prosenttiosuutena kiintiön ylittäville litroille. Uudessa järjestelmässä huolta aiheuttaa se, ettei siinä ole elementtiä, jonka avulla pohjoisen tuen rajoitteen noudattamista seurataan. TNS Gallupin keväällä tekemän tutkimuksen mukaan tuotanto tulisi kasvamaan C-tukialueella noin viidellä prosentilla nykyisestä vuoteen 2020 mennessä, jos viljelijöiden suunnitelmat toteutuvat. Kasvava tuotanto johtaisi tuen leikkautumiseen. Pahimmillaan tilanne saattaa johtaa jopa siihen, että EU-komission virkamiehet kyseenalaistavat koko tuen tarpeellisuuden.

Tuontikielto tuo lisää epävarmuutta Kiintiöjärjestelmä poistuu ensi vuoden huhtikuussa. Mitä todellisuudessa tulee sitten tapahtumaan, sitä on vaikea ennustaa. Useimpien näkemysten mukaan maidon tuotantomäärät tulevat kasvamaan edullisemmilla tuotantoalueilla heikompien alueiden kustannuksella. Vaikutukset

NYT ON AIKA PÄIVITTÄÄ LANNANPOISTOLAITTEESI!

Sveaverkenin valmistamat lannanpoistojärjestelmät sopivat pihattoon ja parsinavettaan.

ransuco.fi | 02-484 080

Sveaverken alkuperäiset osat nyt Ransucolta, mm. DeltaMaster, Robust ja Komprimat-laitteisiin (aikaisemmin myyty myös Odintuotemerkillä).

Leena Lamminen Maitoasiamies, MTK

”Varmaa kuitenkin on, että sääntelyn poistaminen tekee markkinoista entistä tuulisemmat.” ovat kuitenkin hyvin riippuvaisia markkinoiden yleisestä kehityksestä, panoshintojen muutoksista ja sääoloista. Varmaa kuitenkin on, että määränsääntelyn poistaminen tekee markkinoista entistä tuulisemmat ja vaihteluille alttiimmat. Venäjän asettama tuontikielto lisää markkinoiden epätasapainoa ja heikentää erityisesti Suomen ja Baltian maidontuottajien asemaa. Tätä kirjoittaessa EUkomissio on avannut tukikeinoina yksityisen varastoinnin tukiohjelmat rasvattomalle maitojauheelle ja tietyille juustoille, sekä pidentänyt julkisen intervention aukioloaikaa. Nämä toimet ovat kuitenkin täysin riittämättömiä korvaamaan aiheutuneita menetyksiä. Syksyn työsarkanamme onkin se, ettei maidontuottajien asemaa heikennettäisi edelleen ainakaan poliittisilla päätöksillä, vaan pyrittäisiin kaikin mahdollisin keinoin turvaamaan kannattavan maidontuotannon jatkumisen edellytykset Suomessa. Maito ja Me 3/2014

59


Lyhyesti Valio Akatemia™ stipendihaku päättyi

l  Tervetuloa KoneAgriaan 8.–11.10.2014.

Valion osastolle voit tulla keskustelemaan navettainvestoinneista, rehuketjusta, maidon laadusta, eläinten hyvinvoinnista tai muista ajankohtaisista aiheista Valioryhmän asiantuntijoiden kanssa.. Paikalla muun muassa keskiviikosta perjantaihin klo 10–14 Valion terveydenhuoltoeläinlääkäri Kristiina Sarjokari. Hän antaa kommentteja navettasuunnitelmista ja -piirustuksista eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Tule pohtimaan ratkaisuja navettarakentamiseen. Valion osasto sijaitsee A-hallissa (A300).

KoneAgria järjestetään jo kymmenen­ nen kerran Jyväskylän Paviljongissa. Näyttely on maatalouden ammattilaisille suunnattu kone-, laite- ja tarvikenäyttely. Näyttelyosastojen lisäksi tarjolla on seminaareja lannan tehokäytöstä, osakeyhtiömuotoisesta maataloudesta, lehmien ruokinnasta, lihantuotannosta, luomusta, uuteen ohjelmakauteen liittyvistä aiheista sekä lukuisa määrä erilaisia tietoiskuja ja infoja. Näyttely on avoinna ke–pe klo 9–17 ja la klo 9–16. Lisätietoja tapahtumasta www.koneagria.fi

ǍǍValio Akatemia™ aluekummi Kerttu Niskanen (kesk.) tapasi viime vuonna stipendin saneita Jyväskylän SMhiihtojen yhteydessä.

Kuva: Valio Oy

zz Valio Akatemia™ stipendien hakijoita oli tänä vuonna yli 1 300, mikä on lähes puolet enemmän kuin vuosi sitten. Markkinointipäällikkö Mira Kuhanen Valiolta kertoo, että hakemusten runsas määrä ja ohjelman suosio on iloinen asia Valiolla. Hakemukset käydään nyt läpi ja stipendinsaajat julkistetaan loka-marraskuun aikana. Valio on keskittynyt sponsoroimaan ni­men­omaan lasten ja nuorten liikuntaa ja hyvinvointia. Seuraava stipendihaku järjestetään vuonna 2015, jolloin stipendejä voi hakea vuodelle 2016.

KoneAgriassa kommentteja navetta­piirustuksista

Pohjoismainen genomiarvostelu toimii odotetusti zz   Genomisonnit ovat saaneet sel-

laisia jälkeläisarvosteluja kuin mitä niiden genomitiedot ennustivat. Ensimmäiset keinosiemennyssonnit valittiin genomien perusteella vuonna 2009. Niiden tytärten tulosten perusteella voidaan sanoa, että genomitiedot ennustavat varsin hyvin sonnien laatua. Genomiarvostelu lähes tuplaa perinnöllisen edistymisen. Uusimmat genomisonnit ovat kokonaisjalostusarvoltaan (NTM) keskimäärin 15 indeksipistettä parempia kuin viimeisimmät jälkeläisarvostellut son-

60

Maito ja Me 3/2014

nit. Korkea kokonaisjalostusarvo NTM takaa hyvätasoisen eläinaineksen. Niillä lehmillä, joiden NTM on +10 tai parempi, on noin 2 000 kiloa parempi maitotuotos kuin lehmillä, joiden NTM-arvo on -10 tai matalampi. Hyvän tuotoksen lisäksi korkea jalostusarvo tuo lehmille paremman rakenteen, terveyden, hedelmällisyyden ja käyttöominaisuudet. Nämä kaikki ominaisuudet pienentävät työtä ja kustannuksia ja takaavat kestävämmät eläimet. Lisätietoa www.faba.fi

Rehuanalyysien aika on nyt zz   Suomen Rehu toi kolme vuotta sitten markki-

noille Sopiva-konseptin, jossa pystytään täysimääräisesti hyödyntämään kotoisten rehujen kivennäis- ja hivenaineanalyysit. Suunnittelun perusteena käytetään säilörehun ja viljan laajoja analyyseja. Perusrehut täydennetään tilakohtaisesti suunnitelluilla Sopiva-täydennysväkirehuilla ja kivennäisillä. Tarkkaan suunniteltu ja kokonaisoptimoitu ruokinta on suunniteltu tuomaan asiakkaalle säästöjä niin ruokintapanoksissa kuin rehun hyväksikäytössä. Sopiva-rehujen koostumus suunnitellaan tilan omien tavoitteiden mukaiseksi raakaaineiden, ravintoaineiden ja lisäaineiden osalta.

Lisätietoa www.suomenrehu.fi


Valioryhmän tulevia tapahtumia Kehittävien tilojen yrityspäivät 3.–4.12.2014

Toisen kerran järjestettävät yrittäjäpäivät kokoavat maidontuottajia ympäri maan Valiolle Helsinkiin kuulemaan ajankohtaista asiaa Valiosta, maitomarkkinoista, johtamisesta ja muista mielenkiintoisista aiheista. Ohjelma myöhemmin Valmassa, ilmoittautumiset omaan osuuskuntaan.

Uusien tuottajien tilaisuus 15.–16.1.2015 Valioryhmän osuuskuntien uudet tuottajat kokoontuvat tammikuussa kaksipäiväiseen informaatio- ja tutustumistilaisuuteen Valiolle Helsinkiin. Suuren suosion saavuttaneessa tapahtumassa sukupolvenvaihdoksen tehneille maidontuottajille avataan Valion liiketoimintaa, strategiaa, maidontuotannon näkymiä ja oman osuuskunnan toimintaa. Osuuskunnat kutsuvat tuottajat tilaisuuteen.

Ensirehu vasikoille

Valion navettaseminaari 4.–5.2.2015 Valion perinteinen rakennussuunnittelijoille, neuvojille ja asiantuntijoille suunnattu seminaari on jo toista kertaa avoinna myös maidontuottajille. Kaksipäiväinen seminaari käsittelee navettarakentamisen, eläinten hyvinvoinnin ja tilatason johtamisen aihealueita. Tilaisuus järjestetään Rantasipi Airport Congress Centerissä Helsingin lentokentän läheisyydessä. Tarkempi ohjelma myöhemmin tuottajakirjeistä ja Valmasta. Ilmoittautuminen omaan osuuskuntaan. Kuva : Aino Murtomaa-Niskala

Startti Myslissä on pötsiä rakentavaa voimaa Vasikan pötsi, 6 viikkoa, maito-vilja -ruokinta.

Vasikan pötsi, 6 viikkoa, Startti Mysli -ruokinta.

ǏǏUusien tuottajien tilaisuus toi viime tammikuussa Valiolle runsaasti nuoria tuottajia. Oman tilan sijainti merkittiin nastalla karttaan, ja tuottajia oli paikalla lähes kaikista valiolaisista osuuskunnista.

Startti Myslissä on kaikki. Se korvaa muut väkirehut. Ensimmäisten viikkojen aikana lisäksi tarvitaan vain vettä ja vapaasti karkearehua. Mitä ennemmin vasikka oppii syömään Startti Mysliä, sitä turvallisemmin se voidaan vierottaa juotolta. Saatavana kaikista meijereistä. Lisätietoja: www.valio.fi/Startti, puh. 010 381 2639 Maito ja Me 3/2014 61


Uutta Valio Valiolta Koekeittiö

Uudet maustetut Valio voit valkosipuli ja sitruuna sopivat monipuolisesti ruoanvalmistukseen. Valio voi valkosipuli antaa makua suolaiselle piiraspohjalle. Valio voi sitruuna tuo raikkautta suklaakääretortun täytteeseen. Kerrostortillapizzan maku tulee puolestaan uutuusjuustoraasteesta.

Raikkaita uutuuksia

syksyyn Tuorepuuro lasista

Graavilohi-tartarleivät 20 leipää

2 annosta

20 viipaletta (500 g) saaristolaisleipää, esim. Maalahden limppua 100 g Valio voita sitruuna tai valkosipuli

½–1 dl kuivattuja, pehmeitä luumuja 3 dl Valio pehmeää rahkajuomaa 2 dl Valio mansikka-banaanikeittoa 1 dl kaurahiutaleita 1 tl pellavansiemenrouhetta ½ tl kanelia

Lohitartar 1 pak (150 g) graavattua kirjolohifileetä 1 (100 g) punasipuli 1 pieni (135 g) hapahko omena, esim. Granny Smith 1–1½ rkl Dijon-sinappia 1 tl sitruunapippuria 1 prk (200 g) Valio Eila® kevyt crème fraîchea ½ dl tuoretta tilliä hienonnettuna l    Leikkaa ohuista leipäviipaleista tummat reunat pois. Voitele leivät sitruunavoilla. l    Leikkaa lohiviipaleet pieniksi paloiksi. Hienonna punasipuli. (Jos punasipuli on väkevän makuista, huuhdo se lävikössä kylmällä, juoksevalla vedellä. Valuta hyvin.) Leikkaa kuorittu omena aivan pieniksi kuutioiksi. Yhdistä kaikki lohitartarin ainekset. Tarkista maku.

62

Maito ja Me 3/2014

l    Hienonna luumut. Yhdistä kaikki

l    Lusikoi seosta leiville. Lisää koristeeksi hiukan tilliä. l    Tarjoa kahvi- tai teepöydässä tai glögin kera. Alkupalana leivät voi jättää isommiksi ja koristella salaatinlehdillä. Suupalan kokoisiksi tehdyt leivät sopivat hyvin cocktailpaloiksi.

Vinkki

Tarjoa lohitartaria alkuruoaksi myös näin: laita lohitartar pieniin annosmaljoihin. Koristele sitruunavoissa paistetuilla saaristolaisleipäkuutioilla ja tillillä.

raaka-aineet kannussa. l    Anna juoman tekeytyä jääkaapissa 15–30 min. l    Nauti aamu- tai välipalana.


Purjo-pekonipiiras 8 annosta

POHJA 3 dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta 100 g Valio voita valkosipuli ½ dl (25 g) Valio Polar® 15 % raastetta 1–2 rkl vettä TÄYTE 1 pak (170 g) amerikanpekonia tai

ilmakuivattua kinkkua 1 iso (250 g) paprika 1 (275 g) purjo 1 prk (200 g) Valio Eila® kevyt crème fraîchea 1 muna 2 ½ dl (125 g) Valio Polar® 15 % raastetta 1 valkosipulin kynsi ½ tl sinappia

l  Aloita täytteen valmistelusta: Hienonna pekoni. Paista sitä keskilämmöllä paistinpannulla, kunnes se saa hiukan väriä. Siirrä pekoni pannulta esim. lautaselle, mutta jätä rasva pannulle. l    Kuutioi paprika. Hienonna halkaistu ja pesty purjo. Kuullota paprikaa ja purjoa pekonirasvassa pannulla miedolla lämmöllä. Lisää pannulle tarvittaessa hiukan voita. l    Pohja: Yhdistä jauhot, leivinjauhe ja sulatettu voi. Lisää juustoraaste ja vesi. Sekoita tasaiseksi

ja taputtele uunivuoan (Ø 25 cm) pohjalle ja 2–3 cm ylös reunoille. Esipaista pohjaa uunin alimmalla ritilätasolla 200 asteessa 12 min. l    Yhdistä paprika-purjoseokseen pekoni. Nosta levyltä. Lisää hiukan jäähtyneeseen seokseen loput täyteaineet, säästä juustoraasteesta n. ½ dl piiraan pinnalle. l    Kaada täyte esipaistetulle pohjalle. Ripota pinnalle loppu juustoraaste. Kypsennä uunin alimmalla tasolla 200 asteessa n. 25 min. tai kunnes kypsä. Tarjoa kahvipöydässä tai illanistujaisissa salaatin kanssa. Sopii myös pikkuateriaksi, tällöin annoksesta riittää neljälle.

Vinkki

* Korvaa halutessasi purjo ja osa paprikasta hienonnetulla punasipulilla ja raastetulla porkkanalla (vihannesten määrä yht. 500– 600 g). Kuullota ainekset pannulla pekonista jääneessä rasvassa tai Valio Oivariini® rasvassa. * Korvaa puolet vehnäjauhoista halutessasi sämpyläjauhoilla.

Kerrostortillapizza 2–4 annosta

400 g jauhelihaa 1 (150 g) iso sipuli ½ tl suolaa ½ tl rouhittua mustapippuria 3 (300 g) tomaattia 1 tlk (137/227 g) ananasrenkaita

Lisää vinkke syksyn jä valmis ruoan­ tuks leivont een ja www.v aan alio resep .fi/ tit

3 kpl wrap-tortilloja ½ dl tomaattipyreetä 25 g pepperonia ohuina viipaleina 45 g salamia ohuina viipaleina 1 pussi (150 g) Valio TexMex juustoraastetta

l    Ruskista jauheliha ja hienonnettu sipuli paistinpannulla. Mausta. l    Leikkaa tomaatit viipaleiksi. Valuta ananasrenkaat. l    Voitele tortillat tomaattipyreellä. l    Nosta yksi tortilla uunipellille leivinpaperin päälle. l    Levitä päälle kolmannes jauhelihasta ja puolet tomaateista. Lisää 1 dl juustoraastetta. l    Nosta päälle toinen tortilla. Levitä päälle

jauhelihaa, loput tomaatit, pepperoniviipaleet ja 1 dl juustoraastetta. l    Nosta viimeinen tortilla kolmanneksi kerrokseksi. Levitä päälle jauhelihaa, ananasrenkaat, salamiviipaleet ja loppu raaste. l    Paista uunin yläosassa 200 asteen lämpötilassa 10–15 min. l    Tarjoa pääruokana kahdelle tai esim. iltapalana neljälle.

Puolukkainen rahka 4–5 annosta

Vinkki l    Leivo sitruunavoitäytteinen suklaakääretorttu syksyn kahvipöytään. Ohje on laktoositon ja gluteeniton.

1 prk (2 dl) Valio Eila® vispikermaa 1 prk (200 g) Valio maustettua rahkaa luumu-kaneli ½ dl sokeria 1 tl vaniljasokeria 3 dl puolukoita PINNALLE 5 kpl (50 g) hapankorppuja jauhettuna l    Vatkaa kerma vaahdoksi. l    Lisää maustettu rahka sekä sokeroidut ja

kevyesti survotut puolukat. Sekoita.

l    Anna maustua hetkisen ennen tarjoilua. Ripottele pinnalle esim. monitoimikoneessa murskattua hapankorppua. Maito ja Me 3/2014

63


R

Parsaka ali-parm ankinkkupa sta 4 -5 A N N O STA

80 g 1 dl 1 (200 g) n. 8 dl (300 g) 1/2 pussia (à 150 g) 1/2 rasiaa (à 250 g)

Vahva vaikutus ruokaan valio.fi/koskenlaskija

ilmakuivattua kuorellisia mankinkkua teleita parsakaali pennepastaa Valio Koskenlas kija® murua kirsikkatomaa tteja

Levitä kinkkuv uunipellille. Paiipaleet ja mantelit leivinpap asteessa n. 8 ahda uunin keski-/yläosassaerille Pese parsakaamin tai kunnes kinkut ovat ra 225 Keitä pasta pa li, irrottele kukinnot ja viipa peita. kypsennyksen kkausohjeen mukaan, lisää loi varsi. parsakaali Jatka keittäm puolivälissä. istä kunnes pa Kaada keitinves sta on kypsää Sekoita pastaa i pastasta, ota sitä n. 1 dl "al dente". kinkut, kokona n Koskenlaskija muru, murtalteen. kirsikkatomaa iset kuorelliset mantelit ja ustellut Tarjoa heti. tit. Mehevöitä keitinvedellä.puolitetut


Brysselistä Kotieläinasiamies Jonas Laxåback toimii maito- ja liha-alan edunvalvojana Brysselissä taustaorganisaatioinaan maitovaltuuskunta, osuusteurastamot, MTK ja Pellervo-Seura.

Maito ja EU:n uusi johto

T

oukokuun vaalien jälkeen EU-tasolla katseet ovat kohdistuneet uuteen parlamenttiin ja tulevaan komissioon. Uusi komissio astuu remmiin luultavasti alkutalvesta, jos asiat etenevät odotetun mukaisesti. Uusi EUparlamentti on jo ehtinyt asettua tehtäväänsä pari kuukautta. Kun nykyinen komissio aloitti työnsä talvella 2010, oli vuoden 2009 maitokriisi vahvasti mukana maitokeskusteluissa. Silloin väistyvä maatalouskomissaari Fischer Boel perusti erityistyöryhmän, joka mietti toimenpiteitä, miten vastaavanlaisilta hintakriiseiltä voidaan välttyä. Työryhmän toimenpiteet, joista päästiin yksimielisyyteen vuonna 2012, ovat nyt sovellettu jäsenmaissa. Komission raportin mukaan tuottajaorganisaatioita, joiden tarkoituksena on vahvistaa tuottajan asemaa, ei ole perustettu niin paljon. Varsinkin vahvoissa osuustoimintamaissa kiinnostus näihin organisaatioihin tai niiden perustamiseen on pientä. Sopimuspuolella on tapahtunut jonkinlaista kehitystä. Joissakin maissa sopimuskäytäntöön on siirrytty kansallisella pakolla ja sopimuksiin on kirjattu määräaika. Ranskassa sopimusten minimiaika on viisi vuotta, kun taas muissa maissa, joissa on otettu käyttöön pakolliset sopimukset, aika on yleensä kuusi kuukautta. Yleinen käsitys tästä maitopaketista on, että ehdotetut käytännöt tulevat ajan myötä yleisempään käyttöön. Tämä on alalle hyvä asia. EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä maitoala ja EU-parlamentti katsoivat, että markkinatoimenpiteisiin ei saa tehdä heikennyksiä. Näin ei myöskään käynyt. Uudistuksen yhteydessä jäsenmaille annettiin mahdollisuus sitoa CAP-tukea laajemmin tuotantoon, jos vaatimukset tähän täyttyvät.

Ajantasaista tietoa, nopeaa reagointia Viimeisten vuosien aikana on maitokeskusteluissa tullut esille yhä vahvemmin, että ala tarvitsee tarkempaa ja ajankohtaisempaa tietoa EU:n ja globaalitason maitomarkkinakehityksestä. Tätä varten komissio lanseerasi keväällä uudistuneen kotisivun, jossa he julkaisevat kerättyjä tietoja maidosta. Tietojen taustalta löytyvät alan eri toimijat. Korjausliikkeet ovat mahdollisia siten paljon aiempaa aikaisemmassa vaiheessa. EU-parlamentin maatalousvaliokunnan ensimmäisessä virallisessa istunnossa heinäkuussa käytiin läpi

EU:n maitopolitiikkaa ja muita ajankohtaisia asioita. Keskustelussa moni valiokunnan jäsenistä totesi, että komissio ei ole vieläkään esittänyt, miten haitallisesta hintavaihtelusta päästäisiin eroon. Valiokunta ei ole vakuuttunut siitä, että kotisivun kautta voidaan reagoida riittävän nopeasti. Näyttää myös siltä, että maatalousvaliokunta olisi pohjustamassa tulevaa EU-tason maitokeskustelua omalla mietinnöllään. Valiokuntien oma-aloitemietinnöillä ei ole ehkä aikaisemmin ollut niin suurta painoarvoa. Ajat ovat kuitenkin muuttumassa: parlamentti on viimeisten

Tarkkaa tietoa siirtymäkautena noudatettavasta politiikasta ei vielä ole. vuosien aikana osoittanut komissiolle ja maatalous­ komissaarille, että he ovat vahvasti mukana politiikan teossa ja heitä pitää kuunnella. Eli tulevan maatalouskomissaarin pitää osata keskustella ja ottaa poliittiset keskustelut vakavasti. Tämä on ollut nykyisen maatalouskomissaarin heikkous.

Kiintiöjärjestelmän päättyminen ja koulumaito asialistalla Yksi ilahduttava asia EU-parlamentissa on, että monessa poliittisessa ryhmässä on myös maidontuottajia. Tämä takaa sen, että maidontuottajien poliittiset haasteet tulevat esille parlamentin valiokunnissa. Tällä istuntokaudella parlamentin maatalousvaliokunta tulee keskustelemaan monesta asiasta, joilla on vaikutus maidontuotantoon. Tärkein asia liittyy kiintiöjärjestelmän päättymiseen. Muita tärkeitä asioita on EU:n koulumaito- ja hedelmäohjelma, maitotuotteiden alkuperämerkinnät sekä EU:n kauppapolitiikka. Nämä ovat Suomen maidontuotannolle tärkeitä asioita. Parlamentaarikko Olli Rehn on jo pari kertaa maatalousvaliokunnan varapaikalta ottanut esille maidontuotannon tärkeyden Suomen kaltaisille maille. Jonas Laxåback

Euroopan komission maitohintatietoja osoitteessa ec.europa.eu/agriculture/milk-market-observatory Maito ja Me 3/2014

65


Uutta Valiolta

Juusto­uutuuksia Omaleimainen savustettu Valio Polar® Leppäsavu zz Valio Polar® Leppäsavun vivahteikas ja

Valio Yuju – uusi, erilainen vilvoitusjuoma ™

zz Valio Yuju™ tuo kylmämehuihin uudenlaista makua ja terveellisyyttä. Pirteän ja raikkaan makuinen jano-, ruoka- ja välipalajuoma sopii moniin käyttötilanteisiin, niin ruoka- kuin seurustelujuomaksi. Valio Yuju™ vilvoitusjuomassa yhdistyvät veden raikkaus, mehun maku ja maidon hyvä. Valio Yuju™ makuina ovat sitruunainen, marjainen ja hedelmäinen. Juoma on laktoositon, D-vitaminoitu ja se sisäl-

PROfeel®-uutuuksia zz Valio PROfeel® proteiinikerrosrahka

on uudentyyppinen, proteiinivälipalojen tarjontaan vaihtelua tuova hyvänmakuinen rahka. Raikkaan ja pehmeän rahkamassan alta löydät mehevän hillon, ja herkun makeustasoa saat säädeltyä nauttimalla hilloa haluamasi määrän. Makuvaihtoehtoina ovat mansikka, persikka ja omena. Tuotteet ovat laktoosittomia. Pikarin koko on 150 g. Valmistaja: Valio Seinäjoki.

Katso lisää erilaista, hauskaa sisältöä: www.valio.fi/yuju

täyteläinen maku syntyy Polar-juuston ja leppäsavun liitosta. Juusto antaa leivän päälle pehmeän täyteläistä savun makua. Normaalirasvainen uutuusviipale sopii myös ruoanlaittoon tai antamaan makua lämpimiin leipiin ja salaatteihin. Juusto on laktoositon, säilöntäaineeton ja D-vitaminoitu. Pakettikoko on 270 g. Valmistaja: Valio Vantaa.

Maustetut voit Valiolta

Valio Salaneuvos® uudistui

zz Valio voi valkosipuli laktoositon ja

zz Valio Salaneuvos® on täysin uudistunut:

tää kalsiumia. Juoman saa 1 litran ja 2,5 dl:n pakkauksissa. Valmistaja: Valio Jyväskylä.

Valio voi sitruuna laktoositon takaavat onnistumisen ruoanlaitossa ja leivonnassa. Selkeät, puhtaat maut on helppo yhdistää muihin raaka-aineisiin. Helppokäyttöiset ja maukkaat voit sopivat myös sellaisenaan leivän päälle nautittaviksi. Tuotteet ovat laktoosittomia ja pakkauskoko on 100 g. Valmistaja: Valio Seinäjoki. Valion nettisivuilta löydät Valio Koekeittiön toimivat reseptit ja ruokabloggaajien kehittämät trendikkäät ohjeet. Etsi oma suosikkireseptisi: www.valio.fi/reseptit

Tutustu PROfeel®-sivuihin ja treenivinkkeihin: www.valio.fi/profeel

Valio TexMex juustoraaste

Rahka juotavassa muodossa

Uutuus Valio A+™ myslijogurttiin

zz Valio Pehmeä rahkajuoma on

zz Valio A+™ luonnonjogurtti ja marjamysli sai hedelmäisen kaverin Valio A+™ luonnonjogurtti ja hedelmämyslistä. Maustamaton luonnonjogurtti yhdistettynä hedelmäiseen ja rapeaan mysliin on maistuva aamu- tai välipala. Hedelmämysli sisältää muun muassa auringonkukan- ja kurpitsansiemeniä. Tuotteet ovat vähälaktoosisia ja sisältävät asidofilus- ja bifidobakteereja. Myslirasian sisällä on lusikka, joten herkku on helppo nauttia missä vain. Pikarin koko 200 g. Valmistaja: Valio Oulu.

uutuustuote, jossa rahkan hyvät ominaisuudet ovat helppokäyttöisessä, juotavassa muodossa. Juoman voi nauttia sellaisenaan, maustaa itse tai käyttää välipalajuomien pohjaksi. Kokeile esimerkiksi pehmeän rahkajuoman ja Valio marjakeiton yhdistelmää.

66

Maito ja Me 3/2014

se on nyt voimakkaampi, aromikkaampi ja täyteläisempi. Myös juuston kypsytysaikaa on pidennetty. Valio Salaneuvos® goudan pehmeä ja luonteikas maku sopii erinomaisesti leivän päälle, ruoanlaittoon ja salaatteihin. Tuoteperheestä löytyy lisäksi 17 % rasvaa sisältävä Valio Salaneuvos® kevyt goudajuusto ja vahva Musta Salaneuvos®. Valio Salaneuvos® on laktoositon ja säilöntäaineeton. Viipalejuuston lisäksi valikoimaan kuuluu palajuustot. Pakkauskoot palana 350 g / 300 g ja viipaleena 300 g / 150 g. Valmistaja: Valio Joensuu.

zz Valio TexMex juusto sopii monipuoli-

sesti kylmään ja lämpimään ruoanlaittoon. Se sisältää cheddar-juustoa, chiliä ja jalopenoa. Raaste tuo vahvaa makua ja täyteläisyyttä pizzaan, lämpimiin voileipiin ja muihin uunipaistoksiin. Se sopii jauhelihapihvien, lihapullien ja murekkeen maustamiseen, munakkaaseen sekä tietysti erilaisiin texmex-ruokiin. Tuote on laktoositon. Pakkauskoko on 150 g pussi. Valmistaja: Valio Vantaa. Katso hauskan kerrostortillapizzan ohje sivuilta 62–63 ja lisää käyttövinkkejä osoitteesta www.valio.fi/reseptit


ǏǏTeemu Selänteen tähdittämä legendaarinen baarimainos tehtiin nyt uudella käänteellä. Kiekko siirtyy mainoksessa eteenpäin nuorille Valio Akatemia™ jääkiekkoilijoille.

Legendaarinen baarimainos teki paluun Suomalaisuus näkyy vahvasti Valion mainonnassa ja viestinnässä syksyn aikana. Sinivalkoista taitoa, sinivalkoista maitoa -kampanja käynnistyi elokuussa ja jatkuu marraskuulle asti. Kampanja koostuu useista vaiheista, joita kaikkia yhdistää yksi asia: suomalainen taito. l  ”Kampanjalla halutaan kertoa Valion

suomalaisuudesta ja sen merkityksestä Suomelle. Viesti on, että suomalainen sisu ja taito ovat voittamaton yhdistelmä. Kotimaisuus on yksi tärkeimmistä valttikorteista kilpailussa ja tilanteessa, jossa olemme tällä hetkellä”, Valion markkinointijohtaja Hanna Hiekkamies perustelee. Sinivalkoista taitoa, sinivalkoista maitoa -kampanja koostuu monista elementeistä ja vaiheista. Kampanjassa nousevat esille Valion suomalaisuuden eri puolet: omistajat, maito, työ, tehtaat sekä ennen kaikkea osaaminen. ”Valion ja sen tuotekehityksen taidossa on monia yhtymäkohtia suomalaisen urheilun ja taiteen kanssa. Tästä syystä Sinivalkoista taitoa, sinivalkoista maitoa -kampanjassa suomalaiselle taidolle kasvonsa antavat jääkiekkoilija Teemu Selänne, Valio Akatemia™ stipendiaatit sekä taitelijat Erik Bruun, Kaj Stenvall ja Linda Linko”, Hanna Hiekkamies kertoo.

tuvat baariin, jossa maitolasi liukuu baaritiskiä pitkin kohti Teemua. Nyt kiekko kuitenkin siirtyy eteenpäin nuorille jääkiekkoilijoille, Valio Akatemia™ stipendiaateille. Seuraava sukupolvi ottaa vastuun taitojen kehittämisestä. Teemun yli 20-vuotisen uran aikana myös Valion taito on kehittynyt. Perusmaito taipuu nyt Valion osaamisella moneksi muuksi: laktoosittomaksi Valio Eila® maidoksi, luomuksi ja tavallistakin proteiinipitoisemmaksi Valio Plus™ maidoksi. ”Mainos kertoo siitä, kuinka taito on kovan työn tulos. Se syntyy keskittymisestä, uteliaisuudesta ja asenteesta. Teemu Selänteen urasta ja Valion toiminnasta voidaan löytää monia samankaltaisuuksia, se on se suomalainen sisu ja taito”, Hanna Hiekkamies toteaa. Maitomainoksen lisäksi televisiossa nähdään syksyllä Valio Oltermanni® mainos, jossa Teemu Selänne on mukana.

Juustot ja taide kohtaavat ǏǏTeemu Selänne oli mainoskuvauksissa rento ja hyväntuulinen. Klassikkomainos yllättävällä käänteellä Teemu Selänteen 22 vuotta sitten tähdittämä Valion maitomainos on tehnyt paluun suomalaisen taidon ja suomalaisen maidon puolesta. Klassikkomainos tehtiin nyt uudelleen uudella ja yllättävällä käänteellä. Uudessakin versiossa tapahtumat sijoit-

Syyskuussa parrasvaloihin astuivat Valion juustot sekä kolme arvostettua suomalaistaiteilijaa. Erik Bruun, Kaj Stenvall ja Linda Linko loivat kukin omanlaistaan julistetaidetta, joiden inspiraation lähteenä toimivat suomalaisten rakastamat Valio Koskenlaskija®, Valio Aura® ja Valio Oltermanni®. ”Ulkomaisten juustojen osuus kulutuksesta on jo puolet, ja tuonti kasvaa nopeammin kuin kotimaisten juustojen myynti. Kampanjassa haluamme puhua suomalaisen juustonvalmistustaidon puolesta”, Hanna Hiekkamies summaa. Teksti Kaisa Tikkanen

Maito ja Me 3/2014

67


KOLME JUUSTOA

PUNAJUURIRISOTTO Hienonna sipulit. Kuori ja raasta punajuuret karkealla terällä joko raastinraudalla tai monitoimikoneessa. Kiehauta vesi ja liemikuutio kattilassa. Pidä liemi kuumana risoton valmistamisen ajan. Kuumenna rasva isossa kattilassa tai paistokasarissa. Lisää riisi, sipulit ja punajuuriraaste. Kuullota 5 min. Lisää joukkoon 1 dl kasvislientä ja ruokakerma. Kun neste on imeytynyt riisiin, jatka nesteen (kasvisliemi ja mehu) lisäystä pienissä erissä välillä sekoitellen. Anna nesteen imeytyä riisiin ennen uutta lisäystä. Kypsä risotto on kosteaa ja mehevää, mutta riiseissä on vielä purutuntumaa. Mausta pippurilla ja valkoviinietikalla. Viimeistele annokset juustolla. Koristele halutessasi tuoreilla yrteillä.

VA L MIS T U S A IN E E T 5 annosta 3 300 g 3 1/2 dl 1 2 rkl 3 1/2 dl 5 dl 1 dl 1/2 tl 1 1/2 rkl

(200 g) punasipulia punajuuria vettä kasvisliemikuutio Valio Oivariini® juoksevaa risottoriisiä Valio Crea® ruokakermaa Kolme juustoa Valio omenatäysmehua rouhittua mustapippuria valkoviinietikkaa

Tarjoiluun Valio Mustaleima™ raastetta tai parmesaania (tuoreita yrttejä)

HYVÄ ON NYT NÄIN HELPPOA valio.fi/crea


Riitan aamulypsy

Venäjän pakotteet

P

ietari, miljoonakaupunki, on Suomen rajasta vain 170 kilometrin päässä. Moskova on kauempana, mutta eurooppalaisiin kilpailijoihimme nähden meillä on logistinen etu. On aivan luonnollista, että toimimme Venäjällä. Vuosikymmenten aikana olemme luoneet kuluttajatuotemarkkinat, missä Valion brändi tunnetaan. Venäjän markkinoiden kannattavuus on näkynyt tuottajien tilipussissa. Valion maitotuotto on viimeisen kuuden vuoden ajan ollut 7–12 senttiä korkeampi kuin maidon keskihinta Euroopassa, missä maidon hinta on viimeistä vuotta lukuun ottamatta vaihdellut 31–35 sentin välillä. EU:n keskihinta käväisi 40 sentissä viime vuoden lopussa, mutta on sen jälkeen tasaisesti laskenut. Viimeisin noteeraus on ajalta ennen pakotteita, heinäkuun keskimääräinen hinta oli 37 senttiä. Pakotteiden johdosta olemme nyt väliaikaisesti lähempänä Euroopassa maksettavaa hintaa.

J

ossain vaiheessa pakotteista luovutaan, sillä Venäjä ei ole omavarainen maitovalmisteiden suhteen. Viime vuonna maidontuotanto supistui nelisen prosenttia ja tämän vuoden puolella trendi on jatkunut. Ei ole kovin todennäköistä, että maidontuotantoa saadaan kovin nopeasti nousemaan riittäväksi oman maan tarpeisiin. Tuonnin osuus kokonaiskulutuksesta on ollut 16 prosenttia. Juuston ja voin tuonnista kaksi kolmasosaa on nyt pakotteiden vuoksi tuontikiellossa. Vaikka maailmalla on muitakin merkittäviä maidontuottajamaita, on vienti keskittynyt EU:n, Uuden-Seelannin, Australian ja USA:n käsiin. Näistä vain Uutta-Seelantia pakotteet eivät koske. Ei ole aivan yksinkertainen toimenpide korvata EU:n juustomäärää, ainakaan venäläisten kuluttajien haluamilla brändituotteilla.

kien EU:n jäsenmaiden käytössä. Valiolle niillä ei juuri ole merkitystä, mutta ne saattavat hieman rajoittaa hintojen laskua sisämarkkinoilla. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että EU:ssa päästäisiin sopimukseen kohdennetusta tuesta, jota maksetaan niille maidontuottajille, jotka ovat välittömästi kärsineet Venäjän pakotteista. Sama koskee Suomen hallituksen budjettiriihessä päättämää 20 miljoonan euron korvausta, joka perustelujen mukaan tulisi kohdistaa Venäjän tuontikiellosta kärsivälle maataloudelle. Suomen maitosektorilla pakotteet ovat kohdistuneet vientivastuun kantajaan Valioon ja sen tuottajiin.

M

arkkinahäiriön kestoa on vaikea arvioida, mutta Valiossa tehdään kaikki mahdollinen sen aiheuttamien menetysten minimoimiseksi. Valio on selvinnyt kriiseistä ennekin ja selviää nytkin. Pakotteet loppuvat aikanaan ja silloin palaamme Venäjän markkinoille. Valion brändille on kehittynyt Venäjällä arvoa, mitä ei kannata jättää jatkossakaan hyödyntämättä.

Suomen maitosektorilla pakotteet ovat kohdistuneet vientivastuun kantajaan Valioon ja sen tuottajiin.

U

utisoinnin perusteella voisi kuvitella, että Valiolle tai suomalaisille maidontuottajille on tulossa merkittäviä korvauksia Venäjän tuontikiellon aiheuttamista menetyksistä. Yhtään rahaa ei kuitenkaan vielä ole tullut eikä sitä ole suurta määrää Valiolle tulossakaan. Toistaiseksi EU-komissio on päättänyt sellaisista tukitoimista, jotka ovat osa EU:n maataloustuotteiden markkinajärjestelmää ja voidaan ottaa käyttöön kevyellä päätöksentekomenettelyllä. Näitä ovat muun muassa yksityisen varastoinnin tuki, interventiovarastointi ja promootiotuet. Nämä tukimuodot ovat kaik-

Riitta Brandt Edunvalvontajohtaja Valio Oy

Maito ja Me 3/2014

69


Hallituksen puheenvuoro Antti Rauhamaa on Valion hallituksen puheenjohtaja.

Haasteena maidon arvon maksimointi

H

allinnon ikävimpiä päätöksiä on tuottajahinnan lasku. Valion tilittäessä kaiken markkinoilta saamansa tuoton osuuskuntiensa tuottajille, näkyvät markkinahäiriöt nopeasti myös tuottajan tilipussissa. Edellinen vastaava tilanne oli vuonna 2009, kun jouduimme alentamaan tuottajahintaa kahdesti 4,5 senttiä. Silloinkin Valion ansaintakyky heikkeni pääosin vientimarkkinoilla. Viiden vuoden takaisesta tuottajahinnan laskusta olemme nousseet entistä korkeampaan tuottajahintatasoon, ja markkinataloudessa tällaisiin hintaheilahteluihin on totuttava jatkossakin. Venäjän tuontipakotteet eivät ole tämän hetken ainoa haaste. Keväästä alkanut maitojauheen ja rasvan maailmanmarkkinahintojen voimakas lasku olisi näkynyt jo kesällä tilityskyvyssämme, ilman Venäjältä saatuja, kautta aikojen parhaita tuottoja. Viennin totaalinen loppuminen itänaapuriin oli meille siis todella kova isku. Korvaavien markkinoiden löytäminen sekä kotimaasta että muista vientikohteista on mahdollista, muttei entisellä hintatasolla. Viennin edes osittainen avautuminen Venäjälle ei näy lupauksista huolimatta olevan helppoa. Laktoosittomat maitotuotteet saivat jo vientiluvan, mutta ne eivät kuitenkaan kulje rajan yli. Laktoosittomien osuus Venäjän viennistä on ollut noin 10 prosenttia. Tämän hetken vaikeuksista huolimatta on Venäjä ollut noin sata vuotta Valion tärkeä kauppakumppani ja tulee olemaan sitä jatkossakin. Valiolaiset maitotuotteet ovat tunnettuja ja haluttuja itänaapurimme kuluttajien keskuudessa. Venäjä kykenee itse tuottamaan vain noin 60 prosenttia omasta maitotuotteiden kulutuksestaan. Länsimaiset elintarvikkeet ovat tarpeen jatkossakin Venäjällä.

M

aidontuottajien keskuudessa Valion kilpailijat käyttävät tilityskyvyn hetkellistä heikkenemistä hyväkseen houkuttelemalla valiolaisten osuuskuntien tuottajia omiksi tuottajikseen. Kilpailijoita suojelee tällä hetkellä usea seikka. Venäjän pakotteet koskevat käytännössä vain Valiota, koska se on ainoa maitojalosteiden merkittävä viejä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV:n aikaansaama katesuoja takaa kilpailijoillemme nykyisellään aina vähintään

70

Maito ja Me 3/2014

Valion tasoisen tilityshinnan valmistamalla yksinkertaisinta maitojalostetta, perusmaitoa. Maidon vastaanottajan vaihtoa harkitsevan tulee pohtia kenen etu on, jos saa hivenen paremman hinnan kuin naapuri, mutta kaikkien hinta lopulta laskee yhtenäisyyden särkyessä. Lihapuolelta on hyvä esimerkki nähtävissä. Neuvoja ongelmien ratkaisemiseksi tulee monelta taholta: älkää sotkeko kotimaan hintatasoa, viekää Kiinaan tai joihinkin muihin vientikohteisiin, myykää

Valio tulee etsimään itselleen parhaat markkinat, joihin ei kuulu raakamaidon lisämyynti kilpailijoille. kilpailijoille enemmän maitoa jne. Valio tulee etsimään itselleen parhaat markkinat, joihin ei kuulu raakamaidon lisämyynti kilpailijoille. Valiolaisten osuuskuntien keräämän maidon toimittaminen kotimaisille kilpailijoille ei ole tuottajan eikä kuluttajan etu. Suomalaiset kilpailijat valmistavat maitotuotteita vain kotimarkkinoille, enkä ymmärrä, mitä lisäarvoa antaa samojen tuotteiden valmistus kuljettamalla maito kilpailijan toimipisteeseen?

T

ämän hetkisistä haasteista ja vaikeuksista huolimatta Valion tehtävänä on maksimoida omien maidontuottajiensa maidon arvo. Olemme arvon maksimoinnissa onnistuneet ja tulemme onnistumaan vastakin. Hyvät uudet ja vanhemmatkin tuotteet sekä osaava henkilöstö takaavat menestyksen. Investoinneista luopumista on myös ehdotettu kriisin ratkaisuksi. Investoinnit tehdään kuitenkin tulevaisuuden menestyksen tarpeisiin, ja Valion on oltava onnistuja myös tulevina vuosina. Hyvää ja maitoisaa syksyä kaikille valiolaisille. Antti Rauhamaa


Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Esittely Koneagriassa, osasto C224 ja meijereiden syysmarkkinoilla

YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

Kaikki hinnat sis. alv:n 24%.

Maxi parrenkuivittaja UUTUUS

Karjaharja Käynnistyy eläimen koskiessa harjaa.

Säästää aikaa ja terveyttä.

2.604 €

+ rahti

Katso video www.finnlacto.fi

UUTUUS

+ rahti

Sorkanhoitoteline

Lypsykärry sähkökäytöllä Täydellinen lypsykärry sähköjohdolla, kannulla ja lypsimillä.

UUTUUS

1.178 €

Erittäin tukeva rakenne.

UUTUUS

2.604 € + rahti

+ rahti

UUTUUS

1.364 €

VasikkaIglu etuaidalla

Siirtotankki 200 ltr

Sis. etuaitauksen, 2xrehukaukalon, sadesuojan, tuttisangon.

Helposti liikuteltava tilasäiliö esim. erottelumaidoille.

558 €

UUTUUS

4.836 €

+ rahti

+ rahti

Kippikärry ja Hörbykärryt kottikärry 2-pyöräiset moneen tarpeeseen.

Vasikka Amma jakovaunu 200 l Juoman jakoon vasikoille yksilökarsinoihin.

UUTUUS

4.260 € + rahti

UUTUUS

273 € + rahti

Tykkää meistä facebookissa

160 litraa

210 litraa

186 € 199 € + rahti

+ rahti

MYYNTI: MEIJEREIDEN TUOTTAJA­ PALVELUT

www.finnlacto.fi • (06) 4210 300

Maito ja Me 3/2014  

Teemana ruokinta ja hyvinvointi.